Urpaani-Ulla hauskutti opintopäivillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urpaani-Ulla hauskutti opintopäivillä"

Transkriptio

1 Urpaani-Ulla hauskutti opintopäivillä

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia 7 Sijoittajat kiinnostuivat terveydenhuollosta 8 Maaliskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 SuPer on kasvanut tasaisen varmasti 14 Terveysmatkailu lisääntyy 18 Paula Risikko arvostaa lähihoitajien ammattitaitoa 20 Isä Mitro pohtii, miten pahoinvointia voisi estää 22 Hilkka Olkinuora korostaa nähdyksi tulemista 24 Maire Laasonen on Vuoden Superilainen 26 La Carita -säätiön tunnustukset 14 Kuka vastaa omatoimiselle terveysmatkailijalle toisessa EU-maassa tehdystä hoitovirheestä? 27 Lähihoitajien kokemuksista koottiin kirja 28 Vanhuudessa vakaumus korostuu 32 Tutkittua 34 Hoitajat terveysaseman luukulla Suomussalmella 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 21 Komedienne Ulla Tapaninen esiintyi 1600 superilaiselle opintopäivien huipennukseksi. 37 Kun virtsa ei kulje 38 Käypä hoito 40 Elämää myötätuulessa 44 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 46 Superristikko 47 Lähihoitaja Kähönen 47 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 48 Matkailijan terveysriskit 50 Suomi-koti Australiassa 55 Hyviä uutisia Kongosta 58 Liittohallitusehdokkaat valittu 59 Äänestä, vaikuta ja voita! 50 Finlandia Village Australian itärannikolla on 45- paikkainen vanhainkoti suomalaisille. 10 Monet kampanjat ovat tehneet liittoa tunnetuksi. 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset P.S. 66 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita Opintopäivien osanottajat nostivat maljan 60-vuotiaan SuPerin kunniaksi Tampereella 12. helmikuuta. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Juhlat alkoivat Päätoimittaja Leena Lindroos (09) leena lindroos Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittaja Marjo Sajantola (09) Toimittaja Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Eila Hirvonen, Päivi Hujakka, Seija Ojala, Jonna Söderqvist, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Maija-Liisa Westman Kannen kuva Ulla Tapanisen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SuPerin 60-vuotisjuhlavuosi käynnistyi konkreettisesti Tampereella pidetyillä opintopäivillä helmikuun alussa. Tapahtuma on aina suosittu, mutta tällä kertaa ilahdutti se, että kouluttautumaan oli päässyt ennätyssuuri joukko superilaisia, 1600 hoitotyön ammattilaista. Jo tunnelmasta aisti, että tarjonta vastasi kysyntää ja asia varmistui osanottajien jättämästä palautteesta. Tampereella nostettiin malja kuluneiden vuosikymmenten kunniaksi. Lisää maljoja kilistellään kuluvan vuoden aikana 15 SuPerin aluejuhlassa eri puolilla maata. Järjestelyt ovat hyvällä mallilla, ja oman alueesi juhlasta tiedotetaan ammattiosastojen aktiivien välityksellä aikanaan. SuPer-lehden osastolla Tampere-talon talvipuutarhassa kävi kuhina. Lehti toivoi osanottajilta mielipiteitä siitä, mikä SuPerissa on parasta. Kiitosta sai toiminta joka lohkoltaan. Liitto on itsenäinen ja yhtenäinen, täällä suhtaudutaan järkevästi tosiasioihin, vallalla on reilu mehenki ja jäsenistöstä pidetään huolta. Liitto on myös tuttu ja turvallinen, luotettava ja vastuuntuntoinen, avoin ja aktiivinen, tasapuolinen ja yhteisöllinen. Edelleen iloisuus ja innostavuus tulivat esiin SuPerin parhaina puolina. Puheenjohtaja Juhani Palomäki viritti opintopäivien osanottajat vastaanottavalle taajuudelle kertaamalla SuPerin edeltäjän, Apusisarjärjestön keskustoimikunnan apusisarten käyttäytymistä koskevia sääntöjä täydentäviä ohjeita 1940-luvun alusta: Apusisaren on esiinnyttävä yksinkertaisesti ja vaatimattomasti, mutta silti arvokkaasti sekä oltava sievästi ja siististi puettu... Jouduttuaan sairaalatyöhön tulee apusisaren tunnollisesti noudattaa kaikkia sairaalan sääntöjä ja määräyksiä. Hänen on esiinnyttävä kunnioittavasti ja kohteliaasti esimiehiään kohtaan. Jos esim. hänen esimiehensä tulee huoneeseen, on apusisaren noustava häntä tervehtimään eikä apusisar saa istua ennen kuin esimies on istuutunut. Kaikki saamansa tehtävät on hänen suoritettava iloisesti ja reippaasti pyrkimättä itse valikoimaan töitään. Toiveen iloisesta ja reippaasta työotteesta puheenjohtaja jätti yhä vakavasti otettavaksi tavoitteeksi kaikille tämän päivän työhön super 3

4 Ajankohtaista super kärkisijoilla sttk:n ketjukirjekampanjassa Maaliskuu 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Tammi-helmikuun aikana järjestettiin kaikkien STTK:laisten liittojen yhteinen jäsenhankintakampanja sähköpostilla. SuPerilaisille aktiiveille lähti noin 1800 sähköpostia, jotka kampanjan aikana etenivät upeasti kakkossijan arvoisesti katsottaessa prosentuaalista osallistumista. Hienoa, että jäsenemme ovat tyytyväisinä valmiita markkinoimaan SuPerin jäsenyyttä. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat vieneet hyvää SuPer-viestiä eteenpäin! Keltaisen nauhan päivä, Reumaliitto Alzheimer-keskusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, Alzheimerkeskusliitto ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Oulu, SuPer ry Maailman tuberkuloosipäivä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Seinäjoki, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. VII Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä, Helsinki, Filha ry Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla, koulutusristeily Tukholmaan, SuPer ry Kansainvälinen Parkinson-päivä, Suomen Parkinson-liitto ry Sydänviikko, Suomen Sydänliitto ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer ry Paikallinen sopimustoiminta, Oulu, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry uusi laatusuositus ikäihmisten palveluille Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä julkaisseet ikäihmisten palvelujen uuden laatusuosituksen. Suositus on tarkoitettu kunnille ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin välineeksi. Lisäksi suositus sisältää palvelujen eettiset periaatteet. Suosituksessa linjataan keskeiset strategiset osa-alueet ikäihmisten palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelurakenteen kehittäminen, henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen sekä asuin- ja hoitoympäristöt. Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidon tukea, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Näille palveluille suositus asettaa tarkkailla vaalipostia: vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten asiamiehet saavat mennessä tiedot hyväksytyistä ja hylätyistä ehdokaslistoista ja mennessä kaikki äänioikeutetut jäsenet saavat äänestysaineiston. Nyt on aika... osallistua ammattiosaston kevätrientoihin. tutustua SuPerin kevään ja kesän kurssitarjontaan. myös valtakunnalliset määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat omat tavoitteensa ottaen huomioon paikalliset tarpeet. Viime aikoina on kysytty, riittääkö suositus turvaamaan toimivat palvelut ikäihmisille asuinpaikasta riippumatta. Hyväkään suositus ei paranna palveluja ellei suosituksen toimeenpanosta huolehdita. Tutkimusten mukaan suositukset toimivat hyvin, kun ne sisältävät konkreettisia tavoitteita ja kun tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunnissa säännöllisesti. Lisäksi suositusten toimeenpanoa on tuettava koulutuksella, peruspalveluministeri Paula Risikko painottaa. Suositusten toimeenpano on ensisijaisesti kuntien vastuulla. Kunnissa toimeenpano edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös päättäjien sitoutumista palvelujen kehittämiseen. lisätietoja: >julkaisut ilmoittautua yksityissektorin yhdysjäsenkurssille 15.4 Ouluun ja 6.5. Hämeenlinnaan. Ilmoittautuminen noin kuukautta aikaisemmin liiton jäsensivun kautta. tutustua vanhustyön uusiin laatukriteereihin osoitteessa fi. liittyä jäseneksi vanhustyön osaajiin Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Hämeenlinna, SuPer ry SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Lapua, SuPer ry ilmoittautua uusien jäsenten PeSu-koulutukseen Hämeenlinnassa. ilmoittautua TERVE-SOS-tapahtumaan Jyväskylässä mennessä ilmoittautuneet edullisemmin seminaariin! 4 super

5 Vanhusten palvelujen laatusuositus haastaa päättäjät puheenjohtaja juhani palomäki Uudistettu ikäihmisten palvelujen laatusuositus julkistettiin helmikuun puolivälissä. Suositus on tarkoitettu kunnille ikääntyvien palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi. Laatusuosituksessa on paljon hyvää, muun muassa ennaltaehkäisevien kotikäyntien lisääminen ja ylipäätään terveyttä edistävien toimenpiteiden painottaminen. Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan ja tavoitteena on, että palvelutarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat myös henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja vanhustenhoidon osaamisen kehittäminen. Myös johtajuudelle on asetettu haasteita. Laatusuosituksessa on määritelty seuraavasti: Henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden palvelu- ja hoitotarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan ja vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluita asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Tiedämme, että vanhustenhuollossa on liian vähän koulutettua henkilökuntaa. Jo nyt on vaikeuksia saada alaa houkuttelevaksi työpaikaksi erityisesti nuorille. Erilaisia hankkeita tämän edistämiseksi on meneillään valtakunnallisella tasolla. Tehy sitoutui syksyn sopimusratkaisussaan siihen, ettei henkilöstömäärää saa lisätä. Tämä tuottavuuskohta tulee tekemään vaikeaksi vanhustenhuollon henkilöstömäärän turvaamisen. On ollut valitettavaa huomata, että monissa kunnissa vanhustenhuollossa esiintyneet laadun puutteet on korjattu vasta omaisten tai henkilökunnan lääninhallitukseen tekemien valitusten kautta, eikä aina silloinkaan. Keskeinen kysymys uudessa laatusuosituksessa onkin, kuinka kunnat saadaan toimimaan laatusuositusten mukaisesti ilman raskaita valitusprosesseja. Laatusuositus on kaiken kaikkiaan tärkeä väline vanhustenhuollon kehittämisessä, ja sen noudattamisen sitovuutta on lisättävä. Laatusuosituksesta tulee tehdä velvoittava määräys, jossa koulutetun hoitohenkilökunnan määrän vähimmäisvaatimus on säädetty. Vanhustenhuollossa suurimpana ongelmana on henkilökunnan riittämättömän määrän lisäksi vailla koulutusta olevien suhteellisen suuri osuus. Tilanne kuormittaa työssä olevia ammattilaisia. Kouluttamattoman henkilökunnan ammattitaito ei myöskään riitä tuottamaan laatusuosituksessa kuvattua hoidon ja palvelun laatua. Kunnallisvaalit ovat lähellä. Haastetaan ehdokkaat toimimaan vanhustenhuollon tulevaisuuden puolesta super 5

6 Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia hoito- ja työpaikkoja teksti jukka järvelä kuva eija hiltunen Julkinen perusterveydenhuolto vaatii tehokkaita kehittämistoimia. SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mukaan erityisesti terveyskeskusten toimintaa ja myös julkisuuskuvaa on parannettava. Palomäki on huolissaan julkisen sektorin toiminnan läpinäkymättömyydestä ja terveyskeskusten heikosta vetovoimaisuudesta, mutta myös hoitohenkilökunnan osaamisen käytön rajoittamisesta ja perusongelmista työnjaossa. Jos terveyskeskuksiin ei saada vetovoimaa kansan keskuudessa, on vaarana, että työssä olevat ja hyvin toimeentulevat eivät enää käytä terveyskeskuspalveluja. Ne jäisivät vain pienituloisten ja eläkeläisten hoitopaikoiksi. Palomäen mukaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaa on tehostettava, jotta niihin pääsisi yhtä nopeasti sisään kuin yksityiselle puolelle. Palomäellä ei sinänsä ole mitään yksityistä terveydenhuoltoa vastaan, mutta julkinen puoli ei saa näivettyä sen rinnalla. Vastaanottotoiminnassa on käytettävä koko henkilöstöä, myös lähi- ja perushoitajia sekä terveyskeskusavustajia. Nyt on menty toiseen suuntaan, mutta onneksi paikoin jo alettu havahtua asiaan. tehokkuus ja johtaminen Hyvä työasenne parantaa julkisen terveydenhuollon julkisuuskuvaa. Yksityistä terveydenhuoltoa väitetään paljon tehokkaammaksi kuin julkista. Palomäen mukaan tämä selittyy osin sillä, että julkisella puolella henkilökunta joutuu sitoutumaan moniin hankkeisiin, jotka vievät aikaa varsinaiselta potilastyöltä. Julkisen puolen toimintaan pitää saada lisää läpinäkyvyyttä, jotta potilastyön todellista tehokkuutta voitaisiin verrata yksityiseen puoleen. Tehokkuutta tarvitaan, kun hoidettavien määrä kasvaa ja suuret hoitajaikäluokat jäävät eläkkeelle. Korostan jälleen, että tehokkuutta ei revitä hoitajien selkänahasta. Oikeanlainen hoidon tehostaminen itse asiassa vähentää hoitajien työtaakkaa. Lähi- ja perushoitajien kannalta tärkeäksi nousevat lähiesimiesten johtamistaidot. Usein esimiehet eivät ole osanneet jakaa tehtäviä niitä osaaville hoitajille. Joskus joutuu epäilemään, onko tämä myös järjestöpoliittinen kysymys. Kun työtä on liikaa, esimiesten tehtävä on päättää mitä tehdään ja miten. Palomäki on huolissaan nuorten lähihoitajaksi aikovien puolesta. He eivät hakeudu hoitoalalle, jos eivät saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, kuten lääkkeenjakoa, poliklinikkatyötä tai joitakin sairaanhoidollisia tehtäviä. kaste-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön Kastekehittämisohjelmassa vuosille keskitytään muun muassa perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten kehittämiseen, johtamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. SuPerin yhtenä tavoitteena on saada perusterveydenhuolto toimimaan linkkinä erikoissairaanhoitoon ja vanhustyöhön. Ydintermejä ovat esimerkiksi hoitajien osaaminen sekä palveluketjun ja sähköisten palvelujen toimivuus. lisätietoja kasteesta: muita kehittämiskeinoja Hoitoketjujen tehostaminen on yksi julkisen terveydenhuollon kehittämisen avaimista. Palomäki tähdentää, että erikoissairaanhoidosta potilaita on saatettava ystävällisesti ja sosiaalisesti eteenpäin. Turha makuuttaminen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa voisi olla sekin historiaa, jolloin kotihoidon ja tuetun palveluasumisen merkitys siis korostuu, samoin omaishoitajien asema. Vuodeosastotyö on vaativaa ja raskasta. Osastojen pitää erikoistua, jotta saataisiin omia pieniä yksikköjä myös alkoholi- ja huumeongelmaisille, jolloin häirintäkin vähenisi. Palomäki muistuttaa myös kuntouttavan hoito-otteen tärkeydestä laitostumisen uhkaa vastaan. Potilaiden omia voimavaroja on hyödynnettävä niin paljon kuin mahdollista. Heillä on oltava koko ajan jotakin tekemistä, ei siis sen odottamista, että joku muu tekisi asiat heidän puolestaan. Palomäki esittää myös katto-organisaatiota, joka huolehtisi terveys- ja sosiaalialan sähköisen tietotekniikan pelisäännöistä koko maassa. Yhtenäinen tekniikka nopeuttaisi hoitoa sekä toisi säästöä ja kaivattuja tehoja palveluihin. 6 super

7 Mikä sijoittajia kiinnostaa terveydenhuollossa? teksti jukka järvelä Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksistä. Esimerkiksi kahdessa yksikössä vanhuksille palveluasumista tarjoava Hoitokoti Päiväkumpu on äskettäin saanut taakseen sijoitusyhtiö Korona Investin hallinnoiman Terveysrahaston. Mistä on kysymys, sijoitusjohtaja Hannu Juvonen? Pääomasijoitus on sitoutunutta, yrityksen kasvuun ja kehittämiseen pyrkivää pääasiassa oman pääoman ehtoista rahoitusta alkuvaiheessa tai kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Pääomasijoittaja osallistuu aktiivisesti yrityksen kehittämiseen hallitustyöskentelyssä, strategioiden kehittämisessä, toimialatuntemuksessa ja yritysjärjestelyissä. Terveysrahaston sijoittajina toimivat yhteiskuntavastuulliset säätiöt ja rahastot (42 %), vakuutusyhtiöt (23 %) ja Sitra (35 %). Miksi näin toimitaan? Pääomasijoitus vahvistaa yrityksen omaa pääomaa, joka parantaa yrityksen omavaraisuutta. Tällöin myös vieraan pääoman kuten pankkilainen saatavuus paranee. Sijoittaja voi pääoman lisäksi tuoda yritykseen myös osaamiseen liittyvää lisäarvoa. Pääomasijoitus parantaa myös yrityskuvaa, koska sijoitus tehdään erittäin tarkan harkinnan ja yrityksen tutkimisen kautta saatavan tiedon perusteella. Kuka tästä hyötyy? Pääomasijoittamisesta hyötyvät sekä omistaja tai yrittäjä että sijoittaja. Sijoituksen tuoma lisäarvo voi johtaa yrityksen kasvun nopeutumiseen ja arvon nousuun. Millä perusteella sijoittaja valitsee kohteet? Jokaisella pääomasijoittajalla on omat sijoituskriteerinsä, joista on alun perin sovittu pääomia kerättäessä. Kriteerit voivat koskea kohdeyritysten toimialaa, sijaintia tai esimerkiksi kehitysvaihetta. Terveysrahasto sijoittaa sellaisiin terveydenhuollon palveluyrityksiin, jotka edustavat alansa parasta käytäntöä ja joilla on mahdollisuus yrityksen kasvun kautta edistää parhaiden käytäntöjen laajempaa käyttöä. Sijoituksille on siis asetettu yhteiskuntavastuullinen tavoite, jonka mukaan sijoitusten täytyy edistää suomalaisten hyvinvointia. Miten sijoittaminen ja voitontavoittelu vaikuttavat hoidon laatuun? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyrityksen laatu ei sinänsä riipu yrityksen rahoituksen rakenteesta. Pääomasijoittaja huolehtii, että kohdeyrityksissä noudatetaan hyvää hallintotapaa. Terveysrahastolla on erityisesti tavoitteena se, että kohdeyrityksemme ovat alansa parhaita sekä asiakkaiden ja palvelun laadun että henkilöstön näkökulmasta. Montako yritystä Terveysrahastolla on sijoituskohteena? Terveysrahastolla on tällä hetkellä viisi kohdeyritystä. Coxa on palkittu tamperelainen tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, joka on pääasiassa kuntien ja kuntainliittojen omistama. Fysiosporttis on palkittu espoolainen fysioterapiayritys, jolla on tällä hetkellä kuusi toimipistettä pääkaupunkiseudulla. Pihlajalinna on tamperelainen nopeasti kasvava lääkäriasemayritys, joka kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Respecta Oy on valtakunnallinen apuvälineitä ja apuvälinepalveluja tuottava ja kehittävä yritys, jonka ovat alun perin perustaneet Suomen Punainen Risti ja Invalidisäätiö yhdessä. Terveysrahaston uusin sijoitus on helsinkiläinen ryhmäkotimuotoisia tehostettuja asumispalveluja tuottava Hoitokoti Päiväkumpu. Terveysrahasto on näissä kohdeyrityksissään vähemmistöomistajana. Sijoitukseen liittyy aktiivinen osallistuminen kohdeyritysten hallintoon yhteisesti asetettujen kehitystavoitteiden toteuttamiseksi. superin tv-mainos kilpailee voitosta SuPerin taannoisen vanhuskampanjan tv-mainos on päässyt Voitto-mainoselokuvakilpailun loppusuoralle, jolle valittiin 30 Suomen parasta mainoselokuvaa noin 200 yrittäneestä. SuPerin Daddysitter-nimisessä mainoksessa poika tuo iäkkään isänsä mukaan kokoukseen, koska ei ole löytänyt isälleen hoitopaikkaa. Voittaja julkistetaan torstaina 6. maaliskuuta. Palkitut mainoselokuvat esitetään MTV3:lla, Subilla ja Nelosella maaliskuuta. kampanjalla vanhustyön työvoimapulaa vastaan Alzheimer-keskusliitto toteuttaa kevään aikana kampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan vanhus- ja dementia-alan työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa. Muistimarkkinat-nimisen imagokampanjan tarkoitus on saada lähihoitajaopiskelijat innostumaan vanhustyöstä ja erikoistumaan alalle. Väestön ikääntymisen takia ammattitaitoisten työntekijöiden tarve vanhus- ja dementiatyössä kasvaa, mutta ala ei houkuttele nuoria. Työn sisältöön liittyy paljon ennakkoasenteita, joihin Alzheimerliitto pyrkii nyt vaikuttamaan. Kampanja toteutetaan yhdeksässä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Kampanjapäivinä oppilaitoksissa esitellään kunkin alueen vanhus- ja dementia-alan yhdistyksiä ja työnantajia. Lisätietoja: uusi yhdistys tuo vanhustyön osaamisen valokeilaan Vanhustyön osaajat ry on moniammatillinen, valtakunnallisesti toimiva yhdistys. Sen tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta kaikkien niiden ammattikuntien ja muiden toimijoiden välillä, jotka osallistuvat vanhusten hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen sekä alan koulutukseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Jäsenistössä on sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin ja taiteen edustajia. Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa ja kannatusjäsenmaksu 100 euroa. Lisää tietoa osoitteesta www. oamk.fi/aktiivinenvanhuus tai puheenjohtaja Salla Seppäseltä: super 7

8 maaliskuun lyhyet koonnut jukka järvelä Marjoja verisuonille Sata grammaa marjoja ja lasillinen mehua päivässä voi laskea verenpainetta, lisätä hyödyllistä HDL-kolesterolia ja parantaa verihiutaleiden toimintaa. Suomalaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että marjat ja niiden terveelliset polyfenolit saattavat olla avuksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Tutkimukseen osallistui 72 keski-ikäistä suomalaista, joilla oli kohonnut verenpaine, kolesteroliongelmia tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tutkittavat söivät pääasiassa mustikkaa ja mustaherukkaa, mutta myös mansikoita, vadelmia, puolukoita ja aroniaa. uutispalvelu duodecim ingram publishing Oikeuksia omaishoitajille Työryhmä on ryhtynyt selvittämään omaishoitajien hoitovapaaoikeuden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on selvittää omaisten hoitamiseen ja toisaalta hoitajien työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Selvitystyö perustuu kansanedustaja Arto Satosen lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan työsopimuslain muuttamista siten, että omaishoitajana toimiva henkilö olisi oikeutettu enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- tai virkasuhteestaan. Lakialoitteen on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. työ- ja elinkeinoministeriö ingram publishing Työväki sairastaa Sairaudet vievät vuosittain merkittävän osan suomalaisten työpanoksesta. Varsinkin mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, tapaturmat sekä sydänsairaudet tuntuvat työmarkkinoilla. Kansanterveys-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat vähentävät vuosittain lähes puoli miljoonaa henkilötyövuotta. Menetykset painottuvat vanhempiin ikäryhmiin, mutta myös parhaassa työiässä olevien työpanoksesta jää puuttumaan merkittävä osa. E-pilleri toimii lääkkeenä Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ehkäisypillerit ovat ehkäisseet arviolta munasarjasyöpää ja niistä aiheutuvaa kuolemaa sen jälkeen, kun pillereitä alettiin käyttää 1960-luvulla. Pillereiden on tiedetty ehkäisevän munasarjasyöpiä, mutta brittien tutkimus on ensimmäinen, jossa on uskottavasti arvioitu ehkäisypillereiden pitkäaikaisia vaikutuksia. uutispalvelu duodecim Nostotekniikka ei auta Tuoreen tieteellisen katsauksen mukaan nostotekniikan opetus ei auta selkäkivun ehkäisyssä. Työterveyslaitos kävi läpi 11 tutkimusta, joiden mukaan selkäkivut pysyivät samana nosto-opetuksesta tai liikunnan vaikutuksista huolimatta. Tutkimuksista suurin osa koski potilaiden nostoa. Erikoislääkäri Kari-Pekka Martimon mukaan todennäköisin syy siihen, miksi opetuksesta ei ole hyötyä selkäkivun ehkäisyssä on se, että ei ole olemassa turvallista nostotekniikkaa. työterveyslaitos Kudos reagoi kännykkään Säteilyturvakeskuksen tutkimus matkapuhelimen säteilyn vaikutuksesta ihmisen ihoon vahvistaa solukokeista saadut tulokset: elävä kudos reagoi matkapuhelimen säteilyyn. STUK:n tuore tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa, sillä matkapuhelimen säteilyn vaikutusta proteiinien ilmenemisessä tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä. Matkapuhelimen säteilyllä on biologisia vaikutuksia. Vaikka muutokset ovat pieniä, ne ovat kuitenkin olemassa, sanoo STUK:n tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski. Leszczynskin mukaan on kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa, vaikuttavatko matkapuhelinsäteilyn aikaansaamat muutokset terveyteen. säteilyturvakeskus ingram publishing Isäkin vauvalomalle! Tukholman yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan avioeron todennäköisyys laskee, jos isä pitää vanhempainvapaata. Kun vastuu kodin töistä ja lapsista jaetaan molempien sukupuolten kesken, parisuhde kohenee ja vanhempien tyytyväisyys lisääntyy. Avioerojen todennäköisyyden ja isien pitämän vanhempainvapaan välinen yhteys on havaittu muun muassa Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa. Suomessa solmitaan vuosittain noin avioliittoa. Eroon päättyy puolestaan noin avioparia vuodessa. sosiaali- ja terveysministeriö Mielen sairaus vie kehonkin Mielenterveysongelmista kärsivillä on muita suurempi riski sairastua fyysisiin sairauksiin ja kuolla keskimäärin kymmenen vuotta keskivertosuomalaista aiemmin. Eriarvoisuuden syitä on selvitetty Stakesin raportissa. Hoidettavissa olevat fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes tai hengityselinten taudit jäävät usein mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden kohdalla hoitamatta hoidon saamiseen liittyvien esteiden takia. Fyysinen sairaus voi jäädä psyykkisten oireiden katveeseen. Mielenterveyspotilaita voidaan myös kohdella huonosti terveyspalveluissa. 8 super

9 Mitä mieltä? Helmikuun kysymys oli: Saatko tarpeeksi täydennyskoulutusta? muut lehdet Julkisuutta en lähtenyt hakemaan ja korostan, etten ikinä menisi mihinkään muuhun ohjelmaan. Big Brother oli minun haaveeni ja se toteutui. Television Big Brother -ohjelmaan osallistunut lähihoitaja Riitta Laari motiivi 1/2008 Lähinnä minua säälitti ja hävetti tuon ahdistelijan puolesta, että miten hän saattoi kuvitella minun olevan hänestä tippaakaan kiinnostunut. 54 % 46 % Menneisyydessään mieslääkärin ahdistelemaksi joutunut kansanedustaja Päivi Räsänen suomen lääkärilehti 6/2008 Tämä työ ei sovi täydellisyyden tavoittelijalle. Epävarmuutta on siedettävä, tai muuten stressiin tukehtuu. Päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka työ terveys turvallisuus 1/2008 kyllä saan en saa 30 vuotta sitten Kyllä saan, koska Meillä on paljon sisäistä koulutusta. Itse voin osallistua myös talon ulkopuolisiin koulutuksiin. On omasta aktiivisuudesta kiinni. Työnantaja on päättänyt, että jokainen pääsee. On tarjontaa, jos jaksaa osallistua. Vaadin itse, ei sitä kukaan tarjoa! Meillä kotipalvelussa on paljon koulutuksia, joista voi valita mieleisensä. Ohjaaja ilmoittaa sitten kurssille. Vaikka olen sijaisena, saan aina halutessani osallistua koulutuksiin. Ehto on jatkuva ammatillinen kouluttautuminen. Uusia tietoja ammattitaidon ylläpitämiseen. Tuntuu, että normaalia työtä ei ehdi tehdä. Koulutus ei ole aina sitä mitä itse haluaisi. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 47. En saa, koska Työterveyshuollossa työskentelevä perushoitaja ei tarvitse täydennyskoulutusta samalla tavalla kuin muu. Näinhän työpaikoilla ajatellaan. Tarjolla vähänlaisesti kiinnostavaa koulutusta. Olen ollut kahdeksan vuotta samalla osastolla sijaisena ja vain vakituisia suositaan. Työnantajani ei yksinkertaisesti järjestä mitään koulutusta. Kaupungilla ei riitä raha Ovat kuulemma kalliita. Tuntuu, että meitä nuorempia syrjitään tässä ja että samat kyllä pääsee. Osastonsihteereille suunnattua koulutusta on hyvin vähän ja sijaista ei palkata. Pätkätyöläinen on aina viimeinen ja silloin on rahat loppu. Apuhoitajaliitossa valmistauduttiin tuolloin joka kolmas vuosi pidettyyn liittokokoukseen. Aulis Hämäläinen muistutti Suorat sanat -palstalla ammattijärjestöelämän politisoitumisen vaaroista. Me apuhoitajat olemme yhtenäisen koulutuksemme perusteella olleet yksimielinen ammattikunta. Älkäämme antako poliittisten voimien tätä yhtenäisyyttä hajottaa. Ammatillinen edunvalvontamme on meille kaikille yhteinen, riippumatta siitä, mihin maaperään on kasvanut poliittinen kantamme. Mikään ryhmittymä ei voi tätä edunvalvontaa suorittaa yksin, kaikkia tarvitaan. Jos joku poliittinen suunta yrittää vallata yksipuolisesti luottamushenkilöitten paikat, se on silloin toiminnallaan paljastanut itsensä. Pääasiana ei enää olekaan apuhoitajien edunvalvonta vaan ammattijärjestössä poliittinen valta. apuhoitajalehti 3/ super 9

10 10 super

11 SuPer on kasvanut vahvaksi vaikuttajaksi 1980-luvulla liitto muun muassa päätti olla liittymättä Tehyyn ja jäädä itsenäiseksi järjestöksi. Salme Pihl seurasi Mirjam Timosta puheenjohtajana vuonna Rekisteröityjä ammattiosastoja oli jo 169 ja jäsenmäärä Liiton nimi muutettiin Suomen Perushoitajaliitoksi vuonna 1984 ja myös lyhenne SuPer rekisteröitiin. Vuoden 1989 lopussa liitolla oli 192 ammattiosastoa ja jäsentä luvulta lähtien SuPer on vahvistanut järjestökuvaansa ja aktivoinut jäseniä monipuolisesti. Jäsen- ja imagokampanjat ovat olleet näkyvä osa toimintaa ja tehneet sekä järjestöä että jäsenten työtä tunnetuksi. Syksyllä 1982 liitto aloitti tiedotuskampanjan teemana Enemmän aikaa potilaalle. Sen tarkoitus oli kiinnittää suuren yleisön ja päättäjien huomio jäsenten työoloihin, työteksti leena lindroos kuvitus superin arkisto Suomen Apuhoitajayhdistyksen perustamisvuonna 1948 liittomme toiminta käynnistyi 280 jäsenen voimin. Nyt superilaisia on lähes Kasvu on ollut tasaista ja jatkuvaa. Kun Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin, emme osanneet aavistaa, että pienestä sinapinsiemenestä kasvaisi puu kaikkine niine ulottuvuuksineen, jotka yhdistyksellämme nyt on. Yhdistyksemme suurin tehtävä on ollut ja on yhdistää jäsenemme voimakkaaksi ryhmittymäksi, joka ajaa asiaamme ja vaatimuksiamme eteenpäin. Olemme myös tunteneet toveruutta ja yhteenkuuluvuutta, joka on voimistanut meitä jokaista. Näin kirjoitti Apuhoitajayhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Etel Söderlund 1950-luvun taitteessa. Tuolloin toiminta oli jo niin vakiintunutta, että toimisto oli siirretty Naistenklinikalta puheenjohtajan yksityiskotiin ja yhdistykselle hankittiin kirjoituspöytä ja kirjoituskone luvulla yhdistys loi pohjan toimintamuodoilleen presidentti Svinhufvudin miniän, Gurli Svinhufvudin toimiessa monipuolisesti valveutuneena puheenjohtajana. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvun vaihteeseen tultaessa jo 2500:een. Aune Ahopalo valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1963 ja hän hoiti tehtävää vuoteen Jäsenmäärä kasvoi liiton historian huippuprosenteilla: 34 prosentilla vuonna 1965 ja 38 prosentilla vuonna Apuhoitajayhdistyksen 20-vuotisjuhlavuonna 1968 jäseniä oli eli yhdistys kuului jo Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanjaan liittynyt juliste Tekisitkö Sinä tätä työtä 140 markalla päivä? sai vuoden 1984 valtakunnallisen Kultahuippu-palkinnon. keskisuurten ammattijärjestöjen joukkoon. Paikallisosastojen perustaminen aloitettiin vuonna Vuosikymmenen lopulla niitä oli vain muutama, mutta luvun taitteeseen tultaessa jo 20. Vuosikokous 1971 päätti purkaa Suomen Apuhoitajayhdistyksen ja tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto helmikuussa Puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Timonen. Myös nämä molemmat muutosvuodet toivat runsaasti lisää jäseniä, liittoon kuului jo apuhoitajaa. Liiton täyttäessä 30 vuotta vuonna 1978 jäsenmäärä oli Suomen vastaanotto-osastoavustajat ry perustettiin vuonna 1968 Helsingissä. Vuonna 1976 yhdistys liittyi Suomen Apuhoitajaliittoon. Jäseniä on nyt noin tuhat. 1989: jäsentä super 11

12 littää ja se keskittyi jo uuden lähihoitajatutkinnon ja ammattinimikkeen tunnetuksi tekemiseen. Vuonna 1995 Opetusministeriö hyväksyi lähihoitaja-tutkintonimikkeen SuPerissa toteutettiin Lähihoitaja-projekti, jolla edelleen pyrittiin vahvistamaan lähihoitajien ammatillista asemaa. SuPer ylitti jo vuonna 1997 reilusti vuodelle 2000 asettamansa jäsenen tavoitteen. Vuonna 1998 liitto täytti 50 vuotta ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa Juhlavuosi vahvisti SuPerin imagoa, ja liitto sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Vuonna 1999 suurin osa ammattiosastoista vietti 20-vuotisjuhliaan. Juhani Palomäki valittiin SuPerin puheenjohtajaksi vuonna Tämän vuosituhannen alun toimintaa on leimannut aktiivinen ote sekä sisäiseen että ulkoiseen toimintaan. Vuoden 2002 lopussa jäsenmäärä oli ja ammattiosastoja 209. Tuolloin käynnistettiin kansallinen terveysprojekti. SuPer keräsi yli sadan suomalaisen vaikuttajan nimet vetoomukseen terveydenhuollon oikeudenmukaisen toteutumisen puolesta. Vetoomus luovutettiin pääministerinä toimineelle Paavo Lipposelle projektin loppuraportin julkistamisen yhteydessä. Tavoitteena mahdollisuudet parempaan perushoitoon oli Suomen Apuhoitajaliiton kampanjan teema vuonna aikaan ja virkapulaan. Vuosina vuorossa oli laaja Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanja. Sen tunnuksena oli sydäntarra. Vapaavuorossa olleet apuhoitajat käyttivät yhden lauantain antamalla seuransa vanhainkotien asukkaille kerrankin ilman kiirettä. Kampanjan tarkoitus oli osoittaa konkreettisesti mitä panostusta riittävä hoito vaatii. Kampanjan todetaan onnistuneen hyvin. Vuonna 1986 SuPer toteutti Operaatio Kultatuoli -kampanjan. Sen avulla kerättiin yhdessä SPR:n kanssa varoja avustajien palkkaamiseksi vammaisten avuksi. Rahaa saatiin kokoon kaikkiaan markkaa. 2002: jäsentä Kaarina Muhli valittiin liiton puheenjohtajaksi vuonna Jäseniä oli tuolloin Vuosikymmenen alkua varjosti lama. Vuonna 1992 työttömyysaste nousi Suomessa lähes 19 prosenttiin ja työttömyys alkoi kasvaa myös koulutetun hoitohenkilöstön keskuudessa. SuPerin kattojärjestö TVK ajautui konkurssiin vuonna 1992, ja seuraavana vuonna SuPer liittyi STTK:n jäseneksi. Vuonna 1992 liiton nimi muutettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitoksi. Julkisuus- ja jäsenhankintakampanjan nimenä oli SuPer osaa, uskaltaa, vä- 2007: jäsentä Vuodesta 2004 lähtien SuPer on tehostanut jäsenhankintaansa. Tuon vuoden lopussa kokonaisjäsenmäärä oli Järjestäytymisperiaatteita laajennettiin niin, että jäsenkelpoisiksi tulivat farmanomit ja lääketeknikot. Lähi-, perus- ja apuhoitajien sekä vastaanotto-osastoavustajien ohella SuPeriin ovat tutkintonsa perusteella voineet jo liittyä myös ensihoitajat, lastenhoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat, terveyskeskusavustajat, vastaanottohoitajat, osastonsihteerit, kodinhoitajat, päivähoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, sosionomit, sairaanhoitajat sekä terveydenhoitajat. Geronomit liittyivät SuPeriin ensimmäistä kertaa vuonna Vuonna 2006 SuPer toteutti Hakeudu hoitoon -jäsenhankintakampanjan ja jäsenmäärä nousi :een. Vuonna 2007 vuorossa oli Suosittele SuPeria -jäsenhankintakampanja ja vuoden lopussa jäseniä oli super

13 Vuonna 2007 SuPer järjesti myös vanhustenhoidon tilaan huomiota kiinnittäneen kampanjan, jossa suomalaisia heräteltiin miettimään, kuka hoitaa isääsi ja äitiäsi. Uusin jäsenhankintakampanja toteutettiin STTK:n liittojen yhteisenä, sähköisenä ketjukirjeenä tämän vuoden alussa. Tämän päivän superilainen on keski-iältään 37-vuotias. Naisia jäsenistöstä on 96 prosenttia. Lähihoitaja on yleisin tutkinto, sitä edustaa 67 prosenttia. Ammattinimikkeenä taas yleisin on perushoitaja, heitä on 42 prosenttia. Suurin osa superilaisista on kuntien palveluksessa, 78 prosenttia, mutta jo 21 prosenttia edustaa yksityistä sektoria. Superilaisten yleisin työpaikka kuntaalalla on 35 prosentilla terveyskeskus. Kunta-alalla työskentelevistä superilaisista 87 prosenttia tekee vuorotyötä. SuPerin jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen korostaa hyvää jäsenpalvelua koko toiminnan kulmakivenä: Se tarkoittaa avoimuutta, tavoitettavuutta, ammattitaitoa ja sitä, että toimitaan luvattujen asioiden eteen, hän sanoo. Suurin osa jäsenistä uskoo ja turvaa liittoon, vaikka juuri heille ei koko jäsenyyden aikana tulisi kertaakaan tarvetta henkilökohtaiseen yhteydenottoon. Su- Perin imago on hyvä. Kainulainen korostaa, että toiminnan kannalta juuri SuPerissa toteutunut vahva, tasainen kasvu on parhaiten hallittavissa. Sen toteutuessa jäsenten palvelutaso pysyy katkeamatta hyvänä SuPerin jäsenmäärä perustamisvuodesta 1948 lukien lukien Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 14 super

15 Hoitoturisti ei tarvitse matkalleen viranomaisten lupaa Rajattomat terveysmarkkinat rikkaiden EU-maiden riemu? teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Hoitomatkailua kehittämällä voitaisiin ehkä tasata EU-maiden hoitoruuhkia. Toisaalta rajattomista terveysmarkkinoista saattaisi koitua ongelmia köyhille unionimaille ja vähäosaisille asuinmaasta riippumatta. Potilaiden eriarvoistuminen on huolettanut erityisesti unionimaiden ammattiliittoja. Voiko leikkausjonoon juuttunut suomalaispotilas lähteä hakemaan apua muista EU-maista omin luvin valtion tukea menettämättä? Ilmeisesti voi. Euroopan Unionin säädöksiin liittyviä kiistoja ratkova EYtuomioistuin on velvoittanut viime vuosina useaan kertaan jäsenmaata korvaamaan toisessa jäsenmaassa annettuja hoitoja silloinkin, kun potilas on ollut liikkeellä oma-aloitteisesti. Omatoiminen terveysmatkailu on määrätty korvattavaksi siitä huolimatta, että terveyspalvelut jätettiin viime vuonna voimaan tulleen palveludirektiiviin ulkopuolelle. Terveydenhuollon ei siis kuulu EU-rajat vapaasti ylittävien palvelujen piiriin. Sekavan tilanteen takaa avautuu mielenkiintoisia näkymiä. Työ on entisen itäblokin maissa edelleen halpaa, myös lääkärin- ja hoitotyö. Lonkan tekonivelleikkaus maksaa EU-maissa keskimäärin runsaat 5000 euroa. Hintahaitarin ääripäissä ovat Hollanti ja Unkari; edellisessä leikkaus maksaa 8700, jälkimmäisessä 1300 euroa. Halvimman ja kalleimman tarjouksen välinen ero on lähes seitsenkertainen, ja tarjousten esittäjät toimivat vain tunnin lentomatkan päässä toisistaan. Tilanne näyttäisi avaavan herkullisia mahdollisuuksia terveysbisnekselle. Juuri tästä syystä EU:n vasemmisto ja ammattiliitot ovat jarrutelleet terveyspalvelujen vapautumista. Vapaus valita hoitomaa olisi arvostelijoiden mukaan käytännössä rikkaiden maiden vapautta, sillä köyhillä EU-mailla ei ole varaa kustantaa kansalaistensa käyntejä monin verroin kalliimmissa hoidoissa esimerkiksi Hollannissa. Häviäjiä olisivat myös vauraiden maiden huonosti koulutetut kansalaiset, joilta puuttuu hoitomatkailun edellyttämä kielitaito. Mustanmeren rantaan rakennettuihin edullisiin hoitoparatiiseihin olisi luultavasti helppo houkutella terveysturisteja rikkaasta lännestä. Vähemmän maksukykyisten romanialaisten ja bulgarialaisten terveydenhuolto saattaisi tästä kuitenkin kärsiä. suomalainen haluaa sairastaa suomessa EU-komissiolta odotellaan tämän kevään aikana terveyspalvelujen liikkuvuutta selkiyttävää direktiiviehdotusta. Selviteltävää riittää. Korvataanko sairaalahoidon ohella myös toisessa EUmaassa annettu päiväkirurgia tai polikliininen hoito? Kuka vastaa jälkihoidosta, kuka hoitovirheistä? Suomalainen potilasvahinkovakuutus korvaa tällä hetkellä vain Suomessa sattuneet hoitovirheet. Julkisista varoista korvatut omatoimiset hoitomatkat ulkomaille ovat harvinaisia tapauksia; niiden kustannukset super 15

16 jäävät suunnilleen prosenttiin unionimaiden terveydenhuollon kokonaismenoista. Suomessa korvauksia maksetaan vu osittain parillekymmenelle hoitomatkailijalle. Suomalaista ei tahdo saada hoitoon edes naapuripaikkakunnalle, saati sitten ulkomaille, väittää lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari. Käytäntönä näyttää olevan, että ilman viranomaisten lupaa lähteneet saavat korkeintaan Kela-korvauksen. Ennakkoluvan saaneilla omavastuuosuus on sama kuin kotimaassa annetuissa hoidoissa. Sääntöjä terävöittävää uutta terveysdirektiiviä pidetään silti lääkäriliitossa tarpeellisena, sillä kansainvälisen hoitomatkailun merkityksen odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun kansalaisten kielitaito paranee ja monikansalliset perheet yleistyvät. Terveysdirektiivin odotetaan selkiyttävän myös EU:n sisäisiä reseptikäytäntöjä. Aiheesta tammikuussa väitelleen Mia Mäkisen mukaan unionimaat sallivat yleensä lääkkeiden maahantuonnin, jos käyttäjä tuo lääkkeet rajan yli itse tai tilaa ne postimyyntiapteekista. Itse hakemalla voi Suomeen tuoda vuoden lääkeannoksen, postitse yläraja on kolmen kuukauden annos. Nettiapteekkeja ei turvaongelmien vuoksi suosita. Hollannissa toimii yksi apteekki, josta voi tehdä tilauksen internetin kautta, Mäkinen kertoo. Korvauksen saaminen itse maahantuoduista lääkkeestä saattaa olla hankalaa. Kela korvaa Suomeen tuodun reseptilääkkeen vain, jos sitä saa täkäläisistä apteekeista samalla nimikkeellä ja samankokoisissa pakkauksissa. Sähköiset lääkemääräykset tekevät tuloaan. Käyttöjärjestelmät ja reseptimallit poikkeavat kuitenkin toisistaan niin paljon, että sähköisten reseptien hyödyntäminen sisämarkkina-alueella tulee olemaan vaikeaa, Mäkinen arvelee. hammaslomalle puolaan? Jukka Siukosaari jakaa EU:n sisäisen hoitomatkailun kahteen osaan: julkisten terveyspalvelujen vaihtoon ja yritysten järjestämään terveysturismiin. Näistä kahdesta yksityisen terveysbisneksen merkitys on selvästi suurempi ja nopeammin kasvava. Kuinka suureksi se on jo paisunut, sitä ei tiedä kukaan. Kyseessä on eräs aivovuodon muoto. Terveysturismi syö uusien EU-maiden kansallisia hoitoresursseja, Siukosaari miettii. Samalla kun paikallisia voimavaroja siirtyy terveysturistien käyttöön, niitä siirtyy välttämättömistä vähemmän tärkeisiin hoitoihin, tyypillisesti kauneuskirurgiaan. Alan tuoreimmat tarjoukset löytyvät internetistä. Briteille suunnatulta Treatment Abroad -sivustolta löytyvä hinnasto kertoo kasvojen kohotuksen maksavan englantilaisessa yksityissairaalassa puntaa. Puolassa kasvot kohoavat vähän alle 2000 punnalla. Isommat rinnat saa Puolasta puoleen hintaan Englantiin verrattuna. Yritys nimeltä Scandactive houkuttelee skandinaaveja hoitolomalle Puolan Gdanskiin. Viikonlopun hammasmatka Puolaan -paketti maksaa 300 euroa sisältäen matkat lentokentältä hotelliin, kaksi yötä neljän tähden hotellissa, henkilökohtaisen avustajan, hampaiden tarkastuksen sekä opastetun turistikierroksen Gdanskissa. Varsinaisesta hammashoidoista laskutetaan erikseen. Suomesta ulkomaille tehtävien terveysmatkojen välineenä on useimmiten bussi ja kohteena Baltian maat, monasti myös entisen itäblokin maat keskisessä Euroopassa. Matkalle ei lähdetä sairauksia parantamaan vaan rentoutumaan spa- ja wellbeing-tunnelmissa. Toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkatoimistoalan liitosta ei tiedä yhdenkään liiton 150 jäsenyrityksestä järjestäneen matkoja, joihin liittyy varsinaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Asiasta on kyllä keskusteltu ja siihen liittyviä bisnesmahdollisuuksia mietitty. Hoitomatkojen järjestämiseen liittyvät riskit näyttävät kuitenkin liian suurilta. Pelätään, että matkatoimisto joutuu korvausvastuuseen perillä sattuneesta hoitovirheestä, Mäki-Fränti selittää. 16 super

17 hoitotakuu ei jätä tilaa turistipotilaille Suomen julkinen terveydenhuolto ei ainakaan tällä hetkellä myy palvelujaan itse maksaville ulkomaisille potilaille. Kysyntää löytyisi ainakin Pietarin suunnalta. Laki ei aseta yli jäävien resurssien myynnille esteitä, jos vierailta laskutetaan palvelun todelliset kustannukset. Parhaat mahdollisuudet rikkaiden itäisten hoitoturistien rahastamiseen olisi Lappeenrannassa päämajaansa pitävällä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirillä. Kymmenen vuotta sitten asiasta oli puhetta. Jonkun firman kanssa oltiin tekemässä sopimustakin, mutta homma ei sitten lähtenyt vetämään. Tällä hetkellä sairaala on täynnä omia potilaita ja hoitotakuu on huolenaihe numero yksi, kertoo Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen. Hänen tietämänsä mukaan turistipotilaita ei hätätapauksia lukuun ottamatta oteta julkiseen hoitoon missään muuallakaan Suomessa. Suomalaisia terveyspalveluja ulkomaille markkinoivan European Health Promotion Centerin (EHPC) toimitusjohtajan Leila Tolkin mielestä kansallisen hoitojärjestelmän nurkat kannattaisi koluta ja löytyvät löysät pitäisi myydä itse maksaville ulkomaisille asiakkaille. Kansallisen hoitojärjestelmän nurkat kannattaisi koluta ja löytyvät löysät pitäisi myydä itse maksaville ulkomaisille asiakkaille. Suomalaisilla terveyspalveluilla on hyvä maine ja eurooppalaisittain kohtuullinen hintataso. Venäläisiä kiinnostavat erityisesti lapsettomuushoidot, neurokirurgia ja sydäntutkimukset. EHPC:n suomalaiset yhteistyökumppanit ovat toistaiseksi olleet yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Julkista sektoria lähestyttäessä palaute on Tolkin mukaan vaihdellut kiinnostuneesta skeptiseen. Keskustelua haittaa se, ettei julkisella puolella ole olemassa hinnastoja itse maksaville asiakkaille. Asiaa ei haluta viedä eteenpäin, koska pelätään syytöksiä omien kansalaisten syrjimisestä. Siitähän ei ole kysymys, vaan ulos myytäisiin vain yli jäävää kapasiteettia, Tolkki vakuuttaa. Sairaaloiden tarvitsisi vain ilmoittaa mitä hyllystä löytyy, ja EHPC:n kaltaiset yritykset hoitaisivat markkinoinnin, matkat ja tulkkaukset. Suomen hoitojonoja voitaisiin vastaavasti purkaa viemällä välittäjäyritysten ohjauksella asiakkaita sinne, missä kyseistä hoitoa löytyy. Tolkki uskoo asenteiden olevan muuttumassa bisnestä suosivaan suuntaan myös Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Niin tai näin, kansainvälinen hoitomatkailu jatkaa kasvuaan. Englannista ulkomaille hoitoon matkustavien määrä lisääntyy joka vuosi neljänneksellä super 17

18 superin opintopäivät tampere-talo Peruspalveluministeri Paula Risikko: Lähihoitajien vahvuus esiin teksti leena lindroos kuvat jukka järvelä Uudistuvassa terveydenhuollossa lähihoitajan on oltava sillä paikalla, minkä ammatti ansaitsee, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko puheessaan SuPerin opintopäivillä Tampereella. Risikon mukaan lähihoitajatutkinnon laaja-alaisuus on vahvuus, josta tulee pitää kiinni. Lähihoitajan ydinosaamisen muodostavat sosiaali- ja terveysalalle yhteiset hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen perustaidot. Koska lähihoitajan työ on välitöntä asiakastyötä, se edellyttää vahvoja vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja sekä kykyä työskennellä moni-ammatillisissa tiimeissä, Risikko jatkoi. Hän korosti myös, että lähihoitajakoulutuksessa on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota käytännön taitoihin, mutta myös tiedonhankinnan, oppimaan oppimisen ja työn kehittämisen valmiuksiin. Ministeri Risikon mukaan tervey- Puheenjohtaja Juhani Palomäki: SuPer on vahvempi kuin koskaan 60 vuotta täyttävällä SuPerilla on pitkä historia. Läpi vuosien perussävel on ollut sama, ajamamme asiat eivät ole paljoa muuttuneet. Aina on tehty kovaa työtä ja siinä on onnistuttu hyvin. Tänään SuPer on vahvempi kuin koskaan, totesi puheenjohtaja Juhani Palomäki avatessaan opintopäivät Tampereella. Puheessaan Palomäki piti tärkeänä hoitohenkilökunnan työnjaon kehittämistä keskeisenä osana perusterveydenhuollon kehittämistä. Jokaisen osaaminen on otettava käyttöön. Tällä hetkellä osaamisen käytön rajoittaminen on merkittävä työmotivaatiota heikentävä tekijä. Tuottavuuden näkökulmasta tällaiseen järjettömyyteen ei olisi varaa. Alalle tulisi saada vetovoimaa. Hyvän hengen luomisessa esimiehet ovat avainasemassa. Työn mielenkiinnon kasvattaminen lähtee motivoivasta ja kannustavasta ilmapiiristä, mahdollisuudesta käyttää osaamistaan ja erikoistua. Palomäen mukaan on vielä liian paljon työpaikkoja, joissa nöyryytetään lähihoitajia. Viime syksyn neuvottelukierrosta Palomäki luonnehti erikoiseksi. Se kuitenkin nosti palkat sellaiselle tasolle, jolla ne eivät ole ennen olleet. Hän korosti, että työilmapiirin ja henkilöstöryhmien välisten suhteiden tulee olla kunnossa. Jos näin ei ole, potilaat ja asiakkaat joutuvat sijaiskärsijöiksi ja hoidon laatu väistämättä heikkenee. Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin ja rakentaa toimivaa työyhteisöä. Siis kaikki tehtävät suoritetaan iloisesti ja reippaasti. Palomäki kertasi lyhyesti liiton perustamisvaiheet ja hauskutti Tampere-talolle kertyneitä 1600 jäsentä lukemalla Apusisarjärjestön keskustoimikunnan laatimia sääntöjä täydentävistä ohjeista, miten siivosti ja kuuliaisesti apusisarten tuli pukeutua ja käyttäytyä. opintopäivien luentotiivistelmät kokosi marjo sajantola Koulutuksen oltava asiaa Terveys- ja hoivapalvelujen muutoksissa henkilökunnan tietojen ja taitojen on vastattava toimintaa. Keskeisiä vaatimuksia ovat hoitamistaidot, jokaisen hoitajan ydinosaaminen, hoitotyön tiedonhallinta, tietotekniset taidot, tiedon käyttäminen ja hyödyntäminen sekä muutoksen hallinnan ja kehittämisen osaaminen, joka painottuu sosiaalisten ja yhteistyötaitojen hallintaan. Täydennyskoulutuskyselyyn vastanneiden superilaisten tämän hetkiset koulutustarpeet kohdistuvat lääkehoitoon ja sen eri muotoihin, haavanhoitoon sekä atk:n hallitsemiseen. Täydennyskoulutukseen liittyvät tarpeet painottuivat hoitotyöhön sekä erilaisten tautien ja sairauksien osaamisen hallintaan. osastonhoitaja arja mattila Aivoille energiaa unesta Unen aikana ihminen tankkaa lisää energiaa erityisesti aivoilleen. Väsymyksen ja aivojen toimintahäiriöiden syynä voi olla yksinkertaisesti aivojen energian puute. Pitkään jatkuvan unettomuuden syyt on selvitettävä ja hoidettava niitä. Uni- ja nukahtamislääkkeet vähentävät syvän unen ja REM-unen määrää, joita molempia tarvitaan muistamisen ja oppimisen kannalta. Yleisimmät unihäiriöt ovat toiminnallinen sopeutumisunettomuus, masennukseen liittyvä unettomuus, levottomat jalat -oireyhtymä sekä uniapnea. Myös REM-unihäiriö on tärkeätä tunnistaa, koska se voi ennustaa esimerkiksi Parkinsonin taudin puhkeamista 3 10 vuoden kuluttua. neurologian dosentti markku partinen 18 super

19 Paula Risikko kertoi huvittuneena löytävänsä Juhani Palomäen kertaamista apusisarten käytös- ja ammattitaitovaatimuksista yhtäläisyyksiä siihen, mitä ministeriltä vaaditaan. denhuollon työnjaon uudistamisessa on meneillään toinen aalto. Siinä kehitetään hoitohenkilöstön keskinäistä työnjakoa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tehtävämuutokset eivät saa keskittyä koskemaan vain lääkärien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa vaan myös lähi- ja perushoitajien työnkuvaa on arvioitava uudelleen. Kun mietitään, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt pitävät kiinni olemassa olevasta henkilöstöstään, ratkaisun avaimia ovat muun muassa ammatillisen osaamisen kehittäminen, kannustinjärjestelmät, urakehitysmahdollisuudet ja johtaminen. Vuoteen 2020 mennessä noin joka viides avautuvista työpaikoista tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näistä puolet on lähihoitajien paikkoja. Haasteena työvoiman saatavuuden ja riittävyyden turvaamisessa on alueellinen tasapaino. Sen säilyminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä sekä toiminnassa, koulutuksessa että päätöksenteossa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Paras-hankkeen rakenteelliset uudistukset eivät Risikon mukaan saa vaarantaa perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin yhteistyötä: ei saa hävittää sitä, mikä 20 vuoden työllä on saatu hyvin toimivaksi. Vuorotyöläisen uni Vuorotyö ei välttämättä ole terveysriski, jos vuorotyöläinen pystyy nukkumaan riittävän hyvin työvuoronsa jälkeen. Iän vaikutus on merkittävä. Nuorilla haitat eivät ilmene samalla tavalla kuin yli 45-vuotiailla. Vuorotyöhön sopeutuminen ja haitat riippuvat myös ihmisen vuorokausityypistä. Iltatyyppiset ihmiset sopeutuvat parhaiten yötyöhön, mutta heillä on eniten ongelmia niin sanottujen pätkäöiden jälkeisissä aamuvuoroissa. Työvuorojen väliin ei jää riittävästi aikaa nukkua ja seurauksena on univajetta. Jatkuva yli 1,5 tunnin univaje lisää taas riskiä lihomiseen ja myös muun muassa tyypin 2 diabetekseen. neurologian dosentti markku partinen Hyvä sairaalahygienia Hyvällä sairaalahygienialla pyritään epidemioiden ehkäisyyn ja varhaiseen pysäyttämiseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavanomaisten varotoimien tarkoitus on katkaista mikrobien ja infektioiden tartuntatiet. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät sisäistävät osuutensa infektioiden ehkäisyyn. Infektioiden torjuntatyö on kaikissa yksiköissä tärkeämpää kuin koskaan. Entistä vaativampien infektioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä voi vain arvailla: resistentit mikrobit, vaikeasti sairaiden potilaiden hoitomenetelmien kehittyminen, ikääntyminen, globalisaatio ja matkustamisen helppous, valmisruuat ja lisäaineiden mukanaan tuomat vaikutukset ihmisiin. vs. vastaava hygieniahoitaja minna vuorihuhta super 19

20 Miksi hyvinvointi näyttää kasvattavan pahoinvointia? teksti jukka järvelä Lisääntyvään hyvinvointiin näyttää vääjäämättömästi liittyvän myös kasvava pahoinvointi. Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro pohti asiaa värikkäässä puheenvuorossaan. Työnsä puolesta syvälle ihmisen elämänkaaren salaisuuksiin perehtynyt Isä Mitro kertoi, että hänen ihmiskäsityksensä muuttui oman äidin hoidon myötä. Löysin ihmisyydestä uusia puolia ja sain kosketuspintaa vanhuuteen uudella tavalla äitini säärihaavoja hoitaessani. Opin käytännössäkin sietämättömän kivun merkityksen. Tarvitaan omakohtainen kokemus, että tällaiset asiat menevät luihin ja ytimiin saakka. Mitro kertoi myös omista sairauksistaan sekä niiden kasvattavasta ja pysäyttävästä voimasta. Vanhuus vaivoineen, hoivatyö ja hoitaminen ovat osa ihmisen arkea. Pappismies tiivisti havaintojaan ja saamaansa palautetta sanomalla tyylilleen uskollisesti, että silloin kannattaa kiittää Jumalaa, kun suoli toimii. työn vai ihmisen arvo? Vakavoitunut Mitro välitti kuulijakunnalle koko kansan sympatiat. On vaikea löytää ammattikuntaa, joka saisi vastaavan tuen. Isä Mitro myönsi nöyrtyneensä, kun hän itse kävi lähellä masennusta ja uupumusta. Pääteemanaan Isä Mitro pohti, miten voimme estää pahoinvoinnin yleistymistä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Ensimmäinen askel ratkaisuun on pahoinvoinnin tunnustaminen. Seuraavaksi jokaisen työssäkäyvän pitää muistaa, että ensin tulee elämä ja vasta sitten työ osana elämää. Elämä ei siis ole osa työtä. Viimeisenä tulee todellinen hyvinvointi, joka on mielen eheyttä, ei muuta. Mitron mukaan pohdimme liikaa mielekästä työtä, kun pitäisi miettiä ja etsiä elämän mieltä. Olenkin sitä mieltä, että työn arvo näyttää ohittavan jopa ihmisarvomme. Työn kuvaa tulisi Mitron mukaan laajentaa: sielullistaa ja henkistää. Työn on oltava suorittamisen ja toimittamisen lisäksi tuntemista, kokemista ja luomista, jottemme olisi pelkkiä orjia vaan työmme herroja. Me emme saa luovuttaa arvoamme markkinavoimille emmekä tuottavuuden ja tehokkuuden alttarille. Meidän on itse löydettävä ja työstettävä arvomme ja tunnistettava arvo myös toisissa. Näin hoitaessamme toisia tulemme myös itse hoidetuksi. Mitro muistutti, että hoitajissa ja hoidettavissa on samoja piirteitä. Molemmat ovat eläviä ihmisiä, kuolevaisia, tuntevia, pelokkaita ja myös ahdistuneita. hyperiläiset Arvoja sanotaan koviksi ja pehmeiksi. Isä Mitro käänsi asetelman kutsumalla pehmeitä arvoja todella koviksi, joiden rinnalla kovat arvot pehmenevät. Syntymä ja kuolema kuuluvat näihin todella koviin arvoihin. Talouselämää ja kasvua ei ole ilman eläviä ihmisiä, jotka elävät syntymän ja kuoleman jännityksessä. Elämää ei pidä ulkoistaa turhalla järkeilyllä ja tärkeilyllä, Isä Mitro päätti esityksensä, jonka hän suuntasi hyperiläisiksi ylentämilleen superilaisille. Haavahoidon aseptiikka Infektioiden torjunnassa tärkeitä ovat aseptiset työskentelytavat ja käsihygienia. Haava suojataan mikrobeilta estämällä mikrobien pääsy haavaan sitä hoidettaessa. Myös ympäristö suojataan haavan mikrobeilta varomalla levittämästä mikrobeja ympäristöön käsien, hoitovälineiden tai jätteiden välityksellä. Hoitovälineet säilytetään pölyttömässä ja kuivassa tilassa. Haavanhoitotarvikkeita käsitellään desinfi oiduin käsin. Jokaista haavahoitoa varten kerätään erikseen kaikki tarvittavat välineet esimerkiksi hoitokärryyn, ja potilaan sänky suojataan eritteiltä nestettä läpäisemättömällä vuodesuojalla. hygieniahoitaja rita niemi Haavan mekaaninen puhdistus Haavan säännöllisessä mekaanisessa puhdistuksessa haavasta poistetaan kate, eritteet ja vanhat hoitoaineet. Puhdistuksessa tulee käyttää apuvälineinä Hunterin atuloita, veistä tai kyrettiä ja näiden käytön tekniikka on hallittava. Haavan puhdistaminen ei saa tuottaa potilaalle kipua. Myös haavaa ympäröivä iho on puhdistettava ja hoidettava. Haavan koko on dokumentoitava säännöllisesti, piirtämällä tai valokuvaamalla. Haavan ulkonäkö, eritteen määrä ja potilaan kipu on kirjattava. Hoidettaessa laskimoperäisiä alaraajahaavoja on aina muistettava turvotuksen estohoito ja painehaavoja hoidettaessa kevennyshoito. sairaanhoitaja sirpa paananen 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 1 YKSITYISSEKTORISTA SANOTTUA: Kuorii kermat! Tuottaa vain sellaisia palveluja, joille on kysyntää Kahmii parhaat osaajat! Vapaus valita

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot