Nro 26/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen :n kohdan 13 g) perusteella.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 26/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitoksen yhteydessä sijaitsevan kompostointitoimintaa koskeva ympäristöluvan muutos, lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki HAKIJA Atria Suomi Oy PL Atria LAITOS JA SEN SIJAINTI Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos Lapuantie Nurmo Kompostointilaitos sijaitsee Seinäjoen kaupungin Keski-Nurmon kaupunginosassa tilalla Kivimäenkytö RN:o 6:706. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Atrian kompostointitoiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :2 momentin kohdan 4) perusteella sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. Lisäksi ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 g) perusteella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan dnro LSU-2006-Y-30, joka koskee Nurmon tuotantolaitosta mukaan lukien kompostointilaitosta. Päätöksen mukaan kompostointialue voidaan laajentaa siten, että sen pinta-ala olisi 4,5 ha. Myönnetty laajennus ei ole toteutunut. Päätöksen mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään Evira on antanut kompostointialueelle laitoshyväksynnän (päätös nro 494/741/2006). Kaavoitus Alueella on voimassa yleiskaava, jonka Vaasan lääninhallitus on hyväksynyt Yleiskaavan mukaan alue on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Nurmon kunnanhallitus on hyväksynyt Nurmon keskustan yleiskaavan 2015 muutosehdotuksen, jolloin Atrian aluetta on laajennettu. Valtatie 19 länsipuoleinen alue on osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Atrian Nurmon tuotantolaitos sijaitsee Seinäjoen kaupungissa valtatie 19 itäpuolella. Etäisyyttä Nurmon keskustaan on noin 3 km. Tuotantolaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Atrian kompostointialue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueelta etelään noin 1 km:n etäisyydellä kompostointialueen rajasta. Luoteessa on noin 0,6 km:n etäisyydellä kompostointialueen rajasta asuinrakennus. Laitosalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Etäisyys Nurmonjokeen on noin 1,5 km. Lähimpään pohjavesialueeseen on matkaa 8 km ja lähimpään Natura 2000-alueeseen noin 3 km. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Nykyinen toiminta ja toiminnan muutos Kompostointialueella kompostoidaan aumakompostointina seosaineiden kanssa Nurmon ja Kauhajoen tuotantolaitoksilla syntyvää kompostoitavaa jätettä. Alueella kompostoitavan jätteen määrä nousee lähitulevaisuudessa, koska Kauhajoen teurastamon tuotantokapasiteettia kasvatetaan. Nurmon tuotantolaitoksen tuotantomäärät ja muu toiminta säilyy nykyisellään.

3 3 Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointimäärä on maksimissaan noin m 3 /a. Kauhajoen laitoksella tapahtuvan tuotantokapasiteetin takia on tarve nostaa Nurmon kompostointilaitoksen kapasiteetti. Kapasiteetti on tarkoitus nostaa määrään m 3 /a, joka vastaa noin tonnia/a. Yleiskuvaus toiminnasta Jätteet toimitetaan kompostointialueelle joko Atrian omalla tai urakoitsijan kuljetuskalustolla. Kompostointialueen koko on 3,7 ha. Hakemuksen mukaan kompostointikentän laajennukselle ei ole tarvetta. Kompostointikentän laajennusta ei ole toteutettu aiemmin esitetyn mukaisesti. Sen sijaan asfalttikentäksi on muutettu kentän kaakkoiskulmassa ollut alue, jonka jälkeen kenttä on nyt kohtalaisen suorakulmio. Valmis komposti käytetään viherrakentamiseen, peltolannoitteeksi tai mullan valmistukseen. Komposti saatetaan markkinoille maanparannuskompostin tai tuorekompostin tyyppinimellä. Evira valvoo koko kompostointiprosessia ja tuotteiden laatua. Kompostointialueen urakoitsija on tällä hetkellä Kekkilä Oy, joka raportoi materiaalivirrat edelleen Atrialle sekä Eviralle. Atrialla on Kekkilä Oy:n kanssa sopimus, jonka mukaan toiminnan päättyessä, Kekkilä huolehtii alueella olevan materiaalin poiskuljettamisesta. Rakenteet ja varusteet Kompostointikenttää ympäröi kuivatusoja ja niskaoja. Kentän ympärillä ei ole reunapengertä. Kuivatusojaan kertyvät likaiset vedet johdetaan Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Kompostointikentän päällyste on tehty AB 16/120 asfaltista, jonka tyhjätila tutkimusten mukaan vaihtelee 3 % - 4,4 %:n välillä. Hakija katsoo, että käytetty AB 16/120 asfaltti on riittävän tiivis. Kompostointikentän rakenteet ovat ylhäältä alaspäin: - päällyste AB 16/ mm - kantava kerros murskeesta 150 mm - tukikerros hiekasta 300 mm yhteensä 500 mm Kentällä on käytössä pyöräkuormaaja ja ajoittain multaseula. Kompostoitavat jätteet ja kompostointiprosessi Kompostoitavaksi tuodaan: Atrian Nurmon ja Kauhajoen tuotantolaitoksien jätevesien esikäsittelystä erotettua lietettä/kiintoainesta karja-autojen puru- ja kuivikelantaa broilerien nuorikkokasvattamon lantaa

4 4 Taulukossa on esitetty nykyinen kompostointimäärä sekä ennuste vuodelle 2013 kompostoitavasta määrästä. Karja-autojen puru- ja kuivikelantaa sekä jätevesien esikäsittelylietettä tuodaan sekä Nurmon että Kauhajoen tuotantolaitoksilta. Nuorikkokasvattamon lanta tuodaan Atrian omistamasta Nurmossa sijaitsevasta broilerinuorikkokasvattamosta Ennuste 2013 Jätejae Jätekoodi 2007 m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Puhdistamoliete Imuautoliete Lietelanta Kanojen kuivikelanta Autojen kuivikelanta < 40 % Liete, Kauhajoki Imuautojäteve si,(rasvanerotus- kaivoihin kertynyt liete) Kauhajoki Yhteensä Jäte-erien mukana toimitetaan eräkohtainen kuormakirja. Jäte-erät tarkastetaan silmämääräisesti, jotta varmistutaan niiden vastaavan ilmoitettua tuotetta. Kuormakirjat arkistoidaan kompostointialueella. Kompostointiprosessi on lyhyesti seuraavanlainen: tukiaineet (karkea puuhake ja tarvittaessa turve) sekoitetaan kompostoitavaan materiaaliin, josta tehdään kompostointiauma. Kompostointiauma käännetään muutaman viikon välein noin 5 kuukauden ajan, jonka jälkeen karkea tukiaine seulotaan pois ja komposti kasataan kypsytysaumaksi ja myöhemmin tarvittaessa varastokasalle. Jätteet vastaanotetaan joko suoraan kompostiauman pohjan päälle (tukiainepohja) tai asfalttikentälle sellaiseen paikkaan, jossa ne pysyvät erillään liikenteestä. Kompostointiauma tehdään puutukiaineesta, eri jätejakeista sekä turpeesta kerroksittain rakentaen. Käytettävät tukiainemäärät vaihtelevat tarpeen mukaan. Tukiaineita käytetään riittävästi varmistamaan auman pysyminen ilmavana.

5 5 Esikypsytysvaiheessa olevat aumat käännetään noin kuukauden välein pyöräkuormaajan kauhalla. Aumat seulotaan, kun niistä on mitattu riittävät hygienisointilämpötilat. Seulalle jäänyt aines (suurikokoinen puutukiaine) siirretään kentän likaisella puolella olevaan tukiainevarastoon. Se käytetään uudestaan uusien aumojen tukiaineena. Puutukiainetta uusitaan tarpeen mukaan. Seulottu komposti kasataan eräkohtaisesti kypsytysaumaksi kentän puhtaalle puolelle. Kompostointiaika on keskimäärin 5-6 kuukautta, jonka jälkeen vanhin auma siirretään kypsytysaumaan. Jälkikypsytysvaihe alkaa käännöstä, jossa komposti siirretään kypsytysaumasta varastoaumaan. Siirtäminen voidaan tehdä, kun yhdistetty auma on mikrobiologisten näytteiden analyysitulosten perusteella todettu puhtaaksi. Komposti voidaan käyttää myös suoraan kypsytysaumasta. Kompostointialueella kompostoitavan jätteen ennustetaan nousevan määrään m 3 /a, joka vastaa noin t jätettä (laskennassa on käytetty ominaispainoa 0,8 t/m 3 ). Kompostoinnin eri vaiheet Varastoaumasta erotetaan markkinoille saatettavat kompostierät tarpeen mukaan noin 1000 m 3 :n kokoisiksi aumoiksi ennen toimitusta. Toimitusauma voidaan luovuttaa eteenpäin kun auma on mikrobiologisten ja kypsyysnäytteiden perusteella todettu luovutuskriteerien mukaiseksi. Kompostoinnin suurimmat varastomäärät ympäristölupahakemuksen mukaisella määrällä t/a kompostivaiheittain arvioidaan olevan taulukon mukaiset: Kompostointivaihe Muutoksen jälkeen (t/a) Esikypsytys ja kypsytysaumat Valmis komposti Varastokasat* Yhteensä *Taulukossa esitetyt varastot eivät ole suurimmillaan samaan aikaan Alla olevassa taulukossa esitetään eri tukiaineiden määrät suhteessa kompostoitavan materiaalin määrään: Kompostoitavat jakeet Nykytilanne (t/a) Muutoksen jälkeen (t/a) Kompostoitava materiaali Turve Puuhake (arvio) Valmiin kompostin määrä on toiminnan muutoksen jälkeen tonnia.

6 6 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Liikenne Atrialla on ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna Lisäksi yhtiöllä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna Järjestelmien sertifikaatit on myöntänyt Inspecta Sertifiointi Oy, joka suorittaa ulkoiset auditoinnit kaksi kertaa vuodessa. Viimeisin ulkoinen auditointi oli Kompostikentän liikenne on sidottu kompostoitavaan määrään. Atria Nurmon tuotantolaitoksen kokonaisliikennemäärien kannalta liikennemäärät pysyvät Kauhajoen kapasiteetin kasvun myötä käytännössä ennallaan. Kauhajoelta Seinäjoen tuotantolaitokselle ajetaan kompostoitavaa materiaalia rekalla kerran päivässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kompostointiprosessissa sovelletaan hakijan mukaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Kompostointialue on asfaltoitu. Kompostointialueen ympärillä on kaksoisojitus. Alueella muodostuvat kuivatusvedet johdetaan mittauskaivon kautta jätevesiviemäriin. Kuivatusvesiä ei esikäsitellä. Kompostointialueen ulkopuoliset vedet ohjataan niskaojien kautta alueen ohi. Kompostointialueelta tulevan veden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä muun muassa muotoilemalla aumat. Kompostointikentän aumojen valumavedet sisältävät ravinteita ja kiintoaineita. Valumavedet kerätään salaojiin ja johdetaan siirtoviemärillä käsiteltäviksi Lapuan Jätevesi Oy:n keskuspuhdistamolle. Jätevesiä on tarkkailtu kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 johdettiin viemäriin m 3 jätevettä. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään vuonna 2010 ilmoitettujen tietojen mukaan viemäriin johdettiin seuraava kuormitus: rasvaa (petroolieetteriuute) kg, kiintoainetta kg, COD Cr kg, BOD 7ATU kg, ammoniumtyppeä kg, kokonaistyppeä kg sekä kokonaisfosforia kg.

7 7 Pohjavedet Pohjaveden laatua on tarkkailtu kahdesta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailun viimeisimmät tulokset kolmelta näytteenottokerralta ovat seuraavat: Parametri Pohjavesiputki , , Pohjavesiputki , , Sähkönjohtavuus ms/m COD Cr mg/l Kok.N mg/l NH 4 -N mg/l 1.8 0, NO 3 -N+NO 4 -N mg/l < Kok.P mg/l Tulosten perusteella on havaittavissa lievä kuormittava vaikutus kompostointitoiminnasta otetun näytteen perusteella (pohjavesiputki 2). Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä ilmaan. Kompostointiprosessissa syntyy vähäisiä määriä voimakkaasti haisevia yhdisteitä. Lisäksi kompostoinnista vapautuu ilmaan hiilidioksidia. Melu ja tärinä Melua aiheuttaa liikenne alueelle. Muu syntyvä melu on työkoneesta aiheutuvaa melua. Päästöjen estäminen maaperään Kompostointialue on asfaltoitu ja alueella muodostuvat vedet johdetaan kunnan viemäriin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön Kompostointialueen ulkopuoliset vedet ohjataan niskaojien kautta alueen ohi. Etäisyys Nurmonjokeen on noin 1,5 km laitoksesta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kompostoitavan jätteen vastaanotto Jäte-erien mukana toimitetaan päiväkohtainen kuormakirja, joka arkistoidaan. Jäte-erät tarkastetaan silmämääräisesti, jotta varmistutaan niiden vastaavan ilmoitettua tuotetta. Kuormakirjat arkistoidaan kompostointialueella.

8 Pohjavesitarkkailu Kuormitustarkkailu 8 Lämpötilojen tarkkailu Aumoista mitataan lämpötiloja aumamittarilla hygienisoitumisvaatimuksen täyttymisen toteamiseksi. Mittaukset tehdään yhdistetystä aumasta ennen sen seulomista. Hygienisoitumisvaatimus on massan pysyminen vähintään 55 o C lämpötilassa vähintään 14 vuorokauden ajan. Mittaukset tehdään niin, että varmistetaan vaatimusten täyttyminen. Lämpötilat mitataan kymmenestä pisteestä tasaisesti auman pituuden mitalta, noin metrin syvyydeltä sivulta ja päältä käsin aumalämpömittarilla. Toinen samanlainen mittauskierros tehdään vähintään kahden viikon kuluttua ensimmäisestä mittauksesta. Kummallakin mittauskerralla kaikkien mittauspisteiden lämpötilan tulee olla vähintään 55 o C. Mittaukset kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja arkistoidaan. Kompostin hygieenisyysnäytteet Ennen kypsytysauman yhdistämistä varastoaumaan sen hygieenisyys todetaan mikrobinäytteiden perusteella. Kypsytysaumasta otetaan mikrobinäytteet kokoomanäytteinä 500 m 3 :n välein. Muualle toimitettavan kompostin laatukriteereinä ovat lannoitevalmistelainsäädännössä maanparannuskompostille tai tuorekompostille annetut hygieenisyys- ja kypsyvyysvaatimukset. Paikalla valmistettavaan multaan käytettävästä kompostista otettavista näytteistä tehdään lisäksi ns. kompostin tuoteselosteanalyysit ja tarvittavat alkuaineiden analyysit. Komposti päästetään markkinoille vasta kun sen hygieenisyystaso on näytteiden perusteella todettu riittäväksi. Hygienianäytteet toimitetaan Eviralle hyväksyttäväksi. Kompostointialueen ympäristössä kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta otetaan näytteet, joista määritetään sähkönjohtavuus, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoiset bakteerit 44 o C sekä nitraatti ja nitriittitypen summa. Lisäksi mitataan pohjaveden korkeus. Pohjavesitarkkailu suoritetaan kaksi kertaa vuodessa huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Viemäriin johdettavasta jätevedestä määritetään kaksi kertaa vuodessa COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, BOD 7ATU, kiintoaine, ph, ammoniumtyppi,nitraatti ja nitriittitypen summa, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä rasvat ja öljyt (petroolieetteriuute). Jätevesien määrää mitataan V-padolla. Sulanmaan aikana mitataan kerran päivässä virtaama ja saaduista tuloksista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto kirjanpidosta toimitetaan vuosipäästöjä määrittävälle konsultille alueen kokonaisvirtaaman määrittämiseksi. Tarkkailuohjelmaan ei esitetä muutoksia.

9 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeuksellisen rankka sade voi aiheuttaa kentän tulvimisen. Tulvimisen suurimmat riskitekijät ovat puhtaiden materiaalien kontaminoituminen jätteistä tai raa asta kompostista sadeveden välityksellä sekä materiaalien huuhtoutuminen ulos kentältä. Tulvimisen vaaraa vähennetään puhdistamalla sadevesiviemärin kaivot säännöllisesti. Kontaminaatioriskiä vähennetään sijoittamalla puhtaat ja likaiset materiaalit kaatojen suhteen niin, että puhtaat jäävät mahdollisimman ylös likaisiin nähden. Kentältä pois huuhtoutuvat ainekset jäävät sisempään ojaan, josta ne saadaan kootusti jätevesien käsittelyyn. HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Hakemuksessa on esitetty, ettei erillistä vakuutta vaadittaisi, koska Atria Oyj on pörssiyhtiö. Yhtiön taloudesta on esitetty todisteeksi vakavaraisuustodistus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Seinäjoen kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt lupakäsittelyyn liittyvän tarkastuskäynnin laitokselle Neuvottelusta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta, Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lapuan jätevesi Oy:ltä, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Lapuan Jätevesi Oy ei ole antanut lausuntoa. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole tiedossa kompostoinnista aiheutuneen haittoja ympäristöön. Kompostointimäärien lisääminen voi vai-

10 10 kuttaa haittalinnuksi koetettujen lintujen määriä kasvattavasti. Lintumäärien lisääntymisen tuotantoalueella ei kuitenkaan uskota vaikuttavan lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomainen ei näe estettä kompostoitavan jätteen määrän kasvattamiselle ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että kompostointialueella saa käsitellä ainoastaan Atria Suomi Oy:n toiminnassa syntyviä jätevesien esikäsittelyn lietteitä, karja-autojen kuivikelantaa, nuorikkokasvattamon kuivalantaa sekä jätevedenpuhdistuksessa erotettua kiintoainesta. Kompostoinnissa muodostuvan jäteveden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Kompostoitavan lietteen tulee olla kuivattua ja muut jätteet tulee ensisijaisesti ottaa vastaan kuivana muun muassa eläinten kuljetusautojen kuivikelanta. Jätteen kuljetuksista ei saa aiheutua lietteen valumista tai muuta haittaa. Jätteen kuljetuksissa tulee käyttää kuljettajia, jotka on merkitty ympäristöhallinnon jäterekisteriin. Kompostointialueen pohjavesien tarkkailutulosten mukaan pohjaveden haittaainepitoisuudet vaihtelevat suuresti. Näin ollen Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus katsoo, että pohjaveden tarkkailua on syytä jatkaa voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti. Lisäksi kompostointialueen eteläpuolella sijaitsevan laskuojan veden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti kompostointialueen pohjavesitarkkailun kanssa. Tarkkailu on tehtävä laskuojan virtaussuunnassa sekä kompostointialueen ala- että yläpuolella. Laskuojan vedestä tulee määrittää COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, BOD 7 ATU, kiintoaine, ph, väri, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä rasva ja öljyt (petroolieetteriuute). Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys pohjavesien tarkkailutuloksista vuosilta Selvitys tulee tehdä viimeistään Tämän jälkeen toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvitys kompostoinnin vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen aina kolmen (3) vuoden välein. Selvityksen tulee sisältää muun muassa kuvaus alueen kallio- ja maaperäolosuhteista, pinta- ja pohjavesitiedot, pohjavesiputkien vedenpinnan korkeudet, kuvaus näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista, vesientarkkailun tulokset sekä tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Selvitykseen tulee liittää myös pohjavesiputkikortit. Yksittäiset pinta- ja pohjavesitarkkailun näytetiedot tulee raportoida Vahtiin vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt, ettei toiminnalle jätteen ammattimaisesta ja laitosmaisesta käsittelystä huolimatta asetettaisi ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :n mukaista vakuutta. Toiminnanharjoittaja on liittänyt hakemusasiakirjoihin vakavaraisuustodistuksen. ELY-keskus toteaa, että jätteiden kompostointi ei ole hakijan päätoimialaa ja se on vain pieni osa Nurmon tuotantolaitoksen toimintakokonaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus katsoo, että tässä tapauksessa yrityksen vakavaraisuus on riittävä.

11 11 Lupahakemukseen sisältyy hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessa vakuuden määrää eikä -lajia. ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden lajin tulee olla ympäristönsuojelulain 43 :n mukainen. ELY-keskus katsoo, että vakuus ei voi olla euroa pienempi. Elintarviketuvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan seuraavaa: Eviran lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka-aineiden valmistusta, markkinointia, maahantuontia, maastavientiä, varastointia ja käyttöä, sekä soveltuvin osin myös valmistusta omaan käyttöön lannoitevalmistelain 539/2006 ja sen perusteella annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten (MMMa 13/07 ja MMMa 24/11) mukaisesti. Lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on myös vastata Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, ns. sivutuoteasetuksen, (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä täytäntöön panosta ja noudattamisen valvonnasta siltä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita. Eviran lannoitevalmistevalvonta on myöntänyt Kekkilä Oy:lle (entinen Vapo Oy), joka hoitaa Nurmon kompostointikentällä kompostoinnin, sivutuoteasetuksen mukaisen laitoshyväksynnän. Laitoksen hyväksyntänumero on FIC /2006NA. Hyväksynnän mukaisesti laitoksella saadaan käsitellä eläinperäisistä sivutuotteista ainoastaan lantaa sekä muista jätteistä Nurmon ja Kauhajoen tuotantolaitosten jätevedenpuhdistamolietettä. Evira haluaa lausunnossaan erityisesti painottaa, että Atria Oyj:n kompostointikentällä ei saa kompostoida lantaa lukuun ottamatta mitään muita eläinperäisiä sivutuotteita. Lisäksi korostamme, että jo nykyisellä kapasiteetilla kompostikentällä on logistiikkaongelmia ja vaikeuksia pitää likaisen alueen (raaka-aineiden vastaanotto ja vielä hygienisoimattoman kompostin) ja puhtaan alueen toimintoja riittävästi erillään. Alueen logistiikkaa tulisi selkeästi parantaa ja kompostointi erottaa selkeästi samalla alueella toimivasta kasvualustan valmistuksesta. Evira katsoo, että käsittelykapasiteetin nostaminen vaarantamatta lannoitevalmistelaissa ja sivutuoteasetuksessa toiminnalle asetettujen vaatimusten toteutumista edellyttää samalla joko kompostointialueen laajentamista, käsitellyn kompostin varastoinnin ja kasvualustan valmistuksen siirtämistä muualle tai muita alueella tehtäviä kompostointia tehostavia toimenpiteitä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä jätetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päivätyllä kirjeellä mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen. Hakija on esittänyt vastineessaan mm. seuraavaa.

12 12 Kompostointitoimintaa harjoittavan yrityksen (Kekkilä Oy) on tehnyt laskelman, jonka mukaisesti ympäristölupahakemukseen määritelty kompostoitava määrä saadaan mahtumaan nykyiselle kompostointikentälle. Kompostointikenttää käytetään ensisijaisesti ja sopimuksen mukaisesti kompostointiin, jolloin puhtaan mullan valmistusta on mahdollista vähentää tilan tarpeen mukaan ja siirtää sitä muualle. Kompostointikentälle toimitettavan materiaalin kuiva-ainepitoisuudet ovat alla olevan taulukon mukaisia. Jae Kuiva-ainepitoisuus JV Puhdistamoliete % Imuautoliete < 10 % Lietelanta < 5 % (tämä jae vain poikkeustapauksissa) Kanan kuivikelanta % Autojen kuivikelanta % Kompostoitava kiintoaines Kauhajoelta % Imuautojätevesi Kauhajoelta < 10 % Taulukon arvoista voidaan päätellä, että materiaalin kuljetuksista ei aiheudu lietteen valumista tai muuta haittaa. Imuautoliete kuljetetaan säiliökuljetuksena. Kekkilän selvityksessä kompostointitoiminnan kapasiteetista esitetään seuraavaa: Tällä hetkellä kompostointikentän pinta-ala on 3,7 ha. Tästä alueesta varsinaisena kompostointialueena on noin 1,3 ha, jäte- ja tukiainevarastona 0,4 ha, kypsytettävän ja valmiin kompostin varastona 0,6 ha ja mullanvalmistuksen ja multavaraston käytössä noin 0,4 ha. Loppuosa pinta-alasta on ajoväyliä, turvavälejä yms. alaa. Mullanvalmistustoiminta käsittää raakaaineiden vastaanottamisen ja varastoinnin, esisekoitteiden valmistamisen, mullan seulonnan sekä valmiin multatuotteen varastoinnin ja myynnin. Valmiin kompostin varaston ja mullan tarvitsema pinta-ala sekä niiden keskinäinen suhde vaihtelee tuotannon ja tilanteen mukaan. Vuonna 2012 kompostoitavaa jätettä otetaan vastaan noin m 3. Näin aktiivisen kompostoinnin vaatima pinta-ala on noin 0,4 m 2 kenttää/m 3 jätettä/a ja kypsytyksen ja varastoinnin vaatima pinta-ala noin 0,2 m 2 kenttää/m 3 jätettä /a. Tilanteessa, jossa jätettä vastaanotettaisiin m 3 /a, vaadittaisiin vastaavasti aktiiviseen kompostointiin 1,7 ha ja kypsytykseen ja varastointiin 0,8 ha. Tarvittava lisätila kompostoinnille saadaan tarvittaessa laajentamalla aktiiviseen kompostoinnin käytössä olevaa aluetta jatkamalla käsittelyaumoja länteen päin aumojen pituussuunnassa, jolloin päästään tarvittavaan pinta-alaan käyttämällä koko kentän mitta tässä suunnassa. Tämä ala on pois lähinnä nykyisen mullanvalmistuksen alueesta. Kompostin kypsytykseen ja varastointiin sekä mullanvalmistukseen jää tämän jälkeen vielä yli 0,9 ha alue aktiivikompostoinnin pohjoispuolella. Alue on sopivasti myös kentän vesikaatojen ja ajoteiden puolesta ns. puhdas puoli.

13 13 Mullanvalmistus ei ole tällä hetkellä välttämätön toiminta kompostin pois saamiselle, joten sitä voidaan vähentää tilan tarpeen mukaan ja komposti toimittaa muihin kohteisiin. Jätevarastolle tarvittavaan pinta-alaan jätemäärän kasvu ei vaikuta, koska jätteet aumataan käsittelyaumaan päivittäin, ja kasvupaine kohdistuu erityisesti aktiivisen kompostoinnin alueeseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Atria Oyj:n toimintaa koskevan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa ympäristöluvassa velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen siltä osin kuin se koskee kompostointitoimintaa, myöntää toiminnan muutokselle ympäristöluvan ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Kompostointikentän kapasiteetin lisäys on huomioitu päätöksessä. 1. Asfaltoidulla kompostointialueella saa ottaa vastaan ja kompostoida seosaineiden kanssa Atria Suomi Oy:n toiminnassa syntyviä jätteitä, kuten jäteveden esikäsittelylietteitä/kiintoainesta ( ), rasvanerotuskaivojen rasvajätteitä ( ), karja-autojen kuivikelantaa ( ), nuorikkokasvattamon lantaa ( ) ja poikkeustapauksissa syntyvää lietelantaa ( ). Lietelanta on imeytettävä turpeeseen erityisellä lietevaunulla ennen kompostiin siirtämistä. Laitos saa vastaanottaa ja käsitellä hakemuksen mukaisia raaka-aineita käsittely- ja varastointikapasiteetin rajoissa ja vuodessa enintään tonnia jätettä. 2. Toimintaa voidaan harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä. 3. Toiminnanharjoittajan tulee ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa (vähintään 55 o C lämpötila vähintään 14 vuorokauden aikana). Massan lämpötilan laskettua pysyvästi alle 40 o C:een, tulee materiaalia jälkikypsyttää vähintään kuuden kuukauden ajan. Aumojen koko on mitoitettava ja rajoitettava sellaiseksi, että kompostoituminen ja kompostoituvan materiaalin hygienisoituminen tapahtuu tehokkaasti. Kompostoitavaan materiaaliin on lisättävä tarkoitukseen soveltuvaa seosainetta siten, että kompostimassan kosteus, ravinnesuhteet ja muut olosuhteet ovat optimaaliset kompostoitumisprosessille. Kompostiaumat ja kompostoitujen materiaalien aumat on muotoiltava siten, että sadeveden imeytyminen niihin on mahdollisimman vähäistä. Auman harjan tulee olla terävä ja auman kylkien jyrkkäluiskaisia. Aumat on käännettävä riittävän usein kompostoitumisprosessin hapensaannin turvaamiseksi. Kompos-

14 14 tin on oltava ennen jälkikypsytys- ja varastointialueelle siirtämistä sellaista, että aktiivisin kompostoitumisvaihe on ohi. Valmis hygienisoitu komposti on pidettävä selkeästi erillään käsittelemättömästä materiaalista sekä samalla alueella toimivan kasvualustan valmistuksesta. Varastoinnin aikana kompostin laatu ei saa heiketä eikä koostumus muuttua. 4. Kompostointikentän pohjamaan on oltava riittävän kantava. Kompostointikentän on oltava lisäksi rakenteeltaan sellainen, että asfaltoidulla kompostointikentällä muodostuvat jätevedet saadaan kerättyä käsiteltäväksi. Mikäli kompostointikenttää laajennetaan aikaisemmin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, uusi alue on pinnoitettava nestetiiviillä pinnoitteella, kuten kaksinkertaisella tiivisasfaltilla, tai muulla vastaavan tasoisella tiiviillä materiaalilla. Tarkennettu suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa tarkastettavaksi ELYkeskukselle kuukausi ennen kentän laajennusta. 5. Jätteiden vastaanotto ja käsittely kompostointilaitoksella tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu meluhaittaa, ympäristön roskaantumista, haittaeläinten esiintymistä, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminta on lisäksi harjoitettava niin, että siitä ei aiheudu hajua joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa laitoksen ympäristössä. Haittaeläinten esiintyminen laitosalueella tulee ehkäistä ennalta tehokkaasti ja tarvittaessa niitä tulee torjua. Kuljetuskalusto ja käsittelyssä käytettävät työkoneet tulee pitää puhtaina. 6. Jätteiden kuljetus käsittelyyn on järjestettävä niin, ettei kuljetuksesta voi aiheutua epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on estettävä lannan leviäminen ajoneuvojen mukana ja huolehdittava tarvittaessa yleisen tien puhdistamisesta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksissa käytetään sellaisia kuljettajia, jotka on merkitty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. 7. Toiminnanharjoittajan tulee hajuhaittojen vähentämiseksi selvittää toiminnan muuttamista katettuun tilaan esimerkiksi kompostoimalla tai mädättämällä. Teknis-taloudellinen suunnitelma tulee jättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä Atria Oyj:n Nurmon koko laitoksen ympäristölupahakemuksen tarkistamisen yhteydessä. Aluehallintovirasto antaa selvityksen perusteella tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä määräyksiä. Kompostin jatkokäyttö 8. Komposti on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen toimitettava hyötykäyttöön ottaen huomioon mitä säädetään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja sen perusteella maa- ja metsä-talousministeriön asetuksissa 13/07 ja 24/11 sekä mitä säädetään valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Kompostituotteen tulee

15 15 myös täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 1069/2009 vaatimukset. Lopputuotteeksi kelpaamaton kompostimassa tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottamiseen. Jätevesien käsittely 9. Kompostointialueella muodostuvat vedet on johdettava hallitusti jätevesiviemäriin ja siirtoviemärillä edelleen käsiteltäväksi Lapuan Jätevesi Oy:lle. Muodostuvan jäteveden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Jätevesien joutuminen käsittelemättöminä maaperään ja alueen ulkopuolelle on estettävä. Päästöt ilmaan 10. Toiminnanharjoittajan tulee kiinnittää huomiota hajuhaittojen ehkäisyyn toiminnan laajentuessa. Hajuhaitan syntymistä tulee ehkäistä sopivilla toimitavoilla ja tarvittaessa rakenteilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka 11. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Kompostointilaitoksen alueella on varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin kuten tulipalon syttymiseen tai ongelmiin jätteiden varastoinnissa. Jos häiriötilanteesta aiheutuvasta tai muutoin poikkeuksellisesta päästöstä aiheutuu haittaa ympäristölle tai terveydelle, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin siten, että mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön estetään. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisen varalta tulee laitoksella varautua kuljetuskaluston ja muun kaluston puhdistukseen ja desinfiointiin sekä tautivaarallisten ainesten leviämisen estämiseen. 13. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai muusta ympäristölle haitallisesta tapahtumasta tai toimintahäiriöstä taikka tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisestä laitoksella on viipymättä ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tapahtumasta on raportoitava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös kirjallisesti kuukauden kuluessa. Raportissa tulee arvioida häiriötilanteessa aiheutuneet päästöt ympäristöön sekä syntyneet jätteet. Tarkkailu ja raportointi 14. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä

16 16 viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. 15. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla kompostointialueen ympäristössä olevan pohjaveden laatua. Pohjavesinäytteet tulee ottaa kahdesta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa, huhti- toukokuussa ja loka- marraskuussa. Näytteistä tulee määrittää sähkönjohtavuus, sameus, väri, ph, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoiset bakteerit 44 o C, nitraatti ja nitraattitypen summa. Lisäksi näytteenotossa tulee mitata pohjaveden korkeus. 16. Toiminnanharjoittajan tulee myös tarkkailla kompostointialueen eteläpuolella sijaitsevan laskuojan veden laatua kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti kompostointialueen pohjavesitarkkailun kanssa. Tarkkailu on tehtävä laskuojan virtaussuunnassa sekä kompostointialueen ala- että yläpuolella. Laskuojan vedestä tulee määrittää COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, BOD 7ATU, kiintoaine, ph, väri, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä rasva ja öljyt (petroolieetteriuute). 17. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua. Jätevedestä tulee määrittää COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, BOD 7ATU, kiintoaine, ph, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä rasvat ja öljyt (petroolieetteriuute). Kuormitustarkkailunäytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa. Jätevesienmäärää on mitattava V-padolla. Sulan maan aikana mittapadosta on kerran päivässä määritettävä virtaama ja saaduista tuloksista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosipäästöjä määrittävälle konsultille alueen kokonaisvirtaaman määrittämiseksi, jotta voidaan laskea alueelta tulevien jätevesien kokonaismäärä ja kuormitus. 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan puolesta. Päästömittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 19. Aktiivivaiheessa olevan kompostin lämpötilaa on mitattava riittävästi ja lämpötilamittauksista on pidettävä kirjaa. Varastoitavat kompostierät tulee tutkia omavalvontaohjelman mukaan. Lämpötilamittausten tulokset ja kompostierien tutkimustulokset tulee olla viranomaisten saatavilla. 20. Kompostointilaitoksen toimintaa, päästöjä, jätteiden määrää ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava, ja niistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tavanomaisten tietojen lisäksi tiedot laitoksella tapahtuneista häiriö- tai vuototilanteista, niiden kestosta ja korjaustoimenpiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön. Kirjanpidossa on oltava myös tiedot jätteen tuottajista, kuljettajista ja vastaanottopäivistä, hylätyistä eristä sekä valmiin kompostin toimi-

17 17 tusajoista ja -paikoista, kuljettajista ja vastaanottajista. Kirjanpito tulee olla viranomaisten saatavilla. 21. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kompostointilaitoksen edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti. Raportista on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot: - yhteenveto kompostointitoiminnassa hyödynnetystä/käsitellystä jätteistä - tiedot valmiin kompostin määrästä - viemäriin johdettujen vesien määrä ja kuormitus - yksittäiset pinta- ja pohjavesitarkkailun näytetiedot - erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista. - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista - Eviralle toimitettavat tiedot kompostin laadusta Tiedot on toimitettava soveltuvin osin sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. 22. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys pohjavesien tarkkailutuloksista vuosilta Selvitys tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään Jatkossa toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvitys kompostoinnin vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen aina kolmen (3) vuoden välein seuraavan toukokuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää muun muassa kuvaus alueen kallio- ja maaperäolosuhteista, pinta- ja pohjavesitiedot, pohjavesiputkien vedenpinnan korkeudet, kuvaus näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista, vesientarkkailun tulokset sekä tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Selvitykseen tulee liittää myös pohjavesiputkikortit. Vakuuden asettaminen 23. Toiminnanharjoittajan on asetettava suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely kompostointitoiminnan asianmukaisen järjestämisen takaamiseksi. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. Vakuus on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta. Toiminnan lopettaminen 24. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus toiminnan lopettamisesta viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan päättymistä. Ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan hallitusta lopettamisesta aikatauluineen sekä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista kompostointilaitoksen sulkemiseen liittyvistä toimista sekä ympäristön tilan jälkitarkkailusta. Ilmoitus on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18 18 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan toiminnan laajennukselle, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetusta toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja lupamääräysten tarkistamisesta. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon laitoksen toiminnassa tapahtuvat muutokset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon myös samalla alueella toimivan Nurmon tuotantolaitoksen ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että Atrian Kauhajoen tuotantolaitoksen toiminnasta, muutetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Suunniteltu laajennus ei ole ristiriidassa hyväksytyn kaavan kanssa. Aluehallintoviraston mukaan toiminnan päästöt ja ympäristövaikutukset eivät lisäänny merkittävästi entisestään kompostointitoiminnan laajennuksen toteutuksen jälkeen. Hajuhaittojen vähentämiseksi aluehallintovirasto on päätöksessään kuitenkin vaatinut suunnitelman siitä, miten toiminta voitaisiin harjoittaa katetussa tilassa. Ympäristönsuojelulain 50 mukaan luvanvaraisen jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan luvassa on otettava huomioon jätelain 40 :n mukaiset suunnitelmat. Jätteiden kompostointi on valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman (Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma) tavoitteiden mukaista. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan harjoittajalla on käytettävissä sellainen asiantuntemus, jota ko. jätteiden käsittely edellyttää. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lupamääräysten perustelut Laitoksella hyödynnettäviksi ja käsiteltäviksi hyväksytyt jäteraaka-aineet ovat hakemuksen mukaiset. Kompostointiprosessiin otettavien jääteraaka-

19 19 aineiden määrät voivat vaihdella, kuitenkin niin, että laitoksella yhteensä saa käsitellä vuosittain enintään t jätettä. Alueelle ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (Lupamääräys 1) Määräys toiminta-ajoista on annettu lähiympäristölle aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Laitoksen toiminta-aika on hakijan esittämä. (Lupamääräys 2) Käsittelyä koskevat määräykset ovat tarpeen jätehuollon asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi. Kompostiaumojen huolellinen hoitaminen on tarpeen riittävän hygieenisyyden ja kypsyyden saavuttamiseksi. Lopputuotetta koskevien lupamääräyksessä mainittujen säännösten valvonta kuuluu Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Evira on antanut kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän Tässä ympäristöluvassa ei anneta määräyksiä lopputuotteesta, joka täyttää lannoitevalmistelain (539/2006), sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) tai valtioneuvoston puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa antaman asetuksen (Vnp 282/1994) laatuvaatimukset sen tarkoituksen mukaan, johon lopputuote toimitetaan. (Lupamääräys 3) Rakennetta ja sen pinnoitetta koskevalla määräyksellä voidaan varmistaa, että ravinteiden kulkeutuminen maaperään ja pohjaveteen voidaan estää. Olemassa olevan kenttärakennelman asfalttipäällyste on tavallista asfalttia. Asfalttikentän päällysteestä otettujen näytteiden perusteella nykyinen kompostointikenttä ei täytä täysin tiivisasfaltille vaadittavaa tiiviyttä (tyhjätila < 3 %). Kentästä tehtyjen tutkimusten mukaan käytetyn asfaltin tiiviys on keskimäärin 3,5 %. Aluehallintovirasto on vaatinut kentän perustettavaksi vaatimusten mukaisesti tiiviiksi, mikäli kenttää laajennetaan. Sen sijaan viraston näkemyksen mukaan nykyistä kenttää ei tarvitse päällystää uudestaan, koska kompostointitoiminnan jätevedet kerätään hallitusti käsittelyyn ja toiminta-alueen pohjavesiä tarkkaillaan. Kentän uudelleen päällystäminen olisi aluehallintoviraston mukaan kohtuuttoman hankalaa. (Lupamääräys 4) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa haittaa. Biohajoava jätemateriaali voi houkutella haittaeläimiä alueelle. Huolehtimalla laitosalueen yleisestä siisteydestä sekä riittävästä puhdistamisesta voidaan estää haittaeläinten esiintyminen laitosalueella ja sen läheisyydessä. (Lupamääräys 5)

20 20 Jätteet on kuljetettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Massojen käsittelyssä ja siirtämisessä käytettävät työkoneet tulee pitää puhtaina. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuva melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (Lupamääräys 6) Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan laatu ja luonne elintarviketehtaan välittömässä läheisyydessä on sellainen, että kompostointikapasiteetin nostettaessa sen tulisi mahdollisuuksien mukaan tapahtua katetussa tilassa. Aluehallintovirasto on tämän takia antanut velvoitteen asian selvittämiseksi ja suunnitelman laatimiseksi. Atria Nurmon kompostointilaitos on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut muuta kuin hajuhaittaa. Hajuhaitan ehkäisemiseksi aluehallintovirasto on katsonut, että kompostointitoiminta tulee pitkällä tähtäyksellä mahdollisuuksien mukaan tehostaa siten, että toiminta tapahtuisi esimerkiksi katetussa tilassa tai kompostointi- tai biokaasulaitoksessa. Orgaanisten jätteiden käsittely esimerkiksi biokaasutuslaitoksessa mahdollistaisi lisäksi sekä jätteen sisältämän materiaalin että energian hyödyntämisen. Myös Eviran lausunnossa on esitetty huoli siitä, että kompostointilaitoksella on nyt jo ennen kapasiteetin nousua liian paljon jätemateriaaleja käsiteltävänä. Eviran mukaan käsittelykapasiteetin nostaminen vaarantamatta lannoitevalmistelaissa ja sivutuoteasetuksessa asetettujen vaatimusten toteutumista edellyttää kompostointialueen laajentamista tai muita alueella tehtäviä kompostointia tehostavia toimenpiteitä. Tämä tukee aluehallintoviraston näkemystä, jonka mukaan kompostointi tulisi siirtää tapahtuvaksi katetussa tilassa tai reaktorissa. Myös valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan muun muassa haju tai tilanpuute voi olla syy siihen, että siirrytään aumakompostoinnista esimerkiksi reaktorikompostointiin. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan tulee osaltaan varmistaa, että komposti käytetään siitä annettujen säädösten mukaisella tavalla. Tuotteiden laatu tulee olla sopiva siihen käyttötarkoitukseen, johon ne toimitetaan. Lopputuotetta koskevien lupamääräyksessä mainittujen säännösten valvonta kuuluu Eviralle. (Lupamääräys 8) Pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys laitoksen jätevesien johtamisesta kunnalliseen viemäriverkoston ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. (Lupamääräys 9) Laitoksella vastaanotettavat jätteet kuten lanta ja erilaiset lietteet ovat jätteitä joista aiheutuu hajuhaittaa. Toiminnanharjoittajan tulee ehkäistä epämiellyttävien hajujen synty tarvittaessa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hajunpoistoon. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta

21 21 paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 11) Päästöjä aiheuttavista poikkeus- ja häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annetut määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi laitoksella on varauduttava mahdollisiin häiriöja onnettomuustilanteisiin. (Lupamääräykset 12-13) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvän toiminnan tarkkailua varten tulee jäteasetuksen mukaan hyödyntämis- ja käsittelypaikan pitäjän määrätä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. (Lupamääräys 14) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutuksen tarkkailusta. Kompostointialueen pohjaveden pinnankorkeuden ja pohjaveden laaduntarkkailulla sekä laskuojan tarkkailulla varmistetaan, että alueelta ei pääse virtaamaan likaantunutta pintavettä eikä toiminta vaikuta pohjaveden laatuun. (Lupamääräykset 15-16) Päästöt viemäriin on tarpeen tarkkailla koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä. (Lupamääräys 17) Ympäristönsuojelulain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Lupamääräys 18) Käyttö- ja päästötarkkailujen kirjanpitoa sekä raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tilan tarkkailusta. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt. (Lupamääräykset 19-21) Toimittamalla kolmen vuoden välein raportin pohjaveden tarkkailusta, valvontaviranomaisella on selkeä työväline valvoa alueen pohjaveden laatua. (Lupamääräys 22) Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Vakuus on tarpeen kiinteistön saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon mikäli toimenpiteet jäävät toiminnanharjoittajalta suorittamatta toiminnan mahdollisen päättymisen yhteydessä. Vakuuden suuruudessa on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. (Lupamääräys 23) Ympäristönsuojelulain 90 :ssä määrätään toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista. Toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi kun luvanvarainen toiminta päättyy. (Lupamääräys 24)