Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 3/2010 TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi 4 s vuotta toimistotyön ergonomian seurantaa s. 10 Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus hoitajien potilassiirtotaitojen kehittäjänä Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen s. 15 Hammashoitotyön ergonomia s. 22 Yrittäjä, mitä sinulle kuuluu? 15 s. 25 Kahvakuulaharjoittelu on tehokas harjoittelumuoto työikäiselle miehelle 25 s.30 henkilöstöliikunta kaipaa muutosta s. 32 Muutosverstaalta suuntaa yhdistystoiminnalle

3 Puheenjohtajan PALSTA Kesän käännyttyä syksyn puolelle on mukava miettiä mitä alkuvuoden aikana on tehnyt ja saanut aikaan, samalla on hyvä pitää inventaariota niistä asioista, jotka haluaa vielä tänä vuonna tehdä. Tämän vuoden opintopäivät lähestyvät ja toivomme jälleen runsasta osallistumista Vantaan Tikkurilassa pidettäville päiville, joiden teemana on Työfysioterapeutin työ kantaa hedelmää - oikeastaan kyse voisi olla myöhäisestä sadonkorjuujuhlasta. Päivien esityksissä kuulemme esimerkkejä onnistuneista hankkeista ja miten niihin on päästy hyvällä suunnittelulla ja työfysioterapeuttien osaamisen markkinoinnilla. Kuulemme mm. myös yhteistyöstä Suomen Fysioterapeuttien kanssa sekä terveisiä Kela korvausten ihmeellisestä maailmasta. Päivien suunnittelu lähtee edellisten opintopäivien kokemuksista, palautteista ja toiveista unohtamatta jäsenkyselystä nousseita tarpeita. Hallitus miettii teeman, jonka uskotaan kiinnostavan jäseniä ja houkuttelemaan osallistumaan päiville. Ennen kuin tähän on päästy; opintopäivien aikataulut lyöty lukkoon, paikka varattu ja puhujat ovat vahvistaneet osallistumisensa Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsenet ovat käyneet lukuisia puhelinkeskusteluja, kymmeniä jollei satoja sähköposteja on vaihdettu eri mahdollisten puhujien kanssa. Tekemättömien töiden tai edessä olevien tehtävien listalla on vielä koko kaksipäiväisten päivien tuotanto The SHOW! Sadonkorjuu! Iloinen tapahtuma nähdä ja tavata työfysioterapeutteja eripuolilta Suomea. Tässä vaiheessa haluan kiittää hallituksen jäseniä urakasta edessä on vielä muutama rutistus ja sitten voimme tarjota työmme tulokset jäsenistöllemme. Nähdään Vantaalla! 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/ vuotta toimistotyön ergonomian seurantaa Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, Työterveyslaitos Ritva Ketola, dosentti, Eidos Oy Työfysioterapeutin toiminta paransi ergonomiaa Vuosina Espoon kaupunki ja Työterveyslaitos toteuttivat kolmessa Espoon kaupungin hallinnollisessa keskuksessa interventiotutkimuksen, jossa tutkittiin mitä muutoksia saadaan aikaan työpisteiden ergonomiassa ja työntekijöiden kokemassa liikuntaelinten rasittuneisuudessa sekä kivuissa kolmella erilaisella (toiminta-, koulutus- ja artikkeliryhmä) työfysioterapeutin toimintatavalla. Lisäksi kyselytutkimuksella selvitettiin sitä, mitkä tekijät toimistotyön ja työpisteiden ominaisuuksissa sekä työn psykososiaalisissa tekijöissä ovat yhteydessä niska-hartiaseudun ja yläraajojen rasittuneisuuteen sekä oireisiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että aktiivisella työntekijän ja työfysioterapeutin yhteistyöllä saadaan aikaan ergonomisempia työpisteitä. Ergonomisemmat työpisteet puolestaan vähensivät työntekijöiden rasittuneisuusoireita. Pelkällä työntekijöiden koulutuksella tai kirjallisten ohjeiden jakamisella positiiviset muutokset jäivät vähäisiksi. Lisäksi huomattiin, että niskakivut olivat noin kaksi kertaa yleisimpiä niillä henkilöillä, jotka arvioivat työympäristön huonoksi kuin niillä, joiden työympäristöarviot olivat hyviä. Myös koettu näppäimistön huono sijainti lisäsi niskakivun riskiä kaksinkertaiseksi. Seurantatutkimus vuonna 2009 Kevään ja kesän 2009 aikana toteuteltiin seuranta 1990-luvun lopulla tehdylle tutkimukselle. Kyselytutkimuksen suunnittelua ja toteutusta ohjasi 1990-luvun interventioja kyselytutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietokoneen ja syöttölaitteiden käyttömääriä erilaisissa työtehtävissä, käytössä olevien työpisteiden ergonomiaa sekä työntekijöiden kokemaa liikuntaelinten rasittuneisuutta ja oireita. Hiiren merkitys on lisääntynyt Kymmenessä vuodessa päätetyöskentelyyn käytetty työaika oli lisääntynyt 41 prosentista 55 prosenttiin. Hiiren käyttö päätetyössä on yleistynyt. Nyt hiirtä käytetään noin 46 % päätetyöajasta, 4

5 KUVA 1 vuonna 1998 käyttö oli noin 29 %. Näppäimistön käyttö on vähentynyt 68 prosentista 45 prosenttiin. Ohjelmistojenkin käytössä on kymmenessä vuodessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Seuranta- aikana tekstinkäsittelyohjelmien käyttö väheni lähes 20 prosenttiyksikköä ja sähköpostin käyttö vastaavasti lisääntyi noin 9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 tekstinkäsittelyä käytettiin noin 19 %. ja sähköpostia noin 26 % päätetyöajasta. Internet-selainta ei vuonna 1998 käytetty organisaatiossa lainkaan, vuonna 2009 sen käyttö vei jo 13 prosenttia päätetyöajasta. Työpisteiden ergonomiassa kohentumista Vuonna 1998 työpisteiden ergonomian arviointia varten koostettiin alku- ja seurantamittauksista videonauhoitteita kustakin työpisteestä. Tästä materiaalista kaksi ergonomian asiantuntijaa arvioi toisistaan riippumatta työpisteiden ergonomiaa ja työntekijän työasentoa asteikolla 4-10 (4= erittäin huono, 10= erittäin hyvä). Käytetty menetelmä kehitettiin tässä tutkimuksessa. Vuonna 2009 ergonomia-arviot tehtiin työpisteistä otetuista digitaalikuvista. Asiantuntijoiden tekemien työpistekohtaisten ergonomia-arvioiden keskiarvot vuodelta 1998 vuoteen 2009 on esitetty kuvassa 16Kuva 16Kuva 16Kuva 16. Vuonna 2009 arvioitiin yhteensä 32 työpistettä. Työpisteiden keskimääräinen ergonomia-arvio parani seuranta-aikana arvosta 6,7 arvoon 8,3. Vuoden 2009 arviot ovat merkitsevästi parempia kuin vuoden 1998 arviot ja vuoden 1999 ensimmäiset arvioinnit. Kuva 1. Asiantuntijoiden tekemät työpisteiden ergonomia-arviot vuosina 1998, 1999 ja Kuvassa ryhmien keskiarvot ja arvioiden keskihajonnat. Käsien tuntemukset 2009 Vuonna 2009 kyselyssä oli mukana ensimmäistä kertaa osio, jossa tiedusteltiin vastaajien tuntemuksia käden eri osissa oikeassa ja vasemmassa kädessä viimeisen kuukauden ajalta. Tämä tutkimus muodosti ensimmäisen laajemman viiteaineiston tämäntyyp- 5

6 KUVA 2 pisen kysymyksen hyödyntämiselle myöhemmissä tutkimuksissa ja selvityksissä. Enemmistö (89 %) vastanneista oli oikeakätisiä. Vasenkätisiä oli noin 6 prosenttia ja molempikätisiä noin 5 prosenttia työntekijöistä. Käden tuntemukset on esitetty erikseen naisille ja miehille kuvissa Kuva 5Kuva 55 ja Kuva 6Kuva 66. Oikeassa kädessä tuntemuksia (puutuminen/ turta, pistely tai kipu) oli eniten ranteessa kämmenselän puolella, etusormessa sekä ranteessa kämmenen puolella. Vasemmassa kädessä eniten tuntemuksia oli nimettömässä, ranteessa kämmenselän puolella sekä etusormessa ja ranteessa kämmenen puolella. Vasemmassa kädessä tuntemuksia oli vähemmän kuin oikeassa kädessä. Kuva 2. Käden alueen tuntemukset naisilla vuonna Ympyrän halkaisija kuvaa tuntemuksen yleisyyttä. Oikean käden etusormen puutuminen/turta tuntemuksen vallitsevuus 25 %. 6 Kuva 3. Käden alueen tuntemukset miehillä vuonna Ympyrän halkaisija kuvaa tuntemuksen yleisyyttä. Oikean käden etusormen puutuminen/turta tuntemuksen vallitsevuus n. 14 % Ovatko liikuntaelinoireet lisääntyneet? Kuvassa Kuva 4 Kuva 44 on esitetty 30 päivän oireiden vallitsevuudet koko tutkimusjoukossa vuosina 1998 ja Kuvasta nähdään, että oikean kyynärvarren ja oikean käden sormien oireiden lisäksi merkitsevää liikuntaelinten oireiden lisääntymistä on tapahtunut säteilevässä niskakivussa sekä oikean olkapään ja ranteen ilmoitetuissa kivuissa. Lisäksi vasemman kyynärvarren ja ranteen oireiden vallitsevuudet ovat merkitsevästi lisääntyneet vuodesta 1998 vuoteen Kuva 4. Liikuntaelinten 30 pv oireiden vallitsevuus tutkimusjoukossa vuosina 1998 (n= ) ja 2009 (n= ). Kuvassa tilastollisesti merkitsevät erot on ilmaistu merkinnöillä * (p < 0,05) ja ** (p < 0,01) Päätöspuilla selitystä oireisiin ja rasittuneisuuteen Oireisiin ja rasittuneisuustuntemuksiin yhteydessä olevien tekijöiden yhteisvaikutuksia kuvattiin ns. päätöspuurakenteilla. Päätöspuilla tutkimusjoukko jaettiin ryhmiin, jotka eroavat toisistaan kyselyn vastausten perusteella ja joiden oireet todennäköisesti ovat erilaiset. Päätöspuilla voidaan hakea työhön, työpaikkaan tai työntekijään liittyviä tekijöitä, joihin vaikuttamalla voitaisiin oireen määrää vähentää. Seuraavassa on esimerkki päätöspuun käytöstä. Niska-hartia alueen rasittuneisuus Niska-hartia -alueen rasittuneisuuden jakautumista tutkimusjoukossa selvitettiin päätöspuilla kahdella päätöstasolla. Tärkeimmäksi luokittelevaksi tekijäksi tuli tyytyväisyys työvälineisiin (Kuva 5). Tämän jälkeen seuraavaksi tärkeimmäksi luokittelevaksi tekijäksi nousi kokemus eniten käytetyn tietokoneohjelman käytettävyydestä (käytettävyys,

7 KUVA 3 solmu nro 2). Niska-hartia-alueen rasittuneisuuden kannalta myös sukupuoli on merkitsevä tekijä. Henkilöillä, jotka eivät ole aivan tyytyväisiä työvälineisiin (työvälineet > 2,2) seuraavaksi merkitsevin luokitteleva tekijä on sukupuoli (solmu nro 5). Kuva 5. Niska-hartia rasittuneisuus, kaksi päätöstasoa Laajennettaessa niska-hartia -alueen rasittuneisuuden luokittelua neljään päätöstasoon, saadaan kuvan 6 Kuva 66 esittämä tilanne. Nähdään, että tutkimusjoukossa alhaisimpia niska- hartia seudun rasittuneisuustuntemuksia ilmoittaneet henkilöt (päätesolmu A) olivat tyytyväisiä työvälineisiin (työvälineet 1,4, solmut nro 1 ja nro 5), he arvioivat eniten käyttämänsä tietokoneohjelman käytettävyyden hyväksi (käytettävyys = hyvä, solmu nro 2) ja ilmoituksensa mukaan he tekivät näyttöpäätetyötä keskimäärin enintään 72 % kokonaistyöajasta (pääteaika 72, solmu nro 4). Rasittuneisuuden kannalta epäedullisia tilanteita esittävät päätöspuun päätesolmut X, Y ja Z. Työvälineisiin ja tietokoneohjelman käytettävyyteen tyytyväiset henkilöt, jotka olivat ilmoittaneet yli 72 % päätetyöaikaa (pääteaika > 72, solmu 4) ja joilla oli kättä kuormittava harrastus (harrastus = kyllä, solmu nro 8) luokittuivat päätöspuussa päätesolmuun X. Päätesolmuun Y liittyvä päätösketju on sama, kuin kuvassa Kuva 5 Kuva 55 nähty luokittelu. Eli kaksi uutta päätöstasoa eivät ole tuoneet uusia muuttujia, jotka olisivat jakaneet ryhmää työvälineet > 2,2 ja sukupuoli = nainen pienempiin osajoukkoihin. Miessukupuolelle on päätöspuuhun löytynyt yksi uusi tilastollisesti merkitsevä muuttuja, työmäärä (solmu nro 13). Miehillä, jotka ovat ilmoittaneet tyytyväisyytensä työvälineisiin > 2,2 ja vastaustensa mukaan kokevat työssään paljon kiirettä, on jakaumakuvien mukaan todennäköisesti enemmän niska-hartia-alueen rasittuneisuutta kuin vähemmän työkiirettä raportoineilla miehillä. Pohdintaa ja kevyitä kysymyksiä Tämä tutkimus osoitti, että kym- menessä vuodessa niska-hartian ja yläraajan oireet näyttöpäätetyössä ovat merkittävästi lisääntyneet. Tutkimuksessa myös ilmeni, että oireita ja rasittuneisuutta vähentää selvästi ihmisten tyytyväisyys työvälineisiinsä, hiiren ja näppäimistön paikkaan, tyytyväisyys työtuoliin ja työpöytään. Voisiko ajatella, että jos kaikilla työntekijöillä olisi työvälineet, joihin he ovat tyytyväisiä, olisi oireita ja rasittuneisuuttakin huomattavasti vähemmän. Mitä saataisiin aikaan jos organisaatiossa kysyttäisiin työntekijöiltä suoraan, oletko tyytyväinen työvälineisiisi? Ja vielä parilla avustavalla kysymyksellä: istutko mukavasti? osaatko säätää tuoliasi? Hyvin tiedetään, että vaikuttava ergonomiatyö pitäisi saada osaksi organisaation toimintaketjuja ja prosesseja. Ergonomiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan jo suunnittelusta lähtien. Hankintatilanteissa ja kalusteiden ja työpisteiden asennuksessa on myös paikkansa käytännön 7

8 KUVA 4 ergonomiaosaamiselle. Yksittäisiä työpisteitä ajatellen organisaatiossa tulisi olla mietittynä perusergonomiaohjeistus, vaikkapa Checkbox tyyppinen tarkistuslista, kuin lentokoneen lähtötarkistuksissa. Tarkistuslistaa voitaisiin käyttää uudessa työpisteessä tai uudelle työntekijälle. Kerrotaan, mistä saa tarvittaessa lisäapua. Muistutetaan säädöistä, varmistetaan, että pöydällä on riittävästi tilaa näppäimistölle ja hiirelle. Tuolista tarkistetaan sekä säädöt, että se osaako työntekijä säätää näistä jokaisen: korkeussäätö, istuintyynyn syvyyssäätö, istuintyynyn kallistus, selkänojan kallistus jne. Tärkeimpänä ohjeena työntekijälle olisi varmastikin rohkaisu omien tuntemusten kuuntelemiseen ja rohkeaan muutoksen hakemiseen.: Onko työasentoni hyvä ja työskentelenkö mukavasti? Miten muuttaisin työtapojani, jotta paremmin jaksaisin näyttöpäätetyön staattista rasitusta? Vuoden 2009 tutkimusta suunniteltaessa todettiin, että aiemmin on selvitetty ainoastaan ranteiden ja kaikkien sormien koettua kipua sekä rasittuneisuutta. Kuitenkin tiedetään, että tietyt mm. sormien pistelyn tai puutumisen tuntemukset voisivat antaa viitteitä yläraajan muista oiretiloista, joita nykyisillä oirekyselyillä ei saada selville. Näin ollen vuonna 2009 tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana osio, jolla selvitettiin tarkemmin käden osien tuntemuksia viimeisen kuukauden ajalta. Vastaajien tuli arvioida, onko hän tuntenut kipua, puutumista ja/tai pistelyä oikean ja vasemman käden ja ranteen 13 erillisellä anatomisella alueella. Vuoden 2009 tutkimuksen aineisto muodostaa jatkossa viiteaineiston, jota tulevissa tutkimuksissa voidaan hyödyntää. Oireiden ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä tutkimuksessa havainnollistettiin ns. päätöspuilla. Samalla kun tämäntyyppiset esitykset saattavat hyvinkin yksinkertaistaa kaikkia niitä mekanismeja, jotka todellisuudessa vaikuttavat oireiden muodostumiseen, ne myös vääjäämättä konkretisoivat ja tuovat selkeämmin esille suuressa joukossa vaikuttavat merkitykselliset tekijät. Artikkelissa oli esimerkkinä niska-hartia alueen rasittuneisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden välinen päätöspuu. Jo tämä yksi esitys osoitti, että liikuntaelinten oireiden ja rasittuneisuuden vähentämiseksi on tärkeää pienentää liikuntaelinkuormitusta työssä lisäämällä työn tauotusta ja tuomalla työhön vaihtelevia pitkäkestoisen näyttöpäätetyön katkaisevia työtehtäviä. Ergonomisilla työvälineillä, ohjelmistojen hyvällä käytettävyydellä on tärkeä sija oireiden vähentämisessä. 8

9 KUVA 5 1. Ketola R, Toivonen R, Takala E-P, Viikari-Juntura E: Ergonomiaintervention vaikuttavuus liikuntaelinten oireisiin tietokonetyössä. Työ ja Ihminen 20(2006)1: Korhonen T, Ketola R, Toivonen R, Luukonen R, Häkkänen M, Viikari-Juntura E:. Work related and individual predictors for incident neck pain among office employees working with video display units. Occup Envir Med 2003;60: Ketola R, Toivonen R, Luukkonen R, Takala E-P & Viikari-Juntura KUVA 6 E: Expert assessment of physical ergonomics at video-display unit workstations: repeatability, validity and responsiveness to changes. Int Arch Occup Environ Health 77 (2004) 6: Tietokonetyön ergonomia Espoossa, Loppuraportti Työsuojelurahastolle (hanke ), Ketola R, Toivonen R, Työterveyslaitos. 9

10 Opinnäytetyö, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTIKOULUTUS hoitajien potilassiirtotaitojen kehittäjänä Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioitiin, miten Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus vaikuttaa henkilökunnan siirtotaitojen kehittymiseen, mikä vaikutus koulutuksella oli oppimisen siirtovaikutukseen potilassiirtotaidon osalta ja oliko koulutuksella mahdollista vaikuttaa avustusmenetelmien muutoksiin. Tutkimusryhmään kuului 8 koulutukseen osallistunutta työntekijää ja 6 asukasta, joiden avustamiset koettiin vaikeiksi. Apuvälineitä ja avustamistapoja harjoiteltiin osastoilla aidoissa tilanteissa siirtovaikutuksen tehostamiseksi. Käytännön kokeessa siirtotilanteita videoitiin hoitajien siirtotaidon arvioimiseksi ja verrattiin aiempiin SOPMAShavaintomittarituloksiin. Koulutuksen jälkeen hoitajien siirtotaidot olivat vähintään turvalliset. He olivat omaksuneet ergonomisia avustustapoja, asukkaita aktivoitiin ja annettiin aikaa osallistumiseen. Apuvälineitä käytettiin ja huomioitiin vuoteen säädöt sekä tilan tarve. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen hoitajien siirtotaito parani aiemmasta. Koulutuksen vaikutusta työmenetelmien pysyvään muutokseen voidaan arvioida pitkällä aikavälillä. Yhteystiedot: Eija Saarinko-Weidemann TtM, fysioterapeutti AMK. s-posti: 10

11 Schibye ym. (2003) pitävät hoitotyön fyysisinä kuormitustekijöinä ruumiillisesti raskasta työtä, taakkojen käsittelyä ja työskentelyä vartalo kiertyneenä, kumartuneena tai staattisissa asennoissa. Työn sisältäessä useita kuormitustekijöitä ja kuormituksen ollessa pitkäkestoista tai toistuvaa selkä- ja niskavaivojen riski kasvaa (Retsas 2000). Hoito-organisaatioiden turvallisuuskulttuuriin tulisi sisältyä potilassiirrot ja niiden kehittäminen potilassiirtojen riskien arviointina ja hallintana sekä yksittäisten työntekijöiden fyysisen kuormituksen arviointina (Kuusisto 2000). Apuvälinein tehdyt siirrot ovat sekä hoitajille että potilaille miellyttävämpiä ja turvallisempia ja vaativat vähemmän lihasvoimia (Tamminen-Peter 2005). Potilaan liikkumisen avustamisen näkeminen kokonaishoidon merkittävänä laatutekijänä tukee potilaan aktiivisuutta, turvallisuutta ja oman elämän hallintaa (Lagerström ym. 1998). Tamminen-Peterin (2005) kehittämässä SOPMAS-havaintomittarissa (Liite 1.) siirtotaito jaetaan vuorovaikutukseen potilaan kanssa, hoitajan kykyyn ohjata ja mahdollistaa potilaan liikkuminen, hoitajan työasentoon ja liikkumiseen sekä työympäristön ja apuvälineiden hyödyntämiseen. Siirtotaito määritellään hoitajan kyvyksi tunnistaa potilaan voimavarat ja hyödyntää niitä potilaan siirtymisissä niin, että tämä mahdollisimman vähäisellä avulla pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee tasapainoisessa asennossa avustusympäristöä ja siirron apuvälineitä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus on luotu Sosiaali- ja terveysministeriön tuella yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Terveydenhuollon siirtoergonomian tiedonvälitysverkoston asiantuntijaryhmän kanssa. Sen kokonaistavoitteena on, että opiskelija tietää hoitotyön fyysiset kuormitustekijät ja ymmärtää ergonomian merkityksen tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyssä. Hän tunnistaa potilaan siirtymisen avustamiseen liittyvät riskit omassa ja työyhteisön toiminnassa sekä osaa soveltaa siirtotapoja erityyppisille potilaille riskit huomioiden. Opiskelija osaa käyttää erilaisia potilassiirtotekniikoita hyödyntäen potilaan toimintakykyä ja ymmärtää potilassiirtojen merkityksen osana työpaikan turvallisuuskäyttäytymistä. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) Koulutus koostuu verkko-opiskelusta, lähiopetuksesta ja käytännön kokeesta. Verkkoopiskelu jakautuu neljään osa-alueeseen: 1) potilassiirto-ergonomia tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyssä, 2) oman kehon hallinta potilassiirroissa, 3) biomekaniikan hyödyntäminen potilaan liikkumisen avustamisessa sekä 4) työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset hoitotyössä. Jokaiseen osa-alueeseen liittyvien tehtävien hyväksytty suorittaminen mahdollistaa lähiopetusjaksolle osallistumisen. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) (Kuvio 1.) Lähiopetuksen aikana opiskelijan tavoitteena on oppia luonnolliset liikemallit ja avustajan asennot, potilaan voimavarojen arviointi ja aktivointi sekä avustaminen erilaisissa siirtotilanteissa erilaisia apuvälineitä käyttäen. Kuukauden pituisen käytännön harjoittelun aikana opiskelijan tulee harjoitella siirtotilanteita käytännössä. Lopuksi hänen on todennettava ammattitaitoansa käytännön kokeessa. Siinä opiskelija siirtää kaksi erikuntoista potilasta, joiden toimintakyky on määritelty. Siirtotilanteet voidaan videoida, ja kaksi potilassiirtojen ergonomiakortin kouluttajaa arvioi ne joko suoraan tilanteesta tai videoinneista määritettyjen arviointikriteerien pohjalta. Koulutuksen käyneellä on mahdollisuus uusia hylätty suoritus tai korottaa arvosanaa kaksi kertaa 711

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 Toimintatutkimuksen kehittämisprosessissa syntyy tarkoituksenmukaisia organisatorisia muutoksia vuoden aikana. Hyvin tai erinomaisin tiedoin ja taidoin (H4 K5) käytännön kokeen suorittanut voi hakeutua Potilassiirtojen Ergonomiakortin kouluttaja-koulutukseen. Potilassiirtojen Ergonomiakortti on voimassa viiden vuoden ajan. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) Tämä tutkimus jatkoi vanhainkodissa vuonna 2006 käynnistettyä kehittämishanketta, jolla pyrittiin vanhainkodin eri osastoilla siirto- ja avustuskäytäntöjen yhtenäistymiseen sekä siirto- ja avustuskäytäntöjen kehittymiseen aiempaa ergonomisempaan suuntaan. Tämän toimintatutkimuksen toisen osan päätavoitteena oli arvioida, tehostaako Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus vanhainkodin hoitajien oppimisen siirtovaikutusta ja kehittääkö se hoitajien siirtotaitoja verrattuna 2007 tehdyn gradututkimukseni tuloksiin. (Saarinko-Weidemann 2007.) Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään, mikä vaikutus Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksella oli oppimisen siirtovaikutukseen potilassiirtotaidon osalta ja oliko kyseisen koulutuksen avulla mahdollista vaikuttaa hoitajien siirtoja avustusmenetelmien muutoksiin. Toimintatutkimukselle tyypillisiä piirteitä on muiden muassa tiettyyn käytännön tilanteeseen sidotun ongelman ratkaiseminen, osallistujien omien käytäntöjen kehittäminen sekä tutkijan osallistuminen yhteistyössä kohderyhmän jäsenten kanssa koko tutkimusprosessiin. Menetelmä toimii systemaattisena oppimisprosessina, entisiä käytäntöjä kyseenalaistetaan, tutkija ja osallistujat laativat yhdessä sovittuja tavoitteita uutta käytäntöä varten ja omaa oppimista reflektoidaan. Toimintatutkimuksen kehittämisprosessissa syntyy tarkoituksenmukaisia organisatorisia muutoksia. (Linnansaari 2004, ) Vanhainkodin hoitajat osallistuivat Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutukseen kehittääkseen omia käytäntöjään ja tieto-taitoaan. Tutkija osallistui prosessiin kouluttajan roolissa kohderyhmän jäsenten kanssa. Kyseistä koulutusta voidaan pitää systemaattisena oppimisprosessina, jolla pyritään entisten käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja hoitajien oman oppimisen reflektoimiseen. Prosessin aikana laadittiin tutkijan ja osallistujien kanssa yhdessä sovittuja tavoitteita uutta käytäntöä varten. Samalla luotiin koko vanhainkotiin tulevaisuuden malli asukkaiden ergonomisesta ja aktivoivasta avustamisesta, eli toimintatutkimukseen sisältyvästä tarkoituksenmukaisesta organisatorisesta muutoksesta. Tutkimusjoukko ja -menetelmät Tutkimus toteutettiin yksityisessä helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa, joiden kahdeksan työntekijää suoritti Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutukseen liittyvän verkkokurssin, edellytyksenä käytännön harjoitteluun osallistumiselle. Koulutukseen kuuluva 16-tuntinen lähiopetus jaettiin kahteen neljän tunnin pituiseen harjoittelusessioon sekä osastoilla tapah- 12

13 Yllä: Hoitajien siirtotaidot SOPMAS-mittarilla arvioituna Vasemmalla: Muutokset hoitajien siirtotaidoista vuosina 2007 ja tuvaan harjoitteluun. Lähiopetuksessa harjoiteltiin erilaisia potilassiirtomenetelmiä ja apuvälineiden käyttöä kouluttajan ohjauksessa. Taitojen oppiminen on Salakarin (2007, 78) mukaan mahdollista vain riittävän harjoituksen seurauksena ja oppimisen siirtovaikutus on todettavissa vasta käytännön tilanteissa (Salakari 2007, 108). Loput kahdeksan tuntia lähiopetuksesta toteutettiin osastoilla. Koulutukseen osallistujat harjoittelivat kouluttajan ohjauksella omilla osastoillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä potilassiirtoja, aidoissa tilanteissa oikeiden asukkaiden kanssa. Näin pyrittiin tehostamaan oppimisen siirtovaikutusta. (Merriam ja Leahy 2005.) Käytännön kokeessa koulutukseen osallistuvien tuli toteen näyttää koulutuksen aikana saavuttamansa potilaiden siirtämisen ja avustamisen taitonsa. Nostinsiirroissa he siirsivät toisiaan (kukin oli toistensa potilaana) ja käsin tehtävään siirtoon he saivat valita omalta osastoltaan itselleen tutun asukkaan. Nämä siirtotilanteet videoitiin ja arvioitiin SOPMAS-siirtotaitomittarin avulla. (Tamminen-Peter 2005, 64.) Arviointien perusteella voitiin seurata hoitajien siirtotaitojen kehittymistä sekä oppimista verrattuna aiemman tutkimuksen tuloksiin. Tilastollinen analyysi Aineistoa kuvataan tilastollisesti frekvenssien ja keskiarvojen avulla. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytetään Microsoft Office-pakettiin kuuluvaa Excel-ohjelmaa (Windows 7-versio). Aineiston tilastollisessa tarkastelussa jatkuville muuttujille (siirron kesto) lasketaan tunnuslukuina keskiarvo ja vaihteluväli. Järjestysasteikollisille muuttujille (SOPMAS-mittarin arvot) käytetään tunnuslukuina mediaania. (Tamminen-Peter 2005, 61.) Tämän tutkimuksen tuloksia vertaillaan aiemman tutkimuksen (Saarinko- Weidemann 2007) tuloksiin. Tulokset Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen arviot hoitajien siirtotaidoista olivat turvalliset tai hyvät. Hoitajien työasento ja -liikkeet arvioitiin turvallisiksi (mediaani 3), vuorovaikutus, potilaan liikkumisen ja ympäristön hyödyntäminen olivat hyvää tasoa (mediaani 4). Hoitajantyöasennon osa-alu- 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 eilla oli eniten puutteita ja arvioinnit sijoittuivat asteikolle 3-5. (Taulukko 1.). Yksittäisten hoitajien tasolla potilassiirtotaidot olivat kehittyneet merkitsevästi verrattuna vuoden 2007 arviointeihin, jolloin puolet hoitajista jäi siirtotaidon eri osaalueilla 1-tasolle. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen neljä hoitajaa sijoittui 3-tasolle, kolme hoitajaa ylsi 4-tasolle ja yksi hoitaja saavutti 5-tason. (Kuvio 2.) Siirtotilanteiden jälkeen asukkaiden haastattelussa jouduttiin toteamaan, etteivät he kyenneet erikseen arvioimaan siirto- ja avustustilanteeseensa liittyviä tuntemuksiaan eri osa-alueista (siirtäjän otteita ja ohjausta, siirron turvallisuutta tai hallinnan tunnetta) joko afasian tai muistisairauteen liittyvien kognitiivisten rajoitteiden vuoksi. Kysyttäessä asukkaiden tuntemuksia he arvioivat siirrot yleisesti myönteisiksi. Johtopäätökset Tutkimuksessa todettiin, että Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen aikana hoitajat omaksuivat uusia ja aiempaa ergonomisempia avustustapoja, aikaa siirtoihin käytettiin aiempaa merkittävästi enemmän, asukkaita aktivoitiin siirtoon osallistumiseen, mutta edelleen hoitajat osittain auttoivat heitä enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Ympäristön hyödyntämisessä huomioitiin vuoteen säädöt ja tilan tarve, apuvälineitä käytettiin oikein, vaikkei luovasti. Aineiston pienuuden vuoksi tilastollisten johtopäätösten tekeminen tuloksista ei ole suositeltavaa. Vanhainkodin ja palvelutalon hoitajien todellisen siirtotaidon arvioimiseksi olisi syytä tutkia koko hoitohenkilökunta tai ainakin suurempi tutkimusjoukko. Myös asukkaiden toimintakyvyn ja avustustarpeen vaihtelut pitäisi vakioida. Objektiiviseen arviointiin pääsemiseksi kaikkien hoitajien pitäisi siirtää tai avustaa kaikkia asukkaita ja arviot pitäisi tehdä kaikista siirtotilanteista. Vaikka tässä tutkimuksessa hoitajien siirtotaito merkittävästi paranikin aiemmasta, näin lyhyen ajanjakson jälkeen on vaikea arvioida oppimisen siirtovaikutuksen tai oppimistuloksen pysyvyyttä. Työmenetelmien pysyvää muutosta voidaan arvioida vasta pitemmällä aikavälillä. Kehittämistyöryhmän toimintaa pitäisi jatkaa vakiintuneena käytäntönä ja potilassiirtotaitojen kehittymistä tulisi arvioida säännöllisin väliajoin. Lähteet Kuusisto A Safety management systems. Audit tools and reliability of auditing. VTT Puplications 428. Akateeminen Väitöskirja. Tampereen teknillinen yliopisto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Otamedia Oy. Espoo. Lagerström M, Josephson M, Pingel B, Tjernström G, Hagberg M. Evaluation of the implementation of an education and training programme for nursing personnel at a hospital in Sweden. International Journal of Industrial Ergonomics 1998; 21: Linnansaari H Toimintatutkimus - tutkimus muutoksen palveluksessa. Teoksessa: Kansanen P, Uusikylä K. (toim.). Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. WS Bookwell Oy. Juva. Merriam S, Leahy B. Learning transfer: a review of the research in adult education and training. PAACE Journal of Lifelong Learning 2005; 4: Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali. Saatavissa: < https:// moodle.mmg.fi/ttl/mod/ resource/view. php?id=1124< Luettu Retsas A. Manual handling activities and injuries among nurses: an Australian hospital study. Journal of Advanced Nursing 2000; 31: Saarinko-Weidemann E Potilassiirtojen kuormittavuus Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Pro gradu tutkielma. Ergonomia. Kuopion yliopisto. Biolääketieteen laitos. Salakari H Taitojen opetus. Saarijärven Offset, Saarijärvi. Schibye B, Hanssen A.F, Hye-Knudsen C.T, Essendrop M, Böcher M, Skotte J. Biomechanical analysis of the effect of changing patient-handling technique. Applied Ergonomics 2003; 34: Tamminen-Peter L Hoitajien fyysinen kuormittuminen vanhusten siirtymisen avustamisessa - kolmen siirtomenetelmän vertailu. Väitöskirja. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Työterveyshuolto. Painosalama Oy. Turku. 14

15 TAULUKKO1 Hammashoitotyön ergonomia Hammashoitohenkilöstön omat kokemukset ja tutkimustulokset osoittavat, että hammashoitotyö kuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä, joten ergonomian kehittäminen on erittäin tärkeää. Hammashoitotyössä ergonomian tavoitteena on etenkin ehkäistä ja vähentää työperäisiä tuki- ja liikuntaelinoireita, mutta hyvä ergonominen työskentely edistää myös työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Tässä artikkelissa käsittelen hammashoitotyön ergonomiaa sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten kautta. Teksti: Sari Roivainen työfysioterapeutti, terv.tiet. yo (ergonomia) Itse tutustuin hammashoitotyöhön ja hammashoitotyön ergonomiaan työskennellessäni fysioterapeuttina Kuntoutumiskeskus Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Työergonomiaohjaus sisältyy hammaslääkäreille, hammashoitajille ja suuhygienisteille suunnattujen Aslak - ja TYK-kurssien ohjelmaan. Erityispiirteenä Kunnonpaikassa toteutetussa hammashoitohenkilöstön työergonomiaohjauksessa on se, että fysioterapeutin työparina työskentelee sekä hammashoitotyön osaava että ergonomiaa taitava hammaslääkäri (Päivi Hatakka ja Sanna Pölönen). Kyseinen työskentelytapa mahdollistaa antoisan yhteistyön, jossa fysioterapeutti voi perehtyä hammashoitotyöhön ja hammaslääkärillä on mahdollisuus saada syvempää tietoutta esim. ihmisen fysiologiasta. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 Tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyys Useissa tutkimuksissa, niin Suomessa kuin ulkomailla, on raportoitu hammashoitohenkilöstön runsaista tuki- ja liikuntaelinoireista. Eri tutkimusten mukaan jopa %:lla hammashoitohenkilöstöstä esiintyy tuki- ja liikuntaelinoireita, lähinnä niskahartia-yläraaja-alueilla sekä alaselässä (1-5). Yksi tyypillinen työkyvyttömyyden syy on myös sorminivelrikko. Sitä esiintyy hammaslääkäreillä yleisemmin kuin väestöllä keskimäärin (4). Hammashoitohenkilöstön runsaat tuki- ja liikuntaelinoireet eivät näy ammattitautitilastoissa, sillä esim. vuonna 2007 ilmoitettiin ammattitautina tai ammattitautiepäilynä rasitussairauksia hammaslääkäreillä 4, hammashoitajilla 4 ja suuhygienisteillä 1 (6). Tutkimukset osoittavat, että tuki- ja liikuntaelinoireet liittyvät tiettyihin hammashoitotyön ominaispiirteisiin kuten työn staattisuuteen, istumatyöhön sekä hankaliin työasentoihin. Myös työn suuret näkö- ja tarkkuusvaatimukset sekä psykososiaaliset tekijät, kuten aikapaine, korkea vaatimustaso ja vuorovaikutusongelmat lisäävät tuki- ja liikuntaelinoireita (1-5). Ergonominen työskentely Hyvä ergonominen työskentely hammashoitotyössä vaatii sekä työympäristöön ja -menetelmiin kohdistuvia toimenpiteitä että työntekijän omatoimisuutta toteuttaa lihashuoltoa ja tauottaa työtään. Tutkimuksia hammashoitotyön ergonomian vaikuttavuudesta hammashoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen on etenkin viime vuosina tehty erittäin vähän. Yksi harvoista eurooppalaisista tutkimuksista on Droezen ja Jonssonin (7) tutkimus, jossa selvitettiin ergonomiaohjauksen vaikuttavuutta hammaslääkärien tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Kyseisen tutkimuksen mukaan ergonomiaohjauksesta on hyötyä, sillä noin 90 % tutkimukseen osallistuneista hammaslääkäreistä toteutti ergonomiaohjauksessa saamiaan suosituksia vähintään osittain (53 % toteutti kokonaan tai lähes kokonaan) ja näistä peräti 72 % koki hankalimman tuki- ja liikuntaelinoireen joko poistuneen tai vähentyneen ergonomiaintervention aikana. Istuma-asento Hyvä istuma-asento on perusta hyvälle ergonomiselle työskentelylle hammashoitotyössä. Tärkeää on ensin säätää oma työtuoli ja vasta sitten potilastuoli. Hyvä istuma-asento mahdollistuu säätämällä oma työtuoli oikein. Työtuolin istuinosan kaltevuus tulee säätää 5-15 asteen kulmaan ja korkeus niin, että vartalon ja reisien välinen kulma on yli 90 astetta. Jalkojen tulee tukeutua alustaan ja alaselän tuolin selkänojaan. Etenkin alaselän hyvä tuki on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan lannenotkon säilyttäminen voi ehkäistä ja vähentää alaselkäkipua. Satulatuolissa istuttaessa lannenotkon säilyttäminen helpottuu, kun vartalon ja reisien välinen kulma suurenee jopa 130 asteeseen (8). Hammaslääkärin ja hoitajan jalat jäävät lomittain potilastuolin alle (kuva 1). Jos hammaslääkäri ja hoitaja käyttävät satulatuolia, polvet jäävät vastakkain. Työtuolin valinta tulee tehdä yksilöllisesti, mutta samalla huomioiden työpari. Erilaisilla tuoleilla voidaan esimerkiksi tasoittaa hammaslääkärin ja -hoitajan pituuseroa. Tällöin satulatuoli valitaan lyhyemmälle työntekijälle. Satulatuolia käytettäessä on tärkeä säätää työtasot riittävän korkealle. Tutkimustietoa ei ole olemassa eri tuolien käytettävyydestä hammashoitotyössä, joten ei voida sanoa, että tietty tuoli olisi toista parempi. Tärkeää on kokeilla työtuolia ennen sen varsinaista hankintaa, mielellään vähintään kahden viikon ajan. Potilaan asento ja työntekijän sijainti Potilaan asennolla ja sijainnilla on suuri 16

17 merkitys hammashoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinkuormitukselle. Potilastuolin säätäminen vaakatasoon ja riittävän alas vähentää mm. yläraajoihin kohdistuvaa kuormitusta. Jos potilastuoli jää liian korkealle, olkavarret nousevat sivulle ylös ja seurauksena on staattisen lihastyön lisääntyminen (8). Tiedetään, että jo 30 asteen olkavarren sivulle nosto aiheuttaa suuren kuormituksen mm. hartia- ja olkapäälihaksiin, joten suosituksena työskentelyssä on alle 30 asteen olkavarren sivulle nosto. Tutkimuksissa on havaittu, että hammaslääkärit työskentelevät jopa kolmasosan työajasta olkavarret yli 30 astetta sivulle nostettuina (1). Yleinen kuormittava työasento hammashoitotyössä on voimakas kaularangan flexio. Yleisyyttä kuvaa mm. Finsenin ym. (1) tutkimus, jossa havaittiin hammaslääkäreiden työskentelevän 82 % työajasta kaularanka yli 30 asteen flexiossa ja puolet työajasta kaularangan flexio oli yli 40 astetta. Suosituksenahan on, että kaularanka on korkeintaan 20 asteen flexiossa. Tutkimusten mukaan niskakivun riski kasvaa etenkin, jos yli 70 % työajasta kaularanka on vähintään 20 asteen flexiossa (9). Tyypillisesti kaularanka on voimakkaasti flexiossa silloin, kun työskennellään liian lähellä potilasta. Hyvä etäisyys on noin käsivarren mitta (kuva 2). Kaularangan voimakas flexio voi johtua myös työntekijän pyrkimyksestä parantaa näkyvyyttä työkohteeseen. Näkyvyyttä voidaan parantaa peilityöskentelyllä, muuttamalla potilaan pään asentoa ylä- ja alaleuan työskentelyssä sekä kääntämällä potilaan päätä sivulle. Sopiva työskentelyetäisyys on noin cm (hammaslääkärin silmistä työkohteeseen). Suurta näkö- ja tarkkuusvaatimusta edellyttävässä työssä tärkeää on tarkistuttaa työlasien voimakkuus. Myös suurentavista luupeista voi olla hyötyä. Kokemukseni mukaan hammashoitohenkilöstön työnäkemiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Työntekijän tulisi ensin löytää hyvä fysiologinen työskentelyasento. Tämän jälkeen mitataan työskentelyetäisyys ja vasta sen jälkeen määritetään työlasien voimakkuus kyseiselle etäisyydelle. Toinen tärkeä asia työlasien valinnassa ja hankinnassa on riittävän suuret linssit. Niiden tulee yltää riittävän alas, ettei linssin alareuna tule näkökenttään ja vaikeuta näkemistä hyvässä fysiologisessa työskentelyasennossa. Työvälineiden sijoittelu ja käyttö hoitohenkilöstön ergonomiasuositusten toteuttamista. Droezen ja Jonssonin (7) tutkimuksen mukaan oma motivaatio, koettu kipu sekä yksilölliset suositukset edistivät eniten hammaslääkäreiden ergonomiasuositusten toteuttamista, kun taas hankaluus muuttaa vanhoja rutiineja sekä taloudelliset tekijät vaikeuttivat sitä. Laadukas ergonomiaohjaus on yhdistelmä käytännön hyviä kokemuksia sekä riittävää tutkimustietoa. Toivotaan, että hammashoitohenkilöstön työergonomian kehittäminen kiinnostaa tulevaisuudessa yhä enemmän sekä käytännön toimijoita, kuten hammashoito- ja työterveyshuoltohenkilöstöä, että tutkijoita. 17

18 Paikka: Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Hertaksentie 2, Vantaa, Suomi TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY. SYYSOPINTOPÄIVÄT Torstai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj Työfysioterapeutti asiantuntijana työterveyshuollossa, miten työfysioterapia on muuttunut? Birgitta Ojala, vastuualuepäällikkö, TtM, Tullinkulman työterveys Hanna Nummila, tft, TtM, YLE työterveyshuolto Systematisoitu työhyvinvointityö yrityksessä Pirjo Talvela-Blomqvist, työhyvinvointipäällikkö. Itella Oyj Lounas ja näyttely Yhdistyksen syyskokous ja kahvi CASE: Asiakasnäkökulma työfysioterapiapalvelujen ostamiseen tilasuunnittelun ja ergonomian näkökulmasta Kirsi Jyly, johtaja henkilöstöasiat, Sitra Johanna Eskola, työfysioterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Yhteistyöllä lisäarvoa Kirsti Herlin, johtava työterveyshoitaja, MPH, Yle Työterveyshuolto Päivän päätös Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj

19 Ilmoittautuminen: Opintopäivien osallistumismaksu: 340 / 2 päivää ja 200 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Hotellihuoneen varaus Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila p Huoneita on varattu kiintiö, jokainen varaa huoneensa itse. Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi merkitään syysopintopäivä 2010 sekä osallistujan nimi, työnantaja ja osallistuminen torstai/ perjantai Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Perjantai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Työfysioterapian markkinointi Raili Vartiainen, vastaava työfysioterapeutti, Mehiläinen Työfysioterapian markkinointi ammatinharjoittajan näkökulmasta. Auli Kaita, työfysioterapeutti, Toiminimi Auli Kaita Tauko ja näyttely Työterveyshuollon mittarit vaikuttavuuden arvioinnissa Jukka Uitti, ylilääkäri, Työterveyslaitos/Terveys ja työkyky Raportoinnin hyödyntäminen työfysioterapeutin työssä Jaana Ojala, sovellusasiantuntija, Tampereen Työterveys ry. Lounas ja näyttely Työterveyshuollon kustannukset ja vaikuttavuus. Tomi Hussi, erikoistutkija, Työterveyslaitos/ Työyhteisöt ja organisaatiot Kahvi ja näyttely Työfysioterapeutin rooli työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Jussila, työfysioterapian kehittämispäällikkö, Diacor terveyspalvelut Oy Aija Moilanen, työfysioterapeutti, kouluttaja, Arvire ky Päivien yhteenveto ja päätös Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry

20 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään torstaina klo Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Hertaksentie 2, Vantaa Kokouksessa käsiteltävät asiat: hyväksytään yhdistyksen seuraavan kauden toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa Helsingissä 15. päivänä syyskuuta 2010

Tietokonetyön ergonomia Espoossa

Tietokonetyön ergonomia Espoossa Tietokonetyön ergonomia Espoossa Loppuraportti Työsuojelurahastolle (hanke 8321) Ritva Ketola, erikoistutkija Risto Toivonen, tutkimusinsinööri Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki p.

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

-koulutus Edupolissa. Eija Saarinko-Weidemann Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaasiantuntijoiden. Kuopio, 8.6.2012

-koulutus Edupolissa. Eija Saarinko-Weidemann Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaasiantuntijoiden. Kuopio, 8.6.2012 -koulutus Edupolissa Eija Saarinko-Weidemann Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaasiantuntijoiden työseminaari Kuopio, 8.6.2012 Faktoja Edupolista Edupoli on kunnallinen liikelaitos, se on perustettu

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Eija Saarinko-Weidemann

Eija Saarinko-Weidemann Eija Saarinko-Weidemann 2010 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTIKOULUTUS hoitajien potilassiirtotaitojen kehittäjänä Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2010 Eija Saarinko-Weidemann HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tarkista työympäristösi työkuntoon! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ -seminaari 5.-6.6.2014, Rovaniemi Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija Fyysiset

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

ERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa TyöfysioterapeuttiRiittaOksanen Oksanen, Huittistenterveyskeskus terveyskeskus 5.6.2009 Hanke tehty vanhainkodissa, jossa on 50 asukasta Heistä

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot