Terveysteknologiassa vienti vetää. Normipäivä valtiolla. Rehn uskoo koulutukseen. Palkkauksen perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysteknologiassa vienti vetää. Normipäivä valtiolla. Rehn uskoo koulutukseen. Palkkauksen perusteita"

Transkriptio

1 Terveysteknologiassa vienti vetää Rehn uskoo koulutukseen Normipäivä valtiolla Palkkauksen perusteita

2 Sisällys 1/ Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana 14 Salon rakennemuutoksen kourissa 16 Siltojen lumoissa 18 Insinööri hoitaa ihmisten terveyttä 20 Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi 22 Palkansaajat EU-kampanjaan 22 Työelämää kehitetään taantumassakin 24 Renkaita valmistetaan Venäjällä 26 Intiasta pohjoiseen töihin 34 Jääkiekolla insinööriksi 38 Järjestöjohtajat koolla VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 28 Oikeus 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste 43 Luuppi Tekniikkaa Puolustusvoimiin s. 10 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 20.3., 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Uusi nousu tarvitsee leveitä hartioita Näinä aikoina ei ole herkkua työskennellä julkisen sektorin palveluksessa. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella Etelä-Euroopan hurlumhei-valtioiden julkisen velan vastuuton paisuttaminen on rantautunut myös Suomeen. Valtiovalta ja puolueet puhuvat kovin äänenpainoin valtiontalouden tasapainottamisesta, kiistelevät säästöjen ja veronkorotusten oikeasta suhteesta ja etsivät keinoja julkisten palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. Viesti on selkeä, Suomen julkinen talous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Velan varassa ei voi loputtomiin elää, ei yksittäinen ihminen, perhe, kunta tai valtio. Tätä ei käy kiistäminen, mutta säästövimman keskellä on pidettävä järki päässä. Valitettavan monelle yhteiskunnalliselle keskustelijalle pohjoismainen hyvinvointimalli julkisine palveluineen on lähes paholaisesta, asia, josta on päästävä rivakasti eroon. Asian voi nähdä perustellusti toisinkin. Kansakunnan menestys on vuosikymmenten ajan levännyt suurelta osin hyvinvointimallin ja julkisen sektorin tuottamien palvelujen varassa. Suomalaisyritykset eivät olisi menestyneet ilman korkeatasoista ja tasa-arvoista peruskoulutusta. Edullinen ja kaikkien saatavilla oleva päivähoito on puolestaan mahdollistanut sen, että yhä useampi nainen voi osallistua työelämään. Toisin kuin monista puheenvuoroista voisi päätellä, nämä ja monet muut verovaroin rahoitetut palvelut ovat luoneet kilpailukykyä, eivät rapauttaneet sitä. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun Suomi etsii keinoja uudelle talouden nousulle. Hartioiden on oltava leveät, on huolehdittava siitä, että menneiden vuosikymmenten tavoin mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua uuden rakentamiseen. On tarkkaan harkittava mistä säästetään ja kuinka paljon, jotta emme kansakuntana sahaisi omaa oksaamme. Menojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös tuloihin. Yritykset huutavat kuorossa verohelpotuksia ja verosuunnittelun nimissä yrittävät parhaan kykynsä mukaan minimoida Suomeen maksettavia veroja. Lyhytnäköistä tai ei, jokainen verottajan ulottumattomiin ulkomaille kiikutettu euro on pois valtiovallan mahdollisuuksista luoda Suomeen uuden kasvun edellytyksiä, pitää tiet ja muu infrastruktuuri kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Kuljetusten häiriöiden vähentämiseen on useita keinoja Kun tunnistetaan toimitusketjujen riskejä, seurataan tavarankuljetuksia nykyistä paremmin, reagoidaan poikkeaviin tapahtumiin ja kirjataan häiriötilanteita ylös, voidaan ehkäistä tavarankuljetusten kuljetusvahinkoja, varkauksia ja muuta hävikkiä sekä viivästyksiä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on parin vuoden ajan kehitetty tavarankuljetusten turvallisuutta ja pyritty tutkimuksen keinoin vähentämään kuljetuksiin liittyviä häiriötekijöitä. Logistiikan häiriöiksi hankkeessa tunnistettiin muun muassa aikataulujen epätarkkuus, katoamisesta tai varastamisesta johtuva hävikki sekä tiedonkulun erilaiset ongelmat. Eniten hävikkiä kohtaavat korkean teknologian tuotteet, erityisesti elektroniikka. Häiriöt aiheuttavat sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Merkittävimpiä ovat sellaiset häiriöt, jotka aiheuttavat helposti todennettavia suuria kustannuksia tavaranomistajille sekä niiden lisäksi lisäävät toimitusten viiveitä, muita kuluja ja vahinkoja. Tutkimuksessa selvisi myös, että tieto ja tietämys häiriöiden laadusta sekä määrästä on hajallaan monimutkaisissa kuljetusketjuissa eikä osapuolilla ole yhtenäisiä toimintatapoja häiriöiden hallintaan. Koska asiantuntemus on hajallaan, myös häiriöihin puuttuminen ja niiden estäminen on hankalaa, puutteellista ja satunnaista. 40 % Taloustutkimuksen mukaan tablet-tietokoneiden käyttäjämäärät ovat kaksinkertaistuneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena Suomessa. Yhä useampi suomalainen käyttää internetiä jollakin mobiililaitteella. Heidän netin käytöstä jopa 40 prosenttia tapahtuu mobiilissa. Talvilomakausi alkaa Insinööriliiton vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kysyttiin talvilomaviettotapoja. Vastaajien suosikki on talvinen ulkoilu ja liikunta. Vastaajia oli 1 260, ja heistä 31 prosenttia ulkoilu oli mieluisin vaihtoehto. Tammi-helmikuun vaihteessa tullut lumipeite mahdollistaa lumilajien harrastamisen koko maassa. Viidennes vastaajista ei lomaile talvella. Liity Insinööri-lehden parveen: 10 % Ohjelma rakentuu lasten lomailun ympärille. 21 % En pidä talvilomaa. 18 % Puuhailen ja rentoudun kotosalla. 31 % Ulkoilen ja liikun talvilomien parissa. 31 % Matkustan etelän lämpöön tai muuten ulkomaille. 4

5 BITTIKATTAUS Julkisen sektorin kokoa voi mitata eri tavoin Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Tilastokeskuksen pääjohtajan Marjo Bruunin mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista. Suomessa tuo osuus oli 20 prosenttia vuonna EU-maista osuus oli suurempi Tanskassa ja Ruotsissa. Toinen vertailukelpoinen, helposti ymmärrettävä mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa 28 prosenttia. Julkiset kulutusmenot sisältävät paitsi julkisen talouden arvonlisäyksen, myös julkisen sektorin ostamat tavarat ja palvelut, joista on vähennetty asiakasmaksut ja vastaavat tulot. Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kuvaa siten julkisen sektorin tuottaman ja ostaman palvelutuotannon nettomenoja verrattuna koko kansantalouden tavara- ja palvelu-tuotannon arvoon. Suomessa suhdeluku oli 25 prosenttia vuonna EU-maista suhdeluku oli suurempi Alankomaissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Auton näkyvyys kuntoon Talven pakkaskelit tietävät lunta ja jäätä auton pinnoille ja ikkunoihin. Näkyvyyden varmistamiseksi ennen ajoa pitää puhdistaa auton ikkunat, peilit ja valot. Liikenneturva muistuttaa, että oiva apu jään sulattamiseen on auton riittävä esilämmitys. Esilämmittämällä autoa sopivan ajan lumet ja jäät poistuvat ikkunapinnoista, eikä laseja tarvitse skraapata. Liikkeellelähtö sujuu sekä nopeammin että mukavammin, sanoo Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Talvella auton matkustajien kenkien ja vaatteiden mukana autoon voi kulkeutua lunta ja jäätä. Lämpimässä autossa lumi sulaa ja ilmaan syntyy vesihöyryä, joka usein tiivistyy ikkunoihin. Koska lika sitoo kosteutta, huurtuu likainen ikkuna herkemmin kuin puhdas. Auton esilämmitys auttaa myös huurtumisen ehkäisyyn. Kun auto on lämmin ja kosteus on poistunut, eivät lasit myöskään huurru niin helposti. Esilämmitystä voi siis ajatella myös turvallisuustekijänä, Elovaara täydentää. Sisätilojen lämmin ilma ehkäisee huurtumista, mutta pidemmällä ajalla on tärkeää huolehtia myös ilman kierrosta. Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaanat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote pysyi vuonna 2013 samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Viime vuonna eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vaikka eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi selvästi, muutokset eri ikäryhmissä ja suhteessa ikäluokkien kokoon olivat pieniä. Siksi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pysyi ennallaan. Eläketurvakeskuksen julkaisema odote perustuu eläkelaitoksilta saatuihin tietoihin. Eläkkeellesiirtymisiän muutosta seurataan tilastollisella odoteluvulla. Luku kertoo, missä iässä eläkkeelle siirrytään, jos alkaneiden eläkkeiden määrä suhteessa vastaavanikäisen työeläkevakuutetun väestön määrään pysyy tilastovuoden (2013) tasolla. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi henkilöä, mikä on yli henkilöä enemmän kuin aiempana vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna heitä oli ensimmäisen kerran yli henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Viime vuonna henkilöä jätti työelämän työkyvyttömyyden vuoksi. Seuraa ajankohtaista eläkekeskustelua osoitteessa 5

6 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Opiskelijat haastavat ohjaukseen ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Julkisen sektorin leikkaaminen Talouspoliittinen keskustelu käy juuri nyt kuumana Suomessa. Vieläpä varsin usein siitä näkökulmasta, että meillä on liian suuri ja tehoton julkinen sektori, ja että ratkaisu ongelmiimme on sen leikkaaminen. Valtiontaloudessa meillä onkin noin kahdeksan miljardin euron vuotuinen alijäämä, joka joudutaan kattamaan tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilta hankittavalla lainarahalla. Näin ei voida pitkällä aikavälillä jatkaa, joten ongelma on todellinen. Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Keinoina on lueteltu taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset ja säästöt. Verojen ja leikkausten osuudet on hallituksen sisällä sovittu 50/50. Hallitus ei useiden arvioiden mukaan ole onnistunut edellä luetelluissa tavoitteissaan. Tilanne onkin todella hankala. Inhorealistisesti voi kysyä: otetaanko lapsilta, sairailta vai vanhuksilta? Kunta- ja sote-uudistukset ovat karanneet käsistä. Säästöjä ei tällä vaalikaudella ole tiedossa. Jäljellä ovat selkeät menoleikkaukset kunta- ja valtionpalveluissa. Reilun vuoden päässä olevat eduskuntavaalit eivät perinteisesti kannusta vaikeisiin päätöksiin. Meilläkin on Insinööriliiton sisällä kahtalainen tilanne. Valtaosa jäsenistä työskentelee teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla palvelualoilla. Suuressa kuvassa he toivovat yleensä tiukempaa kulukuria julkiselle puolelle, joka vähentäisi kokonaisverorasitusta. Toinen osa jäsenistä työskentelee kunnilla ja valtiolla. He tuottavat meille kaikille niitä julkisia palveluita, joita me ja perheemme kulutamme. Tasapainon löytäminen on vaikeaa. Tosiasia on kuitenkin se, että taas seuraava hallitus on yhtä askelta lähempänä leikkaamisen absoluuttista pakkoa, kun velkataakka jatkaa kasvuaan. Korkeakoulutuksen laajenemisen myötä harjoitteluista ja työkokemuksesta on muodostunut yhä keskeisempi koulutuksen kehitystrendi. Esimerkiksi ammattiyhdistykset ovat julkisuudessa vedonneet yrityksiin työharjoittelujen laadun kehittämiseksi. Harjoittelun toivotaan edistävän työllistymistä. Opiskelijat arvioivat kokemuksiaan pääasiassa myönteisesti ja kokivat harjoittelujen laajentaneen osaamistaan. He suhtautuivat kuitenkin kriittisesti ammattikorkeakouluista saamiinsa oppimistehtäviin, itsearvioinnin ohjaukseen ja ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen harjoittelunohjauksen avulla. Työnantajat toivoivat enemmän yhteydenpitoa erityisesti opiskelijoiden ohjauksen ja käytännön järjestelyjen tiimoilta. He olivat myös kiinnostuneita ohjaajakoulutuksesta. harjoittelua voidaan parantaa kehittämällä laatujärjestelmiä työnantajien näkökulmia paremmin huomioiviksi. Maarit Virolainen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen työharjoitteluja. Tuoreen tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään lähtökohtia harjoitteluissa oppimisen ja ammattikorkeakoulujen harjoitteluyhteistyön vahvistamiseksi. Uudet yritystukialueet kesällä Äkillisen rakennemuutoksen alueena Salon seutukunta sekä harvan asutuksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on nimetty korkeimman tukitason alueiksi. Yritysten investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuvat heinäkuun alusta alkaen. Tulevalla rakennerahastokaudella haluamme kohdistaa käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin. Nyt päätetyt tukialueet on arvioitu sillä perusteella, missä hyöty olisi kaikista suurin, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Aiemmin on jo päätetty rakennerahastovarojen tehokkaammasta hallinnoinnista. Nyt halutaan varmistaa, että rahaa olisi siellä, missä sitä eniten tarvitaan eli yritysten kehittämishankkeissa. Tukikarttaan tehdään EU-säädösten mahdollistama välitarkastus ja alueet määritellään tarpeen mukaan uudelleen ajalle Väliarvioinnin yhteydessä myös Salon asema arvioidaan uudelleen. Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Rakennemuutosalueiden nimeäminen tukialueiksi mahdollistaa korkeamman tukiprosentin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä suurten yritysten tukemisen ja vahvistaa alueiden talouskasvun edellytyksiä. 6

7 BITTIKATTAUS Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Työsuojelu koetaan edelleen muusta toiminnasta irrallisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. Vaikka työpaikan työsuojelun hallintajärjestelmät ovat paperilla ja suunnitelmissa kunnossa, toiminta ei näy käytännössä, koska työ, työtilanteet ja vastuuhenkilöt muuttuvat jatkuvasti, sanoo asiantuntija Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta. Työpaikoilla tarvitaan näkyvää turvallisuusjohtamista ja toimivia hallintajärjestelmiä työsuojelun toimivuuden varmistamiseksi. Työsuojelutoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeätä yhdistää työsuojelu osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa, esimerkiksi ottamalla se palaverien asialistalle. Keskeistä on myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen. Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa, järjestelmällisessä seurannassa sekä henkilöstön mukaanotossa työn kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, Merivirta kertoo. Tärkeää on myös, että kaikki ottavat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta, ettei työturvallisuuspuutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstön tai esimiesten kontolle. Akavan hallitus on järjestäytynyt Insinööriliitolla on kolme jäsentä keskusjärjestö Akavan hallituksessa kaudella Heillä on jokaisella henkilökohtaiset varajäsenensä IL:n puheenjohtajistosta. Neuvottelujohtaja Ismo Kokon varajäsen on varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää. Puheenjohtaja Pertti Porokarin varajäsen on 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin varajäsen on varapuheenjohtaja Matti Häkkinen. Akavan puheenjohtajana jatkaa Sture Fjäder. Varapuheenjohtajiksi on valittu Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestöstä, Heikki Kauppi Tekniikan akateemiset TEK:stä, Lotta Savinko Suomen Ekonomiliitosta sekä Jyrki Wallin Agronomiliitosta. Työmatkojen mediaanipituudet (kilometrejä) asuinmaakunnittain vuonna 2010 UUSIMAA PIRKANMAA KANTA-HÄME KOKO MAA KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PÄIJÄT-HAME POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA SATAKUNTA LAPPI ETELÄ-SAVO AHVENANMAA KESKI-POHJANMAA KAINUU 7,4 9,8 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Käy tutustumassa jäsenetuihisi Km Taulukossa on käytetty vuoden 2013 aluejakoluokitusta. 7

8

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Seminaareja riittää Hallitus on ottanut uuden käytännön maan asioiden hoitamisessa. Kun ideat ovat loppuneet, pidetään seminaari, johon kutsutaan kaikki talouselämän vaikuttajat. Ensimmäisen kutsun esitti pääministeri; Heurekassa pohdimme, miksi valtakunnan talousasiat eivät luista. Malli oli saatu vanhasta ja legendaarisesta Korpilammen seminaarista. Lukuisat esitykset keskittyivät tarkoitushakuisten kalvojen avulla todistamaan, kuinka kurja tilanne on ja kuinka paljon pahempaa on vielä tulossa. Päätöksiä ei tehty ja yhdessä sovimme, että kenellekään ei hiiskuta, mitä monipuolisissa ryhmätöissä puhuimme. Seuraavaksi asialla oli elinkeinoministeri ja tilaisuuden nimenä selkärankaseminaari. Paikalle oli kutsuttu lähinnä teollisuuden talousvaikuttajia, olihan aiheena teollisuutemme tila ja tulevaisuus. Paikalla oli paljon globaalisti toimivien yrityksien toimitusjohtajia, mutta myös pk-sektorin johtoa sekä yrittäjien edustusta. Suuryritysten edustajien viesti oli suunnilleen yhdestä suusta; kannattavuuden näkökulmasta Suomeen ei kannata investoida. Esitykset olivat jopa ivallisen ylimielisiä. Pk-sektorilta kuului sentään hajanaisia kommentteja, että täällä on osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Joku puhui varovaisesti isänmaastakin. Pankkisektori latasi kaikkein isoimmalla tykillä, että Suomi-neito on sairas ja niin edelleen. Onhan pankkien tilanne todella kurja. Nordeakin teki vain neljän miljardin tuloksen ja ilmoittikin saman tien aloittavansa 900 miljoonan kulukuurin pohjalla olevien 500 miljoonan säästöjen päälle. Jostain sairaudesta tämä kyllä kertoo. Suuryritysten äänitorvi EK on huutanut, että yrityksille pitää luoda kilpailukykyiset toimintaedellytykset. EK:n mielestä palkat ovat liian korkeat, niistä pitää maksaa ikäviä sivukuluja, verotus on liian kovaa ja irtisanominen kallista ja hankalaa. Totuus on aivan toinen. Työvoimamme on vanhojen EU- maiden halvinta. Palkat ovat toki pienempiä entisissä Itä-Euroopan ja päiväntasaajan alapuolella olevissa maissa, mutta jos yritys ajattelee, että yksikköhinnalla luodaan kilpailukyky, yritys ei voi olla kovinkaan innovoiva ja menestyvä. Palkkojen sivukuluista on sovittu ja palkka on suhteutettu kokonaiskuluihin. Yhteiskunta kustantaa verovaroin koulutuksen, joka takaa yrityksille korkeatasoisen ja osaavan työvoiman. Myös yritysten tarvitsema infra on rahoitettu verovaroin. On reilua, että yrityksetkin maksavat veroja. Lisäksi irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa, lähes ilmaista. Väkeä irtisanotaankin massoittain. Elämmekö ahneuden aikakaudella? Siihen vaivaan eivät seminaarit auta. 9

10 Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä Lentoteknisen johtajan Pasi Kaikosen tehtävänä on pitää Utin jääkärirykmentin helikopterit ilmassa. 10

11 Pasi Kaikonen huolehtii, että lentopalveluun osallistuvat henkilöt ovat pukeutuneet asianmukaisesti ja että heillä on ohjeet hallussa. 11

12 Pasi Kaikosen mielestä Puolustusvoimissa ei tarvitse pidentää sotilashenkilöiden työuria yli 55 ikävuoden. Utissa on nyt 17 isoa NH90-helikopteria, mutta pian niitä on 20. Pienempiä koulutusoptereita on seitsemän. Kopterit ovat päivällä joko ilmassa tai odottelevat lentovuoroaan hallissa. Ympäri vuorokauden, jokaisena vuoden päivänä yksi on valmiudessa lähteä auttamaan siviilitehtävissä, esimerkiksi jos joku on eksynyt maastoon. Pasi Kaikosen osaston tehtävänä on varmistaa kopterien toimintaedellytykset niin sodan kuin rauhan aikana. Hän suunnittelee helikopterien huoltotoimintaa. On oltava riittävästi koulutettua väkeä, koulutus on kohdennettu oikeisiin henkilöihin, sekä laadullisesti että määrällisesti. Huoltotilat ja -välineet ovat asianmukaiset ja täyttävät sotilasilmailuviranomaisen vaatimat edellytykset, Kaikonen kuvailee vaatimuksia. Hänellä on kahdeksan suoraa alaista; he tekevät työtä noin sadan hengen organisaation eteen lentoteknisellä toimialalla. Kaikosen päivästä ison osan vie esimiestyö, jonka rinnalla ovat asiantuntijatehtävät. Tällä hetkellä hän suunnittelee vuosien 2015 ja 2016 toimintaa. Määrärahat lyödään lukkoon kokonaissummana suunnittelun perusteella, mutta suunnittelusyklin pituuden takia on vaikea nähdä kaikkia tarpeita. ILMASSA ENÄÄ TOISTEN KYYDISSÄ Lentoteknisen johtajan tehtävät ovat hallinnollisia eikä Kaikonen lennä nykyään kuin matkustajana. Nuoremmat miehet hoitavat koelennot. Yritän pitää helikopterit ilmassa. Ilmailupuoli on hyvin ohjeistettua ja normitettua. Kun toimitaan ohjeiden mukaan, niin turvallisuus on otettu huomioon. Kaikonen vertaa helikopteria mustaan taikalaatikkoon. Hyppäät mustaan boksiin jossakin, vähän aikaa ravistusta ja olet jossain muualla, kun astut ulos. Myös matkustaminen maata pitkin on vähentynyt huomattavasti videoneuvotteluiden ansiosta. Neuvottelut sujuvat hyvin, kun palaverin väki on tuttua. Yhteistyökumppanit sijaitsevat ympäri Suomea, ja palaveriajoihin kului helposti viisi, kuusi tuntia päivässä. Nyt matkapäiviä on vuodessa noin 20; aiemmin olin reissussa lähes pari päivää viikossa. ILMAILUA KOKO URA Kaikonen opiskeli insinööriksi Tampereen teknisessä opistossa. Viimeisenä opintovuotena alkoi ilmailukoulutus, johon hän lähti mukaan. Hän teki insinöörityön Ilmavoimien varikolle, mistä syntyi kontakti Puolustusvoimiin. Muutama kuukausi valmistumisen jälkeen aukeni työsopimussuhteinen insinöörin paikka Ilmavoimissa Tampereella. Nelisen vuotta kesti ennen kuin laitoin virkapuvun päälle ja sain erikoisupseerin viran. Ura jatkui Kuopiossa Karjalan lennostossa, jonka aikana Kaikonen kouluttautui koelentoinsinööriksi Ilmavoimien koelentokeskuksessa Kuorevedellä luvun alussa hän siirtyi lentotekniseksi johtajaksi Utin jääkärirykmenttiin, jossa hän on viihtynyt siitä asti. 12

13 Tehtävät ovat kehittyneet vuosien varrella suhteellisen nuoressa organisaatiossa. Ura on edennyt askel askeleelta. Koulutus on tuonut lisää vastuuta. Kaikonen on päivittänyt tutkintonsa ammattikorkeakoulussa. Johtamisen osaamiseen antoi eväitä ylempi ammattikorkeakoulututkinto teknologiaosaamisen johtaminen -koulutuksessa. INSINÖÖRIT TEKNIIKAN TAITAJIA Kaikosen mielestä insinöörin koulutuksella pärjää hyvin Puolustusvoimissa. Hyvästä kunnosta on hyötyä, sillä kuntoa testataan monin eri tavoin. Kipinä Puolustusvoimia kohtaan helpottaa täällä oloa. Insinöörit tuovat Puolustusvoimiin teknisen osaamiseen, jota ei voi muulla korvata. Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma. Kaikosella insinöörikollegoja on kymmenkunta. Kaikkiaan Utissa työskentelee runsas 350 henkilöä. Lennostoihin verrattuna insinöörejä on ihan hyvin asiantuntijatehtävissä. Iso osa erikoisupseereita on aliupseeritaustalla. Puolustusvoimat on rakentanut koulutusohjelman, jossa täydennetään erikoisupseerien sotilaallisia taitoja. Osittain koulutusten läpikäynti on vaatimus ylenämisellekin. Kaikonen on sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti. ARMEIJAN PALVELUKSESSA VIIHDYTÄÄN Työilmapiirikyselyjen perusteella Puolustusvoimia pidetään hyvänä työympäristönä. Vaikka takana ovat suuret mullistukset, ne eivät ole näkyneet notkahduksina työympäristökyselyissä. Mullistuksilla Kaikonen viittaa useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen ja henkilöstön siirtymisiin paikkakunnilta toisiin. Puolustusvoimauudistus on kohdellut Utin jääkärirykmenttiä silkkihansikkain. Olemme kehittyvä joukko-osasto eikä täällä ole paljon muutoksia. Kuohuntaa ympärillä kuitenkin on ollut. Kaikonen tietää sen, sillä hän on Puolustusvoimien Kymen alueen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ESJA-sopimusalan luottamusmies. Edustettavia on kolmisenkymmentä ja alueeseen kuuluu Itä-Suomen huoltorykmentti Kouvolasta, Karjalan prikaati Vekarajärverltä ja Reserviupseerikoulu Haminasta. Kaikonen on tukenut Itä-Suomen huoltorykmentin väkeä ja ennen kaikkea kuunnellut heidän murheitaan. Kouvolan seudulla muutamalle ei löydy Puolustusvoimista lainkaan paikkaa ja useat joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa. Jos oikein harmittaa syvältä, kuuntelukin saattaa auttaa. Luottamusmiehelle voi aina purkaa tuntojaan. Kaikonen perustelee luottamustehtäviään ja osallistumistaan Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n hallitukseen sillä, että ne ovat yksi kanava vaikuttaa. Hän on hyötynyt esimiestehtävissään luottamusmiestiedoistaan. En myöskään väheksy koulutusta, jota luottamustehtävissä saa. Olkapäällä lepää Utin jääkärirykmentin joukko-osastotunnus. Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma. 13

14 Salo rakennemuutoksen kourissa TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää Salon kaupunki elvyttää talouttaan seuraavan kolmen vuoden ajan palvelu- ja organisaatiomuutoksilla. Syynä talouden huonoon jamaan on pääasiassa Nokian, sen alihankkijoiden ja muun ict-teollisuuden katoaminen alueelta. Siitä on aiheutunut yli 50 miljoonan euron menetys vuosittaisissa verotuloissa. Tänä vuonna päästään tuskin kahdeksaan miljoonaan. Samaan aikaan työttömyys on noussut yli 13 prosenttiin. Työpaikkoja on hävinnyt viidessä vuodessa yli Nokialta hävisi lähes työpaikkaa ja sen alihankkijoilta yli Olemme viime vuosina pyrkineet välttämään tilannetta, että joutuisimme yhtäkkiä irtisanomaan useita työntekijöitä, sanoo kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi. Vapautuvia työpaikkoja ei ole täytetty automaattisesti, jos ollenkaan. Kuntaliitoksesta tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi viisi vuotta. Samalla päättyi työntekijöiden suoja-aika, jona Mika Mannervesi arvioi, että insinöörimäinen ajattelu kuplii pinnan alla. aikana heitä ei saanut irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä. Mannerveden mukaan kuntaliitoksen arveltiin tuovan järkevyyttä yhteisten varojen käyttöön. Joskus tulee raja vastaan siinä, että ulkopuolisia ei voi rekrytoida, vaan olemassa olevat työntekijät jatkavat, Mannervesi ennustaa. OSAAMISTA TARVITAAN Nykyisen asukkaan Salon kaupungin osaamis- ja koulutusrakenne on laaja, yleistä osaamista on paljon. Mannerveden mukaan syvempää osaamista voisi kuitenkin olla enemmän. Euroopan rakennerahastolta saatava tuki Salon alueen kehittämiseen, lähemmäs 20 miljoonaa euroa, menee kokonaan Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden kouluttamiseen etupäässä rakennus- ja hoitoaloille. Huoli aluesairaalan tulevaisuudesta on suuri. Uusi päivystysasetus on jo aiheuttanut päänvaivaa; minkälaista pätevyyttä päivystystä hoitavilta vaaditaan ja onko heidän palkkaamiseensa varoja, Mannervesi kertoo. TOIVE PAREMMASTA ELÄÄ Salon kaupunki on jo petrannut tulostaan ja viime vuoden tulos oli huomattavasti ennakoitua parempi. Insinöörimäinen ajattelu kuplii edelleen ihmisten mielessä pinnan alla. Piirilevyjä on rakennettu jokaisessa autotallissa vuosikymmenten ajan, mikä on jättänyt jälkensä ihmisten mieleen, Mannervesi muistuttaa. Lumian tuotekehittely tehtiin Salossa ja vieläkin yli tuhat henkilöä on 14

15 töissä Nokialla tehtävissä, jotka yrityskaupan myötä siirtynevät suureksi osaksi Microsoftille. Toivo elää, että siitä tulee vielä moottori, joka synnyttää jotain uutta. PÄRJÄÄMISELLÄ ON PERINTEET Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JU- KOn pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä Salossa on aina vallinnut pärjäämisen henki. Vaikka vaatetusteollisuus, meijerilaitos ja sokeritehdas ovat lähteneet sekä Nokia alihankkijoineen on romahtanut, usko uuteen nousuun on yllättävän vankka. Henkilöstömenojen karsimiseen tähdännyt organisaatiomuutos on toteuttamista vaille valmis. Esimiesportaasta voidaan irtisanoa enimmillään 11 työntekijää. Työntekijätason yt-neuvottelujen aloittamisesta ei ole vielä päätetty. Leppäsen mukaan irtisanottaville on tarjottava muita tehtäviä. Teknisessä toimessa ei ole pilvin pimein insinöörejä tai arkkitehtejä, joita voisi irtisanoa. Tahto suur-salosta oli kuntaliitoksen aikoihin korkealla. Nokia tahkosi rahaa, pikkukuntia oli monta ja niiden tulevaisuus näytti heikolta. Ajateltiin, että on hyvä diili panna hynttyyt yhteen, Leppänen muistelee. Ja niinhän se olikin; kaikki kunnat pääsivät osallisiksi yhteisöverotuotoista. Nyt ajat ovat toiset. Muutos agraariyhteiskunnasta tietotekniikkavetoiseksi oli suuri. Mutta harppaus uuteen palveluyhteiskuntaan taitaa olla vielä suurempi. Antero Leppäsen mielestä Salossa vallitsee pärjäämisen henki. KOLUMNI Pekka Liimatainen 1. varapuheenjohtaja Harmaalta vyöhykkeeltä illaksi kotiin Valtiolla insinöörien määrä suhteessa muihin asiantuntijoihin on vähentynyt yhteen liitetyissä mammuttivirastoissa. Vinoutuman takia insinöörien asema heikkenee. Heidän tehtävän vaativuuttaan ja työkäytäntöjään ei tunnisteta, joten palkkakilpailukyky on huono. Palkkatasoon vaikuttaa valtiolla urakiertomahdollisuus, joka on paljon heikompi kuin yksityisellä sektorilla. Palkan ohella valtion insinöörejä jurppii matkustaminen. Virastoissa ei mielletä insinöörityön luonnetta. Tekniselle alalle tyypillisesti työ on siellä, missä suunnitellaan ja rakennetaan. Työ ei tunne välttämättä virka-aikaa ja arkipäivää tai virkapaikkaa. Insinöörin projektiin suunnittelemansa sidosryhmätai maanomistajien kuulemistilaisuuden järjestäminen illalla etäällä virkapaikasta tuntuu lähes mahdottomalta. Hallinto näkee tilaisuuden mieluummin virka-aikana järjestettävänä tilaisuutena, jolloin sidosryhmäläiset ja maanomistajat ovat yleensä itse töissä. Matka-ajan korvattavuus on ongelma. Iltatilaisuudesta 200 kilometrin päässä korvataan tilaisuuden kesto eli pari tuntia, vaikka kulutettu matka-aika on viisi tuntia. Toisinaan vaaditaan menetettyjen työtuntien tekemistä takaisin, jos on lähtenyt työmatkalle kello 14. Virkamies on menettänyt normipäivänsä ja lataa väsyneenä akkujaan, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas aloittaa virkatyöt. Normipäivä-käsitteestä ei hevin luovuta eikä normipäivän ylittämistä noteerata tai korvata. Asiantuntijoina muiden akavalaisten työ on paljon staattisempaa. Insinöörin on oltava läsnä suunnittelussa, rakentamisessa ja kuunneltava katselmuksissa myös valitukset. Asiantuntijoita huonommassa asemassa ovat esimiesasemassa olevat päällikkötason insinöörit. Hallinto ottaa aikansa, matkustamista ja pitkiä päiviä riittää, eikä työpaikalta uskalleta poistua ennen kuin päivän aikana kertyneet sähköpostit ja taskuun kirjoitetut muistilaput on käyty läpi. Työhön on hiipinyt harmaa alue, jonka ongelmat halutaan välttää tulemalla ajoissa illaksi kotiin. Jäävätkö työt tekemättä ja kenen on vastuu oikein aikuisten oikeesti? 15

16 Siltojen lumoissa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Petri Blomqvist ja Mari Männistö Jari Nikki vietti 20-vuotista taiteilijajuhlaansa siltojen parissa viime vuonna. Rakennusinsinööriksi valmistumisesta tuli vierähtäneeksi sen verran. Hän lumoutui siltoihin jo kesätöissä, kun valoi betonia ja kantoi rautaa. 16

17 Nykyisin siltainsinöörinä työskentelevä Jari Nikki vastaa siltojen ja laitureiden kunnossapidosta sekä siltasuunnittelu- ja rakentamishankkeiden toteuttamisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Työsarkaa riittää pohjoisessa sijaitsevalta Honkajoelta eteläiseen Kasnäsiin. Siltaurakoiden rahoitukseen käytetään vuosittain 6 9 miljoonaa euroa. Tarve olisi vieläkin suurempi, Nikki toteaa huolestuneena. Siltojen kunto on hänen mielestään huonontunut viimeisten 15 vuoden aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. TARKASTUKSIA JA KORJAUKSIA Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen sillasta yli 400 sillalle tehtiin erilaisia tarkastuksia viime vuonna. Yleis- ja erikoistarkastusten perusteella siltainsinööri tekee tulevien vuosien korjausohjelmat. Ongelmana on se, että osa pitää jättää toistaiseksi korjaamatta, Nikki kertoo. Sillankorjaussuunnitelmien ja -urakoiden teettäminen on siltainsinöörin arkipäivää. Nykyisin ei uusia teitä ja siltoja juuri rakenneta; pääpaino on korjaamisessa. Korjaaminen on haastavaa puuhaa. Koskaan ei tiedä, mitä sillasta paljastuu. Työmenetelmien vaihtaminen kesken työn nostaa myös kustannuksia. Siltojen rakentamisessa käytettävä raaka-aine betoni on parantunut hurjasti laadultaan siitä, mitä se oli 1960-luvulla. Nyt se ELY-keskukset ylläpitävät Suomessa kilometriä maantieverkkoa kilometriä pyöräteitä siltaa kestää suolausta paremmin, eikä rapaannu niin herkästi, Nikki tietää. Sillanrakentamisen asiantuntijana hän on kysytty myös muiden teettäjien hankkeissa. Jäsenenä valtakunnallisessa SILKO-Pintarakenne -työryhmässä hän on mukana laatimassa ohjeita sillan korjaamiseen. Tarvittaessa hän osallistuu siltakonsulttien ja -urakoitsijoiden laatuauditointeihin. PAINORAJOITUKSET LISÄMURHEENA Uuden ajoneuvoasetuksen myötä painorajoitettujen siltojen määrä miltei seitsenkertaistui Varsinais- Suomen ELY-keskuksen silloilla. Vanhoista kiviholvisilloista yli puolelle jouduttiin asettamaan painorajoitus, mikä nähtiin merkittävänä ongelmana etenkin metsäteollisuuden kuljetuksille. Kiviholvisilloilla on alkujaan ajettu hevosella ja kärryillä, nyt niillä pitäisi päästä kulkemaan suurilla rekoilla, Nikki ihmettelee. Kiviholvisiltojen uusimista mietitään yhdessä muun muassa Museoviraston kanssa. Nikki on vastannut omalla toiminta-alueellaan lossin korvaavien siltahankkeiden kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta. Siltoja on tehty hänen aikanaan yhteensä kahdeksan kappaletta. Esimerkiksi Turun saaristossa on useita losseja, joiden korvaaminen silloilla on keskusteluttanut asukkaita ja kesävieraita vuosikausia. Nyt lossien korvaamisohjelma silloilla on keskeytyksissä. Lossit ja lautat saaristossa vanhenevat. Pitää miettiä, kumpi kannattaa, lossin ylläpito vai uuden sillan rakentaminen, Nikki huomauttaa. Uusi silta on kuolettanut investointimaksunsa vajaassa kymmenessä vuodessa. Lossin ylläpidosta ja liikennöinnistä pitää maksaa jatkuvasti vuosittain satoja tuhansia euroja. Vuonna 2010 valmistuneen Lövön sillan on suunniteltu kestävän sata vuotta. Yleensä peruskorjaus silloille tehdään 40 vuoden välein. Satu Pekkasen työ ELY-keskuksen aluevastaavana on monipuolista ja itsenäistä. Alueurakat kestävät vuosia Rakennusinsinööri Satu Pekkanen on kiireinen Äänekosken alueurakan kilpailuttamisen kanssa. Uuden viisivuotisen urakan tarjouspyyntöasiakirjat ovat aluevastaavan käsittelyssä ja ne pitää saada kohta valmiiksi. Urakka kestää vuoteen 2019 saakka. Se käsittää yli 700 kilometriä maanteitä ja lähes 70 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Pekkanen vastaa Keski-Suomen ELY-keskuksessa myös Karstulan urakasta, joka päättyy vuonna Kumpikin urakka on kustannuksiltaan koko urakkakaudelle 10 miljoonan euron luokkaa. Pekkanen osallistuu Itäisen yhteistyöalueen eli Pohjois-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien, Kaakkois-Suomen sekä Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteisen kilpailutustyöryhmän työhön Kuopiossa. Pitkät päivät urakointeja pisteyttämässä ovat poissa normaalista työajasta Jyväskylässä. OMA TYÖ TOIVEAMMATTI Rakennusinsinööriksi vuonna 2005 valmistunut Pekkanen kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Yhdyskuntatekniikan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa kiinnostivat alusta pitäen; erityisesti tie- ja vesirakentaminen ovat olleet hänelle mieleen. Opiskeluaikana Pekkanen teki töitä työnjohtoharjoittelijana Tampereen kaupungin katuyksikössä sekä Tampereen Vedellä. Valmistuttuaan hän sai töitä Tiehallinnon Keski- Suomen tiepiiristä. Työkseen hän valmisteli erilaisia lupia kuten opaste-, mainos-, kaapeli- ja vesijohtolupia. Ne kuuluvat nykyisinkin ELY-keskusten toimialaan, samoin liikenteen ja infrastruktuurin ylläpito. MAASTOKÄYNTEJÄ ON VIIKOITTAIN Kahden hoitourakan aluevastaavan päivät kuluvat toimistotöiden ohella maastokäyntien, pistokokeiden ja mittausten tekemisessä. Kummankin urakka-alueen kiertämiseen kerran viikossa kuluu helposti kaksi työpäivää: 700 kilometriä ajettavaa ja mittaukset päälle. Talvella teen mittauksia polanteen vahvuudesta, tien tasaisuudesta, lumivalleista ja lumimäärästä sekä kitkasta, Pekkanen listaa. Urakoitsijoihin hän on yhteydessä päivittäin sähköpostilla ja puhelimitse. Sähköisten järjestelmien ja säätietojen seuranta on osa työnkuvaa. Tienkäyttäjän linjalta tulevien viestien seurannasta sekä urakoitsija että aluevastaava saavat tietoa tienkäyttäjiltä teiden kunnosta 24 tuntia vuorokaudessa. 17

18 Työelämää kehitetään myös huonoina aikoina TEKSTI: Mika Peltonen / UP ja KUVA: Shutterstock Työelämä hankkeen johtaja Margita Klemetti uskoo, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, vaikka tällä hetkellä käydään jatkuvasti yt-neuvotteluja ja irtisanotaan ihmisiä. Johtaja Margita Klemetin mukaan maailma on muuttunut siitä, kun Euroopan paras työelämä -hankkeen tavoitteet kirjoitettiin. Ei muutos ole tavoitetta pienentänyt, vaan se on vahvistanut hankkeen tarpeellisuutta. Kun menee huonosti, se ei tarkoita, että työelämän kehittäminen lopetetaan. Euroopan paras työelämä hankkeen käytännön työ tehdään työpaikoilla. Klemetin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla, joilla on työpaikkakontaktit ja kanavat tukea työpaikkoja. Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota toteuttamalla tehtäisiin menestyvä työpaikka tai Euroopan paras työelämä. Jokaisella työpaikalla on oma tilanteensa ja lähtötasonsa, Klemetti sanoo. Hänen mukaansa jokaisella työpaikalla pitäisi miettiä omia vahvuuksia ja sitä, missä olisi kehitettävää. Euroopan parhaaseen työelämään pyritään myös alueverkostojen työllä. Verkostot toimivat 15 ELY-alueella. Niiden tavoitteena on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva yhteinen toimintatapa työelämäpalveluiden parantamiseksi. Alueilla on ollut eri toimijoiden välillä yhteistyötä tähänkin asti. Nyt yhteistyötä katsotaan nimenomaan työelämästrategian näkökulmasta ja etsitään samalla synergiaa. Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla panostaa. Minä uskon vahvasti alueverkostojen toimintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tuntevat alueensa tilanteen. Myös alueen toimijat tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että me hoidamme tämän ja te tuon. 18

19 Klemetin mukaani yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa palveluita ja tukea työpaikoille. Tavoite on, että lupaukset johtaisivat kunkin työpaikan omiin kehittämisohjelmiin. Mukaan haetaan uusia toimijoita Euroopan paras työelämä hankkeen käynnisti viime vuoden alussa ydinryhmä, johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantuntijalaitos ja -yhdistys. Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat tehneet yhteistyölupauksen hankkeen kanssa. Uudet toimijat tuntevat ja noudattavat toiminnoissaan valtioneuvostossa ON SUOMESSA ENNENKIN SELVIYDYTTY Hankkeen arvopajoissa on pohdittu suomalaisen työn tekemisen arvoja ja päädytty neljään: luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja tarkoitus. Keskiössä on tarkoitus. Se antaa merkityksen muille arvoille. Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja dynaamisuutta. Sinnikkyys taas tulee suomalaisesta sisusta, siitä, että ei anneta periksi, vaan hoidetaan hommat. Tällä hetkellä suomalainen työelämä luokitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi. Meillä on todella hyvä perusta, joka liittyy luottamukseen ja yhteistyöhön. Tällaista ei muualta löydy, Klemetti korostaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on hyviä esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista selviytymisestä. Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas uusi askel eteenpäin. Emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme. Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista. Iso haaste on hankkeen suuruus, miten pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan suuntaan. Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan. Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti suostuu myöntämään, että jos Euroopan paras työelämä ei onnistu, kakkostilakin olisi aika hyvä. Ykköstä kuitenkin tavoitellaan. Pitää ottaa käyttöön vahvuutemme ja miettiä asioita rohkeasti. hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita. Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia työelämän kehittämiseen. Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia on tällä hetkellä 34. Työelämähankkeen johtajan Margita Klemetin mukaan toimijoiden määrä kasvaa jo tänä vuonna. Oulun kaupunki edistää työhyvinvointia Oulun kaupunki toteutti viime syksynä pilottihankkeen, joka kiinnitti huomiota henkilöstön liikunnalliseen elämäntapaan. Oulun kaupungin henkilöstöliikunnan, Oulun Työterveyden ja Virpiniemen liikuntaopiston yhdessä toteuttaman hankkeen tavoitteena oli luoda organisaatioon toimiva malli liikunnalliseen elämäntapaan aktivoimiseksi. Hankkeeseen valittiin kolme työn kuvaltaan erilaista ryhmää. Kohderyhmänä olivat organisaatiosta valitut henkilöt, joiden työ ja työssä jaksaminen edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Mukana oli yhteensä 45 henkilöä hyvinvointipalveluiden vuodeosastolta, Oulun Konttori -liikelaitoksesta ja Oulun Tekninen -liikelaitoksesta. Heille räätälöitiin matalankynnyksen liikuntaohjelma, joka sisälsi mittauksia ja monipuolista ohjattua liikuntaa, henkilöstöliikunnan koordinaattori Nina Ylitalo kertoo. Pilottihanke toteutettiin syyskaudella Hanke rahoitettiin kaupungin osuudella ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman hankerahalla. Ohjatun liikunnan lisäksi hankkeessa korostettiin myös omatoimista liikkumista sekä arkiliikuntaa. Liikunnat merkattiin sähköiseen Hymis -liikuntapäiväkirjaan. Suosituimmat liikuntalajit, joita harrastettiin, olivat kävely, pyöräily, pihatyöt ja työmatkaliikunta. TEKSTI: Ilona Mäenpää 19

20 Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi TEKSTI Jari Rauhamäki KUVAT Kimmo Brandt EU:n talouskomissaari ja komission varapuheenjohtaja Olli Rehn pitää syksyn työmarkkinaratkaisua rohkaisevana. Maltilliset palkankorotukset takaavat, että Suomi kuroo kiinni kilpailukykyeroa teollisiin kilpailijamaihin. Vuodesta 1998 lähtien Euroopan komissiossa työskennellyt Olli Rehn on näinä aikoina poikkeuksellisen kiireinen mies. Talouskomissaarin epäkiitollinen tehtävä on pitää jäsenmaat ruodussa julkisen velan kasvun suhteen. Kiireitä lisää Euroopan liberaaliryhmän Alden kärkiehdokkuus toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa. Haastatteluun Rehn rientää Sitran kestävän talouspolitiikan seminaarista. Komissaari saapuu helsinkiläisen tavaratalon kabinettiin täsmällisesti ajallaan. Aloitus kuitenkin lykkääntyy muutamalla minuutilla. Onhan tämä huono tekosyy, mutta Kreikan pääministeri on puheeni aikana tavoitellut parikin kertaa. Pakko tarkistaa, mitä murheita hänellä on, Rehn pahoittelee. TUTTUJA KÄPPYRÖITÄ Rehn on esitellyt seminaarissa faktoja, jotka ovat työmarkkinapolitiikassa toimivalle tuttuja. Rehnin esittämät kuvaajat todistavat, kuinka yksikkötyökustannukset ovat 2000-luvulla kääntyneet Suomen kannalta epäedulliseen suuntaan. Tekijän kohdalla ei kuitenkaan lue tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliitto tai Teknologiateollisuus ry, vaan European Commission. Rehnin mukaan etenkin viime vuosikymmenen lopun palkkaratkaisut 20

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot