Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat. tarvitsevat lähipalveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat. tarvitsevat lähipalveluja"

Transkriptio

1 1/2008 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI M20-hankkeen työntekijät Päivi Muurtamo (vas.) ja Päivi Heimonen: Päiväkeskustyöllä tavoitetaan syrjään jääneitä ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Aarne Kiviniemi: Järkevä kunta kantaa vastuunsa Lue lisää s. 3 Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja M20-hanke Talentian Hyvä käytäntö -ehdokkaana M20-hankkeen ja Päiväkeskustoiminnan tutkimushankkeen erikoisnumero

2 Kuva: Tero Sivula / Kuvakori Kuva: Meelis Lokk / Tarton kaupungin kuvapalvelu Siniboss-matka Tarttoon Lisää matkasta sivulla 23 Sisältö Pääkirjoitus 3 Päihdetyön päiväkeskustutkimus selvitti, mihin päihdeongelmaisten päiväkeskuksia tarvitaan? 4 Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa 6 Kuntien hartioiden leventämisestä apua päihdehoitoon 7 Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja 8 Päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä 9 Päiväkeskukset lisäävät tasa-arvoa 10 Päiväkeskukset piilossa päättäjiltä 10 Ilon lähteitä työssä 11 M20-hanke synnytti 14 uutta päiväkeskusta 17 Tarjolla rakkautta, rohkeutta ja rajoja 18 Auttaa voi vain yhtä ihmistä kerrallaan 19 Ihmistä ei voi mitata rahassa 20 Oikea työ on A-miesten mieleen 21 Arviointi tarjoaa kokemustiedon rinnalle tutkittua tietoa 22 Kuva: Olli Kariniemi Mustan lampaan arkea Lisää aiheesta sivulla 18 Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. 2 Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI Puh , faksi (09) Päätoimittaja: Olli Kariniemi Taitto: Terttu Hauhia Etukannen pääkuva: Olli Kariniemi Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2008

3 pääkirjoitus Järkevä kunta kantaa vastuunsa Päiväkeskustoiminnan perusedellytykset lepäävät tulevaisuudessa yhä vahvemmin kuntien vastuulla. Toiminnan pysyvyys on taattava kuntien riittävällä panoksella. Kuntien näkökulmasta kyse on toiminnasta, jossa ammatillinen päihdetyö ja kansalaisjärjestölähtöinen ihmisten arjen tukeminen linkittyvät toisiinsa. Päiväkeskuksissa konkretisoituu järjestöjen, kunnan ja seurakuntien yhteistyö ihmisen arjen kohtaamista korostavaksi toimintamuodoksi. Päiväkeskustoimintaan panostamisesta voidaan vetää kuntatasolla johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin kaikkein huonompiosaisille kuntalaisille lähipalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa turvataan. Moni kuntapäättäjä vaatii toiminnan vaikuttavuuden ja vai kutusten konkreettista osoittamista. Kuinka monta kunnalle kallista laitoshoitovuorokautta päivätoiminnalla kyetään välttämään? Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa. Markkinaehtoisten mittareiden sijaan päiväkeskustoiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioitaessa tulisi lähtökohdaksi ottaa toiminnan kyky vahvistaa ihmiselämän perusturvallisuutta. Hyvinvoinnin eri mittareilla arvioituna onnistuneen päiväkeskustoiminnan merkitys on yleisesti sosiaalialalla tunnustettu. Se tavoittaa ihmisryhmän, joka on muuten kovin syrjäytynyt. Näiden ihmisten päihteettömien päivien kokonaismäärä, päiväkeskusten luomat työllistymismahdollisuudet, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja yhteisöllisyydestä sekä ihmisarvon palautuminen ovat tärkeitä perusteita toiminnan riittävälle resurssoinnille. Paikallisjärjestöjen toiminnan merkitys nousee niiden ainutlaatuisesta kyvystä ehkäistä haittoja ja Kuva: Olli Kariniemi luoda osallistumismahdollisuuksia syrjäy ty mis uhan alla elävien ihmisten arkeen. On erit täin lyhytnäköistä ja keinotekoista aset taa tällainen toiminta kyseenalaisek si talousmaailman ja te hokkuuden mittareilla, jotka ovat va li tet tavan yksisilmäisiä. On kyetty riittävän kiistattomasti osoittamaan, että paikallisella tasolla päivätoiminta on toimiva tapa kaventaa terveys eroja ja katkaista syrjäytymiskierteitä. Tämän toivoisi riittävän perusteeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Valitettavasti kovenevien arvojen Suomessa todelliset teot huono-osaisten oikeuksien turvaamiseksi näyttävät jääneen liian usein kaiken muun jalkoihin. Syksyn kunnallisvaalit lähestyvät. Niiden yhteydessä olisi varmistettava keskustelu huono-osaisten oikeuksista lähipalveluihin, järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta osallisuuden ja haittojen ehkäisyn lisäämiseksi sekä kuntalaisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista vaikuttaa palvelujen uudistamiseen. Nämä teemat johdattaisivat poliittisesta päätöksenteosta kiinnostuneet päivätoiminnan ytimeen. Olisiko meidän syrjäytymistä vastaan taistelevien syytä nousta viimestään syksyn koittaessa yhtenä liikkeenä barrikaadeille? AARNE KIVINIEMI Toiminnanjohtaja 3

4 Päihdetyön päiväkeskustutkimus selvitti: Mihin päihdeongelmaisten päiväkeskuksia tarvitaan? Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama tutkimus selvitti päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta. Alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että alkoholia käyttävä keski-ikäinen mies on päiväkeskusten yleisin vierailija. Lopulliset tulokset valmistuvat maaliskuussa. Kuva: Tero Sivula / Kuvakori Sininauhaliiton RAY:n tuella teke mä kaksivuotinen päiväkeskustutki mus ta voitti 143 päihdeongelmaisten päi väkeskusta. Selvisi, että asiakaskäyntejä näissä päiväkeskuksissa on vuodessa lähes Tämä tarkoittaa selvästi yli 3000 asiakaskäyntiä päivässä. Vakioasiakkaita päiväkeskuksissa on noin , satunnaiskävijöitä saman verran. Yhteen sä päihdeongelmaisten päiväkeskukset tavoittavat noin eri asiakasta vuodessa. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt vastaavat puolista tutkituista päiväkeskuksista ja A-killat yli viidenneksestä. Loput päiväkeskukset ovat muiden järjestöjen, kuntien, A-klinikoiden ja seurakuntien ylläpitämiä. Tutkituista päiväkeskuksista yli kaksi viidesosaa on perustettu luvulla ja kaksi kolmannesta vuosina Pelkästään vuosien 2005 ja 2006 aikana on perustettu kuudennes tutkituista päiväkeskuksista, 21 kappaletta. Päihdeongelmaisten päiväkeskusten asiakkaiden enemmistö on keski-ikäisiä miehiä Kun päiväkeskukset kuvasivat kävijäkuntaansa, 73 % vastanneista mainitsi työttömät, 47 % erityyppiset eläkeläiset ja 39 % yksinäiset ja syrjäytyneet. Asiakkailleen päiväkeskukset tarjoavat esimerkiksi kahvilan (85 % päiväkeskuksista), ryhmätoimintaa (84 %), ruokailu- (81 %) ja peseytymismahdollisuuden (70 %). Päiväkeskusten tavoitteissa 4

5 Päihdetyön päiväkeskus katoava työmuoto vai tärkeä osa palveluketjua? Seminaarit TURKU HELSINKI JYVÄSKYLÄ Aiheesta lisää takasivulla Tutkimukseen osallistuneiden järjestöjen päiväkeskustoiminnalleen asettamia tavoitteita. korostuvat myös muut asiat kuin perustarpeet: päihteettömyyden lisäksi päiväkeskukset tavoittelevat sosiaalista tukea, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea, elämän ja arjen hallintaa sekä elämän laatua. Myös ihmisarvon kokeminen, kokemus omasta tärkeydestä, korostuu useissa vastauksissa. Alkoholi on edelleen ylivoimaisesti yleisin kävijöiden ensisijainen päihde Päihdekentän muutos on havaittu jo monissa päiväkeskuksissa: perinteiset alkoholistimiehet vähenevät ja tilal le ovat tulossa nuoret, naiset ja sekakäyttäjät. Kävijöiden ongelmien vaikeutuminen haastaa päiväkeskukset tulevaisuudes sa. Toinen selkeä tulevaisuuden haaste on talous. Viidennes päiväkeskuksista piti taloudellista tulevaisuutta huo nona ja lisäksi seitsemäsosalla tule vaisuus oli hankkeiden varassa loppuvuodesta 2006, jolloin aineisto kerättiin. Toisaalta talous näytti hyvältä tai ainakin vakaalta yli kolmanneksessa päiväkeskuksista. Jonkinlainen ostopalvelusopimus kunnan kanssa oli puolella päiväkeskuksista. Päiväkeskukset toimivat 91 kunnan alueella, ja näissä kunnissa asuu yli 3,2 miljoonaa ihmistä. Tutkimuksessa päiväkeskustoiminnasta kysyttiin myös niiltä kunnilta, joiden alueella päiväkeskukset toimivat. Kuntien sosiaalijohdot olivat kaikkein voimakkaimmin samaa mieltä sen kanssa, että päiväkeskus tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden osallisuuteen ja että päiväkeskus kunnioittaa asiakkaan oikeuksia. Päiväkeskusten katsottiin myös vaikuttavan asiakkaisiin myönteisesti. Neljä viidesosaa (80 %) kunnista oli melko paljon tai voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tavoittaa asiakasryhmän, jonka tavoittaminen on päihdepalveluissa muuten vaikeaa. Kolme neljäsosaa (75 %) kunnista oli joko melko paljon tai voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tuottaa kunnan kannalta tärkeitä palveluja kustannustehokkaasti. Kolmannes kunnista oli voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tuottaa vapaaehtoisvoimin tukea, joka vähentää ammatillisten palvelujen käyttöä. Sininauhaliitto käynnisti päiväkeskustutkimuksen tilanteessa, jossa vuoden 2003 päihdetapauslaskennan perusteella pääteltiin, että päiväkeskustoiminta oli hiipumassa. Nyt tehty tutkimus kertoo, että päiväkeskuksissa on huomattava määrä kävijöitä ja uusia päiväkeskuksia on perustettu 2000-luvulla runsaasti. Päiväkeskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa päihdehuoltojärjestelmässä Kun kunnille esitettiin väite Päiväkeskuksella on tärkeä rooli kunnan päihdepalveluissa, tasan puolet vastasi voimakkaasti samaa mieltä ja kolmannes melko paljon samaa mieltä. Vain kuudesosa oli jotain muuta mieltä. Väitteeseen päiväkeskus on luonteva osa kunnan päihdepalveluja vastaukset olivat vielä yhdenmukaisemmat. Kymmenes ilmoitti olevansa jonkin verran samaa mieltä väitteen kanssa. Yksikään ei vastannut vain hieman tai ei lainkaan samaa mieltä eikä kukaan jättänyt vastaamatta siksi, ettei olisi osannut sanoa. Sen sijaan peräti yhdeksän kymmenestä kunnasta oli voimakkaasti tai melko paljon samaa mieltä siitä, että päiväkeskus on luonteva osa kunnan päihdepalveluja. Tutkimus päihdetyön päiväkeskuksista julkaistaan maaliskuun lopussa PEKKA LUND tutkimuspäällikkö 5

6 A-kiltojen Liiton Ville Liimatainen: Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI Liimatainen aloitti A-kiltojen Liiton toiminnanjohtajana hiljattain. Hän tuli tehtävään Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupäällikön paikalta. Kaikki A-kiltatoiminta on päihteetöntä toimintaa. Tavoitteena on oman elämänlaadun parantaminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa. Toiminnassa korostuvat vapaaehtoisuus, vertaisuus ja yhdessä toimiminen A-kiltojen Liitto perustettiin vuonna Tänä päivänä A-kiltojen Liitolla on lähes yhdeksänkymmentä itsenäistä jäsenyhdistystä. Paikalliset A-killat ovat hyvin erilai 6 sia. Valtaosa A-killoista on pieniä yhdistyksiä, osa taas taloudeltaan suuria ja toiminnoiltaan monipuolisia. Suurimmat jäsenjärjestömme löytyvät isommilta paikkakunnilta kuten Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Porista, A-kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Ville Liimatainen kertoo. Järjestöerityinen näkökulma tärkeä A-killat ovat päihteettömiä yhteisöjä, jotka järjestävät muun muassa päiväkeskustoimintaa. Toimintaa pyörittävät pääsääntöisesti vapaaehtoiset ja siitä vastaavat yhdistyksen luottamushenkilöt. Isommissa yhdistyksissä voi olla myös työsuhteeseen vakinaisesti ja palkkatuella palkattuja työntekijöitä. Usein se on päihteiden käytöstä toipuvan tukityöpaikka ja tukee kuntoutumista. Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa, joita myös kuntien tulisi tukea. Ne voisivat esimerkiksi tarjota tilat ja ottaa järjestöt mukaan myös muuhun yhteistyöhön kuten kunnan päihdestrategian suunnitteluun, Liimatainen ehdottaa. Hän on huolissaan järjestöerityisen näkökulman hiipumisesta kunnissa. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestötoimintaa on pidetty kansalaisyhteiskunnan luovuttamattomana osana. Se rakentaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteisestä hyvästä päättämiseen ja tekemiseen. Järjestöjen toimintaa ei nähdä enää eri tyisenä. Kunnat kohtelevat enene västi järjestöjä samalla lailla kuin palveluja myyviä yrityksiä. Tämä näkyy esimerkiksi A-kiltojen toiminnassa siten, että kunnat nostavat tilavuokria ja vaikeuttavat näin toimintaa. Yhteisöllisyyden tukemiseen tarvitaan oma tila, jossa voidaan kokoontua. Liimatainen kehottaakin kuntien päättäjiä ottamaan järjestöt paremmin mukaan hyvinvoinnin rakentamiseen. Hän toivoo kunnilta rohkeampia welfare-mix -ratkaisuja, jossa ne tuottavat palveluja toimija-, kunta- ja seudullisista rajoista välittämättä. Erilaiset rajat ylittävät -ratkaisut ovat lisääntyneet ja se sopii hyvin myös päiväkeskuspalvelujen tuottamiseen. Liiton palvelut vahvistavat yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoisuutta A-Kiltojen Liiton tehtävänä on palvella paikallisia A-kiltoja aluetyön, koulutuspäivien, valtakunnallisten tapahtumien sekä Vesipostin avulla, joka on Liiton tiedotuslehti. Suomi on jaettu kuuteen alueeseen, jotka ovat kolmen toiminnanohjaajan toiminta-alueena. Kukin ohjaajista vastaa kahden alueen toiminnanohjauksesta.

7 Alueellisesti järjestetään muun muassa virkistys- ja koulutusviikonloppuja. Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, henkilöt vaihtuvat ja koulutusta tarvitaan koko ajan. Teemat liittyvät useimmiten A-kiltatoiminnan perusteisiin, järjestötoimintaan ja paikallisen päihdepoliittisen toiminnan kehittämiseen. A-kiltojen Liitto järjestää vuosittain myös kolme valtakunnallista tapahtumaa. Ne pyritään järjestämään paikoissa, jossa on aina hyvät mahdollisuudet myös virkistymisen. Virallisten kokousten yhteydessä, jotka ovat yleensä viikonloppuisin, pidetään Liiton kevät- ja syyspäivät. Vuosittain järjestämme myös kesäpäivät, Liimatainen kertoo. Liiton palveluksessa on kaikkiaan yksitoista henkilöä, joista yksi on Helsingissä toimiva päihdeasiamies. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos päihdehoitoon pääsyssä tai hoidossa ilmenee ongelmia ja jos päihdeongelmaan ei saa apua kotikunnan sosiaalitoimistosta tai terveyskeskuksesta eikä kunnan sosiaaliasiamies tai terveydenhuollonyksikön potilasasiamies voi tai halua auttaa. Ensimmäiset A-killat perustettiin viisikymmentä vuotta sitten. Tuolloin A-klinikoiden asiakkaat halusivat kokoontua myös hoidon ulkopuolella ja vahvistaa pyr kimystä päihteettömään elämään. Näin syntyivät ensimmäiset A-killat. Toiminta on alusta lähtien perustunut vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen. A-kiltojen Liitto ja Sininauhaliitto tekevät yhteistyötä päiväkeskustoiminnan kehittämiseksi A-kiltojen Liiton päiväkeskukset olivat mukana Sininauhaliiton päiväkeskustoiminnan tutkimushankkeessa. Kari Haavisto: Kuntien hartioiden leventämisestä apua päihdehoitoon TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Päihdehuollon asiakaskunta on vuoden 2004 alkoholiveroalennuksen jäljiltä huonossa kunnossa. Viime vuoden alussa hyväksytty Kunta- ja palvelurakenneuudistus -laki parantaa kuntien mahdollisuuksia vastata päihdehoidon kasvaneisiin haasteisiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen avulla pyritään säilyttämään kansalaisten terveyspalvelut vähintään entisellä tasolla. Pienten kuntien talousahdinko tullee kohenemaan. Päihdehoidon resursseja ei sinänsä lisätä, mutta pienten kuntien toimintaa niputetaan seudullisesti isompiin rakenteisiin. Käytännössä alle väestöpohjaiset kunnat yhdistetään, jolloin resurssit ovat jaettavissa tasaisemmin. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriöstä puhuu kuntien leveimmistä hartioista. Kuntien voimavaraksi nousee siten yhteistyö, verkostoituminen ja palveluiden organisointivastuullisten muutos. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohta sosi aali- ja terveydenhuollossa on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön ja väestöpohjan vahvistaminen palvelujen järjestämisessä. Vaikka rakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, ei palvelujen tuottamista ole tarkoitus keskittää, vaan lähipalvelut turvataan jatkossakin. Riittävän päihdehoidon järjestäminen kuuluu edelleen kuntien vastuulle, sanoo Kari Haavisto. Kolmannen sektorin huoleksi jää terveydenhuollon erityiskysymyksiin vastaaminen. Haavisto näkee palve lujärjestelmän suurena haasteena sen, ettei asiakaskunta aina sovi palveluntuot tajan määritelmiin. Päihtyneen asiakkaan täydellinen sulkeminen palveluiden ulkopuolelle on mahdoton yhtälö. Esimerkiksi katkaisuhoitoon pääsemisen ehtona päihteettömyys on absurdi vaatimus. Yhtä suuri mahdottomuus yksilön kannalta on se, että hoitoon pääsee helmikuussa, muttei lokakuussa, hän toteaa. Korostan päihdepalvelujen ja päiväkeskusten kynnyksen mataluutta. Myös työntekijöiden jalkautuminen on järkevää. Kaikkiin terveyspalvelupaikkoihin tarvitaan automaatiksi se, että asiakkaalta aina kysytään alkoholinkäytöstä. Mini-intervention, vertaistuen ja poliittisten päätösten uskotaan vaikuttavan päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Juuri nostettua alkoholiveroa luvataan ministeriöstä tarkistaa edelleen tänäkin vuonna. 7

8 Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Viime vuoden alussa hyväksytty Kunta- ja palvelurakenneuudistus -laki velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja tarvittaessa kuntaliitoksiin palvelujen järjestämiseksi. Sen seurauksena monet kunnan palveluista siirtyvät kauem maksi keskuksiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Sen tarkoituksena on kuntien vastuulla olevien palveluiden tarjoaminen taloudellisesti riittävän vahvoissa yksiköissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt huomattavasti vireillä olevien ja toteutuvien kuntaliitosten määrää. M20-hankkeen projektipäällikkönä kolme vuotta toiminut Hannu Rutanen on seurannut kunta- ja palvelurakenneuudistusta aitiopaikalta. Tällä hetkellä hän toimii sekä Lammin kunnan sosiaalijohtajana että Tuuloksen kunnan perusturvajohtajana. Kumpikin kunta on päättänyt liittyä Hämeenlinnan kaupunkiin yhdessä Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien kanssa. Uusi yli asukkaan Hämeenlinna ilmestyy Suomen kuntakartalle Kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa kunnat toivottavasti pohtimaan, mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti ja mitkä lähipalveluina. Päihde- ja mielenterveysasiakkaista suurin osa jää palvelujen ulkopuolelle, jos ne viedään kauas. Tarvitaan palveluja, jotka ovat lähellä, Rutanen muistuttaa. Lammilla ei ole jääty odottelemaan kuntaliitosta sormi suussa vaan ollaan synnyttämässä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eräänlaista lähipalvelukeskusta. Se tarjoaa monipuolisia päihdepalveluja, asumisen tukemiseen liittyviä palveluja mielenterveyskuntoutujille, kuntouttavaa työtoimintaa jne. Tukea monille eri ihmisryhmille. Tämä voisi olla yksi sellainen Kolmen M20-vuoden aikana Rutanen oli mukana perustamassa 14:ää päihteidenkäyttäjien päiväkeskusta Suomeen. Pohjoisin hankepaikkakunta oli Sodankylä ja eteläisin Hanko. palvelu, jota järjestöt voisivat myydä kunnille. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa, sillä perustoiminta vie kaiken ajan. Myytävät tuotteet eivät kuitenkaan voi olla pieniä, yksittäisiä palveluja vaan laajempia kokonaisuuksia. Asiakkaat ovat tänä päivänä moniongelmaisia ja palvelujenkin on tuettava heitä kokonaisvaltaisesti, Rutanen neuvoo. Hän kehottaakin järjestöjä varautumaan kuntakartan uudistukseen yhteistyötä tiivistämällä. Näin ne kykenevät paremmin vastaamaan kuntien yksilölliseen palvelutarpeeseen. Tilaaja odot taa palvelujen tuottajalta myös vahvaa osaamista, joten ammatillisuudesta on pidettävä huolta. Kunnan toimintatapojen tunteminen on eduksi silloin, kun järjestö tarjoaa palvelujaan kunnalle. Vahvasta kuntataustastani oli apua silloin, kun neuvottelin M20-hankkeen tiimoilta uusien päiväkeskusten perustamisesta hankepaikkakunnille, Rutanen kertoo. Kolmen M20-vuoden aikana Rutanen oli mukana perustamassa 14:ää päihteidenkäyttäjien päiväkeskusta Suomeen. Pohjoisin hankepaikkakunta oli Sodankylä ja eteläisin Hanko. 8

9 Päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT M20-hankkeen käynnistämät päiväkeskukset saivat hyvän ponnahduslaudan kolme vuotta sitten. Alkoholiohjelma oli ajankohtainen ja inspiroinut hyviä kehittämishankehakemuksia. Päihdestrategia vaikutti siihen, että avustusmäärät kasvoivat huimasti. Nyt hankkeen loppumetreillä hyvin toimivat päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä. M20-hanketta lähdettiin kolme vuotta sitten rahoittamaan, koska se oli hyvin suunniteltu laajempi kehittämishanke. Meille esiteltiin hyvin koordinoitu ja päiväkeskustyötä systemaattisesti kokoava kehittämishanke, toteaa Raimo Viiansuo RAY: sta. Kohti kuntarahoitusta Nykyisen hankkeen päättyessä päiväkeskukset ovat uudessa tilanteessa. Jatkorahoitushankkeissa pitää olla kehittämisnäkymää ja uutta innovatiivisuutta. RAY ei myönnä jatkorahoituksia Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kannalta tarvittaisiin myös laskelmia siitä, kuinka paljon yhteiskunta säästää päiväkeskusten tekemän työn ansiosta. pelkkään ylläpitoon. RAY:n rahoitusmahdollisuudet pysyväisluonteisissa avustuskohteissa rajautuvat ennen kaikkea seudullisiin ja alueellisiin hankkeisiin. Paikallisiin rahoituksen tavoitteisiin tarvitaan kunnallista vaikuttamista. Muilla sektoreilla esim. vanhustenhuollossa päivätoiminnan rahoituksessa on yhä enenevässä määrin siirrytty kuntarahoitukseen. Tilanne on tietysti ongelmallinen kuntien tiukan rahatilanteen vuoksi. Käytännössä päihdetyön toimijoiden kannattaa yhdistää voimat aina yhden alueen toimijoiden kanssa ja tarjota kunnalle koko alueen päivätoiminnan kattavaa pakettia. Päiväkeskustyö ruohonjuurelta uudelle tasolle Päihdetyö on M20-hankkeessa viety seuraavalle tasolle. Käytännön työn systemaattinen kokoaminen helpotti rahoittajaa katsomaan keskitetymmin, mihin päin rahoitetaan. Päihdetyön päivätoimintaa kannattaa rahoittaa, Viiansuo arvioi. Arkityöstä kertominen on aivan olennaista ja tässä laajuudessaan kristillisen päihdetyön kentässä melko uutta. Uudelle tasolle nouseminen näkyy eri toimijoiden yhteistyön kasvua. Toiseksi jokaisen hankkeen kohdalla tehdään perusteellista pohjatyötä. Projektit etenevät entistä nopeammin. M20 oli tätä ajatellen onnistunut hanke. Innovatiivisuuden löytäminen hankehakemuksista on vuosi vuodelta hankalampaa, kun järjestöjen luoma toiminta alkaa olla hyvin pitkälle kehitettyä. Mutta jos te löydätte jonkun kultajyvän, hyvä hakemus kyllä saa rahoitusta. Tren di on käynnistämishankkeiden sijaan kehittämishankkeissa, Viiansuo viittaa. Tiukkeneviin linjauksiin kannattaa hänen mukaansa suhtautua vakavasti. Mikäli kohteella ei ole avustussuunnitelmaa, kannattaa olla yhteydessä rahoittajaan. Ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön tarvitaan myös laskelmia siitä, kuinka paljon yhteiskunta säästää päiväkeskusten tekemän työn ansiosta. RAY jakaa historiansa suurimman avustuspotin Raha-automaattiyhdistyksen hallitus jakaa avustuksia vuodelle hakijalle yhteensä 312 miljoonaa euroa. Jako on tänä vuonna 70 vuotta täyttävän RAY:n historian suurin. Viime vuodesta avustussumma on noussut 6 miljoonaa euroa. Sininauhaliitosta avustusta haki puolet jäsenjärjestöistä (50) ja sitä myönnettiin 38 hakijalle. Sininauhasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja keskusliitto ovat suurimpia avustusten saajia. Liiton jäsenistä Ruoka Apu yhdistys ry ja Toimintayhdistys Leppälintu ry saivat RAY:n avustusta ensimmäisen kerran. Sosiaalipalvelualan liikevaihto kasvaa vauhdilla Sosiaalipalvelutoimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2006 neljänneksellä. Sosiaalipalveluja tuottavat sekä julkinen että yksityinen sektori, jota edustavat järjestöt ja yritykset. Yksityisen sektorin osuus sosiaalipalvelujen 6,8 miljardin kokonaistuotoksesta oli jo lähes kolmannes. Tiedot käyvät ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten sosiaalipalvelujen toimialaraportista. Kolmas sektori yhtiöittänyt toimintaansa Suurin osa (90 %) sosiaalipalveluyrityksistä oli edelleen pieniä ja työllistivät alle 10 henkilöä. Tosin muutama suurempi yritys on valtaamassa markkinoita yritysostoin. Yrityksen pieni koko ei ole negatiivinen asia, jos yritys on riittävän iso toimiakseen kannattavasti. Tosin moni pieni yritys on hyvin haavoittuva, koska sen toiminta on vieläkin yhden kunnan ostojen varassa. Palvelutuotantoa harjoittavat kolmannen sektorin toimijat ovat yhtiöittäneet toimintaansa. Suuntaus jatkunee, koska verottaja katsoo niiden palvelutuotannon elinkeinotoiminnaksi ja veronalaiseksi. Sosiaalipalveluyrityksiä oli vuonna 2006 noin Ne työllistivät yli henkilöä, missä on lisäystä neljänneksen verran. Kotipalveluihin syntyi eniten uusia yrityksiä eli 184. Pieniä ammatillisia perhekoteja perustettiin 67. OLLI KARINIEMI 9

10 Esko Oikarinen: Päiväkeskukset lisäävät tasa-arvoa SIVUN TEKSTIT JA KUVAT: ANNIKA TREUTHARDT Päihdeongelmaiset eivät aina osaa vaatia oikeuksiaan tai hoitaa asioitaan. Päiväkeskuksen työntekijä toimii usein hänen tukihenkilönään, ja lisää toimillaan marginaaliin joutuneiden tasa-arvoa yhteiskunnassa. Päiväkeskusten merkitys näkyy myös välittömänä perusterveyden huoltona, kuten säännöllisen ruokailun järjestämisenä. Päihdeongelman hoito- ja kuntouspalvelujen tarjoaminen kuuluu kunnille. Yhteiskunnallinen lähestymistapa on useimmiten sitä, että ongelmaa pidetään itseaiheutettuna ja siksi se hylätään perusterveydenhoidosta. Verovaroja ei haluta käyttää näihin kustannuksiin. Joroisten kunnan entinen sosiaalijohtaja Esko Oikarinen muistuttaa, että vaikka päihdeongelma olisikin itseaiheutettua, ihmisiä ei saisi jättää tuuliajolle. Nämä ihmiset eivät välttämättä pysty itse ajamaan asioitaan. Siinä mielessä päi väkeskustoiminta yhtenä päihdehoitopalveluna lisää marginaaliin joutuneiden tasa-arvoa jyrkästi polarisoituneessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä päiväkeskustoimintaa on melko mahdotonta niveltää suoraan kunnan omiin resursseihin, Oikarinen sanoo. Päiväkeskukset ehkäisevät päihdehaittoja Jos päiväkeskukset lopetetaan, päihdeongelmat kaatuvat terveydenhuollon piikkiin. Yhden ihmisen haimatulehduksen hoito maksaa huomattavasti enemmän kuin päivä päiväkeskuksessa, puhumattakaan maksakirroosin, rasvamaksan, dialyysi- tai myrkytystilojen hoidosta. Listassa ei vielä päästy toksisista vaikutuksista aivoihin, hermostoon, lihaksiin saati psyykkisiin ongelmiin. Hintaa nostavat myös alkoholin aiheuttamat välilliset kustannukset kuten kaatumiset, hukkumiset, tapaturmat, väkivalta ja mielenterveysongelmat. Oikarisen mielestä laitoshoito toimii kunnissa melko hyvin, mutta jatkohoito kompastelee. Tässä hän näkee päiväkeskusten mahdollisuudet. Kannatan päiväkeskustoimintaa, joskin se ei voi olla vapaaehtoistyön varassa. Laman syvimpinä vuosina julkisia palveluita siirrettiin järjestöille. Se oli huono tie, eikä sen varaan voi rakentaa, hän muistuttaa lopuksi. Stakesin päihdetyön kehittämispäällikkö Airi Partanen: Päiväkeskukset piilossa päättäjiltä Päiväkeskuksissa yhdistyy ammatillinen päihdetyö jokapäiväiseen elämänkulkuun, mikä on poikkeuksellista muuhun päihdekenttään verrattuna. Monien päivä keskusten palvelut ovat kuitenkin piilossa päättäjiltä, sillä harva päiväkeskus ilmoittautuu hoitopalvelutietokantaan. Useinmiten palvelu rahoitetaan myös lyhytkestoisella hankerahoituksella, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa. Päiväkeskusten asema päihdepalveluiden kentässä on merkittävä. Ne poikkeavat virallisten tahojen hoitojärjestelmistä siinä, että ne pystyvät tukemaan päihdeongelmaisten arjessa selviytymistä. Päiväkeskus on ainakin periaat 10 Alkoholiveron alentami sen jälkeen vuonna 2005 alkoholi kuolemia oli yli Erityispalvelut ovat ison haasteen äärellä, arvioi Airi Partanen. teessa paikka, jossa riittävän pitkäjänteinen työ on mahdollista. Päiväkeskukset ovat erittäin tarpeellisia. Kuntien pitäisi nähdä ne osana hoitoketjua, Stakesin ehkäisevän päihdetyön kehittämispäällikkö Airi Partanen toteaa. Partanen kaipaa kuitenkin lisää tietoa niiden tekemästä työstä ja sen volyymista. Harva päiväkeskus ilmoittautuu esimerkiksi hoitopalvelutietokantaan. Tiedon pirstaleisuus ja todellisen kuvan puuttuminen päiväkeskusten nykyisestä tilasta on ongelma. Toivomisen varaa Partanen näkee myös päiväkeskusten toiminnan rahoittamisessa, koska pitkäjänteiseen toiminnan ylläpitämiseen ei rahoittajaa ole. Päihdeongelmasta toipuminen on pitkä prosessi, eikä toiminta voi perustua pelkästään lyhytkestoiseen hankerahoitukseen. Päiväkeskustutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että päiväkeskuksia rahoitetaan osin RAY:n tuella, osin kuntien ostopalveluina. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskellä Partanen toivoo, että myös päihdehoito muistettaisiin.

11 Hyvää Osa 5 työtä! Ilon lähteitä työssä g TEKSTI: TUOMO SALOVUORI KUVA: TERO SIVULA / KUVAKORI Muistan joskus ihmetelleeni, miten joku haluaa ryhtyä hammaslääkäriksi. Ajatukseni tästä muuttui muutama kuukausi sitten. Olin useita päiviä kärsinyt hammassärystä ja viimein eräänä lauantai aamuna oli mentävä kaupungin päivystysvastaanotolle. Hammaslääkärin tuoliin istuuduttuani tunsin heti päätyneeni asiantunteviin, taitaviin ja kokeneisiin käsiin. Puolen tunnin hoidon jälkeen viikkoja kestänyt vihlominen ja särky olivat poissa. Tuolista noustuani olin hyvin kiitollinen ja helpottunut. Minun oli helppo arvostaa näitä alan ammattilaisia. Uskon myös, että minua taitavasti hoitaneet ammattilaisetkin tunsivat työniloa nähdessään, miten merkittävää apu oli. Joitakin viikkoja myöhemmin luin Jari Hakasen (2005) hammaslääkäreiden parissa tekemästä tutkimuksesta. Siinä hän selvitti, mistä hammaslääkärit löytävät voimia työhönsä. Tutkimuksen mukaan hammaslääkäreille työniloa ja -imua tuottavat työn ytimessä olevat asiat kuten työn itsenäisyys ja sen käsityömäinen luonne. Myös mahdollisuus auttaa, altruistisuus, oli merkittävä ilon lähde. Seuraavalle sivulle 11

12 Edelliseltä sivulta Muina ilon lähteinä mainittiin työn kehittävyys ja mahdollisuus nähdä oman työn tuloksia välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Myös erilaiset sosiaaliset energisoijat olivat tärkeitä, kuten esimieheltä saatu tuki, hyvät vertaiskontaktit, työpaikan hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri sekä myönteiset potilaskontaktit. Ehkäpä joku pohtii parhaillaan, millaisista asioista päihdetyöntekijä ammentaa voimaa työhönsä, jossa hän kohtaa monenlaisia vaikeita asioita. Työn sisäiset tekijät tyytyväisyyden lähteinä Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. Työssä jaksamista on tutkittu paljon. Mutta vain pieni osa tutkimuksesta on kohdistunut työn positiivisiin voimavaroihin. Hakanen (2005) mainitsee, että 92 prosenttia alan tutkimuksesta on perustunut negatiivisiin hyvinvointi- ja terveysindikaattoreihin. Esimerkiksi opettajien stressiä ja ahdistusta on tutkittu noin kymmenkertaisesti opettajien innostukseen ja 20-kertaisesti heidän kokemaansa iloon verrattuna. Tämä sama kiinnostus näkyy myös Journal of Occupational Health -lehdessä, jonka artikkeleista 95 prosenttia käsitteli työntekijöiden hyvinvoinnin kielteisiä puolia ja vain 5 prosenttia työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työn tarjoamia positiivisia voimavaroja on kuvattu erilaisilla sanoilla. Ennen puhuttiin enemmän työtyytyväisyydestä, joka jaettiin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ensiksi mainittuja olivat työn mielenkiintoisuus, tunnustuksen saaminen, etenemismahdollisuudet ja onnistuminen työssä. Ulkoisia työtyytyväisyyden lähteitä taas olivat palkka, ulkoiset työolot, sosiaaliset suhteet, työn organisointi ja henkilöstöpolitiikka. Muutamat tutkimukset osoittivat, että sisäisiä tekijöitä painottavat ihmiset olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Koska sinä viimeksi koit työssäsi tyydytyksen tunnetta tai häivähdyksen työnilosta? Mitä silloin tapahtui? Omia voimanlähteitä voi miettiä arjen tilanteiden kautta. Arvot jaksamisen tukena Työn ilo liittyy myös omiin arvoihin. Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. Joitakin vuosia sitten Sininauhaliitto kyseli päiväkeskusten työntekijöiltä, mistä he ammentavat voimaa työhönsä. Esille nousivat henkilökohtaiseen uskoon ja kutsumukseen liittyvät tekijät. Koulutus, työnohjaus ja työpari olivat myös voimanlähteitä. Työn ulkopuolella merkittäviä tekijöitä olivat ystävien ja perheen tuki, oma elämänkokemus, seurakuntayhteys ja harrastukset. Hyviä työtilanteita miettiessä voi pohtia, mitkä itselle tärkeät arvot toteutuivat tuossa tilanteessa. Tilan raivaaminen omien arvojen mukaiselle työlle vahvistaa työniloa. Hakasen tutkimus osoittaa, että jaksamisessa on keskeistä työn vaatimusten ja työn voimavarojen keskinäinen suhde. Niinpä työssä kannattaa vähentää voimavaroja syöviä tekijöitä ja vahvistaa työn imua synnyttäviä tekijöitä. Keskittyä asioihin, jotka ovat helposti muutettavissa. Kaikkien työssä on asioita, joiden muuttaminen on vaikeaa. Toisaalta voi löytyä myös asioita, jotka ovat helposti muutettavissa ja usein jopa ilmaisia. Arvostavan palautteen antaminen, ideoiden ja kokemusten vaihto, hyvä esimiestuki ja hyvän huumorin viljeleminen ovat esimerkkejä muutoksista, jotka ovat helposti toteutettavissa. Työniloa! Lähde: Jari Hakanen: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino Kristilliset järjestöt alkavat kouluttaa ohjaajia toipumisryhmiin Keväällä 2008 alkaa kristillisen toipumisryhmän ohjaajakoulutus Perheniemen evankelisessa opistossa. Se antaa valmiuksia toimia erilaisten ryhmien vetäjänä. Koulutuksessa tutustutaan eri ryhmämalleihin, perehdytään toipumisen prosessiin ja ihmisen sielunhoidolliseen kohtaamiseen. Vertaistuen on todettu olevan erittäin tehokas tuki ja apu erilaisista elämän kriiseistä selviytymisessä. Ohjaajien koulutuksen aloittaminen on todella hieno juttu! Koulutus liittyy Sininauhaliiton laajempaan kristillisen vertaisryhmätoiminnan kehittämistyöhön, johon ollaan saamassa RAY-rahoitusta. Tulemme jatkamaan viime vuoden lopussa lopettaneen Kriisipalvelu ry:n vuonna 1978 aloittamaa kehittämistyötä, Sininauhaliiton toipumistyöstä vastaava Virpi Kujala toteaa. 12 Koulutus vahvistaa ryhmätoimintaa järjestöissä ja seurakunnissa Ohjaajakoulutus on tarkoitettu toipumistyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille toipumis- ja vertaisryhmien ohjaajille sekä seurakuntien työntekijöille. Sillä halutaan lisätä ja vahvistaa kristillistä vertaisryhmätoimintaa järjestöissä ja seurakunnissa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Sininauhaliiton Internet-sivuille kootaan vertaistuen tietopankki jo olemassa olevista vertaisryhmämalleista ja niiden toteuttajista. Tietopankki palvelee järjestöjä ja seurakuntia, jotka kehittävät omaa vertaisryhmätoimintaansa. Myös omaan toipumiseensa apua ja tukea etsivät ihmiset voivat löytää tietopankista itselleen sopivia tuen muotoja, Kujala kertoo. Koulutuksen suunnittelussa ovat olleet mukana Kriisipalvelu ry, KAN ry, Samaria ry ja ViaDia ry ja se toteutetaan yhteistyössä Sininauhaliiton ja Perheniemen evankelisen opiston kanssa. Virpi Kujala Lisätietoja: Virpi Kujala Kristillisen vertaisryhmätoiminnan kehittäjä

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry 6.5.2014, Lahti Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot