Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 3/2010 TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi 4 s vuotta toimistotyön ergonomian seurantaa s. 10 Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus hoitajien potilassiirtotaitojen kehittäjänä Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen s. 15 Hammashoitotyön ergonomia s. 22 Yrittäjä, mitä sinulle kuuluu? 15 s. 25 Kahvakuulaharjoittelu on tehokas harjoittelumuoto työikäiselle miehelle 25 s.30 henkilöstöliikunta kaipaa muutosta s. 32 Muutosverstaalta suuntaa yhdistystoiminnalle

3 Puheenjohtajan PALSTA Kesän käännyttyä syksyn puolelle on mukava miettiä mitä alkuvuoden aikana on tehnyt ja saanut aikaan, samalla on hyvä pitää inventaariota niistä asioista, jotka haluaa vielä tänä vuonna tehdä. Tämän vuoden opintopäivät lähestyvät ja toivomme jälleen runsasta osallistumista Vantaan Tikkurilassa pidettäville päiville, joiden teemana on Työfysioterapeutin työ kantaa hedelmää - oikeastaan kyse voisi olla myöhäisestä sadonkorjuujuhlasta. Päivien esityksissä kuulemme esimerkkejä onnistuneista hankkeista ja miten niihin on päästy hyvällä suunnittelulla ja työfysioterapeuttien osaamisen markkinoinnilla. Kuulemme mm. myös yhteistyöstä Suomen Fysioterapeuttien kanssa sekä terveisiä Kela korvausten ihmeellisestä maailmasta. Päivien suunnittelu lähtee edellisten opintopäivien kokemuksista, palautteista ja toiveista unohtamatta jäsenkyselystä nousseita tarpeita. Hallitus miettii teeman, jonka uskotaan kiinnostavan jäseniä ja houkuttelemaan osallistumaan päiville. Ennen kuin tähän on päästy; opintopäivien aikataulut lyöty lukkoon, paikka varattu ja puhujat ovat vahvistaneet osallistumisensa Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsenet ovat käyneet lukuisia puhelinkeskusteluja, kymmeniä jollei satoja sähköposteja on vaihdettu eri mahdollisten puhujien kanssa. Tekemättömien töiden tai edessä olevien tehtävien listalla on vielä koko kaksipäiväisten päivien tuotanto The SHOW! Sadonkorjuu! Iloinen tapahtuma nähdä ja tavata työfysioterapeutteja eripuolilta Suomea. Tässä vaiheessa haluan kiittää hallituksen jäseniä urakasta edessä on vielä muutama rutistus ja sitten voimme tarjota työmme tulokset jäsenistöllemme. Nähdään Vantaalla! 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/ vuotta toimistotyön ergonomian seurantaa Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, Työterveyslaitos Ritva Ketola, dosentti, Eidos Oy Työfysioterapeutin toiminta paransi ergonomiaa Vuosina Espoon kaupunki ja Työterveyslaitos toteuttivat kolmessa Espoon kaupungin hallinnollisessa keskuksessa interventiotutkimuksen, jossa tutkittiin mitä muutoksia saadaan aikaan työpisteiden ergonomiassa ja työntekijöiden kokemassa liikuntaelinten rasittuneisuudessa sekä kivuissa kolmella erilaisella (toiminta-, koulutus- ja artikkeliryhmä) työfysioterapeutin toimintatavalla. Lisäksi kyselytutkimuksella selvitettiin sitä, mitkä tekijät toimistotyön ja työpisteiden ominaisuuksissa sekä työn psykososiaalisissa tekijöissä ovat yhteydessä niska-hartiaseudun ja yläraajojen rasittuneisuuteen sekä oireisiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että aktiivisella työntekijän ja työfysioterapeutin yhteistyöllä saadaan aikaan ergonomisempia työpisteitä. Ergonomisemmat työpisteet puolestaan vähensivät työntekijöiden rasittuneisuusoireita. Pelkällä työntekijöiden koulutuksella tai kirjallisten ohjeiden jakamisella positiiviset muutokset jäivät vähäisiksi. Lisäksi huomattiin, että niskakivut olivat noin kaksi kertaa yleisimpiä niillä henkilöillä, jotka arvioivat työympäristön huonoksi kuin niillä, joiden työympäristöarviot olivat hyviä. Myös koettu näppäimistön huono sijainti lisäsi niskakivun riskiä kaksinkertaiseksi. Seurantatutkimus vuonna 2009 Kevään ja kesän 2009 aikana toteuteltiin seuranta 1990-luvun lopulla tehdylle tutkimukselle. Kyselytutkimuksen suunnittelua ja toteutusta ohjasi 1990-luvun interventioja kyselytutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietokoneen ja syöttölaitteiden käyttömääriä erilaisissa työtehtävissä, käytössä olevien työpisteiden ergonomiaa sekä työntekijöiden kokemaa liikuntaelinten rasittuneisuutta ja oireita. Hiiren merkitys on lisääntynyt Kymmenessä vuodessa päätetyöskentelyyn käytetty työaika oli lisääntynyt 41 prosentista 55 prosenttiin. Hiiren käyttö päätetyössä on yleistynyt. Nyt hiirtä käytetään noin 46 % päätetyöajasta, 4

5 KUVA 1 vuonna 1998 käyttö oli noin 29 %. Näppäimistön käyttö on vähentynyt 68 prosentista 45 prosenttiin. Ohjelmistojenkin käytössä on kymmenessä vuodessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Seuranta- aikana tekstinkäsittelyohjelmien käyttö väheni lähes 20 prosenttiyksikköä ja sähköpostin käyttö vastaavasti lisääntyi noin 9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 tekstinkäsittelyä käytettiin noin 19 %. ja sähköpostia noin 26 % päätetyöajasta. Internet-selainta ei vuonna 1998 käytetty organisaatiossa lainkaan, vuonna 2009 sen käyttö vei jo 13 prosenttia päätetyöajasta. Työpisteiden ergonomiassa kohentumista Vuonna 1998 työpisteiden ergonomian arviointia varten koostettiin alku- ja seurantamittauksista videonauhoitteita kustakin työpisteestä. Tästä materiaalista kaksi ergonomian asiantuntijaa arvioi toisistaan riippumatta työpisteiden ergonomiaa ja työntekijän työasentoa asteikolla 4-10 (4= erittäin huono, 10= erittäin hyvä). Käytetty menetelmä kehitettiin tässä tutkimuksessa. Vuonna 2009 ergonomia-arviot tehtiin työpisteistä otetuista digitaalikuvista. Asiantuntijoiden tekemien työpistekohtaisten ergonomia-arvioiden keskiarvot vuodelta 1998 vuoteen 2009 on esitetty kuvassa 16Kuva 16Kuva 16Kuva 16. Vuonna 2009 arvioitiin yhteensä 32 työpistettä. Työpisteiden keskimääräinen ergonomia-arvio parani seuranta-aikana arvosta 6,7 arvoon 8,3. Vuoden 2009 arviot ovat merkitsevästi parempia kuin vuoden 1998 arviot ja vuoden 1999 ensimmäiset arvioinnit. Kuva 1. Asiantuntijoiden tekemät työpisteiden ergonomia-arviot vuosina 1998, 1999 ja Kuvassa ryhmien keskiarvot ja arvioiden keskihajonnat. Käsien tuntemukset 2009 Vuonna 2009 kyselyssä oli mukana ensimmäistä kertaa osio, jossa tiedusteltiin vastaajien tuntemuksia käden eri osissa oikeassa ja vasemmassa kädessä viimeisen kuukauden ajalta. Tämä tutkimus muodosti ensimmäisen laajemman viiteaineiston tämäntyyp- 5

6 KUVA 2 pisen kysymyksen hyödyntämiselle myöhemmissä tutkimuksissa ja selvityksissä. Enemmistö (89 %) vastanneista oli oikeakätisiä. Vasenkätisiä oli noin 6 prosenttia ja molempikätisiä noin 5 prosenttia työntekijöistä. Käden tuntemukset on esitetty erikseen naisille ja miehille kuvissa Kuva 5Kuva 55 ja Kuva 6Kuva 66. Oikeassa kädessä tuntemuksia (puutuminen/ turta, pistely tai kipu) oli eniten ranteessa kämmenselän puolella, etusormessa sekä ranteessa kämmenen puolella. Vasemmassa kädessä eniten tuntemuksia oli nimettömässä, ranteessa kämmenselän puolella sekä etusormessa ja ranteessa kämmenen puolella. Vasemmassa kädessä tuntemuksia oli vähemmän kuin oikeassa kädessä. Kuva 2. Käden alueen tuntemukset naisilla vuonna Ympyrän halkaisija kuvaa tuntemuksen yleisyyttä. Oikean käden etusormen puutuminen/turta tuntemuksen vallitsevuus 25 %. 6 Kuva 3. Käden alueen tuntemukset miehillä vuonna Ympyrän halkaisija kuvaa tuntemuksen yleisyyttä. Oikean käden etusormen puutuminen/turta tuntemuksen vallitsevuus n. 14 % Ovatko liikuntaelinoireet lisääntyneet? Kuvassa Kuva 4 Kuva 44 on esitetty 30 päivän oireiden vallitsevuudet koko tutkimusjoukossa vuosina 1998 ja Kuvasta nähdään, että oikean kyynärvarren ja oikean käden sormien oireiden lisäksi merkitsevää liikuntaelinten oireiden lisääntymistä on tapahtunut säteilevässä niskakivussa sekä oikean olkapään ja ranteen ilmoitetuissa kivuissa. Lisäksi vasemman kyynärvarren ja ranteen oireiden vallitsevuudet ovat merkitsevästi lisääntyneet vuodesta 1998 vuoteen Kuva 4. Liikuntaelinten 30 pv oireiden vallitsevuus tutkimusjoukossa vuosina 1998 (n= ) ja 2009 (n= ). Kuvassa tilastollisesti merkitsevät erot on ilmaistu merkinnöillä * (p < 0,05) ja ** (p < 0,01) Päätöspuilla selitystä oireisiin ja rasittuneisuuteen Oireisiin ja rasittuneisuustuntemuksiin yhteydessä olevien tekijöiden yhteisvaikutuksia kuvattiin ns. päätöspuurakenteilla. Päätöspuilla tutkimusjoukko jaettiin ryhmiin, jotka eroavat toisistaan kyselyn vastausten perusteella ja joiden oireet todennäköisesti ovat erilaiset. Päätöspuilla voidaan hakea työhön, työpaikkaan tai työntekijään liittyviä tekijöitä, joihin vaikuttamalla voitaisiin oireen määrää vähentää. Seuraavassa on esimerkki päätöspuun käytöstä. Niska-hartia alueen rasittuneisuus Niska-hartia -alueen rasittuneisuuden jakautumista tutkimusjoukossa selvitettiin päätöspuilla kahdella päätöstasolla. Tärkeimmäksi luokittelevaksi tekijäksi tuli tyytyväisyys työvälineisiin (Kuva 5). Tämän jälkeen seuraavaksi tärkeimmäksi luokittelevaksi tekijäksi nousi kokemus eniten käytetyn tietokoneohjelman käytettävyydestä (käytettävyys,

7 KUVA 3 solmu nro 2). Niska-hartia-alueen rasittuneisuuden kannalta myös sukupuoli on merkitsevä tekijä. Henkilöillä, jotka eivät ole aivan tyytyväisiä työvälineisiin (työvälineet > 2,2) seuraavaksi merkitsevin luokitteleva tekijä on sukupuoli (solmu nro 5). Kuva 5. Niska-hartia rasittuneisuus, kaksi päätöstasoa Laajennettaessa niska-hartia -alueen rasittuneisuuden luokittelua neljään päätöstasoon, saadaan kuvan 6 Kuva 66 esittämä tilanne. Nähdään, että tutkimusjoukossa alhaisimpia niska- hartia seudun rasittuneisuustuntemuksia ilmoittaneet henkilöt (päätesolmu A) olivat tyytyväisiä työvälineisiin (työvälineet 1,4, solmut nro 1 ja nro 5), he arvioivat eniten käyttämänsä tietokoneohjelman käytettävyyden hyväksi (käytettävyys = hyvä, solmu nro 2) ja ilmoituksensa mukaan he tekivät näyttöpäätetyötä keskimäärin enintään 72 % kokonaistyöajasta (pääteaika 72, solmu nro 4). Rasittuneisuuden kannalta epäedullisia tilanteita esittävät päätöspuun päätesolmut X, Y ja Z. Työvälineisiin ja tietokoneohjelman käytettävyyteen tyytyväiset henkilöt, jotka olivat ilmoittaneet yli 72 % päätetyöaikaa (pääteaika > 72, solmu 4) ja joilla oli kättä kuormittava harrastus (harrastus = kyllä, solmu nro 8) luokittuivat päätöspuussa päätesolmuun X. Päätesolmuun Y liittyvä päätösketju on sama, kuin kuvassa Kuva 5 Kuva 55 nähty luokittelu. Eli kaksi uutta päätöstasoa eivät ole tuoneet uusia muuttujia, jotka olisivat jakaneet ryhmää työvälineet > 2,2 ja sukupuoli = nainen pienempiin osajoukkoihin. Miessukupuolelle on päätöspuuhun löytynyt yksi uusi tilastollisesti merkitsevä muuttuja, työmäärä (solmu nro 13). Miehillä, jotka ovat ilmoittaneet tyytyväisyytensä työvälineisiin > 2,2 ja vastaustensa mukaan kokevat työssään paljon kiirettä, on jakaumakuvien mukaan todennäköisesti enemmän niska-hartia-alueen rasittuneisuutta kuin vähemmän työkiirettä raportoineilla miehillä. Pohdintaa ja kevyitä kysymyksiä Tämä tutkimus osoitti, että kym- menessä vuodessa niska-hartian ja yläraajan oireet näyttöpäätetyössä ovat merkittävästi lisääntyneet. Tutkimuksessa myös ilmeni, että oireita ja rasittuneisuutta vähentää selvästi ihmisten tyytyväisyys työvälineisiinsä, hiiren ja näppäimistön paikkaan, tyytyväisyys työtuoliin ja työpöytään. Voisiko ajatella, että jos kaikilla työntekijöillä olisi työvälineet, joihin he ovat tyytyväisiä, olisi oireita ja rasittuneisuuttakin huomattavasti vähemmän. Mitä saataisiin aikaan jos organisaatiossa kysyttäisiin työntekijöiltä suoraan, oletko tyytyväinen työvälineisiisi? Ja vielä parilla avustavalla kysymyksellä: istutko mukavasti? osaatko säätää tuoliasi? Hyvin tiedetään, että vaikuttava ergonomiatyö pitäisi saada osaksi organisaation toimintaketjuja ja prosesseja. Ergonomiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan jo suunnittelusta lähtien. Hankintatilanteissa ja kalusteiden ja työpisteiden asennuksessa on myös paikkansa käytännön 7

8 KUVA 4 ergonomiaosaamiselle. Yksittäisiä työpisteitä ajatellen organisaatiossa tulisi olla mietittynä perusergonomiaohjeistus, vaikkapa Checkbox tyyppinen tarkistuslista, kuin lentokoneen lähtötarkistuksissa. Tarkistuslistaa voitaisiin käyttää uudessa työpisteessä tai uudelle työntekijälle. Kerrotaan, mistä saa tarvittaessa lisäapua. Muistutetaan säädöistä, varmistetaan, että pöydällä on riittävästi tilaa näppäimistölle ja hiirelle. Tuolista tarkistetaan sekä säädöt, että se osaako työntekijä säätää näistä jokaisen: korkeussäätö, istuintyynyn syvyyssäätö, istuintyynyn kallistus, selkänojan kallistus jne. Tärkeimpänä ohjeena työntekijälle olisi varmastikin rohkaisu omien tuntemusten kuuntelemiseen ja rohkeaan muutoksen hakemiseen.: Onko työasentoni hyvä ja työskentelenkö mukavasti? Miten muuttaisin työtapojani, jotta paremmin jaksaisin näyttöpäätetyön staattista rasitusta? Vuoden 2009 tutkimusta suunniteltaessa todettiin, että aiemmin on selvitetty ainoastaan ranteiden ja kaikkien sormien koettua kipua sekä rasittuneisuutta. Kuitenkin tiedetään, että tietyt mm. sormien pistelyn tai puutumisen tuntemukset voisivat antaa viitteitä yläraajan muista oiretiloista, joita nykyisillä oirekyselyillä ei saada selville. Näin ollen vuonna 2009 tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana osio, jolla selvitettiin tarkemmin käden osien tuntemuksia viimeisen kuukauden ajalta. Vastaajien tuli arvioida, onko hän tuntenut kipua, puutumista ja/tai pistelyä oikean ja vasemman käden ja ranteen 13 erillisellä anatomisella alueella. Vuoden 2009 tutkimuksen aineisto muodostaa jatkossa viiteaineiston, jota tulevissa tutkimuksissa voidaan hyödyntää. Oireiden ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä tutkimuksessa havainnollistettiin ns. päätöspuilla. Samalla kun tämäntyyppiset esitykset saattavat hyvinkin yksinkertaistaa kaikkia niitä mekanismeja, jotka todellisuudessa vaikuttavat oireiden muodostumiseen, ne myös vääjäämättä konkretisoivat ja tuovat selkeämmin esille suuressa joukossa vaikuttavat merkitykselliset tekijät. Artikkelissa oli esimerkkinä niska-hartia alueen rasittuneisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden välinen päätöspuu. Jo tämä yksi esitys osoitti, että liikuntaelinten oireiden ja rasittuneisuuden vähentämiseksi on tärkeää pienentää liikuntaelinkuormitusta työssä lisäämällä työn tauotusta ja tuomalla työhön vaihtelevia pitkäkestoisen näyttöpäätetyön katkaisevia työtehtäviä. Ergonomisilla työvälineillä, ohjelmistojen hyvällä käytettävyydellä on tärkeä sija oireiden vähentämisessä. 8

9 KUVA 5 1. Ketola R, Toivonen R, Takala E-P, Viikari-Juntura E: Ergonomiaintervention vaikuttavuus liikuntaelinten oireisiin tietokonetyössä. Työ ja Ihminen 20(2006)1: Korhonen T, Ketola R, Toivonen R, Luukonen R, Häkkänen M, Viikari-Juntura E:. Work related and individual predictors for incident neck pain among office employees working with video display units. Occup Envir Med 2003;60: Ketola R, Toivonen R, Luukkonen R, Takala E-P & Viikari-Juntura KUVA 6 E: Expert assessment of physical ergonomics at video-display unit workstations: repeatability, validity and responsiveness to changes. Int Arch Occup Environ Health 77 (2004) 6: Tietokonetyön ergonomia Espoossa, Loppuraportti Työsuojelurahastolle (hanke ), Ketola R, Toivonen R, Työterveyslaitos. 9

10 Opinnäytetyö, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTIKOULUTUS hoitajien potilassiirtotaitojen kehittäjänä Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioitiin, miten Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus vaikuttaa henkilökunnan siirtotaitojen kehittymiseen, mikä vaikutus koulutuksella oli oppimisen siirtovaikutukseen potilassiirtotaidon osalta ja oliko koulutuksella mahdollista vaikuttaa avustusmenetelmien muutoksiin. Tutkimusryhmään kuului 8 koulutukseen osallistunutta työntekijää ja 6 asukasta, joiden avustamiset koettiin vaikeiksi. Apuvälineitä ja avustamistapoja harjoiteltiin osastoilla aidoissa tilanteissa siirtovaikutuksen tehostamiseksi. Käytännön kokeessa siirtotilanteita videoitiin hoitajien siirtotaidon arvioimiseksi ja verrattiin aiempiin SOPMAShavaintomittarituloksiin. Koulutuksen jälkeen hoitajien siirtotaidot olivat vähintään turvalliset. He olivat omaksuneet ergonomisia avustustapoja, asukkaita aktivoitiin ja annettiin aikaa osallistumiseen. Apuvälineitä käytettiin ja huomioitiin vuoteen säädöt sekä tilan tarve. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen hoitajien siirtotaito parani aiemmasta. Koulutuksen vaikutusta työmenetelmien pysyvään muutokseen voidaan arvioida pitkällä aikavälillä. Yhteystiedot: Eija Saarinko-Weidemann TtM, fysioterapeutti AMK. s-posti: 10

11 Schibye ym. (2003) pitävät hoitotyön fyysisinä kuormitustekijöinä ruumiillisesti raskasta työtä, taakkojen käsittelyä ja työskentelyä vartalo kiertyneenä, kumartuneena tai staattisissa asennoissa. Työn sisältäessä useita kuormitustekijöitä ja kuormituksen ollessa pitkäkestoista tai toistuvaa selkä- ja niskavaivojen riski kasvaa (Retsas 2000). Hoito-organisaatioiden turvallisuuskulttuuriin tulisi sisältyä potilassiirrot ja niiden kehittäminen potilassiirtojen riskien arviointina ja hallintana sekä yksittäisten työntekijöiden fyysisen kuormituksen arviointina (Kuusisto 2000). Apuvälinein tehdyt siirrot ovat sekä hoitajille että potilaille miellyttävämpiä ja turvallisempia ja vaativat vähemmän lihasvoimia (Tamminen-Peter 2005). Potilaan liikkumisen avustamisen näkeminen kokonaishoidon merkittävänä laatutekijänä tukee potilaan aktiivisuutta, turvallisuutta ja oman elämän hallintaa (Lagerström ym. 1998). Tamminen-Peterin (2005) kehittämässä SOPMAS-havaintomittarissa (Liite 1.) siirtotaito jaetaan vuorovaikutukseen potilaan kanssa, hoitajan kykyyn ohjata ja mahdollistaa potilaan liikkuminen, hoitajan työasentoon ja liikkumiseen sekä työympäristön ja apuvälineiden hyödyntämiseen. Siirtotaito määritellään hoitajan kyvyksi tunnistaa potilaan voimavarat ja hyödyntää niitä potilaan siirtymisissä niin, että tämä mahdollisimman vähäisellä avulla pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee tasapainoisessa asennossa avustusympäristöä ja siirron apuvälineitä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus on luotu Sosiaali- ja terveysministeriön tuella yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Terveydenhuollon siirtoergonomian tiedonvälitysverkoston asiantuntijaryhmän kanssa. Sen kokonaistavoitteena on, että opiskelija tietää hoitotyön fyysiset kuormitustekijät ja ymmärtää ergonomian merkityksen tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyssä. Hän tunnistaa potilaan siirtymisen avustamiseen liittyvät riskit omassa ja työyhteisön toiminnassa sekä osaa soveltaa siirtotapoja erityyppisille potilaille riskit huomioiden. Opiskelija osaa käyttää erilaisia potilassiirtotekniikoita hyödyntäen potilaan toimintakykyä ja ymmärtää potilassiirtojen merkityksen osana työpaikan turvallisuuskäyttäytymistä. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) Koulutus koostuu verkko-opiskelusta, lähiopetuksesta ja käytännön kokeesta. Verkkoopiskelu jakautuu neljään osa-alueeseen: 1) potilassiirto-ergonomia tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyssä, 2) oman kehon hallinta potilassiirroissa, 3) biomekaniikan hyödyntäminen potilaan liikkumisen avustamisessa sekä 4) työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset hoitotyössä. Jokaiseen osa-alueeseen liittyvien tehtävien hyväksytty suorittaminen mahdollistaa lähiopetusjaksolle osallistumisen. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) (Kuvio 1.) Lähiopetuksen aikana opiskelijan tavoitteena on oppia luonnolliset liikemallit ja avustajan asennot, potilaan voimavarojen arviointi ja aktivointi sekä avustaminen erilaisissa siirtotilanteissa erilaisia apuvälineitä käyttäen. Kuukauden pituisen käytännön harjoittelun aikana opiskelijan tulee harjoitella siirtotilanteita käytännössä. Lopuksi hänen on todennettava ammattitaitoansa käytännön kokeessa. Siinä opiskelija siirtää kaksi erikuntoista potilasta, joiden toimintakyky on määritelty. Siirtotilanteet voidaan videoida, ja kaksi potilassiirtojen ergonomiakortin kouluttajaa arvioi ne joko suoraan tilanteesta tai videoinneista määritettyjen arviointikriteerien pohjalta. Koulutuksen käyneellä on mahdollisuus uusia hylätty suoritus tai korottaa arvosanaa kaksi kertaa 711

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 Toimintatutkimuksen kehittämisprosessissa syntyy tarkoituksenmukaisia organisatorisia muutoksia vuoden aikana. Hyvin tai erinomaisin tiedoin ja taidoin (H4 K5) käytännön kokeen suorittanut voi hakeutua Potilassiirtojen Ergonomiakortin kouluttaja-koulutukseen. Potilassiirtojen Ergonomiakortti on voimassa viiden vuoden ajan. (Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali.) Tämä tutkimus jatkoi vanhainkodissa vuonna 2006 käynnistettyä kehittämishanketta, jolla pyrittiin vanhainkodin eri osastoilla siirto- ja avustuskäytäntöjen yhtenäistymiseen sekä siirto- ja avustuskäytäntöjen kehittymiseen aiempaa ergonomisempaan suuntaan. Tämän toimintatutkimuksen toisen osan päätavoitteena oli arvioida, tehostaako Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutus vanhainkodin hoitajien oppimisen siirtovaikutusta ja kehittääkö se hoitajien siirtotaitoja verrattuna 2007 tehdyn gradututkimukseni tuloksiin. (Saarinko-Weidemann 2007.) Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään, mikä vaikutus Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksella oli oppimisen siirtovaikutukseen potilassiirtotaidon osalta ja oliko kyseisen koulutuksen avulla mahdollista vaikuttaa hoitajien siirtoja avustusmenetelmien muutoksiin. Toimintatutkimukselle tyypillisiä piirteitä on muiden muassa tiettyyn käytännön tilanteeseen sidotun ongelman ratkaiseminen, osallistujien omien käytäntöjen kehittäminen sekä tutkijan osallistuminen yhteistyössä kohderyhmän jäsenten kanssa koko tutkimusprosessiin. Menetelmä toimii systemaattisena oppimisprosessina, entisiä käytäntöjä kyseenalaistetaan, tutkija ja osallistujat laativat yhdessä sovittuja tavoitteita uutta käytäntöä varten ja omaa oppimista reflektoidaan. Toimintatutkimuksen kehittämisprosessissa syntyy tarkoituksenmukaisia organisatorisia muutoksia. (Linnansaari 2004, ) Vanhainkodin hoitajat osallistuivat Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutukseen kehittääkseen omia käytäntöjään ja tieto-taitoaan. Tutkija osallistui prosessiin kouluttajan roolissa kohderyhmän jäsenten kanssa. Kyseistä koulutusta voidaan pitää systemaattisena oppimisprosessina, jolla pyritään entisten käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja hoitajien oman oppimisen reflektoimiseen. Prosessin aikana laadittiin tutkijan ja osallistujien kanssa yhdessä sovittuja tavoitteita uutta käytäntöä varten. Samalla luotiin koko vanhainkotiin tulevaisuuden malli asukkaiden ergonomisesta ja aktivoivasta avustamisesta, eli toimintatutkimukseen sisältyvästä tarkoituksenmukaisesta organisatorisesta muutoksesta. Tutkimusjoukko ja -menetelmät Tutkimus toteutettiin yksityisessä helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa, joiden kahdeksan työntekijää suoritti Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutukseen liittyvän verkkokurssin, edellytyksenä käytännön harjoitteluun osallistumiselle. Koulutukseen kuuluva 16-tuntinen lähiopetus jaettiin kahteen neljän tunnin pituiseen harjoittelusessioon sekä osastoilla tapah- 12

13 Yllä: Hoitajien siirtotaidot SOPMAS-mittarilla arvioituna Vasemmalla: Muutokset hoitajien siirtotaidoista vuosina 2007 ja tuvaan harjoitteluun. Lähiopetuksessa harjoiteltiin erilaisia potilassiirtomenetelmiä ja apuvälineiden käyttöä kouluttajan ohjauksessa. Taitojen oppiminen on Salakarin (2007, 78) mukaan mahdollista vain riittävän harjoituksen seurauksena ja oppimisen siirtovaikutus on todettavissa vasta käytännön tilanteissa (Salakari 2007, 108). Loput kahdeksan tuntia lähiopetuksesta toteutettiin osastoilla. Koulutukseen osallistujat harjoittelivat kouluttajan ohjauksella omilla osastoillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä potilassiirtoja, aidoissa tilanteissa oikeiden asukkaiden kanssa. Näin pyrittiin tehostamaan oppimisen siirtovaikutusta. (Merriam ja Leahy 2005.) Käytännön kokeessa koulutukseen osallistuvien tuli toteen näyttää koulutuksen aikana saavuttamansa potilaiden siirtämisen ja avustamisen taitonsa. Nostinsiirroissa he siirsivät toisiaan (kukin oli toistensa potilaana) ja käsin tehtävään siirtoon he saivat valita omalta osastoltaan itselleen tutun asukkaan. Nämä siirtotilanteet videoitiin ja arvioitiin SOPMAS-siirtotaitomittarin avulla. (Tamminen-Peter 2005, 64.) Arviointien perusteella voitiin seurata hoitajien siirtotaitojen kehittymistä sekä oppimista verrattuna aiemman tutkimuksen tuloksiin. Tilastollinen analyysi Aineistoa kuvataan tilastollisesti frekvenssien ja keskiarvojen avulla. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytetään Microsoft Office-pakettiin kuuluvaa Excel-ohjelmaa (Windows 7-versio). Aineiston tilastollisessa tarkastelussa jatkuville muuttujille (siirron kesto) lasketaan tunnuslukuina keskiarvo ja vaihteluväli. Järjestysasteikollisille muuttujille (SOPMAS-mittarin arvot) käytetään tunnuslukuina mediaania. (Tamminen-Peter 2005, 61.) Tämän tutkimuksen tuloksia vertaillaan aiemman tutkimuksen (Saarinko- Weidemann 2007) tuloksiin. Tulokset Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen arviot hoitajien siirtotaidoista olivat turvalliset tai hyvät. Hoitajien työasento ja -liikkeet arvioitiin turvallisiksi (mediaani 3), vuorovaikutus, potilaan liikkumisen ja ympäristön hyödyntäminen olivat hyvää tasoa (mediaani 4). Hoitajantyöasennon osa-alu- 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 eilla oli eniten puutteita ja arvioinnit sijoittuivat asteikolle 3-5. (Taulukko 1.). Yksittäisten hoitajien tasolla potilassiirtotaidot olivat kehittyneet merkitsevästi verrattuna vuoden 2007 arviointeihin, jolloin puolet hoitajista jäi siirtotaidon eri osaalueilla 1-tasolle. Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen jälkeen neljä hoitajaa sijoittui 3-tasolle, kolme hoitajaa ylsi 4-tasolle ja yksi hoitaja saavutti 5-tason. (Kuvio 2.) Siirtotilanteiden jälkeen asukkaiden haastattelussa jouduttiin toteamaan, etteivät he kyenneet erikseen arvioimaan siirto- ja avustustilanteeseensa liittyviä tuntemuksiaan eri osa-alueista (siirtäjän otteita ja ohjausta, siirron turvallisuutta tai hallinnan tunnetta) joko afasian tai muistisairauteen liittyvien kognitiivisten rajoitteiden vuoksi. Kysyttäessä asukkaiden tuntemuksia he arvioivat siirrot yleisesti myönteisiksi. Johtopäätökset Tutkimuksessa todettiin, että Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen aikana hoitajat omaksuivat uusia ja aiempaa ergonomisempia avustustapoja, aikaa siirtoihin käytettiin aiempaa merkittävästi enemmän, asukkaita aktivoitiin siirtoon osallistumiseen, mutta edelleen hoitajat osittain auttoivat heitä enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Ympäristön hyödyntämisessä huomioitiin vuoteen säädöt ja tilan tarve, apuvälineitä käytettiin oikein, vaikkei luovasti. Aineiston pienuuden vuoksi tilastollisten johtopäätösten tekeminen tuloksista ei ole suositeltavaa. Vanhainkodin ja palvelutalon hoitajien todellisen siirtotaidon arvioimiseksi olisi syytä tutkia koko hoitohenkilökunta tai ainakin suurempi tutkimusjoukko. Myös asukkaiden toimintakyvyn ja avustustarpeen vaihtelut pitäisi vakioida. Objektiiviseen arviointiin pääsemiseksi kaikkien hoitajien pitäisi siirtää tai avustaa kaikkia asukkaita ja arviot pitäisi tehdä kaikista siirtotilanteista. Vaikka tässä tutkimuksessa hoitajien siirtotaito merkittävästi paranikin aiemmasta, näin lyhyen ajanjakson jälkeen on vaikea arvioida oppimisen siirtovaikutuksen tai oppimistuloksen pysyvyyttä. Työmenetelmien pysyvää muutosta voidaan arvioida vasta pitemmällä aikavälillä. Kehittämistyöryhmän toimintaa pitäisi jatkaa vakiintuneena käytäntönä ja potilassiirtotaitojen kehittymistä tulisi arvioida säännöllisin väliajoin. Lähteet Kuusisto A Safety management systems. Audit tools and reliability of auditing. VTT Puplications 428. Akateeminen Väitöskirja. Tampereen teknillinen yliopisto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Otamedia Oy. Espoo. Lagerström M, Josephson M, Pingel B, Tjernström G, Hagberg M. Evaluation of the implementation of an education and training programme for nursing personnel at a hospital in Sweden. International Journal of Industrial Ergonomics 1998; 21: Linnansaari H Toimintatutkimus - tutkimus muutoksen palveluksessa. Teoksessa: Kansanen P, Uusikylä K. (toim.). Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. WS Bookwell Oy. Juva. Merriam S, Leahy B. Learning transfer: a review of the research in adult education and training. PAACE Journal of Lifelong Learning 2005; 4: Potilassiirtojen Ergonomiakortti-verkkomateriaali. Saatavissa: < https:// moodle.mmg.fi/ttl/mod/ resource/view. php?id=1124< Luettu Retsas A. Manual handling activities and injuries among nurses: an Australian hospital study. Journal of Advanced Nursing 2000; 31: Saarinko-Weidemann E Potilassiirtojen kuormittavuus Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Pro gradu tutkielma. Ergonomia. Kuopion yliopisto. Biolääketieteen laitos. Salakari H Taitojen opetus. Saarijärven Offset, Saarijärvi. Schibye B, Hanssen A.F, Hye-Knudsen C.T, Essendrop M, Böcher M, Skotte J. Biomechanical analysis of the effect of changing patient-handling technique. Applied Ergonomics 2003; 34: Tamminen-Peter L Hoitajien fyysinen kuormittuminen vanhusten siirtymisen avustamisessa - kolmen siirtomenetelmän vertailu. Väitöskirja. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Työterveyshuolto. Painosalama Oy. Turku. 14

15 TAULUKKO1 Hammashoitotyön ergonomia Hammashoitohenkilöstön omat kokemukset ja tutkimustulokset osoittavat, että hammashoitotyö kuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä, joten ergonomian kehittäminen on erittäin tärkeää. Hammashoitotyössä ergonomian tavoitteena on etenkin ehkäistä ja vähentää työperäisiä tuki- ja liikuntaelinoireita, mutta hyvä ergonominen työskentely edistää myös työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Tässä artikkelissa käsittelen hammashoitotyön ergonomiaa sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten kautta. Teksti: Sari Roivainen työfysioterapeutti, terv.tiet. yo (ergonomia) Itse tutustuin hammashoitotyöhön ja hammashoitotyön ergonomiaan työskennellessäni fysioterapeuttina Kuntoutumiskeskus Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Työergonomiaohjaus sisältyy hammaslääkäreille, hammashoitajille ja suuhygienisteille suunnattujen Aslak - ja TYK-kurssien ohjelmaan. Erityispiirteenä Kunnonpaikassa toteutetussa hammashoitohenkilöstön työergonomiaohjauksessa on se, että fysioterapeutin työparina työskentelee sekä hammashoitotyön osaava että ergonomiaa taitava hammaslääkäri (Päivi Hatakka ja Sanna Pölönen). Kyseinen työskentelytapa mahdollistaa antoisan yhteistyön, jossa fysioterapeutti voi perehtyä hammashoitotyöhön ja hammaslääkärillä on mahdollisuus saada syvempää tietoutta esim. ihmisen fysiologiasta. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2010 Tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyys Useissa tutkimuksissa, niin Suomessa kuin ulkomailla, on raportoitu hammashoitohenkilöstön runsaista tuki- ja liikuntaelinoireista. Eri tutkimusten mukaan jopa %:lla hammashoitohenkilöstöstä esiintyy tuki- ja liikuntaelinoireita, lähinnä niskahartia-yläraaja-alueilla sekä alaselässä (1-5). Yksi tyypillinen työkyvyttömyyden syy on myös sorminivelrikko. Sitä esiintyy hammaslääkäreillä yleisemmin kuin väestöllä keskimäärin (4). Hammashoitohenkilöstön runsaat tuki- ja liikuntaelinoireet eivät näy ammattitautitilastoissa, sillä esim. vuonna 2007 ilmoitettiin ammattitautina tai ammattitautiepäilynä rasitussairauksia hammaslääkäreillä 4, hammashoitajilla 4 ja suuhygienisteillä 1 (6). Tutkimukset osoittavat, että tuki- ja liikuntaelinoireet liittyvät tiettyihin hammashoitotyön ominaispiirteisiin kuten työn staattisuuteen, istumatyöhön sekä hankaliin työasentoihin. Myös työn suuret näkö- ja tarkkuusvaatimukset sekä psykososiaaliset tekijät, kuten aikapaine, korkea vaatimustaso ja vuorovaikutusongelmat lisäävät tuki- ja liikuntaelinoireita (1-5). Ergonominen työskentely Hyvä ergonominen työskentely hammashoitotyössä vaatii sekä työympäristöön ja -menetelmiin kohdistuvia toimenpiteitä että työntekijän omatoimisuutta toteuttaa lihashuoltoa ja tauottaa työtään. Tutkimuksia hammashoitotyön ergonomian vaikuttavuudesta hammashoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen on etenkin viime vuosina tehty erittäin vähän. Yksi harvoista eurooppalaisista tutkimuksista on Droezen ja Jonssonin (7) tutkimus, jossa selvitettiin ergonomiaohjauksen vaikuttavuutta hammaslääkärien tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Kyseisen tutkimuksen mukaan ergonomiaohjauksesta on hyötyä, sillä noin 90 % tutkimukseen osallistuneista hammaslääkäreistä toteutti ergonomiaohjauksessa saamiaan suosituksia vähintään osittain (53 % toteutti kokonaan tai lähes kokonaan) ja näistä peräti 72 % koki hankalimman tuki- ja liikuntaelinoireen joko poistuneen tai vähentyneen ergonomiaintervention aikana. Istuma-asento Hyvä istuma-asento on perusta hyvälle ergonomiselle työskentelylle hammashoitotyössä. Tärkeää on ensin säätää oma työtuoli ja vasta sitten potilastuoli. Hyvä istuma-asento mahdollistuu säätämällä oma työtuoli oikein. Työtuolin istuinosan kaltevuus tulee säätää 5-15 asteen kulmaan ja korkeus niin, että vartalon ja reisien välinen kulma on yli 90 astetta. Jalkojen tulee tukeutua alustaan ja alaselän tuolin selkänojaan. Etenkin alaselän hyvä tuki on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan lannenotkon säilyttäminen voi ehkäistä ja vähentää alaselkäkipua. Satulatuolissa istuttaessa lannenotkon säilyttäminen helpottuu, kun vartalon ja reisien välinen kulma suurenee jopa 130 asteeseen (8). Hammaslääkärin ja hoitajan jalat jäävät lomittain potilastuolin alle (kuva 1). Jos hammaslääkäri ja hoitaja käyttävät satulatuolia, polvet jäävät vastakkain. Työtuolin valinta tulee tehdä yksilöllisesti, mutta samalla huomioiden työpari. Erilaisilla tuoleilla voidaan esimerkiksi tasoittaa hammaslääkärin ja -hoitajan pituuseroa. Tällöin satulatuoli valitaan lyhyemmälle työntekijälle. Satulatuolia käytettäessä on tärkeä säätää työtasot riittävän korkealle. Tutkimustietoa ei ole olemassa eri tuolien käytettävyydestä hammashoitotyössä, joten ei voida sanoa, että tietty tuoli olisi toista parempi. Tärkeää on kokeilla työtuolia ennen sen varsinaista hankintaa, mielellään vähintään kahden viikon ajan. Potilaan asento ja työntekijän sijainti Potilaan asennolla ja sijainnilla on suuri 16

17 merkitys hammashoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinkuormitukselle. Potilastuolin säätäminen vaakatasoon ja riittävän alas vähentää mm. yläraajoihin kohdistuvaa kuormitusta. Jos potilastuoli jää liian korkealle, olkavarret nousevat sivulle ylös ja seurauksena on staattisen lihastyön lisääntyminen (8). Tiedetään, että jo 30 asteen olkavarren sivulle nosto aiheuttaa suuren kuormituksen mm. hartia- ja olkapäälihaksiin, joten suosituksena työskentelyssä on alle 30 asteen olkavarren sivulle nosto. Tutkimuksissa on havaittu, että hammaslääkärit työskentelevät jopa kolmasosan työajasta olkavarret yli 30 astetta sivulle nostettuina (1). Yleinen kuormittava työasento hammashoitotyössä on voimakas kaularangan flexio. Yleisyyttä kuvaa mm. Finsenin ym. (1) tutkimus, jossa havaittiin hammaslääkäreiden työskentelevän 82 % työajasta kaularanka yli 30 asteen flexiossa ja puolet työajasta kaularangan flexio oli yli 40 astetta. Suosituksenahan on, että kaularanka on korkeintaan 20 asteen flexiossa. Tutkimusten mukaan niskakivun riski kasvaa etenkin, jos yli 70 % työajasta kaularanka on vähintään 20 asteen flexiossa (9). Tyypillisesti kaularanka on voimakkaasti flexiossa silloin, kun työskennellään liian lähellä potilasta. Hyvä etäisyys on noin käsivarren mitta (kuva 2). Kaularangan voimakas flexio voi johtua myös työntekijän pyrkimyksestä parantaa näkyvyyttä työkohteeseen. Näkyvyyttä voidaan parantaa peilityöskentelyllä, muuttamalla potilaan pään asentoa ylä- ja alaleuan työskentelyssä sekä kääntämällä potilaan päätä sivulle. Sopiva työskentelyetäisyys on noin cm (hammaslääkärin silmistä työkohteeseen). Suurta näkö- ja tarkkuusvaatimusta edellyttävässä työssä tärkeää on tarkistuttaa työlasien voimakkuus. Myös suurentavista luupeista voi olla hyötyä. Kokemukseni mukaan hammashoitohenkilöstön työnäkemiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Työntekijän tulisi ensin löytää hyvä fysiologinen työskentelyasento. Tämän jälkeen mitataan työskentelyetäisyys ja vasta sen jälkeen määritetään työlasien voimakkuus kyseiselle etäisyydelle. Toinen tärkeä asia työlasien valinnassa ja hankinnassa on riittävän suuret linssit. Niiden tulee yltää riittävän alas, ettei linssin alareuna tule näkökenttään ja vaikeuta näkemistä hyvässä fysiologisessa työskentelyasennossa. Työvälineiden sijoittelu ja käyttö hoitohenkilöstön ergonomiasuositusten toteuttamista. Droezen ja Jonssonin (7) tutkimuksen mukaan oma motivaatio, koettu kipu sekä yksilölliset suositukset edistivät eniten hammaslääkäreiden ergonomiasuositusten toteuttamista, kun taas hankaluus muuttaa vanhoja rutiineja sekä taloudelliset tekijät vaikeuttivat sitä. Laadukas ergonomiaohjaus on yhdistelmä käytännön hyviä kokemuksia sekä riittävää tutkimustietoa. Toivotaan, että hammashoitohenkilöstön työergonomian kehittäminen kiinnostaa tulevaisuudessa yhä enemmän sekä käytännön toimijoita, kuten hammashoito- ja työterveyshuoltohenkilöstöä, että tutkijoita. 17

18 Paikka: Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Hertaksentie 2, Vantaa, Suomi TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY. SYYSOPINTOPÄIVÄT Torstai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj Työfysioterapeutti asiantuntijana työterveyshuollossa, miten työfysioterapia on muuttunut? Birgitta Ojala, vastuualuepäällikkö, TtM, Tullinkulman työterveys Hanna Nummila, tft, TtM, YLE työterveyshuolto Systematisoitu työhyvinvointityö yrityksessä Pirjo Talvela-Blomqvist, työhyvinvointipäällikkö. Itella Oyj Lounas ja näyttely Yhdistyksen syyskokous ja kahvi CASE: Asiakasnäkökulma työfysioterapiapalvelujen ostamiseen tilasuunnittelun ja ergonomian näkökulmasta Kirsi Jyly, johtaja henkilöstöasiat, Sitra Johanna Eskola, työfysioterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Yhteistyöllä lisäarvoa Kirsti Herlin, johtava työterveyshoitaja, MPH, Yle Työterveyshuolto Päivän päätös Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj

19 Ilmoittautuminen: Opintopäivien osallistumismaksu: 340 / 2 päivää ja 200 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Hotellihuoneen varaus Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila p Huoneita on varattu kiintiö, jokainen varaa huoneensa itse. Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi merkitään syysopintopäivä 2010 sekä osallistujan nimi, työnantaja ja osallistuminen torstai/ perjantai Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Perjantai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Työfysioterapian markkinointi Raili Vartiainen, vastaava työfysioterapeutti, Mehiläinen Työfysioterapian markkinointi ammatinharjoittajan näkökulmasta. Auli Kaita, työfysioterapeutti, Toiminimi Auli Kaita Tauko ja näyttely Työterveyshuollon mittarit vaikuttavuuden arvioinnissa Jukka Uitti, ylilääkäri, Työterveyslaitos/Terveys ja työkyky Raportoinnin hyödyntäminen työfysioterapeutin työssä Jaana Ojala, sovellusasiantuntija, Tampereen Työterveys ry. Lounas ja näyttely Työterveyshuollon kustannukset ja vaikuttavuus. Tomi Hussi, erikoistutkija, Työterveyslaitos/ Työyhteisöt ja organisaatiot Kahvi ja näyttely Työfysioterapeutin rooli työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Jussila, työfysioterapian kehittämispäällikkö, Diacor terveyspalvelut Oy Aija Moilanen, työfysioterapeutti, kouluttaja, Arvire ky Päivien yhteenveto ja päätös Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry

20 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään torstaina klo Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Hertaksentie 2, Vantaa Kokouksessa käsiteltävät asiat: hyväksytään yhdistyksen seuraavan kauden toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa Helsingissä 15. päivänä syyskuuta 2010

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot