Virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnista

Transkriptio

1 Virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnista Suomen Poliklinikkasairaanhoitajien opintopäivät Kari Kaarento Johtava työterveyspsykologi, PsL Terveystalo Kamppi ja Ruoholahti

2 Kari Kaarento Johtava työterveyspsykologi Terveystalo Kampissa ja Ruoholahdessa 8 työsuhteista ja 6 ammatinharjoittajapsykologia, 1 psyk.erik.sair.hoit. Psykologian lisensiaatti ja psykoterapian erikoispsykologi Organisaatiokonsultti, työnohjaaja ja sertifioitu business coach master Ryhmä- ja yksilöpsykoterapeutti (Valvira, VET, KELA) sekä ryhmäpsykoterapeuttien kouluttaja Työterveyshuollossa vuodesta 1995 (Medivire, Yleisradio, Terveystalo) Yksityinen ammatinharjoittaja (pitkät psykoterapiat, työnohjaus, coaching) Toiminut aiemmin myös tutkijana, sairaalapsykologina, psykologina psykiatrian poliklinikalla, koulupsykologina ja kouluttajana

3 Pitääkö työelämän olla tällaista?

4 Vai voisiko se olla myös tällaista?

5 Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. (EU Progress -hankkeen eurooppalainen konsensusmääritelmä) Työturvallisuus ja työterveys ovat osa työhyvinvointia Työnantaja on vastuussa työpaikan työhyvinvoinnista ja siihen kuuluvista työturvallisuudesta ja työterveydestä Myös työntekijä on vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan Työnantajan lakisääteinen asiantuntijataho on työterveyshuolto Lähde: Työturvallisuuskeskus

6 Työhyvinvointi tuottavuus Kumpi oli ensin muna vai kana?

7 Työhyvinvointi muodostuu Työntekijä Osaaminen Työyhteisö ja organisaatio Työympäristö

8 Työhyvinvoinnin kriittiset tekijät Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Arvot Uupuminen Sitoutuminen/ motivoituminen Leiter & Maslach, 2000

9 Johtaminen ja esimiestyö Hyvä johtaminen ja hyvä esimies-alaissuhde vahvistavat hyvinvointia Johtamisen ja esimiestyön merkitys Henkilökohtaista tukea ja luottamusta kasvattava johtamistapa kehittää henkilöstön hyvinvointia työssä. Omaan työhön vaikuttaminen sekä oikeudenmukaiseksi ja hyväksi koettu johtaminen ovat hyvinvointiin sekä vähäisempiin sairauspoissaoloihin vaikuttavia tekijöitä Osallistava johtaminen Valmentavan johtamisen taso selittää 77 % esimies-alaissuhteen kokemisesta, 59 % työtyytyväisyydestä, 51 % työstressistä Hyvä johtaminen tukee vahvasti työhyvinvoinnin henkistä osaa; kehittämällä positiivista ja vähentämällä negatiivista puolta Esimies-alaissuhde Esimies-alaissuhteen kokeminen selittää 43 % työtyytyväisyydestä ja 42 % työstressistä Työhyvinvointihanke/Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä, Tekes ja Työsuojelurahasto. Hankkeen vastuuhenkilöt: Riitta Viitala ja Liisa Mäkelä; Tutkijat Risto Säntti, Timo-Pekka Uotila, Sari Hölsö, Hilpi Rybatzki

10

11

12 Työelämän laadun ja psykososiaalisten tekijöiden vaikutus työhyvinvointiiin 1/3 tai jopa puolet sairauspoissaoloista johtuu organisaatiosta (johtamisongelmat, työyhteisön huono henki, liiallinen kiire) Miehillä alle 10 päivän sairauspoissaolot olivat yhteydessä: puutteellinen esimiestuki, vähäinen tieto tulevaisuudesta, työn vähäinen merkityksellisyys. Pitkiä sairauspoissaoloja ennustivat vähäinen mahdollisuus osallistua työtä koskevaan päätöksentekoon. Naisilla alle 10 päivän sairauspoissaoloihin oli yhteydessä: vähäinen mahdollisuus käyttää taitoja työssä. Pitkiä sairauspoissaoloja selittivät vähäiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja työn korkeat psykologiset vaatimukset. Liukkonen Nielsen, Rugulies, Christensen, Smith-Hansen & Christensen Manka 2011.

13 Hyvä työilmapiiri edistää terveyttä Jännittyneessä ja kaavoihin kangistuneessa työilmapiirissä koetaan sekä psyykkisiä että fyysisiä vaivoja enemmän Psyykkiset vaivat ovat kolme kertaa yleisempiä jännittyneessä ilmapiirissä Sairauspoissaolojen määrä on jopa 70 % suurempi Keskeistä ilmapiirin mittaamisessa on työyhteisön vuorovaikutuksen laatu eli tuen määrä ja yhteinen keskustelu työn tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Lähde: Piirainen, Räsänen & Kivimäki Ks. Myös Manka 2006.

14 Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen työpaikalla Sosiaalinen pääoma työpaikalla edistää terveyttä ja tuloksentekoa Työpaikalla sosiaalinen pääoma ilmenee: Yhteiset arvot, normit ja verkostot, jotka edistävät yhteistyötä Ryhmään kuulumisen tunne Luottamus Vastavuoroisuus Henkilöstön toimintana yhteiseksi hyväksi Työyhteisön vähäinen sosiaalinen pääoma 80 % suurempi sairastumisen riski % korkeampi masennuksen ilmenemisen riski Lähde: Tuula Oksanen, Työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma edistää terveyttä. 2009

15 Työajan vaikutukset hyvinvointiin Työtapaturmariski kaksinkertaistuu 12 tunnin ja kolminkertaistuu 16 tunnin työskentelyn jälkeen Verenkiertoelinten sairauksien riski kasvaa viikoittaisen työajan ylitettyä 60 tuntia (työstressi kaksinkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonitauteihin) Säännöllisesti ylitöitä tekevillä on havaittu enemmän stressioireita ja ongelmia työn ja perheen yhteensovittamisessa Työuupumuksen riski kasvaa viikoittaisen työajan ylitettyä 55 tuntia

16 Työn iloa ja imua

17 Työn imu Pysyvä, myönteinen motivationaalinen tila, jota luonnehtivat Tarmokkuus (vs.uupumusasteinen väsymys) Omistautuminen (vs. kyynistyneisyys) Uppoutuminen ( Flow) Kokonaisvaltainen tila Aito nautinto ja ilo työstä Ei kohdistu yhteen tiettyyn asiaan, tapahtumaan, yksilöön tai käyttäytymiseen Hakanen, Jari (2002) Työuupumuksesta työn imuun. Työ ja ihminen 1/2002.

18 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Lopeta mahdollisen stressiä tuottavan asian tai ristiriidan kieltäminen Pysähdy. Kuuntele elimistöäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Miten sinä reagoit stressiin? Mitä sinä haluat? Muuta olosuhteitasi, toimintatapaasi ja asenteitasi tai lähde Aseta itsellesi johdonmukaiset ja realistiset tavoitteet keskustele niistä esimiehesi kanssa Pyri kohtuuteen. Riittävän hyvä on jo hyvä. Vähennä suorituspainetta, kilpailumieltä, ylimääräistä kiirettä ja täydellisyyden tavoittelua työssä. Vähempikin riittää! Arvosta itseäsi. Tee arvosaneeraus. Mieti omia arvojasi ja valintojasi. Arvioi uudelleen arvosi työntekijänä, kumppanina, perheenjäsenenä, ystävänä ja yksityishenkilönä. Muista positiivisen elämänfilosofian hyödyt Säilytä yhteys henkisyyteen elämässäsi

19 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Rakentava ajattelu; kielteisen, märehtivän ajattelun vastustaminen Suhtautuminen haasteisiin rakentavasti mitä voin oppia tästä? Hanki uusia tietoja ja taitoja opiskele ja harjoittele Selkeytä tehtäviäsi ja odotuksiasi sekä muiden odotuksia Hyväksyminen, takaiskujen näkeminen oppimiskokemuksena sekä että -ajattelun ja asioiden moniselitteisyyden hyväksyminen Muista, että ongelma on useimmiten erityistapaus kuin kaiken kattava ja selittävä Älä syyllistä itseäsi turhaan. Ongelmat johtuvat usein myös johtamisesta, olosuhteista, työn organisoinnista, organisaatiosta, työyhteisöstä ja toisista - eivät aina sinusta! (Mieti silti, mihin sinä voit vaikuttaa!)

20 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus yhdessä mentalisointi Itsehoiva ja hemmottelu Riittävä vuorovaikutus Jämäkkyys (Ei:n sanominen) Virkistäyminen ( hulluttelu ) Tunteista puhuminen ja tarinallisuus Älä eristäydy. Keskustele ongelmistasi ratkaisu- ja/tai muuttumishakuisesti. Hae tarvittaessa ammattiapua. Opettele luopumaan ja irrottautumaan entisestä monta tapaa surra Huumorintaju, kyky nähdä asiat uudesta näkökulmasta

21 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Palleahengitys ja rentoutuminen Ruokavalio ja terveellinen, säännöllinen ravinto Mielihyvää tuottava liikunta Luppoaika ja joutenolo Tarpeeksi pitkät tauot (normaalin pituinen ruokatauko) Ajanhallinta. Säästä aikaasi. Priorisoi. Mieti, mitkä asiat ovat tärkeitä ja kiireellisiä, mitkä vähemmän kiireellisiä. Jätä vähemmän tärkeät asiat tekemättä Lepo ja riittävä uni Kohtuullinen nautintoaineiden käyttö Ota etäisyyttä työhösi ja elämäntilanteeseesi Tee jotain, mistä olet aina pitänyt. Jatka vaikka jotain itsellesi rakasta harrastusta, josta olet aikanaan luopunut

22 Esimiehen mahdollisuudet työhyvinvoinnin tukemisessa omasta vireydestä ja jaksamisesta huolehtiminen (esimerkki) työnteon sujuvuuden mahdollistaminen perustehtävän eteenpäin vieminen työyhteisön tavoitteiden ja keinojen avulla arvostuksen osoittaminen tuen, ohjauksen ja palautteen antaminen työntekijöille vuorovaikutus työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut ja koulutusmyönteisyys uskallus tarttua ongelmiin työntekijöiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomiointi työntekijöiden inhimillisyyden hyväksyminen ja oikeutus työn ulkopuoliseen elämään Voimanlähteet. Työnvoimavarojen ABC. Työterveyslaitos.

23 Työelämän kierre PYSÄHDY TEHDÄÄN TURHAA TYÖTÄ PALJON TYÖTÄ EI EHDI PYSÄHTYÄ AJATTELE TYÖTÄ EI KEHITETÄ

24 Muutamia ajatuksia hyvästä ja pahasta työelämässä

25 HYVÄ Hyvä ei houkuttele meitä lankeamaan eikä eksymään. Hyvä meissä ja toisessa ei suista meitä raiteiltaan; se auttaa tuntemaan, että hallitsemme elämämme ja pystymme säilyttämään sen ehjänä ja kokonaisena. Hyvä yhdistää meitä toisiin ja suojelee meitä kaikelta avuttomuudelta, yksinäisyydeltä ja ulkopuolisuudelta. -Eero Rechardt

26 PAHA Paha on sellaista, joka uhkaa meitä käsittämättömyydellä, outoudella, vieraudella ja pohjimmaltaan avuttomuudella. Se ei ole "minua" tai "meitä", vaan uhkaavalla tavalla vierasta ja hallintani ulkopuolella olevaa. Välittömän pahan kokemuksen herättää myös se, joka on hallintani ulkopuolella olevaa minussa itsessäni. Se ei ole jaettavissa toisten kanssa. Se uhkaa tehdä minusta ulkopuolisen, uhkaa suistaa minut yksinäisyyden ulkoisimpaan pimeyteen, jossa vallitsee itku ja hammasten kiristys. -Eero Rechardt

27 Kiintymyssuhteet perustana tunteiden ymmärtämiselle Meillä on automaattinen ja peruuttamaton tarve etsiä kontaktia toiseen ihmiseen, jotta voisimme tyydyttää perustarpeitamme ja pysyä tasapainossa Turvallisuus keskeinen perustarve Tarvitsemme sekä kehollista läheisyyttä (holding) että vastavuoroista mielen läheisyyttä toiseen mieleen Toisen mieli rauhoittaa ja auttaa palauttamaan kokemuksen itsestä itsen hallinnassa olevana ja tärkeänä Mieli rakentuu läheisyydessä toiseen mieleen, joka sietää enemmän, ja kykenee symboloimaan takaisin sitä mitä emme kykene vielä itse mieltämään Rakentuminen ei rajoitu lapsuuteen vaan kestää läpi elämän

28 Psyykkinen hallinnantunne työssä Psyykkinen itsesäätely rakentuu keskeisesti minuuden varaan Minä on yhtä kuin sisäinen maailmamme, jonka tulisi kyetä osallistumaan vaihtoon toisten ja kanssa kuitenkin säilyttämään: Omat rajansa Riittävän itsenäisen kyvyn rauhoittua Tunteen siitä että mielen tapahtumat ovat riittävästi itsen hallinnassa Riittävän itsenäisen kyvyn unelmoida Riittävän itsenäisen kyvyn sietää kauhun, ahdistuksen, pelon ja sekavuuden kokemuksia Reckhardt: "Se, joka pystyy aikaansaamaan ja palauttamaan elossa olemisen ja toimintakyvyn kokemuksen, se on Minä".

29 Terveen hallinnantunteen edellytyksiä Osallistutaan vastavuoroiseen vaihtoon, sijoitetaan toiseen ihmiseen hyvää, otetaan vastaan toisen ihmisen mielipahaa, lohdutetaan ja rauhoitetaan Neuvotellaan, toivutaan konflikteista ja kyetään pyytämään ja antamaan anteeksi Kyetään eläytymään säilyttämällä kuitenkin minän rajat Unelmoidaan ja erotetaan tällöinkin epätoden ja toden rajat Siedetään häiritsevää: vaille jäämistä, yksinäisyyttä, tyhjyyttä riittävästi osana elämää Koetaan laaja kirjo tunteita ja ilmaistaan niitä Kyetään pitkäkestoisiin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin Kyetään leikkiin, iloon ja luovuuteen

30 Häiriöitä oman mielen hallinnassa Etsii toisen mieltä kykenemättä vastavuoroisuuteen Pakottaa toisen mieleen omia sietämättömiä kokemustiloja, muistoja ja oloja Saattaa myös ottaa väkivalloin, eristämällä tai muulla tavalla sen, mitä ei saa vastavuoroisin keinoin Tunteet, tarpeet ja yllykkeet eivät ole jäsentyneitä vaan raakoja, eivätkä itsen hallinnassa Kyky muistella, kertoa ja tunnistaa itse historiallisena ja tulevaisuuteen suuntautuvana heikko Kokemusta värjää usein tyhjyys, ahdistus, kauhu, lamaannus Voivat olla niitä mielensisältöjä joita rikkinäinen minä tiedostamattaan pyrkii siirtämään toiseen oman kehityksensä käynnistämiseksi ja jatkamiseksi

31 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta Peilineuronit tunnistavat toisen liikkeitä, asentoja, eleitä hyvin sensitiivisesti. Ne saavat aikaan simulaation omissa aivoissa ja tunteissa Tunnetartunta: Tunteilla on taipumus siirtyä sanatonta väylää pitkin ihmisten välillä. Tämä mahdollistaa empatian, eli kyvyn tietää miltä tietyllä hetkellä tuntuu olla toinen ihminen Minä puolustaa sisäistä rauhantilaansa työntämällä sietämättömän ulos joko niin että toinen kantaa pahaa, tai niin että toinen asettuu pelastajan asemaan Tästä seuraa helposti mustavalkoinen jako: hyvä/ehjä ja toivo sijoittuvat toiselle puolelle. Pahaa tekevä/eristävä/hylkäävä toiselle puolelle

32 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta Kun asettuu sellaisen toisen mielen kanssa vastaanottavaiseen asemaan, joka on rikkinäinen, saattaa mielten välillä siirtyä myös ns. konkreettisia mielensisältöjä. Ne eivät ole symbolisia. Ne voivat tuntua Tyhjyyden kokemuksina (mielessä ei liiku mitään, mutta on raskas ja ahdistava olo) Omituisina kehon tuntemuksina (raajat, sisätila, seksuaalisuus jne. eivät tunnu tutuilta) Huimauksina Luovuuden tai symbolisen kyvyn salpautumisena Yleisenä levottomuutena tai ahdistuksena ajeeraamisena, eli impulsiivisena toimintana sanallisen ja ymmärtävän toiminnan sijaan

33 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta työyhteisössä Minän primitiiviset keinot viestiä ja suojautua ovat hyvin tarttuvia, vaikkakin tiedostamattomasti Ne vetoavat meissä kaikissa oleviin varhaisiin mielen rakenteisiin Todellisuuden lohkoutuminen hyvään ja pahaan on ihmisenä elämisen ajoittainen vääjämätön kohtalo Rikkinäiset mielet saattavat aktivoida tämän meissä. Jos emme tunnista tätä, lohkon puolet näyttämöllistyvät niitä vastaanottavassa yksilömielessä tai ryhmässä Ryhmätasolla ne aktioivat omat varhaiset puolustusmekanismimme ja saavat helposti aikaan ryhmän leiriintymisen: toiset alkavat kantaa hyvää ja toiset pahaa. Ryhmä toisintaa kohteen kokemusmaailmaa: yksinäisyyttä, rikkinäisyyttä, eristymistä, vihaa, pelkoa, ahdistusta, pettymystä..

34 Mikä avuksi? Kuuntele kehoasi: Tunnetko olosi rauhalliseksi ja omaksi itseksesi? Onko minäkokemuksessasi jotakin vierasta, ulkopuolista, outoa tai sirpaleista? Saatko nukuttua vai herättääkö jokin? Vihamieliset mielensisällöt saattavat katkoa unta. Puhu henkilölle, joka edustaa sinulle rauhaa ja turvaa. Puhu luottamuksella tavoitellen kokemustasi, ainainen tietäminen hyljäten Pidä huolta kehostasi: liikunta purkaa ahdistusta, nauti niistä asioista jotka tuovat sinulle hyvää oloa. Lepää, ja vaali omaa aikaasi mutta älä eristäydy Havainnoi työryhmän toimintaa ja nosta asia esille heti jos havaitset lohkoutumista. Käytä työterveyspalveluja tarvittaessa!

35 SIEDÄ, MITÄ ET VOI RATKAISTA RATKAISE ONGELMAT MUISTA HUUMORI TOISTA TOTEUTA TUNNISTA OTA ONGELMAT HAASTEINA ÄLÄ MUREHDI TURHAAN ÄLÄ KIELLÄ ONGELMIA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN IKÄVÄT NOPEASTI TÄRKEÄT ASIAT ENSIN SÄÄSTÄ AIKAASI LIIKU SYÖ JA JUO TERVEELLISESTI RENTOUDU

36 Yhdessä eteenpäin!

37 Kiitos! Johtava työterveyspsykologi Kari Kaarento, PsL Terveystalo Kamppi ja Ruoholahti