SISÄLLYSLUETTELO. Lukuvuotta värittää uuden opetussuunnitelman valmistelu Tämän oppaan omistaa Lukuvuosioppaan käyttäjälle Koulun tiedot

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Lukuvuotta värittää uuden opetussuunnitelman valmistelu Tämän oppaan omistaa Lukuvuosioppaan käyttäjälle Koulun tiedot Työ- ja loma-ajat Jaksot : viisi jaksoa Koulupäivä ja oppitunnit: 75 minuuttia Opettajat Lukujärjestyksen lyhenteet Opettajani oppiaineittain Luokanvalvojat Koulun hallinto Oppilaan arviointi luokat 7-9 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kestävä kehitys Koulun kerhotoiminta Kodin ja koulun yhteistyö Sisäinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Poissaolo koulusta Kouluviihtyvyys ja poissaolot Runsaista poissaoloista ilmoitus Oppilaita koskevat tiedot Työrauhan turvaaminen koulussa Oppilaiden omaisuus koulussa Oppilaan velvollisuudet Oppilaan ojentaminen ja kurinpito Oppikirjat Kouluruokailu Erityisruokavaliot Koululaisten välipalat Oppilaskunta Kiva Koulu Verso Tukioppilastoiminta Kouluterveydenhuolto Oppilaiden suun terveydenhuolto Psykologitoiminta Kuraattoritoiminta Koulun oppilashuoltoryhmät sekä oppimisen tuen ryhmä Koulun toimintamallit Koulumatkat Vakuutukset Espoon opetustoimi Lukuvuosikalenteri

4 LUKUVUOTTA VÄRITTÄÄ UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN VALMISTELU Tätä kirjoitettaessa koulussamme on oppilaita 363. Enemmänkin olisi tulijoita, mutta ei meille mahdu. Tänä lukuvuonna seitsemännen luokan oppilaat tulivat peräti 14 eri alakoululta, joten heti toisella viikolla pidettävä ryhmäytyspäivä tulee todella tarpeeseen. Tietysti sopeutumista ja ryhmäytymistä helpottaa se, että valtaosa oppilaista tulee Soukasta ja Laurinlahdesta. Lisäksi meillä on hyvät vakiintuneet rutiinit, joilla uudet oppilaat otetaan vastaan ja miten heidän kanssaan toimitaan ensimmäiset kuukaudet. Näitä ovat mm. kokeneet luokanvalvojat ja tukioppilastoiminta. Lisäksi laajennamme käytössä olevia keinoja oppilaiden välisten konfliktien ratkaisemisessa. Meillä on käytössä hyväksi havaitut Kiva Koulu ja Verso. Viimeksi mainitussa vanhemmat oppilaat sovittelevat oppilaiden välilisiä ristiriitatilanteita. Nyt lisäämme valikoimaan aikuisjohtoisen sovittelun, jota jo viime keväänä kokeilimme. Yleisistä asioista lukuvuoden teemaksi nousee uusi opetussuunnitelma. Kuntakohtainen suunnitelma pitäisi hyväksyä heti syksyn alussa lautakunnassa. Sen jälkeen koulut alkavat työstää koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Se tietää paljon koulutusta ja palavereja opettajille. Samoin tullaan kuulemaan myös oppilaita ja huoltajia. Valmista pitäisi olla keväällä 2016, jotta vaiheittain uusi opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön syksystä Tulemme tänäkin vuonna jatkamaan informaatioteknologian käytön kehittämistä opetuksessa ja oppimisissa. Meillä on siihen mihin tahansa espoolaiseen oppilaitokseen verrattuna todella riittävä laitekanta ja erityisesti käyttöympäristö esponlahdenkoulu.fi pilvipalvelu. Sitä ei ole millään muulla koululla. Samoin olemme hankkineet eri toimittajilta digimateriaalia opetukseen ja oppimiseen. Toivottavasti kokeilujemme perusteella pystymme löytämään niin paljon käyttökelpoista sähköistä opetusmateriaalia, jotta jo lähitulevaisuudessa olisi mahdollista kokeilla sekä siirtyä kirjattomaan opetukseen ja oppimiseen. Mutta ei lukuvuotta ilman uutta. Jo viime keväänä aloitimme Iskun kanssa suunnitella oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat nykyaikaisen opetuksen ja oppimisen sekä niiden kehittämisen. Sen tuloksena Isku on kesän aikana kalustanut meille kolme luokkaamme uusiksi vastaamaan opetuksen tulevaisuuden haasteita. Mehän emme tiedä, mikä meitä odottaa, joten lähdemme siitä, että niitä voidaan kokemusten perusteella kehittää ja muuttaa. Lopuksi vielä mainitsen, että kesän aikana on koulussamme tehty jälleen peruskorjaukseen liittyviä viimeistelytöitä ja myös ensimmäisiä ohjelmaan kuuluvia vuosihuoltoja, joten nyt koulumme on kaikin tavoin valmis jälleen aloittamaan uuden lukuvuoden. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleeksi aloittamaan lukuvuosi Espoonlahti Jukka Penttinen rehtori

5 TÄMÄN OPPAAN OMISTAA NIMI: LK: GSM: LUKUVUOSIOPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tähän oppaaseen on koottu oppilaan ja hänen huoltajansa kannalta tärkeimpiä omaa koulua, koulunkäyntiä ja Espoon koululaitosta koskevia tietoja. Lisäksi oppaaseen on mahdollista tehdä muistiinpanoja mm. kalenteriin ja lisätä omat opettajansa eri oppiaineissa. Oppilaan olisi hyvä säilyttää lukuvuosiopas koko lukuvuoden ajan. Oppilaan ja huoltajien tulee huomioida, että muutokset ovat mahdollisia. Tästä syystä kannattaa säännöllisesti seurata koulumme koti- ja työsivuja osoitteissa peda.net/espoo/espoonlahdenkoulu wilma.espoo.fi/ twitter.com/eskorexi KOULUN TIEDOT Espoonlahden koulu Käyntiosoite: Opettajantie 3, Espoo Postiosoite: PL 3423, Espoon kaupunki Puhelin: Faksi: Koulun kotisivut: peda.net/espoo/espoonlahdenkoulu Nimi Yhteystiedot Rehtori Jukka Penttinen , Apulaisrehtori Jouni Pere , Opettajainhuone Koulusihteeri Ira Castrén , Koulun kanslia on avoinna: ma-pe klo Oppilaanohjaaja Veera Jokinen , Terveydenhoitaja Maarit Lindblad Koulukuraattori Koulupsykologi Vahtimestari Kaarle Manner Koulun rehtorin, apulaisrehtorin, koulusihteerin ja muun henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa ja opettajien sähköpostiosoitteet muodossa

6 TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi ke pe Taksvärkki ke Syysloma to pe Joulujuhla ja todistukset pe Joululoma ma ke Kevätlukukausi to la Talviloma ma su Pääsiäisloma to ma Helatorstai Vapaapäivä Kevätjuhla ja todistukset la JAKSOT Koulumme lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Tästä syystä oppilaan lukujärjestys muuttuu noin 7-8 viikon välein ja kaikkia aineita ei opeteta jokaisessa jaksossa. Työpäiviä on syyslukukaudella 91 ja kevätlukukaudella 98. Lukuvuosikalenteri löytyy tämän oppaan lopusta. 1. jakso koulupäivää 2. jakso koulupäivää 3. jakso koulupäivää 4. jakso koulupäivää 5. jakso koulupäivää KOULUPÄIVÄ JA OPPITUNNIT Koulu vastaa oppilaista lukujärjestykseen merkityn ajan. On tärkeää huomata, että koulumatkat tai esimerkiksi kouluaikana suoritetut hammaslääkäri- tai lääkärimatkat ovat huoltajan vastuulla. Toisaalta koulun vakuutukset ovat voimassa näiden matkojen ajan. Katsomusaineiden oppitunnit pidetään tiistaisin klo Tämä johtuu siitä, että tunneille tulee oppilaita useista eri kouluista. Koulun järjestyssäännön mukaan oppilaat viettävät välituntinsa koulualueella. Vakuutukset eivät kata oppilaan luvattomia poistumisia koulualueelta. Välitunnit oppilaat voivat olla sisällä tai ulkona. Maksullista välipalaa on tarjolla klo ja klo Koulumme oppituntien pituus on 75 minuuttia. Viikossa on silloin oppitunteja keskimäärin 18, mutta aineiden kurssituksesta johtuen oppituntien määrä viikossa vaihtelee välillä Tästä syystä myös välitunteja on vähemmän. Aamunavaus tunti tunti Lounas tunti tunti tunti

7 OPETTAJAT Ahola-Olli Timo Ahol KE, TI Bahr Robert (vv) Bahr EN, SA Castrén Eero (vt) Cast erityisopetus Gustafsson Eeva Gust MA, KE Haapakoski Tiina (vv) Haap LIT Harju Anna-Liisa (vs) Harj EN Hiljanen Riikka (tto) Hill KO, TE, OP Hirvenoja Susanne (tto) Hirv BI, GE, TE, kiky Jokinen Veera (vs) Joki OP Jylhä-Länsmans Krista Jylh erityisopetus Kauppinen Sirkka-Liisa (vv) Kaup BI, GE Kela Tuomas (vv) Kela MA, FY, KE Kontkanen Rea (vv) Kont erityisopetus Laukkanen Pirjo (vv) Lauk MA, FY, KE Mikkonen Otso (vv) Mikk LIP Nyberg Anu (vv) Nybe KU Peippo Silja (vv) Peip KO Penttinen Jukka (vv) Pent rehtori Pere Jouni (vv) Pere apulaisrehtori, TN Pottonen Annika (vv) Pott RU, kiky Purhonen Teija (vv) Purh MA, FY, KE Rovanperä Raija (vv) Rova TS Ruutu Erika (vv) Ruut KO, UE, kiky Ryynänen Jenni (vv) Ryyn RU, RA Saari Anu (vv) Saar MA, FY Salovaara Sanna (vv) Salo AI Sipilä Erkki (vv) Sipi MU Somero Johanna (tto) Some AI Suomalainen Heidi (vv) Suom EN, RU Susila Tarja (vv) Susi BI, GE Tiiainen Kai (vv) Tiia HI, YH Uosukainen Jonne (vv) UosJ AI Uosukainen Liisa (vv) UosL HI, YH Vehkovuori-Tanskanen Satu (vs) Vehk UE, ET Väg Katja (vs) Vägk erityisopetus Yliniskala Leea (vv) Ylin erityisopetus Opettajat sähköposti kutsumanimi.sukunimi(at)espoo.fi vv = vakinainen virka vt = virkaa tekevä vs = viransijainen tto = vakinainen tuntiopettaja

8 LUKUJÄRJESTYKSEN LYHENTEET AI AIT BI ENA ET FY GE HI KE KO KU KÄS LP LT MA MU OP RAB RUA RUB SAA SAB TO TN TS TT UE UI UK UO VE YO V v Äidinkieli Suomi toisena kielenä Biologia Englannin kieli, A-kielenä Elämänkatsomustieto Fysiikka Maantieto Historia Kemia Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta, pojat Liikunta, tytöt Matematiikka Musiikki Oppilaanohjaus Ranskan kieli B-kielenä Ruotsin kieli A-kielenä Ruotsin kieli B-kielenä Saksan kieli A-kielenä Saksan kieli B-kielenä Terveystieto Tekninen työ Tekstiilityö Tietotekniikka Uskonto, evankelisluterilainen Uskonto, islam Uskonto, katolinen Uskonto, ortodoksinen Venäjä Yhteiskuntaoppi Valinnaisaine 2+2 tuntia Valinnaisaine 1+1 tunti Esim. V7SAA21 v8ko2 V = Valinnainen kurssi = 7. luokan kurssi SAA2 = Saksa A2 1 = ensimmäinen kurssi v = valinnainen kurssi = 8. luokan kurssi KO = kotitalous 2 = toinen kurssi

9 OPETTAJANI OPPIAINEITTAIN Puhelin/ sähköposti Luokanvalvoja Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Englanti Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto/ elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet:

10 LUOKANVALVOJAT JA KOTILUOKAT 7A Teija Purhonen C245 7B Sanna Salovaara A209 7C Haapakoski, Mikkonen A208 7D Liisa Uosukainen A212 7E Riikka Hiljanen C242 7F Krista Jylhä-Länsmans A205 9A Tarja Susila C249 9B Pirjo Laukkanen C241 9C Johanna Somero A228 9D Anna-Liisa Harju A211 9E Satu Vehkovuori-Tanskanen C238 9F Eero Castrén A207 8A Anu Saari C240 8B Annika Pottonen A215 8C Kai Tiiainen A226 8D Robert Bahr A216 8E Tuomas Kela C260 8F Susanne Hirvenoja C234 8G Katja Väg A R Leea Yliniskala A204 KOULUN HALLINTO Rehtori Rehtori on koulun pedagoginen ja hallinnollinen johtaja. Hän vastaa myös koulun taloudesta. Lisäksi hän on koululla työskentelevän opetustoimen henkilökunnan esimies. Rehtorilla on päätäntävalta oppilaita, henkilökuntaa, opetuksen järjestämistä ja koulun tiloja koskevissa asioissa. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöönpanija. Johtokunta Espoon kouluissa on joko koulukohtaiset tai useamman koulun yhteiset johtokunnat. Johtokunnissa on mukana oppilaiden vanhempia ja koulun henkilökunnan edustajia. Yhtenäisissä peruskouluissa ja yläkouluissa myös yläluokkien oppilaiden edustajat osallistuvat johtokunnan työskentelyyn. Koulun johtokunta kehittää koulun sisäistä toimintaa, yhteistyötä koulun ja kotien välillä sekä koulun ja sen toimintaympäristön välillä. Tähän liittyy mm. opetuksen ja kasvatuksen kehittäminen sekä työrauhan ylläpitäminen. Johtokunta päättää koulun opetussuunnitelmasta, lukuvuosisuunnitelmasta ja siitä, miten koulun käyttöön annetut määrärahat käytetään. Lisäksi johtokunta mm. hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Johtokunnan kokoonpano Varsinaiset jäsenet Risto Vihko pj Sari Hiilinen vpj Anna Isiguzo Mia Lehto Terho Rehmonen Henkilökunnan edustajat Jonne Uosukainen Päivi Viitala Varajäsenet Päivi Sarja Päivi Koivunen Lassi Mäkinen Pekka Nenonen Sari Piippo Otso Mikkonen Heidi Suomalainen Oppilaskunnan edustajat Oppilaskunnan puheenjohtaja Oppilaskunnan varapuheenjohtaja Esittelijä ja sihteeri Jukka Penttinen Jouni Pere

11 OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT 7-9 Perusopetuksen aikana arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota voidaan täydentää opettajan, oppilaan ja/tai kotiväen välisin keskusteluin. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja säädellä omaa toimintaansa, tunnistaa edistymistään ja antaa hänelle siten mahdollisuuden vaikuttaa omaan oppimiseensa. Päättöarvioinnissa kiinnitetään huomiota arvioinnin vertailukelpoisuuteen valtakunnallisesti asetettujen arviointiperusteiden pohjalta. Nämä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle 8. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan 8, mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja niistä kerrotaan koulun vanhempaintapaamisissa. Espoonlahden koulussa on käytössä kurssiarviointi. Jokainen oppiaine arvioidaan aina kurssin päätyttyä ja nämä arvioinnin näkyvät väli- ja lukuvuositodistuksissa. Päättöarviointi kuten muukin oppilasarviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman ja Espoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman arvioinnin perusteisiin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tukimuotojen ja -menetelmien suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja - rakenteet vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös oma oppimissuunnitelma yleiseen tukeen.

12 Tehostettu tuki Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti koulumme oppimisen tuen ryhmässä. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Opetuksen tuen ryhmä tekee moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen selvityksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, monikieliset ja ulkomailta palaavat suomalaisperheitten lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta määräaikaista tehostettua tukea eri oppiaineiden opiskeluun valmistavan opetuksen jälkeen (MMO) suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta ja ylläpito-opetusta annetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavissa kielissä: afgaani/pashtu, albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, khmer, kreikka, kroatia, kurdi, liettua, makedonia, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, romania, saame, saksa, somali, swahili, tanska, telugu, thai, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro.

13 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kasvatus on polku, jota kuljetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Tavoitteena on saada kestävän kehityksen arvot näkymään koulun arjessa oppilaille, opettajille ja kaikille koulussa vieraileville. Kukin koulu toteuttaa kestävää kehitystä oman suunnitelman mukaan, joka kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Kestävän kehityksen teemaa toteutetaan yhdessä oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä: lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteita ovat muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen sekä mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. Kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun järjestämät kerhot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi kerhoista ilmoitetaan koulun kotisivuilla. Kerhot voivat olla koko lukukauden tai -vuoden kestäviä tai lyhytkestoisia. Kerhotunnin pituus on kuitenkin aina 60 minuuttia. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. (Opetussuunnitelman perusteet ja Espoon opetussuunnitelma ) Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Keskeisin osa oppilasta koskevasta tiedosta kulkee luokanvalvojan ja Wilman kautta. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön tukemiseen. Järjestelmä tukee kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia tarkastella oppilaan poissaolotietoja selvittää oppilaan poissaoloja lähettää viestejä opettajille lukea opettajien lähettämiä viestejä seurata koulun lähettämiä tiedotteita vastata palautekyselyihin. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on oikeus lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanvalvojan kanssa. Koulussamme järjestetään myös luokkakohtaisia tai koko koulun vanhem-

14 painiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista kysymyksistä. Koulumme vanhempainillat löytyvät tämän oppaan kalenterista. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta sekä tutustutetaan huoltajat suomalaiseen koulujärjestelmään ja sen käytänteisiin, mikä antaa tasavertaiset lähtökohdat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekä kasvatusvastuun jakamiselle. Tarvittaessa yhteistyötilanteissa käytetään tulkkia. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Koulupäivän aikana koulumme tiedottaminen hoidetaan lähinnä tekstiviestijärjestelmän avulla. Tästä syystä kaikilta oppilailta kerätään matkapuhelinnumerot. Mutta panostamme tiedottamisessa myös internet- sivujemme ja Twitterin käyttöön. Tätä varten koulussamme on Espoon avoin langaton verkko. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Keskeiset välineet ulkoisessa tiedottamisessa ovat kotisivumme - peda.net/espoo/espoonlahdenkoulu - Oman lapsensa koulunkäynnistä saa tietoja osoitteesta - wilma.espoo.fi. Siihen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana, jotka saa koulumme kansliasta. Kaikkiin sivuihin kannattaa ehdottomasti tutustua ja käydä niillä säännöllisesti. Lisäksi tiedotamme myös Twitterissä twitter.com/eskorexi POISSAOLO KOULUSTA On tärkeää, että perheet pyrkivät pitämään lomiaan mahdollisimman paljon koulujen loma-aikoina, jotta luokan yhteinen oppiminen etenee samaan tahtiin. Jos oppilas kuitenkin joutuu olemaan poissa koulusta muina kuin loma-aikoina, huoltajien tulee pyytää koulusta hyvissä ajoin kirjallinen lupa oppilaan poissaoloon. Luvan enintään viiden koulupäivän kestävään poissaoloon antaa luokanopettaja/luokanvalvoja ja yli viiden koulupäivän poissaoloon rehtori. Sairaus- tai muissa erityistapauksissa huoltajien tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta luokanopettajalle/luokanvalvojalle mahdollisimman pian ja antaa poissaolosta selvitys koulun ohjeistamalla tavalla. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä poissaolojen merkitsemiseen ja seuraamiseen. Koulu jakaa huoltajille Wilman käyttöön tarvittavat huoltajatunnukset. Jos huoltaja on unohtanut tunnuksensa, huoltajan tulee ottaa yhteyttä kouluun. Kouluissa on myös otettu käyttöön ohje, kuinka toimia luvattomissa sekä toistuvissa / huolestuttavissa poissaolotapauksissa. Kouluviihtyvyys ja poissaolot Toimintakulttuurimme keskeisenä ajatuksena on, että oppilaat ja henkilökunta tuntevat koulumme turvalliseksi, rauhalliseksi ja viihtyisäksi paikaksi opiskella ja työskennellä. Oppivelvollisuuskouluna kiinnitämme erityistä huomiota oppilaiden läsnäoloon koulussa, koska oppilaan runsaat poissaolot yläkoulussa näyttävät johtavan helposti jatko-opintojen keskeyttämiseen ja sitä kautta syrjäytymiseen. Asetetuilla kasvatus- ja opetustavoitteella on mahdollisuus toteutua vain, jos oppilaat ovat koulussa lukujärjestykseen merkittyinä aikoina.

15 Runsaista poissaoloista ilmoitus Koti, koulu ja kunta ovat kukin perusopetuslain ja asetuksen määrittämällä tavalla vastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta. Mutta käytännössä tarvitsemme yhä enemmän vanhempien tukea poissaolojen vähentämiseksi. Lisäksi jatkamme yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa mm. ilmoittamalla samoille oppilaille kertyvistä suurista poissaolomääristä. Jossain tapauksissa voidaan joutua käyttämään lain vaatimaa lastensuojeluilmoitusta. Seuraavassa perusopetuslain kohtia, joissa käsitellään oppivelvollisuutta, sen suorittamista ja valvontaa. PERUSOPETUSLAKI 628/ Oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvolliuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. 26 Oppivelvollisuuden suorittaminen Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Edellä 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. ( /477) Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. ( /477) Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. 35 Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. 45 Oppivelvollisen valvonnan laiminlyönti Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon. OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT Oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja ylläpidetään Primus -oppilastietojärjestelmässä koulujen ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimesta. Oppilaan huoltajilla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen Primus - oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Wilma.

16 Huoltajia pyydetään syksyisin tarkistamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot. Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, pyydetään niistä ilmoittamaan kouluun tietojen päivittämiseksi Primus -oppilastietojärjestelmään. Koulukuraattoreilla ja -psykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Aura -asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Opiskeluhuollon rekisteriselosteet. TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Oppilaan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään perusopetuslaissa. Kullakin koululla on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Espoonlahden koulun järjestyssäännöt Kouluyhteisömme jäsenen tulee edistää omalta osaltaan kouluviihtyvyyttä, noudattaa hyviä tapoja sekä kunnioittaa omaa ja toisten työtä. Soveltamisalue Koulumme järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Koulussamme noudatetaan näiden järjestyssääntöjen lisäksi tupakka- ja päihdelainsäädäntöä sekä järjestyslakia. Järjestyssääntöjä voidaan tarkentaa lukuvuosioppaassa vuosittain. Lisäksi järjestyssääntöä voidaan tilanteen niin vaatiessa tarkentaa rehtorin, opettajien tai muun henkilökunnan antamilla ohjeilla. Koulumme järjestyssäännöt ovat voimassa koulualueella ja kouluaikana. Niitä noudatetaan myös koulun opintokäynneillä, retkillä, juhlissa ja muissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä ja lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa vahvistetut retket ja tapahtumat. Koulualuetta ovat koulurakennus ja sitä ympäröivät kävely- sekä pyöräteiden rajoittamat piha-alueet. Oppilaan poissaoloihin sovelletaan perusopetuslain pykäliä 26, 35 ja 45. Sisäinen järjestys ja koulunkäynnin esteetön sujuminen Kouluyhteisömme jokainen jäsen on omalta osaltaan vastuussa koulumme sisäisestä järjestyksestä, turvallisuudesta ja koulutyön esteettömästä sujumisesta. Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Kaksois- ja kolmoistuntien päättymisestä sekä muista poikkeamista päätetään erikseen. Oppitunneille tulee saapua ajoissa tarvittavat opiskeluvälineet mukanaan. Kaikilla on oikeus työrauhaan. Ulkovaatteet ja päähineet jätetään lokeroihin tai naulakkoon. Kouluruokailu on osa koulumme kasvatustoimintaa. Kouluravintolassa noudatetaan hyviä tapoja ja sinne tullaan ilman päällystakkia sekä reppua/laukkua. Oppitunneille ja kirjastoon ei mennä ruokien tai juomien kanssa.

17 Turvallisuus ja viihtyvyys Jokaisella oppilaalla on oikeus työrauhaan ja vastuu sen ylläpitämisestä. Kukaan ei saa vaarantaa omaa eikä toisen turvallisuutta. Kiusaaminen, häirintä ja väkivaltainen käytös on kielletty. Päihdyttävien aineiden ja tupakka-, alkoholi- sekä järjestyslain mukaisten luvattomien välineiden käyttö ja hallussapito koulussa ja sen järjestämissä tilaisuuksissa on kielletty. Koulualueelta voi kouluaikana poistua vain opettajan tai rehtorin antamalla luvalla kouluasioissa. Kulkuvälineet pysäköidään niille varatuille paikoille eikä niitä käytettä kouluaikana. Oppilaalle voidaan myöntää tilapäisesti vapaata koulukäynnistä. Luokanvalvoja antaa luvan enintään viiden päivän poissaoloon, rehtori sitä pidempiin. Järjestyksen valvonta ja seuraamukset Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat koulussamme työskentelevät aikuiset. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan tahallaan tai varomattomuuttaan aiheuttamansa vahingon. Lisäksi koulu ei ole vastuussa kadonneesta omaisuudesta. Järjestyssääntöjen tahallinen rikkominen voi johtaa perusopetuslain 36 mukaisiin toimenpiteisiin. OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Koulut pyrkivät eri tavoin huolehtimaan siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. On tärkeää, että oppilas itse pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja vaatteistaan. Oppilaan ei ole hyvä pitää mukanaan isohkoja rahasummia tai arvokasta omaisuutta. Jos oppilaan omaisuutta katoaa tai rikkoontuu koulupäivän aikana, jää menetys oppilaan vahingoksi, ellei tekijää tavoiteta. Koulu ei esim. korvaa koulupäivän aikana rikkoontunutta tai kadonnutta matkapuhelinta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana saa pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan sellaisia kiellettyjä esineitä tai aineita, joilla voi vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta eikä oppilas pyynnöstä huolimatta luovuta niitä tai osoita luotettavasti, ettei niitä ole. Opettajalla ja rehtorilla on myös oikeus ottaa oppilaan hallussa oleva kielletty esine tai aine. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää aineen tai esineen haltuun ottamisen, opettajalla tai rehtorilla on oikeus käyttää esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja. OPPILAAN VELVOLLISUUDET Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa.

18 Opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tila valvotusti, jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä. OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta, jos oppilas häiritsee opetusta. Opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata opettajan antamaa poistumismääräystä. Oppilaan poistamiseksi voidaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Oppilaan osallistuminen voidaan evätä opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilas voidaan määrätä suorittamaan valvotusti tehtäviään työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan, jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä. Jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. OPPIKIRJAT Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Huoltajan sen sijaan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. KOULURUOKAILU Kouluissa tarjotaan jokaisena työpäivänä oppilaille maksuton koululounas, joka sisältää lämpimän pääruoan lisäkkeineen, ruokajuomaa, leipää sekä ravintorasvaa. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää koululaisen terveyttä ja työtehoa tyydyttää osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ohjata terveelliseen ravitsemukseen kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä opettaa hyviä ruokailutapoja tukea ravitsemus- ja terveyskasvatusta, sosiaalista ja kulttuurikasvatusta

19 Kouluravintolassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän. Tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Lounas tarjoillaan koulussamme klo Eritysruokavaliot Kouluruokailussa toteutetaan erityisruokavaliot, joihin on selvät lääketieteelliset tai uskonnolliset syyt. Kasvisruokailijoille valmistetaan päivittäin kasvisruokaa, joka sisältää kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunaa ja maitovalmisteita. Erityis- tai kasvisruokavaliota noudattavat ilmoittavat ruokavaliostaan koulun keittiön ruokapalveluesimiehelle Ilmoitus erityisruokavaliosta -lomakkeella. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan poissaoloistaan koulun keittiöön. Koulujen perus- ja kasvisruokalista julkaistaan viikoittain kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyy myös Ilmoitus erityisruokavalioista -lomake. Koululaisten välipalat Koulussamme on mahdollisuus ostaa terveellisiä välipaloja, jotka auttavat jaksamaan pidemmänkin koulupäivän. Välipalan tarjoamisaika selviää koulun alkaessa. Välipalan voi maksaa joko rahalla tai välipalakortilla. Välipalakortteja myydään Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä ja kouluravintoloissa. Lisätietoja kouluruokailusta saa koulun keittiöstä tai Espoo Cateringista: Espoon keskuksen ja Leppävaaran alue, puh Espoonlahden, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan alue, puh Ruokalistat ja tuotteet, puh OPPILASKUNTA Peruskoulun luokkien oppilaat muodostavat koulun oppilaskunnan. Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta valitsee johtokuntaan oppilasjäsenet lukuvuodeksi kerrallaan. Oppilaskunta Oppilaskunnan puheenjohtaja Oppilaskunnan sihteeri Luokkani yhdysoppilas Yhdysoppilaan sijainen KIVA KOULU KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kisaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVan Koulun on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluviihtyvyyttä. KiVa Koulu näkyy koulun arjessa monin tavoin. Yläkouluissa toteutetaan seitsemäsluokkalaisille suunnattuja KiVa-teemoja esimerkiksi oppituntien muodossa. Oppitunnit sisältävät mm. keskusteluja, ryhmätöitä, lyhytfilmejä kiusaamisesta ja rooliharjoituksia. Oppituntien ja teemojen lisäksi käytössä on virtuaalinen oppimisympäristö nimeltä KiVa Street. Koulussamme toimii vähintään viiden opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen muodostama työryhmä, KiVa-tiimi. He selvittävät yhteistyössä luokanvalvojien kanssa esiin tulevia kiu-

20 saamistapauksia. He ovat saaneet perehdytyksen KiV Koulu ohjelman toteuttamiseen ja kiusaamistapausten selvittämiseen. Jos epäilet sinun lastasi kiusattavan tai sinulla on syytä uskoa hänen kiusaavan toisia, ota rohkeasti yhteyttä kouluun, jotta asiaan voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. KiVa Koulu ohjelmaan kuuluva Vanhempien opas on luettavissa Kiva Koulun netti-sivuilta osoitteessa VERSO ELI VERTAISSOVITTELU Oppilaiden välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi koulussamme on käytössä myös VERSO eli vertaissovittelu. Se on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelijaoppilaat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun. Oppilaat saavat kertoa oman näkemyksensä, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelun lopuksi tehdään osapuolia koskeva sopimus, jota seurataan. Sovittelu myös tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja lisäten oppilaiden osallisuutta. Sovittelun avulla oppilaat oppivat ongelmanratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamista ja rauhanrakennusta. Jopa 90 prosenttia vertaissovittelijoina toimivista oppilaista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä. Sovittelun periaatteet - vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja ratkaisujen etsiminen - ovat osapuolten kokemusten mukaan toteutuneet erittäin hyvin! Oppilaiden kyvykkyyden oivaltaminen on saanut aikuiset luottamaan siihen, että tuettuina, vaikkakin kasvussaan keskeneräisinä, oppilaat voivat olla merkittäviä toimijoita, kun koulun työrauhaa turvataan. 87 prosenttia osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, että koulussa voidaan sopia riitoja vertaisten kesken. Tapauksesta riippuen voimme käyttää myös aikuisjohtoista sovittelua. Aikuisjohtoisessa sovittelussa sovittelukoulutuksen saaneet kaksi aikuista tai aikuinen ja oppilassovittelevat koulussa tapahtunutta riitaa tai mielipahaa aiheuttanutta tekoa. Soviteltava tapaus on luonteeltaan sellainen, ettei tapausta voida antaa vertaissovitteluun eikä siitä ole tehty rikosilmoitusta. Vanhempien ja rehtorin osallisuus on näissä tapauksissa tärkeää. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että sovittelun periaatteet vapaaehtoisuudesta, puolueettomuudesta, vaitiolosta ja työskentelystä ilman rangaistuksia toteutuu. Kouluissa on usein laadittu turvallisuussuunnitelma, johon yhtenä keinona on kirjattu sovittelu. Näin on määritelty myös ne kriteerit, joiden pohjalta sovittelua käytetään eri tilanteissa. TUKIOPPILASTOIMINTA Koulun alkaessa tukioppilaat ottavat vastaan seitsemäsluokkalaiset ja opastavat heitä koulunkäynnin alkuun luokanvalvojan apuna. Seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttämispäivä pidetään torstaina Tukioppilailla on paikalla oma tehtävärasti ja muutoinkin tukioppilaat ovat mukana auttamassa. Syksyllä tukioppilaat käyvät pitämässä kummiluokilleen tunnin yhdessä ohjaajien kanssa sovituista asioista (esim. päihteet, kiusaaminen, nettiturvallisuus). Samoin jo syyskuussa tukioppilaat järjestävät seitsemäsluokkalaisille diskon. Talvella tukioppilaat ovat rehtorin, opon ja kuraattorin mukana tutustumassa alakoulujen kuudesluokkalaisiin. He kertovat opiskelusta yläkoulussa sekä vastaavat tarvittaessa oppilaiden kysymyksiin. Toukokuussa tukioppilaat opastavat tulevia seitsemäsluokkalaisia, kun he ovat tutustumassa kouluumme. Joulun aikaan, Ystävänpäivänä ja vappuna järjestetään jokin teemaan liittyvä tapahtuma yhdessä oppilaskunnan kanssa.