Ympäristöterveys 3 ov Kuopion yliopisto www-oppimateriaali tulostettava versio. Sisällysluettelo ALKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöterveys 3 ov Kuopion yliopisto www-oppimateriaali tulostettava versio. Sisällysluettelo ALKU"

Transkriptio

1 Ympäristöterveys 3 ov Kuopion yliopisto www-oppimateriaali tulostettava versio Sisällysluettelo ALKU A. YMPÄRISTÖ JA TERVEYS 1. Ympäristöterveys 2. Määritelmä 3. Ympäristöterveystiede B. TERVEYSVAIKUTUKSET Luokittelu 1. Ympäristötekijät - Fysikaaliset - Kemialliset - Biologiset 2. Altistumisreitit - Ilma - Vesi - Ravinto 3. Ympäristömuutokset - Energiantuotanto - Liikenne - Globaalit muutokset - Ympäristöonnettomuudet - Jätehuolto - Maaperän saastuminen 4. Sairaudet ja ympäristö 5. Tärkeysjärjestys C. TUTKIMUSMENETELMÄT 1. Mitä, miksi, miten? 2. Vaikutusten tutkiminen 3. Epidemiologia 4. Kokeellinen tutkimus 5. Tulosten tulkinta 6. Altistuminen arviointi D. RISKIANALYYSI 1. Riski 2. Riskin hahmottaminen 3. Riskianalyysi 4. Riskinarviointi 5. Riskinhallinta 6. Riskikommunikaatio SANASTO LÄHTEET JA LINKIT TEKIJÄT LOPPU

2 ALKU Vaikuttaako ympäristö todella terveyteen, vai pelotellaanko sillä vain? Tätä voisi kysyä dinosauruksilta, jotka Meksikon lahteen pudonnut meteoriitti pyyhkäisi esihistoriaan 65 miljoonaa vuotta sitten. Olennaisilta osiltaan ympäristöterveys ei kuitenkaan ole katastrofeihin varautumista. Ympäristöterveyden tutkimuksen tärkein tehtävä yhteiskunnassa on analysoida vähittäisiä muutoksia ja vaikutuksia, jotka johtavat terveydelle epäedullisiin ilmiöihin. Intian vapaus- ja oikeustaistelija Mahatma Gandhi sanoi aikoinaan, että ainoa asia, mikä länsimailta kannattaa oppia, on yksilöllinen ja kunnallinen hygienia. John Snow osoitti vuonna 1848 Lontoon koleran leviävän juomaveden kautta, ja puhtaan veden ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen on ollut tärkeämpi mikrobiologian anti kansanterveydelle kuin tartuntatautien hoito. Erot hygieniassa ovat edelleen merkittävin syy siihen, että kehitysmaiden elinajan odote on alhainen. Eniten se vaikuttaa lapsikuolleisuuteen. Myös teollisuusmaissa veden ja ravinnon mikrobit aiheuttavat yhä suuren määrän ruokamyrkytyksiä joka vuosi. Suurin haaste ympäristöterveyden tutkimukselle on kuitenkin pystyä ennustamaan sellaisia vähittäisiä epäedullisia muutoksia ympäristössä, jotka eivät ole helposti jokaisen kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan nähtävissä. Esimerkkejä näistä ovat vesistöjen vähittäinen saastuminen ja ilmastonmuutos. Tällaisten vähittäisten muutosten torjumiseen ja hoitamiseen on vaikea ylläpitää motivaatiota. Siksi voi syntyä kiusaus myös käyttää erilaisia katastrofiskenaarioita parannusten aikaansaamiseksi. Tarkoitus on hyvä, mutta sekä eettisistä syistä että pitkän tähtäimen uskottavan strategian ylläpitämisen kannalta tämä on ongelmallista. Terveysargumenttien käyttö ympäristönsuojelun edistämiseen on erityisen ongelmallista, ja vaatii varovaisuutta ja hyvää ammattitaitoa terveysasioissa. Parhaiten tulokseen päästään pitkäjänteisellä tutkimukseen perustuvalla tiedolla. Siksi järkevimpänä tavoitteena voidaan pitää tieteen avulla tehtävää ja parhaaseen tämän hetkiseen tietoon perustuvaa arviointia ympäristön tilasta ja sen vaikutuksista terveyteen. Tätä tietoa tulee sitten välittää tehokkaasti päättäjille kuin märssykorissa oleva tähystäjä laivan perämiehelle havaintoja edessä olevista karikoista. Suomalaiset ovat tunnettuja siitä, että he arvostavat asiallista ja vankkaa tietoa ja siksi yhteiskunnalla on hyvät edellytykset päästä vähittäisen kehityksen myötä yhä parempaan tulevaisuuteen myös ympäristön terveellisyydessä. Professori Jouko Tuomisto, Kansanterveyslaitos

3 A. YMPÄRISTÖ JA TERVEYS A1. Ympäristöterveys? Jos voisit elää elämäsi syömättä, juomatta ja hengittämättä olisit lähes turvassa ympäristön terveydellesi aiheuttamilta uhkilta. Ihmisen terveyttä määrää yleisesti ottaen kaksi tekijää: perimä ja ympäristö. Puhtaasti perinnöllisiä sairauksia on loppujen lopuksi hyvin vähän. Suurin osa terveysongelmista on perimän ja ympäristön yhdessä aiheuttamia. Yksilön perintötekijät vaikuttavat suuresti siihen miten ympäristön aiheuttama altistus vaikuttaa yksilöön. Riittävän suuri altistuminen aiheuttaa ongelmia kaikille ihmisille, uutta herkempiin yksilöihin voi vaikuttaa jo huomattavasti vähempi altistus. Altistumisreitit (Kuva: Taina Rytkönen-Suontausta) A2. Ympäristöterveyden määritelmä Ympäristöterveys on hyvin laaja käsite ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Maailman terveysjärjestön WHO:n (1948) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. Terveydestä puhuttaessa ympäristö määritellään kaikeksi mikä on yksilön ulkopuolella. Ympäristöllä voidaan tarkoittaa luontoa, rakennettua ympäristöä, työympäristöä, asuinympäristöä ja vapaa-ajan ympäristöä. Terveellisen ympäristön edellytyksinä ovat turvallinen ruoka ja juoma, turvallinen asuin- ja työympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. WHO määrittelee ympäristöterveyden seuraavasti: Ympäristöterveyteen sisältyvät ne ihmisen terveyden ja sairauden näkökulmat, joihin ympäristötekijät vaikuttavat. Sillä tarkoitetaan myös sitä teoriaa ja käytännön toimenpiteitä, joilla arvioidaan ja hallitaan ympäristössä olevia terveyteen vaikuttavia tekijöitä (Environment and health, The European Charter and Commentary, WHO 1990) WHO:n määritelmän mukaan terveyteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat fysikaalisten, biologisten ja kemiallisten tekijöiden lisäksi myös fyysinen ympäristö sekä ympäristön psykologiset, sosiaaliset ja esteettiset tekijät. Suomen ympäristöterveysohjelmassa ( on omaksuttu edellä oleva WHO:n ympäristöterveyden määritelmä laajasti ymmärrettynä. Kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa on kiinnitetty huomiota niihin tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien terveyteen ja terveyden kannalta keskeisiin elämisen ehtoihin ja hyvään ympäristöön.

4 Ihmisen toiminnasta johtuva luontoon kohdistuva merkittävä haitta merkitsee usein haittaa myös ihmisen terveydelle. Terveysvaikutukset osiossa tarkastellaan lähemmin ympäristöterveysriskien monitahoisuutta ja luokittelua. Tässä verkko-oppimateriaalissa ja Pro Healthy Life CD-rom:issa ympäristöterveyteen ei lueta elintapoja tai ravintotottumuksiin kuuluvia asioita, kuten tupakointia, alkoholin tai lääkkeiden käyttöä, ruokavaliota tai hygieniaa, vaikka niillä on usein paljon merkittävämpi vaikutus hyvinvointiin. On hyvä muistaa, että myös sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö vaikuttavat suuresti ihmisen terveyteen Mieti, onko sinun ympäristösi terveellinen? Mitä terveysriskejä ympäristöstäsi löytyy? A.3. Ympäristöterveystiede? Ympäristö, terveys, tiede Ympäristöterveystiede tutkii monitieteellisesti ympäristön ja ihmisen terveyden välistä suhdetta. Tieteen tehtävä on antaa tietoa päätösten tueksi. Ympäristöterveystiede antaa tietoa esimerkiksi siitä, mitkä ympäristöterveysriskit ovat suuria ja mitkä pieniä. Tutkittu tieto vaikuttaa valintoihin, sitä tarvitaan riskinhallinnassa ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Ympäristöterveystiede ei ole puhdas perustiede, kuten esim. kemia ja fysiikka, vaan poikkitieteellinen tutkimusalue, kuten lääketiede. Ympäristöterveyden ongelmien ratkomiseen tarvitaankin usean eri alan ammattilaisia, kuten kemistejä, fyysikkoja, toksikologeja, lääkäreitä, sosiologeja, epidemiologeja, insinöörejä, psykologeja, lakimiehiä ja ekonomeja. Toisaalta tarvitaan monitieteisen koulutuksen saaneita ympäristötieteilijöitä, joilla on kyky hahmottaa ongelma kokonaisuutena. Ympäristöterveyden tutkimusalaan eivät kuulu esimerkiksi kasvien saastevauriot tai lajien säilyminen. Niihin paneutuvat muut ympäristötieteen alat. Vertaile seuraavia käsitteitä ympäristöterveystieteeseen Ympäristöterveydenhuolto Ympäristölääketiede Ympäristöhygienia Työterveyshuolto Ympäristötiede Ympäristönsuojelu Ympäristötekniikka, ympäristöteknologia Ympäristöterveydenhuolto on järjestelmä, jonka tehtävänä on ehkäistä ja hoitaa ympäristön terveydellisiä haittoja ja ylläpitää terveydelle edullista ympäristöä. Ympäristölääketiede voidaan määritellä ympäristön ja terveyden välisiä suhteita tutkivaksi lääketieteen osaalueeksi. Ympäristölääketiede voi sisältää ehkäisevän toimen ohella myös hoitavan lääketieteen ja diagnostiikan elementtejä, jolloin tutkitaan ympäristön vaikutuksia ihmiseen ts. oireiden suhdetta ympäristöön (hometalon asukkaiden terveydentilan arviointi, kemikaalionnettomuuden uhrien ensihoito). Ympäristölääketiede on eriytynyt terveydenhuolto-opista eli hygieniasta. Hygienian opetus muuttui Suomessa 1970-luvulla kansanterveystieteeksi. Samoihin aikoihin käynnistyi myös ympäristöhygienian oppiala, joka arvioi ihmisen aiheuttamia ympäristömuutoksia ja niiden terveysvaikutuksia. Työympäristön yhteydessä puhutaan työterveyshuollosta. Esimerkiksi koulun homevaurion aiheuttamat ongelmat kuuluvat ympäristöterveydenhuoltoon, mutta opettajan osalta se onkin työterveyshuoltoa. Työympäristöä voidaan arvioida myös työlääketieteen tai työhygienian näkökulmasta.

5 Ympäristönsuojelu on yhtäältä luonnon suojelemista luonnon omien arvojen vuoksi ja toisaalta ihmisen elinympäristön ja luonnon suojelua, hoitamista ja uudistamista. Ympäristötekniikka ja ympäristöteknologia pyrkii estämään ympäristön pilaantumista ja toisaalta puhdistamaan ja korjaamaan jo syntyneitä vaurioita. Ympäristötiede on yleiskäsite kaikille ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta tutkiville tieteenaloille. Tavoitteena on arvioida ympäristön tilaa, ympäristön terveysvaikutuksia ja etsiä tieteellisiä keinoja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Mitä eroa on ympäristöterveyden ja ympäristönsuojelun välillä? B. YMPÄRISTÖN TERVEYSVAIKUTUKSET Luokittelu Ympäristön ja ihmisen terveyden välinen vuorovaikutussuhde on monitahoinen asia, jonka parissa työskentelee koulutukseltaan ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Sitä voidaan hahmottaa monenlaisista näkökulmista ja eri tieteenalojen lähestymistavoilla. Eri ympäristötekijöiden terveysvaikutuksien systemaattiseen luokitteluun on siksi monta eri tapaa, eikä mikään niistä ole ainoa oikea. Tässä oppimateriaalissa ympäristön ja terveysvaikutusten systemaattiseen esittämiseen käytetään viittä vaihtoehtoista luokittelua. Mikään luokittelu ei ole vapaa rajanveto-ongelmista, mutta kaikki ovat omalla tavallaan käyttökelpoisia, ja valottavat elinympäristömme eri puolia ja sen monimuotoisuutta. Ympäristötekijöiden mukaisen luokittelun avulla voit hahmottaa tietyn ympäristön fysikaalisen tekijän (kuten melun) tai kemiallisen tekijän (vaikkapa dioksiinien) tai biologisen tekijän (kuten homeitiöiden) terveysvaikutuksista. Jos olet kiinnostunut suuremmasta ihmiseen vaikuttavasta kokonaisuudesta, kuten ilman saasteiden terveysvaikutuksista, voit lähteä etsimään tietoa altistumisreitin mukaisesta luokittelusta. Ihmisen toimintaan liittyvien ympäristön muutosten, kuten jätehuollon, terveysvaikutuksia on mielekästä lähestyä ympäristökuormitusta aiheuttavina kokonaisuuksina, kuten ympäristömuutoksiin perustuvassa luokittelussa tehdään. Ympäristön terveysvaikutuksia voit tarkastella myös tiettyjen sairauksien näkökulmasta. Ympäristöterveysriskejä voidaan luokitella myös riskien tärkeysjärjestyksen mukaan. B1. YMPÄRISTÖTEKIJÄT eli ympäristötekijöiden mukainen luokittelu Kaikkein perustavanlaatuisimpana luokitteluna voidaan pitää ympäristötekijöiden jakamista fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin, sosiaalisiin, psykologisiin ja esteettisiin tekijöihin. Tämä luokitus sisältyy myös WHO:n ympäristöterveyden määritelmään. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. melu, tärinä, säteily, kuumuus ja kylmyys. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. työpaikalla käytetyt kemikaalit, kaupunki-ilman epäpuhtaudet sekä ravinnon ja juomaveden vierasaineet. Biologisiin tekijöihin kuuluvat mm. tartuntatauteja aiheuttavat bakteerit ja virukset, ilmassa leijuvat siitepölyhiukkaset tai sisäilman homeitiöt.

6 Rakennetun ympäristön, luonnonympäristön tai toisista ihmisistä muodostuvan sosiaalisen ympäristön psykologiset, esteettiset ja ekonomiset tekijät vaikuttavat hyvin paljon ihmisten elämään ja terveyteen, mutta niiden tarkastelu kuuluu yleensä muiden tieteenalojen kuin ympäristöterveyden piiriin. Niitä ei siksi myöskään käsitellä näillä www-sivuilla B1.1. Fysikaaliset tekijät Ihminen joutuu sekä työssä, kotona että vapaa-aikana alttiiksi erilaisille säteilyille (esim. röntgensäteet, ultraviolettisäteily, radioaallot), melulle, ultra- ja infraäänille ja tärinälle. Myös lämpötila ja ilman liike (veto) ovat fysikaalisia ympäristötekijöitä. Fysikaalisista ympäristötekijöistä käsittelemme säteilyä ja melua. Säteily Säteilyä on olemassa monta eri lajia, joilla kaikilla on hyvin erilaiset vaikutukset. Terveysvaikutusten kannalta tärkein luokittelu on säteilyjen jako kahteen luokkaan: ionisivaan säteilyyn ja ionisoimattomaan säteilyyn. Pro Healthy Life CD-rom sisältää paljon tietoa eri säteilylajeista ja niiden terveysvaikutuksista. Myös Säteilyturvakeskuksen sivut ( ovat hyvä tietolähde säteilyn terveysriskeistä. Tässä on esitetty vain hiukan perustietoa suomalaisten säteilyaltistuksesta. Ionisoiva säteily Ionisoivaa säteilyä ovat esim. röntgensäteily ja radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily. Nimitys ionisoiva säteily tulee siitä, että tällaisen säteilyn fotonin tai hiukkasen energia on riittävä aiheuttamaan solun molekyylien ionisoitumista ja siten mm. vaurioittamaan DNA:ta. Suomalaisen keskimääräinen ionisoivan säteilyn annos on noin 4 millisievertiä vuodessa, ja se tulee pääasiassa luonnon säteilylähteistä. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos (Kuva: Säteilyturvakeskus) Huomaa, että kuva esittää suomalaisten keskimääräisen säteilyannoksen eri säteilylähteistä saatuna. Yksilötasolla säteilyannokset poikkeavat merkittävästi, esimerkiksi korkeimman ja alhaisimman yksilön altistuksen ero voi olla yli kymmenkertainen. Merkittävin yksilöiden altistus eroja Suomessa aiheuttava tekijä on hengitysilman radon. Korkeimmat ja alhaisimmat radonpitoisuudet suomalaisten kodeissa vaihtelevat kertoimella 100 tai enemmän. Lääketieteelliset tutkimukset ovat toinen tärkeä syy säteilyaltistuksen yksilöllisiin eroihin Esimerkkejä säteilyannoksista löydät Suomen säteilyturvakeskuksen www-sivuilta osiosta Säteilyvaara - paljonko on paljon Ionisoimaton säteily Ionisoimatonta säteilyä ovat mm. ultraviolettisäteily (UV-säteily), näkyvä valo, infrapunasäteily, radiotaajuussäteily ja vaihtovirtasähkön aiheuttamat pientaajuiset sähkö- ja magneettikentät. Yhteistä niille on se, että niiden fotonin energia ei ole riittävä aiheuttamaan ionisoitumista. Muulta osin nämä säteilylajit ovat hyvin erilaisia, ja niiden terveysvaikutukset poikkeavat suuresti toisistaan. UV-säteily on terveysvaikutusten kannalta tärkein ionisoimattoman säteilyn lajeista. Se mm. lisää ihosyöpäriskiä ja nopeutta ihon vanhenemista.

7 Tärkein ja useimmilla ihmisillä lähes ainoa UV-säteilyn lähde on aurinko. Myös runsas solariumin käyttö voi lisätä merkittävästi UV-säteilylle altistumista. Henkilökohtaiseen UV-altistumiseensa voikin vaikuttaa tehokkaimmin omalla käyttäytymisellään ja asianmukaisella suojautumisella tarvittaessa. Melu Mitä on melu? Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä ja häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle tai muulle hyvinvoinnille haitallista. Melu on siis ei-toivottua ääntä. Ääni ja äänenpainetaso Ääni on väliaineessa etenevää aaltoliikettä, paineen vaihtelua, joka koetaan kuuloaistimuksena. Äänenpaineen voimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen, äänenpainetason (Lp) avulla, jonka mittayksikkönä on desibeli (db). Äänen taajuus on äänivärähdysten lukumäärä sekunnissa ja sen yksikkö on hertsi (Hz). Ihmisen korva pystyy aistimaan voimakkuudeltaan db:n ääniä ja taajuudeltaan Hz:n ääniä. Kuulo on herkin alueella Hz. Ihminen ei aisti suuri- ja pienitaajuisia ääniä niin voimakkaina kuin äänenpainetasoltaan yhtä suuria keskitaajuisia ääniä. Tästä syystä äänenpainetasoa mitattaessa äänen eri taajuuksia painotetaan käyttäen painotussuodattimia, joista tavallisin on A-suodatin. Näin äänenpainetasomittauksissa saatavat tulokset vastaavat paremmin kuulohavainnon mukaisia tuloksia. A- suodattimella mitattua äänenpainetasoa kutsutaan A-äänitasoksi (LA) ja sen mittayksikkö on db(a). Äänitasosta käytetään myös nimitystä melutaso, sillä äänitasoa käytetään usein äänen haitallisuuden mittana. Äänen meluisuutta ei voida suoraan mitata, koska melu on subjektiivinen käsite. Taulukko : Esimerkkejä erilaisista äänenpainetasoista (Kuulonhuoltoliitto ry: Tulppa melulle muunneltu) Mieti, miten voimakkaille äänille sinä altistut päivittäin? Melun vaikutukset ihmiseen Melulla on monia kielteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Se voi aiheuttaa elimistössä sekä psyykkisiä että fyysisiä häiriöitä. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista ja keskustelua. Melu saattaa myös vaurioittaa pysyvästi kuuloelimiä ja aiheuttaa siten kuulon eriasteista heikkenemistä ja korvien soimista.

8 Ääni tuntuu epämiellyttävältä noin desibelin tasolta alkaen ja 120 desibelissä se rikkoo kipurajan. Korvaa vaurioittavan äänen raja-arvona (8 tuntia päivässä) pidetään 75 desibeliä. Äänen voimakkuuden lisäksi melun kokemiseen vaikuttaa melun toistuvuus, ajoitus ja kesto. Häiritseväksi ja haitalliseksi kokeminen on yksilöllistä ja riippuu huomattavasti melun lähteestä. Joku voi nauttia siitä, mitä toinen pitää jo meluna. Melu voi aiheuttaa kuulovaurion äkillisen, voimakkaan äänen seurauksena (ns. akustinen trauma) tai vähitellen pitkäaikaisessa altistumisessa, jolloin vaurion syntymiseen riittää vähäisempi melutaso. Melun aiheuttama kuulovaurio johtuu sisäkorvan aistinkarvasolujen tuhoutumisesta. Pitkäaikainen altistus yli desibelin melutasolle johtaa pysyvään kuulovaurioon. Lievää tilapäistä kuulokyvyn alentumista voi esiintyä jo db melutasolla. Yli 130 db:n melu aiheuttaa jo lyhytaikaisenakin kuulovaurion, joka voi olla tilapäinen. Kuulovaurion syntymiseen vaikuttaa äänen voimakkuuden, korkeuden ja keston ohella yksilöllinen herkkyys. Alla olevassa taulukossa on suurimmat sallitut oleskeluajat eri melutasoissa päivässä eli melutasojen turvallisuusaikarajat. Jos aika ylittyy, kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen. Koska desibeli on logaritminen yksikkö, 3 db:n lisäys melutasoon kaksinkertaistaa melurasituksen ja sallittu melussaoloaika puoliintuu. Taulukko : Turvallisuusaikarajat eri melutasoille. Yleinen melun aiheuttamaan kuulovaurioon liittyvä oire on korvien soiminen eli tinnitus. Tällöin melu on tuhonnut kuulosimpukan aistinkarvasoluja ja aiheuttanut tilapäisen tai pysyvän ääniaistimuksen. Tinnituksesta kärsivä kokee äänen yksilöllisesti. Ääni voi olla esim. soiva, suriseva, viheltävä tai sykkivä. Korvissa soiva jatkuva melu häiritsee päivittäistä elämää ja tekee nukkumisesta vaikeaa Melu aiheuttaa haittoja jo matalissakin äänitasoissa: heikentynyttä keskittymiskykyä ja puheviestintää, alentunutta työkykyä, psyykkisiä ja fysiologisia oireita. Melu voi vähentää unen syvyyttä, herättää unesta tai vaikeuttaa nukkumista. Jos melu on jatkuvaa, db(a) ylittävä taso vaikuttaa kielteisesti uneen. Mikäli melu ei ole jatkuvaa, yksittäiset db(a) äänet voivat häiritä unta etenkin jos taustamelu on alhainen. Jos uni häiriintyy, siitä seuraa usein väsymystä ja suorituskyvyn heikkenemistä. Lisäksi melu voi aiheuttaa masennusta ja aggressiota. Melu aktivoi ihmisen fysiologisia mekanismeja ja aiheuttaa siten verisuonten supistumista, sydämen syketaajuuden lisääntymistä ja verenpaineen kohoamista. Kyseessä on yleinen stressireaktio. Taulukko. Meluhaitan keskimääräinen riippuvuus melutasosta (Pönkä A: Terveydensuojelu, 1998.)

9 Mieti, millä tavalla melu on sinua häirinnyt? Onko melu aiheuttanut sinulle kuulo-oireita tai terveyshaittoja? Melulähteet Me altistumme päivittäin monista eri lähteistä tulevalle melulle. Melu voidaan sen lähteen perusteella jaotella ympäristömeluksi, vapaa-ajan meluksi, asumismeluksi tai työpaikkameluksi. Ympäristömelu Liikenne ja erityisesti autoliikenne on yleisin ympäristömelulähde. Sen lisäksi ympäristömelua aiheuttavat mm. teollisuus ja rakentaminen. Tieliikennemelu syntyy pääasiassa ajoneuvon moottorin melusta, rengasmelusta ja ilmavirtauksista. Kaupunkiympäristössä liikennemelun määräävät liikenteen nopeus, määrä ja jakautuma, raskaiden ja epäkuntoisten ajoneuvojen määrä, kiihdytykset ja tien mäkisyys. Tieliikenne aiheuttaa taajamien kokonaismelusta ylivoimaisesti suurimman osan. Lentoliikenne on ajallisesti ja paikallisesti rajoittuneempaa kuin tieliikenne. Helikopteri- ja vesitasoliikenne ovat kuitenkin poikkeuksia. Tyypillistä lentomelulle on laaja taajuusalue. Oma lukunsa lentoliikenteen melussa ovat ns. yliäänipamaukset, joita syntyy lennettäessä ääntä nopeammin. Lentokenttien meluvyöhykkeet sijoittuvat kiitoratojen ja lentoreittien suuntaisesti useiden kilometrien päähän. Erityisongelman aiheuttavat sotilaskoneet ja erityisesti niiden matala- ja yölentoharjoitukset. Suomessa raideliikenteen ja laivojen aiheuttama melu on suhteellisen pieni ympäristöhaitta. Moottoriveneiden ja vesiskoottereiden ympäristömeluhaitat kohdistuvat pahimmin loma-asunto- ja virkistysalueisiin, joilta odotetaan erityistä hiljaisuutta. Meluhaittoja aiheuttavat myös maastoajoneuvot, työkoneet ja moottorikelkat, jotka käyttävät yleensä pieniä vaihteita ja suuria kierrosnopeuksia, ja joiden äänenvaimentimien tehokkuudesta on usein tingitty. Suurin osa rakentamismelusta on peräisin erilaisista koneista. Myös työmaalle suuntautuva liikenne on tavallinen melun lähde. Teollisuuden aiheuttama melu on alan monimuotoisuuden vuoksi hyvin vaihtelevaa. Monet melua synnyttävät laitteet ovat samoja kuin rakentamisessakin. Teollisuuden aiheuttama melu on usein matalataajuista ja liikennemelua häiritsevämpää. Vapaa-ajan melu

10 Myös korvalappustereoiden kuuntelu voi vaurioittaa kuuloa. (Kuva: Tiina Pyrstöjärvi) Vapaa-ajan harrastuksissa voidaan altistua melulle vaarallisessa määrin ja harrastukset aiheuttavat usein myös ympäristömelua. Vaarallisimpia harrastuksia kuulon kannalta ovat liian voimakkaan musiikin kuuntelu, moottoriurheilu ja ammunta. Muita merkittäviä vapaa-ajan melunlähteitä ovat työkoneet ja lelut. Sekä moottoriurheilun harrastajat että kilpailujen katsojat voivat altistua kuulolle vaaralliselle melulle. Moottoriradat aiheuttavat lähes poikkeuksetta meluhaittaa myös ympäristölleen, koska ajoneuvot ovat vakiomalleihin verrattuna meluisampia ja niitä käytetään suuremmilla kierrosnopeuksilla. Useimmissa ampumalajeissa harrastajat altistuvat suurille melutasoille. Lähes kaikki suomalaiset miehet altistuvat ampumamelulle varusmiespalveluksensa aikana. Vuosittain varusmiestä saa palveluksensa aikana laukaisumelun aiheuttaman meluvamman. Ampumaurheilun harrastajat ja armeijassa olevat käyttävät yleensä kuulosuojaimia, mutta metsästäjien suojautuminen melulta on vähäistä. Myös ammuntaa sivusta seuraavien tulisi huolehtia kuulonsa suojelusta. Musiikki koetaan lähes aina miellyttävänä, eikä sitä siksi pidetä vaarallisena. Viihdyttävä musiikkikin muuttuu meluksi, kun se on liian voimakasta. Äänenvahvistimien käyttö on lisännyt melun määrää. Musiikkimelulle altistutaan erityisesti diskoissa ja rock-konserteissa. Myös korvalappustereot voivat aiheuttaa kuulovammoja, jos niillä kuunnellaan liian kovaäänistä musiikkia jatkuvasti. Suurimmassa vaarassa ovat muusikot ja esim. ravintolatyöntekijät, jotka altistuvat musiikkimelulle työssään. Asumismelu Melulla on suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Asuntojen melulähteitä ovat asukkaat itse, asukkaiden käyttämät koneet ja laitteet sekä talon yhteiset laitteet. Suurimman osan häiritsevästä melusta aiheuttavat ihmiset. Eniten häiriötä aiheutuu porraskäytävämelusta, askeläänistä ja musiikista. Rakennusten tekniset laitteet aiheuttavat melua etupäässä silloin, kun niissä on jokin vika tai niitä käytetään väärin. Työpaikkamelu Koneellistumisen myötä työpaikkojen melutaso näyttää kasvavan. Toisaalta samalla automaatioasteen nousu vähentää melulle altistuvien määrää. Meluisimmat teollisuudenalat ovat kaivosteollisuus, puu- ja paperiteollisuus, lasitavarateollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Mieti, millaiselle melulle altistut ympäristön kautta, vapaa-ajalla, asunnossasi ja työpaikallasi? B 1.2. Kemialliset ympäristötekijät Ympäristössämme on runsaasti myrkyllisiä aineita, sekä luontaisia että ihmisen tuottamia. Kemikaalien aiheuttamia riskejä arvioidaan yleensä vertaamalla kunkin aineen haitalliseksi tiedettyjä pitoisuuksia ja annoksia niille tapahtuvaan altistumiseen. Terveyden kannalta olennaista ei kuitenkaan ole aineiden

11 myrkyllisyys, vaan niiden joutuminen ihmiselimistöön. Ympäristön myrkyllisten aineiden tärkeimmät altistumistiet ovat ruuansulatuskanava ja hengitystiet, ja tietyissä työympäristöissä myös iho. Katso lisää altistumisen arvioinnista Riskianalyysi osiosta. Työympäristön kemikaalitasot ovat useimmiten huomattavasti suurempia kuin muun elinympäristön. Kemikaalien asiaton jätehuolto on aiheuttanut Suomessakin satoja maaperän ja pohjaveden saastumistapauksia. Kemikaalien käytön lisääntymisen arvellaan olevan yhteydessä allergiatapausten määrän kasvuun, myrkytyksiin ja kohonneeseen syöpätapausriskiin Pro Healthy Life CD-romissa käsitellään yksilöiden ja väestön altistumista kemiallisille ympäristötekijöille niin ravinnon (esim. PCB- ja dioksiiniyhdisteet ja raskasmetallit), veden (esim. talousveden kemikaalit) kuin ilman kautta (esim. kaupunki-ilman saasteet ja sisäilman VOC). B 1.3. Biologiset tekijät Voimme saada tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia juomaveden, ruoan tai ilman välityksellä tai suorassa kontaktissa toiseen ihmiseen. Tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien lisäksi ympäristössämme on monenlaisia muita biologisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Keväisin ja kesäisin ilmassa on siitepölyä, joka aiheuttaa allergikoille oireita. Rehevöityneissä vesissä voi kasvaa myrkyllisiä sinileviä. Pro Healthy Life CD-romissa käsitellään mm. veden välityksellä tarttuvia tauteja ja sisäilman homeita. Sisäilma-osio Pro Healthy Life CD-romissa. (Kuva: Pro Healthy Life CD-rom). B2. ALTISTUMISREITIT eli altistumisreitin mukainen luokittelu Ihminen on yhteydessä ympäristöönsä erilaisten rajapintojen kautta. Tärkeimpiä rajapintoja ovat iho, ruoansulatuskanava ja keuhkot. Ne suojaavat ihmistä ulkoisilta epäpuhtauksilta, mutta ovat myös altistusreittejä. Aikuinen syö n. 1,5 kg ruokaa, ja juo n. 2 kg vettä päivittäin, mutta hengittää n. 20 m2 eli yli 24 kg ilmaa päivittäin. Yleensä hengitettävää ilmaa ei voi valita, minkä vuoksi hengitystiet ovat merkittävin altistumisreitti ympäristön epäpuhtauksille. Keuhkot ovat myös herkin rajapinta. Iho on altistusreittinä tärkeä lähinnä työympäristöissä, joissa se joutuu suoraan kontaktiin erilaisten kemikaalien kanssa. Luokittelu altistusreitin mukaan johtaa paljon käytettyyn jaotteluun, jossa terveyteen vaikuttava ympäristö ajatellaan koostuvaksi ilmasta, vedestä ja ravinnosta. Tätä luokittelua vastaa käytännön ympäristövalvonnan ja ympäristönsuojelun jakautuminen eri osa-alueisiin (esim. ilmansuojelu, vesiensuojelu) ja tätä lähestymistapaa on käytetty mm. Pro Healthy Life CD-rom:issa.

12 Ilma Vesi Ravinto Tähän luokitteluun on vaikea sijoittaa fysikaalisia ympäristötekijöitä. Esimerkiksi Pro Healthy Life CDrom:issä säteily on ilman yhteydessä, vaikka säteily sinänsä ei ole ilmassa, vaan etenee väliaineesta riippumatta. Fysikaaliset tekijät, kuten säteily ja melu, eivät tarvitse tulla syödyiksi juoduiksi tai hengitetyiksi, vaan niiden sisältämä energia voi siirtyä suoraan ympäristöstä ihmiseen Toisaalta ihminen voi altistua säteilylle myös siten, että radioaktiivisia aineita siirtyy häneen hengitetyn ilman mukana (esimerkiksi huoneilman radon ja sen hajoamistuotteet), vedessä (juomaveden uraani) tai ravinnossa (Tsernobylin ja ydinkokeiden cesium-laskeuman kertyminen elintarvikkeisiin B 2.1. Ilma Ulkoilma Ihminen hengittää ilmaa useita kuutioita päivässä. Ilmassa, erityisesti kaupunkien ulkoilmassa on useita terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Ilman epäpuhtaudet ovat ihmisen toiminnasta ilmaan joutuvia kaasumaisia ja hiukkasmaisia yhdisteitä (kts. taulukko). Nämä esiintyvät ilmakehässä normaalia suurempina pitoisuuksina. Ilman epäpuhtaudet ovat peräisin pääosin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Lähde: Mussalo-Rauhamaa&Jaakkola (toim.) 1993, Ympäristöterveyden käsikirja. Useimmat Länsi-Euroopan maat ovat onnistuneet vähentämään huomattavasti rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä, mutta Itä-Euroopan ja erityisesti kolmannen maailman mailla on vielä paljon tehtävää päästöjen vähentämiseksi. Typen oksidien pitoisuudet ovat pysyneet lähes ennallaan. Muita merkittäviä ilmansaasteita ovat myös lähinnä liikenteestä peräisin oleva hiilimonoksidi eli häkä, raskasmetallit sekä otsoni. Otsoni ei vapaudu välittömänä päästönä, vaan sitä syntyy ilmakemiallisten reaktioiden seurauksena UV-säteilyn vaikutuksesta typpidioksidista ja hapesta, etenkin kun mukana on polttoaineista haihtuneita hiilivetyjä. Ulkoilman epäpuhtaudet aiheuttavat kiistatta vakavia terveysvaikutuksia. Viime aikojen tutkimukset ovat varsin yksiselitteisesti osoittaneet tärkeimmiksi terveyttä uhkaaviksi saasteiksi pienet hiukkaset, otsonin ja typen oksidit. Käsitykset ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on muuttunut oleellisesti 1990-luvun aikana. Laajat tutkimukset ovat paljastaneet pienhiukkasten dramaattiset vaikutukset niin hengityselinten oireiluun kuin kuolleisuuteen. Katso tarkemmin Pro Healthy Life CD-romista mm. ilmansaasteiden ja hiukkasen terveysvaikutuksista.

13 Sisäilma Useimman ihmisen arvioidaan viettävän yli 90 % ajastaan sisätiloissa. Tutkimukset osoittavat, että monien ilman epäpuhtauksien määrät saattavat olla sisätiloissa moninkertaisia verrattuna ulkoilmaan. Viime vuosikymmeninä altistuminen sisäilman epäpuhtauksille on kasvanut mm. tiiviimmän tai virheellisen rakentamisen, puutteellisen ilmanvaihdon, korkeiden lämpö- ja kosteustasojen, synteettisten rakennusmateriaalien ja kotitalouksissa käytettävien kemikaalien myötä. Pro Healthy Life CD-romssa käsitellään mm. haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC yhdisteiden ja radonin terveysvaikutuksia. Viime vuosina fysikaalis-kemiallisten ongelmien rinnalle nousivat sisäilman mikrobiologiset kysymykset kosteusvauriorakennuksissa eli ns. hometalot. Hometaloilla tarkoitetaan rakennusta, jossa on kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyviä sisäilmaongelmia ja mahdollisia terveyshaittoja. Homeongelma voi syntyä, jos materiaali on pitkään tai toistuvasti kosteana. Tällöin missä tahansa materiaalissa tai sen pinnalla voi kasvaa mikrobeja: homeita, hiivoja ja bakteereja. Nämä voivat aiheuttaa mm. ärsytysoireita ja hengitystietulehduksia. Pro Healthy Life CD-romssa voit mm. tutkia asuinrakennuksen kuntoa ja etsiä syitä hengitystie oireisiin sekä löytää ratkaisuja homeongelman taltuttamiseen. B 2.2 Vesi Ihmisen käyttämä juomavesi on kautta aikojen koostunut maaperästä liuenneiden ja veden mukana kulkeutuneiden aineiden seoksesta. Suomessa noin puolet juomavedestä on pohjavettä ja puolet pintavettä. Vesihuoltoon liittyvät ongelmat ovet ensisijaisesti mikrobiologisia (kuten haitalliset tautia aiheuttavat mikrobit). Länsimaiselle ihmiselle puhdas juomavesi on itsestään selvä asia, mutta maailmanlaajuisesti kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä veden välityksellä tappaviin tauteihin (esim. ripuli ja kolera). Haitallisia mikrobeja voi esiintyä myös vesijohtoverkostossa desinfioinnista huolimatta. Talousveden kemialliset ongelmat liittyvät veden kemialliseen saastumiseen (esim. päästöt ja torjunta-ainejäämät) tai maaperän poikkeuksellisiin suuriin pitoisuuksiin (esim. radon ja fluoridi). Näihin liittyviä asioita käsitellään laajemmin Pro Healthy Life CD-romissa; aina luonnollisista vesistä vedentuotantoon, vaarallisten aineiden terveysvaikutuksista riskinhallintaan. B 2.3. Ravinto Kuten juomaveden myös ravinnon suurimmat ympäristöstä peräisin olevat riskit ovat mikrobiologisia. Huonosta hygieniasta johtuvat ruokamyrkytykset aiheuttavat edelleen merkittävän terveysriskin myös Suomessa vaikka yleisesti ollaan huolestuneempia ruuan sisältämistä kemikaaleista, kuten säilöntäaineista tai torjunta-aine jäämistä. Samalla kun mikrobiologisia riskejä on voitu vähentää (elintarvikehygienia, kylmäketjut) tuotannon ja kaupan keskittyminen, massatuotanto ja kuljetusmatkat ovat tuoneet uusia terveysriskejä. Tällöin tuotteiden tuoreutta on vaikeampi ylläpitää ja elintarvikeperäiset epidemiat voivat levitä laajoille alueille Täällä Pohjolassa ihmiset syövät entistä terveellisemmin; vähemmän rasvaa ja enemmän kasviksia. Elintarvikkeita valvontaan hyvin, mutta mitkä ovat ruuan suuria ja mitkä pieniä riskejä? Milloin ruuan mikrobit ovat ystäviä, milloin vihollisia? Millaisia terveysvaikutuksia on ruuan dioksiineilla tai raskasmetalleilla? Mm näihin kysymyksiin löydät vastauksia Pro Healthy Life CD-romista. B 3. YMPÄRISTÖMUUTOKSET eli ympäristömuutoksiin perustuva luokittelu Tiettyjä ihmisten toiminnan aiheuttamia ympäristömuutoksia on mielekästä tarkastella ympäristökuormitusta aiheuttavina kokonaisuuksina. Samaan ongelmakenttään liittyy yleensä sekä kemiallisia, biologisia että fysikaalisia haittatekijöitä, jotka voivat saavuttaa ihmisen minkä tahansa altistusreitin (ilma, vesi, ravinto ) kautta. Tällaisia laaja-alaisia ympäristöterveyskysymyksiä ovat mm.

14 Energiantuotanto Liikenne Globaalit muutokset Ympäristöonnettomuudet Jätehuolto Maaperän saastuminen Tässä www-oppimateriaalissa käsittelemme jätehuoltoa ja maaperän saastumista. Muut osuudet mainitaan vain lyhyesti, sillä niitä käsitellään laajemmin Pro Healthy Life CD-romissa. B 3.1.Energiantuotanto Eri energiantuotantomuotojen vertaaminen ympäristö- ja terveysvaikutusten suhteen on hyvin vaikeaa, koska haitat ovat erilaisia ja vaikeasti toisiinsa verrattavia. Keskeistä on se, että otetaan huomioon koko elinkaari, eikä vain välitöntä energiantuotantovaihetta. Esimerkiksi tuulivoimala on hyvin investointivaltainen energiantuotantomuoto, t.s. rakennettava laitos on varsin massiivinen verrattuna siihen energiamäärään, jonka se tuottaa. Siksi sen tuottama energia on myös kallista. Toisaalta esim. maakaasu tai puulämmitys tarvitsevat varsin kevyet investoinnit tuottamaansa energiamäärään nähden. Siksi niiden haitatkin ovat pääasiassa käytöstä eivätkä rakentamisesta aiheutuvia haittoja. Energiantuotannon terveysvaikutukset riippuvat paitsi primaarienergialähteestä, hyvin ratkaisevasti sen tekniikan tasosta, jolla energiaa tuotetaan. Siten hyvän ja huonon kivihiilivoimalan ero voi olla suurempi, kuin kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan ero. Uuden vuosituhannen alussa Suomen kokonaisenergiasta tuotetaan suunnilleen 28 % öljyillä, 19 % puulla ja puunjalostusteollisuuden jätteillä, 18% ydinvoimalla, 11% kivihiilellä, 11% maakaasulla, 6% turpeella ja 4% vesivoimalla. Sähkön nettotuonti on noin 3 %. Muilla on hyvin vähäinen merkitys, melko nopeasti lisääntyvä tuulivoima on toistaiseksi alle 1 % energian tuotannosta. Energiantuotannon arvioidusta kehityksestä ja eri tuotantomuotojen terveysvaikutuksista löydät lisää Pro Healthy Life -CD-romin ilmafaktoista. B 3.2.Liikenne Liikennesuoritteiden arvioidaan kasvavan jatkuvasti. Tieliikenne on tällä hetkellä terveyden kannalta merkittävin ilmansaasteiden lähde, koska energiantuotannon ja teollisuuden suurten pistelähteiden päästöjä on ollut teknisesti helpompi vähentää kuin liikenteen hajapäästöjä. Siksi yhdyskuntien terveellisyyden kannalta on aivan olennaista, minkälaisia liikenne- ja kuljetusratkaisuja tulevaisuudessa suositaan. Tieliikenteen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), hiukkaset, metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), rikkidioksidi (SO2) ja hiilidioksidi (CO2). Otsonia (O3) ja muita valokemiallisia hapettimia syntyy suoraan ja välillisesti autojen pakokaasuista. Uuden katalysaattoritekniikan käyttöönotto ja bensiinin kehittäminen on vähentänyt tieliikennepäästöjä. Esimerkiksi liikenteen lyijy päästöt ovat loppuneet Suomessa vuonna 1994 lyijyllisen bensiinin myynnin loputtua. Liikenteen arvioidusta kehityksestä ja terveysvaikutuksista löydät lisää Pro Healthy Life -CD-romin ulkoilma osiosta ja ilma faktoista. B 3.3. Globaalit muutokset

15 Ilmaston muutos on ympäristöä koskettava globaalinen muutos, jonka terveysvaikutuksista voidaan vasta esittää skenaarioita. Pahimmat mahdolliset vaikutukset terveyteen koko maailman tasolla ovat suuria. Merkittävimmät ovat epäsuoria, kuten ruoan tuotannon häiriöistä aiheutuva nälkä ja siitä seuraava pakolaisuus terveysvaikutuksineen, vektoritautien leviäminen uusille alueille ja sään epävakaudesta aiheutuvat onnettomuudet. Merkittävää on, että samat toimet, joilla voidaan estää ilmaston muutoksia, todennäköisesti parantavat välittömästi yhdyskuntien terveellisyyttä vähentämällä pieniä hiukkasia, typen oksideja ja otsonia Professori Jouko Tuomisto Ilmaston muutosta ja sen terveysvaikutuksia käsitellään Pro Healthy Life CD-romin maailma osiossa. B 3.4.Ympäristöonnettomuudet Ympäristöonnettomuudet ovat erityistilanteita, jotka edellyttävät nopeaa ja asiantuntevaa toimintaa sekä viranomaisten tehokasta yhteistoimintaa. Erityisen tärkeää on torjua henkilövahinkoja ja niiden vaaraa. Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa esim. säteily, kemikaalit tai mikrobit. Terveyden vaara voi syntyä ympäristön saastumisesta äkillisen onnettomuuden vuoksi tai hitaammin kehittyvänä altistumisena. Useimmiten erityistilanteessa väestön on epäilty altistuvan ympäristöperäiselle haitalle esimerkiksi juomaveden välityksellä. (Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma). Esimerkki tällaisesta ympäristöonnettomuudesta on Kärkölän kunnan pohjaveden saastuminen kloorifenolilla. Tästä tapauksesta ja eri osapuolten yhteistoiminnasta löydät lisää CD-romista. Vakavampia suuronnettomuuksia sattuu harvemmin ja niiden riski pyritään minimoimaan ja onnettomuustilanteessa pyritään toimimaan oikein ja tehokkaasti. Onnettomuusvaaraa aiheuttavia tekijöitä pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan ennakolta. Esimerkki. Vaaralliset aineet Vaarallisten aineiden käsittelyssä ja kuljettamisessa noudatetaan tiukkoja kansainvälisiä sopimuksia ja menettelyjä. Kemikaalien kuljetuksessa voidaan valita sellaiset kuljetustavat, -reitit ja ajankohdat, että onnettomuusriski on mahdollisimman pieni. Esimerkki. Säteilyvaaraan varautuminen Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Suomen säteilyturvakeskus tarkkailee säteilytilannetta jatkuvasti koko maassa ja pienistäkin muutoksista saadaan tieto välittömästi. Valmiustoiminnan tavoitteena on vaaran nopea havaitseminen ja tehokkaat toimenpiteen väestön suojaamiseksi säteilyn vahingollisilta terveysvaikutuksilta. Katso lisää Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta Säteilyvaaraan varautuminen. ( B 3.5. Jätehuolto Jätteisiin ja jätehuoltoon sisältyy sekä työsuojelullisia että yleisiä terveysriskejä. Mikä on jätettä ja mitä jätehuoltoon kuuluu? Aloitetaan näistä kysymyksistä ja käsitellään sen jälkeen jätteisiin ja jätehuoltoon liittyviä terveysriskejä. Jätteet ja jätehuolto Jätteeksi luokitellaan aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

16 Valtaosa Suomessa syntyvistä jätteistä on peräisin teollisesta toiminnasta. Eniten jätteitä muodostuu kaivostoiminnassa, massa- ja paperiteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Myös kemianteollisuus sekä metalli- ja elintarviketeollisuus tuottavat suuria jätemääriä. Muita merkittäviä jätteitä muodostavia aloja ovat maaseutuelinkeino ja rakentaminen. Yhdyskuntajätteiden osuus koko jätemäärästä on alle 10 %. Yhdyskuntajätteeseen kuuluvaksi lasketaan talousjäte, myymälä- ja toimistojäte, pienteollisuusjäte sekä yleisen puhtaanapidon jäte. Yhdyskuntajätettä muodostuu vähemmän kuin teollisuusjätettä, mutta sen hyödyntämisaste on paljon pienempi kuin teollisuusjätteen. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään lähinnä paperia, pahvia, lasia ja metallia sekä vähäisiä määriä muoveja. Valtaosa yhdyskuntajätteistä sijoitetaan edelleen lajittelemattomana kaatopaikoille. Jätehuoltoketju koostuu jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta ja sen jälkeisestä jätteen lajittelusta hyötykäyttöön, hävittämisestä tai sijoittamisesta. Jätteitä voidaan hyödyntää kierrättämällä, kompostoimalla, mädättämällä tai energiana (polttolaitoksissa). Jätteitä voidaan hävittää polttamalla (massapoltto) tai ne voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Miten sinä voisit vähentää jätteiden syntymistä? Miten hyödynnät jätteitä? Ideoita jätteiden hyötykäytöstä löytyy mm. pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan sivuilta ( Teollisuus- ja yhdyskuntajätevesiä käsitellään jätevedenpuhdistamoissa. Puhdistuksessa syntyy lietettä, joka käsitellään ylimääräisen veden ja haitallisten mikrobien poistamiseksi. Lopuksi liete sijoitetaan esim. pelloille, viherrakentamiseen, puistoihin tai kaatopaikoille. Ongelmajätteitä ovat jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valtaosa ongelmajätteiksi luokiteltavista jätteistä syntyy teollisuudessa. Ongelmajätteet asettavat haitallisuutensa vuoksi erityisiä vaatimuksia jätteiden keräykselle, kuljetukselle ja käsittelylle. Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvät terveysriskit Terveyshaittoja voi syntyä jätteiden keräyksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn aikana. Haittoja aiheuttavat jätteissä olevat tai käsittelyssä syntyvät biologiset, kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Biologiset patogeeniset ja ei-patogeeniset mikrobit bakteereiden ja sienten osaset (endotoksiinit, glukaanit) mikrobien toksiinit Kemialliset hiukkaset hajuyhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) muut kaasumaiset yhdisteet raskasmetallit orgaaniset klooriyhdisteet ja polyaromaattiset yhdisteet (PAH) Fysikaaliset melu Jätehuollon henkilöstö ja teollisuudessa jätteitä käsittelevät työntekijät altistuvat jätteiden aiheuttamille terveysriskeille muita kansalaisia enemmän. Välillisesti ilman, veden ja maaperän saastumisen kautta aiheutuvat terveysriskit kohdistuvat myös laajempiin väestöryhmiin.

17 Alla olevassa kuvassa on esitetty tärkeimpiä jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia ympäristöterveyshaittoja (Lähde: Lohila A, Hyvönen S, Liesivuori J: Jätehuoltoketjun terveys- ja ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet.) (Kuva: Taina Rytkönen- Suontausta). Jätteenkeräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia haittoja ovat pöly- ja hajuhaitat, keräysautojen pakokaasupäästöt ja niistä lähtevä melu. Aumakompostoinnissa tai varastoitaessa kompostimateriaalia ulkona voi tuulen ja valumavesien mukana levitä hajuja, pölyjä ja mikrobeja ympäristöön. Myös haittaeläinten esiintyminen on mahdollista. Laitoskompostoinnissa päästöt ovat paremmin hallittavissa. Kompostimateriaalin levittäminen pellolle tai muuhun käyttöön voi aiheuttaa terveysriskin kompostin sisältämien kemikaalien, patogeenien ja raskasmetallien vuoksi. Jätteenpoltossa syntyy monenlaisia ilman kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Poltossa syntyy mm. typen ja rikin oksideita, dioksiineja, furaaneja, polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), hiukkasia, kasvihuonekaasuja, polykloorattuja bifenyylejä (PCB) ja raskasmetalleja. Supermyrkkyinä tunnetut dioksiinit ja furaanit ovat laajan tutkimuksen kohteena. Jätteenpoltossa syntynyt pohjatuhka ja puhdistuksessa syntynyt suodatustuhka voivat myös sisältää raskasmetalleja ja dioksiineja. Huonosti hoidetuilta kaatopaikoilta voi levitä haitta-aineita ilmaan, ympäröivään maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Kaatopaikoilta leviävä metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on noin 20 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Merkittävä ongelma ovat myös kaatopaikkapalot, joissa epätäydellisen palamisen tuloksena syntyy dioksiineja sekä PCB- ja PAH-yhdisteitä. Jätevedet voivat olla merkittävä VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) lähde. VOC-yhdisteitä pääsee ilmaan jätevedenpuhdistamoilla. Puhdistamojen haitalliset vaikutukset kohdistuvat kuitenkin lähinnä työntekijöihin. Puhdistamolietteen käyttäminen maanviljelyksessä voi aiheuttaa terveysriskin. Lietteen mahdollisesti sisältämät patogeeniset eli tautia aiheuttavat mikrobit ja raskasmetallit voivat lietteen levityksen jälkeen jäädä maaperään ja sitä kautta kulkeutua elintarvikkeisiin. Puhdistetun jäteveden johtaminen vesistöön voi myös aiheuttaa ympäristöterveyshaittoja. Ongelmajätteen poltto tapahtuu yleensä selvästi korkeammassa lämpötilassa kuin normaali jätteenpoltto, jolloin myrkylliset yhdisteet tuhoutuvat täydellisemmin, metalleja lukuunottamatta. Elohopeapitoisuudet voivatkin ongelmajätteen polttolaitoksen ympäristössä olla normaalia korkeammat. Korkeammasta

18 lämpötilasta huolimatta ongelmajätteen poltossa syntyy useita samoja ilmansaasteita kuin tavallisessakin jätteenpoltossa. Jätteenkäsittelyn globaaleista ympäristöterveyshaitoista pahimpina pidetään kaatopaikoilta purkautuvaa metaania, sekä jätteenpoltosta syntyviä päästöjä, joiden mukana vapautuu supermyrkkynä tunnettua dioksiinia. Paikallisista ympäristöterveysriskeistä suurimmat ovat pinta- ja pohjavesiä likaavat kaatopaikkojen suotovedet tai kompostikentiltä ja laitoksista leviävät pölyt. Uudenlaisten kaatopaikkojen rakentaminen tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan jätehuollon ympäristöterveyshaittoihin, toivottavasti positiivisella tavalla. B.3.6 Maaperä Maaperä on arvokas elinympäristönä, luonnonvarana ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Sen tärkeänä tehtävänä on tuottaa biomassaa, toimia aineiden kierrossa suodattajana, puskurina ja muuntajana sekä toimia elinympäristönä ja leviämisreittinä monimuotoiselle joukolle eläimiä, kasveja, sieniä, leviä, bakteereita, viruksia jne. Maaperä on myös rakennetun ympäristön perusta, jätteiden nielu ja varasto, raaka-aineiden lähde sekä kulttuuriperinnön säilyttäjä. Koska maaperällä on tärkeä merkitys mm. elintarvikkeiden tuottajana, pohjaveden muodostajana ja ilmakehän säilyttäjänä, tulisi maaperän vaurioitumiseen suhtautua erittäin vakavasti. Suomessa merkittävimmiksi maaperän vaurioitumisen muodoiksi on arvioitu happamoituminen, muutokset maan vesisuhteissa ja kasvupaikkaoloissa, maisemamuutokset, viljelysmaan eroosio ja tiivistyminen, pilaantuminen haitallisilla yhdisteillä sekä maaperän biologisen monimuotoisuuden menetys. Tyypillisiä maaperän kuormittajia ovat mm. Laaja-alainen ilmaperäinen ravinne- ja saastekuormitus Pistemäinen kuormitus haitallisilla yhdisteillä Maa-, metsä- ja porotalous sekä turvetuotanto Maaperän ainesten hyödyntäminen Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Turismi ja luonnon virkistyskäyttö Kuva. (Lauri Kärenlampi.)

19 Maaperän pilaantuminen ja terveyshaitat Maaperän pilaantumisesta on kyse silloin kun maassa on ihmisen toiminnan jäljiltä terveydelle tai ympäristölle vahingollista ainetta. Pilaantumista voi epäillä, jos maaperä tai kaivo- tai muu juomavesi on oudon hajuista tai väristä. Aina pilaantuminen ei kuitenkaan ole aistein havaittavissa vaan tarvitaan laboratoriotutkimuksia. Joidenkin alueiden voidaan epäillä pilaantuneen alueella aiemmin olleen toiminnan johdosta. Maaperää pilaavat haitalliset tai myrkylliset aineet ja kemikaalit, jotka joutuvat ympäristöön liian suurina määrinä tai pitoisuuksina. Maaperään voi joutua haitallisia aineita teollisesta toiminnasta, kaatopaikoilta, jätteiden käsittelystä, kemikaalien ja öljyjen varastoinnista ja kuljetuksista, kaivosten jätealueilta ja -altaista sekä esimerkiksi ampumaradoilta, satama-alueilta, lentokentiltä ja ratapihoilta. Maaperän saastuminen voi olla seurausta onnettomuuksista, toimintahäiriöistä tai laiminlyönneistä. Maaperän pilaantuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle monin eri tavoin. Se voi pilata pohja- tai pintavesiä. Lisäksi haitalliset aineet voivat levitä kaasuina tai pölynä ympäristöön tai rakennuksiin. Pilaantuneella alueella haitallisia aineita saattaa rikastua kasveihin, joita käytetään ravinnoksi. Pilaantunutta aluetta ei voi käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen ilman kunnostustoimia, eikä sille voida suunnitella asumis- tai muuta hyötykäyttöä. Pilaantuneen maan kunnostuksen ja muiden riskinhallintatoimien tavoitteena on poistaa pilaantuneen maaperän ympäristölle tai terveydelle aiheuttama haitta tai vaara. Sellaisissa tapauksissa, joissa tämä ei ole mahdollista, on tavoitteena pienentää haittaa tai vaaraa merkittävästi. Kunnostetuista maamassoista ei saa aiheutua suurempia haittavaikutuksia kuin vastaavasta likaantumattomasta maaperästä asianomaisissa olosuhteissa. Seuraavat esimerkit kertovat kahdesta Suomessa tapahtuneesta maaperän saastumiseen liittyvästä ympäristötapauksesta. Esim. Ympäristöonnettomuus Kärkölässä Kärkölän lähellä sijaitseva pohjavedenottamo joutui lopettamaan toimintansa joulukuussa 1987, koska pohjaveden kloorifenolipitoisuudeksi läheisessä purossa mitattiin 141 µg/l ja 798 µg/l (suositettu juomaveden enimmäispitoisuus on 10 µg/l). Kloorifenolien arvellaan olevan peräisin sahalta, joka sijaitsi n. 800 merin päässä vedenottamosta. Sahalla käytettiin 1930-luvun lopusta aina vuoteen 1984 asti Ky5-nimistä valmistetta ehkäisemään puutavaran sinistymistä. Ky5 on monen kloorifenolin sekoitus ja se saattaa sisältää epäpuhtautena myös dioksiineja. Sahalla Ky5:ttä käytettiin ilman erityisiä turvajärjestelyjä, jolloin ainetta pääsi puun käsittelyn yhteydessä maaperään. Valmistetta on käytetty arviolta 300 suurella ja pienellä sahalla ympäri Suomea, joten maaperämme on Ky5:n saastuttamaa sadoilla paikkakunnilla. Valmisteen valmistus lopetettiin vuonna 1984, mutta käyttö kiellettiin vasta Onnettomuuden terveysvaikutuksia arvioitiin analysoimalla ympäristön ja altistuneen väestön kloorifenoli- ja dioksiinipitoisuuksia ja vertaamalla pitoisuuksia vertailuryhmään. Terveysriskejä tutkittiin myös epidemiologisella tutkimuksella. Kärkölän tapauksessa voitiin selvästi osoittaa väestöriski. Lisää tietoa Kärkölän tapauksesta löytyy CD-Romista Vesi-osiosta ympäristöonnettomuus. Esim. Tapaus Myllypuro Helsingin Myllypurossa toimi vuosina Helsingin kaupungin yleinen kaatopaikka. Yhdyskuntajätteen lisäksi kaatopaikalle vietiin teollisuuslaitosten jätteitä esim. kaasulaitokselta ja margariinitehtaalta. 70-luvulla vanhan kaatopaikka-alueen päälle rakennettiin kerrostalolähiö. Sen aikaisen

20 käytännön mukaan kaatopaikkaa ei nähty esteeksi rakentamiselle. Marraskuussa 1998 viemäröintitöiden yhteydessä maaperässä havaittiin yllättäen kohonneita syanidin ja polyaromaatisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Löydös johti perusteellisiin maaperä-, sisäilma- ja terveyshaittatutkimuksiin. Maaperästä löytyi erilaisia PAH-yhdisteitä 3000 mg/kg (asuinalueiden ohjearvo 20 mg/kg), syanideja 200 mg/kg (ohjearvo yhdisteestä riippuen 1-10 mg/kg), PCB:tä, öljyjä ja raskasmetalleja. Sisäilmatutkimuksissa ei havaittu mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Epidemiologisessa tutkimuksessa verrattiin Myllypurossa asuneiden henkilöiden syöpätapauksia vertailualueen ihmisten syöpätapauksiin. Naisten syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu poikkeamaa, mutta Myllypurossa asuneilla miehillä todettiin odotettua enemmän haima- ja ihosyöpää. Saastunut maaperä todettiin riskiksi alueella asuville, vaikka välitöntä terveyshaittaa ei havaittukaan. Osa alueilla sijaitsevista asunnoista päätettiin purkaa ja alue muuttaa puistoksi. Säilytettävien asuntojen läheisyydessä oleva saastunut maaperä on tarkoitus kunnostaa. B 4. SAIRAUDET JA YMPÄRISTÖ eli sairauslähtöinen luokittelu Ympäristön terveysvaikutuksia tarkastellaan usein myös tiettyjen sairauksien näkökulmasta. Paljon on pohdittu mm. erilaisten ympäristötekijöiden merkitystä syövän synnyssä. Samoin ympäristön merkitys lisääntymisterveydelle on tärkeä kysymys. Syöpään sairastumiseen vaikuttavat oleellisesti elämäntapaan liittyvät tekijät, kuten tupakointi, ravinto ja liikunta. Myös perimällä on suuri vaikutus syöpäriskiin. Näiden lisäksi myös monet ympäristön kemialliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät ovat karsinogeenisia, eli aiheuttavat syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC ( on arvioinut suuren määrän erilaisia ympäristötekijöitä, niiden seoksia ja altistusolosuhteita, ja ylläpitää tietokantaa ( arvioimiensa altisteiden karsinogeenisuudesta. B 5. TÄRKEYSJÄRJESTYS eli tärkeysjärjestyksen mukainen luokittelu Ympäristöterveysriskejä voidaan luokitella myös arvioidun riskien tärkeysjärjestyksen mukaan tai sen mukaan miten riskit ovat hallinnassa. Tärkeysjärjestys voi vaihdella hyvinkin paljon eri maissa, eri olosuhteissa ja eri aikoina. Yksi esimerkki on Suomen kansallisen ympäristöterveysohjelman jaottelu (LINKKI ), missä ympäristöterveysriskit on jaettu niiden tärkeysjärjestyksen hahmottamiseksi kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu tekijöitä, joilla on suuri vaikutus kansanterveyteen, elleivät ne ole hallinnassa. Esim. huono vesihygienia on edelleen monissa kehitysmaissa tärkeimpiä lapsikuolleisuuden aiheuttajia. Toiseen ryhmään kuuluu tekijöitä, joiden suhteen on usein myös tehty runsaasti työtä, mutta tilanne ei ole vielä hallinnassa. Hyvä esimerkki on kaupunki-ilman laatu, joka on edelleen ensisijaisia ympäristöterveyden kysymyksiä, vaikka monia päästöjä on jo pyritty vähentämään. Kolmannessa ryhmässä on kysymys pääasiassa pitkäaikaiskehityksen suuntaamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole merkittävä terveyskysymys tällä hetkellä, mutta jatkamalla nykyistä suuntaa aiheutamme tuleville sukupolville arvaamattoman suuria terveysriskejä. Vaikka monet ympäristöterveyden perusasiat ovat Suomessa kunnossa kuten juomavesi on normaalitilanteessa puhdasta, elintarvikehygienia korkeatasoista ja ilman laatu kansainvälisesti verraten hyvä aiheuttanevat ympäristötekijät Suomessa tuhansia kuolemantapauksia ja ilmeisesti satojatuhansia

21 sairastumisia vuosittain. (Katso taulukko 2. Ympäristöterveystoimikunnan arviosta elinympäristön riskeistä Suomessa / LINKKI Suomen ympäristöterveysriskien jaottelu sen mukaan, miten riskit ovat hallinnassa: 1) Osa-alueet, jotka sisältävät erittäin merkittäviä terveysriskejä, mutta jotka ovat pääosin kunnossa maassamme - talousveden laatu - elintarvikkeiden turvallisuus ja terveellisyys - säteilyturvallisuus 2) Osa-alueet, joilla asia ei ole kunnossa - sisäilman laatu - yhdyskuntailma laatu - meluhaitat - tapaturmat ja onnettomuudet - ympäristö psyykkiset ja sosiaaliset terveysriskit 3) Tulevaisuuden riskien hallinta ja terveyden edistäminen - ilmastonmuutoksen torjunta - otsonikerroksen ohenemisen torjunta - yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen terveellisyyteen pyrkien - kansalaisten osallistumien lisääminen - tutkimus- ja kehitystyö ympäristöterveyden edistämiseksi

22 C. YMPÄRISTÖTERVEYDEN TUTKIMUSMENETELMÄT C 1.1. Mitä, miksi, miten? Usein ympäristöterveystyön käytännössä riittää ohjearvoiksi tiivistetty tieto terveysvaikutuksista: jos melutaso tai jonkin aineen pitoisuus työ- tai yhdyskuntailmassa alittaa säädetyn altistumisrajan, asian voidaan katsoa olevan kunnossa. Jos raja ylitetään, tarvitaan toimenpiteitä altistumisen pienentämiseksi. Ympäristöterveystieteen syvällisempi, kriittinen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin myös sen tutkimusmenetelmien tuntemusta: Miten on päädytty voimassaoleviin altistusrajoihin? Ovatko ne riittävän alhaiset suojaamaan terveyshaitoilta? Vai ovatko ne kenties liian tiukkoja, ja aiheuttavat siten tarpeettomia kustannuksia? Ympäristöterveyden tutkimus jakautuu kahteen päätehtävään Pyritään selvittämään eri ympäristötekijöiden aiheuttamien terveyshaittojen laatua ja määrää (terveysvaikutusten tutkiminen). Tutkitaan miten suurille määrille ympäristötekijöitä ihmiset altistuvat (altistumisen arviointi). C 1.2. Terveysvaikutusten tutkiminen Ympäristötekijöiden terveysvaikutuksia voidaan tutkia kokeellisilla ja epidemiologisilla tutkimusmenetelmillä. Kokeellisia tutkimuksia tehdään koe-eläimillä, solu- ja kudosviljelmillä (ns. in vitro tutkimukset) ja vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Epidemiologinen tutkimus perustuu sairauksien esiintyvyyden ja altistumisen välisten yhteyksien arviointiin. Tarkasti määriteltynä epidemiologia on oppiala tai tiede, joka selvittää terveydentilojen tai sairauksien esiintyvyyttä ja niiden määreitä väestössä. Kokeellisen ja epäkokeellisen tutkimuksen välisiä eroja Kokeellisen ja epäkokeellisen tutkimuksen välillä on tärkeitä periaatteellisia eroja. Kokeellisessa tutkimusasetelmassa tutkijat voivat itse päättää koeolot. He määräävät, mitkä yksilöt (esim. koeeläimet tai potilaat) altistetaan ja mitkä jäävät altistamatta. Lisäksi he voivat säädellä altistusoloja, kuten altistuksen määrää, laatua, kestoa ja vaihtelua. He voivat myös varmistua siitä, ettei koetta häiritse muut, asiaankuulumattomat altisteet tai sekoittavat tekijät. Kokeellisessa tutkimuksessa harhojen eli systemaattisten virheiden esiintyminen voidaan siis poistaa koeoloja säätelemällä. Epäkokeellisessa (epidemiologisessa) asetelmassa tutkijat eivät sen sijaan voi vaikuttaa näihin tekijöihin, mikä rajoittaa syy-yhteyksien tutkimista. Siksi kokeellisen tutkimuksen menetelmät soveltuvat paremmin kuin epäkokeellisen tutkimuksen keinot kahden ilmiön välisen yhteyden osoittamiseen. Hyvin ratkaiseva tekijä on satunnaistaminen, joka ei yleensä ole mahdollinen epäkokeellisessa tutkimuksessa. Satunnaistaminen tarkoittaa, että tutkittavat koe-eläimet tai ihmiset sijoitetaan umpimähkään altistuneeseen ja altistumattomaan ryhmään. Satunnaistaminen poistaa eri ryhmien väliset tutkimuskohteiden ominaisuuksista johtuvat erot. Satunnaistaminen on kokeellisen tutkimuksen menetelmä varmistua tutkittavien ryhmien samanlaisuudesta. Vaikka kokeellisen tutkimuksen tulokset antavatkin varmempaa tietoa syy-yhteyksistä, epidemiologialla on tärkeä rooli ympäristöterveystieteen tutkimuksessa. Tähän on useita syitä. Ensinnäkin ihmisten sairauksista saadaan parasta tietoa tutkimalla ihmistä itseään. Toiseksi ihmiskokeet eivät ole yleensä eettisesti hyväksyttäviä. Korkeintaan voidaan tehdä lyhytkestoisia

23 altistuskokeita alhaisilla pitoisuuksilla. Tällöin ei saada selville mm. hitaasti vaikuttavien ympäristötekijöiden haittavaikutuksia. Ympäristöepidemiologiseen tutkimukseen liittyy myös useita ongelmia. Epidemiologisessa tutkimuksessa on usein vaikeaa saada tietoa yksittäisen ympäristötekijän vaikutuksesta, koska yleensä altistutaan useille tekijöille samanaikaisesti. Useiden ympäristötekijöiden, kuten eri ilmansaasteiden vaikutuksilla saattaa myös olla yhteisvaikutuksia, jolloin terveyshaittoja esiintyy vaikka yksittäisten ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pieniä. Tällaisissa tilanteissa yksittäisten ilmansaasteiden ja yhteisvaikutusten erottelu on erittäin vaikeaa. Myös historiallisten altistustietojen huono saatavuus voi olla ongelma tutkittaessa ympäristötekijöiden terveysvaikutuksia epidemiologian avulla. Epidemiologista tutkimusta ei useinkaan voida korvata kokeellisella tutkimuksella ja päinvastoin. Sekä kokeellisia että epäkokeellisia tutkimusmenetelmiä tarvitaan ympäristöterveysongelmien ratkaisussa. Ekstrapolointi Eläinkokeisiin liittyy eräs suuri ongelma: miten yleistää eläimillä saadut tulokset koskemaan ihmistä? Ennen kuin eläimillä tehtyjen tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa ihmisille, niiden merkitys on ekstrapoloitava kahden kynnyksen yli: suurista annoksista pieniin ja lajista toiseen. Eläinkokeissa käytetyt annokset ovat yleensä kertaa suurempia kuin ne mille ihmiset todellisuudessa altistuvat. Miksi sitten kokeissa ei käytetä pienempiä altistustasoja? Syynä tähän on se, että hyvin pienten annosten vaikutukset ovat niin heikkoja, että niitä ei pystytä luotettavasti havaitsemaan. Jos esimerkiksi 50:n koe-eläimen ryhmässä normaalisti ilmenee keskimäärin yksi spontaani syöpä, miten tulkitsemme sellaisen tuloksen, että kemikaalille altistetussa eläinryhmässä on kaksi syöpätapausta? Meillä ei ole mitään keinoa päätellä, johtuuko tuo yksi lisäsyöpä sattumasta vai tutkitun myrkyn vaikutuksesta. Kuitenkin tämän suuruinen riskin lisääntyminen voi olla käytännön vaikutuksiltaan huomattava silloin kun altistuneita ihmisiä on paljon: lisäriski 1/50 merkitsee esimerkiksi ihmisen joukossa 1000 lisätapausta. Koska eläinten määrää kokeessa ei voida kasvattaa mielivaltaisen suureksi, suurennetaan sen sijaan annoksia, ja oletetaan että suurella annoksella havaittu vaikutus esiintyy myös pienillä annoksilla tietenkin paljon heikompana Myös lajista toiseen ekstrapolointi on hyvin haastavaa, koska esim. eri lajien aineenvaihdunta voi olla hyvin erilainen: rotalla erilainen kuin kanilla, ja molemmilla erilainen kuin ihmisellä. Tätä ongelmaa voidaan jonkin verran kiertää tutkimalla saman myrkyn vaikutuksia vähintään kahdella eläinlajilla. Eläimet eivät myöskään altistu ihmisen tavallisille altisteille, kuten alkoholille ja tupakalle, jotka voivat muovata tutkittavan altisteen vaikutuksia. Taulukko. Terveysvaikutusten tutkimusmenetelmien vahvuudet ja heikkoudet.

24 Vertaile kokeellisten ja epäkokeellisten tutkimusmenetelmien vahvuuksia ja heikkouksia. Millä eri menetelmillä voisit tutkia jonkun ympäristötekijän syöpävaarallisuutta? Terveysvaikutustutkimusten tavoitteet Terveysvaikutustutkimuksilla etsitään vastauksia lähinnä kahteen kysymykseen: onko ympäristötekijällä haittavaikutuksia? mikä on annos-vastesuhde? Annos-vastesuhde kertoo, millainen suhde on altisteen määrän ja haittavaikutuksen tai kuoleman välillä. Yleensä piirretään annos-vastekäyrä, jonka muoto kertoo altisteen luonteesta. Kuva Annos-vastekäyrä. Vaakasuoralla akselilla on annoksen tai altistumisen suuruus ja pystysuoralla akselilla vaste. Vaste voi olla kuoleman lisäksi jokin haittavaikutus esim. maksatoksisuus. Kuvaan merkitty LD50 tarkoittaa annosta, joka tappaa 50 % koe-eläimistä. Aina ei tutkimuksissa tiedetä annosta vaan pelkästään altistus. Siksi olisikin usein parempi puhua altistus-vastesuhteesta. Esimerkiksi epidemiologisissa tutkimuksissa saadaan useimmiten selville altistus-vastesuhde eikä annos-vastesuhde. C 1.3. Epidemiologia Epidemiologiset tutkimukset voivat olla epäkokeellisia tai kokeellisia tutkimuksia. Ympäristöterveysongelmien ratkaisussa käytetään yleensä epäkokeellisia epidemiologisia tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää mm. seuraavia asioita: Mikä altiste on sairastuneille ihmisille yhteinen? Kuinka paljon altiste lisää taudin vaaraa? Kuinka monta tautitapausta voitaisiin teoriassa estää, jos altistus poistettaisiin?

25 Epäkokeelliset epidemiologiset tutkimukset voidaan lisäksi luokitella mm. aikaulottuvuuden tai tutkimuksen otannan perusteella. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tarkemmin eri tutkimustyypeistä. Poikittais- ja pitkittäistutkimukset Epäkokeelliset epidemiologiset tutkimukset voivat olla joko poikittaistutkimuksia tai pitkittäistutkimuksia. Poikittaistutkimus on tiettyyn ajankohtaan rajoittuva tutkimus, jossa mitataan sairauksien vallitsevuutta eli prevalenssia. Vallitsevuus eli prevalenssi kuvaa sairauden tai haitan omaavien henkilöiden määrää tarkasteltavasta väestöstä tiettynä ajankohtana. Usein mitataan vallitsevuustiheyttä, eli sairaiden lukumäärää tiettynä ajanhetkenä / väkiluku samana ajankohtana Pitkittäistutkimuksessa mitataan sairauksien ilmaantuvuutta eli insidenssiä. Tutkimuksessa seurataan väestössä ilmaantuvien uusien sairaustapausten lukumäärää tietyn ajanjakson aikana. Useimmiten mitataan ilmaantuvuustiheyttä, joka ilmoittaa uusien sairastapausten määrän henkilöaikaa kohden. Henkilöaika muodostuu tarkasteltavan henkilöryhmän yhteenlasketusta seuranta-ajasta ennen sairastumista. Esimerkiksi 100 henkilövuotta muodostuu seurattaessa 100 henkilöä vuoden ajan tai 10 henkilöä 10 vuoden ajan. Kohorttitutkimus ja tapaus-verrokkitutkimus Kun tutkitaan ympäristötekijälle altistumisen ja sairauden välistä yhteyttä, käytetään yleensä joko kohorttitutkimusta tai tapaus-verrokkitutkimusta. Kohorttitutkimus on altistelähtöinen. Kohorttitutkimuksessa valitaan altistunut ryhmä ja altistumattomien ryhmä ja tutkitaan seuranta-aikana ryhmien välillä ilmeneviä eroja sairastuvuudessa. Kohorttitutkimus voi olla taannehtiva: tutkija määrittelee kohortin menneisyydessä, ja seuraa olemassa olevien rekisterien avulla, mitä kohortin jäsenille on tapahtunut myöhemmin. Kohorttitutkimuksessa voidaan yleensä tutkia kerrallaan vain yhtä altistetta, mutta useita sairauksia. Tutkimukset saattavat olla hyvin pitkäkestoisia, jos tutkitaan sairautta, joka ilmenee vasta pitkä ajan kuluttua altistuksesta. Kohorttitutkimus voi vastata kysymykseen: Mitkä sairaudet johtuvat tästä altisteesta? Esimerkki kohorttitutkimuksesta Toisen maailmansodan aikana räjäytettiin Japanissa kaksi atomipommia. Tämän traagisen tapahtuman jälkeen tutkijat alkoivat selvittää, mitä terveysvaikutuksia ionisoiva säteily aiheuttaisi altistuneille. Tutkimuksessa seurattiin altistuneiden ja altistumattomien sairastumista vuodesta 1945 vuoteen Tutkimuksen mukaan ionisoiva säteily aiheutti etupäässä monenlaisia kasvaimia; mm. keuhkosyöpää, rintasyöpää ja kilpirauhasen syöpää. Pommituksista selvinneillä tehty epidemiologinen tutkimus on hyvä esimerkki pitkäkestoisesta kohorttitutkimuksesta. Tapaus-verrokkitutkimus on sairauslähtöinen. Tutkimukseen valitaan tutkittavaan sairauteen sairastuneita potilaita (tapaukset) ja henkilöitä, jotka eivät ole sairastuneet tähän sairauteen (verrokit). Sairauden syitä etsitään vertaamalla tapausten ja verrokkien aikaisempaa altistumista erityisesti mielenkiinnon kohteena oleville altisteille. Altistumishistoriaa voidaan selvittää mm. mittauksilla, malleilla tai kyselemällä tapauksilta ja verrokeilta tai heidän läheisiltään. Tapaus-verrokkitutkimuksessa voidaan tutkia yhtä sairautta, mutta useita altisteita. Tapauksien ja verrokkien altistumiseroista saadaan epäsuora arvio altistuneiden riskistä sairastua kyseiseen sairauteen suhteessa altistumattomien riskiin. Tutkimukset ovat yleensä suhteellisen yksinkertaisia ja halpoja toteuttaa. Tapaus-verrokkitutkimuksilla selvitetään etenkin harvinaisten

26 sairauksien aiheuttajia. Esimerkki Tapaus-verrokkitutkimuksesta ja 60-luvun vaihteessa sattui ns. talidomidikatastrofi. Länsi-Saksassa tuotiin 50-luvun lopulla markkinoille talidomidi-niminen uni- ja rauhoittava lääke. Varsin pian markkinoille tulon jälkeen tietyntyyppisten synnynnäisten epämuodostumien määrä alkoi lisääntyä rajusti. Talidomidin ja lasten raajojen muodostumishäiriöiden yhteys paljastettiin tapausverrokkitutkimuksilla. Tutkimuksissa selvitettiin sekä sairaiden lasten (tapaukset) että terveiden lasten (verrokkien) äitien altistuminen talidomidille raskauden kriittisten viikkojen aikana. Melkein kaikki sairaiden lasten äidit olivat saaneet talidomidia ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Talidomidi poistettiin markkinoilta ja epämuodostumatapausten määrä putosi jyrkästi. Pro Healthy Life CD-romissa havainnollistetaan epidemiologista tutkimusta vesi osion Myrkyn jäljillä tapauksessa. Ekologinen tutkimus Myös ns. ekologisella tutkimusasetelmalla selvitetään usein ympäristötekijöiden vaikutuksia terveyteen. Ekologiseksi sanotaan sellaista tutkimusta, jossa tutkitaan tietyn sairauden esiintymistä eri maantieteellisillä alueilla, ja verrataan sitä altistumiseroihin näillä samoilla alueilla. Esimerkiksi ilman saasteiden yhteyttä keuhkosyöpään voitaisiin yrittää tutkia vertaamalla keuhkosyövän yleisyyttä saastuneilla ja puhtaammilla alueilla. Tämä tutkimusasetelma nojaa alueiden keskimääräiseen altistumiseen; käytettävissä ei ole mitään tietoa henkilökohtaisesta altistumisesta tutkittavalle altisteelle eikä sekoittaville tekijöille. Emme tiedä ovatko keuhkosyöpään sairastuneet henkilöt todella altistuneet ilman saasteille vai ovatko asuneet saastuneen alueen puhtaimmissa osissa. Ei tiedetä myöskään ovatko he tupakoijia. Tästä johtuvaa virhemahdollisuutta kutsutaan ekologiseksi harhaksi. Ekologisilla tutkimuksilla voi kuitenkin saada ympäristöterveystutkimuksen kannalta hyödyllistä suuntaa-antavaa tietoa, jota voi varmentaa tarkemmilla tutkimusasetelmilla (kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimuksilla). Riskin suuruutta kuvaavat luvut epidemiologisessa tutkimuksessa Kohorttitutkimuksessa voidaan tuloksista laskea RR eli suhteellinen riski. Tapausverrokkitutkimuksissa saadaan laskettua OR eli Odds Ratio (ristitulosuhde). Sekä RR että OR kuvaavat riskin suuruutta. Esimerkki Kohorttitutkimuksessa tutkittiin radonille altistuneiden ihmisten riskiä saada keuhkosyöpä. Radonille altistuneilla keuhkosyöpää oli 800 tapausta/106hv ja vertailuryhmällä, altistumattomilla 400 tapausta/106hv. Suhteellinen riski on silloin: RR = 800/400 = 2,0 Radonille altistuneilla on siis kaksi kertaa suurempi riski sairastua keuhkosyöpään kuin vertailuryhmän jäsenillä.

27 Esimerkki Tapaus-verrokkitutkimukseen valittiin 200 keuhkosyöpään sairastunutta ja 200 verrokkia, joilla ei ollut syöpää. Keuhkosyöpään sairastuneista tupakoivia oli 120 henkilöä ja tupakoimattomia 80 henkilöä. Vastaavasti verrokkiryhmässä tupakoivia oli 50 henkilöä ja tupakoimattomia 150 henkilöä. Näistä tiedoista laskettiin OR. OR = (120 / 50)/ (80 / 150) 4,5 Keuhkosyöpään sairastuneissa tupakoivia oli siis 4,5 kertaa enemmän kuin verrokeissa. C 1.4. Kokeellinen tutkimus Epidemiologian lisäksi on myös toinen tieteenala, jolla on suuri merkitys ympäristöterveystieteen tutkimuksissa. Tämä tieteenala on toksikologia. Toksikologia on oppi vieraiden aineiden haitallisista vaikutuksista eläviin organismeihin. Toksikologisessa tutkimuksessa käytettään paljon kokeellisia menetelmiä. Toksikologiassa kehitettyjä menetelmiä käytetään myös muiden altisteiden kuin kemikaalien aiheuttamien vaikutusten tutkimiseen. Eläinkokeet Koe-eläimillä tehtävät toksisuuskokeet jaetaan yleensä testin kestoajan mukaan akuutteihin, subkroonisiin ja kroonisiin kokeisiin. Näissä yleisen toksisuuden kokeissa saadaan yleensä selville kohde-elimet, vaikutukset kohde-elimiin ja aineen annos-vastesuhde. (Linkki annosvastekäyrään) Akuutin toksisuuden kokeella kartoitetaan toksisuuden suuruusluokka, eli millä annostasoilla toksisuus ilmenee. Akuutti toksisuuskoe voi paljastaa myös, mihin elimiin aine kohdistaa vaikutuksensa (kohde-elimet) ja mitä erityisvaikutuksia aineella on. Tuloksista voidaan usein laskea aineen myrkyllisyyttä kuvaava LD50-arvo tai LC50-arvo. LD50 on annos, joka tappaa 50 % koe-eläimistä ja LC50 on pitoisuus, joka tappaa 50 % koe-eläimistä. Mitä pienempi LD50- tai LC50-arvo on, sitä myrkyllisempi aine on. Viivästynyttä toksisuutta tutkitaan subkroonisella toksisuuskokeella. Koe kestää yleensä 90 päivää. Subkroonisella kokeella pyritään selvittämään toksisuuden kohde-elimet, toksisuuden annos-vaikutussuhteet ja muutosten pysyvyys. Usein saadaan selville myös NOAEL (no observed adverse effect level) tai NOEL (no Observable Effect Level). NOAEL tarkoittaa korkeinta altistumistasoa, jolla haitallista vaikutusta ei ole voitu havaita. NOEL korkeinta altistumistasoa, jolla mitään vaikutusta ei ole voitu havaita. Kroonisella toksisuuskokeella yritetään selvittää hyvin pitkäaikaisen altistuksen vaikutukset. Koe kestää jyrsijöillä yleensä kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Muilla kuin jyrsijöillä kokeen pituus on vähintään vuosi. Yleisen toksisuuden lisäksi tutkitaan tiettyjä toksisuuden muotoja erityiskokein. Näitä ovat mm. karsinogeenisuus (aiheuttaako syöpää?), teratogeenisuus (aiheuttaako sikiövaurioita?) ja fertiliteetti- ja reproduktiotoksisuus (onko haittavaikutuksia hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen?). Karsinogeenisuus tutkitaan suurissa ja raskaissa toksisuuskokeessa, jossa eläimiä altistetaan aineelle koko niiden elinajan. Koska tavoitteena on selvittää aiheuttaako aine syöpää, ryhmäkokojen tulee olla suuria. Teratogeenisuuskokeessa esimerkiksi rotalle tai kaniinille

28 annetaan tutkittavaa ainetta tiineyden aikana ja tutkitaan sikiöt vähän ennen odotettua synnytystä. Fertiliteetti- ja reproduktiokokeessa koiraita ja naaraita altistetaan aineelle ennen parittelua sukusolujen kehittymisen ajan ja naarasrottia raskauden ja imetyksen ajan. In vitro -kokeet Petrimaljat. (Kuva. Heidi Lettojärvi) Eläinkokeiden lisäksi altisteiden vaikutuksia voidaan tutkia in vitro-kokeilla. In vitro - tutkimukset tehdään keinotekoisessa ympäristössä, esim. koeputkessa tai maljassa, eliöstä irrotettuna. In vivo sen sijaan tarkoittaa elävässä eliössä tehtävää tutkimusta. In vitro- tutkimuksia tehdään solu- ja kudosviljelmillä, elimistöstä eristetyillä elimillä ja mikrobeilla. In vitro kokeita käytetään etenkin toksisuuden mekanismien selvittämisessä. Ne ovat yleensä halvempia ja helpompia kuin eläinkokeet, mutta koeputkissa tehdyt kokeet eivät koskaan vastaa kokonaisessa elimistössä tehtyjä kokeita. Sekä in vitro kokeita että eläinkokeita tarvitaan kokonaisuuden selvittämiseksi. Esimerkki Tunnetuin in vitro -koe on Amesin mutageenisuustesti. Amesin testi on vuonna 1973 amerikkalaisen Bruce Amesin kehittämä bakteerimutageenisuustesti, jonka avulla voidaan mitata aineiden kyky aiheuttaa DNA-vaurio tunnetuille bakteereille. Pro Healthy Life CDromissa voit kokeilla Amesin testin tekemistä. Vapaaehtoiset koehenkilöt Vapaaehtoisilla koehenkilöillä voidaan tutkia altisteiden vaikutuksia suoraan ihmiseen. Tällöin tulosten tulkinta on helpompaa, koska tuloksia ei tarvitse mm. ekstrapoloida, kuten eläinkokeissa. Kokeita voidaan tehdä vain harvoissa tapauksissa, sillä esim. aineiden myrkyllisyyden testaaminen ihmisillä ei ole eettisesti oikeutettua. Eettisesti hyväksyttäviä voivat olla mm. sellaiset tutkimukset joissa hyvin pienillä (varmasti haitattomilla) annoksilla tutkitaan aineen metaboliaa koehenkilöillä, ja saadaan siten tietoa siitä, käyttäytyykö kyseinen aine samalla tavalla ihmisessä kuin koe-eläimissä. Lisää tietoa toksikologiasta löytyy mm. Koulun ja Tuomiston Farmakologian ja toksikologian oppikirjasta ( C 1.5. Tutkimustulosten tulkinta

29 Kun tutkimuksen avulla saadaan aikaan jokin tulos, täytyy vielä ymmärtää mitä tulos todellisuudessa tarkoittaa. Sekä kokeellisten että epäkokeellisten tutkimusten tulosten tulkinta on vaikeaa. Tutkimuksesta saatava tulos voi olla oikea tai se voi olla osittain tai kokonaan erityyppisten virheiden vääristämä. Tutkimuksen lukijan pitäisi voida arvioida, kuinka oikea tulos on ja kuinka paljon harhat ja sattuma vaikuttavat tulokseen. Täydellistä tutkimusta ei ole luultavasti vielä tehty, joten jokaisessa tutkimuksessa on edes jonkin verran virheitä. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka paljon ja mihin suuntaan ne vääristävät totuutta. Pienet virheet voivat olla lähinnä kosmeettisia, mutta suuremmat virheet voivat vääristää tulosta niin paljon, että se on täysin harhaanjohtava. Mitä asioita sinun tulisi huomioida tutkimustulosta tulkitessasi? Virheet Yksittäisessä tutkimuksessa voi olla kahdentyyppisiä virheitä, joko systemaattisia virheitä eli harhoja tai satunnaisvirheitä tai molempia. Systemaattinen virhe vääristää tutkimuksen tuloksia siten, että samat vääristymät esiintyvät aina riippumatta siitä, miten monta kertaa tutkimusta toistetaan. Saadaan siis aina sama, väärä tulos niin kauan, kuin kyseinen virhe on pesiytynyt tutkimusasetelmaan. Harhalla ei ole mitään tekemistä tutkimusaineiston koon kanssa. Koon kasvattaminen ei pienennä eikä poista harhaa. Harhaa voidaan välttää tutkimuksen suunnittelun ja tulosten analysoinnin avulla. Jos systemaattista virhettä ei ole, tutkimus on harhaton. Esimerkki Ns. muistiharha on yksi esimerkki harhasta: kuvitellaanpa, että tutkimme syövän ja kemikaalialtistuksen yhteyttä kyselemällä syöpään sairastuneilta ja terveeltä vertailuryhmältä kemikaalien käyttöä työpaikalla ennen sairastumista. On todennäköistä, että sairastuneet ovat miettineet sairastumisen syitä, ja muistavat siksi kemikaalialtistumisensa tarkemmin kuin terveet. Epidemiologisessa tutkimuksessa tärkeä mahdollisen virheen lähde on sekoittavat tekijät. Sekoittavalla tekijällä on aina kaksi ominaispiirrettä: se aiheuttaa tutkittavaa sairautta ja se on yhteydessä tutkittavaan altisteeseen. Sekoittavat tekijä vääristää tutkittavan altistuksen ja esiintyvyyden välistä yhteyttä, minkä vuoksi sekoittavan tekijän vaikutus pyritään poistamaan. Sekoittavan tekijän vaikutusta voidaan hallita joko satunnaistamisella tai kontrolloimalla sen vaikutusta matemaattisesti tutkimusaineiston tilastollisessa analyysissä. Esimerkki Tutkittaessa ilmansaasteen vaikutusta keuhkosyöpään, voi sekoittavana tekijänä olla esim. tupakointi. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää, mutta se ei välttämättä ole yhteydessä tutkittavaan altisteeseen. Tupakointi on sekoittava tekijä vain jos ilmansaasteille altistuneessa ryhmässä on enemmän tai vähemmän tupakoijia kuin vertailuryhmässä. Jos tupakointi ei poikkea ryhmien välillä, tupakointi ei ole sekoittava tekijä. Satunnaisvirheet ovat erilaisia kuin harhat. Satunnaisvirheitä voi syntyä yksittäisten mittaustulosten epätarkkuudesta ja tutkimuksen kokonaistuloksen satunnaisvaihtelusta. Satunnaisvirheiden merkitys pienenee aineiston kasvaessa. Satunnaisvirheitä voidaan siis hallita ja satunnaisvaihtelua pienentää laajentamalla tutkimusaineistoa, toisin kuin systemaattisia virheitä. Tutkimusaineistoa kasvattamalla tulosten keskiarvo lähestyy oikeaa arvoa. Satunnaisvirheen suuruutta sanotaan keskihajonnaksi. Erityyppisiä virheitä voidaan verrata ammuntaan. Jos ammumme maalitauluun ja käsi vapisee, laukaukset osuvat tauluun sattumanvaraisesti. Satunnaisvirheen osumat hajoavat suurelle

30 alueelle. Tulos voi olla keskimäärin napakympissä, vaikka mikään laukaus ei osuisikaan siihen. Systemaattinen virhe eli harha sen sijaan vie kaikki osumat väärällä alueelle ja virhe voidaan korjata säätämällä tähtäintä. Satunnainen virhe ja systemaattinen virhe. (Kuva. Taina Rytkönen-Suontausta) Jos erityyppisiä virheitä verrataan ammuntaan, satunnaisvirheiden osumat hajoavat suurelle alueelle. Systemaattinen virhe sen sijaan vie osumat väärälle alueelle. (Hernberg S: Epidemiologia ja työterveys. Työterveyslaitos, Helsinki 1998) P-arvo ja luottamusväli Satunnaisvirheen vaikutuksen arviointiin käytetään tavallisimmin kahdenlaisia tunnuslukuja: p- arvoa ja luottamusväliä. Tässä ei ole tarkoituksenmukaista kuvata näiden tunnuslukujen laskemista, eikä muutenkaan mennä tilastotieteen perusteisiin. Näihin asioihin perehdytään biostatistiikassa, jonka opiskelu kuuluu jokaisen ympäristöterveystieteen asiantuntijaksi tavoittelevan perusopintoihin. Tässä käsittelemme vain lyhyesti näiden tunnuslukujen tulkintaa. P-arvoa käytetään yleisesti kokeellisten tutkimusten tulosten satunnaisvirheen tunnuslukuna. Esimerkki 1 Ajatellaanpa, että olemme tehneet pienen eläinkokeen, jossa 10 eläintä on altistettu myrkylle X, ja 10 eläintä on altistamaton vertailuryhmä. Yhdelle eläimelle vertailuryhmässä syntyy syöpä, kun taas myrkkyä X saaneiden eläinten joukossa syöpä ilmaantuu kahdelle. Ymmärrämme intuitiivisesti, että sattuma voisi helposti selittää tuon yhden lisätapauksen myrkylle altistuneessa ryhmässä. Esimerkki 2 Ajatellaanpa sitten toista koetta, jossa kumpikin koeryhmä koostuu 100:sta eläimestä. Jos nyt vertailuryhmään syntyy 10 syöpää ja myrkkyryhmään 20 syöpää, emme enää voi niin helposti selittää eroa sattumalla. Mutta kuinka suuri on todennäköisyys sille, että tämäkin ero on sattuman aiheuttamaa? Juuri tähän kysymykseen pyritään vastaamaan p-arvolla. P-arvo ilmoittaa todennäköisyyden sille, että saataisiin sattumalta yhtä suuri (tai suurempi) ero koeryhmien välille kuin mikä kokeessa havaittiin - nollahypoteesin vallitessa (nollahypoteesillä takoitetaan oletusta, että altistuksella ei ole vaikutusta). Siis mitä pienempi p-arvo, sitä varmemmin havaittu ero on todellinen eikä sattuman vaikutusta. Yleisen sopimuksen mukaisesti tulosta pidetään tilastollisesti merkitsevänä, jos p-arvo on pienempi kuin Huomattakoon, että tämä raja on puhtaasti sopimuksenvarainen asia, ei

31 tieteellisesti perusteltavissa oleva ainoa oikea raja. Tutkijan on aina otettava tulkinnassa huomioon muutakin kuin p-arvo. Selvää on, että esimerkiksi p-arvojen ja 0,052 tulkinta ei voi olla kovin erilainen. Yllä kuvatussa esimerkissä ensimmäisen tutkimuksen tulokselle (1/10 vs. 2/10) laskettu p-arvo on Toisen tutkimuksen tulokselle (10/100 vs. 20/100) laskettu p-arvo on Mitä voit päätellä näistä p-arvoista? Epidemiologiassa on tapana käyttää luottamusväliä eikä p-arvoja. Epidemiologisen tutkimuksen tulokset ilmoitetaan yleensä riskin suuruutta kuvaavana lukuna. Saatu riskiluku on kuitenkin vain käsillä olleesta rajallisesta aineistosta laskettu arvio koko altistuvan populaation riskille. Tähän arvioon sisältyy sattumasta aiheutuvaa vaihtelua (jos samanlainen tutkimus toistettaisiin useita kertoja, saatu riskiluku olisi joka kerralla erilainen). Voitaisiin tietysti laskea p-arvo, joka testaisi riskiluvun poikkeamista nollariskistä. Luottamusväli sisältää kuitenkin enemmän informaatiota ja on havainnollisempi kuin p-arvo. Luottamusväli on se alue, jonka sisällä populaation todellinen riski on halutulla todennäköisyydellä. Tavallisimmin käytetään 95 %:n luottamusväliä. Esimerkiksi havaitulle suhteelliselle riskille 5,1 voitaisiin ilmoittaa 95%:n luottamusväli 0.8, 25. Tämä tarkoittaa sitä, että todellinen riskisuhde on 95 %:n todennäköisyydellä välillä Pohdi mitä yhteyttä on sillä sopimuksella, että p-arvoa 0.05 pidetään tilastollisen merkitsevyyden rajana, ja sillä, että tavallisimmin käytetty luottamusväli on 95%! Mikä on todennäköisyys sille, että populaation todellinen riski on pienempi kuin luottamusvälin alaraja? Positiiviset ja negatiiviset tulokset ja virhepäätelmät Tutkimustuloksista voidaan tehdä vääriä positiivisia tai negatiivisia päätelmiä Positiivisella tuloksella tarkoitetaan yleisesti sitä, että altisteen ja sairauden välillä havaitaan yhteys. Tilastollinen yhteys ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseessä on syy-yhteys, eli että altiste aiheuttaa sairauden. Vaarana on tehdä se virheellinen johtopäätös, että positiivinen tulos johtuu tutkittavasta altisteesta, vaikka syy-yhteyttä todellisuudessa ei ole. Tällaista virhepäätelmää kutsutaan tyypin I virheeksi. Esimerkki Jos eläinkokeessa havaitaan altistetuilla eläimillä enemmän syöpää, mahdollisia selityksiä ovat se, että ko. altistus todellakin aiheuttaa syöpää, tai se, että tulos on vain sattumaa. Tai jos vastaavasti epidemiologisessa tutkimuksessa havaitaan yhteys altistuksen ja sairauden välillä, mahdollisia selityksiä ovat syy-yhteys tai se, että tulosta ovat vääristäneet erilaiset satunnaiset tai systemaattiset virheet. Satunnaisvirheen suuruutta (ja siitä aiheutuvan virhepäätelmän mahdollisuutta) voidaan arvioida edellä kuvattujen p-arvojen ja luottamusvälien avulla. Negatiivinen tutkimustulos on se, että yhteyttä altistumisen ja sairauden välillä ei ole havaittu. Myöskään tätä tulosta ei pidä suoraan tulkita siten, että kyseinen altiste ei aiheuta terveyshaittaa. Mikäli näin tehdään, on vaarana tehdä tyypin II virhe. Esimerkki Jos eläinkokeessa ei ole havaittu syövän lisääntymistä, mahdollisia selityksiä ovat 1) että altistus ei todellakaan aiheuta syöpää tälle eläinkannalle tai 2) että kokeessa ei ollut riittävästi eläimiä heikon vaikutuksen tilastolliseen havaitsemiseen (ks. esimerkki kohdassa p-arvo ja luottamusväli ). Tutkimustulosten tulkinta on helpompaa, jos tutkimuksessa on käytetty riittävästi eläimiä, eri eläinlajeja ja -kantoja tai jos samasta aiheesta on tehty useampia tutkimuksia. Samoin jos epidemiologisessa tutkimuksessa ei havaita yhteyttä, tutkittavalla altisteella joko ei ole

32 vaikutusta, tai vaikutusta ei ole voitu osoittaa aineiston pienuuden, harhojen tai mittausten epätarkkuuden vuoksi. Tutkimukset, jotka vakuuttavasti pystyvät todistamaan, että vaaraa ei esiinny, ovat yhtä tärkeitä kuin positiiviset löydökset. Varmaan negatiivisen päätelmään pääseminen (esim. jokin kemikaali ei aiheuta syöpää) on erittäin vaikeaa. Vakuuttavan negatiivisen tutkimuksen täytyy olla iso ja hyvin herkkä. Lisäksi siinä pitää olla tarkat altistumistiedot. Vääriä negatiivisia päätelmiä voi syntyä mm. silloin kun tutkimusaineisto on liian pieni, altistumistasot ovat liian alhaiset, altistumisen kesto on liian lyhyt tai seuranta-aika on liian lyhyt (esim. syöpää tutkittaessa). Esimerkki Positiivisen tuloksen saaminen on paljon helpompaa kuin negatiivisen. Jos esim. kysytään, onko olemassa mustia kaneja, yhden mustan yksilön löytäminen riittää asian todistamiseksi. Pienikin aineisto saattaa riittää tähän. Jos sen sijaan halutaan todistaa, että mustia kaneja ei ole olemassa, pitäisi asian todistamiseksi nähdä kaikki maailman kanit. Koska tämä on mahdotonta, on tyydyttävä mahdollisimman suureen määrään kaneja. Jos niiden joukosta ei löydy mustia kaneja, on todennäköistä, joskaan ei varmaa, ettei niitä ole. Mitä suurempi ja edustavampi ryhmä, sitä suurempi on todennäköisyys. (Hernberg S: Epidemiologia ja työterveys. Työterveyslaitos, Helsinki 1998) Musta kani. (Kuva. Arja Sirkesalo) Oletko tehnyt joskus positiivisia tai negatiivisia virhepäätelmiä? Oletko esim. yhden käyttökerran jälkeen päätellyt, että tiskinpesuaine aiheuttaa varmasti kaikille ihottumaa tai että se ei aiheuta kenellekään ihottumaa? Liian vähin perustein tehdyt päätelmät ovat helposti virheellisiä. C 1.6. Altistumisen arviointi Altistuminen tarkoittaa haitallisille tekijöille alttiiksi joutumista. Erään määritelmän mukaan altistumisella tarkoitetaan haittatekijän määrää eliön rajapinnalla. Esim. melu korvakäytävän suulla, ilmansaasteet hengitysilmassa tai kemikaali iholla. Altistuminen sinänsä ei merkitse sairastumista. Sairastumisvaara riippuu mm. siitä reitistä, millä altiste elimistöön joutuu, altisteen vaikutustavasta, altistumisajasta ja -tasosta sekä altistuvan henkilön yksilöllisistä tekijöistä.esim. kemikaalin roiskuminen iholle ei välttämättä aiheuta mitään haittaa, mutta jos henkilöllä on haavaiset kädet ja hän on muutenkin herkempi ympäristön altisteille, altistumisesta voi aiheutua vakavia seurauksia.

33 Kaikkialla maailmassa ihmiset altistuvat ruuan, veden, ilman ja maaperän kautta ympäristön fyysisille (esim. melu, auringon säteily), kemiallisille (esim. torjunta-ainejäämät, raskasmetallit) ja biologisille uhkatekijöille (esim. homeet, bakteerit). Yleisimmät altistusreitit ovat ruuansulatuskanava, hengitystiet ja iho. Altistumisreitit (Lähde: CD-ROM Faktat: Ilmafaktat: Altistuksen arviointi, Juhani Ruuskanen) (Kuva. Taina Rytkönen-Suontausta) On tärkeää erottaa altistuminen annoksesta. Annos on elimistöön siirtyvä haittatekijän määrä, joka pystyy osallistumaan aineenvaihdunnan prosesseihin tai biologisesti merkittäviin mekanismeihin ihmisessä. Altistumista voi olla ilman annosta, mutta annosta ei voi olla ilman altistumista. Annokseen vaikuttaa altistumisen lisäksi monet muutkin seikat. Esim. ilman epäpuhtauksille altistuneen henkilön saama annos riippuu hegitysilmassa olevan pitoisuuden lisäksi mm. sisään hengitetyn ilman määrästä, johon taas vaikuttaa fyysinen aktiviteetti. Mille ympäristön haittatekijöille sinä altistut? Tapahtuuko altistumisesi hengityselimistön, ruoansulatuskanavan vai ihon kautta? Altistumisen arviointi mittausten ja mallien avulla Altistumisen arvioinnin tarkoitus on vastata kysymykseen: kuinka suurelle määrälle haitan aiheuttajaa altistutaan? Tutkimuksilla voidaan selvittää esim. miten suurille pitoisuuksille ilman pienhiukkasia koululaiset altistuvat tai miten suurelle melutasolle ammattiviulistit altistuvat. Altistumista voidaan arvioida mittaamalla ja malleilla. Mittauksia voidaan tehdä joko ympäristössä tai biologisista näytteistä. Ympäristömittauksia on kehitetty monille altisteille. Voidaan mitata mm. altisteiden pitoisuutta ilmassa, vedessä tai elintarvikkeissa, melutasoa ja säteilyannosta. Ympäristössä tehtävät mittaukset eivät kerro elimistön sisäisestä annoksesta vaan henkilön ympäristössä vallitsevasta tilanteesta. Altistumista voidaan arvioida myös biologisten näytteiden avulla. Silloin mitataan joko haittatekijää tai haittatekijän aiheuttamaa biologista muutosta. Esim. lyijylle altistumista voidaan arvioida mittaamalla pitoisuus verestä tai virtsasta. Biologisista näytteistä tehdyt mittaukset kertovat henkilön todellisen altistumisen. Tavallisimmin analyysejä tehdään verestä tai virtsasta. Myös kynsistä, hiuksista ja

34 äidinmaidosta voidaan määrittää joidenkin aineiden pitoisuuksia. Näitä menetelmiä on kuitenkin käytettävissä vain pienelle määrälle altisteita. Usein altistumista on joko mahdotonta tai epäkäytännöllistä mitata suoraan. Tällöin altistumista voidaan arvioida mallintamalla. Mallintamisen avulla voidaan arvioida sekä menneitä altistumisia että mahdollisia tulevia altistumisia. Hyvä malli ennustaa altistumisen riittävällä tarkkuudella ja usein säästää aikaa ja rahaa. Malleja on kehitetty moneen käyttötarkoitukseen, mm. ilmansaasteiden leviämismallit, melun leviämismallit, maaperässä tai ekosysteemissä kulkeutumista kuvaavat mallit. Mieti eri arviointimenetelmien vahvuuksia ja heikkouksia!

35 D RISKIANALYYSI D1. Riski Riskit pelottavat - toisinaan. Mutta jokainen haluaa päättää, mitä riskejä ottaa. Se kuuluu elämän perusasioihin. Mitä riski tarkoittaa? Sanaa riski käytetään arkikielessä monella tavalla. Jopa samassa perheessä riskillä voidaan tarkoittaa mitä erilaisimpia asioita. ESIMERKKI Äiti voi sanoa riskiksi ikävää asiaa, joka ehkä sattuu kohdalle, mutta ei välttämättä. Tupakointi on terveysriski, ja siksi olen lopettanut sen, hän saattaa sanoa. Isä tarkoittaa riskillä pelkästään todennäköisyyttä sille, että ikävä asia tapahtuu, mutta ei itse tapahtumaa sinänsä. Riski, että sairastun keuhkosyöpään tupakoinnin takia on hyvin pieni. Poltanpa siksi tupakan aterian jälkeen, kuten aina ennenkin, hän sanoo. Perheen tytär sen sijaan haluaa määritellä riskin ikävän tapahtuman todennäköisyyden ja mahdollisesta tapahtumasta koituvan menetyksen yhdistelmäksi. Isälleen hän sanoo: Tupakoinnin aiheuttaman keuhkosyövän todennäköisyys on tosin pieni, mutta jos sinä sairastut syöpään, menetys on valtava. Tupakointi muodostaa siis valtavan suuren riskin, vaikka on epätodennäköistä, että juuri sinä saat syövän tupakoinnista. Tytön näkökulma on viisain, mutta käytännössä on hyvin vaikeaa muuttaa ihmisten käsitystä niin tavallisesta sanasta kuin riski. (Wahlstörm : Ympäristöriskit. Jyväskylä 1994.) Miten sinä ymmärrät sanan riski? Ajatteletko kuten kertomuksen äiti, isä, vai tytär? Riski on todennäköisyys sille, että jokin haitallinen asia tapahtuu. Ympäristöterveysriskeistä puhuttaessa riski tarkoittaa terveyshaitan todennäköisyyttä altistuneilla henkilöillä tai ryhmällä Vielä 1900-luvun alussa Suomessa kansalaisten henkeä ja terveyttä uhkasivat melkoiset riskit, mutta niihin suhtauduttiin enemmän kohtalonomaisesti eivätkä ne herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Elämän käytyä teollistumisen myötä yhä vaarattomaksi huoli riskeistä lisääntyi. Nyt elämme kaikkien aikojen turvallisimmassa yhteiskunnassa, mutta kannamme ennenäkemättömän suurta huolta riskeistä. Yhteiskunnassamme on monia suuria ja selkeitä riskejä, joiden syyt ja seuraukset tunnetaan. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa tiedetään kuolevan tietty määrä ihmisiä joka vuosi. Kansanterveyteen vaikuttavat ympäristöriskit ja niiden syyt sen sijaan ovat vielä enimmäkseen epäselviä. Henkilökohtainen riski ja väestöriski Riski voi olla henkilökohtainen tai väestöriski. Monet riskit joita viranomaiset pyrkivät kontrolloimaan ovat väestöriskejä. Tällaisia ovat mm. torjunta-ainejäämien, ruuan lisäaineiden, dioksiinien tai juomaveden epäpuhtauksien aiheuttamat riskit. Yleensä yksityisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan tai muuttaa elämäntapojaan näiden riskien vuoksi. Riski kuolla autoonnettomuudessa tai sairastua tupakan polton takia syöpään ovat henkilökohtaisia riskejä, joihin on jo syytä suhtautua varovasti. Pro Healthy Life CD-romin sisällön kantava teema on ympäristöriskien hallinta ja riskinarviointi. Tutustu tarkemmin sen sisältämiin artikkeleihin, tarinoihin ja faktoihin.

36 D2. Riskin hahmottaminen Riskien objektiivinen suuruus on arvioitavissa tutkimustiedon perusteella. Suurin osa ihmisistä luottaa kuitenkin intuitiiviseen riskinarviointiin, jota kutsutaan riskin hahmottamiseksi. Ihmiset eivät arvioi riskejä vain olemassa olevan tieteellisen tai muussa tarkoituksessa tuotetun tiedon perusteella. Riskin hahmottaminen koostuu ihmisen uskomuksista, asenteista, päätöksistä, tunteista sekä kulttuurillisista ja sosiaalisista yhteyksistä. Näiden avulla ihminen muodostaa oman, yksilöllisen käsityksensä riskistä. Vaikka ihmisillä on tietämystä haitan terveysvaikutuksista, tunteet ja vaistot ovat yhtä tärkeitä riskin hahmottamisessa. Monet riskin ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten suureksi riski koetaan. Esimerkiksi tuttu riski (alkoholi) koetaan pienemmäksi kuin tuntematon riski (ruuan lisäaine) ja jokapäiväinen riski (autoonnettomuus) pienemmäksi kuin katastrofaalinen (lento-onnettomuus). Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä eri ominaisuuksista ja niiden vaikutuksesta riskin hahmottamiseen Taulukko. Riskien ominaisuuksien merkitys riskin hahmottamiseen Ihminen siis pelkää tai on valmis hyväksymään riskejä eri tavalla, kuin mitä niiden matemaattisesti lasketusta suuruudesta voidaan päätellä. Tästä syystä maallikon ja asiantuntijan arviot riskeistä poikkeavat usein toisistaan. Asiantuntijan riskiarviot perustuvat teknisiin arvioihin haitan suuruudesta ja todennäköisyydestä, kun taas maallikoiden arvioihin vaikuttavat myös monet muut tekijät. Maallikoilta saattaa puuttua tietoa, mutta heidän peruskäsityksensä riskeistä on usein paljon monipuolisempi kuin asiantuntijoilla. Mitkä ovat sinun mielestäsi suurimmat ympäristöterveysriskit? Onko arviosi lähempänä maallikon vai asiantuntijan arviota? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten hahmotat riskejä Taulukko. Esimerkki asiantuntijan ja maallikon erilaisesta riskinarviosta. Arviossa näkyy jonkin verran tutkimuksen amerikkalainen tausta (esim. käsiaseet). Tiedon lisääntyessä myös asiantuntijaarvio muuttuu. Huomattakoon, että myös asiantuntijan arvio on tässä vain hänen subjektiivinen näkemyksensä. (Mussalo-Rauhamaa, Jaakkola (toim.): Ympäristöterveyden käsikirja, Jyväskylä 1993.)

37 D3. Riskianalyysi Riskianalyysiä käytetään tuntemattomien riskien tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen. Sitä käytetään useilla teknologian aloilla, kuten uusien kemikaalien tai geenimuunnellun ruuan käyttöönotossa tai lentokoneiden suunnittelussa, kun halutaan varmistaa uusien tuotteiden tai tekniikan turvallisuus. Riskianalyysissä kootaan tietoa riskistä, tiedotetaan niistä, vertaillaan riskejä ja tehdään päätöksiä. Riskianalyysi koostuu kolmesta osasta: - riskinarviointi - riskinhallinta - riskikommunikaatio Riskianalyysi ja riskinhallinta. (Kuva. Taina Rytkönen-Suontausta)

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Terve ihminen terveissä tiloissa

Terve ihminen terveissä tiloissa Terve ihminen terveissä tiloissa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 2028 Jussi Lampi Ylilääkäri THL Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa Puhdas

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy SEA Terveellinen Turvallinen Rakennus-klinikka OYS-TTR-projekti Tulevaisuuden sairaala 2030 Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Tuulivoimaloiden (infra)ääni Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI. Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy

HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI. Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy HAITTA-AINETUTKIMUKSET Selvitetään, missä kiinteistön rakennusosissa ja teknisissä järjestelmissä voi

Lisätiedot

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hiukkasmaiset ilmansaasteet Altistuminen yhteydessä

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKA-Käsivoide 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKA-Käsivoide 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKAKäsivoide Päiväys: 1.10.2012 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi SKAKäsivoide 1.2

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Asumisterveysasetus ja melu. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus ja melu. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus ja melu Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki asumisterveysasetuksen takana 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen

Lisätiedot

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja Tutkimuksen näkökulma Millainen tutkimus-

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.11141,

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 25-marras-2008 Muutosnumero: 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot Ympäristön terveys Melusaaste melu on häiritseväksi koettua tai terveydelle haitallista ääntä äänenvoimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen avulla, jonka mittayksikkönä on desibeli (db) 120 db melu rikkoo

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot