Laulu pihlajanmarjoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laulu pihlajanmarjoista"

Transkriptio

1

2

3 Laulu pihlajanmarjoista Syöpyi siemen muurin pintaan. Kasvoi pihlaja kivestä. Kenen huulet hohtelevat pihlajanmarjojen punassa? Ketä kohti kurkottavat? Kenen huulia hakevat? Lassi Nummi Linna vedessä, s. 62.

4 Matti Rautiainen Teksti Kuvat Taitto Paino copyright ISBN

5 os Helsingin Olympiastadionilla tai Seinäjoen Tangomarkkinoilla heittäisi pehmeän pallon yleisön sekaan, kuinka todennäköistä olisi, että pallo osuisi Olaviin? Mahdotonta vastata, mutta kaikkien aikojen nimitilastossa Olavi komeilee suosituimpien suomalaisten miesten nimilistassa sijalla kolme. Vain Juhani ja Johannes ohittavat sen. Viimeisten 114 vuoden aikana nimi on annettu kasteessa yli kertaa. Nimen suosion taustalla on keskiaikainen perinne, jossa sidettä suojelevaan pyhimykseen vahvistettiin antamalla lapselle tunnetun pyhimyksen nimi. Pyhän Olavin noustessa tärkeimmäksi pohjoismaiseksi pyhimykseksi ja käytännön levitessä Suomeen myös Olavin nimen käyttö yleistyi. Siitä tuli suomalaisen kulttuurin perusnimi. Savonlinnalaisille Olavilla on erityinen merkitys. Kaupungin halkaiseva pääkatu on nimetty pyhimyksen mukaan Olavinkaduksi, ja pyhimys on antanut nimensä myös esimerkiksi elokuvateatterille, Savonlinnan Yrttipajan tuotteille ja maraton -tapahtumalle. Savonlinnassa toimiva vireä paikallishistorian harrastajien yhdistys on nimeltään Pyhän Olavin Kilta. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: Kyrönsalmelle keskiajan lopulla rakennettu linna, jonka rakennustyöt aloitti Viipurin käskynhaltija Erik Akselinpoika Tott. Hän tiesi, mitä kansa tarvitsi ja nimesi linnan tunnetun pyhimyksen mukaan Olavinlinnaksi. Olavinlinna rakennettiin silloisen Ruotsin itäiselle rajaseudulle, Novgorodin ja niin sanotun Moskovan Venäjän laajentumispyrkimyksiä vastaan. Linna edusti tyyliltään 9

6 myöhäiskeskiajan rakennustapaa. Historiallisesti rajalinnalla oli sotilaallinen rooli. Sen perustehtävä oli suojata valtakuntaa venäläisiä vastaan ja 1700-luvulla, kun venäläisistä tuli linnan isäntiä, Ruotsia vastaan. Tilanne muuttui radikaalisti vuonna 1809 Suomen siirtyessä Haminan rauhassa osaksi Venäjän valtakuntaa, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Linnasta tuli sisämaan linna ja sen sotilaallinen merkitys romahti. Linnan huolenpitoon ei kiinnitetty enää samanlaista huomiota, ja viimeistään varuskunnan muuttaessa Olavinlinnasta pois vuonna 1847, linnan kunto alkoi huonontua nopeasti luvun loppupuolella alkaneen matkailun myötä alkoi myös Olavinlinnan uusi kukoistuksen aika. Linnaa suojasi vuoden 1883 historiallisia muistomerkkejä koskeva asetus, jonka myötä Olavinlinnan kunnostaminen ja ylläpito koettiin jälleen tärkeäksi. Linnasta tuli luonnonkauniin alueen historiallinen kruunu, jota tultiin katsomaan kauempaakin luvun vaihteessa Suomen linnojen arvo kansallisen heräämisen symboleina kasvoi entisestään ja itsenäistymisen jälkeen linnat kytkettiin näkyväksi osaksi nuoren valtion ja kansan historiaa ja kuvastoa. Olavinlinnan nykyiseen elämään vaikuttavat kesäiset Savonlinnan oopperajuhlat saivat alkunsa jo vuonna 1912, ja niitä vietettiin Aino Acktén johdolla kaikkiaan viidesti, viimeisen kerran vuonna Vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen Oopperajuhlat aloitettiin uudelleen Upealla paikalla seisovaan Olavinlinnaan on aina yhdistynyt omalaatuinen jykevyys, karu kauneus ja jopa synkkyys. Linnan perustamisesta alkaen on puhuttu sitä ympäröivästä vuolaasta ja syvästä virrasta, jossa uivat mustat kalat. Synkkyys korostuu myös tarinassa linnanneidosta, joka haudataan elävältä linnan muuriin. Uudemmista tarinankertojista Eino Leino ihastui 1900-luvun alussa tummanpuhuvaan linnaan kirjoittaessaan runoa Savonlinnalle. Oopperajuhlien libretistejä, dramaturgeja ja ohjaajia Olavinlinna inspiroi vuodesta toiseen. Linna on omimmillaan synkissä tragedioissa kuten Macbeth tai Lentävä hollantilainen. Vastapainoksi linnassa toki nauretaankin, milloin venäläisiä sotilaita säikyttelevälle mustalle pässille, milloin oopperan koomisille hahmoille, kuten Taikahuilun Papagenolle. Linnat ja niihin liitetyt tarinat, olivat ne totta tai ei, ovat erottamaton osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Jokaisessa vanhassa linnassa vaeltaa kummituksia, ja jokaisen tyrmässä on istunut joku tunnettu vanki, nääntynyt kuoliaaksi tai päässyt pakoon mitä ihmeellisimmällä tavalla. Samat vuosisataiset, jopa vuosituhantiset tarinat toistuvat eri muodossa eri puolilla Eurooppaa, mutta toisaalta kullakin linnalla on omat erityispiirteensä. Olavinlinna erottautuu Suomen muista merkittävistä linnoista arkkitehtuurinsa, erityisesti pyöreiden torniensa ansiosta. Kun Viipurin linna siirtyi jatkosodan jälkeen osaksi Venäjää, Olavinlinna jäi myös Suomen ainoaksi itäsuomalaiseksi linnaksi. Yksi Olavinlinnan kappelin katolisista vihkiristeistä. Keskiajan katolisissa kappeleissa piti olla aina 12 vihkiristiä, jotka edustavat kahtatoista opetuslasta. Olavinlinna ei voi röyhistellä vastaavalla historialla kuin Turun linna, johon Juhanaherttua ja tämän puoliso Katariina Jagellonica toivat renessanssin elävän hovikulttuurin 1500-luvulla. Olavinlinnan tehtävä oli puolustaa valtakuntaa ja tarjota suojaa vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Toki linnassa oli valmius majoittaa korkea-arvoisia vieraita heidän asemansa vaatimalla tavalla, ja yhden kerran se onkin saanut pitää vieraanaan kuningasta. Ruotsin Kuningas Kustaa II Aadolf teki linnaan pikavisiitin vuonna 1622 ja tämä muisto elää edelleen Kuninkaansalin nimessä. Rakennuksena Olavinlinna on lumonnut ihmisiä vuosisatojen ajan. Useat kuvataitelijat ovat antaneet sen ulkomuodolle oman näkemyksensä milloin suipontamalla, milloin paksuntamalla linnan torneja. Olavinlinnaa ovat hyödyntäneet runoissaan muun muassa englantilainen Robert Southey ja Eino Leino. Lassi Nummi laati Olavinlinnan juhlavuonna 1975 runoteoksen Linna vedessä. Sata vuotta aikaisemmin juhlarunoilijana oli toiminut Sakari Topelius, ja vuoden 1925 juhlarunona kuultiin Otto Mannisen Muistojen muurit. Moni Suomen matkaaja on ikuistanut matkakertomuksiin tunnelmia Olavinlinnasta. Kuuluisin näistä on englantilaisen Mrs Alec Tweedien teos Matkalla Suomessa (1896). Olavinlinna on useiden romaanien näyttämö, puhumattakaan siitä, että moni merkittävä suomalainen ooppera on saanut kantaesityksensä Olavinlinnassa. Iskelmän saralla Annikki Tähden esittämä Balladi Olavinlinnasta oli 1950-luvun suurimpia suomalaisia hittejä

7 Linnan merkitys näkyy myös siihen kohdistuneessa tutkimuksessa. Helge Pohjolan- Pirhosen mammuttimainen historian perusteos Olavinlinnan historialliset vaiheet (1973) valmistui parahiksi ennen linnan 500-vuotisjuhlia Samalla vuosikymmenellä Antero Sinisalo julkaisi useita teoksia, joissa käytiin läpi linnan rakennushistoriallista kehitystä. Pentti Savolainen on puolestaan kirjoittanut Savonlinnan oopperajuhlien historiat Balladi Olavinlinnan oopperajuhlista (1995) sekä Savonlinnan Oopperajuhlat 100 vuotta (2012). Tämän lisäksi Savolainen on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan, joka tarkasteli oopperaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana (1999). Olavinlinnaa sivuavia väitöksiä on vuosikymmenten varrella syntynyt useita, viimeisimpänä Jyrki Knuutilan väitös pyhästä Olavista (2010). Oma erityinen asema linnan historian kuvauksessa on ollut jo lähes sadan vuoden ajan linnan painetulla opaskirjalla. Se edustaa taskukokoista painosta kaikesta siitä, minkä on ajateltu kiinnostavan vierailijoita. Pääosassa opaskirjassa on aina ollut linnan historialliset vaiheet. Vanhimmissa painoksissa linnaan liitetyt tarinat muodostivat oman kokonaisuutensa. Uusimmassa versiossa tarinoille ei enää ole ollut sijaa kirjassa, vaan opaskirjassa pitäydytään historiantutkimuksen tuottamassa tiedossa. Tarinat ovat kuitenkin kurkistusikkuna ihmisen elämään ja ajatteluun siinä, missä todellinen historiakin. Näkökulma on vain toinen. Eloon jäävät tarinat kertovat ihmisten uskomuksista, käsityksistä, mielikuvituksesta ja maailmankuvasta. Tarinoille on aina syynsä, eikä aina ole kiinnostavaa kysyä, ovatko ne totta. Olennaisempaa on kysyä, miksi tätä tarinaa kerrotaan edelleen, mihin se liittyy ja mitä se on ihmisille antanut tai antaa edelleen? Tarinat merkitsevät eri aikojen ihmisille eri asioita. Hyvä esimerkki tästä on Olavinlinnan suojelija, pyhä Olavi, joka merkitsi 1400-luvun linnan asukille osaa kristillistä uskoa, kun taas tämän päivän suomalaiselle kyse on historiallisesta henkilöstä ja linnan nimen antajasta, heinäkuisen juhlan juuresta. Kirjan valokuvat on kuvannut savonlinnalainen Tua Hautamäki syksyllä ja talvella Käsikirjoitusta lukivat loppuvaiheessa Pyhän Olavin Killan puheenjohtaja Timo Auvinen sekä joukko muita kiltalaisia. Tarkempia huomioita sain Timon lisäksi Ilmari Kososelta, Eeva Kekiltä ja Mikko Kariselta. Kiitokset myös Savonlinnan Oopperajuhlien johtajalle Jorma Silvastille, jonka ympärille yksi luvun tarinoista Trubaduurien linna rakentuu. Museovirastosta teksti kävi Anne Paulasuon ja Jouni Marjamäen käsissä. FT Marko Hakanen auttoi muutamissa lähteisiin liittyvissä kysymyksissä. Isot kiitokset kuuluvat heille kaikille. Kaikissa vaiheissa tekstiä on kommentoinut myös vaimoni dosentti Susannan Niiranen. Erityisen iso kiitos hänelle. Jyväskylässä Matti Rautiainen Neidon kyynel ja muita tarinoita Olavinlinnasta -teokseen on valittu kahdeksan tarinaa, joiden taustoja ja kytköksiä linnaan on avattu eri näkökulmista. Valinnan taustalla on Olavinlinnan lisäksi jokin linnaan liittyvä kirjallinen lähde. Alkuperäisteksti on eräänlainen johdanto kuhunkin tarinaan. Kirja alkaa ensimmäisestä kirjallisesta Olavinlinnaan liitetystä tarinasta, Olaus Magnuksen mustista kaloista ja se päättyy myös Olaus Magnukseen, tarinaan virrasta ilmestyvästä pelimannista. Näiden välissä liikutaan eri vuosisadoilla, eri puolilla linnaa ja eri tunnelmissa. Lopputulos osoittaa, että Olavinlinnankin kätköissä elävät eurooppalaisten linnojen perustarinat, syyt sille, miksi linna kiehtoo muunkin kuin komean ulkomuotonsa vuoksi

8 Pyhän Olavin suojeluksessa

9 missä kuningas Olavin ruumis makasi, ja hoivasi sitä, laski sen maahan, suoristi sen ja peitti vaatteella. Kun hän pyyhki veren vainajan kasvoista, nämä olivat kuten hän myöhemmin sanoi niin kauniit, että posket olivat punaiset, ikään kuin hän olisi nukkunut, ja paljon vaaleammat kuin hänen eläessään. Tore sai käsivarteensa kuninkaan verta, ja sitä virtasi hänen kädelleen, joka oli aikaisemmin haavoittunut; nyt haava parani niin nopeasti, ettei sitä enää tarvinnut sitoa. Tämän tapahtuman Tore vakuutti todeksi kaikille, kun alettiin puhua kuningas Olavin pyhyydestä. Kaikkien niiden suurmiesten joukossa, jotka olivat taistelleet kuningas Olavia vastaan, julisti Tore Hund ensimmäisenä hänen pyhyyttänsä. Snorri Sturlason Norjan kuningassaagat. II osa. (Suom. J. A. Hollo), s. 394.

10 lavinlinnan Keskushallissa seisoo jykevä, soturin asuun sonnustautunut kuningas Olavi Haraldinpoika, josta myöhemmin tuli pyhimys pyhä Olavi. Pyhyyttä Ville Vallgrenin tekemä patsas ei kuitenkaan juuri ilmennä. Sen sijaan se korostaa Olavia soturina ja kuninkaana. Miekka, kruunu ja sotilaan panssari voidaan toki nähdä kristinuskon miekkalähetyksen symboleina, mutta Olavinlinnan Keskushallissa ne yhdistyvät linnan asemaan puolustuslinnana Ruotsin ja Venäjän rajaseudulla. Suomi oli 1400-luvulla muun läntisen Euroopan lailla katolinen, ja pyhimykset olivat keskeinen osa suomalaisten arkielämää. Joidenkin pyhimysten osalta on kiistelty jopa siitä, onko heitä edes ollut historiallisesti olemassa. Tällainen on muun muassa Suomen ainoa oma pyhimys, Pyhä Henrik, josta tuli uskon puolesta kuollut marttyyri kuuluisassa kohtaamisessa talonpoika Lallin kanssa Köyliönjärven jäällä 1100-luvulla. Pyhän Olavin osalta arvailuun ei ole tarvetta. Hänestä on useita dokumentteja, jotka osoittavat hänen olleen historiallinen henkilö. Myös hänen elämästään tiedetään, joskaan ei historiallisella varmuudella, paljon asioita, koska hänen aikalaisensa Sigvat Tordinpoika kirjoitti runoelman kuningas Olavista. Keskiajan tunnetuin pohjoismainen historioitsija, islantilainen Snorri Sturlason lainaa runoelmaa saagassaan pyhästä kuningas Olavista. Lainaus luvun alussa on tästä saagasta ja se kuvaa pyhän Olavin kultin kannalta keskeistä tapahtumaa, Olavi Haraldinpojan kuoleman jälkeistä ensimmäistä ihmettä Stiklestadin taistelun jälkeen luvun ensimmäisellä puoliskolla vaikuttanut Snorri 19

11 Sturlason yhdisti saagoissaan aikaisempien historioitsijoiden ja runoilijoiden tiedot omiin tulkintoihinsa. Laajaa ja välillä yksityiskohtaista kuningas Olavin saagaa lukiessa on hyvä muistaa kirjoittajan taidot kertojana ja runoilijana, toden ja tarinan sekoittajana. Olavi Haraldinpoika (n ) Olavi Haraldinpoika oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan sukua. Olavi lähti monien muiden norjalaisten tavoin nuorena viikinkiretkille. Legendan mukaan hän kääntyi kristityksi Rouenissa, nykyisen Ranskan alueella. Uusi usko oli toki Norjassa jo entuudestaan tunnettu, sillä kuningas Olavi Tryggvenpojan aikana maahan levitettiin kristinuskoa, joskin heikoin tuloksin. Tämä johtui osin norjalaisten haluttomuudesta ottaa vastaan uusi usko, osin Olavi Tryggvenpojan heikosta vallasta. Olavi Haraldinpoika saapui takaisin Norjaan vuonna 1015 ja vaati valtakunnan kruunua itselleen. Norjan ylimystö valitsi Olavin kuninkaakseen tämän voitettua tanskalaiset ja ruotsalaiset Nesjarin meritaistelussa Olavin kuningasaika ei kuitenkaan ollut norjalaisten mieleen. Pakkokäännyttäminen sekä ankara hallinto saivat talonpojat kääntymään Tanskan kuninkaan Knut Suuren puoleen, ja Olavi menetti kruununsa vuonna Hän jätti maan ja pakeni Novgorodiin, jota hallitsi tuolloin suuriruhtinas Jaroslav, joka oli naimisissa Olavin puolison sisaren kanssa. Olavin yritys palauttaa kruunu takaisin itselleen epäonnistui vuonna 1030 kohtalokkain seurauksin kuolemaan taistelukentällä. Stiklestadin taistelussa kuoli yksi Pohjolan tunnetuimmista hallitsijoista kautta aikojen. Pohjoismaiden suosituin pyhimys Vaikka Olavi jätti taakseen katkeruutta ja vihaa, kaikki muuttui hänen kuolemansa jälkeen, ja hänestä tuli nopeasti ihailtu ja sittemmin kunnioitettu. Trondheimiin haudatun kuningas Olavin ruumiin säilymisestä sekä siihen liittyvästä ihmeitä tekevästä voimasta alettiin pian kuoleman jälkeen kertoa tarinoita. Kuninkaan hiusten ja kynsien väitettiin kasvaneen ja hänen ruumiinsa tuoksuneen hyvälle ja terveelle, ei kalmalle, kuolleen ruumiille. Ruumiin tuoksu liittyy keskiajalla vallinneeseen yleiseen ajatukseen siitä, että pyhimysten ruumiit eivät haise, vaan erittävät hyvää tuoksua, mikä on selvä todistus ja tunnusmerkki henkilön pyhyydestä. Nykyisen Trondheimin Nidarosin tuomiokirkosta, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1070, tulikin Pohjoismaiden suosituin pyhiinvaelluskohde. Kirkko rakennettiin pyhän Olavin haudan päälle. Osasyynä nopeaan maineen kasvuun oli myös tanskalaisten hallinto. Mielivaltainen hallinto pyyhki nopeasti norjalaisten mielistä kuningas Olavin oman hallintoajan muistot ja kuolema Stiklestadin taistelussa muuttui pian sankarikuolemaksi taistelussa kristinuskon, Norjan ja norjalaisten puolesta. Oli siis luonnollista, että Olavista tuli Norjan suojelupyhimys. Ensimmäisenä pohjoismaisena pyhimyksenä Olaville syntyi erityisasema, johon turvauduttiin käännytystyön edetessä kohti itää ja lopulta myös Suomeen 1100-luvulla. Pyhä Olavi tarjosi samaistumiskohteen läheltä. Hänessä oli yhtäältä paljon sankarillisen arkkityypin tunnusmerkkejä. Toisaalta Olavin pakana- ja sotilaskuningastausta vuoksi hänessä oli myös kansanomaisia piirteitä. Samaistumisen mahdollisuus vahvisti erityisesti ta- Erik ja Olavi (oik). Piilukirves oli Olavin tunnus hänen Uppsalan kirkon pohjoismaiset pyhimykset Laurentius, lonpoikaiston suhdetta kristinuskoon. Ainoa oma pyhimyksemme Henrik edusren- ja veneenveistäjien suojeluspyhimys. kuoltuaan sen iskuun Stiklestadissa. Olavi oli myös hirti Olavin rinnalla vaikeammin samaistuttavaa kristillistä marttyyria. Keskiajalla Olavi olikin Suomessa merkittävästi suositumpi (kuva: Susanna Niiranen) pyhimys kuin Henrik. Olavin persoona ja historia olivat luonnollisesti erittäin tärkeässä asemassa hänen kulttinsa synnyssä. Kuninkaana ankara, julma ja jopa väkivaltainen hahmo voitiin nähdä myös kristinuskon armottomana lähettiläänä, jolla oli selkeä, Jumalalta saatu päämäärä luvun alussa pyhimyksen ei tarvinnut olla elänyt koko elämäänsä hyveellisenä. Näin oli asian laita erityisesti niiden marttyyrien osalta, jotka olivat kääntyneet kristinuskoon vasta myöhemmällä iällään. Nyslottista Olavinlinnaksi Olavinlinnan rakentamisen aikoihin pyhän Olavin asema Suomen suosituimpana pyhimyksenä oli kiistaton, ja linnan rakennuttaja Erik Akselinpoika Tott nimesi linnan hä

12 sia ruotsalaisten sotajoukkojen taisteluviirejä. Kokonaan vaille huomiota Erik ei Olavinlinnassakaan jäänyt, sillä yksi linnan torneista nimettiin Pyhän Erikin torniksi. Pyhän Olavin kultin tunnetuin muoto oli hänen kuolinpäivänsä menot, joita Olavinlinnassa vietettiin katolisen ajan jälkeenkin. Juhlapäivän vietto Savonlinnassa 29. heinäkuuta pohjautuu tähän Olavin kulttiin. Olaviin liittyvää taidetta ei Olavinlinnan kappelissa tiettävästi ollut. Sen sijaan kirkollisissa menoissa hänen asemansa lienee ollut vahva. Linna on Suomen 23 kirkollisesta rakennuksesta viimeisin Olaville pyhitetty kirkkorakennus. Ensimmäisen oli ilmeisesti Jomalan kirkko Ahvenanmaalla. Pyhän Olavin patsas (Ville Vallgren, 1912, hiekkakivi), Pohjoissiiven Keskushalli. Ennen pyhimykseksi julistamistaan Olavi Haraldinpoika oli Norjan kuningas. (kuva: Tua Hautamäki) nen mukaansa. Linnan virallisena nimenä ruotsalaisten asiakirjoissa säilyi kuitenkin pitkään Nyslott. Linnan tarkoituksena oli taata ja varmistaa yhtäältä katolisen kirkon asema idän ortodokseja vastaan, ja toisaalta vankistaa Ruotsin asemaa suhteessa Venäjään. Läntinen uudisasutus oli siirtynyt Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajan yli tietoisen asutuspolitiikan seurauksena. Linna tuli suojaamaan tätä valtakunnan laajentumisprojektia, johon venäläiset reagoivat sekä diplomatialla että väkivallalla. Pyhä Olavi oli linnan suojelijaksi täydellinen. Kukapa muu sotalinnaa voisi paremmin suojata kuin soturipyhimys. Olavin pyhyyden ajateltiin suojelevan erityisesti heitä, jotka taistelivat läntisen kristinuskon puolesta, vaikka uudisasutuksen tietoinen levittäminen idemmäksi olikin ennen muuta maallista valtapolitiikkaa. Pyhän Olavin antama turva konkretisoitui linnan tarjoamana suojana. Linnan yhteyteen rakennettu kappeli oli niin ikään nimetty Pyhän Olavin mukaan Olisiko Olavinlinnan suojelupyhimykseksi ollut muita vaihtoehtoja? Pyhällä Olavilla oli 1200-luvulta 1400-luvulle keskeinen asema Ruotsin vallan ja samalla katolisen uskon vakiinnuttamisessa Suomessa, mutta jos linnaa olisi alettu rakentamaan parikin vuosikymmentä myöhemmin, tilanne olisi voinut olla toinen. Ruotsalaisten kansallispyhimyksen Pyhän Eerikin asema ja kultti kasvoi luvun lopulla pyhän Olavin kultin rinnalle. Molempien pyhimysten kuvat komistivatkin muun muassa sen aikai

13 Mustat kalat Suomen Olavinlinnan viereisen Mustanvirran kaloista

14 eteläisimmillä seuduilla on Ruotsin valtakunnan alainen linna, jota kutsutaan nimellä Nova arx, uusi linna (Olavinlinna) koska luonto ja taito ovat rakentaneet sen erityisen nerokkaasti ja se on vahvasti varustettu. Linna on pyöreällä kalliolla. Sillä on yksi sisään- ja uloskäynti länteen. Sinne pääsee ylittämällä sillan, joka on kiinnitetty valtavilla rautaketjuilla. Yöksi Ruotsin kuninkaan miehistö tai muut kunniasanan antaneet miehet nostavat sillan ylös vaivalloisesti tuulimyllyn avulla. Linnoituksen ohi virtaa valtava virta, jonka syvyyttä ei ole kyetty mittaamaan. Se virtaa Vienanmerestä ja laskee vähitellen alas. Sen pohja on musta, erityisesti tämän linnan ympärillä. Kaikki siellä esiintyvät ja syntyvät kalat ovat syntymästään saakka mustia mutta eivät silti pahanmakuisia; tämä pätee loheen, forelliin, ahveneen, haukeen ja muihin pehmeisiin kaloihin. Tässä virrassa kehittyy myös trebius, kala, joka on kesällä musta ja talvella valkoinen. Albertuksen väittämän mukaan siitä tulee valtameressä suuri ja jalan pituisena sillä on viiden sormen paksuinen rasvakerros. Suolattu trebius imee vedestä kultaa ja nostaa sen pohjasta kuinka syvältä tahansa pintaan kellumaan. Lopuksi tämä virta muodostaa Mustanjärven ja virtaa ulos Viipurin läpi niin kuin Niili Mustanvirran tyhjentämällä sinne vetensä. Solinus kertoo mustasta virrasta, joka juoksee pitkin Atlasvuorta ja virtaa sitten poltettujen erämaiden halki maahan, joka ei koskaan vapaudu lämmöstä. Tämä johtuu alituisesta palamisesta ja sietämättömästä kuumuudesta, joka on tultakin pahempi. Jordanes sanoo, että itägoottien kuninkaalla Valamirilla oli leiri Scarniungan ja Mustanveden välissä. Plinius taas kertoo, että eräässä armenialaisessa lähteessä esiintyy mustia kaloja, joiden syömisestä seuraa hetkessä kuolema. Tällaiset kalat loppuvast vasta toisella lähteellä joenuomaa vastapäätä. Edellä mainitsemallani virralla ei tarvitse kuitenkaan varoa mitään tällaista. Petrus Martyr kertoo Oletettu manner teoksessaan mustasta purosta ja sen rannalla asuvasta kansasta, joka käyttää taistelussaan puumiekkoja, kärjestä kärvennettyjä seipäitä ja pitkiä keihäitä, mutta ei nuolia. Olaus Magnus Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa II, s. 565.

15 lavinlinnaa koskeva ensimmäinen ja samalla hyvin tarunhohtoinen kuvaus esiintyy Olaus Magnuksen vuonna 1555 julkaistussa teoksessa Pohjoisten kansojen historia (Historia de gentibus septentrionalibus), teoksen kahdennessakymmenennessä osiossa, joka käsittelee kaloja. Osion yhdeksästoista luku on otsikoitu Suomen Olavinlinnan viereisen Mustanvirran kaloista. Linna saa siinä osakseen lyhyen luonnehdinnan, jossa sitä kuvataan nerokkaasti rakennetuksi, mutta tekstin pääpaino on syvän virran erikoisuudessa, mustissa kaloissa. Pohjoisten kansojen historia on kokoelma koettua, nähtyä, luettua ja jonkin verran kuviteltua, joka ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi ollut kirjoittajalleen totta. Nykypäivän silmin luettuna osa tekstistä, kuten Olavinlinnaa koskevat kuvaukset, tuntuvat lähinnä Olaus Magnuksen mielikuvituksen tuotteilta. Oppineena Olaus kuitenkin tukeutui muiden oppineiden kirjoituksiin, joita hän ei voinut tyystin sivuuttaa. Olaus kuvasi luvuissa tarkasti kirjallista perintöä, johon hän käsittelemäänsä aihetta kulloinkin suhteuttaa. Tämän lisäksi hän sijoitti kaukaisille alueille asioita, jotka olivat hänelle itselleen vieraita, mutta jotka hän tulkitsi kuuluvan kirjaan. Olavinlinnan seutu oli Roomasta katsoen hyvin kaukana. Mustat kalat ja Olavinlinna mainitaan ensimmäisen kerran Sebastian Münsterin teoksessa Cosmographia Universalis, joka ilmestyi vuonna Nimensä mukaisesti Münster tarkasteli koko tunnettua maailmaa, kun taas Olaus teki ensimmäisenä kokonaisesityksen Euroopan pohjoisimpien osien historiasta ja elinoloista. Teos oli siis 29

16 ennen muuta kirjoitettu eurooppalaisille oppineille ja kenties myös politiikoille ja kirkonmiehille. Teoksensa Olaus Magnus kirjoitti sen ajan sivistyskielellä, latinaksi. Pohjoisten kansojen historia - teoksen taustat Pohjoisten kansojen historiaa voi kutsua tekijänsä elämäntyöksi. Vuonna 1555 ilmestyneen teoksen perustat luotiin 1510-luvulla, jolloin Olaus teki pitkän matkan pohjoiseen. Matkan taustalla oli katolisen kirkon tarve estää luterilaisuuden leviämistä Ruotsissa. Olaus Magnus toimi tuolloin Linköpingin kaniikkina eli tuomiokirkon pappina. Matkalleen Olaus Magnus lähti keväällä 1518 kulkien vanhaa pyhiinvaellusreittiä Norjan Nidarosiin, pyhän Olavin hautapaikalle. Olavi oli yksi katolisen ajan tunnetuimpia pyhimyksiä pohjolassa ja hänen hautansa oli suosittu pyhiinvaelluskohde. Olaus vietti talven Norjan puolella, josta matka takaisin kotikonnulle kulki ilmeisesti Torniojokivartta Pellon ja Ylitornion kautta Tornioon. Omakohtaiset kokemukset Suomesta jäivät tähän kevään 1519 matkaan Torniojokilaaksoon. Syksyllä 1519 Olaus Magnus palasi Tukholmaan, jossa hän jatkoi työtään kirkon parissa. Hän toimi muun muassa vuosina Tukholman kirkkoherrana. Tukholma oli Ruotsin pääkaupunkina valtakunnan paras paikka hankkia tietoja alueilta, joista Olauksella itsellään ei ollut silminnäkijänä kokemusperäistä tietoa. Monet Suomea koskevat kuvaukset perustuvat kuulopuheisiin ja tarinoihin Suomen oloista, koska kirjallisia kuvauksia, joihin tukeutua, oli vähän. Nuoruudessaan Olaus Magnus oli opiskellut Saksassa, ja kiinnostus kansantieteellisiä sekä maantieteellisiä asioita kohtaan oli ilmeisesti perua opiskeluajoista. Aikakausi itsessään ruokki myös aiemmin tuntemattomien tai vähän tunnettujen alueiden kuvaamista muille. Historiankirjoituksessa lukua kutsutaan suurten löytöretkien ajaksi siksi, että maailmaa tutkittiin erilaisella intensiteetillä kuin aikaisemmin. Löytöretket johtivat niin uusien alueiden löytämiseen kuin niistä kertovien tarinoiden levittämiseen tiedonnälkäisille kuulijoille. Olaus Magnuksen motiivit Pohjoisten kansajoen historian kirjoittamiseen lienevät olleen monensuuntaiset. Katolisena hän näki yhtäältä tärkeänä kertoa pohjolan merkityksestä Rooman kirkolle, mutta tiedemiestä ajoi toisaalta ponnin tehdä yleisesitys pohjolan historiasta sekä elinoloista muulle maailmalle. Työhön kannusti mahdollisesti myös Olaus Magnuksen pyrkimys saada henkilökohtainen, uskon kysymyksissä tulehtunut suhteensa Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kanssa kuntoon. Historian pyörteissä Historiankirjoitus on aina jonkinlaista muutoksen ja murroksen kuvaamista, mutta Olaus Magnuksen kohdalla voi sanan varsinaisessa merkityksessä puhua todellisesta myllerryksen keskellä elämisestä. Matkaa pohjoiseen nuorena kaniikkina 1510-luvun lopulla voidaan pitää jälkiviisaasti rauhaisana aikana ennen suuria muutoksia, vaikka vuonna 1517 Martti Lutherin naulaamat Wittenbergin teesit merkitsivätkin jo tuolloin uhkaa katoliselle kirkolle. Ruotsi oli 1500-luvun alussa osa Kalmarin unionia, johon kuuluivat Ruotsin lisäksi Norja ja Tanska. Unioni oli ollut vahvimmillaan sen perustamisen aikaan 1300-luvun lopulla Tanskan kuningatar Margareetan aikaan. Sittemmin erityisesti Tanskan ja Ruotsin välille syntyi eripuraa, minkä seurauksena Ruotsi etääntyi unionista. Ristiriidat kärjistyivät väkivaltaisuuksiksi useaan otteeseen. Ratkaisevaksi käänteeksi muodostui Tanskan kuninkaan Kristian II hyökkäys Ruotsiin ja tämän armeijan voittoisa marssi Tukholmaan, jossa Kristian II teloitutti ruotsalaisia mahtimiehiä niin sanotussa Tukholman verilöylyssä vuonna Olaus Magnus tuki yhdessä veljensä Johannes Magnuksen kanssa Kustaa Vaasan johtamaa, Unionista irti pyrkivää vaikutusvaltaisten ruotsalaisten ryhmittymää, joka pääsikin nopeasti valtaan Ruotsissa. Kustaa Vaasan vuoden 1523 kruunajaisten jälkeen Johannes Magnuksesta tuli Upsalan arkkipiispa ja Olaus Magnuksesta kuninkaan lähetti, jonka ensimmäinen matka suuntautui Roomaan. Tämän jälkeen Euroopasta tuli pakon sanelemana Olaus Magnuksen koti. Kustaa Vaasan siirryttyä luterilaisten puolelle vuonna 1527, katolisesta uskosta kiinni pitäneellä Olaus Magnuksella ja hänen veljellään Johanneksella ei ollut paluuta Ruotsiin. Tilanne ajoi Magnuksen veljekset myös taloudelliseen ahdinkoon, koska Kustaa Vaasa takavarikoi heidän omaisuutensa kruunulle. Dramaattisen välirikon myötä Olaus Magnuksella oli aikaa saatella suurhankettaan Pohjoisten kansojen historia eteenpäin. Tätä ennen, vuonna 1539 Olaus Magnus julkaisi Carta Marinan, ensimmäisen pohjolaa esittävän kartan, josta myös Olavinlinna löytyy. Mustanvirran mustat kalat Olaus Magnus kuvaa historiateoksessaan Olavinlinnaa kahden luvun verran. Toisessa käsitellään Mustanvirran kaloja ja toisessa onnettomuutta ennustavaa pelimannia. Molemmissa luvuissa Olauksen kirjoitustapa on samanlainen. Ensin kuvataan alueeseen liittyvät asiat ja tämän jälkeen niihin liittyviä kuvauksia eri kirjoittajilta

17 Mustien kalojen sijoittaminen linnan virtaan on kuvaukseltaan värikäs, etenkin mystisen trebius-kalan osalta. Tässä virrassa kehittyy myös trebius, kala, joka on kesällä musta ja talvella valkoinen. Albertuksen väittämän mukaan siitä tulee valtameressä suuri ja jalan pituisena sillä on viiden sormen paksuinen rasvakerros. Suolattu trebius imee vedestä kultaa ja nostaa sen pohjasta kuinka syvältä tahansa pintaan kellumaan. Voimaa tarinaan antaa roomalaisen Pliniuksen dramaattinen kuvaus mustista kaloista, joiden syöminen johtaa välittömään kuolemaan. Pliniuksen kalat eivät suinkaan eläneet Olavinlinnan virrassa vaan ilmeisesti Niilissä. Tämä ei kuitenkaan estänyt Olaus Magnusta siirtämästä tarinaa kaukaiseen Suomeen. Plinius on mustien kalojen kannalta merkittävä myös siksi, että hän on Olauksen käyttämistä lähteistä vanhin. Plinius oli roomalainen oppinut, jonka teosta Historia Naturalis pidetään maailman ensimmäisenä luonnonhistorian yleisesityksenä. Teoksessa Plinius kuvaa miekkakalaa, jonka yhteydessä hän viittaa roomalaiseen oppineeseen Trebius Nigeriin. Tämä kala kykeni upottamaan miekallaan muun muassa veneitä. Keskiaikaiset luonnonhistorioitsijat, ensimmäisenä Thomas de Cantimpré (De natura rerum), jota taas yksi keskiajan tunnetuimmista tiedemiehistä Albertus Magnus luki, ymmärsivät asian niin, että kalan nimi oli trebius niger. Nigerista, joka oli antiikin oppineen lisänimi (musta) tulikin siis auktoriteetin sijasta mystinen ja maaginen kala. Olavinlinnan mustien kalojen perusta on siis antiikin luonnohistoriassa, josta väärinymmärryksen kautta syntyy keskiajalla uusi kalalaji mustat kalat. Yhtä kaikki Olaus Magnuksen tekstit kuvaavat ihastusta erityisesti kahteen piirteeseen, jotka vetoavat Olavinlinnan matkailijoihin vuosisadasta toiseen. Musta ja syvä virta on otollinen pelottaville ja arvoituksellisille tarinoille ja kummallisuuksille, jotka kätkeytyvät sinne, minne ihmissilmä ei näe. Samanaikaisesti se, mitä näemme, ylväs linna virran keskellä houkuttaa kulkijan samalla tavalla kuvittelemaan ja tuntemaan paikan kaikilla aisteillaan. Olavinlinnan kannalta Thomas de Cantimprén virheestä, jossa henkilöstä tuli kala, oli pelkkää hyötyä. Mustista kaloista tuli viimeistään vuosisatojen myötä yksi Olavinlinnan tunnetuimmista ja samalla vanhimmista symboleista. Mystinen kala sopii kuvaamaan mustan virran ja ylvään linnan synnyttämää aavemaista, hieman pelottavaa, tummaa, mutta samalla kiehtovaa tunnelmaa. Tunnetuin mustien kalojen kulttuurilaina onkin Eeva Tenhusen vuonna 1964 ilmestynyt rikosromaani Mustat kalat, joka sijoittuu Olavinlinnaan. tästä alkaa kuvaliite 40 sivua, joka tulee eri paperille, omana tiedostonaan 32

18 Pietari Kylliäinen

19 niin näet tuon veneen perässä Olavin linnan isännän, itse Pietari Kylliäisen. Se on taas käynyt miehineen hätyyttämässä ryssiä, missä lienee käynytkin. Veneet joutuivat pian linnan luokse ja miehet nousivat maihin raskaita taakkoja kantaen. Saalistakin oli siis saatu. - Tuo Pietari Kylliäinen on oikeastaan merkillinen mies, jatkoi Matti Särkeinen. Pienoisen sissijoukon päällikkönä alkoi, kohosi omalla kunnollaan, teki sotaretkiä aina Inkeriin saakka ja pääsi vihdoin Olavin linnan isännäksi. Siinä on nousua talonpoikaiselle miehelle ja etenkin näinä aikoina, jolloin aatelisherrat pyrkivät olemaan suuna ja päänä. Olin minäkin monta kertaa Kylliäisen retkellä mukana. Kerrankin - Ukki, sinä et muistakaan panna päppäriä viimeisen verkon päähän. - Katsohan pakanaa, niinpä tosiaankin. No, pannaan sitten, ja kellukoon tuossa iloiseen aamuun saakka. Joudutaankin jo kääntymään kotiin. - Pietari Kylliäinen kuuluu varustautuvan sotaan, virkkoi hän sitten. Eerikki herran kuoltua ovat ryssätkin tulleet yhä rohkeammiksi. Novgorodissa tehty rauha päättyy pian eikä sitä sovittane uusimaankaan. Matti Särkeinen arvasikin asiat oikein. Rauha tosin uusittiin, mutta pian alkoi Suureksi venäläissodaksi sanottu sota. - Tämän sodan aikana Pietari Kylliäinen samosi savolaisen talonpoikaisjoukon kanssa Karjalaan, surmasi siellä paljon kansaa ja poltti kahdeksansataa taloa. Venäläiset saapuivat kostamaan ja saarsivat Olavin linnan, mutta Kylliäinen ajoi heidät verissäpäin takaisin. Olavin linna pysyi edelleenkin pitkät ajat Savon turvana. Aarno Karimo (1931). Kumpujen yöstä II. Ristin alla, s

20 uiden kaupunkien tapaan Savonlinnan katujen nimistössä on paljon historiallisten henkilöiden mukaan nimettyjä katuja. Valtaosa niistä juontaa juurensa alueen historiaan. Oman katunsa ovat saaneet niin Pyhä Olavi kuin Eerik Akselinpoika Tott. Etu- ja sukunimen mukaan nimettyjä katuja Savonlinnassa ei kuitenkaan ole useita. Sellainen on savonlinnalaissyntyisellä Erik Laxmanilla, joka tuli tunnetuksi tutkimusmatkailijana 1700-luvulla. Oopperajuhlien kaksi suurinta nimeä Aino Ackté ja Martti Talvela ovat saaneet Laxmanin tapaan oman puistotien. Neljäs etu- ja sukunimen mukaan nimetty katu kuuluu Pietari Kylliäiselle Savonlinnan Kellarpellossa. Kylliäinen oli Olavinlinnan ensimmäinen nimeltä tunnettu linnanvouti ja kaltaistensa joukossa harvinaisuus, koska hänellä oli, toisin kuin muilla virkatovereillaan, suomenkielinen nimi. Pietari Kylliäisen elämä Pietari Kylliäisen sotajoukot lähdössä Olavinlinnasta ryssää vastaan. Aarno Karimon kuvitusta teoksesta Kumpujen yöstä I: Kivikaudesta keskiajan loppuun, Kylliäinen kantoi myös ruotsinkielistä nimeä Peder Nilsson Kyllein, joka kokonaisuudessaan taipui suomeksi Pietari Niilonpoika Kylliäinen. Hänen sukutaustoistaan ei tiedetä varmasti kuin isän nimi, joka oli siis Niilo. Viipurissa asui 1400-luvulla porvari nimeltä Niilo Kyllein, joka oli todennäköisimmin Pietari Kylliäisen isä. Pietari Kylliäinen kuului rälssiin eli pieneen vähemmistöön, joka nautti kuninkaalta saatuja erioikeuksia. Hän omisti laajoja maa-alueita Suomessa: Viipurin pitäjässä Pero

21 joensuun tilan, johon Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture antoi Kylliäiselle rälssioikeuden eli verovapauden palkinnoksi tämän palveluksista ja uskollisuudesta. Kylliäisen Viipurin maaomaisuus oli useita tuhansia hehtaareja. Edellä mainitun tilan lisäksi siihen kuuluivat Leipemaa (Tali), Weselenmaa (Jutila) ja Riihikallio (Kärstilä-Konkkala). Lisäksi Kylliäinen omisti Varsinais-Suomessa maaomaisuutta, jonka arvo lienee ollut jopa Viipurin läänissä sijaitsevaa omaisuutta suurempi. Olavinlinnassa Pietari Kylliäinen vaikutti 1490-luvulla, erityisesti vuosina , jolloin suomalaiset torjuivat hänen johdollaan venäläisten hyökkäyksen Savoon ja Olavinlinnaan. Hyökkäystä seurasi kostoretki Venäjälle, Laatokan Karjalaan. Turun piispa Mauno Särkilahdelle Kylliäinen kertoi tuhonneensa kostoretkellä 800 taloa. Kyseessä oli siis laaja tuhoretki, sillä talon keskimääräinen asukasmäärä oli tuohon aikaan 5-10 henkeä. Kylliäisellä oli Särkilahteen läheiset välit ja niinpä hän saattoi olla juuri Turun piispan alaisuudessa toiminut asemies. Asemiehet muodostivat tuolloin oman luokkansa ritareiden ja maallisen rälssin välissä. Kylliäisen syntymä- ja kuolinaikaa ei tiedetä. Omaisuuden perinnönjako suoritettiin Koska Pietari Kylliäisellä ei ollut lapsia, hänen arvokkaan omaisuutensa perivät Kylliäisen serkut Olof Mickelsson (Olavi Mikonpoika) sekä Brita Mickelsdottir (Brita Mikontytär). Pietari Kylliäistä koskevat tunnetut historialliset tosiasiat ovat hyvin niukat. Hänen tiedetään saaneen rälssioikeuden vuonna 1491 sekä toimineen Olavinlinnan linnavoutina vuonna 1495 ja tehneen tähän liittyen yhden tai kaksi kostoretkeä Venäjän puolelle. Perinnönjaosta säilyneet asiakirjat puolestaan selventävät Kylliäisen Viipurin läänissä ollutta maaomaisuutta, mutta Varsinais-Suomen omaisuudesta tietoa on vähän. Tarinan sankariksi Irralliset tiedot antavat kuitenkin paljon viittauksia Kylliäisen persoonasta. Ensinnäkin hän on ollut valtaapitävien suosiossa ja kyvykäs asemies, josta oli johtamaan joukkoja Savon suunnalla käydyissä taisteluissa. Hänellä oli runsaasti varallisuutta, mikä teki hänestä taloudellisesti riippumattoman. Lisäksi hän vaikutti mieheltä, joka ei tuntenut pelkoa lähteä vaarallisiinkaan tehtäviin itärajan toiselle puolelle. Erityisen Pietari Kylliäisestä tekee myös nimi. Suomalaisia nimiä ei tuohon aikaan mahtimiesten joukoissa juuri ollut tai niitä ei ainakaan yleisesti käytetty asiakirjoissa. Kylliäisen kohdalla asia lienee ollut juuri näin. Arkikielessä häntä ja mahdollisesti jo hänen isäänsä on kutsuttu Kylliäiseksi, vaikka asiakirjoissa nimi esiintyy ruotsinkielisissä Kyllen tai Kyllein -muodoissa. Vuosisatojen ajan Kylliäisen tarina sai levätä rauhassa niissä asiakirjoissa, joissa hänet mainittiin. Kansallisen heräämisen myötä 1800-luvulla Suomen historiaa ryhdyttiin kirjoittamaan uudelleen niin, että Suomelle ja suomalaisille kirjoitettiin oma historia osana kansallisen identiteetin luomista. Historioitsijat etsivät ominaispiirteitä, joilla kansakuntamme erityisyys voitiin perustella. Piispa Henrikin surmanneesta Lallista, joka on ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen, pyrittiin tekemään murhamiehen sijaan olosuhteiden uhri korostamalla katolisen legendan sijaan Lallille suopeamman kansanperinteen muovaamaa surmavirttä. Myös nuijasodan päälliköstä, Jaakko Ilkasta, tehtiin suomalaisten puolesta taistellut kapinapäällikkö, johon liitettiin orastavan suomalaisuuden piirteitä. Kansallisen identiteetin rakentamiseen sopi erinomaisesti myös Olavinlinnan Pietari Kylliäinen, josta Aarno Karimo kirjoitti historiateokseensa Kumpujen yöstä. Suomen itsenäistyttyä vihamielisyys Neuvostoliittoa kohtaan oli avointa. Suur-Suomi -aatteen mukaisesti Suomen todellisten rajojen ajateltiin kulkevan idempänä. Tuhansia suomalaisia osallistui vuosina itärajan takana Aunuksessa, Vienassa, Petsamossa ja Itä-Karjalassa tapahtuneisiin aseellisiin yhteydenottoihin. Niiden tarkoituksena oli nostattaa sekä kapinamielialaa että pyrkiä todellisesti irti Leninin johtamasta kommunistisesta Venäjästä. Näihin tapahtumiin ja ilmapiiriin Kylliäisen hahmo sopi historiallisena esikuvana täydellisesti. Vaikka Kylliäisen motiivit Venäjän sotaretkelle olivat toiset kuin suur-suomen kannattajilla, mielikuvien tasolla Kylliäinen voitiin yhdistää samaan tarkoitukseen. Kylliäinen itsessään edusti sankarillista suomalaista, joka puolusti menestyksekkäästi Suomea venäläistä vihollista vastaan. Pietari Kylliäisestä tuli ja 1930-luvulla osa kansallista sankarikuvastoa. Sitä edustaa Aarno Karimon kuvaus 4-osaisesta Suomen historiaa käsittelevästä Kumpujen yöstä ( ). Teos on nimellisesti historiallinen, sillä Karimo käytti historiaa vain siteeksi ja kuorrutti tämän ympärille hyvin kansallismielisen ja runollisen kuvaelman Suomen historiasta alkuvaiheista itsenäistymiseen ja vuoden 1918 sisällissotaan, josta Karimo käytti nimitystä vapaussota. Karimon teos oli yksi 1930-luvun luetuimpia Suomen historiaa käsitteleviä teoksia ja näin ollen merkittävä aikakauden kansalaisten historiakuvan rakentaja. Pietari Kylliäisen tarina innoitti myös historiallisten romaanien kirjoittajia. Valtteri (Johannes) Makkonen kirjoitti vuonna 1935 Pietari Kylliäisestä romaanin Savon kupias Pietari Kylliäinen. Se oli koululaisille suunnattu romaani Olavinlinnan alkuvaiheista ja erityisesti sen ensimmäisestä suomalaisesta päälliköstä, joka soti voitokkaasti venäläisiä vihollisia vastaan. Talvi- ja jatkosotien jälkeen näistä suosituista teoksista tuli uudessa poliittisessa tilanteessa arveluttavia. Sensuuri iski Karimon teokseen ankaralla kädellä ja se supis

22 tui 4-osaisesta teoksesta ensin kolmeen ja lopulta kahteen osaan. Kylliäistä koskevassa osuudessa ei kuitenkaan nähty mitään niin epäilyttävää, että sitä olisi pitänyt muokkailla, vaan teksti säilyi sellaisenaan sodan jälkeisissäkin versioissa. Makkosen romaani Pietari Kylliäisestä sen sijaan päätyi ei-toivottujen kirjojen listalle. Historiankirjoituksessa Kylliäisen asema säilyi, mutta käyttö poliittisissa tarkoituksissa 1930-luvun tapaan lopetettiin. Sen myötä Kylliäisen kansallinen asema väheni ja hänen asemansa Olavinlinnan ensimmäisenä suomalaisena linnan päällikkönä korostui. Pietari Kylliäisellä voi sanoa olleen monta elämää historian lehdillä, kiitos varsin niukkojen, mutta sitäkin kiinnostavimpien henkilöä koskevien historiallisten tietojen. Jo Kylliäisen oma elämä näyttäytyy itsessään melkoiselta tarinalta, josta jälkipolville kerrottiin erityisesti tarinaa venäläiset lyöneestä sotapäälliköstä. Nyttemmin hahmo muistuttaa jo enemmän lupsakkaa linnan isäntää, jolla on sopiva nimikin. Mutta ei sotilas Kylliäinenkään mihinkään ole kadonnut. Kari Vaijärven kirjoittamassa, lapsille suunnatussa kirjassa Vankityrmän sankari kierretään eri linnoissa tutustumassa niiden historiaan. Näillä sivuilla Kylliäisen tapaa perinteisessä roolissaan puolustamassa Olavinlinnaa venäläisiä vihollisia vastaan. Saman tutun Kylliäisen hahmon kohtaamme myös Markku Turusen romaanissa Vaeltaja (2012). 82

23 Musta pässi

24 Savonlinnalainen sananlasku 86 87

25 lavinlinnan edessä, Tallisaaressa, seisoo musta pässi jalustallaan tervehtimässä ja ottamassa vastaan linnaan saapuvia vieraita. Kauempana, Tallisaaren toisessa päässä on linnan rakentaja Eerik Akselinpoika Tott katsomassa ylpeänä luomustaan, valtakunnan raja-alueen uutta linnaa. Ensi silmäyksellä asetelma vaikuttaa omituiselta. Miksi linnan isäntä on sijoitettu saaren laitamille ja pahainen pässi sinne, missä ihmiset kulkevat? Eikö asetelman tulisi olla juuri päinvastainen? Olavinlinnassa pidettiin elättipässiä ilmeisesti jo linnan rakentamisen alkuvuosina. Sen paikka oli pihalla eli siellä, missä ihmisetkin liikkuivat. Nykyään Tallisaaressa ohikulkijoita ja matkailijoita tervehtivä Musta pässi on Herman Anton Ravander-Rauaksen ** veistos vuodelta Uhriaterian pääruoka Miksi kaikista eläimistä juuri pässi tai ylipäätään lammas? Jos asiaa kysyttäisiin nykyihmiseltä, syitä löytyisi useita. Ensinnäkin lammas on monikäyttöinen hyötyeläin, joka tuottaa villaa, jonka liha on suosittua ja taljakin antaa lämpöä. Lammasta pidetään nykyään myös maisemanhoitajana pitämässä ruohon sopivan mittaisena ja metsän epätoivotuista puunvesoista vapaana. Lampaalla on myös enemmän ja enemmän terapeutti- 89

26 sia tehtäviä lammas pihalla pitää mielen virkeänä ja iloisena. Epäilemättä nämä asiat ovat vaikuttaneet ihmisten valintoihin myös ennen. Kristinuskossa lampaalla ja erityisesti karitsalla on merkittävä asema uhrieläimenä, ja edelleenkin esimerkiksi pääsiäisen juhla-aterian pääruoka on monissa suomalaiskodeissa lammasta. Olavinlinnan merkittävin juhla oli Pyhän Olavin päivä 29. heinäkuuta. Juhla-ateriana oli aina kevään ensimmäinen karitsa, jota sanottiin Olavin lampaaksi tai villavuonaksi. Juhlan merkittävyyden vuoksi uhrin tuli olla pulskassa kunnossa, joten lyhyestä elämästään huolimatta linnan pässin maan päällinen taivallus lienee ollut ainakin runsasruokainen. Linnan harjalla liikehti suuri sarvipää, jonka kookasta Reformaation myötä pyhimysten kunnioitus lopetettiin, mutta Olavinlinnan silhuettia venäläiset luulivat itse paholaiseksi. Kuva: pihalla säilyi pässi aina 1700-luvulle saakka. Viimeinen pässi tippui muurilta ja hukkui linnan virtaan vuonna Pässin arvosta ja merkityksestä kertoo se, että tapaus merkittiin Säämingin seurakunnan kirkonkirjoihin. Uutta ei kuitenkaan syystä tai toisesta otettu. Kenties perinteen katkaisemisella linnan uudet isännät eli venäläiset halusivat etäännyttää paikallista kulttuuria Ruotsin vallan ajan vaikutuksilta. Puhe pässistä viittaa siihen, että kyse oli nimenomaan urospuolisesta kevään karitsasta, joka tuotiin linnaan tai joka syntyi siellä. Värikään tuskin on aina ollut musta, mutta tunnetuin pässi - se joka pelasti linnan venäläisten hyökkäykseltä - oli musta. Pirunsarvet Tunnetuimmassa pässiin liitetyssä yksittäisessä tarinassa musta pässi pelastaa linnan venäläisten hyökkäykseltä. Venäläisten sotilaiden sanotaan tehneen yllätyshyökkäyksen linnaan pimeänä yönä. He olivat jo tikkailla kipuamassa linnaan, kun salama löi valoa pimeän linnan ylle. Salaman tuoma valo sai venäläiset pysäyttämään hyökkäyksen. Linnan har- jalla liikehti suuri sarvipää, jonka kookasta silhuettia venäläiset luulivat itse paholaiseksi. Pässin sanotaan myös kopisuttaneen kovaäänisesti sorkkiaan ja heilutellen sarviaan edes takaisin. Säikähtäneet sotilaat vetäytyivät pois muurilta ja linna säilyi valloittamattomana. Tarinassa esiintyvät puitteet viittaisivat linnan varhaisiin aikoihin. Jo pelkästään tikkaiden käyttö viittaa siihen, ettei linna ollut vielä täydessä harjassaan. Ensimmäisen pässin onnea tuova vaikutus oli myös omiaan lisäämään sen symbolista arvoa osana linnan kokonaisuutta. Kaunokirjallisesti tarinaa on käsitellyt Kyösti Sorjonen nuortenromaanissaan Uuden linnan musta pässi vuodelta Siinä mustan pässin tarinan sijoitetaan vuoteen 1477, jolloin kivimuurin rakennustyöt olivat vielä alkuvaiheessa. Rajaseudulle rakenteilla ollut linna houkutteli paikalle venäläisiä sotilaita estämään linnan rakentamista. Sorjonen kuvaa kirjassaan tuota asetelmaa sekä venäläisten hyökkäyksen estämistä. Elää kuin linnan pässi Vaikka tarina pässistä linnan pelastajana tekee sitä sankarin, on pässi enemmän kuin yksittäiset tarinat. Se on erottamaton osa Olavinlinnan kulttuuria ja siten osa paikallista kulttuuria laajemmin. Sanonta elää kuin linnan pässi viittaa pässin asemaan, joka oli linnassa jos ei aivan kuninkaallinen niin vähintään ylhäinen, koska juhla-aterian pääruokana ei sopinut olla laiha ja sitkeälihainen vaan rasvainen ja mehevälihainen paisti. Sanonta viittaa näin niiden ihmisten elämäntapaan, joilla ruuan syöminen ja sen kuluttaminen eivät olleet tasapainossa, vaan seurauksena oli liika kilojen karttuminen. Sanonnalla on monta merkitystä. Vuosisatojen ajan ruuasta oli pikemminkin puutetta kuin ylitarjontaa ja nälkä oli alituinen ystävä monessa tuvassa. Siihen, jolla tilanne oli toinen, kohdistui vääjäämättä kateutta, mutta toisaalta myös ihailua. Pässin elämä oli varmasti ollut mieleen monille alueen juutas käkriäisille, joille työn teon sijaan olisi kelvannut hieman helpompikin elämä. Toki mielessä saattoi painaa pässin tuleva kohtalo, jonka kaikki tiesivät. Paistiksi päätymisen saattoi ihmiseloon suhteutettuna nähdä kohtalona liian helposta elämästä. Nykyiset mustat pässit Yksi Savonlinnassa vietettävän Olavin päivän perinteistä on vuoden Mustan Pässin julkistaminen. Kyseinen arvonimi annetaan sellaiselle savonlinnalaiselle, joka on toimil

27 laan ja teoillaan edesauttanut Savonlinnaa ja sen tunnettavuutta. Sen myöntää Helsingin Savonlinna -seura. Valittu henkilö nauttii yleisesti suurta arvostusta kaupunkilaisten keskuudessa. Musta pässi on pääosassa myös vappuna ja erityisesti vappuaattona 30. huhtikuuta. Yliopistokaupunkien perinteisiin kuuluu jonkin kaupungin julkisen patsaan lakittaminen ja vaikka Savonlinnassa olisi tarjolla myös ihmispatsaita, ylioppilaat ovat lakittaneet jo vuosikymmenien ajan juuri mustan pässin. Joinakin vuosina ylioppilailla ja kenties muullakin juhlaväellä on ollut tapana tehdä jäynää patsaalla ja maalata myöhemmin yöllä pässin kivekset punaisiksi. Uusimpana perinteenä joku on käynyt vaatettamassa vappuyönä pässin kivekset neulotulla tai virkatulla vaatekappaleella. Näin on tapahtunut vuosina 2013 ja Pässin henkinen perintö elää vahvana. Pässi oli ensimmäisten vuosisatojen linnan asukkaille sekä linnan kotieläin että konkreettisesti juhlapäivän ateria. Tarina linnan pelastaneesta pässistä teki eläimestä sankarin. Pässi antoi asukkaille iloa, mutta oli myös tarpeellinen monella tavalla. Pässistä tuli arvostettu linnan asukas ja pässin ominaisuuksia sitkeyttä, urhoollisuutta ja näkyvyyttä haluavat vaalia myös nykyajan ihmiset. Kenties myös unelmaa lokoisista päivistä, joita linnan pässi sai viettää. 92

28 Vanki nimeltä Mitzloff

29 on onnistunut karkaamaan Olavinlinnan tyrmästä. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe Ruotsin valtaneuvostolle

30 uomen linnoissa on istunut kuuluisia vankeja vuosisatojen ajan. Turun linnan muurien takana ovat olleet vangittuina muun muassa kuningas Erik XIV ja nuijasodan päällikkö Jaakko Ilkka. Hämeen linnassa aikaansa kuluttivat kuuluisimmat puukkojunkkarit eli Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Hämeen linna toimi varsinaisena vankilana aina vuoteen 1972 saakka. Se ei kuitenkaan ole viimeinen vankilana toiminut linna, koska Suomenlinnassa toimii edelleen vankila. Kauempana sijainneet linnat tarjosivat jo sijaintinsa puolesta vankilan, koska liikkuminen rajan pinnassa olevista linnoista karkuun muualle kuin Venäjälle oli hankalaa, eikä arvokkaimpia vankeja yleensä odottanut Venäjällä paremmat olot luvun alussa muun muassa historioitsija Johannes Messenius lähetettiin kärsimään rangaistustaan Kajaanin linnaan. Samalla vuosisadalla myös Olavinlinnaan tuotiin arvovanki eversti Joachim Mitzloff, joka jäi linnan historiaan toki korkea asemansa vuoksi, mutta ennen muuta siksi, että hän oli ainoa vanki, joka onnistui pakenemaan Olavinlinnasta. Varma säilö vaaralliselle vangille Toukokuussa 1636 Ruotsin armeijassa taistellut saksalaissyntyinen upseeri eversti Joachim Mitzloff vangittiin ja toimitettiin ensin Ruotsiin ja sieltä Viipurin kautta Olavinlinnaan kärsimään rangaistustaan. Mitzloffin syntilista oli pitkä. Hän oli Saksassa 99

31 muuan muassa ajanut osan ruotsalaisista joukoistaan pakoon vihollisen puolelle ja lopulta siirtynyt itse Saksin vaaliruhtinaan palkkalistalle. Elettiin Ruotsille menestyksekkään 30-vuotisen sodan aikaa. Jostain syystä Joachim Mitzloffille ei langetettu kuolemantuomiota, vaikka ammattisotilas oli raskaasti pettänytkin palkanmaksajansa Ruotsin kuningatar Kristiinan. Häntä pidettiin lisäksi niin vaarallisena, että kuljetukseen ja vartiointiin linnassa annettiin erillisohjeet, kuten se, ettei Mitzloffia kuljettanut laiva saanut pysähtyä maihin pimeän aikaan. Vartioinnista vastanneelle Niilo Eerikinpojalle annettiin linnassa avain, jolla hänen tuli henkilökohtaisesti avata ovi, kun Mitzloff sai päivittäisen ateriansa. Kaikki tähän arvovankiin kohdistuneet toimenpiteet oli äärimmäisen tarkkaan mietitty ja jokainen sanotaan paenneen. Kuva: Kuva Kellotornin ampuma-aukosta, josta Mitzloffin pakomahdollisuus minimoitu. Koska vartiointijärjestelyt vaikuttivat pettämättömiltä, Niilo Eerikinpoika sai kesän lopulla luvan palata Tukholmaan ja vanki jäi Olavinlinnan perusväen vartioitavaksi. Pako Kaikesta vaivasta ja paon mahdottomaksi tekevistä järjestelyistä huolimatta Joachim Mitzloff pakeni 18. helmikuuta Tätä ennen, kesällä 1637 ja 1638, hän oli yrittänyt niin ikään pakoa, mutta se oli pystytty estämään ajoissa. Pakoyritysten seurauksena hänen vartiointiaan vahvistettiin, mutta tuloksetta. Kolmannella kerralla yritys onnistui juuri siksi, että vartioinnin tärkein lenkki, vartioinnista vastannut upseeri, petti lupauksensa. Kaiken takana oli upseeri Lorens Möller, joka oli taipunut tuntemattomasta syystä eversti Mitzloffin puolelle. Möller vapautti omin käsin everstin huoneestaan ja auttoi tätä pakenemaan tykkitornin ampuma-aukosta pellavaköyden avulla alas. Möller myös odotti veneessä linnan ulkopuolella köyttä pitkin pakenevaa everstiä. Möller vei Mitz- loffin veneellä Kalkkuinniemeen, missä kulkuneuvo vaihtui hevoseen. Sieltä Mitzloff ja Möller suuntasivat kohti Karjalan kannaksen Jääskeä. Mukana oli myös Mitzloffin palvelija. Pakenijat olivat jo pitkällä ennen kuin linnassa huomattiin Mitzloffin pako. Samalla paljastui Möllerin petos. Vartijat olivat pyrkineet seuraavan kerran Mitzloffin huoneeseen vasta seuraavana aamuna 19. helmikuuta tuomaan aamupalaa. He olivat luovuttaneet huoneen avaimen luutnantti Möllerille edellisenä iltana, mutta tätä ei tavoitettu aamulla mistään. Vartijat hakivat sepän murtamaan ovea, ja pako sekä Möllerin osuus juoneen paljastui heidän astuessa tyhjään huoneeseen. Suomen asioista vastannut kreivi Pietari Brahe määräsi välittömästi tiedon saatuaan vartioinnin pääteille ja satamiin. Pakolaiset saatiinkin näköetäisyydelle lähellä Viron Narvaa. Heitä ei kuitenkaan saatu vangittua ja näin sekä Möller että Mitzloff pääsivät rajan yli Venäjän puolelle. Mitzloffin tiedetään myöhemmin taistelleen saksalaisten joukoissa Tämän tarkempaa kummankaan upseerin Mitzloffin tai Möllerin elämän loppuvaiheista ei tiedetä. Kierojen liitto Suomen käskynhaltijana toiminut kreivi Pietari Brahe oli tapahtuneesta käärmeissään. Mitzloffin ja Möllerin pako oli Suomen oloja tuntuvasti kehittäneelle kreiville takaisku, josta hänen oli varmasti vaikea kirjoittaa Tukholmaan Ruotsin vaikutusvaltaisimmista aatelisista ja papistosta muodostuneelle valtaneuvostolle. Kiitos Brahen tiedonannon, Mitzloffin pako tunnetaan melko yksityiskohtaisesti, samoin kuin se, kuinka Brahe yritti ottaa karkulaiset kiinni. Olot Olavinlinnassa olivat 1600-luvulla arvovangille kohtuullisen hyvät. Mitzloffilla oli muun muassa oikeus lukea sekä vaikuttaa tarjottavaan ruokaan. Eversti oli ilmeisen perso ylelliselle elämälle. Mitzloffin ura palkkaupseerina oli sen verran tunnettu, ettei häneen voitu luottaa lainkaan, ja hänet oli siksi luokiteltu erittäin vaaralliseksi vangiksi. Raha lienee ollut ainoa motiivi toimille, koska muille asioille hän ei tunnu uskollisuuttaan vannoneen. Mitzloff lienee ollut äärimmäisen taitava ihmisten manipuloija ja oveluudessaan vertaansa vailla, koska epätodennäköisimmätkin paon mahdollisuudet oli haluttu sulkea pois muun maussa siirrettäessä häntä Tukholmasta Olavinlinnaan. Mitzloff oli äärimmäinen oman edun tavoittelija, mutta luutnantti Möllerin osalta motiivit ovat hämärän peitossa. Todennäköisesti Mitzloff on luvannut Möllerille joko runsaasti rahaa tai korkeamman upseerinviran jonkun toisen armeijan palveluksessa, kenties molempia. Omi

Ensimmäinen painos 2015 Kirjoittaja Matti Rautiainen

Ensimmäinen painos 2015 Kirjoittaja Matti Rautiainen Ensimmäinen painos 2015 Kirjoittaja Matti Rautiainen Kansi ja Taitto: Teija Lammi, Grafemi Toimitus: Pasi Luhtaniemi, Kustannus Aarni Valokuvat: Tua Hautamäki, ellei erikseen mainittu Takakannen kuva:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden 03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Posted on 12.5.2010 by helehilt Kalevala on aina vaikuttanut vahvasti elämääni, ihan lapsuudesta saakka. Kalevalan päivä oli ehdottomasti lempijuhlapäiviä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa

Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen Lataa Kirjailija: Gunnar Rosen ISBN: 9789516580947 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.85 Mb Sata sodan ja rauhan vuotta on kattava perusteos

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Lieto

Lasten ja nuorten Lieto Lasten ja nuorten Lieto Anja Hänninen: Mylly tontun tarinoita (1998) Röhmöjen satumaista elämää (2006) Michel Karra: Kesä -56 (1997) Romaani vie 1950-luvulle 16-vuotiaan nuorukaisen dramaattisten tapahtumien

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot