Terveysteknologiassa vienti vetää. Normipäivä valtiolla. Rehn uskoo koulutukseen. Palkkauksen perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysteknologiassa vienti vetää. Normipäivä valtiolla. Rehn uskoo koulutukseen. Palkkauksen perusteita"

Transkriptio

1 Terveysteknologiassa vienti vetää Rehn uskoo koulutukseen Normipäivä valtiolla Palkkauksen perusteita

2 Sisällys 1/ Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana 14 Salon rakennemuutoksen kourissa 16 Siltojen lumoissa 18 Insinööri hoitaa ihmisten terveyttä 20 Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi 22 Palkansaajat EU-kampanjaan 22 Työelämää kehitetään taantumassakin 24 Renkaita valmistetaan Venäjällä 26 Intiasta pohjoiseen töihin 34 Jääkiekolla insinööriksi 38 Järjestöjohtajat koolla VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 28 Oikeus 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste 43 Luuppi Tekniikkaa Puolustusvoimiin s. 10 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 20.3., 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Uusi nousu tarvitsee leveitä hartioita Näinä aikoina ei ole herkkua työskennellä julkisen sektorin palveluksessa. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella Etelä-Euroopan hurlumhei-valtioiden julkisen velan vastuuton paisuttaminen on rantautunut myös Suomeen. Valtiovalta ja puolueet puhuvat kovin äänenpainoin valtiontalouden tasapainottamisesta, kiistelevät säästöjen ja veronkorotusten oikeasta suhteesta ja etsivät keinoja julkisten palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. Viesti on selkeä, Suomen julkinen talous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Velan varassa ei voi loputtomiin elää, ei yksittäinen ihminen, perhe, kunta tai valtio. Tätä ei käy kiistäminen, mutta säästövimman keskellä on pidettävä järki päässä. Valitettavan monelle yhteiskunnalliselle keskustelijalle pohjoismainen hyvinvointimalli julkisine palveluineen on lähes paholaisesta, asia, josta on päästävä rivakasti eroon. Asian voi nähdä perustellusti toisinkin. Kansakunnan menestys on vuosikymmenten ajan levännyt suurelta osin hyvinvointimallin ja julkisen sektorin tuottamien palvelujen varassa. Suomalaisyritykset eivät olisi menestyneet ilman korkeatasoista ja tasa-arvoista peruskoulutusta. Edullinen ja kaikkien saatavilla oleva päivähoito on puolestaan mahdollistanut sen, että yhä useampi nainen voi osallistua työelämään. Toisin kuin monista puheenvuoroista voisi päätellä, nämä ja monet muut verovaroin rahoitetut palvelut ovat luoneet kilpailukykyä, eivät rapauttaneet sitä. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun Suomi etsii keinoja uudelle talouden nousulle. Hartioiden on oltava leveät, on huolehdittava siitä, että menneiden vuosikymmenten tavoin mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua uuden rakentamiseen. On tarkkaan harkittava mistä säästetään ja kuinka paljon, jotta emme kansakuntana sahaisi omaa oksaamme. Menojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös tuloihin. Yritykset huutavat kuorossa verohelpotuksia ja verosuunnittelun nimissä yrittävät parhaan kykynsä mukaan minimoida Suomeen maksettavia veroja. Lyhytnäköistä tai ei, jokainen verottajan ulottumattomiin ulkomaille kiikutettu euro on pois valtiovallan mahdollisuuksista luoda Suomeen uuden kasvun edellytyksiä, pitää tiet ja muu infrastruktuuri kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Kuljetusten häiriöiden vähentämiseen on useita keinoja Kun tunnistetaan toimitusketjujen riskejä, seurataan tavarankuljetuksia nykyistä paremmin, reagoidaan poikkeaviin tapahtumiin ja kirjataan häiriötilanteita ylös, voidaan ehkäistä tavarankuljetusten kuljetusvahinkoja, varkauksia ja muuta hävikkiä sekä viivästyksiä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on parin vuoden ajan kehitetty tavarankuljetusten turvallisuutta ja pyritty tutkimuksen keinoin vähentämään kuljetuksiin liittyviä häiriötekijöitä. Logistiikan häiriöiksi hankkeessa tunnistettiin muun muassa aikataulujen epätarkkuus, katoamisesta tai varastamisesta johtuva hävikki sekä tiedonkulun erilaiset ongelmat. Eniten hävikkiä kohtaavat korkean teknologian tuotteet, erityisesti elektroniikka. Häiriöt aiheuttavat sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Merkittävimpiä ovat sellaiset häiriöt, jotka aiheuttavat helposti todennettavia suuria kustannuksia tavaranomistajille sekä niiden lisäksi lisäävät toimitusten viiveitä, muita kuluja ja vahinkoja. Tutkimuksessa selvisi myös, että tieto ja tietämys häiriöiden laadusta sekä määrästä on hajallaan monimutkaisissa kuljetusketjuissa eikä osapuolilla ole yhtenäisiä toimintatapoja häiriöiden hallintaan. Koska asiantuntemus on hajallaan, myös häiriöihin puuttuminen ja niiden estäminen on hankalaa, puutteellista ja satunnaista. 40 % Taloustutkimuksen mukaan tablet-tietokoneiden käyttäjämäärät ovat kaksinkertaistuneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena Suomessa. Yhä useampi suomalainen käyttää internetiä jollakin mobiililaitteella. Heidän netin käytöstä jopa 40 prosenttia tapahtuu mobiilissa. Talvilomakausi alkaa Insinööriliiton vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kysyttiin talvilomaviettotapoja. Vastaajien suosikki on talvinen ulkoilu ja liikunta. Vastaajia oli 1 260, ja heistä 31 prosenttia ulkoilu oli mieluisin vaihtoehto. Tammi-helmikuun vaihteessa tullut lumipeite mahdollistaa lumilajien harrastamisen koko maassa. Viidennes vastaajista ei lomaile talvella. Liity Insinööri-lehden parveen: 10 % Ohjelma rakentuu lasten lomailun ympärille. 21 % En pidä talvilomaa. 18 % Puuhailen ja rentoudun kotosalla. 31 % Ulkoilen ja liikun talvilomien parissa. 31 % Matkustan etelän lämpöön tai muuten ulkomaille. 4

5 BITTIKATTAUS Julkisen sektorin kokoa voi mitata eri tavoin Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Tilastokeskuksen pääjohtajan Marjo Bruunin mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista. Suomessa tuo osuus oli 20 prosenttia vuonna EU-maista osuus oli suurempi Tanskassa ja Ruotsissa. Toinen vertailukelpoinen, helposti ymmärrettävä mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa 28 prosenttia. Julkiset kulutusmenot sisältävät paitsi julkisen talouden arvonlisäyksen, myös julkisen sektorin ostamat tavarat ja palvelut, joista on vähennetty asiakasmaksut ja vastaavat tulot. Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kuvaa siten julkisen sektorin tuottaman ja ostaman palvelutuotannon nettomenoja verrattuna koko kansantalouden tavara- ja palvelu-tuotannon arvoon. Suomessa suhdeluku oli 25 prosenttia vuonna EU-maista suhdeluku oli suurempi Alankomaissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Auton näkyvyys kuntoon Talven pakkaskelit tietävät lunta ja jäätä auton pinnoille ja ikkunoihin. Näkyvyyden varmistamiseksi ennen ajoa pitää puhdistaa auton ikkunat, peilit ja valot. Liikenneturva muistuttaa, että oiva apu jään sulattamiseen on auton riittävä esilämmitys. Esilämmittämällä autoa sopivan ajan lumet ja jäät poistuvat ikkunapinnoista, eikä laseja tarvitse skraapata. Liikkeellelähtö sujuu sekä nopeammin että mukavammin, sanoo Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Talvella auton matkustajien kenkien ja vaatteiden mukana autoon voi kulkeutua lunta ja jäätä. Lämpimässä autossa lumi sulaa ja ilmaan syntyy vesihöyryä, joka usein tiivistyy ikkunoihin. Koska lika sitoo kosteutta, huurtuu likainen ikkuna herkemmin kuin puhdas. Auton esilämmitys auttaa myös huurtumisen ehkäisyyn. Kun auto on lämmin ja kosteus on poistunut, eivät lasit myöskään huurru niin helposti. Esilämmitystä voi siis ajatella myös turvallisuustekijänä, Elovaara täydentää. Sisätilojen lämmin ilma ehkäisee huurtumista, mutta pidemmällä ajalla on tärkeää huolehtia myös ilman kierrosta. Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaanat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote pysyi vuonna 2013 samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Viime vuonna eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vaikka eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi selvästi, muutokset eri ikäryhmissä ja suhteessa ikäluokkien kokoon olivat pieniä. Siksi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pysyi ennallaan. Eläketurvakeskuksen julkaisema odote perustuu eläkelaitoksilta saatuihin tietoihin. Eläkkeellesiirtymisiän muutosta seurataan tilastollisella odoteluvulla. Luku kertoo, missä iässä eläkkeelle siirrytään, jos alkaneiden eläkkeiden määrä suhteessa vastaavanikäisen työeläkevakuutetun väestön määrään pysyy tilastovuoden (2013) tasolla. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi henkilöä, mikä on yli henkilöä enemmän kuin aiempana vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna heitä oli ensimmäisen kerran yli henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Viime vuonna henkilöä jätti työelämän työkyvyttömyyden vuoksi. Seuraa ajankohtaista eläkekeskustelua osoitteessa 5

6 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Opiskelijat haastavat ohjaukseen ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Julkisen sektorin leikkaaminen Talouspoliittinen keskustelu käy juuri nyt kuumana Suomessa. Vieläpä varsin usein siitä näkökulmasta, että meillä on liian suuri ja tehoton julkinen sektori, ja että ratkaisu ongelmiimme on sen leikkaaminen. Valtiontaloudessa meillä onkin noin kahdeksan miljardin euron vuotuinen alijäämä, joka joudutaan kattamaan tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilta hankittavalla lainarahalla. Näin ei voida pitkällä aikavälillä jatkaa, joten ongelma on todellinen. Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Keinoina on lueteltu taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset ja säästöt. Verojen ja leikkausten osuudet on hallituksen sisällä sovittu 50/50. Hallitus ei useiden arvioiden mukaan ole onnistunut edellä luetelluissa tavoitteissaan. Tilanne onkin todella hankala. Inhorealistisesti voi kysyä: otetaanko lapsilta, sairailta vai vanhuksilta? Kunta- ja sote-uudistukset ovat karanneet käsistä. Säästöjä ei tällä vaalikaudella ole tiedossa. Jäljellä ovat selkeät menoleikkaukset kunta- ja valtionpalveluissa. Reilun vuoden päässä olevat eduskuntavaalit eivät perinteisesti kannusta vaikeisiin päätöksiin. Meilläkin on Insinööriliiton sisällä kahtalainen tilanne. Valtaosa jäsenistä työskentelee teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla palvelualoilla. Suuressa kuvassa he toivovat yleensä tiukempaa kulukuria julkiselle puolelle, joka vähentäisi kokonaisverorasitusta. Toinen osa jäsenistä työskentelee kunnilla ja valtiolla. He tuottavat meille kaikille niitä julkisia palveluita, joita me ja perheemme kulutamme. Tasapainon löytäminen on vaikeaa. Tosiasia on kuitenkin se, että taas seuraava hallitus on yhtä askelta lähempänä leikkaamisen absoluuttista pakkoa, kun velkataakka jatkaa kasvuaan. Korkeakoulutuksen laajenemisen myötä harjoitteluista ja työkokemuksesta on muodostunut yhä keskeisempi koulutuksen kehitystrendi. Esimerkiksi ammattiyhdistykset ovat julkisuudessa vedonneet yrityksiin työharjoittelujen laadun kehittämiseksi. Harjoittelun toivotaan edistävän työllistymistä. Opiskelijat arvioivat kokemuksiaan pääasiassa myönteisesti ja kokivat harjoittelujen laajentaneen osaamistaan. He suhtautuivat kuitenkin kriittisesti ammattikorkeakouluista saamiinsa oppimistehtäviin, itsearvioinnin ohjaukseen ja ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen harjoittelunohjauksen avulla. Työnantajat toivoivat enemmän yhteydenpitoa erityisesti opiskelijoiden ohjauksen ja käytännön järjestelyjen tiimoilta. He olivat myös kiinnostuneita ohjaajakoulutuksesta. harjoittelua voidaan parantaa kehittämällä laatujärjestelmiä työnantajien näkökulmia paremmin huomioiviksi. Maarit Virolainen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen työharjoitteluja. Tuoreen tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään lähtökohtia harjoitteluissa oppimisen ja ammattikorkeakoulujen harjoitteluyhteistyön vahvistamiseksi. Uudet yritystukialueet kesällä Äkillisen rakennemuutoksen alueena Salon seutukunta sekä harvan asutuksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on nimetty korkeimman tukitason alueiksi. Yritysten investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuvat heinäkuun alusta alkaen. Tulevalla rakennerahastokaudella haluamme kohdistaa käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin. Nyt päätetyt tukialueet on arvioitu sillä perusteella, missä hyöty olisi kaikista suurin, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Aiemmin on jo päätetty rakennerahastovarojen tehokkaammasta hallinnoinnista. Nyt halutaan varmistaa, että rahaa olisi siellä, missä sitä eniten tarvitaan eli yritysten kehittämishankkeissa. Tukikarttaan tehdään EU-säädösten mahdollistama välitarkastus ja alueet määritellään tarpeen mukaan uudelleen ajalle Väliarvioinnin yhteydessä myös Salon asema arvioidaan uudelleen. Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Rakennemuutosalueiden nimeäminen tukialueiksi mahdollistaa korkeamman tukiprosentin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä suurten yritysten tukemisen ja vahvistaa alueiden talouskasvun edellytyksiä. 6

7 BITTIKATTAUS Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Työsuojelu koetaan edelleen muusta toiminnasta irrallisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. Vaikka työpaikan työsuojelun hallintajärjestelmät ovat paperilla ja suunnitelmissa kunnossa, toiminta ei näy käytännössä, koska työ, työtilanteet ja vastuuhenkilöt muuttuvat jatkuvasti, sanoo asiantuntija Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta. Työpaikoilla tarvitaan näkyvää turvallisuusjohtamista ja toimivia hallintajärjestelmiä työsuojelun toimivuuden varmistamiseksi. Työsuojelutoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeätä yhdistää työsuojelu osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa, esimerkiksi ottamalla se palaverien asialistalle. Keskeistä on myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen. Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa, järjestelmällisessä seurannassa sekä henkilöstön mukaanotossa työn kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, Merivirta kertoo. Tärkeää on myös, että kaikki ottavat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta, ettei työturvallisuuspuutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstön tai esimiesten kontolle. Akavan hallitus on järjestäytynyt Insinööriliitolla on kolme jäsentä keskusjärjestö Akavan hallituksessa kaudella Heillä on jokaisella henkilökohtaiset varajäsenensä IL:n puheenjohtajistosta. Neuvottelujohtaja Ismo Kokon varajäsen on varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää. Puheenjohtaja Pertti Porokarin varajäsen on 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin varajäsen on varapuheenjohtaja Matti Häkkinen. Akavan puheenjohtajana jatkaa Sture Fjäder. Varapuheenjohtajiksi on valittu Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestöstä, Heikki Kauppi Tekniikan akateemiset TEK:stä, Lotta Savinko Suomen Ekonomiliitosta sekä Jyrki Wallin Agronomiliitosta. Työmatkojen mediaanipituudet (kilometrejä) asuinmaakunnittain vuonna 2010 UUSIMAA PIRKANMAA KANTA-HÄME KOKO MAA KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PÄIJÄT-HAME POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA SATAKUNTA LAPPI ETELÄ-SAVO AHVENANMAA KESKI-POHJANMAA KAINUU 7,4 9,8 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Käy tutustumassa jäsenetuihisi Km Taulukossa on käytetty vuoden 2013 aluejakoluokitusta. 7

8

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Seminaareja riittää Hallitus on ottanut uuden käytännön maan asioiden hoitamisessa. Kun ideat ovat loppuneet, pidetään seminaari, johon kutsutaan kaikki talouselämän vaikuttajat. Ensimmäisen kutsun esitti pääministeri; Heurekassa pohdimme, miksi valtakunnan talousasiat eivät luista. Malli oli saatu vanhasta ja legendaarisesta Korpilammen seminaarista. Lukuisat esitykset keskittyivät tarkoitushakuisten kalvojen avulla todistamaan, kuinka kurja tilanne on ja kuinka paljon pahempaa on vielä tulossa. Päätöksiä ei tehty ja yhdessä sovimme, että kenellekään ei hiiskuta, mitä monipuolisissa ryhmätöissä puhuimme. Seuraavaksi asialla oli elinkeinoministeri ja tilaisuuden nimenä selkärankaseminaari. Paikalle oli kutsuttu lähinnä teollisuuden talousvaikuttajia, olihan aiheena teollisuutemme tila ja tulevaisuus. Paikalla oli paljon globaalisti toimivien yrityksien toimitusjohtajia, mutta myös pk-sektorin johtoa sekä yrittäjien edustusta. Suuryritysten edustajien viesti oli suunnilleen yhdestä suusta; kannattavuuden näkökulmasta Suomeen ei kannata investoida. Esitykset olivat jopa ivallisen ylimielisiä. Pk-sektorilta kuului sentään hajanaisia kommentteja, että täällä on osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Joku puhui varovaisesti isänmaastakin. Pankkisektori latasi kaikkein isoimmalla tykillä, että Suomi-neito on sairas ja niin edelleen. Onhan pankkien tilanne todella kurja. Nordeakin teki vain neljän miljardin tuloksen ja ilmoittikin saman tien aloittavansa 900 miljoonan kulukuurin pohjalla olevien 500 miljoonan säästöjen päälle. Jostain sairaudesta tämä kyllä kertoo. Suuryritysten äänitorvi EK on huutanut, että yrityksille pitää luoda kilpailukykyiset toimintaedellytykset. EK:n mielestä palkat ovat liian korkeat, niistä pitää maksaa ikäviä sivukuluja, verotus on liian kovaa ja irtisanominen kallista ja hankalaa. Totuus on aivan toinen. Työvoimamme on vanhojen EU- maiden halvinta. Palkat ovat toki pienempiä entisissä Itä-Euroopan ja päiväntasaajan alapuolella olevissa maissa, mutta jos yritys ajattelee, että yksikköhinnalla luodaan kilpailukyky, yritys ei voi olla kovinkaan innovoiva ja menestyvä. Palkkojen sivukuluista on sovittu ja palkka on suhteutettu kokonaiskuluihin. Yhteiskunta kustantaa verovaroin koulutuksen, joka takaa yrityksille korkeatasoisen ja osaavan työvoiman. Myös yritysten tarvitsema infra on rahoitettu verovaroin. On reilua, että yrityksetkin maksavat veroja. Lisäksi irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa, lähes ilmaista. Väkeä irtisanotaankin massoittain. Elämmekö ahneuden aikakaudella? Siihen vaivaan eivät seminaarit auta. 9

10 Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä Lentoteknisen johtajan Pasi Kaikosen tehtävänä on pitää Utin jääkärirykmentin helikopterit ilmassa. 10

11 Pasi Kaikonen huolehtii, että lentopalveluun osallistuvat henkilöt ovat pukeutuneet asianmukaisesti ja että heillä on ohjeet hallussa. 11

12 Pasi Kaikosen mielestä Puolustusvoimissa ei tarvitse pidentää sotilashenkilöiden työuria yli 55 ikävuoden. Utissa on nyt 17 isoa NH90-helikopteria, mutta pian niitä on 20. Pienempiä koulutusoptereita on seitsemän. Kopterit ovat päivällä joko ilmassa tai odottelevat lentovuoroaan hallissa. Ympäri vuorokauden, jokaisena vuoden päivänä yksi on valmiudessa lähteä auttamaan siviilitehtävissä, esimerkiksi jos joku on eksynyt maastoon. Pasi Kaikosen osaston tehtävänä on varmistaa kopterien toimintaedellytykset niin sodan kuin rauhan aikana. Hän suunnittelee helikopterien huoltotoimintaa. On oltava riittävästi koulutettua väkeä, koulutus on kohdennettu oikeisiin henkilöihin, sekä laadullisesti että määrällisesti. Huoltotilat ja -välineet ovat asianmukaiset ja täyttävät sotilasilmailuviranomaisen vaatimat edellytykset, Kaikonen kuvailee vaatimuksia. Hänellä on kahdeksan suoraa alaista; he tekevät työtä noin sadan hengen organisaation eteen lentoteknisellä toimialalla. Kaikosen päivästä ison osan vie esimiestyö, jonka rinnalla ovat asiantuntijatehtävät. Tällä hetkellä hän suunnittelee vuosien 2015 ja 2016 toimintaa. Määrärahat lyödään lukkoon kokonaissummana suunnittelun perusteella, mutta suunnittelusyklin pituuden takia on vaikea nähdä kaikkia tarpeita. ILMASSA ENÄÄ TOISTEN KYYDISSÄ Lentoteknisen johtajan tehtävät ovat hallinnollisia eikä Kaikonen lennä nykyään kuin matkustajana. Nuoremmat miehet hoitavat koelennot. Yritän pitää helikopterit ilmassa. Ilmailupuoli on hyvin ohjeistettua ja normitettua. Kun toimitaan ohjeiden mukaan, niin turvallisuus on otettu huomioon. Kaikonen vertaa helikopteria mustaan taikalaatikkoon. Hyppäät mustaan boksiin jossakin, vähän aikaa ravistusta ja olet jossain muualla, kun astut ulos. Myös matkustaminen maata pitkin on vähentynyt huomattavasti videoneuvotteluiden ansiosta. Neuvottelut sujuvat hyvin, kun palaverin väki on tuttua. Yhteistyökumppanit sijaitsevat ympäri Suomea, ja palaveriajoihin kului helposti viisi, kuusi tuntia päivässä. Nyt matkapäiviä on vuodessa noin 20; aiemmin olin reissussa lähes pari päivää viikossa. ILMAILUA KOKO URA Kaikonen opiskeli insinööriksi Tampereen teknisessä opistossa. Viimeisenä opintovuotena alkoi ilmailukoulutus, johon hän lähti mukaan. Hän teki insinöörityön Ilmavoimien varikolle, mistä syntyi kontakti Puolustusvoimiin. Muutama kuukausi valmistumisen jälkeen aukeni työsopimussuhteinen insinöörin paikka Ilmavoimissa Tampereella. Nelisen vuotta kesti ennen kuin laitoin virkapuvun päälle ja sain erikoisupseerin viran. Ura jatkui Kuopiossa Karjalan lennostossa, jonka aikana Kaikonen kouluttautui koelentoinsinööriksi Ilmavoimien koelentokeskuksessa Kuorevedellä luvun alussa hän siirtyi lentotekniseksi johtajaksi Utin jääkärirykmenttiin, jossa hän on viihtynyt siitä asti. 12

13 Tehtävät ovat kehittyneet vuosien varrella suhteellisen nuoressa organisaatiossa. Ura on edennyt askel askeleelta. Koulutus on tuonut lisää vastuuta. Kaikonen on päivittänyt tutkintonsa ammattikorkeakoulussa. Johtamisen osaamiseen antoi eväitä ylempi ammattikorkeakoulututkinto teknologiaosaamisen johtaminen -koulutuksessa. INSINÖÖRIT TEKNIIKAN TAITAJIA Kaikosen mielestä insinöörin koulutuksella pärjää hyvin Puolustusvoimissa. Hyvästä kunnosta on hyötyä, sillä kuntoa testataan monin eri tavoin. Kipinä Puolustusvoimia kohtaan helpottaa täällä oloa. Insinöörit tuovat Puolustusvoimiin teknisen osaamiseen, jota ei voi muulla korvata. Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma. Kaikosella insinöörikollegoja on kymmenkunta. Kaikkiaan Utissa työskentelee runsas 350 henkilöä. Lennostoihin verrattuna insinöörejä on ihan hyvin asiantuntijatehtävissä. Iso osa erikoisupseereita on aliupseeritaustalla. Puolustusvoimat on rakentanut koulutusohjelman, jossa täydennetään erikoisupseerien sotilaallisia taitoja. Osittain koulutusten läpikäynti on vaatimus ylenämisellekin. Kaikonen on sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti. ARMEIJAN PALVELUKSESSA VIIHDYTÄÄN Työilmapiirikyselyjen perusteella Puolustusvoimia pidetään hyvänä työympäristönä. Vaikka takana ovat suuret mullistukset, ne eivät ole näkyneet notkahduksina työympäristökyselyissä. Mullistuksilla Kaikonen viittaa useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen ja henkilöstön siirtymisiin paikkakunnilta toisiin. Puolustusvoimauudistus on kohdellut Utin jääkärirykmenttiä silkkihansikkain. Olemme kehittyvä joukko-osasto eikä täällä ole paljon muutoksia. Kuohuntaa ympärillä kuitenkin on ollut. Kaikonen tietää sen, sillä hän on Puolustusvoimien Kymen alueen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ESJA-sopimusalan luottamusmies. Edustettavia on kolmisenkymmentä ja alueeseen kuuluu Itä-Suomen huoltorykmentti Kouvolasta, Karjalan prikaati Vekarajärverltä ja Reserviupseerikoulu Haminasta. Kaikonen on tukenut Itä-Suomen huoltorykmentin väkeä ja ennen kaikkea kuunnellut heidän murheitaan. Kouvolan seudulla muutamalle ei löydy Puolustusvoimista lainkaan paikkaa ja useat joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa. Jos oikein harmittaa syvältä, kuuntelukin saattaa auttaa. Luottamusmiehelle voi aina purkaa tuntojaan. Kaikonen perustelee luottamustehtäviään ja osallistumistaan Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n hallitukseen sillä, että ne ovat yksi kanava vaikuttaa. Hän on hyötynyt esimiestehtävissään luottamusmiestiedoistaan. En myöskään väheksy koulutusta, jota luottamustehtävissä saa. Olkapäällä lepää Utin jääkärirykmentin joukko-osastotunnus. Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma. 13

14 Salo rakennemuutoksen kourissa TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää Salon kaupunki elvyttää talouttaan seuraavan kolmen vuoden ajan palvelu- ja organisaatiomuutoksilla. Syynä talouden huonoon jamaan on pääasiassa Nokian, sen alihankkijoiden ja muun ict-teollisuuden katoaminen alueelta. Siitä on aiheutunut yli 50 miljoonan euron menetys vuosittaisissa verotuloissa. Tänä vuonna päästään tuskin kahdeksaan miljoonaan. Samaan aikaan työttömyys on noussut yli 13 prosenttiin. Työpaikkoja on hävinnyt viidessä vuodessa yli Nokialta hävisi lähes työpaikkaa ja sen alihankkijoilta yli Olemme viime vuosina pyrkineet välttämään tilannetta, että joutuisimme yhtäkkiä irtisanomaan useita työntekijöitä, sanoo kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi. Vapautuvia työpaikkoja ei ole täytetty automaattisesti, jos ollenkaan. Kuntaliitoksesta tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi viisi vuotta. Samalla päättyi työntekijöiden suoja-aika, jona Mika Mannervesi arvioi, että insinöörimäinen ajattelu kuplii pinnan alla. aikana heitä ei saanut irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä. Mannerveden mukaan kuntaliitoksen arveltiin tuovan järkevyyttä yhteisten varojen käyttöön. Joskus tulee raja vastaan siinä, että ulkopuolisia ei voi rekrytoida, vaan olemassa olevat työntekijät jatkavat, Mannervesi ennustaa. OSAAMISTA TARVITAAN Nykyisen asukkaan Salon kaupungin osaamis- ja koulutusrakenne on laaja, yleistä osaamista on paljon. Mannerveden mukaan syvempää osaamista voisi kuitenkin olla enemmän. Euroopan rakennerahastolta saatava tuki Salon alueen kehittämiseen, lähemmäs 20 miljoonaa euroa, menee kokonaan Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden kouluttamiseen etupäässä rakennus- ja hoitoaloille. Huoli aluesairaalan tulevaisuudesta on suuri. Uusi päivystysasetus on jo aiheuttanut päänvaivaa; minkälaista pätevyyttä päivystystä hoitavilta vaaditaan ja onko heidän palkkaamiseensa varoja, Mannervesi kertoo. TOIVE PAREMMASTA ELÄÄ Salon kaupunki on jo petrannut tulostaan ja viime vuoden tulos oli huomattavasti ennakoitua parempi. Insinöörimäinen ajattelu kuplii edelleen ihmisten mielessä pinnan alla. Piirilevyjä on rakennettu jokaisessa autotallissa vuosikymmenten ajan, mikä on jättänyt jälkensä ihmisten mieleen, Mannervesi muistuttaa. Lumian tuotekehittely tehtiin Salossa ja vieläkin yli tuhat henkilöä on 14

15 töissä Nokialla tehtävissä, jotka yrityskaupan myötä siirtynevät suureksi osaksi Microsoftille. Toivo elää, että siitä tulee vielä moottori, joka synnyttää jotain uutta. PÄRJÄÄMISELLÄ ON PERINTEET Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JU- KOn pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä Salossa on aina vallinnut pärjäämisen henki. Vaikka vaatetusteollisuus, meijerilaitos ja sokeritehdas ovat lähteneet sekä Nokia alihankkijoineen on romahtanut, usko uuteen nousuun on yllättävän vankka. Henkilöstömenojen karsimiseen tähdännyt organisaatiomuutos on toteuttamista vaille valmis. Esimiesportaasta voidaan irtisanoa enimmillään 11 työntekijää. Työntekijätason yt-neuvottelujen aloittamisesta ei ole vielä päätetty. Leppäsen mukaan irtisanottaville on tarjottava muita tehtäviä. Teknisessä toimessa ei ole pilvin pimein insinöörejä tai arkkitehtejä, joita voisi irtisanoa. Tahto suur-salosta oli kuntaliitoksen aikoihin korkealla. Nokia tahkosi rahaa, pikkukuntia oli monta ja niiden tulevaisuus näytti heikolta. Ajateltiin, että on hyvä diili panna hynttyyt yhteen, Leppänen muistelee. Ja niinhän se olikin; kaikki kunnat pääsivät osallisiksi yhteisöverotuotoista. Nyt ajat ovat toiset. Muutos agraariyhteiskunnasta tietotekniikkavetoiseksi oli suuri. Mutta harppaus uuteen palveluyhteiskuntaan taitaa olla vielä suurempi. Antero Leppäsen mielestä Salossa vallitsee pärjäämisen henki. KOLUMNI Pekka Liimatainen 1. varapuheenjohtaja Harmaalta vyöhykkeeltä illaksi kotiin Valtiolla insinöörien määrä suhteessa muihin asiantuntijoihin on vähentynyt yhteen liitetyissä mammuttivirastoissa. Vinoutuman takia insinöörien asema heikkenee. Heidän tehtävän vaativuuttaan ja työkäytäntöjään ei tunnisteta, joten palkkakilpailukyky on huono. Palkkatasoon vaikuttaa valtiolla urakiertomahdollisuus, joka on paljon heikompi kuin yksityisellä sektorilla. Palkan ohella valtion insinöörejä jurppii matkustaminen. Virastoissa ei mielletä insinöörityön luonnetta. Tekniselle alalle tyypillisesti työ on siellä, missä suunnitellaan ja rakennetaan. Työ ei tunne välttämättä virka-aikaa ja arkipäivää tai virkapaikkaa. Insinöörin projektiin suunnittelemansa sidosryhmätai maanomistajien kuulemistilaisuuden järjestäminen illalla etäällä virkapaikasta tuntuu lähes mahdottomalta. Hallinto näkee tilaisuuden mieluummin virka-aikana järjestettävänä tilaisuutena, jolloin sidosryhmäläiset ja maanomistajat ovat yleensä itse töissä. Matka-ajan korvattavuus on ongelma. Iltatilaisuudesta 200 kilometrin päässä korvataan tilaisuuden kesto eli pari tuntia, vaikka kulutettu matka-aika on viisi tuntia. Toisinaan vaaditaan menetettyjen työtuntien tekemistä takaisin, jos on lähtenyt työmatkalle kello 14. Virkamies on menettänyt normipäivänsä ja lataa väsyneenä akkujaan, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas aloittaa virkatyöt. Normipäivä-käsitteestä ei hevin luovuta eikä normipäivän ylittämistä noteerata tai korvata. Asiantuntijoina muiden akavalaisten työ on paljon staattisempaa. Insinöörin on oltava läsnä suunnittelussa, rakentamisessa ja kuunneltava katselmuksissa myös valitukset. Asiantuntijoita huonommassa asemassa ovat esimiesasemassa olevat päällikkötason insinöörit. Hallinto ottaa aikansa, matkustamista ja pitkiä päiviä riittää, eikä työpaikalta uskalleta poistua ennen kuin päivän aikana kertyneet sähköpostit ja taskuun kirjoitetut muistilaput on käyty läpi. Työhön on hiipinyt harmaa alue, jonka ongelmat halutaan välttää tulemalla ajoissa illaksi kotiin. Jäävätkö työt tekemättä ja kenen on vastuu oikein aikuisten oikeesti? 15

16 Siltojen lumoissa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Petri Blomqvist ja Mari Männistö Jari Nikki vietti 20-vuotista taiteilijajuhlaansa siltojen parissa viime vuonna. Rakennusinsinööriksi valmistumisesta tuli vierähtäneeksi sen verran. Hän lumoutui siltoihin jo kesätöissä, kun valoi betonia ja kantoi rautaa. 16

17 Nykyisin siltainsinöörinä työskentelevä Jari Nikki vastaa siltojen ja laitureiden kunnossapidosta sekä siltasuunnittelu- ja rakentamishankkeiden toteuttamisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Työsarkaa riittää pohjoisessa sijaitsevalta Honkajoelta eteläiseen Kasnäsiin. Siltaurakoiden rahoitukseen käytetään vuosittain 6 9 miljoonaa euroa. Tarve olisi vieläkin suurempi, Nikki toteaa huolestuneena. Siltojen kunto on hänen mielestään huonontunut viimeisten 15 vuoden aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. TARKASTUKSIA JA KORJAUKSIA Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen sillasta yli 400 sillalle tehtiin erilaisia tarkastuksia viime vuonna. Yleis- ja erikoistarkastusten perusteella siltainsinööri tekee tulevien vuosien korjausohjelmat. Ongelmana on se, että osa pitää jättää toistaiseksi korjaamatta, Nikki kertoo. Sillankorjaussuunnitelmien ja -urakoiden teettäminen on siltainsinöörin arkipäivää. Nykyisin ei uusia teitä ja siltoja juuri rakenneta; pääpaino on korjaamisessa. Korjaaminen on haastavaa puuhaa. Koskaan ei tiedä, mitä sillasta paljastuu. Työmenetelmien vaihtaminen kesken työn nostaa myös kustannuksia. Siltojen rakentamisessa käytettävä raaka-aine betoni on parantunut hurjasti laadultaan siitä, mitä se oli 1960-luvulla. Nyt se ELY-keskukset ylläpitävät Suomessa kilometriä maantieverkkoa kilometriä pyöräteitä siltaa kestää suolausta paremmin, eikä rapaannu niin herkästi, Nikki tietää. Sillanrakentamisen asiantuntijana hän on kysytty myös muiden teettäjien hankkeissa. Jäsenenä valtakunnallisessa SILKO-Pintarakenne -työryhmässä hän on mukana laatimassa ohjeita sillan korjaamiseen. Tarvittaessa hän osallistuu siltakonsulttien ja -urakoitsijoiden laatuauditointeihin. PAINORAJOITUKSET LISÄMURHEENA Uuden ajoneuvoasetuksen myötä painorajoitettujen siltojen määrä miltei seitsenkertaistui Varsinais- Suomen ELY-keskuksen silloilla. Vanhoista kiviholvisilloista yli puolelle jouduttiin asettamaan painorajoitus, mikä nähtiin merkittävänä ongelmana etenkin metsäteollisuuden kuljetuksille. Kiviholvisilloilla on alkujaan ajettu hevosella ja kärryillä, nyt niillä pitäisi päästä kulkemaan suurilla rekoilla, Nikki ihmettelee. Kiviholvisiltojen uusimista mietitään yhdessä muun muassa Museoviraston kanssa. Nikki on vastannut omalla toiminta-alueellaan lossin korvaavien siltahankkeiden kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta. Siltoja on tehty hänen aikanaan yhteensä kahdeksan kappaletta. Esimerkiksi Turun saaristossa on useita losseja, joiden korvaaminen silloilla on keskusteluttanut asukkaita ja kesävieraita vuosikausia. Nyt lossien korvaamisohjelma silloilla on keskeytyksissä. Lossit ja lautat saaristossa vanhenevat. Pitää miettiä, kumpi kannattaa, lossin ylläpito vai uuden sillan rakentaminen, Nikki huomauttaa. Uusi silta on kuolettanut investointimaksunsa vajaassa kymmenessä vuodessa. Lossin ylläpidosta ja liikennöinnistä pitää maksaa jatkuvasti vuosittain satoja tuhansia euroja. Vuonna 2010 valmistuneen Lövön sillan on suunniteltu kestävän sata vuotta. Yleensä peruskorjaus silloille tehdään 40 vuoden välein. Satu Pekkasen työ ELY-keskuksen aluevastaavana on monipuolista ja itsenäistä. Alueurakat kestävät vuosia Rakennusinsinööri Satu Pekkanen on kiireinen Äänekosken alueurakan kilpailuttamisen kanssa. Uuden viisivuotisen urakan tarjouspyyntöasiakirjat ovat aluevastaavan käsittelyssä ja ne pitää saada kohta valmiiksi. Urakka kestää vuoteen 2019 saakka. Se käsittää yli 700 kilometriä maanteitä ja lähes 70 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Pekkanen vastaa Keski-Suomen ELY-keskuksessa myös Karstulan urakasta, joka päättyy vuonna Kumpikin urakka on kustannuksiltaan koko urakkakaudelle 10 miljoonan euron luokkaa. Pekkanen osallistuu Itäisen yhteistyöalueen eli Pohjois-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien, Kaakkois-Suomen sekä Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteisen kilpailutustyöryhmän työhön Kuopiossa. Pitkät päivät urakointeja pisteyttämässä ovat poissa normaalista työajasta Jyväskylässä. OMA TYÖ TOIVEAMMATTI Rakennusinsinööriksi vuonna 2005 valmistunut Pekkanen kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Yhdyskuntatekniikan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa kiinnostivat alusta pitäen; erityisesti tie- ja vesirakentaminen ovat olleet hänelle mieleen. Opiskeluaikana Pekkanen teki töitä työnjohtoharjoittelijana Tampereen kaupungin katuyksikössä sekä Tampereen Vedellä. Valmistuttuaan hän sai töitä Tiehallinnon Keski- Suomen tiepiiristä. Työkseen hän valmisteli erilaisia lupia kuten opaste-, mainos-, kaapeli- ja vesijohtolupia. Ne kuuluvat nykyisinkin ELY-keskusten toimialaan, samoin liikenteen ja infrastruktuurin ylläpito. MAASTOKÄYNTEJÄ ON VIIKOITTAIN Kahden hoitourakan aluevastaavan päivät kuluvat toimistotöiden ohella maastokäyntien, pistokokeiden ja mittausten tekemisessä. Kummankin urakka-alueen kiertämiseen kerran viikossa kuluu helposti kaksi työpäivää: 700 kilometriä ajettavaa ja mittaukset päälle. Talvella teen mittauksia polanteen vahvuudesta, tien tasaisuudesta, lumivalleista ja lumimäärästä sekä kitkasta, Pekkanen listaa. Urakoitsijoihin hän on yhteydessä päivittäin sähköpostilla ja puhelimitse. Sähköisten järjestelmien ja säätietojen seuranta on osa työnkuvaa. Tienkäyttäjän linjalta tulevien viestien seurannasta sekä urakoitsija että aluevastaava saavat tietoa tienkäyttäjiltä teiden kunnosta 24 tuntia vuorokaudessa. 17

18 Työelämää kehitetään myös huonoina aikoina TEKSTI: Mika Peltonen / UP ja KUVA: Shutterstock Työelämä hankkeen johtaja Margita Klemetti uskoo, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, vaikka tällä hetkellä käydään jatkuvasti yt-neuvotteluja ja irtisanotaan ihmisiä. Johtaja Margita Klemetin mukaan maailma on muuttunut siitä, kun Euroopan paras työelämä -hankkeen tavoitteet kirjoitettiin. Ei muutos ole tavoitetta pienentänyt, vaan se on vahvistanut hankkeen tarpeellisuutta. Kun menee huonosti, se ei tarkoita, että työelämän kehittäminen lopetetaan. Euroopan paras työelämä hankkeen käytännön työ tehdään työpaikoilla. Klemetin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla, joilla on työpaikkakontaktit ja kanavat tukea työpaikkoja. Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota toteuttamalla tehtäisiin menestyvä työpaikka tai Euroopan paras työelämä. Jokaisella työpaikalla on oma tilanteensa ja lähtötasonsa, Klemetti sanoo. Hänen mukaansa jokaisella työpaikalla pitäisi miettiä omia vahvuuksia ja sitä, missä olisi kehitettävää. Euroopan parhaaseen työelämään pyritään myös alueverkostojen työllä. Verkostot toimivat 15 ELY-alueella. Niiden tavoitteena on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva yhteinen toimintatapa työelämäpalveluiden parantamiseksi. Alueilla on ollut eri toimijoiden välillä yhteistyötä tähänkin asti. Nyt yhteistyötä katsotaan nimenomaan työelämästrategian näkökulmasta ja etsitään samalla synergiaa. Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla panostaa. Minä uskon vahvasti alueverkostojen toimintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tuntevat alueensa tilanteen. Myös alueen toimijat tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että me hoidamme tämän ja te tuon. 18

19 Klemetin mukaani yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa palveluita ja tukea työpaikoille. Tavoite on, että lupaukset johtaisivat kunkin työpaikan omiin kehittämisohjelmiin. Mukaan haetaan uusia toimijoita Euroopan paras työelämä hankkeen käynnisti viime vuoden alussa ydinryhmä, johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantuntijalaitos ja -yhdistys. Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat tehneet yhteistyölupauksen hankkeen kanssa. Uudet toimijat tuntevat ja noudattavat toiminnoissaan valtioneuvostossa ON SUOMESSA ENNENKIN SELVIYDYTTY Hankkeen arvopajoissa on pohdittu suomalaisen työn tekemisen arvoja ja päädytty neljään: luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja tarkoitus. Keskiössä on tarkoitus. Se antaa merkityksen muille arvoille. Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja dynaamisuutta. Sinnikkyys taas tulee suomalaisesta sisusta, siitä, että ei anneta periksi, vaan hoidetaan hommat. Tällä hetkellä suomalainen työelämä luokitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi. Meillä on todella hyvä perusta, joka liittyy luottamukseen ja yhteistyöhön. Tällaista ei muualta löydy, Klemetti korostaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on hyviä esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista selviytymisestä. Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas uusi askel eteenpäin. Emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme. Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista. Iso haaste on hankkeen suuruus, miten pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan suuntaan. Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan. Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti suostuu myöntämään, että jos Euroopan paras työelämä ei onnistu, kakkostilakin olisi aika hyvä. Ykköstä kuitenkin tavoitellaan. Pitää ottaa käyttöön vahvuutemme ja miettiä asioita rohkeasti. hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita. Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia työelämän kehittämiseen. Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia on tällä hetkellä 34. Työelämähankkeen johtajan Margita Klemetin mukaan toimijoiden määrä kasvaa jo tänä vuonna. Oulun kaupunki edistää työhyvinvointia Oulun kaupunki toteutti viime syksynä pilottihankkeen, joka kiinnitti huomiota henkilöstön liikunnalliseen elämäntapaan. Oulun kaupungin henkilöstöliikunnan, Oulun Työterveyden ja Virpiniemen liikuntaopiston yhdessä toteuttaman hankkeen tavoitteena oli luoda organisaatioon toimiva malli liikunnalliseen elämäntapaan aktivoimiseksi. Hankkeeseen valittiin kolme työn kuvaltaan erilaista ryhmää. Kohderyhmänä olivat organisaatiosta valitut henkilöt, joiden työ ja työssä jaksaminen edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Mukana oli yhteensä 45 henkilöä hyvinvointipalveluiden vuodeosastolta, Oulun Konttori -liikelaitoksesta ja Oulun Tekninen -liikelaitoksesta. Heille räätälöitiin matalankynnyksen liikuntaohjelma, joka sisälsi mittauksia ja monipuolista ohjattua liikuntaa, henkilöstöliikunnan koordinaattori Nina Ylitalo kertoo. Pilottihanke toteutettiin syyskaudella Hanke rahoitettiin kaupungin osuudella ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman hankerahalla. Ohjatun liikunnan lisäksi hankkeessa korostettiin myös omatoimista liikkumista sekä arkiliikuntaa. Liikunnat merkattiin sähköiseen Hymis -liikuntapäiväkirjaan. Suosituimmat liikuntalajit, joita harrastettiin, olivat kävely, pyöräily, pihatyöt ja työmatkaliikunta. TEKSTI: Ilona Mäenpää 19

20 Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi TEKSTI Jari Rauhamäki KUVAT Kimmo Brandt EU:n talouskomissaari ja komission varapuheenjohtaja Olli Rehn pitää syksyn työmarkkinaratkaisua rohkaisevana. Maltilliset palkankorotukset takaavat, että Suomi kuroo kiinni kilpailukykyeroa teollisiin kilpailijamaihin. Vuodesta 1998 lähtien Euroopan komissiossa työskennellyt Olli Rehn on näinä aikoina poikkeuksellisen kiireinen mies. Talouskomissaarin epäkiitollinen tehtävä on pitää jäsenmaat ruodussa julkisen velan kasvun suhteen. Kiireitä lisää Euroopan liberaaliryhmän Alden kärkiehdokkuus toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa. Haastatteluun Rehn rientää Sitran kestävän talouspolitiikan seminaarista. Komissaari saapuu helsinkiläisen tavaratalon kabinettiin täsmällisesti ajallaan. Aloitus kuitenkin lykkääntyy muutamalla minuutilla. Onhan tämä huono tekosyy, mutta Kreikan pääministeri on puheeni aikana tavoitellut parikin kertaa. Pakko tarkistaa, mitä murheita hänellä on, Rehn pahoittelee. TUTTUJA KÄPPYRÖITÄ Rehn on esitellyt seminaarissa faktoja, jotka ovat työmarkkinapolitiikassa toimivalle tuttuja. Rehnin esittämät kuvaajat todistavat, kuinka yksikkötyökustannukset ovat 2000-luvulla kääntyneet Suomen kannalta epäedulliseen suuntaan. Tekijän kohdalla ei kuitenkaan lue tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliitto tai Teknologiateollisuus ry, vaan European Commission. Rehnin mukaan etenkin viime vuosikymmenen lopun palkkaratkaisut 20

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Suomalainen Työelämä 2020 Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Toimihenkilötyön tuottavuus 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot