Kuntalaisen Paras. Uudistuvat lähipalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntalaisen Paras. Uudistuvat lähipalvelut"

Transkriptio

1 Kuntalaisen Paras Uudistuvat lähipalvelut

2 Sisällysluettelo Uudistuvat lähipalvelut kuntalaisen Paras 3 Kuntien väliset erot kasvavat 4 Mitä ovat lähipalvelut? 7 Kuusi tapaa uudistaa lähipalveluja Hallintorajat ylittävät palvelut Kumppanuus palvelujen järjestämisessä Ostopalvelut yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä Teknologian hyödyntäminen Yhteispalvelu Henkilöstön työnjaon uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen 21 Kuntaliitto-konserni tukee kuntia muutoksen läpiviemisessä 24 Kumppanisi lähipalvelujen uudistamisessa Suomen Kuntaliitto 26 Työryhmä Jarmo Asikainen, Juha Jokinen, Antti Kuopila, Maisa Lovio, Kaija Majoinen, Mauri Marjamäki, Terttu Pakarinen, Kari Prättälä, Tanja Rantanen, Sirkka Rousu, Maria Salenius, Eevaliisa Virnes ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Toimittaneet 2. uud. painos Tuula Jäppinen ja Hanna Kaukopuro-Klemetti, 2009 (1. painos Tuula Jäppinen ja Aino-Marja Kontio, 2007) Kuvat Teemu Hostikka Oulunkaaren seutukunta, Tommi Anttonen, Heli Sorjonen, Futureimagebank.com ISBN (pdf) ISBN (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Paino: Star-Offset Tilausnumero Myynti: Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Uudistuvat lähipalvelut kuntalaisen Paras Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata hyvinvointipalvelujen laatu, määrä, valikoima ja saatavuus. Uudistukseen liittyy myös paljon epäluuloja. Kuntalaiset saattavat pelätä, että uudistuksen myötä palvelut katoavat kokonaan omasta lähiympäristöstä. Kuntien toimintaympäristö muuttuu, eikä lähipalveluja voida enää turvata ilman perusteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarkoittaa mahdollisuutta katsoa tulevaisuuteen ja miettiä ennakkoluulottomasti kuntalaisten palvelujen järjestämistä. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen voi sen sijaan johtaa palveluverkoston hallitsemattomaan alasajoon ja jopa karkottaa palvelut kuntalaisten ulottumattomiin. Pääosa kuntien palveluista liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja kulttuuritoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Valtaosa palveluista on perinteisesti kanavoitunut yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien omien palveluorganisaatioiden kautta. Toimintaympäristön muuttuessa kuntien on pohdittava, mikä on palveluiden paras tuottamis- ja tarjontatapa. Samalla on noussut entistä tärkeämmäksi määritellä, mitkä kuntien palveluista ovat lähipalveluja ja mitä palveluja tarjotaan seudullisesti, maakunnallisesti tai vieläkin keskitetymmin esimerkiksi erityisvastuualueen tai valtakunnan tasolla. Kunnat voivat tulevaisuudessa edistää toimivien lähipalvelujen tarjontaa kuntalaisille monilla eri tavoilla. Tässä julkaisussa esitellään kuusi lähipalvelujen uudistamisen konseptia. Mukaan on koottu kuntaesimerkkejä hyviä käytäntöjä, jotka kertovat kuinka konsepteja toteutetaan eri puolilla Suomea. Uudistuvin lähipalveluin, niitä täydentävin seudullisin palveluin ja laajaa väestöpohjaa edellyttävin palveluin kuntalaisten palvelut voidaan turvata toimivasti eri ikä- ja väestöryhmille niin suurten kaupunkien lähiössä kuin harvaan asutulla seudulla. Palvelukokonaisuutta tulisi arvioida tulevaisuudessakin säännöllisesti sekä kuntaorganisaation sisällä että vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Tämän julkaisun ensimmäinen painos näki päivänvalon yhtä aikaa Paras-puitelain kanssa helmikuussa Julkaisun toinen, keväällä 2009 valmistunut painos tarjoaa lisää työvälineitä ja muita toiminnallisia keinoja kunta- ja palvelurakenteiden uudistajille. Kaikki nämä keinot ovat jo nyt kuntien käytössä. Kaija Majoinen Kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto 3

4 Kuntien väliset erot kasvavat Muuttoliike ja väestön ikääntyminen muokkaavat kuntien toimintaympäristöä voimakkaasti. Maassamuutto vilkastui 1990-luvun lamavuosien jälkeen. Viime vuosina muuttoliike on keskittynyt aiempaa harvemmille alueille. Keskusseudut ovat saaneet muuttovoittoa nuorista ikäluokista, kun perinteinen maaseutu on menettänyt nuoria. Suhteellisesti suurimmat muuttotappiot ovat kohdistuneet maaseutumaisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tulevaisuudessa väestön, työpaikkojen ja elinkeinoelämän keskittymisen elinvoimaisille kasvuseuduille ennakoidaan kiihtyvän. Maa- seudun ja kaupungin välisellä vuorovaikutusalueella sijaitsevat kehyskunnat ovat riippuvaisia seudun ytimen muodostavan kaupungin elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Kehityksen myötä kuntien väliset erot kasvavat. Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne hajaantuu, koska voimakkain kasvu suuntautuu kehyskuntiin ja työssäkäyntialueille. Vastaavasti harvaan asutuilla seuduilla osa toiminnoista ja palveluista keskittyy yhä selkeämmin keskustaajamaan. Tämä korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa, mutta myös joillain Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla. 4

5 Tässä tilanteessa kunnat joutuvat miettimään uudelleen, mitä palveluja ne pystyvät tarjoamaan ja mikä on kuntien varsinaista ydintoimintaa. Samalla on pohdittava, mikä on kunnan vastuulla olevien palvelujen paras tuottamis- ja tarjontatapa. Jotta kunnat eri puolilla Suomea pystyvät huolehtimaan hyvinvointipalveluista myös tulevaisuudessa, on kuntien oltava elinvoimaisia ja toimintakykyisiä. Kuntien yhteistyössä tulee huomioida alueelliset erityispiirteet. Kuntien on tärkeää tukea uudistusta kohdentamalla resursseja esimerkiksi yhdistymisavustuksia ja henkilöstön työpanosta kehittämistoimintaan ja itse muutosprosessin läpiviemiseen. Vastuu palveluista leveämmille hartioille Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella pyritään turvaamaan palvelujen saatavuus kohtuullisin kustannuksin kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta. Rakennemuutosten lisäksi on tarpeen kehittää palvelutarjonnan muotoja ja -prosesseja, tukea teknologian ja muiden uusien työvälineiden käyttöönottamista ja vahvistaa osaamista. Kuntien tehtävänä on järjestää hyvinvointipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti kuntalaisten tarpeiden perusteella. Palvelujen järjestäjänä kunnalle kuuluu myös julkisen vallan käyttö, kuten viranomaispäätöksenteko, rahoituksen turvaaminen ja valvonta. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki rajoittaa jossain määrin kuntien oi keut ta päättää palvelujen järjestämisestä. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta alle asukkaan kunta ei voi yksin huolehtia perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä. Nämä tehtävät on annettava puitelaissa säädetyn yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi. Näin pyritään hallitsemaan riskejä, jotka johtuvat liian pienten yksiköiden toiminnan haavoittuvuudesta. Yhteistoiminta-alueen vaihtoehtoisia organisointimuotoja ovat kuntayhtymä ja isäntäkuntamalli. Isäntäkuntamallissa yksi kunta hoitaa Toimintaympäristön muutos haastaa kunnat uudistukseen Väestö- ja ikärakenteen muutos Globaalitalous Talous Palvelut Kuntalainen Aluerakenne EU:n ja valtion säätely 5

6 tehtäviä sopimuksen nojalla myös muiden kuntien puolesta. Kuntayhtymä on kuntien muodostama yhteenliittymä, jolle kunnat ovat luovuttaneet joitain kunnallisia tehtäviä. Vastaavat rajoitukset puitelaki asettaa ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joko kunnalle tai vaihtoehtoisesti kuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle. Puitelain väestöpohjavaatimus on tällöin vähintään asukasta. Myös suurten kaupunkien on huolehdittava siitä, että palvelut toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti. Palvelujen on oltava myös kaikkien saatavilla kaupungin eri osissa. Olennaista palvelujen saatavuus Kunnilla on jatkossakin pääosin oikeus päättää itse vastuullaan olevien palvelujen tuotantotavoista. Kunta voi tuottaa palveluja kokonaan itse tai kuntien kesken yhteistyönä. Kunta voi hankkia palvelun myös yksityisiltä toimijoilta. Ostopalveluissa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista. Palveluja järjestäessään ja tuottaessaan kunnat voivat käyttää myös esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää. Yhteistoiminta-alueilla palvelujen järjestämisvastuussa olevalla kuntayhtymällä tai isäntäkunnalla on käytettävissään vastaavat palvelujen tuottamistavat kuin kunnalla. Kuntalaisen kannalta ei ole ensisijaista, mikä organisaatio palvelun järjestää tai tuottaa. Tärkeää on se, mistä palvelu on saatavissa. Kuntalaisten palveluketju toimii, kun kunta vastaa palvelujen tehokkaasta tarjonnasta lähellä kuntalaisia. Esimerkiksi kirjasto on kuntalaiselle lähipalvelu, kun kirjasto sijaitsee omassa kunnassa tai kirjastoauto vierailee omassa kyläkeskuksessa. Kirjastotoimen hallinto voi sen sijaan olla järjestetty kuntien kesken yhteistyössä seudullisesti tai maakunnallisesti. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JÄRJESTÄMISVASTUU kunta isäntäkunta kuntayhtymä PALVELUTUOTANTO OMA TUOTANTO yksikkö liikelaitos KUNTA- YHTYMÄ normaali kuntayhtymä liikelaitoskuntayhtymä OSAKE- YHTIÖ kunta kuntien yhteinen OSTO- PALVELUT yksityiset yhteisöt 6

7 Mitä ovat lähipalvelut? Kun palvelujen järjestämistä organisoidaan uudelleen, palvelut voidaan jakaa palvelujen saatavuuden perusteella kolmeen ryhmään palveluketjuajattelun mukaisesti. Tällöin palvelut jaetaan lähipalveluihin, etäämmällä sijaitseviin seudullisiin palveluihin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin keskitettyihin palveluihin. Lähipalveluja väestö tai ainakin osa asukkaista käyttää toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä. Niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalvelujen tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Kaksikieli- sissä kunnissa palveluja tulisi tarjota sekä suomen että ruotsin kielillä. Lähipalvelujen järjestämisvastuu voi kuitenkin kuulua laajan väestöpohjan kuntayhtymälle tai erityisvastuualueelle. Käytännössä valtaosan lähipalveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Esimerkiksi perusopetus on lähipalvelu kaiken kokoisissa kunnissa. Lähipalveluympäristö voi suurissa kunnissa olla kaupunginosa, pienemmissä kunnissa taajama tai kylä. Hyvin toimivat internetpalvelut ovat yhä useammin osa lähipalveluiden 7

8 kokonaisuutta. Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi lasten päivähoito, omaishoidon tuki, kotihoito, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja puhelinpalvelu sekä koulutoimesta perusopetus. Yksityisistä palveluista lähipalveluita ovat esimerkiksi kioskit ja lähikaupat. Harvaan asutuilla alueilla on tarpeen järjestää myös liikkuvia palveluja. Seudulliset palvelut sijaitsevat etäämmällä, ja ne ovat saavutettavissa joko omalla kulkuneuvolla tai julkisella liikennevälineellä. Vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä järjestää valtaosan seudullisista palveluista. Seudullisia palveluja ovat esimerkiksi yleislääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto, työterveyshuolto, pääkirjasto sekä vanhusten tehostettu palveluasuminen ja muu ympärivuorokautinen hoito. Yksityisistä palveluista esimerkkejä ovat kaupan suurmyymälät. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut täydentävät lähipalveluja ja seudullisia palveluja. Harvemmin tarvittavat palvelut kannattaa keskittää kaupungin tai maakunnan keskustaan esimerkiksi silloin, kun laadukas palvelu edellyttää vaativaa erityisosaamista, erityislaitteistoa tai moniammatillista työryhmää. Nämäkin palvelut tulee turvata myös vammaisille ihmisille, jolloin kuljetuspalvelut on usein ulotettava pidemmälle kuin vain naapurikuntaan. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut järjestää yleensä laajan väestöpohjan kuntayhtymä. Laajan väestöpohjan palveluja ovat erikoissairaanhoidon päivystys ja vuodeosastohoito sekä sosiaalipäivystys. Niitä voivat olla myös ammattiteatterit ja sinfoniaorkestereiden konsertit. Yksityisistä palveluista esimerkkejä ovat erityiskaupat ja tavaratalot. Palveluprosessiin liittyvät muutostarpeet vaihtelevat kunnittain ja myös kunnan sisällä eri aikoina. Erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa monia palveluja on muunneltava kunnan eri asukasryhmien tarpeiden perusteella. Palvelu- ja viestintäkanavat vaihtelevat ikäryhmittäin: nuoret kuntalaiset käyttävät esimerkiksi ikäihmisiä enemmän verkkopalveluja. Lähipalvelut löytyvät jatkossakin läheltä kuntalaisia Sosiaali- ja terveydenhuollossa lähipalveluja ovat esimerkiksi vanhusten kotihoito omaishoidon tuki palveluasuminen lasten päivähoito lapsiperheiden kotipalvelu neuvolatoiminta perhetyö lähisosiaalityö ja toimeentulotuki kouluterveydenhuolto terveyskeskuksen ajanvaraus perustason (sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai yleislääkärin) vastaanotto laboratorion näytteenotto apuvälinejakelu sekä perustason suun terveydenhuolto. Opetus- ja kulttuuritoimen lähipalveluja ovat esimerkiksi perusopetus kirjastoautopalvelut ja lähikirjastot arki- ja lähiliikuntapaikat lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta ja nuorisotyö esimerkiksi nuorisotaloilla. Yhdyskuntapalveluissa lähipalveluja ovat esimerkiksi joukkoliikenne ja erilaiset lomakepalvelut. 8

9 Julkaisussa esiteltävät yksittäiset lähipalvelukuvaukset ovat esimerkkejä toimivista lähipalvelukonsepteista. Viime kädessä lähipalvelut ja toimiva palvelukokonaisuus joudutaan määrittelemään aina paikallisten olosuhteiden ja toimintaympäristön pohjalta. Ympyrämalli havainnollistaa palvelujen uudelleenorganisointia Palvelujen ryhmittelyn apuvälineenä voidaan käyttää esimerkiksi ympyrämallia. Ympyrän kehille sijoitetaan lähipalvelut, seudulliset palvelut sekä laajan väestöpohjan palvelut. Tämä esimerkki ei ole kattava, vaan siinä on ryhmitelty esimerkinomaisesti eräitä palveluja. Yleislääkärin vastaanotto Kotihoito Liikuntahallit Ammattiteatterit Erikoissairaanhoidon päivystys ja vuodeosastohoito Vammaisten perhe- ja laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Perusopetus Lukio Lastenvalvoja Lähisosiaalityö Lastensuojelu Sosiaalipäivystys Hammaslääkäripäivystys Vanhusten laitoshoito Lasten päivähoito Neuvolatoiminta Palveluasuminen Lähikirjastot Kasvatusja perheneuvonta Sosiaalihuollon erityispalvelut Joukkoliikenne Lähiliikuntapaikat Omaishoidon tuki Lähipalvelut Seudulliset palvelut Laajan väestöpohjan palvelut 9

10 Kuusi tapaa uudistaa lähipalveluja Suomessa kunnat ja kuntayhtymät tuottavat itse lähes kaikki julkiset hyvinvointipalvelut. Kunnat voivat parantaa oman palvelutuotantonsa kustannustehokkuutta karsimalla toimintojen päällekkäisyyksiä, vähentämällä hallinnon moniportaisuutta, tehostamalla toimintoja ja ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja. Palvelutuotantoa on myös jonkin verran ulkoistettu yritysten ja järjestöjen tuotettavaksi. Ostopalvelut ovat merkittävä vaihtoehto esimerkiksi lasten iltapäivätoiminnassa, lasten ja nuorten laitoshoidossa, vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa sekä teknisissä palveluissa. Julkisessa keskustelussa on korostettu luvulta alkaen yritysten, omaisten, lähiyhteisöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa. On realistista odottaa hyvinvointipalveluiden tuotantotapojen vähitellen muuttuvan aiempaa monipuolisemmiksi ja saavan rinnalleen myös lisää yksityistä tuotantoa. 10

11 Kuntalaisten arki on sujuvaa, kun jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut toimivat. Tämä koskee muitakin kuin kuntien hyvinvointipalveluja, esimerkiksi elintarvikkeiden ostamista, liikkumista ja turvallisuutta. Hyvinvointipalvelut muodostavatkin tulevaisuudessa laajan kokonaisuuden, jossa on mukana kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Kunnat voivat tulevaisuudessa edistää toimivien lähipalvelujen tarjontaa kuntalaisille monilla eri tavoilla. Palvelujen uudistamistavat ovat kaikki jo nyt kuntien käytettävissä. Eri keinot täydentävät toisiaan. Uusia tapoja järjestää lähipalveluja: 1. Palvelua hallintorajojen yli 2. Kumppanuus palvelujen järjestämisessä 3. Ostopalvelut yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä 4. Teknologia hyötykäyttöön 5. Yhteispalvelu 6. Henkilöstön työnjako uusiksi ja osaaminen vahvemmaksi 1. Hallintorajat ylittävät palvelut Uudenlaisten palvelumallien kehittäminen edellyttää kunnan perinteisten sisäisten hallintorajojen ylittämistä, avoimuutta ja uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta arviointia. Tulevaisuudessa kuntien tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota palvelujen asiakaslähtöisyyteen ja samalla myös kustannustehokkuuteen, erityisesti kun kysymyksessä ovat ikäihmisten kotona asuminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi. Suomen väestörakenne on muuttumassa niin, että iäkkäiden määrä kasvaa. Samalla päivähoitoa tarvitsevien lasten ja koululaisten määrä laskee muualla kuin kasvukeskuksissa. Tämä edellyttää kunnilta ja alueilta aktiivista ikäpolitiikkaa, joka ottaa huomioon kaikkien ikäryhmien tarpeet ja mahdollisuudet. Myös erityinen ikääntymispolitiikka, joka ylläpitää ja parantaa ikääntyneiden itsenäisen elämän edellytyksiä, on tarpeellista. Esimerkkejä hallintorajat ylittävistä palveluista Vanhuspalveluja seudullisesti Jyväskylän verkostokaupunki ja Keuruun seudun kunnat uudistavat vanhuspalveluja luomalla kuntien omien palvelujen rinnalle seudullista ja moniammatillista palvelutuotantoa. Lähipalveluja kehitetään seudullisena yhteistyönä, mutta samalla ne säilyvät osana peruskuntien palveluja ja mahdollisimman lähellä palvelun tarvitsijoita. Tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Palvelujen järjestäjät ja tuottajat toimivat asiakaslähtöisesti, saumattomassa yhteistyössä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn periaatteita noudattaen. Toimintaa ohjaa Jyväskylän seudun kuntien yhteinen vanhuspalvelujen strategia. Elämänkaarimallissa palveluja asiakkaan iän mukaan Elämänkaarimalli on yksi luonteva vaihtoehto nykyiselle sosiaali- ja terveystoimen sektorimallille. Elämänkaarimallissa hyvinvointipalvelut jaetaan palvelukokonaisuuksiin lasten ja nuorten palveluiksi, ikäihmisten palveluiksi ja muun väestön palveluiksi. Malli takaa esimerkiksi Tampereella lapsille ja nuorille terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen ja monipuoliseen harrastusja vapaa-aikatoimintaan. Hyvinvointikeskuksesta usean alan asiantuntijapalvelua Keski-Karjalassa toimiva seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointikeskus HYTKES tarjoaa hyvinvointipalveluja lapsille, nuorille ja perheille. Keskus yhdistää eri alojen asiantuntijoiden ammattitaidon ja osaamisen asiakkaiden tarpeista lähtien. Lapsen, nuoren ja hänen perheensä ongelmien selvittämiseen, ratkaisujen hakemiseen sekä tarvittaessa myös hoitoon voi osallistua HYTKESin asiantuntijoiden lisäksi peruskuntien 11

12 ammattilaisista vaikkapa lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Keski-Karjalan kunnat Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi vastaavat seudullisella sopimuksella HYTKESin toiminnan sisällöstä, organisoinnista sekä kustannusten jaosta. Yhteispäivystyksessä yhden oven periaate toimii Yhteispäivystykseen siirtyminen on ollut terveydenhuollon seudullisen ja alueellisen yhteistyön kärkihanke lähes koko maassa. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystysvastaanottojen yhdistämistä vähintään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Monin paikoin perusterveydenhuollon yhteispäivystys on käytettävissä ympäri vuorokauden, esimerkiksi jos tarvitaan harvinaisempia röntgentutkimuksia tai erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluja. Yhteispäivystys turvaa tehokkaasti osaavan henkilöstön saatavuuden. Asukkaiden kannalta yhden oven periaate on helpotus: kiireellisesti tarvittava apu saadaan samasta paikasta ongelman laadusta riippumatta. Yhteispäivystysten toimenkuva on laajenemassa psykososiaalisiin kriisipalveluihin, päihdepalveluihin ja sosiaalipäivystykseen. PalveluSantra helpottaa asiakkaiden ja palvelujen kohtaamista Palvelunvälityskeskus PalveluSantra helpottaa Lahden seudulla asiakkaiden ja palvelujen kohtaamista. Keskuksen palveluohjaajat tukevat ikäihmisten kotona selviytymistä välittämällä tietoa yritysten ja kolmannen sektorin palveluista. Palveluneuvojat ohjaavat asiakkaita myös julkisten palvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Asiakas voi ottaa yhteyttä PalveluSantran neuvojiin joko puhelimitse, kirjeitse, internetin avulla tai käymällä keskuksessa. Asiakas saa ajantasaista tietoa alueen palveluista, niiden saatavuudesta ja hinnoista. Neuvojat voivat myös auttaa asiakasta palveluprosessin aloittamisessa. PalveluSantra tukee myös palveluntuottajien verkottumista ja palvelujen laadun kehittämistä järjestämällä koulutusta, yhteistapaamisia ja palvelujen laadun seurantaa. Palveluntuottajien rekisteri on avannut tuottajille mahdollisuuden markkinoida palvelujaan ja tarvittaessa saada tukea työssään. Palvelu- Santra koordinoi myös seudullista palveluseteliyhteistyötä. Toimintaa toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhteistyössä alueen kuntien, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ja Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen kanssa. Rahoituksesta vastaavat Päijät-Hämeen alueen 15 kuntaa, ahaautomaattiyhdistys ja PalveluSantran rekisterissä olevat palveluntuottajat. Tulevaisuuden koulu syntyy yhteistyön tuloksena Oulun kaupunki, Oulun seutu ja opetustoimi suuntaavat Tulevaisuuden koulu-ohjelmassa katseensa 2000-luvun oppimiseen, oppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Lasten ja nuorten oppimista edistetään kolmi- 12

13 kantayhteistyössä yhdessä Oulun yliopiston ja Oulun teknologiakylän kanssa Living Lab - tyyppisessä toimintaympäristössä. Ohjelmassa keskitytään koulurakentamiseen, oppimisympäristöihin, oppimateriaaliin, muutosvalmennukseen, kouluhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Tulevaisuuden koulua kokeillaan syksyllä 2010 avattavassa Ritaharjun koulussa. 2. Kumppanuus palvelujen järjestämisessä Kunnan elinvoimaisuus edellyttää tulevaisuudessa uudenlaista kumppanuutta julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Asuinpaikan tai yrityksen sijoittumispaikan houkuttelevuuteen vaikuttavat esimerkiksi liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, kestävän kehityksen elinympäristö ja palvelujen saatavuus työmatkan varrella. Kuntien kannattaa vahvistaa palvelumarkkinoiden toimintaedellytyksiä erityisesti harvaan asutuilla seuduilla ja tyhjenevissä lähiössä. Tätä varten kunnissa tulee suunnitella palvelujen järjestämistä ja tehdä päätöksiä palvelujen ostamisesta, kilpailuttamisesta ja yhteistoiminnasta. Kunnat tuottavat lähipalveluja myös yhteistyössä muiden lähipalvelujen tuottajien kanssa. Vastuu lähipalveluista kuuluu yhteiskunnassamme monille eri toimijoille. Kuntien lisäksi lähipalveluja tuottavat seurakunnat, kuntalaiset, yhteisöt ja yritykset. Seurakunnat ovat olleet pitkään mukana varhaiskasvatuksessa. Perheneuvonta, palveleva puhelin, tukiasuntotoiminta, talous- ja velkaneuvonta, rikosuhripäivystys, henkinen apu onnettomuustilanteissa, ruokapankit ja työttömien ruokailut ovat kirkon valtakunnallista diakonista toimintaa. Kunnat voivat tukea kuntalaiselle ja kuntayhteisölle tärkeitä lähipalveluja myös erilaisin avustuksin. Monet liikunta- ja harrastusjärjestöt, asukasseurat sekä lasten, nuorten, perheiden ja ikääntyvän väestön yhdistykset huolehtivat erilaisista toiminnoista omissa lähiyhteisöissään. Yhteisöjen ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Yhteistyö perustuu kumppanuuteen ja yhteiseen päämäärään, jossa kunta ei osta yhteisön tuottamaa lähitoimintaa, vaan tukee eri tavoin yhteisöjen omaehtoista työtä lähiyhteisöissä. Myös kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät tulisi ottaa entistä tiiviimmin mukaan uusien palvelumuotojen kehittelyyn ja suunnitteluun. Esimerkkejä kumppanuudesta palveluissa Diabetes-tutkimuksia pyörien päällä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä diabetespotilaiden silmänpohjakuvauksia tehdään pyörien päällä. Liikkuvasta tutkimusyksiköstä löytyy keskussairaalan tasoinen laitekanta. Autossa kulkeva osaava henkilökunta viipyy kullakin paikkakunnalla yhdestä kahteen viikkoa ja tutkii diabetespotilaat terveyskeskusten tilauksesta. Kuvista saa lausunnon heti, ja tarvittaessa varataan aika jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Toiminta on hyvin kustannustehokasta, sillä diabeteksen aiheuttamat silmänpohjamuutokset voidaan havaita ajoissa. Parhaassa tapauksessa voidaan estää potilaan sokeutuminen. Sama liikkuva tutkimusyksikkö hoitaa myös keskussairaalan hoitovastuulla olevien glaukoomapotilaiden kontrollikäyntejä. Näin potilaat säästyvät matkustamisen kustannuksilta. Tilda-autosta terveydenhuoltoa ja kirjastopalveluja Leppävirran monipalveluauto Tilda on hyvä esimerkki kunnallisten palvelujen ja muiden lähipalvelujen toimivasta yhdistelmästä. Leppävirta on vesistöjen rikkoma ja pinta-alaltaan laaja kunta, jossa välimatkat ovat pitkät. Siksi monipalveluauto on hyvä keino tuoda palveluja kylien asukkaille. Tilda aloitti toimintansa kirjastoautona. Nykyään kahdesti päivässä liikennöivässä autossa voi esimerkiksi mitata verenpaineen joko itse tai kuljettajan avustuksella. Terveydenhuollon palveluja tarjotaan teemapäivinä ja niitä 13

14 varten on suunniteltu kolme erillistä reittiä. Mukana on ollut esimerkiksi Suomen Sydänliiton asiantuntija mittaamassa verensokeria ja kolesterolia. Lisäksi asiakas voi esimerkiksi hoitaa pankkiasioitaan internetyhteydellä tai vaikkapa äänestää. Käyttöön on varattu myös monitoimitulostin. Auton alaosassa on tavaratila, jossa voi kuljettaa asiakkaille esimerkiksi kauppakasseja ja pyykkipusseja. Myös ruoka-annosten kuljettamista on kokeiltu. Monipalveluauton mukana voidaan tarvittaessa toimittaa myös reseptilääkkeitä. Palveluja on kehitetty yhteistyössä apteekin kanssa. Toisin kuin kirjastoautot yleensä, Tilda on rekisteröity 1+2 henkilölle, joten kyytiin voidaan ottaa maksutta pari asiakasta. Koska pienet poikkeamat reitistä ovat mahdollisia, yksittäisille kuntalaisille matkustuspalvelu voi jossakin pulmatilanteessa olla korvaamaton. Kunnan ja koulun kirjasto yhdistettiin Kirjastopalvelut voidaan turvata yhdistämällä yleisen kirjaston toimipiste ja koulukirjasto. Kartanonkosken Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Pointissa saman katon alla toimivat kirjasto, kansainvälinen koulu, päiväkoti ja yhteispalvelu. Vantaan lähiössä Mikkolassa kirjasto on tärkeä osa koulun oppimisympäristöä. Kirjastot ovat päivisin koululaisten ja illalla alueen asukkaiden käytössä. Mikkolan koulun kirjaston pariakymmentä tietokonetta käyttävät kouluaikana oppilaat, mutta iltapäivisin ne vapautuvat kaikkien kuntalaisten käyttöön. Lisäksi muutama tietokone on vapaassa asiakaskäytössä aina kirjaston aukioloaikoina. Pointissa on tarjolla myös muita asukkaille tärkeitä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja, kuten kuvataidenäyttely, AA-kerho, Painonvartijoiden kokouksia ja jumpparyhmiä. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimi sekä alueen yhdistykset ja toimijat. Heideken-talosta perhetyön keskus Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä alueen lastensuojelujärjestöt ovat jo useamman vuoden ajan tehneet kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden talohankkeessa. Heideken-taloon on koottu erillään sijainneita toimintoja ja kehitetty palveluja asiakaslähtöisiksi niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut tehokkaasti. Heidekenillä toimii avoimena kohtauspaikkana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin perhekeskus. Keskukseen on sijoittunut kahdeksan lastensuojelujärjestön toimitilat. Perhetalossa tarjotaan muun muassa vertaistukea, tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, lastenhoitoa, terapiaa ja neuvontaa. Taloa kehitetään ehkäisevän työn kehittämis- ja osaamiskeskukseksi, vapaaehtoistyön keskukseksi sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelu- ja toimintakeskukseksi. Matkojen yhdistelyllä säästöjä Palvelulinjat täydentävät joukkoliikennettä tätä nykyä jo yli 200 kunnassa. Palvelulinjat helpottavat erityisesti liikuntarajoitteisten ja autottomien kuntalaisten pääsyä palvelujen luo. Uusia liikkumispalvelujen järjestämistapoja ovat myös matkapalvelukeskukset, joissa yhdistellään asukkaiden yhteensopivia matkoja. Matkustajat ohjataan linjaliikenteeseen ja palvelulinjoille aina, kun niitä on mahdollista käyttää. Samaan suuntaan kulkevia matkustajia kuljetetaan esimerkiksi yhteisillä takseilla tai palveluautoilla. Kuopion kaupungin vetämä Pohjois-Savon matkojen yhdistely on toiminut jo yli kahdeksan vuotta. Uusimpia keskuksia ovat Pirkanmaan ja Etelä-Savon matkapalvelukeskukset. Asukkaat mukaan omakotiasumisen suunnitteluun Oulussa on saatu hyviä kokemuksia omakotialueiden kehittämisestä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kaupunki on etsinyt aktiivisesti vaihtoehtoja uusien omakotialueiden hankkimiselle, kaavoittamiselle ja rakentamiselle. 14

15 Oulun kaupunki on ohjannut osan uusien tonttien kysynnästä jo rakennetuille alueille. Näin omakotialueiden väestörakenne on nuorentunut ja peruskoulut ja päiväkodit ovat voineet jatkaa toimintaansa alueilla. Kunta on tullut asukkaita vastaan muun muassa tonttijakojen muutoksien aiheuttamissa kustannuksissa. Asukkaille on tärkeää, että alueen ympäristöä parannetaan, lähipalvelut säilyvät ja kiinteistöjen arvo säilyy tai jopa kohoaa. Yhdistys täydentää lakisääteisiä palveluja Päijät-Hämeessä toimiva Manna ry täydentää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä palveluja. Yhdistys järjestää Lahden seudun kuntien vanhusten hoitopalveluja ja maaseudun lasten päivähoitoa. Yhdistys tarjoaa vanhusten asumispalveluja, hoiva- ja ateriapalveluja, vanhusten päivätoimintaa ja lasten päivähoitoa. Yksityishenkilöt voivat ostaa yhdistykseltä tuki- ja jaksohoitopalveluja. 3. Ostopalvelut yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä Kun kuntalaisten elintaso nousee, he käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan koulutus-, terveys- ja muihin palveluihin. Pääosa uusista yrityksistä ja työpaikoista syntyy palvelusektorille. Sosiaali- ja terveyssektorilla yritysten tuottamat palvelut kasvavat nykyisin nopeammin kuin julkisen sektorin tuottamat palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lakisääteisiä tehtäviä koskeva palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta kunnat voivat ostaa tehtävän edellyttämiä palveluja yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Kuntalaki antaa kunnille mahdollisuuden hoitaa tehtäviään laajasti sopimukseen perustuen ja ostopalveluja käyttäen. Kunnat ovat solmineet runsaasti ostopalvelusopimuksia esimerkiksi lasten päivähoidossa, vanhustenhoidossa, vammaispalveluissa, kehitysvammaisten erityishoidossa, päihdehuol- 15

16 lon palveluissa ja mielenterveyspalveluissa. Ostopalveluja käytetään myös kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisotoimessa sekä palo- ja pelastustoimessa. Myös jätteenkuljetus ja nuohoustoiminta voidaan hoitaa ostopalveluna. Sopimuksia voidaan tehdä yksityisten yritysten, yhdistysten, säätiöiden, kolmannen sektorin ja osuuskuntien kanssa. Väestön ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Nykyistä enemmän tarvitaan esimerkiksi vanhusten kotipalveluja. Kotipalveluja kehitetään yleensä osana peruskunnan palveluja. Kunta voi kuitenkin järjestää palvelut myös yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Yksityisten palvelujen tarjonta ja käyttö kasvavat tulevaisuudessa kuntien oman palvelutuotannon lisäksi. Kotitalousvähennys tukee verotuksen kautta kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitopalvelujen hankkimista suoraan yksityisiltä tuottajilta. Esimerkkejä yksityisistä palveluista Kotirinki tarjoaa siivouspalveluja Kotirinki-kotipalveluketju on esimerkki uudesta yksityisestä liiketoimintamallista, jossa tarjotaan kotiapua sitä tarvitseville. Kotirinki on franchising-periaatteella toimiva kotipalveluketju, jonka idea työstettiin Hämeen Uusyrityskeskuksen avulla. Kotirinki-yrittäjät tarjoavat sopimusasiakkailleen kuukausiohjelmaan perustuvaa kotisiivousta sekä muita kodin arkea helpottavia palveluita. Ketjulla on yhteensä 21 palvelupistettä eri puolilla Suomea. Kotirinki-ketju vastaa palvelukonseptin hallinnasta, johtamisesta ja kehittämisestä. Kotiringin franchising-toiminta on lisännyt kunnissa uutta palveluyrittäjyyttä ja työpaikkoja. Vuonna 2009 ketjussa työskentelee jo noin 120 henkilöä. Kotirinki Oy valittiin vuoden 2004 Uusyritykseksi uuden liiketoimintamallin ja palvelukonseptin kehittäjänä. Teknisellä sektorilla yksityiset tuottajat arkipäivää Teknisellä sektorilla yksityiset palveluntuottajat ovat olleet jo pitkään arkipäivää. Kunnat voivat puuttua seudun palvelutuotantoon liittyviin ongelmiin tukemalla aktiivisesti markkinoiden luomista yksityisille palvelutuottajille. Espoossa uskotaan, että kasvavan kaupungin uudisasuntotuotannon haasteet ratkaistaan avaamalla markkinoita yksityisille tuottajille. Vastaavasti Kainuun kunnat edistävät yksityisten tuottajien avulla syrjäisten kylien palvelutarjontaa ja työllistymisongelmien ratkaisua. Maantievarsien suurmyymälöistä nykyajan kirkonkyliä Kokonaan yksityisiä palveluja tarjoavilla, valtateiden varsilla sijaitsevilla myymälöillä on uusi rooli maaseudun kehittämisessä. Lähes puolet 16

17 uusista työpaikoista syntyy kaupunkien läheisiin maaseutumaisiin kuntiin. Maantievarsien suurmyymälät ovat toimineet tämän kehityksen moottoreina. Myymälöiden yhteyteen tai läheisyyteen on syntynyt myös muita palveluita ja yrittäjyyttä. Kioskit voivat vastaavasti toimia kaupungeissa lähiöiden lähipalvelupisteinä, joista voi päivittäistavaroiden hankkimisen lisäksi lunastaa esimerkiksi teatteri- tai junalippuja. 4. Teknologian hyödyntäminen Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa palvelujen viemisen lähelle kuntalaisia. Palvelu voidaan tuottaa joko kokonaan uuden teknologian avulla tai teknologialla voidaan korvata palvelun osia. Teknologia on tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisten arkea. Internet on noussut kuntien ja muun julkishallinnon viestinnässä ja palveluissa keskeiseen asemaan. Oman asuinkunnan internetpalvelut ovat julkishallinnon suosituin verkkopalvelu. Kunnan internetpalvelun keskeisimpiä tehtäviä on tarjota tietoa kunnasta ja sen toiminnasta. Internet on myös yhä vahvempi palvelu- ja asiointiväline. Sähköisten palvelujen avulla kuntalaiset voivat osallistua kunnan päätöksentekoon sekä lähipalvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Kunnat tarjoavat 2000-luvulla entistä monipuolisempia verkkopalveluja. Lähes kaikkien kuntien verkkopalveluista löytyy tietoa kunnan palveluista, virastojen ja laitosten yhteystietoja, kunnan esittely, ajankohtaistiedotteita, karttoja ja tapahtumakalenteri. Yleisiä ovat myös luottamushenkilöiden yhteystiedot, tilasto- ja taloustiedot sekä tiedot kunnissa toimivista yrityksistä ja järjestöistä. Suurin osa kunnista on kehittänyt internetiin kuntalaisten asiointipalveluja. Sähköisistä pal- veluista yleisiä ovat lomakkeet sekä mahdollisuus hakea palveluita ja etuuksia sähköisesti. Koululaisten ja päivähoidossa olevien lasten vanhemmat voivat jo monella paikkakunnalla olla yhteydessä opettajiin ja lukea heidän tiedotteitaan internetissä olevasta reissuvihosta. Vajaa viidennes kunnista oli vuoden 2007 loppuun mennessä ottanut käyttöön mobiilipalveluja. Edelläkävijöinä mobiilipalveluissa ovat kirjastot, jotka välittävät kännykällä esimerkiksi lainaus- ja aineistonvaraustietoja. Osa kunnista tarjoaa kännykkään myös joukkoliikenteen aikataulutietoja ja lääkäripalveluiden ajanvarausta. Osa kuntalaisista on edelleen arkoja käyttämään kuntien verkkopalveluja. Toisaalta nykyisin on jo paljon kuntalaisia, joille verkko on päivittäinen työkalu tiedonhaussa, itsepalvelussa ja omahoidossa. Samalla kun palvelut teknistyvät, kuntien tulisi kartuttaa kuntalaisten tietotekniikan käyttötaitoja. Kunnan tulisi myös huolehtia riittävästä tietosuojasta ja -turvasta. Opastusta verkkopalvelujen käyttöön kannattaa räätälöidä erityisryhmille, kuten iäkkäille, 17

18 maahanmuuttajille ja vammaisille. Päätelaitteita ja maksuttomia nettiyhteyksiä voidaan tarjota yhteispalvelupisteissä, nettikioskeissa ja -busseissa sekä kirjastoissa. Asiakaspäätteiden yhteydessä on aina hyvä olla käytettävissä myös opastusta antavaa henkilökuntaa. Kun palveluja siirretään verkkoon, on huolehdittava siitä, että myös tietoteknisiä apuvälineitä käyttävät vammaiset ihmiset voivat käyttää niitä. Muutoin vammaisten avun tarve saattaa kasvaa. Hyvin toteutettu asiointipalvelu lisää vammaisten mahdollisuuksia suoriutua arjesta itsenäisesti. Esimerkkejä teknologian hyödyntämisestä Videoyhteys mahdollistaa opinnot Kilpisjärvellä tarjotaan etäopetuksella peruskoululaisille opetusta aineissa, joita ei muuten voitaisi opettaa. Videoneuvottelulaitteet ja virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat myös opettajille tukea ja mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen. Videoneuvottelupohjainen luokkamuotoinen etäopetus on jatkunut 14 vuoden ajan ja sen välityksellä on jo opiskellut viisi oppilassukupolvea. Opettajia ja opiskelijoita, vierailijoita ja muita kontakteja on kertynyt paljon. Oulun Lyseon lukio on vuodesta 1996 alkaen antanut monimuotoista lukio-opetusta Oulun naapurikuntiin Tyrnävälle ja Ylikiiminkiin, joissa ei ole omaa lukiota. Ylikiiminki liittyi Ouluun vuoden 2009 alusta. Opetus Tyrnävän monimuotolukioon jatkuu pääosin videoneuvottelutuntien avulla, mutta opettajat käyvät silloin tällöin myös paikan päällä. Opiskelijat vierailevat myös pääkoululla Oulun Lyseolla keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Tällöin opiskelijat voivat käyttää erikoisvälineitä ja -luokkia, kuten laboratoriota, kielistudiota ja musiikkiluokkaa. Tyrnävän ja Ylikiimingin opiskelijat voivat myös opiskella kokonaisia jaksoja Oulun Lyseolla ja suorittaa tuolloin kursseja, joita ei etäopetuksena tarjota. Ateriatilauksia kännykällä Oulun kaupungin ateriahuollossa on testattu matkapuhelimiin tulevan kosketusteknologian (NFC-teknologia) soveltumista vanhusten päivittäisiin ateriatilauksiin. Muita kaupungin matkapuhelinpalveluita ovat esimerkiksi joukkoliikenneinformaatio (Oula), hammaslääkärin vastaanottoajoista muistuttaminen, kuntalaisaloitteen tekeminen, museoiden näyttelyoppaat ja erilaiset nuorten palvelut sekä Oulu400 -sovellus, joka tarjoaa mobiilipalvelut keskitetysti matkapuhelimeen. Lisäksi langatonta teknologiaa ja liikkuvuutta hyödynnetään useissa palvelutuotantoprosesseissa. Terveystietoa verkosta Myös yhteensopivat asiakas- ja potilaskertomusjärjestelmät, itsehoitoa tukevat tai ajanvarausta tehostavat teknologiset ratkaisut tehostavat asiakaspalvelua ja luovat kuntalaisia palvelevia saumattomia lähipalvelujen hoitoketjuja. Oulun Omahoitopalvelu on oululaisille suunnattu terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu. Palvelusta löytyvät luotettavat ja ajantasaiset tietosisällöt ilman kirjautumista ja oma terveyskansio, johon vaaditaan tunnistautuminen. Palvelussa on myös mahdollisuus katsella omia laboratoriotietoja ja kysyä asiantuntijalta neuvoa omissa terveysasioissa. Lahdessa hammaslääkärin peruutusaikoja tarjotaan asiakkaille älytekstiviestin avulla. Turussa asiakas voi tehdä lääkärilleen tai hoitajalleen kysymyksiä tunnistettuna internetin kautta. Asiakkaille lähetetään myös laboratoriovastauksia joko tekstiviestinä tai internetin avulla. Opiskelijat voivat tilata ajan vastaanotolle e-ajanvarauspalvelun avulla sekä käyttää verkkolomaketta terveystietojensa välittämiseen terveydenhoitajalle. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä päivystyspoliklinikan potilaat voivat odottaa vastaanottoaikaa kotona ja saapua päivystykseen vasta tekstiviestikutsun saatuaan. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä, kun odotusaika aulatiloissa on lyhyempi. 18

19 Myös yhteensopivat asiakas- ja potilaskertomusjärjestelmät sekä itsehoitoa tukevat ja ajanvarausta tehostavat teknologiset ratkaisut tehostavat asiakaspalvelua ja luovat kuntalaisia palvelevia saumattomia lähipalvelujen hoitoketjuja. Sähköinen lähete- ja palautejärjestelmä on jo arkipäivää terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yksiköiden välillä. Videoneuvottelua viranomaisten ja vanhusten omaisten välillä Kemijärven kommunikaatio-, paikannus- ja hälytysjärjestelmän avulla kunnan sosiaalitoimi ja terveydenhuolto voivat kommunikoida vaivattomasti kuvapuheluyhteyden avulla vanhusten ja heidän omaistensa kanssa. Tämä edistää ikääntyneiden selviytymistä ja turvallisuutta omissa kodeissa. Järjestelmään voidaan liittää myös erilaisia sähköisiä lisäpalveluja, kuten ohjattuja harrastuksia ja yhteydenpitoa erilaisiin tapahtumiin sekä asiointipalveluja, esimerkiksi kauppa ja pankki. Kunnan karttoja ja reittejä verkossa Kuntalaisten palveluissa voidaan hyödyntää myös paikkatietojärjestelmiä. ekuusamohankkeessa on kehitetty internetpohjainen kartta- ja turistipalvelu. Palvelussa on Kuusamon kaupungin alueen kartta, jonka kautta löytyy tiedot tärkeimmistä julkisista palveluista, nähtävyyksistä, ulkoilureiteistä ja turistipalveluista. Palvelu on osa Kuusamon sähköisten palvelujen kehittämiskokonaisuutta. 5. Yhteispalvelu Julkiset palvelut voidaan turvata myös valtion, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteispalveluna yhden luukun periaatteella ja asiakaslähtöisesti. Yhteispalvelupisteitä on maassamme jo noin 200 ja määrä on kasvussa. Yhteispalvelussa asiakas saa neuvontaa, opastusta ja erikseen sovittuna myös varsinaisia palveluja. Yhteispalvelussa voidaan esimerkiksi ottaa vastaan hakemuksia, muita asiakirjoja ja niistä perittäviä maksuja, välittää asiakirjoja eteenpäin sekä neuvoa asioiden vireillepanosta. Palveluprosesseja voidaan myös suunnitella siten, että palvelu hoituu yhteispalvelussa loppuun asti. Myös alueen yritykset ja kolmas sektori, kuten erilaiset yhdistykset, tukevat yhteispalvelun palveluvalikoimaa. Yhteispalvelua tarjotaan palvelupisteessä, sähköisesti ja puhelimella. Uudenlainen tapa toimia on tuottaa palveluja yhteispalvelupis- 19

20 teeseen etäpalveluna hyödyntäen kuvapuhelinta eli videoneuvottelutekniikkaa. Etäpalvelu tuo palvelun lähelle asiakasta ja vähentää samalla myös asiantuntijoiden matkustustarvetta eri palvelupisteisiin. Laadukkaita kuvapuhelintiloja ja -yhteyksiä voidaan hyödyntää myös hallinnon sisäisten asioiden hoitamisessa. Yhteispalvelupisteet sijaitsevat useimmiten kunnanviraston tai valtion paikallispalvelujen toimipisteen aulassa. Yhteispalvelupisteitä on myös kirjastoissa ja erikseen vuokratuissa tiloissa esimerkiksi kauppakeskuksissa. Ideana on aina tarjota palvelut siellä missä kuntalaiset liikkuvat. Yhteispalvelussa asiakaspalveluja voidaan tarjota kuntalaisten kannalta kätevästi, sillä palvelut ovat saatavissa yhdestä paikasta. Kuntalaisen ei tarvitse tietää kenen palvelu on, vaan ainoastaan mistä palvelun saa. Kuntalaisen kannalta parasta on, jos yhteispalvelu kokoaa yhteen myös esimerkiksi alueen yhdistysten ja yritysten palveluja. Asiakaslähtöisesti rakennettu palvelutila voi toimia myös kuntalaisten omana olohuoneena, jossa voi juoda kahvia ja lukea päivän lehtiä. Kunnan näkökulmasta keskitetyn asiakaspalvelun etuna on, että asiantuntijat voivat keskittyä vaativimpiin tehtäviin. Yhteispalvelussa pystytään silti tarjoamaan myös vaativampia asiakaspalveluja. Asiantuntijan tavoittaa palvelupisteessä joko ajanvarauksella, ennalta sovittuina aikoina tai etäpalveluna kuvapuhelimen avulla. Kuntalaisten itsepalvelua ja sähköisten palvelujen käyttöä tuetaan yhteispalvelupisteessä tarjoamalla asiakaspäätteet kaikkien käytettäviksi. Palveluasiantuntija tarjoaa tarvittaessa opastuksen laitteiden käyttöön. Esimerkkejä yhteispalvelusta Yhteispalvelua kuntaliitoskunnissa Kuntaliitosten jälkeen palvelut voidaan turvata yhteispalvelupisteissä. Esimerkiksi Salon kymmenen kunnan liitoksessa avattiin jokaisen liittyneen kunnan kuntakeskukseen palvelupiste. Pisteitä laajennetaan lähitulevaisuudessa niin, että niistä saa yhteispalvelua. 20

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 9.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta. Yhdyskunta ja ympäristö

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta. Yhdyskunta ja ympäristö Uudista kuntasi itsearviointiväline Uudista kuntasi -itsearviointivälineen avulla voit arvioida kuntasi uudistumiskykyä vastata elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan edellyttämiin muutoksiin. Kuntien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Vaikuttavat lähipalvelut -projektin esittely Projektin tavoitteet ja tuotokset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Työryhmien toimeksianto Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuudet 26.5.2014 Varkaudessa Klo 10 Demokratiaryhmä Klo 12 Palvelutyöryhmät Jarkko Majava FCG Konsultointi etunimi.sukunimi@fcg.fi

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot