Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Henkilöitä. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä asiakkaita keskimäärin päivittäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2013 2012 2011 Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Henkilöitä. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä asiakkaita keskimäärin päivittäin 219 210 259"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti-Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Palvelujen piirissä oli kertomusvuonna n asiakasta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Henkilöitä Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Polikliinisiä kehitysvammahuollon käyntejä vuodessa Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita vuodessa Norio-keskus, asiakkaita vuodessa Henkilökunta Henkilöitä Henkilöitä Henkilöitä Vakinaiset ja määräaikaiset Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 2,5 4,4 5 Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS) - menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2012 viidennen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Henkilöitä/jaksoja Palvelurakenteen muutos ennuste ennuste 2017 Laitoshoitopalvelut asiakkaita keskimäärin Asuminen asiakkaita keskimäärin Tutkimus- ja kuntoutusjaksoja Työ- ja päivätoiminta asiakkaita

3 Sisällysluettelo Vastuunottaja ja yhteistyökumppani 1 Osaamisen keskus 2 Tutkimus ja kuntoutuskeskus 4 Norio-keskus 6 Erityisopetus 6 Perhetyö 6 Asuminen 7 Työ ja päivätoiminta 9 Konserni Vastuullinen johtaminen ja hallinto 10 Organisaatiokaavio 11 Tukipalvelut 12 Yhtiöt 12 Ympäristövastuu 12 Säätiön hallinto 13 Henkilöstö 15 Talous 17 Tuloslaskelma ja tase 18 Tilintarkastuskertomus 20 Tulevaisuus 21 Liitteet 1. Rinnekoti-Säätiön tutkimuskeskuksen ja Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston (T) julkaisut Konserni ja yhteystiedot 3. Rinnekoti-Säätiön toimipisteet kartalla Toimitus Kuvat: Markku Niemelä, Lea Nevalainen, Pia Höglund, Katri-Piia Rajala, Kristina Nousiainen, Sirpa Granö, Petri Wegelius, Anne Honkanen Anja Räisänen, Lea Mettovaara, Sari Myllymäki, Kirsi Auvinen, Shutterstock

4

5 Vastuunottaja ja yhteistyökumppani Rinnekodin 86. toiminnan vuosi oli muutosten vuosi. Yhä suurempi osa Säätiön palvelutyöstä tuli mahdolliseksi vasta kuntien ja Kansaneläkelaitoksen järjestämissä kilpailutuksissa onnistumisin. Pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvasta yhteistyöstä on siirrytty osittain sosiaali- ja terveyspalvelujen kuumeisille markkinoille. Säätiön oli opittava nopeasti, valinnanvaraa ei jäänyt. Rinnekodin tarkoitus, arvot ja juureva historia on auttanut uusien toimintatapojen omaksumisessa ja mukauttamisessa. Uusia asuntoja palveluineen valmistui Helsinkiin ja monissa muissa kunnissa aloitettiin rakennustyöt tai suunnittelu. Asunnot ja palvelut olivat tarpeen sekä lapsuuden kodeista että eri laitoksista muuttaville. Vantaalainen, omaisten perustama Kehäkukka ry, Vantaan kaupunki ja Säätiö sopivat erinomaisella yhteistyöllä Kehäkukka-kodin ja sen palvelutoiminnan siirrosta Rinnekoti-Säätiölle. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja toimintakyvyn tukemiseksi perustettiin uusi toimintakeskus Helsingin Alppikylään ja sosiaalisena yrityksenä kehitettävä Lakiston Palvelut Oy. Lasten ja perheiden tukemiseksi perustettiin ensimmäinen Juniorikoti Helsinkiin, Juniorikotien verkoston aloitus. Kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen toimintaedellytyksiä vahvistettiin muun muassa toimitilojen parannuksin. Harvinaissairauksiin perehtynyt Norio-keskus aloitti yhdistyneen palvelutyönsä. Vertaistapaamiset ovat yksi esimerkki keskuksen arvokkaasta työstä. Asiantuntijamme osallistuivat Harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman valmisteluun sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Asumisen, perheiden tukemisen, työn ja toiminnan sekä tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen erilaisilla ratkaisuilla edesautetaan osaltaan valtioneuvoston linjaamaa kehitysvammapalvelujen rakennemuutosta. Rakennemuutoksen tarkoituksena on saada jokapäiväisessä elämässä tarvittava apu ja tuki lähelle. Samalla varmistetaan erityisosaaminen ja sen saatavuus. Säätiön yksi keskeinen tehtävä on tutkimus- ja kehittämistyö. Hyvin ajankohtaista autismitutkimusta käynnistettiin, samoin uusi kehityshanke tutkimuksineen kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseksi. Tutkimushankkeissa ja useissa Norio-keskuksen toiminnoissa Raha-automaattiyhdistys ry on tärkeä rahoittaja. Lahjoittajat edesauttavat myös tärkeää tutkimustyötä. Palvelutoiminta toteutui lähes suunnitellussa laajuudessa. Vuoden taloudellinen tulos oli tyydyttävä. Huomioon on kuitenkin otettava Lakiston alueen uudistus- ja muutostarpeet ja lähivuosien talousnäkymät. Kahdenkymmenen ansiokkaan palveluvuoden jälkeen lääkintöneuvos, johtaja-ylilääkäri Markus Kaski siirtyi eläkkeelle. Lääketieteellisen työn johtaminen eriytettiin säätiökonsernin johtamisesta johtavalle ylilääkärille, jossa tehtävässä aloitti LT, PhD, erikoislääkäri Pia Höglund. Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen siirtyi Vaalijalan kuntayhtymän palvelukseen, uutena kiinteistöjohtajana aloitti TkL Petri Wegelius. Säätiön tarkoitusta tehdään todeksi hoitajien, ohjaajien, eri asiantuntijoiden ja tukipalvelujen henkilöstön toimesta joka päivä. Ilman osaavan ja sitoutuneen henkilöstön panosta emme olisi onnistuneet. Voi iloita, että Säätiön henkilökunta on työhönsä paneutunutta ja innokasta sitä kehittämään yhdessä palvelujemme käyttäjien, heidän läheistensä, palvelujen tilaajien ja eri yhteistyökumppanien kanssa. Lämmin kiitos onnistuneesta palveluvuodesta 2013 omalle väelle ja yhteistyökumppaneille! Markku Niemelä Säätiön johtaja

6 Osaamisen keskus Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskustehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen, harvinaissairauksia ja -vammoja, kehitysvammaisuutta ja vammaispalveluja koskevan tiedon ja osaamisen tuottaminen, hyödyntäminen ja levittäminen. Tietoa ja osaamista hankitaan ja kehitetään vammaisten henkilöiden, heidän läheistensä ja eri ammattilaisten ja palvelujen tuottajien tarpeisiin. Lähtökohtana on, että uusi tieto ja taito edistävät vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvää elämää, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Välittömien palvelutehtäviensä lisäksi Säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämisellä, alan ammattilaisten koulutuksella, julkaisutoiminnalla ja vaikuttamistyöllä. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen perustana ovat vuosikymmeniä jatkunut jokapäiväinen palvelutyö, laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto sekä Säätiön tukijat. Ajankohtaista on kehittää muuttuviin lakeihin, palvelu- ja rahoitusrakenteisiin soveltuvat palvelut ja osaamisen tuottamisrakenteet. Säätiö huolehtii myös nuorten ja aikuistenkin ammattiosaamisen hankkimisesta ja kehittämisestä. Useiden toisen asteen ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus harjoitteluun, tutustumiseen ja opinnäytetöihin. Koulutettuja työpaikkaohjaajia Säätiöllä oli kertomusvuonna 114, koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia oli 156. Työssä oppimassa oli 141 opiskelijaa. Oppisopimuksin säätiö koulutti 75 oppisopimusopiskelijaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta. Tutkimustyö rahoitetaan Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Rinnekodissa tehty tieteellinen työ kohdistui mm. autismin taustasyiden selvittämiseen, fragiili X- oireyhtymään, kehitysvammaisten henkilöiden terveydentilaan ja seurantatarpeisiin, pikkukeskosten puheen kehitykseen, epilepsialääkkeiden vaikutuksiin solujen suojamekanismeihin sekä kehityksellisiin häiriöihin liittyviin geneettisiin virheisiin. Uusina tutkimusprojekteina ovat käynnistyneet kehitysvammaisten henkilöiden ravitsemukseen, autismin ja ravitsemuksen välisiin yhteyksiin liittyvät projektit sekä tutkimus, jossa selvitetään kehitysvammaisten työntekijöiden kognitiota ja toimintakykyä. Väitöskirjoja valmistui kertomusvuonna kaksi ja tieteellisiä julkaisuja ilmestyi neljä. Lisäksi asiantuntijat ovat osallistuneet kolmen oppikirjan kirjoittamiseen ja toimineet vertaisarvijoina kansainvälisissä julkaisuissa. Kehittämistoiminnan päämääränä on palvelujen ja niiden vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Rinnekoti-Säätiö osallistui useisiin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin mm. Raha -automaattiyhdistyksen rahoittamiin projekteihin. Säätiön kehittämistoiminnan bruttomenot olivat yhteensä ( euroa v ja euroa v. 2011). Kehittämismenot olivat yhteensä 1,9 prosenttia kokonaismenoista (0,9 % v ja 0,7 % v. 2011). Kasvu johtuu vuonna 2013 alkaneista uusista tai säätiölle siirtyneistä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamista hankkeista. Harvinaisten sairauksien tietopalvelut ovat tärkeässä roolissa Norio-keskuksen toiminnassa. Kaikkien ulottuvilla olevaa maksutonta neuvontaa annetaan puhelimitse tai sähköpostitse tai kysymys-vastauspalstalla verkossa. Vastaajana on perinnöllisyyshoitaja tai -lääkäri. Perinnöllisyyslääketieteen erikoiskirjasto palvelee koko maata: potilaita, heidän omaisiaan, opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia. Uusilla verkkosivuilla oli toukokuusta lähtien kävijöitä eli 4320 kävijää kuukaudessa. Kehitysvammahuollon tietopankki, siirtyi Rinnekoti-Säätiön ylläpitämäksi Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry:ltä. Toiminta on RAY:n rahoittamaa. Sivuston tekninen alusta uusittiin ja sisällön päivitystyö aloitettiin. Google Analytics -seurannan mukaan sivustoilla oli yksittäistä uutta kävijää vuonna RAY:n rahoittama Rinnekoti-Säätiön ja Espoon kaupungin yhteistyöprojekti, Taidoista työpoluksi, aloitti toimintansa maaliskuussa Projekti edistää kehitysvammaisten työnhakijoiden työpolkuja kohti palkkatöitä sekä nostaa esiin työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä. Projektissa vertaillaan erilaisia työtaitojen arvioinnin välineitä sekä työn vaativuuden arvioinnin välineitä. Asiantuntijapalveluiden työntekijät ovat osallistuneet koulutustoimintaan alan yhteistyöelimissä, oppilaitoksissa (Diak, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta) ja yhteistyössä Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kanssa. Koulutustilaisuus "Aivot, epilepsia ja mieli": Challenges and possibilities in Intellectual Disability Medicine hyväksyttiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päätöksellä teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Lisäksi kehitysvammalääkärei- den kanssa yhteistyössä järjestettiin koulutustilaisuus Genetiikkaa selkokielellä kehitysvammalääkäreille. Rinnekodin oman maaliskuussa pidetyn seminaarin teemana oli Muutoksen monet suunnat - uusia uhkia ja mahtavia mahdollisuuksia. Seminaarissa oli noin 110 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostunutta. Jenni Kurri, Markku Niemelä ja Heli Mäkinen Kehäkukka-kodin juhlassa

7 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Norio-keskuksen tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Rahaautomaattiyhdistys. Norio-keskus tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten, - järjestöjen ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartauden yksiköissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaa papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Rinnekoti -Säätiössä vuoden aikana olleista opiskelijoista (141 henkilöä), valtaosa opiskeli lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 21 prosenttia. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internet -sivuilla (www.rinnekoti.fi, -keskus.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöille tarkoitetuissa lehdissä. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä rekrytointitapahtumissa ja messuilla, esim. Sairaanhoitajapäivillä. Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin Yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveyalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Norio-keskus edustaa Suomea eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa, harvinaisten sairauksien ja lääkkeiden Orphanetverkkopalvelussa, jonne kerätään suomalaisia koskevat tiedot. Keskus ylläpitää myös Orphanet Suomi - sivustoa, jolla julkaistaan harvinaissairauksiin liittyvää ajankohtaista tietoa, ja joka toimii suomenkielisenä porttina kansainväliseen Orphanetiin. Koulutuspäivät Esofagusatresia (yhteistyössä Invalidiliiton harvinaiset yksikön ja HUS Lasten ja nuorten sairaalan kanssa) Sisaruus-seminaari (yhteistyössä Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n, TA- TU ry:n ja SYLVA ry:n kanssa) Ensitieto-seminaari (yhteistyössä KVTL:n, HUS:n ja Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa) Kohtaamisia-seminaari (yhteistyössä Invalidiliiton harvinaiset yksikön kanssa) Osallistujia 25 Syndroomakoulu lasten neurologiaan, lastentauteihin ja perinnöllisyyslääketieteeseen erikoistuville 8 lääkäreille INCL, MLD, kuolevan lapsen hoito 90 Challenges and possivilities in Intellectual Disability 80 Medicine (Aivo, epilepsia ja mieli) Multisensorinen koulutus Norio-keskus kuuluu Harvinaiset-verkostoon ja on osallistunut tiiviisti sen toimintaan. Työ- ja päivätoiminnat sekä RK-Asunnot pilotoivat yhdessä Autismisäätiön Haaste-hankkeen prosessikoulutusta. Koulutuksen tavoitteena oli saada keinoja haastavan käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminta on osallistunut valtakunnallisen Multisenso-verkoston toimintaan. Verkosto kokoaa ja välittää tietoa ja kokemuksia multisensorisesta työstä Suomessa ja järjestää kerran vuodessa verkostopäivän. Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa.

8 Tutkimus ja kuntoutuskeskus Asiantuntijapalvelut Vuoden 2013 aikana asiantuntijapalvelut Rinnekoti-Säätiössä ovat olleet lisääntyvästi mukana tukemassa asiakkaidensa toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia heidän omissa lähiympäristöissään. Polikliinisilla erikoislääkäri- ja muilla asiantuntijavastaanotoilla toteutettiin lääketieteellisiä ja psykologisia tutkimuksia, laadittiin hoito- ja seurantasuunnitelmia sekä arvioitiin erityispalvelujen ja kuntoutuksen tarvetta sekä laadittiin lausuntoja kuntoutuksen, hoidon, sosiaaliturvan ja opetuksen tueksi. Tavallisimmat syyt käynteihin olivat kehitysvammaisuuteen liittyvät lisäsairaudet tai vammat, tai elämänkulun myötä ilmaantuneet yksilölliset tuen, ohjauksen ja neuvonnan tarpeet esim. koulunkäynnin aloitus- tai lopetusvaiheessa tai lapsuudenkodista irtaannuttaessa. Poliklinikkatoimintaa toteutettiin Lakiston tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa, Norio-keskuksessa Pitäjänmäellä sekä lääkäreiden konsultaatiokäynneillä 11 eri vastaanottopisteessä lähiyhteistyökunnissa. Norio-keskus on huolehtinut erityisesti niiden asiakkaiden palvelutarpeista, joilla kehitysvammaisuuden taustalla on harvinainen kehitysvammaoireyhtymä. Asiantuntijapalvelujen painopisteen siirtyessä yhä enemmän omassa kodissa asumisen, arjessa pärjäämisen, toimintakyvyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen, palvelumuodot ovat keventyneet ja hoitojaksot tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa lyhentyneet. Samanaikaisesti palvelujen tarjonta on monipuolistunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Asiakkaan lähiympäristöön jalkautuvia palveluja on laajennettu kattamaan useimmat terapeuttiryhmät ja psykologit. Tavoitteena on ollut mm. voimavarakeskeisellä työotteella löytää ratkaisumalleja esim. tilanteissa, joissa autisminkirjon oireet ja haastavat käyttäytymismallit vaikeuttavat merkittävällä tavalla arjen sujuvuutta. Tilanteissa, joissa lähiympäristön voimavarat ovat jo huvenneet vakavan psyykkisen sairauden tai käyttäytymisoireen seurauksena, asiakkaan hoitoa- ja kuntoutusta pystyttiin tehostamaan hoitoyksikössä toteutettavilla kuntoutusjaksolla. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiantuntijat ja henkilöstö on koulutettu kohtaamaan kehitysvammaisen ja hänen perheensä hätä. Psykiatrinen osaaminen ja terapeuttinen työskentely luovat pohjaa luotettaville diagnostisille ja hoidollisille ratkaisuille. Moniammatillisen ja pitkäjänteisen työskentelytavan myötä on pyritty yhdessä asiakkaan, hänen läheistensä ja kotikunnan palveluverkkoon kuuluvien työntekijöiden kanssa löytämään toimivia ratkaisumalleja, jotka kannattelevat arkea ja mahdollistavat kevyempiin palvelumuotoihin siirtymisen. Asiantuntijoiden konsultaatiokäynnit asiakkaan lähiympäristössä, kodissa, päiväkodissa, koulussa tai muussa tutussa ympäristössä tarjoavat turvallisen kohtaamispaikan, jossa lähiympäristöä kuulemalla ja havainnoimalla on mahdollista saada luotettavaa tietoa asiakkaan toimintakyvystä, arjen haasteista, niiden ratkaisemiseen käytetyistä keinoista ja keinojen toimivuudesta. Vuoden 2013 tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa lyhyiden tutkimusjaksojen määrä lisääntyi ja niitä toteutettiin vuoden aikana yhteensä 163 kpl yhteensä 70: lle asiakkaalle. Keskimääräinen jakson pituus oli 38 vrk (väli vrk). Tutkimusjaksojen tar- vitsijoista kahdeksan oli alle 18 -vuotiaita. Tutkimusjaksojen ja pitempiaikaisen kuntouttavan hoidon tavallisimmat syyt ovat kehitysvammaisuuteen liittyvät käyttäytymisen häiriöt, psykiatriset oireet ja autismikirjon oireet. Pitempiaikaisessa kuntoutuksessa asiakkaita oli vuoden 2013 lopussa 116, heistä 26 on alle 18-vuotiaita. Oppivelvollisuusikäisten asiakkaiden kohdalla perusopetusta on mahdollista toteuttaa Rinnekodin erityiskoulussa. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen, Rinnekodin koulun, asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa sisäisen koulutuksen ja luentojen sekä asiantuntijaneuvonnan muodossa. Asiantuntijapalvelujen henkilöstö koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Lääketieteellisten erikoisalojen osalta edustettuina ovat lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria, perinnöllisyyslääketiede ja yleislääketiede. Lisäksi kehitysvammalääketieteen erityispätevyys on kolmella lääkärillä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalvelut tuottavat kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus, joka toteutetaan yhteistyössä puheterapeutin kanssa. Psykologit ja terapeutit (fysio-, toiminta- ja, puheterapeutit sekä musiikki- ja kuvataideterapeutti) osallistuvat asiakkaan kuntoutusarvioihin ja terapian suunnitteluun ja toteutukseen sekä lähiympäristön ohjaukseen ja muokkaukseen asiakkaan toimintakykyä tukevaksi ja vahvuuksia hyödyntäväksi. Sosiaalityöntekijät toimivat vammaispalvelujen ja sosiaaliturvan asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden kotikuntiin ja läheisiin palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakkaan tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Tulkkipalvelutyöntekijät tuottavat KELAn palveluntuottajana tulkkauspalveluluja puhevammaisille henkilöille ja Evantian palveluntuottajana viittomaopetusta puhevammaisten läheisille. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen polikliiniset palvelut Kehitysvammapoliklinikkakäynnit Hoito-, ohjaus- ja neuvontapalvelu Konsultaatiokäynnit Perusterveydenhuollon käynnit Hammaslääkärikäynnit Suuhygienistin käynnit Anestesiassa tehdyt hammashoidot Liikkuvat palvelut Lääkärikonsultaatiot Puheterapeutti ja kommunikaatio-ohjaaja 7 Psykologi 20 Toimintaterapeutti 25

9 Hoitopalvelut Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut tarjoavat yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja vaativia ja erityisen vaativia palveluita tarvitseville asiakkaille. Hoitopalveluista vastasivat hoitotyön johtajan lisäksi, palvelupäällikkö, hoitotyön koordinaattori ja aluevastaavat osastonhoitajat. Kukin alue kuuluu pääsääntöisesti kolmesta 4-14 asiakkaan yksiköstä, joissa on kussakin 6-18 työntekijää. Yksiköiden asiakastarpeiden mukaisen erikoistumisen perusteina ovat esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia, neurologiset häiriöt, autismin kirjo ja infektiosairaudet. Osassa hoitopalvelujen yksiköistä toimii osasto-ohjaaja toteuttamassa asiakkaiden päivätoimintoja ja ohjaajien määrää ollaan edelleen lisäämässä. Työ- ja päivätoiminnot tukee asiakkaiden täysipainoista elämää. Erilaiset kerhot ja viriketoiminta ovat osa hoitopalveluiden kokonaisuutta. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden toiminta on määräaikaista, tavoitteellista ja ympärivuorokautista kokonaishoitoa, jonka keskeisimpinä tavoitteina ovat palvelualoitteessa tai lähetteessä mainittuihin, saattajien ilmaisemiin tai muuten ilmi tuleviin tutkimus-, hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaaminen. Moniammatillinen kuntoutus ja terveydenhuoltohenkilöstö, yhdessä tukipalveluiden kanssa mahdollistavat tarpeeseen perustuvan kokonaisvaltaisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen onnistumisen. Lääketieteellisestä ja kuntoutuksellisesta hoidosta vastaa aina lääkäri. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaiden oma mielipide ovat palveluiden yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Apuna käytetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoitotyötä tukevat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi, ajantasaiset palvelusuunnitelmat sekä laadukas sähköinen kirjaaminen. Omaiset ovat hoitopalveluiden voimavara. Omaisyhteistyö ja omaisten ääni pyritään saamaan kuuluviin mm. omaistenilloissa tai kesäpäivillä, jotka elokuussa 2013 pidettiin Majalammen leirikeskuksessa. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhteistä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista. Asiakas ja työturvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Hoitopalveluiden osaamisen profiilia on nostettu rekrytointia tehostamalla ja lisäämällä sairaanhoitajien määrää yksiköissä. Ns. turvarinkiä on kertomusvuonna vahvistettu. Yksiköiden systemaattinen kunnostus on aloitettu ja uusien palveluiden kehittäminen on jatkuvaa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen ei moniin vuosiin ole otettu uusia asiakkaita asunnon puuttumisen takia. Vuosikymmeniä sitten palvelujen piiriin tulleiden kohdalla on nähty tärkeänä kunnioittaa nyt jo 60 ikävuotta ylittäneiden henkilöiden tärkeitä ystävyys- ja hoitosuhteita. Ihmissuhteiden katkomista ja muuttoja vastoin asiakkaan ja hänen läheistensä tahtoa vieraaseen ympäristöön ei eettisistä syistä ole tehty ilman kuntoutuksellisia ja toimintakykyisyyden perusteella elämänlaatua parantavia syitä. Kertomusvuoden aikana on uusista asunnoista ja muuttomahdollisuuksista keskusteltu hyvin paljon asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa palvelurakennemuutoksesta. Muuttojen lukumääriä tarkastellen työssä on onnistuttu hyvin ja moni kehitysvammainen ihminen on löytänyt uuden kodin silloin, kun asumis- ja palvelutarpeisiin on vastattavissa avohoidon keinoin. Asiantuntija- ja hoitopalvelut huolehtivat muuttovalmennuksesta ja palvelujen suunnittelusta yhteistyös s ä asumispalvelujen, muuttavan henkilön, hänen läheistensä ja kotikunnan kanssa. Asumisen tueksi tarvittavat intervallityyppiset palvelut sekä ns. kriisipalvelut vakiinnuttivat paikkansa kertomusvuoden aikana. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Palvelunkäyttäjien toimintakyky vuosina 2012 ja Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytyminen Lisävammat ja sairaudet Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma Selviytyy itse Tarvitsee apua Täysin autettava Kehitysvammaisuuden aste Kehitysvammaisuuden syyt Syvä 38 % Tuntematon 19 % Tuntemattomat 29 % Geneettiset 20 % Vaikea 14 % Keskivaikea 14 % Ei määritelty 7 % Lievä 8 % Lapsuusikä 14 % Paranataali 7 % Prenataali 8 % Epämuodostuma 22 %

10 Norio-keskus Erityisopetus Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö sekä Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka yhdistyivät muodostaen Norio-keskuksen. Nimensä Noriokeskukselle antanut professori Reijo Norio työskenteli lääkärinuransa alkutaipaleilla Rinnekoti-Säätiössä, jossa hän kehitteli ajatusta perinnöllisyysneuvonnan aloittamisesta Suomessa. Tämä toteutuikin 1971, jolloin Suomen ensimmäinen kliinisen genetiikan yksikkö, Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka perustettiin. Norio-keskus jatkaa työtä harvinaissairauksien parissa, mutta erityinen kohderyhmä ovat moniongelmaiset, usein perinnölliset ja kehitysvammaisuutta ja persoonallisia ulkonäköpiirteitä sisältävät oireyhtymät. Lääketieteelliset palvelut. Norio-keskuksen osaaminen ja palvelut kohdentuvat erityisesti harvinaisten oireyhtymien diagnostiikkaan, perinnöllisyysneuvontaan, hoidon suunnitteluun sekä kuntoutuksellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin vastaamiseen. Norio-keskuksen genetiikan laboratoriossa tehdään tutkimuksia kehitysvammaisten syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (MK 180K), jonka avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia. Siten yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Tietopalvelut. Harvinaisten sairauksien tietopalvelu on tärkeässä roolissa Norio-keskuksen toiminnassa. Kaikkien ulottuvilla olevaa maksutonta neuvontaa annetaan puhelimitse tai sähköpostitse tai kysymys/vastaus-palstalla verkossa. Vastaajana on joko perinnöllisyyshoitaja tai lääkäri. Perinnöllisyyslääketieteen erikoiskirjasto palvelee koko maata. Vertaistukitoiminta. Vertaistapaamisia järjestettiin perheille, joissa lapsella on harvinainen sairaus. Tapaamisten ohjelmassa oli keskusteluryhmiä vanhemmille ja koko perheen yhteistä ohjelmaa. Uutena kohderyhmänä järjestettiin vertaisviikonloppu perheille, joissa lapsi on kuollut harvinaiseen sairauteen. Lisäksi järjestettiin tapaamisia harvinaista sairautta sairastavien lasten sisaruksille. Uuden, aiempaa laajemman, kaikki harvinaiset sairaudet käsittävän vertaistukirekisterin valmistelu eteni. Kurssit. Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena tapahtuvien perhesopeutumisvalmennuskurssien järjestäminen jatkui. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella järjestettiin kaksi kurssia huuli- ja/tai suulakihalkiolapsille ja heidän perheilleen. Muuta toimintaa. Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 10 viikonloppuna. Kesällä järjestettiin kaksi leiriviikkoa. Norio-keskus lukuina Sopeutumisvalmennuskursseja Kuntoutujalapsia kursseilla Nuorten kursseja Osallistujia nuorten kursseilla Osallistujia huuli ja suulakihalkiokursseille Vertaistapaamisiin osallistuneita 194 Perinnöllisyysvastaanottoja Yhteydenottoja tietopalveluihin Niteitä perinnöllisyyslääketieteen erikoiskirjastossa Rinnekodin koulu antaa perusopetuslain mukaista perusopetusta Rinnekodissa asuville ja lähialueilta kotoa tuleville vaikeimmin kehitysvammaisille ja autistisille lapsille. Koulussa järjestetään myös esiopetusta. Opetus on toteutettu pääosin toiminta-alueittain annettavana erityisopetuksena. Rinnekodin koulussa toimii viisi opetusryhmää, joissa on yhteensä 30 oppilasta. Interventiojaksoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, oppilaspaikkamäärien puitteissa. Toistaiseksi interventiojaksojen määrä on ollut vähäinen, mutta tulevaisuudessa niiden tarve lisääntyy ja tarvitaan erilaisia arvioinnin ja kuntoutuksen jaksoja opetuksen ympäristössä. Rinnekodin koulussa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koulussa opetusta suunnittelevat, antavat ja arvioivat kehitysvammaisten opetukseen kouluttautuneet, pätevät erityisopettajat, joilla on erityisosaamista mm. autismikuntoutuksesta ja viittomakielestä. Koulussa työskentelee musiikinopettaja, kehitysvammaisten hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita lähihoitajia, koulunkäynninohjaajaksi kouluttautuneita kouluavustajia sekä myös mm. liikunnanohjaajia. Vahvaa kuntoutuksellista yhteistyötä tehdään sekä Rinnekoti-Säätiön kuntoutuspalveluiden kanssa että myös Kelan (kotoa tuleville) oppilaille osoittamien terapeuttien kanssa. Rinnekodin koulun toimintaa, oppimisympäristöä, opetusvälineistöä ja opetussuunnitelmia kehitetään vastaamaan yhä paremmin opetuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin sek ä valtakunnallisen erityisopetuksen strategian tavoitteisiin. AUKI-koulutus Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi ja ryhmässä toimimisen keinoja. INCL-erityisperhetyö Erityisperhetyö painottui INCL ja MLD-perheiden kanssa tehtävään työhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Erityisperhetyössä tuettiin ja ohjattiin perheitä arjessa ja kriiseissä. Erityisperhetyöntekijät toimivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työskenteleville tahoille. Toiminnasta kerätyn palautteen sisältö suhteessa järjestettyihin tapahtumiin on ollut erittäin hyvää. Erityisperhetyö lukuina Perhetapaamisia Yhteisneuvotteluja Koulutuksiin ja infoihin osallistujia Vertaistapaamiset Työnohjaukset kertaa

11 Asumispalvelut uusia toimintatapoja etsimässä Asumispalvelujemme tavoitteena on mahdollisimman korkea laatu. Laatu merkitsee jokaiselle ihmiselle eri asioita. Sen vuoksi asumispalveluissa on lähdetty vahvistamaan palvelutoiminnan perustaksi yksilökeskeistä toimintakulttuuria, jonka tavoitteena on jokaiselle omannäköinen asumisen tuki. Tuemme asiakkaitamme asumisen joka vaiheessa, kuten sopivan asunnon etsimisessä, muuttoon valmistautumisessa ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työskentelymme lähtökohtana on, että asiakas osallistuu mahdollisimman aktiivisesti kaikkeen häntä itseään koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Olemme lähteneet ennakkoluulottomasti uudistamaan toimintatapojamme. RK-Asunnot lukuina Asumispalveluyksiköitä 26 Asiakkaita palvelujen piirissä 389 Henkilökuntaa 387 Kunta-asiakkaita 21 Perhehoito lukuina Perhehoitokoteja 37 Asiakkaita pitkäaikaisessa perhehoidossa 109 Asiakkaita lyhytaikaisessa perhehoidossa 24 Kunta-asiakkaita 18 Itsenäisillä päätöksillä onnelliseen arkeen Minna on 22-vuotias lievästi kehitysvammainen helsinkiläinen nuori nainen. Minna asui aikaisemmin Espoon Lakistossa ryhmäkodissa ja toivoi kovasti muuttoa takaisin juurilleen Helsinkiin. RK-Asunnot Hevosmiehen valmistuttua Minna muutti Helsingin Alppikylään marraskuussa Minna asuu nyt omassa yksiössään kerrostalon keskellä. Alkuun näytti siltä, että Minna viihtyi enemmän ryhmäkodin puolella kuin omassa erillisasunnossaan. Hän ei ollut tottunut toimimaan omillaan, vaan odotti palvelua. Minna tarvitsi paljon tukea ja rohkaisua monissa arjen eri askareissa, kuten omassa hygieniassa, siivouksessa ja ruuanlaitossa. Hän odotti ohjaajan hyväksyntää ja varmistusta melkeinpä joka asiaan. Minna tarvitsi selkeitä ohjeita ja vapauden valita ja päättää itse siitä, mitä haluaa tehdä seuraavaksi ja miten. Valinnat vievät edelleen aikaa Minnalta, välillä paljonkin, mutta kun hän jotain tahtoo, hän tuo asian kyllä lopulta esille. Ohjaajan kärsivällisyys yleensä palkitaan. Nyt kun aikaa on kulunut yli vuosi, Minnaa ei tunnistaisi enää lainkaan samaksi ujoksi, hiljaiseksi ja epävarmaksi tytöksi, joka ei saanut ääntänsä kuuluviin. Minna on kasvanut mielettömän matkan tytöstä naiseksi. Häntä enää harvoin näkee ryhmäkodin puolella, hän pyytää ohjaajan omaan asuntoonsa kun tarvitsee apua. Hän tarvitsee edelleen tukea muun muassa kauppa- ja raha-asioissa, mutta hän on taitava ruuanlaittaja ja hoitaakin ruuanlaiton omassa asunnossaan itsenäisesti. Hänen hiuksiaan ei enää pestä, eikä hampaita harjata, eikä wc-pönttöä pestä puolesta, vaan hän osaa tehdä nämäkin asiat itse. Ja onko se niin vaarallista jos nuorella neidillä joku näistä asioista silloin tällöin unohtuisi? Minnan ystäväpiiri on laajentunut ja Minna on rohkaistunut tapaamaan myös uusia ihmisiä. Hän opettelee uusia reittejä ja käy ahkerasti konserteissa ja ostoksilla. Hän tekee asioita, joista pitää ja jotka tekevät hänet onnelliseksi. RK-Asunnot Nyyttipuistoa Ensimmäinen oikea poikaystäväkin jo löytyi ja sydänsurutkin on nyt koettu. Tämäkin kokemus vain lopulta vahvisti Minnaa ja Disneyn piirretyt vaihtuivat aikuisten elokuviksi ja itsenäisempi elämä sai jatkua. Poikaystävän myötä tulivat myös erilaiset riskit ja epäonnistumiset, mutta Minnalla oli lupa kokeilla ja välillä myös epäonnistua. Ohjaajat kertoivat tiuhaan riskeistä, kuten päihteiden käytön haitoista, mutta Minnan oli testattava omia siipiään ja meidän tehtävämme oli sitten halata, kun tuli suruja ja pettymyksiä. Sillä hyvään ja täysipainoiseen elämään kuuluu sekä ylä- että alamäet. Miten muuten oppii omista virheistään, jos niitä ei ole lupa tehdä? Kävimme viime viikolla Minnan kanssa lääkärissä hakemassa lausuntoa hänen päättyvälle hoitotuelleen. Lääkäri totesi, että Minna on mennyt niin paljon eteenpäin päivittäistoiminnoissa ja vuorovaikutustaidoissa, että jatkossa hoitotuen saaminen on epävarmaa. Epikriisissä lukee näin: Todetaan se tosiasia, että saattaa käydä niin, että Kela ei enää tutkittavalle eläkkeensaajan hoitotukea myönnä. Selvästihän on tapahtunut edistystä kevään 2011 tilanteeseen verrattuna Ari W.Sulin Dr.Med. Lastentautien erikoislääkäri, kehitysvamma- ja palliatiivisen lääketieteen sekä kuntoutuksen erityispätevyydet.

12 Perustimme vuoden 2013 aikana kolme uutta RK-Asuntoa: Nyyttipuiston Helsingin Alppikylään (kuvassa), Joutsenvirran Helsingin Laajasaloon ja Kehäkukan Vantaan Vapaalaan. Uusien asumisyksiköiden suunnitteluun olemme ottaneet kuntakumppanit mukaan yhä aikaisemmassa vaiheessa. Myös käyttäjäasiakkaat halutaan jatkossa ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Näin halutaan taata mahdollisimman hyvin asiakkaita palvelevat tilat. Asumispalveluiden tavoitteena vuonna 2013 oli, että asiakkaat kokevat heille tärkeiden asioiden olevan läsnä arjessaan. RK- Asunnot Saunalahdessa muutamat asiakkaat hurahtivat geokätköistä. Niitä etsiessä on koettu monenlaista: on mielekästä tekemistä, oppii tuntemaan kotiseutua, on laihtunut huomaamatta, kunto on kasvanut, on kokenut osaamisen riemua eikä ole ollut huono mieli, kertovat harrastajat Saunalahdesta, jotka ovat rekisteröityneet nimellä Ainon aarteenetsijät. Palvelunkäyttäjien toimintakyky RK-Asunnoissa ja perhehoidossa Lisävammat ja -sairaudet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % RK-Asunnot Perhehoito RK-Asunnot Perhehoito RK-Asunnot Perhehoito RK-Asunnot Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytyminen Selviytyy itse Tarvitsee apua Täysin autettava RK-Asunnot Perhehoito Puhevamma RK-Asunnot Perhehoito Psyykkinen sairaus RK-Asunnot Perhehoito Epilepsia RK-Asunnot Perhehoito Liikuntavamma Kehitysvammaisuuden aste Ei määritelty 41 % Lievä 17 % Keskivaikea 16 % Kehitysvammaisuuden syyt Lapsuusikä 13 % Paranataali 5 % Prenataali 2 % Epämuodostuma 13 % Tuntemattomat 43 % Tuntematon 11 % Vaikea 9 % Syvä 6 % Geneettiset 24 %

13 Työ ja päivätoiminta Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminnat tarjoavat mielekästä työtä, toimintaa ja virikettä erilaisiin tarpeisiin. Toiminnan lähtökohtana ovat palvelun käyttäjän mielenkiinnot, motivaatio, taidot ja kuntoutustavoitteet. Työ- ja päivätoiminnassa vuosi 2013 oli vilkasta toiminnan laajenemisen aikaa. Laajeneminen näkyi sekä yleishyödyllisenä toimintana että palvelutuotannon asiakasmäärän ja sisällön kehittymisenä. Työ- ja päivätoiminnan palveluja käytti toimintavuoden aikana yhteensä 414 henkilöä. Avopalveluasiakkaita oli 359 (316 v. 2012), mikä tarkoitti suoritemäärässä 19 prosentin kasvua. Sisäisten hoitopalveluasiakkaiden suoritemäärä kasvoi 5 prosentilla, sisäisiä asiakkaita vuonna 2013 oli 55 (44 v. 2012). Lisäksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin osallistui runsaasti asiakkaita sekä hoitopalveluista että RK-Asunnoista. Asiakkuudet monipuolistuivat myös kilpailutusten kautta. Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminta jätti tarjouksen neljään kilpailutukseen ja tuli valituksi palveluntuottajaksi niistä kolmessa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella käynnistyi viisivuotinen Taidoista työpoluiksi projekti, joka kehittää toimintamalleja ja menetelmiä työtaitojen ja työkyvyn arviointiin kehitysvammaisten henkilöiden työpolkujen edistämiseksi. Valtakunnallista vaikuttamistyötä tehtiin Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa ja sen visiotyöryhmässä, josta saatiin tukea myös oman toiminnan suuntaamiseen. Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistämään perustettiin Lakiston Palvelut Oy, joka sai syyskuussa 2013 sosiaalisen yrityksen statuksen. Lakiston Palvelujen toimialoina ovat henkilöstövuokraus ja Rinnepulla leipomokahvilatoiminta. Yritys työllisti ensimmäisen toimintavuotensa aikana eripituisiin työsuhteisiin yhteensä 12 eri henkilöä. Eri palvelumuotojen asiakkuuksia ja toimintaa johtamaan perustettiin työtoiminnan ja työhönvalmennuksen, päivätoiminnan ja autismitoiminnan palvelupäälliköiden tehtävät. Vuoden aikana lisättiin yksiköissä lähiesimiehiä siten, että kaikissa Helsingin toimintakeskuksissa toimii vastaava ohjaaja, jonka työ- ajasta osa on hallinnollista ja osa asiakastyötä. Vuoden 2013 lopussa työ- ja päivätoiminnoissa työskenteli yhteensä 85 työntekijää. Työhönvalmennusta kehitettiin mm. käynnistämällä pienryhmävalmennus ja jäsentämällä palvelua alkukartoituksen, orientoivan valmennuksen ja työvalmennuksen vaiheisiin. Työhönvalmennuksen 39 asiakkaasta alkukartoituksia ja urasuunnitelmia laadittiin 20 henkilölle. Orientoivassa ryhmävalmennuksessa aloitti 12 henkilöä ja yksilövalmennuksessa 19 henkilöä. Palkkatyösuhteessa työskenteli vuoden aikana kolme henkilöä. Työhönvalmennus vastasi myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palveluohjauksesta. Pitkäaikaistyöttömille suunnattu kuntouttava työtoiminta oli uusi palvelumuoto ja siinä aloitti vuoden aikana kuusi asiakasta. Työtoiminta on kiinnostanut oppilaitoksia, palveluntilaajia ja potentiaalisia asiakkaita, joista uutena ryhmänä mm. mielenterveyskuntoutujat. Lakistossa yhdistettiin vuoden 2013 aikana Verstas 2 ja Kutomo Tekstiili- ja käsityöpajaksi sekä Kierrätysja kuljetusryhmä samoihin tiloihin Metsä- ja Puutarharyhmän kanssa. Lakiston Autismitoiminnassa Joonatan ja Laituri yhdistettiin isommaksi työtoimintaan painottuvaksi yksiköksi. Hoitopalvelun asiakkaille tarjottiin ryhmätoimintojen lisäksi yksilöohjausta. Helsingissä RK-Tiimi vaihtoi nimensä Kippariksi ja Meripihkan toimintakeskus selkeytti profiiliaan vahvan tuen päivätoimintayksikkönä. Työtoiminnan asiakkaat siirtyivät Meripihkasta opintoihin tai toisiin toimintakeskuksiin. Päivätoiminnassa kysyntä kasvoi erityisesti paljon tukea tarvitseville kehitysvammaisille suunnatussa erityispäivätoiminnassa sekä eläkeikäisten toiminnassa. Helsinkiin perustettiin viides työja päivätoiminnan yksikkö, toimintakeskus Nyyttipuisto. Yksikkö on suunniteltu esteettömäksi erityisesti erityispäivä- toiminnan asiakkaiden tarpeisiin ja se sijaitsee samassa kiinteistössä RK-Asunnot Nyyttipuiston kanssa. Vapaa-ajantoiminnat suuntautuivat pääosin Lakiston alueen palvelujen käyttäjille. Erilaisiin kerhoihin ja virikeryhmiin osallistui toimintavuoden aikana 74 hoitopalvelujen asiakasta. Ohjattuihin kesäleiripäiviin Majalammella osallistui yhteensä 324 asiakasta Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat 2012 (yht. 360) ja 2013 (yht.414) Avoasiakkaat 2012 Avoasiakkaat 2013 Sisäiset asiakkaat 2012 Sisäiset asiakkaat Työhönvalmennus Työtoiminta Päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismitoiminta Eläkeläiskerhot

14 Vastuullinen johtaminen ja hallinto Hallinto. Rinnekoti-Säätiön ja konsernin johtoelinten vastuut ja tehtävät pohjautuvat lakeihin, viranomaismääräyksiin, säätiön sääntöihin, johtosääntöön ja omiin hallinnointiperiaatteisiin, joissa on huomioitu mm. Säätiön hyvä hallinto ohjeistuksen periaatteita. Säätiön ja konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät säätiön hallintoneuvosto ja hallitus. Niiden lisäksi säätiöllä on neuvoa antava neuvottelukunta, jonka ohjesäännön hallintoneuvosto vahvistaa. Hallintoneuvoston tehtävänä on mm. vahvistaa säätiön toiminnan yleiset suuntaviivat ja toimintaperiaatteet sekä päättää kiinteistöjen luovuttamisesta. Hallintoneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa ja se vahvistaa säätiön seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy tilinpäätöksen. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä mm. nimittää säätiön johtajan ja päättää tilintarkastajan valinnasta. Säätiölain mukaisesti hallitus edustaa säätiötä ja huolehtii niistä säätiön asioista, joita ei ole määrätty hallintoneuvoston tehtäviksi. Hallitus edustaa, kehittää, johtaa ja valvoo säätiötä ja sen toimintaa. Hallitus vastaa toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja omaisuuden hoitamisesta ja varainhoidosta. Hallitus valmistelee hallintoneuvoston käsiteltäväksi tulevat asiat, huolehtii tehtyjen päätösten toimeenpanosta ja kiinnityksen ottamisesta säätiön kiinteistöihin. Lisäksi hallitus ottaa toimeen säätiön johtajan välittömässä alaisuudessa toimivat johtavat toimihenkilöt ja päättää säätiön johtajan sijaisuuksien hoitamisesta. Säätiön nimen voivat kirjoittaa kaksi seuraavista henkilöistä yhdessä: hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, säätiön johtaja tai hallituksen siihen valtuuttama muu henkilö. Säätiön johtajalla ja hallituksen siihen valtuuttamilla muilla henkilöillä on juoksevissa asioissa oikeus yksin kirjoittaa säätiön nimi. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana kaksitoista kertaa. Säätiön toimintaa ohjataan säätiön säännöistä, arvoista ja visiosta johdetulla strategialla. Strategia valmistellaan säätiön hallituksen ja toimivan johdon yhteisissä keskusteluissa. Joulukuussa 2013 säätiön hallintoneuvosto vahvisti säätiön päivitetyn strategian. Seuraavan vuoden tavoitteet, linjaukset, mittarit ja toimenpiteet kiteytetään tulosalueiden tuloskortteihin neljästä näkökulmasta: asiakas, toiminnan kehittäminen, henkilöstö ja talous. Tuloskortit tai jatkossa niitä korvaavat toimintasuunnitelmat laaditaan myös yksiköille. Rinnan toiminnan suunnittelun kanssa tehdään budjetti, joka laaditaan yksikkötasosta ylöspäin. Toimintaa seurataan tuloskortin ja budjetin avulla. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosineljänneksittäin ja lisäksi esimiehille kaksi kertaa vuodessa lähetettävällä kyselyllä. Toiminnan ja budjetin toteutuminen raportoidaan kuukausittain. Säätiön hallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta käytännössä jokaisessa kokouksessa. Sijoitustoiminnan tuloksesta raportoidaan hallitukselle vähintään vuosineljänneksittäin. Konserni. Säätiön omistamissa yhtiöissä päätösvaltaa käyttävät yhtiökokous ja hallitus. Säätiö käyttää yhtiökokouksissa omistukseen perustuvaa päätös- ja äänivaltaa. Yhtiökokouksissa valitaan mm. tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiöiden hallituksissa on edustettuna säätiön hallituksen jäsen, usein puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muut jäsenet voivat olla konsernin työntekijöitä tai ulkopuolelta kutsuttuja asiantuntijoita. Tytäryhtiöiden hallitusten tehtävänä on toteuttaa säätiön omistajaohjausta. Säätiö. Säätiön johtoryhmään kuuluvat säätiön kaikki johtajat. Säätiön johtajan lisäksi johtoryhmään kuuluivat talous- ja hallintojohtaja, kiinteistöjohtaja, asumispalvelujen johtaja, hoitotyön johtaja, työ- ja päivätoimintojen johtaja sekä lokakuusta alkaen johtava ylilääkäri. Säätiön johtaja tai hänen valitsemansa toimihenkilö esittelee hallintoneuvostolle ja hallitukselle säätiön toimintaa koskevat asiat. Johtoryhmä kokoontui 39 kertaa vuonna Säätiön toiminta on jaettu kuuteen tulosalueeseen, joiden ohjausryhmät kokoontuvat tulosalueesta riippuen joko viikoittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan Rinnekoti-Säätiön tavoitteiden toteutuminen. Hallitus ja ylin johto vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asianmukaisuudesta. Jokainen esimies vastaa omalla vastuualueellaan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen toimivuuden arvioinnista. Jokaisen työntekijän vastuulla on omalta osaltaan edistää hyvää toimintakulttuuria. Sisäinen valvonta sisältää sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että päivittäisen ja jälkikäteisen valvonnan. Päivittäistä valvontaa ovat sovitut toimintaprosessit, tehtävänkuvat, ohjeet sekä tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja kontrollit. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus ovat luonteeltaan jälkikäteisvalvontaa. Säätiön toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansainväliseen akkreditointimenettelyyn pohjautuvalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmalla, Social and Health Quality Service (SHQS). Laatuohjelmassa palvelujärjestelmän rakenne, palveluprosessit ja vaikuttavuus tarkastetaan systemaattisesti käyttämällä SHQS-arviointikriteeristöä. Kriteeristö on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon arviointitarvetta. Siinä on huomioitu suomalainen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset sekä hyvä hoitokäytäntö. Kriteeristö sisältää ISO 9001:2000 -standardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu sosiaali- ja terveydenhuollon kielelle. Menetelmä edellyttää vuosittaisten kriteeristöillä suoritettujen itsearviointien lisäksi kattavaa sisäistä auditointia, johdon katselmuksia sekä osoitettavissa olevaa mittaustuloksiin pohjautuvia kehittämistoimia. Arvioinnin suorittaa myös ulkopuolinen auditointiryhmä vuosittain. Organisaatiolla on mahdollisuus saada laaduntunnustusneuvoston myöntämä laaduntunnustus, mikäli organisaatio täyttää laaduntunnustuksen kansainväliset edellytykset. Laaduntunnustuksen saamisen välttämättömät edellytyksiä ovat Organisaation rakenteelliset edellytykset on varmistettu Prosessin toimivuus on varmistettu Palvelu on tehokasta ja vaikuttavaa

15 Kaikki säätiön toiminnat on auditoitu ja uudet yksiköt otetaan laaduntunnustuksen piiriin vuoden sisällä toiminnan käynnistämisestä. Rinnekoti-Säätiö on käyttänyt SHQS-menetelmää toiminnan kehittämisessä vuodesta Laaduntunnustus on saatu viidesti, viimeinen vuonna 2012 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. tumiseen liittyviä riskejä. Rinnekodissa on suoritettu kolme kertaa kattava riskien analysointi vakuutusyhtiön avustuksella, viimeisin on vuodelta Analyysissä riski nimettiin, esitettiin sen syy ja seuraus, todennäköisyyden ja vahingonsuuruusarvion avulla laskettiin riskiluku ja esitettiin toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Analyysin tulokset käytiin läpi työryhmittäin ja analyysi kokonaisuudessaan käsiteltiin johtoryhmässä. Säätiön hyväksymisvaltuudet on määritelty yleisellä tasolla hallintoneuvoston hyväksymässä johtosäännössä ja hallitus on päättänyt pankkitilien käyttöoikeudet. Tarkemmat hyväksymisvaltuudet ja ohjeet on määritelty erillisissä ohjeissa, kuten hankintaohje, hyväksymismenettelyt ja tehtävään liittyvät hyväksymis- ja allekirjoitusoikeudet. Laskujen tarkistajista, hyväksyjistä ja hyväksymisrajoista pidetään erillistä luetteloa, jota päivitetään jatkuvasti ja tarkistetaan johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa. Ostolaskuja käsittelemään oikeutetut ja hyväksymisrajat on määritelty ostolaskujen käsittelyjärjestelmässä. Esimiehet ja muut vastuuhenkilöt seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Konsernissa tehdään vuosittain henkilöstökysely ja sen tulosten perusteella kehitetään mm. johtamista, esimiestyötä, työhyvinvointia, osaamista ja prosesseja. Riskienhallinta on osa konsernin normaalia johtamista ja sisäistä valvontaa ja riskienhallintasuunnitelma on osa vuosittain päivitettävää laadunhallintajärjestelmää. Riskienhallintasuunnitelmassa käydään systemaattisesti läpi Rinnekoti-Säätiön toiminta, tunnistetaan riskit ja esitetään suojautumistoimenpiteet. Riskienhallinta tarkoittaa menettely- ja toimintatapoja, joilla jatkuvasti tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan konsernin toimintaan, lainmukaisuuteen ja sen tavoitteiden toteu Sisäinen tarkastus on osa Rinnekodin laadun- ja riskienhallintajärjestelmää. Se avustaa säätiön johtoa sisäisen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tuottaa tarkastetuista toiminnoista arvioita, suosituksia ja informaatiota johdolle ja yksiköille auttaakseen niitä toimimaan tehokkaasti ja oikein. Tilintarkastus. Säätiöllä voi sääntöjen mukaan olla vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Ainakin yhden varsinaisen ja yhden varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT). Tilintarkastajaksi voidaan valita myös keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varamiehiä ei tarvitse valita. Hallintoneuvosto valitsee tilintarkastajat tilikaudeksi kerrallaan. Konsernin tytäryhtiöissä käytetään samaa tilintarkastajaa. Tilintarkastuksen tehtävänä on vahvistaa, että tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön ja sen konsernien toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastus sisältää myös kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastajat antavat tilikauden päättymisen jälkeen tilintarkastuskertomuksen hallintoneuvostolle ja raportoivat havainnoistaan hallitukselle. Tilintarkastajat tekevät myös valvontatarkastusta vuoden aikana. Organisaatio Asiantuntijapalvelut Johtava ylilääkäri Pia Höglund* Hoitopalvelut Hoitotyön johtaja Katri-Piia Rajala * Asumispalvelut Asumispalveluiden johtaja Kristina Nousiainen* Työ- ja päivätoimintapalvelut ja Lakiston Palvelut OY Työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö* Kiinteistöpalvelut ja muut säätiön yhtiöt Kiinteistöjohtaja Petri Wegelius* Konsernipalvelut Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen* Säätiön johtaja Markku Niemelä* * Johtoryhmän jäsen Hallitus Puheenjohtaja Olli Holmström Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Sari Sarkomaa

16 Tukipalvelut Tukipalveluista ravintokeskus, tilahuolto ja pesula siirtyivät kesäkuussa 2013 sisäisistä palveluista hoitopalveluiden tulosalueelle. Lokakuussa kiinteistöpalvelut eriytettiin omaksi tulosalueekseen ja organisoitiin uudelleen. Konsernipalvelut. Konsernipalvelut muodostuu yleishallinnosta, talous-, henkilöstö-, materiaali ja tietohallintopalveluista. Kiinteistöpalvelut. Kiinteistöpalveluihin kuuluvat Infrapalvelut, rakentamispalvelut, tekninen isännöinti, hallinnollinen isännöinti ja turvallisuuspalvelut. Infrapalveluiden tehtäviin kuuluu kaukolämmön ja höyryn tuotanto, vesilaitos, ulkoalueiden kunnossapito ja alue ja logistiikkapalvelut. Rakentamispalvelut vastaa uudisrakentamisesta ja korjausprojekteista. Tekniset isännöintipalvelut vastaavat rakennusteknisestä kunnossapidosta ja talotekniikasta. Hallinnollinen isännöinti hoitaa vuokraustoiminnat, kiinteistötalous ja controlling-toiminnot sekä sopimusten hallinnoinnin. Turvallisuuspalveluihin kuuluvat sähkötekninen kunnossapito, valvontajärjestelmät ja sähkön hankinta. Lakiston asemakaava. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Lakiston alueen asemakaavaa yhdessä Espoon kaupungin kanssa ja tutkittiin alueen lisärakentamismahdollisuuksia. Vuoden 2014 aikana kaavaehdotusta jalostetaan edelleen ja tutkitaan mahdollisuuksia kehittää alueen toiminnallisuutta ja asumisratkaisuja edelleen. Säätiön omistamat kiinteistöt. Säätiölle siirrettiin vuoden 2013 Kehäkukka Ry:n omistama kiinteistö, jossa toimii 9 asunnon ryhmäkoti yhteistiloineen osoitteessa Vapaalantie 7 Vantaa. Vuoden 2013 aikana valmistui Hoitokeskuksen A-siiven saneeraus, jonka kustannus oli 1,5 miljoonaa euroa. Lokakuussa käynnistettiin Lakistossa myös Rauhalan yksikön sprinklaus kustannusarvioltaan n. 90 tuhatta euroa sekä Arvolan saneeraus, jonka kustannusarvio on n. 0,5 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy RK-Asunnot. KOy RK-Asunnot on Säätiön täysin omistama, yleishyödyllinen rakennuttaja ja kiinteistöjen omistaja, joka rahoittaa rakentamisen ARA:n myöntämillä investointiavustuksilla sekä korkotukilainoilla. Vuoden 2013 aikana aloitettiin Johannisbergin ryhmäkodin rakentaminen Porvoossa (15 asuntoa) ja Kiikkaistentie 18:n (7 asuntoa) rakentaminen Nurmijärvellä. Vantaalla jatkettiin Lastutie 1:n ja Lastutie 2:n kohteiden suunnittelua (yhteensä 27 asuntoa). Lisäksi yhtiö vuokrasi S-Asunnot Oy:ltä Espoon Saunalahdesta 20 asuntoa ja Helsingin Alppikylästä asuntoa sekä 428 m2:n suuruisen tilan toimintakeskukselle. Vuoden 2013 lopussa yhtiön asuntokanta oli 123 asuntoa. RK-Kiinteistöt Oy. Lakiston biolämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2008, ja siitä lähtien se on tuottanut kaukolämpöenergian Rinnekoti-Säätiön Lakiston alueen rakennuksiin. Höyrykattilalaitos aloitti toimintansa joulukuussa Höyryä on tuotettu Rinnekodin pesulaan ja ravintokeskukseen. Hallintoja rakennuttamispalveluja on tuotettu Rinnekoti-Säätiölle ja sen osakkuusyhtiöille. Talvella 2013 biolämpölaitos rikkoontui ja kattila jouduttiin ajamaan alas. Lämmitys hoidettiin yhtiön kevytpolttoöljykattilalla ja säätiön varakattilalla. Varajärjestelmät riittivät alueen kaukolämmön tuottamiseen. Hakekattila käynnistettiin uudelleen maaliskuussa korjausten jälkeen. Kattilan kaikki arinat uusittiin seisokin aikana. Rikkoontumisesta aiheutui huomattavat kustannukset ja lämmitys kevytpolttoöljyllä aiheutti lisäkustannuksia säätiölle. Vuonna 2013 kaukolämpöä tuotettiin MWh ja höyryä 766 MWh. Muut kiinteistö- ja asuntoyhtiöt: As Oy Auratie 4, 3 huoneiston rivitaloyhtiö Vantaan Hämeenkylässä. Kiinteistö Oy Mäenalus 15, 12 asunnon kerrostaloyhtiö Espoon Lakistossa As. Oy Hervonrivi, Säätiöllä 7 osakehuoneistoa Nurmijärven Klaukkalassa. Säätiön omistusosuus on 54 %. Kiinteistö Oy Vapaalankoti Vantaan Vapaalassa. Säätiön omistusosuus on 68 %. Lakiston Palvelut Oy. Keväällä 2013 perustettu Lakiston Palvelut Oy sai syyskuussa 2013 sosiaalisen yrityksen statuksen. Lakiston Palvelujen toimialoina ovat henkilöstövuokraus ja Rinnepulla leipomo-kahvilatoiminta. Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävä yritys työllisti ensimmäisen toimintavuotensa aikana yhteensä 12 henkilöä. Ympäristövastuu Lakiston alueella on tuotettu kaukolämpö vuodesta 2008 alkaen metsäpuuhakkeella, jolloin ilmaston kuormitus on pienentynyt olennaisesti. Biolämpölaitoksen toiminnasta vastaa RK- Kiinteistöt Oy. Uusissa rakennushankkeissa on huomioitu vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö. Kevyen polttoöljyn käytöstä pääasiallisena lämmön lähteenä luovutaan kaikissa rakennuksissa lähivuosina. Ostettu sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Säätiöllä on ympäristöohjelma ja ekologiset tekijät otetaan huomioon myös kehitysvammaisten asiakkaiden arjen toiminnoissa. Ote ympäristöasioihin on käytännöllinen ja asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa omiin asumisyksiköihin yhteisiä ekologisia periaatteita. Hyötyjätteiden lajittelua kehitetään jatkuvasti. Kaluste- ja muissa hankinnoissa suositaan laadukkaita, kestävän kehityksen periaatteella valmistettuja tuotteita. Kalusteita ja laitteita kierrätetään mahdollisuuksien mukaan säätiökonsernin sisällä tai lahjoitetaan ulkopuolisille tarvitsijoille. Rinnekoti-Säätiön maista 62,3 hehtaaria on Rinnekodin luonnonsuojelualuetta.

17 Säätiön hallinto Hallintoneuvosto Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, johon kuuluu 15 jäsentä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö valitsee yhdeksän ja Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvosto kuusi jäsentä. Varajäseniä valitaan kuusi. Vuonna 2013 hallintoneuvostoon kuuluivat seuraavat henkilöt: Diakonissalaitoksen valitsemat: Tehtävä Toimikausi Sari Sarkomaa, kansanedustaja puh. joht Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö varajäsen Kristina Jansson-Saarela, diakonissa jäsen Ilkka Jääskeläinen, FM, diakoni varapj Anna-Liisa Launiainen, TtM jäsen Irmeli Leinos, erityisopettaja jäsen Juha-Petri Niiranen, rehtori varajäsen Karin Strandberg, johtava diakonissa jäsen Tapio Tähtinen, palvelualuejohtaja jäsen Petri Vanninen, koulutusjohtaja varajäsen Tuija Åstedt, lapsi ja perhetyön johtaja jäsen Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos jäsen Hallintoneuvoston valitsemat: Jouko Helomaa, VT jäsen Pirkko Huuhka, kouluttaja, TtM, NTM varajäsen Aulis Majuri, talous ja hallintojohtaja jäsen Elina Rytsölä, ylilääkäri jäsen Leena Saarinen, lehtori varajäsen Sami Uotinen, johtava lakimies jäsen Harry Yltävä, sosiaalityöntekijä jäsen Eva Kaila, sairaalapastori, el. jäsen Riitta Tokola, LKT varajäsen Hallitus Hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaan säätiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2013: Olli Holmström, säätiön johtaja Kirsti Handolin, KTM Kristiina Hehku, sosiaalineuvos Marja Koskiniemi, psykologi Pirjo Kotiranta, toiminnanjohtaja Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja Kristiina Lappi, rehtori Riitta-Leena Rossi, talousjohtaja Ismo Saarinen, asianajaja, OTK Laila Eertamo, ohjaaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen henkilök. edustaja Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab sekä Kai Salli KHT Rinnekoti-Säätiön johtoryhmä vuonna 2013 Säätiön johtaja Markku Niemelä alkaen Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski asti Johtava ylilääkäri Pia Höglund alkaen Kiinteistöjohtaja Petri Wegelius alkaen Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen asti Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen Hoitotyön johtaja Katri-Piia Rajala Asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen Työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö

18 Rakennustoimikunta Säätiön hallituksen kolmeksi vuodeksi valitsemat rakennustoimikunnan jäsenet vuonna 2013 olivat: Matti Rönkä, DI, puheenjohtaja Aino Tuori, arkkitehti Pirkko Ilonen, arkkitehti Jorma Puhto, DI Annikki Nurminen, arkkitehti Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri, LKT asti Markku Niemelä, säätiön johtaja, alkaen Lea Nevalainen, talous- ja hallintojohtaja, KTM Neuvottelukunta Rinnekodin neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia hyvän ja tuloksellisen yhteistyön aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi Rinnekoti-Säätiön ja sen palveluja käyttävien kuntien kesken. Neuvottelukuntaan voi jokainen kunta ja kuntayhtymä, jolla on laitoshoitoa ja/tai asumispalveluja koskeva ostopalvelusopimus Rinnekoti-Säätiön kanssa, nimetä yhden jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oikeus nimetä neuvottelukuntaan yksi jäsen ja varajäsen. Neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat varsinaiset jäsenet: Juhani Korkatti Askola Agneta Alm Loviisa Taru Liira Espoo Auli Herttuainen Mäntsälä Pirkko Heinänen Hanko Lassi Köppä Nurmijärvi Jaana Peltola Imatra Sirkka-Liisa Papinaho Orimattila Barbro Viljanen Inkoo Leila Eklöv Porvoo Sirpa Laakso-Varis Järvenpää Taru Ollila Pukkila Jaana Heinonen Peruspalvelukuntayhtymä Karviainen Jorma Saaristo Raasepori Jaana Myhrberg Kauniainen Mikaela Westergård Vantaa Hanna Toiviainen Kerava Elli Luoma Eteva kuntayhtymä Jaana Koskela Kirkkonummi Jyrki Pinomaa Vihti Saila-Maarit Laitinen Lohja Sami Uotinen Suomen Kuntaliitto Pirjo Poikonen Suomen Kuntaliitto alkaen asti Rinnekodin palveluneuvosto Rinnekodin palveluneuvostoon, joka toimii Rinnekodin ja omaisten välisenä yhteistyöelimenä, kuuluivat vuonna 2013 Martti Mäntymaa, työehtoasiamies, pj Helena Erjanti, terveystieteiden tohtori, varapj. Martti Kokkonen, sähköasentaja Kaija Timonen, ekonomi Juhani Mäki-Ventelä, perhehoitaja Sirpa Viljanen, tuotepäällikkö Sanna Jouppila, johtava sosiaalityöntekijä Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri asti Iivi Koivu, perhehoidon palveluvastaava Maija Rimpiläinen, työ- ja päivätoiminnan esimies Helena Ruusuvuori, henkilöstöpäällikkö Päivi Lintukangas, työsuhdepäällikkö Markku Niemelä, säätiön johtaja alkaen Rinnekodin asukasneuvosto Niina Haahti Johanna Kuokkanen Tomi Kohomäki Vera Smirnova Mika Nieminen Milla Tikkanen Pirjo Suominen, esimies Mari Möttö, ohjaaja

19 Henkilöstö Vuonna 2013 Rinnekoti-Säätiön palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin suunnitellusti. Pääkaupunkiseudulla vallitseva kilpailu koulutetuista sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaajista on kuitenkin jonkin verran vaikeuttanut hoitajien rekrytointia etenkin tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden kliiniseen hoitotyöhön, tosin aikaisempia vuosia vähemmän. Myös Lakiston maantieteellinen sijainti, kulkuyhteyksien rajallisuus ja akuuttiasiakkaiden nopeat sisäänotot ovat lisänneet rekrytointien haasteellisuutta. Vuonna 2013 onnistuttiin kuitenkin lisäämään koulutettujen sairaanhoitajien lukumäärää hoitopalveluissa. Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat mm. äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat, vuosilomat, sairauspoissaolot, toimivapaat ja oppisopimuskoulutus. Kokonaistyöajan lisäykset johtuvat pääosin vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaneeseen Norio-keskukseen siirtyneen Väestöliiton perinnöllisyysklinikan, maaliskuussa 2013 toimintansa aloittaneiden RK- Asunnot Nyyttipuiston ja Nyyttipuiston toimintakeskuksen, elokuussa 2013 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot Joutsenvirran sekä lokakuussa Kehäkukka ry:ltä Rinnekotiin siirtyneen RK-Asunnot Kehäkukan henkilöstöstä. Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välineenä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuosittain kaikilla tulos- ja vastuualueilla. Tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa, kehityskeskusteluissa ja jatkossa myös esimiehille tehtävillä kyselyillä. Vuoden 2013 tuloskortissa korostettiin mm. henkilöstön osaamisen vastaavuutta asiakkaiden ja työnantajan tarpeisiin, henkilöstövoimavarojen tarkemman kohdistamisen varmistamista johtamisen keinoin ja käytännön toiminnan suunnittelua hyväksytyn työhyvinvointiohjelman mukaisesti. Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Sähköisen portaalin käyttö esimiehen työkaluna henkilöstökyselyn pohjalta johdettujen kehittämistoimenpiteiden seurannassa on vakiintunut. Työhyvinvointi. Rinnekoti-Säätiön työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden työhyvinvointia. Vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa käynnistettiin loppuvuodesta 2013 työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, työkykyjohtamisen ja henkilöstötuottavuuden parantamisen projekti. Työhyvinvoinnin, työmenetelmien ja työn organisoinnin kehittämisessä auttaa myös työnohjaus, johon vuoden 2013 aikana osallistui 556 työntekijää Henkilötyövuodet Henkilöstön keski-ikä Naisia henkilöstöstä 79,2 81,3 81,2 Miehiä henkilöstöstä 20,8 18,7 18,8 4,2 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 Teoreettinen säännöllinen työaika keskimääräisen henkilöluvun mukaan päivää päivää päivää Ay. tehtävät 0,07 % 0,08 % 0,08 % Koulutus 0,80 % 1,18 % 0,85 % Vuosiloma 7,43 % 7,88 % 9,01 % Sairaus 6,65 % 6,90 % 8,59 % Tapaturma 0,63 % 0,52 % 1,01 % Äitiyslomat ja hoitovapaat 4,62 % 4,50 % 4,19 % Muu hyväksytty poissaolo 2,79 % 3,39 % 2,91 % Tehty työaika 77,01 % 75,54 % 73,36 % ,8 7,6 Opetuspalvelut 17 Norio-keskus Hallinto- ja Konsernipalvelut Ohjauspalvelut Kiinteistöpalvelut Asumispalvelut Kuntoutus- ja hoitopalvelut Henkilöstö Henkilömäärän kehitys Vakinaiset Vakinaisia Määräaikaiset Määräaikaisia Työtyytyväisyys Yleisarvosana (asteikko 1-10) Esimiestoiminta (asteikko 1-5) Työhyvinvointi (asteikko 1-5)

20 Henkilöstön kehittäminen tunnuslukuja Ammatillinen täydennyskoulutus Sisäinen koulutus 77% 64,5% 54,7% Keskimääräinen koulutuspäivien määrä / 2,5 4,4 5,3 työntekijä Täydennyskoulutuksen täyttyminen 53% 68% 67% Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa Muussa oppisopimuskoulutuksessa Oppisopimuksen palkallisia teoriapäiviä Oppisopimuksen palkattomia teoriapäiviä Henkilöstön kehittäminen. Koulutussuunnitelman mukaisesti koulutuksen painopisteet vuonna 2013 jakautuivat työssä tarvittavan tietotaidon ylläpitämiseen, työyhteisöön liittyviin kehittymistarpeisiin sekä vastuualueiden ja yksiköiden omiin koulutustarpeisiin. Keskimääräisten koulutuspäivien väheneminen per työntekijä johtuu siitä, että oppisopimuskoulutusten palkallisia teoriapäiviä ei enää sisällytetä tähän laskentaan. Sisäisessä koulutuskalenterissa oli tarjolla lakisääteisten koulutusten lisäksi mm. tietosuoja- ja tietoturvakoulutusta, koulutusta kehitysvammaisuuteen, diabetekseen ja saattohoitoon liittyen sekä kuvakommunikaatio- ja viittomakommunikaatiokoulutuksia. Syksyllä toteutettiin Varhainen lapsen kuolema koulutus. Lisäksi jatkettiin väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan suunnattua Avekkitoimintamallin koulutusta. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Henkilöstö osallistuu monin tavoin toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Avointa keskustelua johdon ja työntekijöiden välillä pyritään jatkuvasti kehittämään. Hallituksen kokouksiin osallistuu henkilöstön edustaja ja palveluneuvostoon kuuluu kaksi henkilöstön edustajaa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain piiriin kuuluvia asioita. Vuonna 2013 käsiteltiin talousasioiden lisäksi esimerkiksi työnkierron periaatteita, henkilöstökyselyä, sähköisten asiakastietojen käytön valvontaa, Internet-sivustojen uudistamista sekä erilaisia toimintasuunnitelmia ja henkilöstöön liittyviä ohjeita. Henkilöstölle vapaa-ajan toimintaa järjestävä Liitarit toimii yhteistoimintaneuvottelukunnan valtuuttamana. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Yhteistoimintamenettelyä käytiin keväällä Ravintokeskuksessa ravintopalveluiden tuottamisen eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Ravintokeskus siirtyi hoitopalvelujen tulosalueelle ja jatkotyöskentelyn sovittiin toteutuvan normaalina toiminnan kehittämisenä. Yt-neuvotteluista ei aiheutunut henkilöstön lomautuksia eikä irtisanomisia. Työsuojelutoimikunnan toiminta-ajatuksena on ennakoivalla toiminnalla pyrkiä työturvallisuuden ja työterveellisyyden edistämiseen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Työsuojelutoimikunta toimii aktiivisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin jatkuvaksi kehittämiseksi. Vuoden 2013 aikana työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti Rinnekoti-Säätiö huolehtii työnantajana velvoitteistaan koskien työntekijöidensä ammatillista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että koulutus kohdentuu tasapuolisesti ja jokainen työntekijä on vuoden aikana kaksi viikkoa kehitysvamma-alan tai muun ammattialansa koulutuksessa. Myös muu aktiivinen yhteistyö ja keskustelu luottamushenkilöiden ja johdon kesken on tärkeä vuorovaikutuskanava niin työehtosopimusasioissa kuin toiminnan yleisessä kehittämisessä. Säätiössä on valittu luottamusmiehet Akavasta, JHL:stä, TSN:stä ja Talentiasta. Lisäksi Norio-keskuksessa on oma luottamushenkilö. Lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen avulla pyritään turvaamaan kehitysvammaisten hoitoon erikoistunut henkilöstö. Oppisopimuksen teoriapäivät ovat olleet palkattomia syksyllä 2012 alkaneista koulutuksista lähtien. Vuoden 2012 aikana oppisopimuksen kautta valmistui 16 henkilöä lähihoitajiksi, yksi henkilö työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnosta ja yksi henkilö kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinnosta. Oppisopimusopiskelun aloitti kertomusvuonna yksi henkilö kehitysvammaisten erikoisammattitutkinnossa, 20 henkilöä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ja yksi henkilö koti- ja puhdistuspalvelualan perustutkinnossa. Vaikuttamismahdollisuuksia työyhteisössä tehostetaan avoimella ja aktiivisella tiedottamisella sekä korostamalla itsenäisen tiedonhankinnan ja aloitteellisuuden tärkeyttä. Rinnekoti- Säätiössä on käytössä SHQS-laatujärjestelmä, jonka mukaan henkilöstö tekee vuosittain itsearvioinnit. Tavoitteena on löytää yksikön toiminnan kehittämiskohteet ja sopia parannustoimenpiteistä niiden toteuttamiseksi. Yhteistyössä laaditussa yksikön toimintasuunnitelmassa asetetaan konkreettiset taloutta, asiakkaita, henkilöstöä ja toiminnan kehittämistä koskevat tavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa ja lisäksi esimiehille tehdään vuoden aikana kyselyitä tavoitteiden toteutumisesta. Myös vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa jokainen työntekijä vaikuttaa oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. Vakinaisen henkilöstön koulutusrakenne % työntekijöistä Henkilöstön työkokemus alalta yli 11 v 8-11 v 5-7 v alle 5 v

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Oman elämänsä päämies

Oman elämänsä päämies Vuosikertomus 2014 Oman elämänsä päämies Muutin RK-Asunnot Saunalahteen 2012 vuoden alussa. Muutin toisesta asumisyksiköstä, joka oli minulle hiukan vaativa. Asuin omassa asunnossa, jonne olin muuttanut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen

Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen VUOSIKERTOMUS 2012 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)

VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) VUOSIKERTOMUS 2011 Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) Saa nukkua rauhassa. (Helena 19 v.) Sisällysluettelo Uusia koteja ja asumisen tukea

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Säätiön nimi on "SUOMEN AIVOSÄÄTIÖ", ruotsiksi "HJÄRNSTIFTELSEN I FINLAND" ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on SUOMEN AIVOSÄÄTIÖ, ruotsiksi HJÄRNSTIFTELSEN I FINLAND ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN AIVOSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Säätiön nimi on "SUOMEN AIVOSÄÄTIÖ", ruotsiksi "HJÄRNSTIFTELSEN I FINLAND" ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on neuro-

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta. Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014

Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta. Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014 Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014 Ohjausryhmä Toimikausi 1.6.2012 31.12.2013 Tehtävät suunnitella ja ohjata EU:n harvinaisia sairauksia koskevan suosituksen

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen 23.5.2014, Naantali Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Mikko Wirén Toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja, SASKY Toivon että nyt kehitettäisiin vaihtoehtoja, tutkittaisiin ja vertailtaisiin

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot