ISOSTELU LYHYT OPPIMÄÄRÄ. Nimi:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISOSTELU LYHYT OPPIMÄÄRÄ. Nimi:"

Transkriptio

1 ISOSTELU LYHYT OPPIMÄÄRÄ Nimi:

2 1. LUKU ISONEN MIKÄ ON ISONEN? PUUTTUVA RENGAS Isonen toimii linkkinä leiriläisten ja vetäjien välillä. Hän puhuu leiriläisille vetäjien ajatuksia ja vetäjille leiriläisten ajatuksia. ISOVELI JA ISOSISKO Leirin vetäjät näyttävät helposti kaukaisilta aikuisilta. Lähempänä omaa ikää oleva isonen on helpompi kohdata keskustelukumppanina, kuuntelijana, rohkaisijana ja oppaana monelle leiriläiselle vieraassa ympäristössä. JOKAPAIKANHÖYLÄ Leirityö on rankkaa. Isonen hoitaa juoksevia asioita ja leirirutiineja 24 h vuorokaudessa. Vaikka työtehtävissä olisi tauko, silti täytyy olla varustautunut kaiken varalle. SEURAKUNTANUORI Isoseksi lähtee monenlaisia ihmisiä. Keneltäkään ei voida velvoittaa henkilökohtaista uskoa. Jonkinlaista leimaa joutuu silti kantamaan otsassaan isoskoulutuksesta alkaen. Isosta pidetään mallikappaleena seurakuntanuoresta. Se saa olla ylpeyden aihe. Siksi osallistuminen muuhun seurakunnan toimintaan ei ole kiellettyä. Hyvä on pohtia, millainen olen isosena ja ihmisenä? Missä löytyy kasvunvaraa? Millaisen kuvan annan seurakunnasta? AMMATTILAINEN Isonen on lopulta osaava nuori, joka on oppinut selviämään tilanteesta kuin tilanteesta. Koulutuksen jälkeen on myönteistä muutosta havaittavissa. ISOSEN PERUSTEHTÄVÄT LEIRILÄISEN KOHTAAMINEN Isosen ylivoimaisesti tärkein tehtävä on oman aikansa antaminen leiriläisen kohtaamiseen. Leiriläisen on tärkeä kokea kuuluvansa joukkoon. Joskus kohtaaminen on toiminnan järjestämistä, kuuntelemista, kannustamista, ohjaamista tai kinkkisiin kysymyksiin vastaamista. Aina se on läsnä olemista omana itsenään. Joskus leiriläinen saattaa kaivata syvällistä juttuseuraa, kuuntelijaa ja olkapäätä. Erityisen tärkeää on huomata yksinäiset leiriläiset. LEIRIN KÄYTÄNNÖN ASIAT Leirin aikana käytännön tehtäviä ovat muun muassa vapaa-ajan ohjaaminen ja organisoiminen, pelaaminen, iltaohjelmat, iltapalojen valmistelu, ryhmätöiden valvominen, ulkoläksyjen kuulusteleminen, yövalvonta, hartauksien pitäminen, raamatturyhmien ohjaaminen, uinti-, soutu- ja saunavalvonta. Joskus isosia tarvitaan apuna myös opetustilanteissa. ELÄVÄ MAINOS Isonen tunnistetaan isoseksi joskus ennen leiriä ja aina leirin jälkeen. Isosen toivotaan ohjaavan ja kannustavan leiriläisiä mukaan seurakunnan toimintaan. VALVONTA JA TIEDOTUS Isonen joutunee joskus tilanteisiin, jolloin on osattava ottaa kantaa asioihin, joko napakasti tarttuen tai hiljaa kuunnellen. Erittäin tärkeää on viestittää leirin tunnelmia vetäjille ja pitää leiriläiset tietoisina vetäjien antamista ohjeista. Nyrkkisääntö 1: Leiriläisen vapaa-aika on isosen tärkeintä työaikaa! Nyrkkisääntö 2: Aina ei voi tietää, kuinka kuuluu toimia, mutta aina voi antaa aikaansa. 2

3 2. LUKU ISOSEN IDENTITEETTI UNELMAISONEN Unelmaisonen vaikuttaa varmaotteiselta ja ihaillulta. Hän on rohkea esiintymään ja sujuvasanainen. Uskonasiat ovat hänelle itsestään selviä, ja hän osaa puhua niistä helposti omin sanoin. Isonen hoitaa tilanteen kuin tilanteen näyttävästi, menestyksekkäästi ja hyvällä huumorilla. Isosella on ässä hihassa niin leikkeihin, sketseihin kuin leirin arkeenkin. TODELLINEN ISONEN Vuoden ikäero on isosen suunnasta katsottuna tosi vähän. Pelottaa olla yhtäkkiä ryhmänjohtaja, eikä oikein tiedä, mitä saa ja mitä pitää tehdä. Uskonasiat ovat hädin tuskin alkaneet avautua, joten niistä puhuminen tuntuu ylipääsemättömältä. Kaikki tilanteet tuntuvat uusilta ja jännittäviltä. Seurakunnan työntekijät ovat vieraita. Tärkeää! Isoset ovat jokainen omanlaisiaan yksilöitä. Samoin ovat leiriläiset. Siksi leiri tarvitsee monenlaisilla vahvuuksilla ja persoonilla varustettuja isosia. Ei saa ajatella, että isosen pitää olla juuri yhden mallin mukainen. HENGELLINEN IDENTITEETTI Isonen ei voi olla hengellisesti valmis yksilö. 60-vuotias rovastikaan ei sitä ole. Monesti toinen ihminen nähdään paljon rohkeampana, varmempana ja menestyksekkäämpänä kuin hän itse itsensä kokee. Isonen on itsekin oppimassa. Usein isonen kasvaa leirin aikana enemmän kuin saman leirin leiriläinen. Isonen on seurakunnan työntekijä, joten hänen kuuluu tehdä työtä seurakunnan tavoitteiden mukaisesti, vaikka itse vielä kyselisi omaa suhtautumistaan uskonasioihin. KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI: 1. Milloin isosta aletaan pitää isosena? Milloin isosta ei enää pidetä isosena? 2. Miten isonen erottuu katukuvassa tavallisista nuorista? 3. Mistä isosen pitää olla varma ja mitä hän saa epäillä ja kysellä? Isosen työ alkaa jo isoskoulutuksen myötä ja tavallaan se jatkuu niin kauan kuin yksikin muistaa hänen toimineen isosena. (Samalla tavalla kuin pappi tunnetaan papiksi vapaa-aikanaan tai opettaja tunnetaan opettajaksi.) Uskonelämän ei tarvitse olla valmis. Isonen saa olla rehellisesti kyselijä, jos siltä tuntuu. Leiriläinen ei osaa samaistua hengelliseen supermieheen tai -naiseen. Kun isonen näyttää omalla esimerkillään, että hän kunnioittaa uskonasioita vaikka ei niistä vielä kaikkea tiedäkään on leiriläisen helppo kuvitella, että hän voisi toimia samoin. Isosen ei osaa kaikkea, mutta hän tietää, mistä vastauksia hengellisiin kysymyksiin löytyy: Raamatusta ja Raamattua tuntevilta henkilöiltä. Leiriläinen ei ehkä osaa mennä papin tai nuorisonohjaajan puheille, mutta isonen voi toimia linkkinä. 3

4 3. LUKU ISOSEN ASENNE OIKEA ASENNE ON AVAIN ONNISTUNEESEEN LEIRIIN 1. Toimin leirin vetäjän antamien ohjeiden mukaan. 2. Innostan ryhmääni, vaikka tehtävä olisi mielestäni tylsä tai lapsellinen. 3. Leirien ja tilanteiden vetotapoja on monia. Minun mallini ei ole ainoa oikea. 4. Kun tulee erimielisyyksiä toimintamalleista, isospalaveri tai kahdenkeskinen keskustelu vetäjän kanssa on oikea paikka. En purnaa leiriläisten kuullen. 5. Mikäli en tue leirin johdon linjaa, on vaarana, että leiri leviää käsiin. 6. Vaikea isonen vastaa kymmentä vaikeaa leiriläistä. VAROITTAVIA ESIMERKKEJÄ Leirillä on alkamassa päivän kilpailu. Osan porukan asenne kulkee linjoilla: ei kiinnosta, liian lapsellista, tylsää Leirin vetäjät yrittävät tsempata riparilaisia osallistumaan. Samaan aikaan osa isosista kannustaa : Tulkaa tekin mukaan, kun meidänkin on pakko osallistua. Leirin vetäjä päättää, että viimeisenä iltana mennään nukkumaan aivan samaan aikaan kuin muinakin iltoina. Leiriläisiltä pääsee iso valitus. Osa isosista ymmärtää leiriläisiä sanoen: Tää on ihan näkemiin touhua. Mun omalla leirillä sai viime vuonna valvoa vaikka kuinka myöhään. Ryhmän tehtävänä on tiskivuoron hoitaminen. Ryhmä ei meinaa ehtiä valmiiksi ajoissa. Isonen kannustaa leiriläisiä keittiöjakkaralla istuen, karkkia ja limsaa nautiskellen: Sitten kun teistä tulee isosia, ei teidänkään tarvitse muuta kuin jaella käskyjä. Vapaa-ajalla on selvästi huomattavissa, että jotkut leiriläiset jäävät selvästi yksikseen. Osa isosista huomaa asian. He kuitenkin kokevat, että on merkittävämpää keskustella toimivan isosporukan ja ulospäin suuntautuneiden leiriläisten kanssa. Siitä leirin yhteishenki nousee paremmin. Ja se on mukavampaakin. Leirillä on sovittu, että jos isoset eivät voi olla polttamatta, he tupakoivat omalla ajallaan eivät leiriläisten kanssa. Eräs isonen kuitenkin viettää aikaansa leirin tupakkiporukan kanssa, koska tupakkapaikalla syntyy paljon hyviä ja henkeviä keskusteluja. Yhteishengen vuoksi hän ei myöskään viitsi huomauttaa siitä, että yhdellä leiriläisistä ei ole turvallisuustietolomakkeessa merkintää tupakoinnista. Leirillä on menossa neljäs iltaohjelma. Leirin vetäjä on ohjeistanut, että tälle leirille täytyy iltaohjelmissa painottaa lauluja ja leikkejä ei sketsejä, varsinkaan kuiviksia. Isoset päättävät joka tapauksessa vetää vanhat tutut sketsit, koska ne toimivat niin hyvin joka kerta. 4. LUKU RYHMÄN JOHTAMINEN JOHTAMINEN ON TEHTÄVÄ EI ASEMA Johtajan oikeus toimia johtajana perustuu vain ja ainoastaan siihen, että hänen vastuullaan on ryhmän saaman tehtävän suorittaminen. 4 Johtaja ei pönkitä omaa egoaan. Johtaja johtaa, jotta ryhmä suorittaa tehokkaasti sille kuuluvan tehtävän.

5 Johtaja ei nauti eduista vaan vaatii itseltään saman kuin ryhmältään. Johtamisessa ei ole kyse vallankäytöstä vaan tavoitteeseen pääsemisestä. JOHTAMISEN TYÖKALUJA 1. Esimerkki ja kannustus 2. Johdonmukaisuus ja tasapuolisuus 3. Määrätietoisuus ja reippaus 4. Rauhallisuus ja harkitsevuus 5. Ryhmän jäsenten ominaispiirteiden huomioiminen HENKILÖKOHTAINEN AUKTORITEETTI Johtajilla on erilaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat luonnostaan saatavaan auktoriteettiin. Vakuuttavuutta lisäävät muun muassa: ammattitaito, kokemus, varmuus ja rohkeus tehtävässään, virka-asema, aitous sekä ulkoiset tekijät (ääni, koko, ikä). Vaikka leiriläinen pitää isosta aina kokeneena seurakuntanuorena, puuttuu nuorelta isoselta useita auktoriteettia tukevia tekijöitä. Siksi luontevinta on johtaa olemalla aito ja toimimalla hyvänä esimerkkinä. Isosen auktoriteetti on seurausta leirin johtajan auktoriteetista. Vetäjille kapinoiva johtaja näyttää kapinoinnin mallia omalle ryhmälleen. Yhteisymmärrys sen sijaan osoittaa leiriläiselle, että johtaja seisoo isosen takana ja tukee tätä. OHJEIDEN ANTAMINEN Kuvittele tuleva tilanne mielessäsi ja suunnittele ohjeiden antaminen etukäteen. Selkeä, ymmärrettävä ja oikeassa järjestyksessä tehty ohjeiden antaminen on erittäin vaikeaa. Jaarittelu antaa kuvan epävarmuudesta ja ohjeet on vaikea muistaa. Epäloogiset tai puutteelliset ohjeet eivät aukea kuulijalle. Ohjeet on selitettävä eniten opastusta tarvitsevan ryhmäläisen tasosta alkaen. Aina ja ikuisesti tarpeeton lause on: Kaikkihan teistä tietävät Usein kannattaa puhutella tarvittavia ryhmän jäseniä nimeltä ja varmistaa, että ohje on ymmärretty. Ryhmälle annettua tehtävää ja tavoitetta kannattaa korostaa. Tällöin ei jää vaikutelmaa, että johtaja pomottaa vain huvikseen. Huutaminen tuhoaa johtajan auktoriteettia, mutta tarvittaessa on osattava olla oikealla tavalla napakka. ( Jos joudut huutamaan, olet jo menettänyt pelin ) VALVONTA Johtajan kuuluu valvoa, että ryhmälle annettu tehtävä tulee suoritettua. Johtaja ei voi ottaa ryhmän töistä sellaista osuutta, mikä estää tarkkailemasta ryhmän toimintaa kokonaisuutena. Hän kannustaa, toimii linkkinä ryhmän jäsenten ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Johtaja osallistuu ensisijaisesti niihin tehtäviin, jotka parhaiten palvelevat kokonaisuutta. Kyse ei ole kyttäämisestä. Välinpitämättömyys ryhmälle annetun tehtävän lopputuloksesta antaa kuvan käskyjä jakelevasta johtajasta, jota ei kiinnosta ryhmän toiminnan tavoite. HYVÄ JOHTAJA ON AINA MYÖS HYVÄ JOHDETTAVA 5

6 5. LUKU LEIKIT, PELIT JA KILPAILUT MIKSI LEIKITÄÄN? Pelien, leikkien ja kisailuiden on ennen kaikkea tarkoitus olla mukavaa ajanvietettä. Lisäksi: 1. Leikkien avulla tunnelma vapautuu ja ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa. 2. Leikkiessä saa purkaa tarmoaan ja saa rohkeutta olla muiden kanssa. 3. Itse tekemällä viihtyy paremmin kuin vain toisten tekemistä seuraamalla. Taitavasti valitulla leikillä voidaan myös opettaa haluttuja asioita. LEIKIN OHJAAMINEN LEIKIN VALITSEMINEN Älä koskaan valitse leikkiä vain siksi, että se on toiminut jollain toisella ryhmällä. Jokainen ryhmä on erilainen, vaikka se vaikuttaisi edellisen kaltaiselta. Huomioi ryhmäläisten ikä ja ryhmän koko sekä mahdolliset fyysiset rajoitukset. Huomioi tilanteen luonne ja ryhmän vireystila. Muokkaa tuttua leikkiä tarvittaessa ryhmälle sopivaan suuntaan. Tutustu leikkiin siten, että itse ymmärrät ja osaat sen. Kun opit uuden leikin, kirjoita se muistiin. Hyviä leikkejä ei ole liikaa. Leirin vetäjällä on velvollisuus todeta kyseenalainen leikki tilanteeseen sopimattomaksi. ALKUVALMISTELUT Tee kaikki valmistelut huolellisesti etukäteen. Leikki on jo valmiiksi pilalla, jos osallistujat joutuvat odottamaan, että järjestelyt saadaan kuntoon. Varmista, että tila on riittävän iso, turvallinen ja ennalta järjestelty. Varaa kaikki materiaali oikeille paikoilleen, jotta ne saa nopeasti käyttöön. Älä luota, että materiaali on edellisen kerran jäljiltä kunnossa. Tarkista se. JOHTAMINEN Aloita ja lopeta tilanne selkeästi. Pidä homma koko ajan kontrollissa. Laita ryhmä haluamaasi muodostelmaan ohjeiden antamisen ajaksi. Leikin sääntöjen sujuva ja looginen selittäminen on yksi isosen vaikeimmista tehtävistä. Leikkiin valittu ohjaaja tai ohjaajat hoitavat koko homman suunnitelmansa mukaisesti. Esimerkiksi muut isoset eivät huutele väliin. Jos paremmin leikin tuntevalla on asiaa, hän voi sanoa sen onko kysyttävää kohdassa. Pysäytä leikki, jos sääntöjä tarvitsee kerrata tai lisätä. Suunnittele sääntöjen selittäminen etukäteen. Tarkista lopuksi: Onko kysyttävää? Tarkkaile leikin kulkua. Rohkaise arkoja ja rauhoittele vilkkaita. Jos mahdollista, ohjaaja leikkii aina itse mukana, ettei hän vaikuta lastenvahdilta. Ole innostunut, jos haluat muidenkin olevan sitä. AJANKÄYTTÖ Arvioi leikin kesto. Leikki kestää helposti kauemmin kuin sille on varattu aikaa. Leikkiessä aika kuluu nopeasti. Erityisesti leikin johtajalta saattaa ajantaju kadota. Seuraa kelloa. Tarkkaile ryhmää. Into leikkiin saattaa hiipua äkkiä. Leikki täytyy lopettaa kun se on vielä hauska. Mieluummin kaksi lyhyttä leikkiä kuin yksi pitkitetty. 6

7 TURVALLISUUS Vaarallisia leikkejä ei saa missään tapauksessa valita. Fyysisen turvallisuuden lisäksi henkinen turvallisuus on varmistettava. Hyvä leikinohjaaja tarkkailee, että jokainen leikkijä kokee tilanteen miellyttäväksi. Leikin varjolla tapahtunut herjaaminen, naurunalaiseksi joutuminen tai nolaaminen satuttaa pahasti, koska se tapahtuu ohjaajan ja koko ryhmän nähden. Asiaan on puututtava välittömästi. Ohjaajan vaikeneminen on tapahtuneen hyväksymistä. HUOMIOITA ERI LEIKKITYYPEISTÄ TUTUSTUMISLEIKIT Tutustumisleikkejä ei suotta kannata jättää vain ensimmäisen illan jutuksi. Koko leirin ajan esillä voi olla leikkejä, joissa saa tutustua muihin ihmisiin muutenkin kuin nimen opettelun merkeissä. Hiljaisemmatkin leiriläiset tulevat tällä tavalla tutummiksi koko porukalle. RYHMÄYTTÄMISLEIKIT Ryhmäyttämisleikit ovat pienissä ryhmissä tehtyjä haasteellisia tehtäviä, joissa joudutaan ratkomaan ongelmia yhdessä, koskettamaan toista ja kannustamaan. Nämä ryhmädynamiikkaa erinomaisesti tukevat leikit kannattaa koota yhdeksi iltaohjelmaksi ja suunnitella leirin vetäjän johdolla. NOLAUSLEIKIT Nolausleikit eivät koskaan sovi seurakunnan tilaisuuksiin. Yksi ainoa nolatuksi tulemisen kokemus saattaa tuhota leiriläisen tai koko ryhmän luottamuksen ja vaikuttaa koko loppuleiriin. Nolausleikit ovat myös suurin syy siihen, miksi vapaaehtoisia on usein vaikea saada. Älä saata ketään naurunalaiseksi. KILPAILUT Kilpailut ovat hauskoja, mutta niiden on oltava keskenään aina riittävän erilaisia, jotta eri kerroilla pääsevät loistamaan eri asioita osaavat ihmiset. Kaikki eivät todellakaan nauti juoksemisesta. Leiriolympialaisiin kannattaa panostaa aikaa, vaivaa ja mielikuvitusta. VAPAA-AJAN TEKEMINEN Vaikka ohjelmassa olisi vapaata, voi porukan koota pelailemaan tai kisailemaan. Huomaa myös arka ja vetäytyvä leiriläinen, sillä juuri hän saattaa toivoa pääsevänsä mukaan, mutta ei uskalla pyytää. Ihailemansa isosen kutsu voi olla hänelle koko leirin kohokohta. 6. LUKU SKETSIT Hyvä huumori tukee ryhmän yhteishenkeä erinomaisesti. Onnistuneet sketsit voivat parhaimmillaan luoda niin viihdyttävän tunnelman, että se herättää kiinnostuksen seurakunnan toimintaa kohtaan. AJOITUS ON TÄRKEIN Ensisijaisesti huumorin hyvällä ajoituksella tarkoitetaan luontaista sketsien rytmiä ja tempoa, joka kutittelee katsojan nauruhermoja. Teknisen taitavuuden lisäksi tarvitaan myös tilannetajua. Väärään aikaan ja tilanteeseen sijoitettu huumori muuttuu haitalliseksi pelleilyksi tai luo kiusallisia tilanteita. 7

8 HUOMIOI TILANNE JA HENKILÖT Sketsien ja huumorin sopivuudesta eri tilanteisiin ei ole mitään yleispätevää sääntöä. Rivot, loukkaavat ja pilkalliset sketsit eivät ole koskaan hyvää huumoria, eivätkä ne sovi seurakunnan leireille. Myös leirin vetäjillä on erilaisia näkemyksiä hyvästä huumorista. Kannattaa keskustella linjauksista leirin vetäjien kanssa. HYVÄ KOOMIKKO Sketseistä suurimman osan muodostavat näyttelijäsuoritukset. Loppujen lopuksi harvassa perinteisessä sketsissä on itsessään mitään erityisen hauskaa. Ne naurattavat jos naurattavat näyttelijöiden ansiosta. Roolihahmojen ideoimiseen kannattaa käyttää aikaa. Se on lisäksi ihan kivaa. Arka leiriläinen ei uskalla nauraa itselleen. Hienotunteinen yleisö ei naura toisista ihmisistä kerrotuille vitseille. Kaikki nauravat esiintyjälle, joka antaa luvan nauraa itselleen. Laita siis itsesi peliin. MUISTILISTA HARJOITTELE! Harjoiteltu sketsi toimii monin verroin paremmin kuin improvisoitu. Harjoittelu poistaa epävarmuutta ja arkuutta. Harjoitellessa myös keksii useimmiten uusia hyviä kikkoja. Sketsi on syytä harjoitella muutaman kerran kokonaisuudessaan roolivaatteiden kanssa. Yleisö näkee välittömästi, onko asiaan paneuduttu. Huolella tehty mitätönkin sketsi on onnistunut. VARAA ROOLIVAATTEET JA JÄRJESTELE TILA! Harva näyttelijä naurattaa omana itsenään. Roolihahmo on tärkeä. Sellaista on vaikea luoda ilman roolivaatteita. Toisinaan jo pelkät roolivaatteet voivat tehdä sketsistä hyvän. Lisäksi tilan on oltava sketsin esittämiseen sopiva. Jokaisen katsojan täytyy nähdä sketsi hyvin. ESIINTYMINEN Puhu kuuluvasti ja rohkeasti! Katsojan elämys menee pieleen, jos pitää koko ajan keskittyä siihen, saako puheesta selvää. Ydinkohdat on puhuttava liioitellun selvästi, jos ne meinaavat jäädä naurun alle. Esiinny myös aina yleisöön päin ja mieti sketsin asettelu yleisön suunnasta. Näyttelijöiden rintamasuunta on pidettävä katsomoon päin, jos se juonellisesti vain on mahdollista. EI NÄIN! 1. Sketsit esitetään aina niin kuin ennenkin on tehty. Ei ymmärrystä siitä, millainen sketsi toimii. 2. Into näyttelemiseen on niin kova, että ei osata aistia, haluavatko leiriläiset nähdä sketsejä. 3. Jatkosarjoja vedetään suunnaton määrä ensimmäisestä illasta alkaen. Lopputuloksena monta päivää sketsejä, joiden ideaa leiriläinen ei ymmärrä. 4. Sketsin idea hukassa: a) Keskitytään omaan kikkailuun. b) Ratkaiseva repliikki lausutaan ohimennen ja hiljaa. c) Sketsejä pitkitetään näyttelemisen ilosta katsojien haitaksi. 8

9 7. LUKU ILTAOHJELMAT YLEISTÄ Iltaohjelmilla tarkoitetaan yleensä leiripäivän päätteeksi vietettyjä iltahetkiä. Päivän touhujen jälkeen on hyvä kokoontua yhdessä nauttimaan rennosta ilmapiiristä ja iloisesta yhdessäolosta. Vanhastaan iltaohjelmat ovat olleet leiripäivien kohokohtia. Sitä ne ovat edelleen, mutta niiden ainutlaatuisuus saattaa joskus kadota. Iltaohjelmat ovat vakiinnuttaneet muodokseen noin tunnin mittaisen koosteen lauluja, sketsejä ja leikkejä, jotka ovat kiertäneet leireillä vuosikymmeniä. Nykyisellään samoja sketsejä näkee myös kouluissa ja muiden ryhmien illanvietoissa. Lisäksi television sketsisarjat ovat vieneet osan sketsien tehosta. Jos isoset innostuvat kehittelemään jotain erilaista ja uutta, tarttuu heidän intonsa myös leiriläisiin. Muutosten ei tarvitse olla isoja, mutta joskus kannattaa harkita jotain totaalisen erilaista. Huom! Usein rippileirin iltaohjelmista tulee isosille elämää suurempi tehtävä. Valmisteluihin käytetään koko päivä ja vielä iltaohjelmaa edeltävä aikakin niin, ettei ehditä edes olla leiriläisten kanssa vapaa-ajalla ja saunoissa. Ei näin! Isosten aikatauluista päättää leirin johto, mutta yksi erittäin järkevä toimintamalli on, että iltaohjelma suunnitellaan ja harjoitellaan mahdollisimman napakasti aamupäivän oppituntien aikana. Iltapäivän oppitunnit voivat näin olla isosen lepoaikaa. Tällöin päivällisen jälkeen isonen jaksaa ja pystyy tehokkaasti kohtaamaan leiriläisiä. VAIHTOEHTOJA PERINTEISELLE ILTAOHJELMALLE ILTANUOTIO Nuotion ääressä makkaran paistaminen, tarinoiden kertominen ja laulaminen luovat mainiota yhteenkuuluvuudentunnetta. Toimintamallin teho on nimenomaan yhdessä olemisessa eikä esimerkiksi sketseissä vaikka nekin sopivat oikein toteutettuna valoisaan kesäiltaan. RYHMÄYTYS Ryhmien yhteenkuuluvuudentunnetta lisäävät ryhmäytysrastit sopivat hyvin leirin kolmanteen iltaan. On ehditty jo vähän tutustua, jotta ryhmäyttäminen voidaan tehdä, mutta leiriä on vielä riittävästi jäljellä, jolloin ryhmäytyksestä saadaan hyöty. Ryhmäytysrastit kannattaa aina valmistella leirin vetäjien johdolla. RADAT Hiljainen hartausrata, toimintarastirata, luontopolku, perinteinen sovitusrata tai kristityn vaellus ovat pitkäkestoisia ja usein hyvällä tavalla paljon puhuttavia kokemuksia. Ne sopivat hyvin perinteisen iltaohjelman sijaan. Myös hyvällä maulla tehty ja ryhmähenkeä kasvattava leirikaste on harkitsemisen arvoinen. Vinkki: Yksilöinä suoritettavilla radoilla alkuun ja loppuun jää paljon turhauttavaa odotusaikaa, joka ratkeaa helposti, jos käytettävissä on kaksi tilaa, jossa voi katsoa elokuvaa. Lähtöpisteessä elokuva laitetaan pyörimään sillä hetkellä, kun ensimmäinen lähtee radalla. Saapumispisteessä sama elokuva laitetaan pyörimään sillä hetkellä, kun ensimmäinen saapuu sinne. Näin jokainen näkee koko elokuvan riippumatta siitä, missä vaiheessa elokuvaa lähtee radalle. PELIT JA TURNAUKSET Energinen leiriporukka saattaa innostua kovastikin erilaisista peleistä tai turnauksista. Myös vähemmän urheilulliset vaihtoehdot kannattaa miettiä läpi. ASKARTELU, RAKENTAMINEN Iltaohjelmaksi sopivat erilaiset tekemiset ja puuhastelut. Kaikki pääsevät touhuamaan, kun leirin voimin askarrellaan tai rakennetaan jotain yhteistä vaikka lavasteet seuraavaan iltaohjelmaan. OPEN STAGE Leirin osallistujat voivat itsenäisesti, isosryhmittäin tai muuten organisoidusti tuottaa ohjelmaa iltaan. Leiriläisten erityistaitoja kannattaa hyödyntää. SEURAT Jos leiriläisissä löytyy resursseja, myös seuratyyppinen hartaudellinen ilta on hyvä vaihtoehto. 9

10 PERINTEINEN ILTAOHJELMA Perinteinen iltaohjelma on onnistuessaan hyvin viihdyttävä. Leirin kuluessa siitä saattaa muodostua jopa pilke silmäkulmassa tehty leirin päiväkirja, jossa leirillä syntyneet hyvät jutut saavat elää. Toisaalta isosten on erittäin tärkeä tutkia itseään ja motiivejaan. Perinteiseen iltaohjelmaan ei saa automaattisesti päätyä siksi, että isoset itse haluavat testata taitojaan näyttelijöinä ja showmiehinä. Iltaohjelman on palveltava ensisijaisesti leiriläisiä eikä isosia. Vetäjät osaavat kokemuksensa turvin isosia nopeammin arvioida, minkä tyyppiset iltaohjelmanumerot tuntuvat toimivan kyseiselle ryhmälle. Isosten on myös oltava rehellisiä itselleen omista taidoistaan. Kaikki isoset eivät pysty tekemään samanlaisia asioita. Jotkut isoset ovat taitavia leikkeihin innostajia. Toiset hurjalla lavakarsimalla varustettuja näyttelijöitä. Kolmannet saavat house bandin svengaamaan. Kukaan ei osaa kaikkea. On etsittävä tasapaino isosporukan vahvuuksien ja leiriläisille toimivien juttujen välille. Leirillä hyvin tärkeä muistaa ryhmäprosessi. Alkupuolella on oltava selkeitä ja itsenäisesti toimivia kokonaisuuksia - ei sisäpiirinjuttuja, hyvää ryhmän tuntemista vaativia leikkejä tai päättymättömiä sketsien jatkosarjoja. Isoset ovat usein iltaohjelman toteutusvastuussa. Leirin vetäjä on kuitenkin vastuussa siitä, että sisältö on leirin linjaan sopiva. Leirin vetäjillä voi olla erilaisia näkemyksiä, joten isosen ammattitaitoa on kysyä rajatapauksiksi epäilemiään kokonaisuuksia. Tällaisia voivat olla hengellisiin vitseihin, kaksimielisyyksiin tai ruualla leikkimiseen liittyvät asiat. Alastomuutta ja rivoutta ei seurakunnan leirillä voida koskaan suosia. Iltaohjelma on isosten työsuoritus, mutta lopputuloksen pitää olla niin hyvin valmisteltu, että se tuntuu leiriläisestä mukavalta yhdessäololta. Ei ole syytä kangistua kaavaan: laulu, leikki, sketsi, laulu, leikki, sketsi. Usein on järkevämpää, että lauluja lauletaan kerralla useampia, kun soittajat ovat paikalla ja laulukirjat käsissä. Leikkejä varten raivatussa tyhjässä tilassa on kätevää leikkiä useampikin leikki samalla kertaa. Sketsiasetelmaan ryhmittymisen jälkeen on perusteltua katsoa useampi sketsi peräkkäin. Illan isännöinti on erittäin tärkeää. Juontaja tai isäntä/emäntä pitävät huolen siitä, että kokonaisuus toimii, ei tule tunnelmaa katkaisevia taukoja ja leiriläisillä on turvallinen tunne siitä, että homma pysyy kasassa. Yksittäinen juttu saattaa toimia, mutta illasta voi jäädä silti tyhmä olo, jos kokonaisuus ei toimi. Juontajan ei tarvitse eikä pidäkään esitellä jokaista ohjelmanumeroa. Jatkuva juontaminen saattaa jopa häiritä kokonaisuutta. Silti jollain on koko ajan oltava illan ohjat käsissä. Iltaohjelmat ovat tasapainoilua hauskuuden ja kurin välimaastossa. Jos leiriläiset hälisevät liikaa, ohjelmasta jää tylsä maku. Jos isoset pistävät orjapiiskurin ottein kaikki kuriin, kenelläkään ei ole hauskaa. Onkin osattava muutama niksi, joilla mielenkiinto ja imu pysyvät yllä: 10 Kenellekään ei voida sanoa: Ole hiljaa ja viihdy. Isosten pitää tavoitella niin sujuvasti etenevää ja mielenkiintoista kokonaisuutta, että kukaan ei halua hälistä. Laulu alkaa hiljaisuudesta, on tyhmä lause iltaohjelmassa. Homma toimii, kun laulu ilmoitetaan ja säestys alkaa välittömästi. Laulu etsitään alkusoiton aikana nopeasti ja hiljaa. Jos väliin jää tyhjää, leiriläiset juttelevat, vaikka kuinka yritettäisiin huutaa heitä hiljaisiksi. Ja tunnelma lässähtää. Perussääntö on, että isoset ovat itse mukana kaikessa. Muuten he antavat signaalin, että iltaohjelma on vain leiriläisiä varten, mutta isosta se ei enää kiinnosta. Isosten toimintaa ihailevat leiriläiset eivät silloin itsekään innostu. Isosen on opeteltava lukemaan ryhmää. Jos porukka tykkää leikeistä, eivät hyvätkään sketsit uppoa. Jos leiri haluaa laulaa, ei kannata tuputtaa leikkejä. Väärä lajivalinta saa porukan hälisemään. Ylipäätään älämölöä pitää sietää sopivassa määrin. Meteli on usein merkki innostumisesta. Hieno kokemus on kiva jakaa saman tien vieruskaverin kanssa.

11 LEIRIN ENSIMMÄINEN ILTA Ensimmäinen ilta antaa leiriläiselle vaikutelman siitä, millaista on olla iltaohjelmissa. Ensivaikutelmaa on vaikea uusia. Jos leirin ensimmäinen ilta toteutetaan perinteisen iltaohjelman tavalla, on erittäin tärkeä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: 1. On panostettava toimivimpiin juttuihin sekä hyvän kokonaistunnelman luomiseen. 2. Sketseissä on oltava hyvät vitsit, eikä jatkosarjoja voi aloittaa. Loppuleiristä sketsit voivat olla outoja sisäpiirinvitsejä tai päätöntä kohellusta, koska ne toimivat leiritunnelman ja tutuksi tulemisen ansiosta. 3. Leikkien on oltava lyhyitä ja sellaisia, että jokainen pääsee yhtä aikaa tekemään. Pitkäkestoiset tutustumisleikit, joissa yksi puhuu vuorollaan muiden kuunnellessa, ovat täydellisiä tunnelmantappajia. 4. Lauluiksi kannattaa valita helppoja kappaleita, jotta laulaminen alkaisi tuntua luontevalta. LEIRIN VIIMEINEN ILTA On upeaa, jos leiristä jää hyvä maku suuhun. Viimeinen ilta on usein leiritunnelman kohottamisen ja erityisen panostuksen paikka. Leiriläiset osaavat itsekin odottaa jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Tässä on kuitenkin mahdollisuus ampua pahasti yli ja saada aikaan päinvastainen vaikutus kuin toivottiin. 1. Leiri ei pääty viimeiseen iltaan! Seuraava päivä on vielä oikeaa leiriä. Kova viimeisen illan hehkuttaminen ja leirin loppumisen korostaminen aiheuttavat sen, että leiri tuntuu loppuvan siihen hetkeen. Seuraavan päivän kuuluisi olla vielä oikeaa leiriä ja mukavaa yhdessäoloa, mutta siitä tuleekin väsynyt jäähdyttelypäivä. Leiriläiselle ei jää kuvaa iloisesta ja pirteästä joukosta vaan hapan maku suuhun. 2. Leirin johtajan kokemusta on kuunneltava! Isosen on ymmärrettävä, jos leirin vetäjä ei halua mitään erityisiä tempauksia viimeiseen iltaan. Erityisohjelmille annettuja aikarajoja ja muita ohjeita on ehdottomasti noudatettava. 3. Valvomista on vältettävä. Usein seuraavana päivänä on vielä loppukoe, eikä liika valvominen muutenkaan lopulta paranna tunnelmaa. 4. Leirin loppuminen on joillekin tunteellinen asia. Jos on havaittavissa, että eroa ja ikävää aletaan tuoda esiin, isosen ei pidä millään toiminnoilla korostaa sitä. Kynttiläringit ja leiriläisten tunnelmointiporukat ovat omiaan lietsomaan pahimmillaan jopa hysteriaa. Isosen ammattitaitoa on katsoa kokonaisuutta. 8. LUKU HARTAUS HARTAUS ON hiljaisuutta, rukousta, puhetta, musiikkia, raamatunlukua, vuorovaikutusta Jumalan kanssa olemista Jumalan edessä teeskentelemättä sen jakamista, mitä itse on saanut Jumalalta Nämä ovat periaatteita. Käytännön toteuttamismalleja on loputtomasti. HARTAUDEN TAVOITE 1. Kirkastaa Kristusta ja synnyttää tai vahvistaa uskoa. 2. Olla Jumalan edessä hoidettavana ja puhuteltavana. 3. Hiljentää ja rauhoittaa. Hartauden pitäjä ei voi olla varma, kuinka tavoitteet 1 ja 2 toteutuvat kuulijoiden sydämessä. Siksi niiden asioiden puolesta on hyvä rukoilla. Tavoite 3 on helpompi varmistaa omilla toiminnoilla. 11

12 VALMISTELUT 1. Rukoile hartaustilanteen, hartauteen osallistuvien ja itsesi puolesta. 2. Suunnittele hartaus hyvissä ajoin ja kirjoita tarvittavat asiat paperille. 3. Jätä reilusti aikaa käytännön toteutukselle. 4. Varmista etukäteen, että Motto 1: Rukoile ja työtä tee! Tarvittava materiaali on saatavilla. Tilan järjestely on sellainen kuin haluat. Tekniikka pelaa ja osaat käyttää sitä. Motto 2: Hyvin rukoiltu on puoliksi tehty. Huom! Hartauden onnistumista ei voi koskaan mitata. Voit tutkia sitä, kuinka käytännössä osasit tehtäväsi, mutta se, mitä tapahtuu kuulijan sydämessä, on kuulijan ja Jumalan välinen asia. HARTAUDEN SISÄLTÖ Aihe voi liittyä mihin vain hengelliseen asiaan. Hartaudessa ei saarnata uskontoa = etiikkaa ja moraalia. Hartaudessa ei herkutella hartaudenpitäjän kokemuksilla tai kärsimyksillä. Hartaudessa vahvistetaan uskoa ja turvautumista Jeesukseen. Hartauksien sisältönä on Raamatun sanoma, jonka keskuksessa on kuollut ja ylösnoussut Jeesus. Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän, niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän. (Jes. 55:10-11) KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ 1. Älä pidä puhetta! Sano se, mitä haluat sanoa. 2. Käsittele vain yhtä asiaa yhdessä hartaudessa. Valitse yksi pointti, jota voi tarvittaessa edeltää valmistava osuus ja seurata syventävä osuus. 3. Valitse toteutustapa, joka rauhoittaa, poikkeaa hartautta ympäröivästä tilanteesta ja sopii hartauden sisältöön. Kynttilät, takkatuli, nuotio ja/tai hämärä valaistus auttavat hiljentymään. 4. Järjestä hartaustila niin, ettei kukaan jää toisten selän taakse eikä muodostu erillisiä keskusteluryhmiä. 5. Rauhoita hartauteen tulijat jo ennen kuin he istuvat paikoilleen. 6. Puhu riittävän kuuluvasti ja rauhallisesti. 7. Uskonasiat ovat joillekin vaikeita. Puhu yksinkertaisesti. Havainnollista sanomaasi esimerkeillä, esineillä, kuvilla, näytelmillä, musiikilla jne. 8. Puhu normaalia puhekieltäsi. Ole oma itsesi myös uskosi suhteen. Hartaudessa ei esitellä pitäjän uskon määrää tai laatua vaan Raamatun sanomaa. Hartauden keskus on Jeesus eikä isonen. 9. Älä koskaan aloita: Kun mietin, mistä puhuisin 10. Voit lukea hartauden paperista. Vapaasti puhuttu ei ole yhtään parempi kuin luettukaan. Jos luet paperista, lue selkeästi ja rauhallisesti. Myös rukous voi olla kirjoitettu paperille. 11. Musiikkia kannattaa käyttää. Se voi olla yhteislaulua, esitys tai äänite. Tutustu tekniikkaan hyvin ja järjestä säestys etukäteen kuntoon. Laita ihmiset etsimään hartauden laulu jo etukäteen, niin ei tule hälinää hartauden keskelle. 12. Pyydä apua, jos sitä tarvitset. 12

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

TIIMINVETÄJÄN ARVIOINTI

TIIMINVETÄJÄN ARVIOINTI Karl-Magnus Spiik Ky TV-arvio / sivu 1 TIIMINVETÄJÄN ARVIOINTI Tämä työkalu sopii kaikille tiiminvetäjille ja vastaavassa tehtävässä toimiville. Ryhmän ohjaaminen ilman muodollisia esimiesvaltuuksia on

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua!

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! SINUSSA ON ITUA! SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! on Perhehoitoliiton nuorisotyön ja alueyhdistysten yhdessä toteuttama tutustumistempaus Suomen sijaiskotinuorten, Sinut ry:n toimintaan. Tutustumistempaus

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot