Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat. tarvitsevat lähipalveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat. tarvitsevat lähipalveluja"

Transkriptio

1 1/2008 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI M20-hankkeen työntekijät Päivi Muurtamo (vas.) ja Päivi Heimonen: Päiväkeskustyöllä tavoitetaan syrjään jääneitä ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Aarne Kiviniemi: Järkevä kunta kantaa vastuunsa Lue lisää s. 3 Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja M20-hanke Talentian Hyvä käytäntö -ehdokkaana M20-hankkeen ja Päiväkeskustoiminnan tutkimushankkeen erikoisnumero

2 Kuva: Tero Sivula / Kuvakori Kuva: Meelis Lokk / Tarton kaupungin kuvapalvelu Siniboss-matka Tarttoon Lisää matkasta sivulla 23 Sisältö Pääkirjoitus 3 Päihdetyön päiväkeskustutkimus selvitti, mihin päihdeongelmaisten päiväkeskuksia tarvitaan? 4 Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa 6 Kuntien hartioiden leventämisestä apua päihdehoitoon 7 Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja 8 Päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä 9 Päiväkeskukset lisäävät tasa-arvoa 10 Päiväkeskukset piilossa päättäjiltä 10 Ilon lähteitä työssä 11 M20-hanke synnytti 14 uutta päiväkeskusta 17 Tarjolla rakkautta, rohkeutta ja rajoja 18 Auttaa voi vain yhtä ihmistä kerrallaan 19 Ihmistä ei voi mitata rahassa 20 Oikea työ on A-miesten mieleen 21 Arviointi tarjoaa kokemustiedon rinnalle tutkittua tietoa 22 Kuva: Olli Kariniemi Mustan lampaan arkea Lisää aiheesta sivulla 18 Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. 2 Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI Puh , faksi (09) Päätoimittaja: Olli Kariniemi Taitto: Terttu Hauhia Etukannen pääkuva: Olli Kariniemi Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2008

3 pääkirjoitus Järkevä kunta kantaa vastuunsa Päiväkeskustoiminnan perusedellytykset lepäävät tulevaisuudessa yhä vahvemmin kuntien vastuulla. Toiminnan pysyvyys on taattava kuntien riittävällä panoksella. Kuntien näkökulmasta kyse on toiminnasta, jossa ammatillinen päihdetyö ja kansalaisjärjestölähtöinen ihmisten arjen tukeminen linkittyvät toisiinsa. Päiväkeskuksissa konkretisoituu järjestöjen, kunnan ja seurakuntien yhteistyö ihmisen arjen kohtaamista korostavaksi toimintamuodoksi. Päiväkeskustoimintaan panostamisesta voidaan vetää kuntatasolla johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin kaikkein huonompiosaisille kuntalaisille lähipalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa turvataan. Moni kuntapäättäjä vaatii toiminnan vaikuttavuuden ja vai kutusten konkreettista osoittamista. Kuinka monta kunnalle kallista laitoshoitovuorokautta päivätoiminnalla kyetään välttämään? Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa. Markkinaehtoisten mittareiden sijaan päiväkeskustoiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioitaessa tulisi lähtökohdaksi ottaa toiminnan kyky vahvistaa ihmiselämän perusturvallisuutta. Hyvinvoinnin eri mittareilla arvioituna onnistuneen päiväkeskustoiminnan merkitys on yleisesti sosiaalialalla tunnustettu. Se tavoittaa ihmisryhmän, joka on muuten kovin syrjäytynyt. Näiden ihmisten päihteettömien päivien kokonaismäärä, päiväkeskusten luomat työllistymismahdollisuudet, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja yhteisöllisyydestä sekä ihmisarvon palautuminen ovat tärkeitä perusteita toiminnan riittävälle resurssoinnille. Paikallisjärjestöjen toiminnan merkitys nousee niiden ainutlaatuisesta kyvystä ehkäistä haittoja ja Kuva: Olli Kariniemi luoda osallistumismahdollisuuksia syrjäy ty mis uhan alla elävien ihmisten arkeen. On erit täin lyhytnäköistä ja keinotekoista aset taa tällainen toiminta kyseenalaisek si talousmaailman ja te hokkuuden mittareilla, jotka ovat va li tet tavan yksisilmäisiä. On kyetty riittävän kiistattomasti osoittamaan, että paikallisella tasolla päivätoiminta on toimiva tapa kaventaa terveys eroja ja katkaista syrjäytymiskierteitä. Tämän toivoisi riittävän perusteeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Valitettavasti kovenevien arvojen Suomessa todelliset teot huono-osaisten oikeuksien turvaamiseksi näyttävät jääneen liian usein kaiken muun jalkoihin. Syksyn kunnallisvaalit lähestyvät. Niiden yhteydessä olisi varmistettava keskustelu huono-osaisten oikeuksista lähipalveluihin, järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta osallisuuden ja haittojen ehkäisyn lisäämiseksi sekä kuntalaisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista vaikuttaa palvelujen uudistamiseen. Nämä teemat johdattaisivat poliittisesta päätöksenteosta kiinnostuneet päivätoiminnan ytimeen. Olisiko meidän syrjäytymistä vastaan taistelevien syytä nousta viimestään syksyn koittaessa yhtenä liikkeenä barrikaadeille? AARNE KIVINIEMI Toiminnanjohtaja 3

4 Päihdetyön päiväkeskustutkimus selvitti: Mihin päihdeongelmaisten päiväkeskuksia tarvitaan? Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama tutkimus selvitti päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta. Alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että alkoholia käyttävä keski-ikäinen mies on päiväkeskusten yleisin vierailija. Lopulliset tulokset valmistuvat maaliskuussa. Kuva: Tero Sivula / Kuvakori Sininauhaliiton RAY:n tuella teke mä kaksivuotinen päiväkeskustutki mus ta voitti 143 päihdeongelmaisten päi väkeskusta. Selvisi, että asiakaskäyntejä näissä päiväkeskuksissa on vuodessa lähes Tämä tarkoittaa selvästi yli 3000 asiakaskäyntiä päivässä. Vakioasiakkaita päiväkeskuksissa on noin , satunnaiskävijöitä saman verran. Yhteen sä päihdeongelmaisten päiväkeskukset tavoittavat noin eri asiakasta vuodessa. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt vastaavat puolista tutkituista päiväkeskuksista ja A-killat yli viidenneksestä. Loput päiväkeskukset ovat muiden järjestöjen, kuntien, A-klinikoiden ja seurakuntien ylläpitämiä. Tutkituista päiväkeskuksista yli kaksi viidesosaa on perustettu luvulla ja kaksi kolmannesta vuosina Pelkästään vuosien 2005 ja 2006 aikana on perustettu kuudennes tutkituista päiväkeskuksista, 21 kappaletta. Päihdeongelmaisten päiväkeskusten asiakkaiden enemmistö on keski-ikäisiä miehiä Kun päiväkeskukset kuvasivat kävijäkuntaansa, 73 % vastanneista mainitsi työttömät, 47 % erityyppiset eläkeläiset ja 39 % yksinäiset ja syrjäytyneet. Asiakkailleen päiväkeskukset tarjoavat esimerkiksi kahvilan (85 % päiväkeskuksista), ryhmätoimintaa (84 %), ruokailu- (81 %) ja peseytymismahdollisuuden (70 %). Päiväkeskusten tavoitteissa 4

5 Päihdetyön päiväkeskus katoava työmuoto vai tärkeä osa palveluketjua? Seminaarit TURKU HELSINKI JYVÄSKYLÄ Aiheesta lisää takasivulla Tutkimukseen osallistuneiden järjestöjen päiväkeskustoiminnalleen asettamia tavoitteita. korostuvat myös muut asiat kuin perustarpeet: päihteettömyyden lisäksi päiväkeskukset tavoittelevat sosiaalista tukea, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea, elämän ja arjen hallintaa sekä elämän laatua. Myös ihmisarvon kokeminen, kokemus omasta tärkeydestä, korostuu useissa vastauksissa. Alkoholi on edelleen ylivoimaisesti yleisin kävijöiden ensisijainen päihde Päihdekentän muutos on havaittu jo monissa päiväkeskuksissa: perinteiset alkoholistimiehet vähenevät ja tilal le ovat tulossa nuoret, naiset ja sekakäyttäjät. Kävijöiden ongelmien vaikeutuminen haastaa päiväkeskukset tulevaisuudes sa. Toinen selkeä tulevaisuuden haaste on talous. Viidennes päiväkeskuksista piti taloudellista tulevaisuutta huo nona ja lisäksi seitsemäsosalla tule vaisuus oli hankkeiden varassa loppuvuodesta 2006, jolloin aineisto kerättiin. Toisaalta talous näytti hyvältä tai ainakin vakaalta yli kolmanneksessa päiväkeskuksista. Jonkinlainen ostopalvelusopimus kunnan kanssa oli puolella päiväkeskuksista. Päiväkeskukset toimivat 91 kunnan alueella, ja näissä kunnissa asuu yli 3,2 miljoonaa ihmistä. Tutkimuksessa päiväkeskustoiminnasta kysyttiin myös niiltä kunnilta, joiden alueella päiväkeskukset toimivat. Kuntien sosiaalijohdot olivat kaikkein voimakkaimmin samaa mieltä sen kanssa, että päiväkeskus tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden osallisuuteen ja että päiväkeskus kunnioittaa asiakkaan oikeuksia. Päiväkeskusten katsottiin myös vaikuttavan asiakkaisiin myönteisesti. Neljä viidesosaa (80 %) kunnista oli melko paljon tai voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tavoittaa asiakasryhmän, jonka tavoittaminen on päihdepalveluissa muuten vaikeaa. Kolme neljäsosaa (75 %) kunnista oli joko melko paljon tai voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tuottaa kunnan kannalta tärkeitä palveluja kustannustehokkaasti. Kolmannes kunnista oli voimakkaasti samaa mieltä siitä, että päiväkeskus tuottaa vapaaehtoisvoimin tukea, joka vähentää ammatillisten palvelujen käyttöä. Sininauhaliitto käynnisti päiväkeskustutkimuksen tilanteessa, jossa vuoden 2003 päihdetapauslaskennan perusteella pääteltiin, että päiväkeskustoiminta oli hiipumassa. Nyt tehty tutkimus kertoo, että päiväkeskuksissa on huomattava määrä kävijöitä ja uusia päiväkeskuksia on perustettu 2000-luvulla runsaasti. Päiväkeskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa päihdehuoltojärjestelmässä Kun kunnille esitettiin väite Päiväkeskuksella on tärkeä rooli kunnan päihdepalveluissa, tasan puolet vastasi voimakkaasti samaa mieltä ja kolmannes melko paljon samaa mieltä. Vain kuudesosa oli jotain muuta mieltä. Väitteeseen päiväkeskus on luonteva osa kunnan päihdepalveluja vastaukset olivat vielä yhdenmukaisemmat. Kymmenes ilmoitti olevansa jonkin verran samaa mieltä väitteen kanssa. Yksikään ei vastannut vain hieman tai ei lainkaan samaa mieltä eikä kukaan jättänyt vastaamatta siksi, ettei olisi osannut sanoa. Sen sijaan peräti yhdeksän kymmenestä kunnasta oli voimakkaasti tai melko paljon samaa mieltä siitä, että päiväkeskus on luonteva osa kunnan päihdepalveluja. Tutkimus päihdetyön päiväkeskuksista julkaistaan maaliskuun lopussa PEKKA LUND tutkimuspäällikkö 5

6 A-kiltojen Liiton Ville Liimatainen: Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI Liimatainen aloitti A-kiltojen Liiton toiminnanjohtajana hiljattain. Hän tuli tehtävään Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupäällikön paikalta. Kaikki A-kiltatoiminta on päihteetöntä toimintaa. Tavoitteena on oman elämänlaadun parantaminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa. Toiminnassa korostuvat vapaaehtoisuus, vertaisuus ja yhdessä toimiminen A-kiltojen Liitto perustettiin vuonna Tänä päivänä A-kiltojen Liitolla on lähes yhdeksänkymmentä itsenäistä jäsenyhdistystä. Paikalliset A-killat ovat hyvin erilai 6 sia. Valtaosa A-killoista on pieniä yhdistyksiä, osa taas taloudeltaan suuria ja toiminnoiltaan monipuolisia. Suurimmat jäsenjärjestömme löytyvät isommilta paikkakunnilta kuten Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Porista, A-kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Ville Liimatainen kertoo. Järjestöerityinen näkökulma tärkeä A-killat ovat päihteettömiä yhteisöjä, jotka järjestävät muun muassa päiväkeskustoimintaa. Toimintaa pyörittävät pääsääntöisesti vapaaehtoiset ja siitä vastaavat yhdistyksen luottamushenkilöt. Isommissa yhdistyksissä voi olla myös työsuhteeseen vakinaisesti ja palkkatuella palkattuja työntekijöitä. Usein se on päihteiden käytöstä toipuvan tukityöpaikka ja tukee kuntoutumista. Päiväkeskukset ovat arvokasta matalan kynnyksen toimintaa, joita myös kuntien tulisi tukea. Ne voisivat esimerkiksi tarjota tilat ja ottaa järjestöt mukaan myös muuhun yhteistyöhön kuten kunnan päihdestrategian suunnitteluun, Liimatainen ehdottaa. Hän on huolissaan järjestöerityisen näkökulman hiipumisesta kunnissa. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestötoimintaa on pidetty kansalaisyhteiskunnan luovuttamattomana osana. Se rakentaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteisestä hyvästä päättämiseen ja tekemiseen. Järjestöjen toimintaa ei nähdä enää eri tyisenä. Kunnat kohtelevat enene västi järjestöjä samalla lailla kuin palveluja myyviä yrityksiä. Tämä näkyy esimerkiksi A-kiltojen toiminnassa siten, että kunnat nostavat tilavuokria ja vaikeuttavat näin toimintaa. Yhteisöllisyyden tukemiseen tarvitaan oma tila, jossa voidaan kokoontua. Liimatainen kehottaakin kuntien päättäjiä ottamaan järjestöt paremmin mukaan hyvinvoinnin rakentamiseen. Hän toivoo kunnilta rohkeampia welfare-mix -ratkaisuja, jossa ne tuottavat palveluja toimija-, kunta- ja seudullisista rajoista välittämättä. Erilaiset rajat ylittävät -ratkaisut ovat lisääntyneet ja se sopii hyvin myös päiväkeskuspalvelujen tuottamiseen. Liiton palvelut vahvistavat yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoisuutta A-Kiltojen Liiton tehtävänä on palvella paikallisia A-kiltoja aluetyön, koulutuspäivien, valtakunnallisten tapahtumien sekä Vesipostin avulla, joka on Liiton tiedotuslehti. Suomi on jaettu kuuteen alueeseen, jotka ovat kolmen toiminnanohjaajan toiminta-alueena. Kukin ohjaajista vastaa kahden alueen toiminnanohjauksesta.

7 Alueellisesti järjestetään muun muassa virkistys- ja koulutusviikonloppuja. Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, henkilöt vaihtuvat ja koulutusta tarvitaan koko ajan. Teemat liittyvät useimmiten A-kiltatoiminnan perusteisiin, järjestötoimintaan ja paikallisen päihdepoliittisen toiminnan kehittämiseen. A-kiltojen Liitto järjestää vuosittain myös kolme valtakunnallista tapahtumaa. Ne pyritään järjestämään paikoissa, jossa on aina hyvät mahdollisuudet myös virkistymisen. Virallisten kokousten yhteydessä, jotka ovat yleensä viikonloppuisin, pidetään Liiton kevät- ja syyspäivät. Vuosittain järjestämme myös kesäpäivät, Liimatainen kertoo. Liiton palveluksessa on kaikkiaan yksitoista henkilöä, joista yksi on Helsingissä toimiva päihdeasiamies. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos päihdehoitoon pääsyssä tai hoidossa ilmenee ongelmia ja jos päihdeongelmaan ei saa apua kotikunnan sosiaalitoimistosta tai terveyskeskuksesta eikä kunnan sosiaaliasiamies tai terveydenhuollonyksikön potilasasiamies voi tai halua auttaa. Ensimmäiset A-killat perustettiin viisikymmentä vuotta sitten. Tuolloin A-klinikoiden asiakkaat halusivat kokoontua myös hoidon ulkopuolella ja vahvistaa pyr kimystä päihteettömään elämään. Näin syntyivät ensimmäiset A-killat. Toiminta on alusta lähtien perustunut vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen. A-kiltojen Liitto ja Sininauhaliitto tekevät yhteistyötä päiväkeskustoiminnan kehittämiseksi A-kiltojen Liiton päiväkeskukset olivat mukana Sininauhaliiton päiväkeskustoiminnan tutkimushankkeessa. Kari Haavisto: Kuntien hartioiden leventämisestä apua päihdehoitoon TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Päihdehuollon asiakaskunta on vuoden 2004 alkoholiveroalennuksen jäljiltä huonossa kunnossa. Viime vuoden alussa hyväksytty Kunta- ja palvelurakenneuudistus -laki parantaa kuntien mahdollisuuksia vastata päihdehoidon kasvaneisiin haasteisiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen avulla pyritään säilyttämään kansalaisten terveyspalvelut vähintään entisellä tasolla. Pienten kuntien talousahdinko tullee kohenemaan. Päihdehoidon resursseja ei sinänsä lisätä, mutta pienten kuntien toimintaa niputetaan seudullisesti isompiin rakenteisiin. Käytännössä alle väestöpohjaiset kunnat yhdistetään, jolloin resurssit ovat jaettavissa tasaisemmin. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriöstä puhuu kuntien leveimmistä hartioista. Kuntien voimavaraksi nousee siten yhteistyö, verkostoituminen ja palveluiden organisointivastuullisten muutos. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohta sosi aali- ja terveydenhuollossa on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön ja väestöpohjan vahvistaminen palvelujen järjestämisessä. Vaikka rakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, ei palvelujen tuottamista ole tarkoitus keskittää, vaan lähipalvelut turvataan jatkossakin. Riittävän päihdehoidon järjestäminen kuuluu edelleen kuntien vastuulle, sanoo Kari Haavisto. Kolmannen sektorin huoleksi jää terveydenhuollon erityiskysymyksiin vastaaminen. Haavisto näkee palve lujärjestelmän suurena haasteena sen, ettei asiakaskunta aina sovi palveluntuot tajan määritelmiin. Päihtyneen asiakkaan täydellinen sulkeminen palveluiden ulkopuolelle on mahdoton yhtälö. Esimerkiksi katkaisuhoitoon pääsemisen ehtona päihteettömyys on absurdi vaatimus. Yhtä suuri mahdottomuus yksilön kannalta on se, että hoitoon pääsee helmikuussa, muttei lokakuussa, hän toteaa. Korostan päihdepalvelujen ja päiväkeskusten kynnyksen mataluutta. Myös työntekijöiden jalkautuminen on järkevää. Kaikkiin terveyspalvelupaikkoihin tarvitaan automaatiksi se, että asiakkaalta aina kysytään alkoholinkäytöstä. Mini-intervention, vertaistuen ja poliittisten päätösten uskotaan vaikuttavan päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Juuri nostettua alkoholiveroa luvataan ministeriöstä tarkistaa edelleen tänäkin vuonna. 7

8 Sosiaalijohtaja Hannu Rutanen: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat tarvitsevat lähipalveluja TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Viime vuoden alussa hyväksytty Kunta- ja palvelurakenneuudistus -laki velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja tarvittaessa kuntaliitoksiin palvelujen järjestämiseksi. Sen seurauksena monet kunnan palveluista siirtyvät kauem maksi keskuksiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Sen tarkoituksena on kuntien vastuulla olevien palveluiden tarjoaminen taloudellisesti riittävän vahvoissa yksiköissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt huomattavasti vireillä olevien ja toteutuvien kuntaliitosten määrää. M20-hankkeen projektipäällikkönä kolme vuotta toiminut Hannu Rutanen on seurannut kunta- ja palvelurakenneuudistusta aitiopaikalta. Tällä hetkellä hän toimii sekä Lammin kunnan sosiaalijohtajana että Tuuloksen kunnan perusturvajohtajana. Kumpikin kunta on päättänyt liittyä Hämeenlinnan kaupunkiin yhdessä Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien kanssa. Uusi yli asukkaan Hämeenlinna ilmestyy Suomen kuntakartalle Kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa kunnat toivottavasti pohtimaan, mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti ja mitkä lähipalveluina. Päihde- ja mielenterveysasiakkaista suurin osa jää palvelujen ulkopuolelle, jos ne viedään kauas. Tarvitaan palveluja, jotka ovat lähellä, Rutanen muistuttaa. Lammilla ei ole jääty odottelemaan kuntaliitosta sormi suussa vaan ollaan synnyttämässä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eräänlaista lähipalvelukeskusta. Se tarjoaa monipuolisia päihdepalveluja, asumisen tukemiseen liittyviä palveluja mielenterveyskuntoutujille, kuntouttavaa työtoimintaa jne. Tukea monille eri ihmisryhmille. Tämä voisi olla yksi sellainen Kolmen M20-vuoden aikana Rutanen oli mukana perustamassa 14:ää päihteidenkäyttäjien päiväkeskusta Suomeen. Pohjoisin hankepaikkakunta oli Sodankylä ja eteläisin Hanko. palvelu, jota järjestöt voisivat myydä kunnille. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa, sillä perustoiminta vie kaiken ajan. Myytävät tuotteet eivät kuitenkaan voi olla pieniä, yksittäisiä palveluja vaan laajempia kokonaisuuksia. Asiakkaat ovat tänä päivänä moniongelmaisia ja palvelujenkin on tuettava heitä kokonaisvaltaisesti, Rutanen neuvoo. Hän kehottaakin järjestöjä varautumaan kuntakartan uudistukseen yhteistyötä tiivistämällä. Näin ne kykenevät paremmin vastaamaan kuntien yksilölliseen palvelutarpeeseen. Tilaaja odot taa palvelujen tuottajalta myös vahvaa osaamista, joten ammatillisuudesta on pidettävä huolta. Kunnan toimintatapojen tunteminen on eduksi silloin, kun järjestö tarjoaa palvelujaan kunnalle. Vahvasta kuntataustastani oli apua silloin, kun neuvottelin M20-hankkeen tiimoilta uusien päiväkeskusten perustamisesta hankepaikkakunnille, Rutanen kertoo. Kolmen M20-vuoden aikana Rutanen oli mukana perustamassa 14:ää päihteidenkäyttäjien päiväkeskusta Suomeen. Pohjoisin hankepaikkakunta oli Sodankylä ja eteläisin Hanko. 8

9 Päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT M20-hankkeen käynnistämät päiväkeskukset saivat hyvän ponnahduslaudan kolme vuotta sitten. Alkoholiohjelma oli ajankohtainen ja inspiroinut hyviä kehittämishankehakemuksia. Päihdestrategia vaikutti siihen, että avustusmäärät kasvoivat huimasti. Nyt hankkeen loppumetreillä hyvin toimivat päiväkeskukset ovat uuden tilanteen edessä. M20-hanketta lähdettiin kolme vuotta sitten rahoittamaan, koska se oli hyvin suunniteltu laajempi kehittämishanke. Meille esiteltiin hyvin koordinoitu ja päiväkeskustyötä systemaattisesti kokoava kehittämishanke, toteaa Raimo Viiansuo RAY: sta. Kohti kuntarahoitusta Nykyisen hankkeen päättyessä päiväkeskukset ovat uudessa tilanteessa. Jatkorahoitushankkeissa pitää olla kehittämisnäkymää ja uutta innovatiivisuutta. RAY ei myönnä jatkorahoituksia Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kannalta tarvittaisiin myös laskelmia siitä, kuinka paljon yhteiskunta säästää päiväkeskusten tekemän työn ansiosta. pelkkään ylläpitoon. RAY:n rahoitusmahdollisuudet pysyväisluonteisissa avustuskohteissa rajautuvat ennen kaikkea seudullisiin ja alueellisiin hankkeisiin. Paikallisiin rahoituksen tavoitteisiin tarvitaan kunnallista vaikuttamista. Muilla sektoreilla esim. vanhustenhuollossa päivätoiminnan rahoituksessa on yhä enenevässä määrin siirrytty kuntarahoitukseen. Tilanne on tietysti ongelmallinen kuntien tiukan rahatilanteen vuoksi. Käytännössä päihdetyön toimijoiden kannattaa yhdistää voimat aina yhden alueen toimijoiden kanssa ja tarjota kunnalle koko alueen päivätoiminnan kattavaa pakettia. Päiväkeskustyö ruohonjuurelta uudelle tasolle Päihdetyö on M20-hankkeessa viety seuraavalle tasolle. Käytännön työn systemaattinen kokoaminen helpotti rahoittajaa katsomaan keskitetymmin, mihin päin rahoitetaan. Päihdetyön päivätoimintaa kannattaa rahoittaa, Viiansuo arvioi. Arkityöstä kertominen on aivan olennaista ja tässä laajuudessaan kristillisen päihdetyön kentässä melko uutta. Uudelle tasolle nouseminen näkyy eri toimijoiden yhteistyön kasvua. Toiseksi jokaisen hankkeen kohdalla tehdään perusteellista pohjatyötä. Projektit etenevät entistä nopeammin. M20 oli tätä ajatellen onnistunut hanke. Innovatiivisuuden löytäminen hankehakemuksista on vuosi vuodelta hankalampaa, kun järjestöjen luoma toiminta alkaa olla hyvin pitkälle kehitettyä. Mutta jos te löydätte jonkun kultajyvän, hyvä hakemus kyllä saa rahoitusta. Tren di on käynnistämishankkeiden sijaan kehittämishankkeissa, Viiansuo viittaa. Tiukkeneviin linjauksiin kannattaa hänen mukaansa suhtautua vakavasti. Mikäli kohteella ei ole avustussuunnitelmaa, kannattaa olla yhteydessä rahoittajaan. Ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön tarvitaan myös laskelmia siitä, kuinka paljon yhteiskunta säästää päiväkeskusten tekemän työn ansiosta. RAY jakaa historiansa suurimman avustuspotin Raha-automaattiyhdistyksen hallitus jakaa avustuksia vuodelle hakijalle yhteensä 312 miljoonaa euroa. Jako on tänä vuonna 70 vuotta täyttävän RAY:n historian suurin. Viime vuodesta avustussumma on noussut 6 miljoonaa euroa. Sininauhaliitosta avustusta haki puolet jäsenjärjestöistä (50) ja sitä myönnettiin 38 hakijalle. Sininauhasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja keskusliitto ovat suurimpia avustusten saajia. Liiton jäsenistä Ruoka Apu yhdistys ry ja Toimintayhdistys Leppälintu ry saivat RAY:n avustusta ensimmäisen kerran. Sosiaalipalvelualan liikevaihto kasvaa vauhdilla Sosiaalipalvelutoimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2006 neljänneksellä. Sosiaalipalveluja tuottavat sekä julkinen että yksityinen sektori, jota edustavat järjestöt ja yritykset. Yksityisen sektorin osuus sosiaalipalvelujen 6,8 miljardin kokonaistuotoksesta oli jo lähes kolmannes. Tiedot käyvät ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten sosiaalipalvelujen toimialaraportista. Kolmas sektori yhtiöittänyt toimintaansa Suurin osa (90 %) sosiaalipalveluyrityksistä oli edelleen pieniä ja työllistivät alle 10 henkilöä. Tosin muutama suurempi yritys on valtaamassa markkinoita yritysostoin. Yrityksen pieni koko ei ole negatiivinen asia, jos yritys on riittävän iso toimiakseen kannattavasti. Tosin moni pieni yritys on hyvin haavoittuva, koska sen toiminta on vieläkin yhden kunnan ostojen varassa. Palvelutuotantoa harjoittavat kolmannen sektorin toimijat ovat yhtiöittäneet toimintaansa. Suuntaus jatkunee, koska verottaja katsoo niiden palvelutuotannon elinkeinotoiminnaksi ja veronalaiseksi. Sosiaalipalveluyrityksiä oli vuonna 2006 noin Ne työllistivät yli henkilöä, missä on lisäystä neljänneksen verran. Kotipalveluihin syntyi eniten uusia yrityksiä eli 184. Pieniä ammatillisia perhekoteja perustettiin 67. OLLI KARINIEMI 9

10 Esko Oikarinen: Päiväkeskukset lisäävät tasa-arvoa SIVUN TEKSTIT JA KUVAT: ANNIKA TREUTHARDT Päihdeongelmaiset eivät aina osaa vaatia oikeuksiaan tai hoitaa asioitaan. Päiväkeskuksen työntekijä toimii usein hänen tukihenkilönään, ja lisää toimillaan marginaaliin joutuneiden tasa-arvoa yhteiskunnassa. Päiväkeskusten merkitys näkyy myös välittömänä perusterveyden huoltona, kuten säännöllisen ruokailun järjestämisenä. Päihdeongelman hoito- ja kuntouspalvelujen tarjoaminen kuuluu kunnille. Yhteiskunnallinen lähestymistapa on useimmiten sitä, että ongelmaa pidetään itseaiheutettuna ja siksi se hylätään perusterveydenhoidosta. Verovaroja ei haluta käyttää näihin kustannuksiin. Joroisten kunnan entinen sosiaalijohtaja Esko Oikarinen muistuttaa, että vaikka päihdeongelma olisikin itseaiheutettua, ihmisiä ei saisi jättää tuuliajolle. Nämä ihmiset eivät välttämättä pysty itse ajamaan asioitaan. Siinä mielessä päi väkeskustoiminta yhtenä päihdehoitopalveluna lisää marginaaliin joutuneiden tasa-arvoa jyrkästi polarisoituneessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä päiväkeskustoimintaa on melko mahdotonta niveltää suoraan kunnan omiin resursseihin, Oikarinen sanoo. Päiväkeskukset ehkäisevät päihdehaittoja Jos päiväkeskukset lopetetaan, päihdeongelmat kaatuvat terveydenhuollon piikkiin. Yhden ihmisen haimatulehduksen hoito maksaa huomattavasti enemmän kuin päivä päiväkeskuksessa, puhumattakaan maksakirroosin, rasvamaksan, dialyysi- tai myrkytystilojen hoidosta. Listassa ei vielä päästy toksisista vaikutuksista aivoihin, hermostoon, lihaksiin saati psyykkisiin ongelmiin. Hintaa nostavat myös alkoholin aiheuttamat välilliset kustannukset kuten kaatumiset, hukkumiset, tapaturmat, väkivalta ja mielenterveysongelmat. Oikarisen mielestä laitoshoito toimii kunnissa melko hyvin, mutta jatkohoito kompastelee. Tässä hän näkee päiväkeskusten mahdollisuudet. Kannatan päiväkeskustoimintaa, joskin se ei voi olla vapaaehtoistyön varassa. Laman syvimpinä vuosina julkisia palveluita siirrettiin järjestöille. Se oli huono tie, eikä sen varaan voi rakentaa, hän muistuttaa lopuksi. Stakesin päihdetyön kehittämispäällikkö Airi Partanen: Päiväkeskukset piilossa päättäjiltä Päiväkeskuksissa yhdistyy ammatillinen päihdetyö jokapäiväiseen elämänkulkuun, mikä on poikkeuksellista muuhun päihdekenttään verrattuna. Monien päivä keskusten palvelut ovat kuitenkin piilossa päättäjiltä, sillä harva päiväkeskus ilmoittautuu hoitopalvelutietokantaan. Useinmiten palvelu rahoitetaan myös lyhytkestoisella hankerahoituksella, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa. Päiväkeskusten asema päihdepalveluiden kentässä on merkittävä. Ne poikkeavat virallisten tahojen hoitojärjestelmistä siinä, että ne pystyvät tukemaan päihdeongelmaisten arjessa selviytymistä. Päiväkeskus on ainakin periaat 10 Alkoholiveron alentami sen jälkeen vuonna 2005 alkoholi kuolemia oli yli Erityispalvelut ovat ison haasteen äärellä, arvioi Airi Partanen. teessa paikka, jossa riittävän pitkäjänteinen työ on mahdollista. Päiväkeskukset ovat erittäin tarpeellisia. Kuntien pitäisi nähdä ne osana hoitoketjua, Stakesin ehkäisevän päihdetyön kehittämispäällikkö Airi Partanen toteaa. Partanen kaipaa kuitenkin lisää tietoa niiden tekemästä työstä ja sen volyymista. Harva päiväkeskus ilmoittautuu esimerkiksi hoitopalvelutietokantaan. Tiedon pirstaleisuus ja todellisen kuvan puuttuminen päiväkeskusten nykyisestä tilasta on ongelma. Toivomisen varaa Partanen näkee myös päiväkeskusten toiminnan rahoittamisessa, koska pitkäjänteiseen toiminnan ylläpitämiseen ei rahoittajaa ole. Päihdeongelmasta toipuminen on pitkä prosessi, eikä toiminta voi perustua pelkästään lyhytkestoiseen hankerahoitukseen. Päiväkeskustutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että päiväkeskuksia rahoitetaan osin RAY:n tuella, osin kuntien ostopalveluina. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskellä Partanen toivoo, että myös päihdehoito muistettaisiin.

11 Hyvää Osa 5 työtä! Ilon lähteitä työssä g TEKSTI: TUOMO SALOVUORI KUVA: TERO SIVULA / KUVAKORI Muistan joskus ihmetelleeni, miten joku haluaa ryhtyä hammaslääkäriksi. Ajatukseni tästä muuttui muutama kuukausi sitten. Olin useita päiviä kärsinyt hammassärystä ja viimein eräänä lauantai aamuna oli mentävä kaupungin päivystysvastaanotolle. Hammaslääkärin tuoliin istuuduttuani tunsin heti päätyneeni asiantunteviin, taitaviin ja kokeneisiin käsiin. Puolen tunnin hoidon jälkeen viikkoja kestänyt vihlominen ja särky olivat poissa. Tuolista noustuani olin hyvin kiitollinen ja helpottunut. Minun oli helppo arvostaa näitä alan ammattilaisia. Uskon myös, että minua taitavasti hoitaneet ammattilaisetkin tunsivat työniloa nähdessään, miten merkittävää apu oli. Joitakin viikkoja myöhemmin luin Jari Hakasen (2005) hammaslääkäreiden parissa tekemästä tutkimuksesta. Siinä hän selvitti, mistä hammaslääkärit löytävät voimia työhönsä. Tutkimuksen mukaan hammaslääkäreille työniloa ja -imua tuottavat työn ytimessä olevat asiat kuten työn itsenäisyys ja sen käsityömäinen luonne. Myös mahdollisuus auttaa, altruistisuus, oli merkittävä ilon lähde. Seuraavalle sivulle 11

12 Edelliseltä sivulta Muina ilon lähteinä mainittiin työn kehittävyys ja mahdollisuus nähdä oman työn tuloksia välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Myös erilaiset sosiaaliset energisoijat olivat tärkeitä, kuten esimieheltä saatu tuki, hyvät vertaiskontaktit, työpaikan hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri sekä myönteiset potilaskontaktit. Ehkäpä joku pohtii parhaillaan, millaisista asioista päihdetyöntekijä ammentaa voimaa työhönsä, jossa hän kohtaa monenlaisia vaikeita asioita. Työn sisäiset tekijät tyytyväisyyden lähteinä Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. Työssä jaksamista on tutkittu paljon. Mutta vain pieni osa tutkimuksesta on kohdistunut työn positiivisiin voimavaroihin. Hakanen (2005) mainitsee, että 92 prosenttia alan tutkimuksesta on perustunut negatiivisiin hyvinvointi- ja terveysindikaattoreihin. Esimerkiksi opettajien stressiä ja ahdistusta on tutkittu noin kymmenkertaisesti opettajien innostukseen ja 20-kertaisesti heidän kokemaansa iloon verrattuna. Tämä sama kiinnostus näkyy myös Journal of Occupational Health -lehdessä, jonka artikkeleista 95 prosenttia käsitteli työntekijöiden hyvinvoinnin kielteisiä puolia ja vain 5 prosenttia työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työn tarjoamia positiivisia voimavaroja on kuvattu erilaisilla sanoilla. Ennen puhuttiin enemmän työtyytyväisyydestä, joka jaettiin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ensiksi mainittuja olivat työn mielenkiintoisuus, tunnustuksen saaminen, etenemismahdollisuudet ja onnistuminen työssä. Ulkoisia työtyytyväisyyden lähteitä taas olivat palkka, ulkoiset työolot, sosiaaliset suhteet, työn organisointi ja henkilöstöpolitiikka. Muutamat tutkimukset osoittivat, että sisäisiä tekijöitä painottavat ihmiset olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Koska sinä viimeksi koit työssäsi tyydytyksen tunnetta tai häivähdyksen työnilosta? Mitä silloin tapahtui? Omia voimanlähteitä voi miettiä arjen tilanteiden kautta. Arvot jaksamisen tukena Työn ilo liittyy myös omiin arvoihin. Mitä enemmän saamme tehdä omien arvojemme mukaista työtä, sitä tyytyväisempiä yleensä olemme. Joitakin vuosia sitten Sininauhaliitto kyseli päiväkeskusten työntekijöiltä, mistä he ammentavat voimaa työhönsä. Esille nousivat henkilökohtaiseen uskoon ja kutsumukseen liittyvät tekijät. Koulutus, työnohjaus ja työpari olivat myös voimanlähteitä. Työn ulkopuolella merkittäviä tekijöitä olivat ystävien ja perheen tuki, oma elämänkokemus, seurakuntayhteys ja harrastukset. Hyviä työtilanteita miettiessä voi pohtia, mitkä itselle tärkeät arvot toteutuivat tuossa tilanteessa. Tilan raivaaminen omien arvojen mukaiselle työlle vahvistaa työniloa. Hakasen tutkimus osoittaa, että jaksamisessa on keskeistä työn vaatimusten ja työn voimavarojen keskinäinen suhde. Niinpä työssä kannattaa vähentää voimavaroja syöviä tekijöitä ja vahvistaa työn imua synnyttäviä tekijöitä. Keskittyä asioihin, jotka ovat helposti muutettavissa. Kaikkien työssä on asioita, joiden muuttaminen on vaikeaa. Toisaalta voi löytyä myös asioita, jotka ovat helposti muutettavissa ja usein jopa ilmaisia. Arvostavan palautteen antaminen, ideoiden ja kokemusten vaihto, hyvä esimiestuki ja hyvän huumorin viljeleminen ovat esimerkkejä muutoksista, jotka ovat helposti toteutettavissa. Työniloa! Lähde: Jari Hakanen: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino Kristilliset järjestöt alkavat kouluttaa ohjaajia toipumisryhmiin Keväällä 2008 alkaa kristillisen toipumisryhmän ohjaajakoulutus Perheniemen evankelisessa opistossa. Se antaa valmiuksia toimia erilaisten ryhmien vetäjänä. Koulutuksessa tutustutaan eri ryhmämalleihin, perehdytään toipumisen prosessiin ja ihmisen sielunhoidolliseen kohtaamiseen. Vertaistuen on todettu olevan erittäin tehokas tuki ja apu erilaisista elämän kriiseistä selviytymisessä. Ohjaajien koulutuksen aloittaminen on todella hieno juttu! Koulutus liittyy Sininauhaliiton laajempaan kristillisen vertaisryhmätoiminnan kehittämistyöhön, johon ollaan saamassa RAY-rahoitusta. Tulemme jatkamaan viime vuoden lopussa lopettaneen Kriisipalvelu ry:n vuonna 1978 aloittamaa kehittämistyötä, Sininauhaliiton toipumistyöstä vastaava Virpi Kujala toteaa. 12 Koulutus vahvistaa ryhmätoimintaa järjestöissä ja seurakunnissa Ohjaajakoulutus on tarkoitettu toipumistyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille toipumis- ja vertaisryhmien ohjaajille sekä seurakuntien työntekijöille. Sillä halutaan lisätä ja vahvistaa kristillistä vertaisryhmätoimintaa järjestöissä ja seurakunnissa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Sininauhaliiton Internet-sivuille kootaan vertaistuen tietopankki jo olemassa olevista vertaisryhmämalleista ja niiden toteuttajista. Tietopankki palvelee järjestöjä ja seurakuntia, jotka kehittävät omaa vertaisryhmätoimintaansa. Myös omaan toipumiseensa apua ja tukea etsivät ihmiset voivat löytää tietopankista itselleen sopivia tuen muotoja, Kujala kertoo. Koulutuksen suunnittelussa ovat olleet mukana Kriisipalvelu ry, KAN ry, Samaria ry ja ViaDia ry ja se toteutetaan yhteistyössä Sininauhaliiton ja Perheniemen evankelisen opiston kanssa. Virpi Kujala Lisätietoja: Virpi Kujala Kristillisen vertaisryhmätoiminnan kehittäjä

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Toivottomuutta kannattaa torjua

Toivottomuutta kannattaa torjua 2/2006 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Perhetyön koordinaattori Asta Juntunen: Me aikuiset olemme vastuussa Keravan Suojakotiyhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Jari Savola: Päihteidenkäyttäjilläkin on oikeus

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Ihmisiä Päihdetyössä

Ihmisiä Päihdetyössä Ihmisiä Päihdetyössä -seminaari 27. 28.11.2014 Jyväskylä Yhteisöllisyys päihde- ja mielenterveystyön työvälineeksi ja laatutekijäksi! Avoimessa koulutustarjonnassamme mm. Yhteisöhoito 2015-2016 (20 op)

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot