Virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnista"

Transkriptio

1 Virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnista Suomen Poliklinikkasairaanhoitajien opintopäivät Kari Kaarento Johtava työterveyspsykologi, PsL Terveystalo Kamppi ja Ruoholahti

2 Kari Kaarento Johtava työterveyspsykologi Terveystalo Kampissa ja Ruoholahdessa 8 työsuhteista ja 6 ammatinharjoittajapsykologia, 1 psyk.erik.sair.hoit. Psykologian lisensiaatti ja psykoterapian erikoispsykologi Organisaatiokonsultti, työnohjaaja ja sertifioitu business coach master Ryhmä- ja yksilöpsykoterapeutti (Valvira, VET, KELA) sekä ryhmäpsykoterapeuttien kouluttaja Työterveyshuollossa vuodesta 1995 (Medivire, Yleisradio, Terveystalo) Yksityinen ammatinharjoittaja (pitkät psykoterapiat, työnohjaus, coaching) Toiminut aiemmin myös tutkijana, sairaalapsykologina, psykologina psykiatrian poliklinikalla, koulupsykologina ja kouluttajana

3 Pitääkö työelämän olla tällaista?

4 Vai voisiko se olla myös tällaista?

5 Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. (EU Progress -hankkeen eurooppalainen konsensusmääritelmä) Työturvallisuus ja työterveys ovat osa työhyvinvointia Työnantaja on vastuussa työpaikan työhyvinvoinnista ja siihen kuuluvista työturvallisuudesta ja työterveydestä Myös työntekijä on vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan Työnantajan lakisääteinen asiantuntijataho on työterveyshuolto Lähde: Työturvallisuuskeskus

6 Työhyvinvointi tuottavuus Kumpi oli ensin muna vai kana?

7 Työhyvinvointi muodostuu Työntekijä Osaaminen Työyhteisö ja organisaatio Työympäristö

8 Työhyvinvoinnin kriittiset tekijät Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Arvot Uupuminen Sitoutuminen/ motivoituminen Leiter & Maslach, 2000

9 Johtaminen ja esimiestyö Hyvä johtaminen ja hyvä esimies-alaissuhde vahvistavat hyvinvointia Johtamisen ja esimiestyön merkitys Henkilökohtaista tukea ja luottamusta kasvattava johtamistapa kehittää henkilöstön hyvinvointia työssä. Omaan työhön vaikuttaminen sekä oikeudenmukaiseksi ja hyväksi koettu johtaminen ovat hyvinvointiin sekä vähäisempiin sairauspoissaoloihin vaikuttavia tekijöitä Osallistava johtaminen Valmentavan johtamisen taso selittää 77 % esimies-alaissuhteen kokemisesta, 59 % työtyytyväisyydestä, 51 % työstressistä Hyvä johtaminen tukee vahvasti työhyvinvoinnin henkistä osaa; kehittämällä positiivista ja vähentämällä negatiivista puolta Esimies-alaissuhde Esimies-alaissuhteen kokeminen selittää 43 % työtyytyväisyydestä ja 42 % työstressistä Työhyvinvointihanke/Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä, Tekes ja Työsuojelurahasto. Hankkeen vastuuhenkilöt: Riitta Viitala ja Liisa Mäkelä; Tutkijat Risto Säntti, Timo-Pekka Uotila, Sari Hölsö, Hilpi Rybatzki

10

11

12 Työelämän laadun ja psykososiaalisten tekijöiden vaikutus työhyvinvointiiin 1/3 tai jopa puolet sairauspoissaoloista johtuu organisaatiosta (johtamisongelmat, työyhteisön huono henki, liiallinen kiire) Miehillä alle 10 päivän sairauspoissaolot olivat yhteydessä: puutteellinen esimiestuki, vähäinen tieto tulevaisuudesta, työn vähäinen merkityksellisyys. Pitkiä sairauspoissaoloja ennustivat vähäinen mahdollisuus osallistua työtä koskevaan päätöksentekoon. Naisilla alle 10 päivän sairauspoissaoloihin oli yhteydessä: vähäinen mahdollisuus käyttää taitoja työssä. Pitkiä sairauspoissaoloja selittivät vähäiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja työn korkeat psykologiset vaatimukset. Liukkonen Nielsen, Rugulies, Christensen, Smith-Hansen & Christensen Manka 2011.

13 Hyvä työilmapiiri edistää terveyttä Jännittyneessä ja kaavoihin kangistuneessa työilmapiirissä koetaan sekä psyykkisiä että fyysisiä vaivoja enemmän Psyykkiset vaivat ovat kolme kertaa yleisempiä jännittyneessä ilmapiirissä Sairauspoissaolojen määrä on jopa 70 % suurempi Keskeistä ilmapiirin mittaamisessa on työyhteisön vuorovaikutuksen laatu eli tuen määrä ja yhteinen keskustelu työn tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Lähde: Piirainen, Räsänen & Kivimäki Ks. Myös Manka 2006.

14 Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen työpaikalla Sosiaalinen pääoma työpaikalla edistää terveyttä ja tuloksentekoa Työpaikalla sosiaalinen pääoma ilmenee: Yhteiset arvot, normit ja verkostot, jotka edistävät yhteistyötä Ryhmään kuulumisen tunne Luottamus Vastavuoroisuus Henkilöstön toimintana yhteiseksi hyväksi Työyhteisön vähäinen sosiaalinen pääoma 80 % suurempi sairastumisen riski % korkeampi masennuksen ilmenemisen riski Lähde: Tuula Oksanen, Työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma edistää terveyttä. 2009

15 Työajan vaikutukset hyvinvointiin Työtapaturmariski kaksinkertaistuu 12 tunnin ja kolminkertaistuu 16 tunnin työskentelyn jälkeen Verenkiertoelinten sairauksien riski kasvaa viikoittaisen työajan ylitettyä 60 tuntia (työstressi kaksinkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonitauteihin) Säännöllisesti ylitöitä tekevillä on havaittu enemmän stressioireita ja ongelmia työn ja perheen yhteensovittamisessa Työuupumuksen riski kasvaa viikoittaisen työajan ylitettyä 55 tuntia

16 Työn iloa ja imua

17 Työn imu Pysyvä, myönteinen motivationaalinen tila, jota luonnehtivat Tarmokkuus (vs.uupumusasteinen väsymys) Omistautuminen (vs. kyynistyneisyys) Uppoutuminen ( Flow) Kokonaisvaltainen tila Aito nautinto ja ilo työstä Ei kohdistu yhteen tiettyyn asiaan, tapahtumaan, yksilöön tai käyttäytymiseen Hakanen, Jari (2002) Työuupumuksesta työn imuun. Työ ja ihminen 1/2002.

18 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Lopeta mahdollisen stressiä tuottavan asian tai ristiriidan kieltäminen Pysähdy. Kuuntele elimistöäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Miten sinä reagoit stressiin? Mitä sinä haluat? Muuta olosuhteitasi, toimintatapaasi ja asenteitasi tai lähde Aseta itsellesi johdonmukaiset ja realistiset tavoitteet keskustele niistä esimiehesi kanssa Pyri kohtuuteen. Riittävän hyvä on jo hyvä. Vähennä suorituspainetta, kilpailumieltä, ylimääräistä kiirettä ja täydellisyyden tavoittelua työssä. Vähempikin riittää! Arvosta itseäsi. Tee arvosaneeraus. Mieti omia arvojasi ja valintojasi. Arvioi uudelleen arvosi työntekijänä, kumppanina, perheenjäsenenä, ystävänä ja yksityishenkilönä. Muista positiivisen elämänfilosofian hyödyt Säilytä yhteys henkisyyteen elämässäsi

19 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Rakentava ajattelu; kielteisen, märehtivän ajattelun vastustaminen Suhtautuminen haasteisiin rakentavasti mitä voin oppia tästä? Hanki uusia tietoja ja taitoja opiskele ja harjoittele Selkeytä tehtäviäsi ja odotuksiasi sekä muiden odotuksia Hyväksyminen, takaiskujen näkeminen oppimiskokemuksena sekä että -ajattelun ja asioiden moniselitteisyyden hyväksyminen Muista, että ongelma on useimmiten erityistapaus kuin kaiken kattava ja selittävä Älä syyllistä itseäsi turhaan. Ongelmat johtuvat usein myös johtamisesta, olosuhteista, työn organisoinnista, organisaatiosta, työyhteisöstä ja toisista - eivät aina sinusta! (Mieti silti, mihin sinä voit vaikuttaa!)

20 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus yhdessä mentalisointi Itsehoiva ja hemmottelu Riittävä vuorovaikutus Jämäkkyys (Ei:n sanominen) Virkistäyminen ( hulluttelu ) Tunteista puhuminen ja tarinallisuus Älä eristäydy. Keskustele ongelmistasi ratkaisu- ja/tai muuttumishakuisesti. Hae tarvittaessa ammattiapua. Opettele luopumaan ja irrottautumaan entisestä monta tapaa surra Huumorintaju, kyky nähdä asiat uudesta näkökulmasta

21 Mistä lisää virtaa, mielekkyyttä ja merkitystä? Palleahengitys ja rentoutuminen Ruokavalio ja terveellinen, säännöllinen ravinto Mielihyvää tuottava liikunta Luppoaika ja joutenolo Tarpeeksi pitkät tauot (normaalin pituinen ruokatauko) Ajanhallinta. Säästä aikaasi. Priorisoi. Mieti, mitkä asiat ovat tärkeitä ja kiireellisiä, mitkä vähemmän kiireellisiä. Jätä vähemmän tärkeät asiat tekemättä Lepo ja riittävä uni Kohtuullinen nautintoaineiden käyttö Ota etäisyyttä työhösi ja elämäntilanteeseesi Tee jotain, mistä olet aina pitänyt. Jatka vaikka jotain itsellesi rakasta harrastusta, josta olet aikanaan luopunut

22 Esimiehen mahdollisuudet työhyvinvoinnin tukemisessa omasta vireydestä ja jaksamisesta huolehtiminen (esimerkki) työnteon sujuvuuden mahdollistaminen perustehtävän eteenpäin vieminen työyhteisön tavoitteiden ja keinojen avulla arvostuksen osoittaminen tuen, ohjauksen ja palautteen antaminen työntekijöille vuorovaikutus työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut ja koulutusmyönteisyys uskallus tarttua ongelmiin työntekijöiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomiointi työntekijöiden inhimillisyyden hyväksyminen ja oikeutus työn ulkopuoliseen elämään Voimanlähteet. Työnvoimavarojen ABC. Työterveyslaitos.

23 Työelämän kierre PYSÄHDY TEHDÄÄN TURHAA TYÖTÄ PALJON TYÖTÄ EI EHDI PYSÄHTYÄ AJATTELE TYÖTÄ EI KEHITETÄ

24 Muutamia ajatuksia hyvästä ja pahasta työelämässä

25 HYVÄ Hyvä ei houkuttele meitä lankeamaan eikä eksymään. Hyvä meissä ja toisessa ei suista meitä raiteiltaan; se auttaa tuntemaan, että hallitsemme elämämme ja pystymme säilyttämään sen ehjänä ja kokonaisena. Hyvä yhdistää meitä toisiin ja suojelee meitä kaikelta avuttomuudelta, yksinäisyydeltä ja ulkopuolisuudelta. -Eero Rechardt

26 PAHA Paha on sellaista, joka uhkaa meitä käsittämättömyydellä, outoudella, vieraudella ja pohjimmaltaan avuttomuudella. Se ei ole "minua" tai "meitä", vaan uhkaavalla tavalla vierasta ja hallintani ulkopuolella olevaa. Välittömän pahan kokemuksen herättää myös se, joka on hallintani ulkopuolella olevaa minussa itsessäni. Se ei ole jaettavissa toisten kanssa. Se uhkaa tehdä minusta ulkopuolisen, uhkaa suistaa minut yksinäisyyden ulkoisimpaan pimeyteen, jossa vallitsee itku ja hammasten kiristys. -Eero Rechardt

27 Kiintymyssuhteet perustana tunteiden ymmärtämiselle Meillä on automaattinen ja peruuttamaton tarve etsiä kontaktia toiseen ihmiseen, jotta voisimme tyydyttää perustarpeitamme ja pysyä tasapainossa Turvallisuus keskeinen perustarve Tarvitsemme sekä kehollista läheisyyttä (holding) että vastavuoroista mielen läheisyyttä toiseen mieleen Toisen mieli rauhoittaa ja auttaa palauttamaan kokemuksen itsestä itsen hallinnassa olevana ja tärkeänä Mieli rakentuu läheisyydessä toiseen mieleen, joka sietää enemmän, ja kykenee symboloimaan takaisin sitä mitä emme kykene vielä itse mieltämään Rakentuminen ei rajoitu lapsuuteen vaan kestää läpi elämän

28 Psyykkinen hallinnantunne työssä Psyykkinen itsesäätely rakentuu keskeisesti minuuden varaan Minä on yhtä kuin sisäinen maailmamme, jonka tulisi kyetä osallistumaan vaihtoon toisten ja kanssa kuitenkin säilyttämään: Omat rajansa Riittävän itsenäisen kyvyn rauhoittua Tunteen siitä että mielen tapahtumat ovat riittävästi itsen hallinnassa Riittävän itsenäisen kyvyn unelmoida Riittävän itsenäisen kyvyn sietää kauhun, ahdistuksen, pelon ja sekavuuden kokemuksia Reckhardt: "Se, joka pystyy aikaansaamaan ja palauttamaan elossa olemisen ja toimintakyvyn kokemuksen, se on Minä".

29 Terveen hallinnantunteen edellytyksiä Osallistutaan vastavuoroiseen vaihtoon, sijoitetaan toiseen ihmiseen hyvää, otetaan vastaan toisen ihmisen mielipahaa, lohdutetaan ja rauhoitetaan Neuvotellaan, toivutaan konflikteista ja kyetään pyytämään ja antamaan anteeksi Kyetään eläytymään säilyttämällä kuitenkin minän rajat Unelmoidaan ja erotetaan tällöinkin epätoden ja toden rajat Siedetään häiritsevää: vaille jäämistä, yksinäisyyttä, tyhjyyttä riittävästi osana elämää Koetaan laaja kirjo tunteita ja ilmaistaan niitä Kyetään pitkäkestoisiin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin Kyetään leikkiin, iloon ja luovuuteen

30 Häiriöitä oman mielen hallinnassa Etsii toisen mieltä kykenemättä vastavuoroisuuteen Pakottaa toisen mieleen omia sietämättömiä kokemustiloja, muistoja ja oloja Saattaa myös ottaa väkivalloin, eristämällä tai muulla tavalla sen, mitä ei saa vastavuoroisin keinoin Tunteet, tarpeet ja yllykkeet eivät ole jäsentyneitä vaan raakoja, eivätkä itsen hallinnassa Kyky muistella, kertoa ja tunnistaa itse historiallisena ja tulevaisuuteen suuntautuvana heikko Kokemusta värjää usein tyhjyys, ahdistus, kauhu, lamaannus Voivat olla niitä mielensisältöjä joita rikkinäinen minä tiedostamattaan pyrkii siirtämään toiseen oman kehityksensä käynnistämiseksi ja jatkamiseksi

31 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta Peilineuronit tunnistavat toisen liikkeitä, asentoja, eleitä hyvin sensitiivisesti. Ne saavat aikaan simulaation omissa aivoissa ja tunteissa Tunnetartunta: Tunteilla on taipumus siirtyä sanatonta väylää pitkin ihmisten välillä. Tämä mahdollistaa empatian, eli kyvyn tietää miltä tietyllä hetkellä tuntuu olla toinen ihminen Minä puolustaa sisäistä rauhantilaansa työntämällä sietämättömän ulos joko niin että toinen kantaa pahaa, tai niin että toinen asettuu pelastajan asemaan Tästä seuraa helposti mustavalkoinen jako: hyvä/ehjä ja toivo sijoittuvat toiselle puolelle. Pahaa tekevä/eristävä/hylkäävä toiselle puolelle

32 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta Kun asettuu sellaisen toisen mielen kanssa vastaanottavaiseen asemaan, joka on rikkinäinen, saattaa mielten välillä siirtyä myös ns. konkreettisia mielensisältöjä. Ne eivät ole symbolisia. Ne voivat tuntua Tyhjyyden kokemuksina (mielessä ei liiku mitään, mutta on raskas ja ahdistava olo) Omituisina kehon tuntemuksina (raajat, sisätila, seksuaalisuus jne. eivät tunnu tutuilta) Huimauksina Luovuuden tai symbolisen kyvyn salpautumisena Yleisenä levottomuutena tai ahdistuksena ajeeraamisena, eli impulsiivisena toimintana sanallisen ja ymmärtävän toiminnan sijaan

33 Tiedostamaton vuorovaikutus ja tunnetartunta työyhteisössä Minän primitiiviset keinot viestiä ja suojautua ovat hyvin tarttuvia, vaikkakin tiedostamattomasti Ne vetoavat meissä kaikissa oleviin varhaisiin mielen rakenteisiin Todellisuuden lohkoutuminen hyvään ja pahaan on ihmisenä elämisen ajoittainen vääjämätön kohtalo Rikkinäiset mielet saattavat aktivoida tämän meissä. Jos emme tunnista tätä, lohkon puolet näyttämöllistyvät niitä vastaanottavassa yksilömielessä tai ryhmässä Ryhmätasolla ne aktioivat omat varhaiset puolustusmekanismimme ja saavat helposti aikaan ryhmän leiriintymisen: toiset alkavat kantaa hyvää ja toiset pahaa. Ryhmä toisintaa kohteen kokemusmaailmaa: yksinäisyyttä, rikkinäisyyttä, eristymistä, vihaa, pelkoa, ahdistusta, pettymystä..

34 Mikä avuksi? Kuuntele kehoasi: Tunnetko olosi rauhalliseksi ja omaksi itseksesi? Onko minäkokemuksessasi jotakin vierasta, ulkopuolista, outoa tai sirpaleista? Saatko nukuttua vai herättääkö jokin? Vihamieliset mielensisällöt saattavat katkoa unta. Puhu henkilölle, joka edustaa sinulle rauhaa ja turvaa. Puhu luottamuksella tavoitellen kokemustasi, ainainen tietäminen hyljäten Pidä huolta kehostasi: liikunta purkaa ahdistusta, nauti niistä asioista jotka tuovat sinulle hyvää oloa. Lepää, ja vaali omaa aikaasi mutta älä eristäydy Havainnoi työryhmän toimintaa ja nosta asia esille heti jos havaitset lohkoutumista. Käytä työterveyspalveluja tarvittaessa!

35 SIEDÄ, MITÄ ET VOI RATKAISTA RATKAISE ONGELMAT MUISTA HUUMORI TOISTA TOTEUTA TUNNISTA OTA ONGELMAT HAASTEINA ÄLÄ MUREHDI TURHAAN ÄLÄ KIELLÄ ONGELMIA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN IKÄVÄT NOPEASTI TÄRKEÄT ASIAT ENSIN SÄÄSTÄ AIKAASI LIIKU SYÖ JA JUO TERVEELLISESTI RENTOUDU

36 Yhdessä eteenpäin!

37 Kiitos! Johtava työterveyspsykologi Kari Kaarento, PsL Terveystalo Kamppi ja Ruoholahti

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Hoitajan jaksaminen - vaatimuksia - palautteita - onnistumisia. Sirpa Arvonen Kuopio

Hoitajan jaksaminen - vaatimuksia - palautteita - onnistumisia. Sirpa Arvonen Kuopio Hoitajan jaksaminen - vaatimuksia - palautteita - onnistumisia Sirpa Arvonen sirpa.arvonen@hus.fi 29.10.2015 Kuopio Esityksen kulku Mihin voin vaikuttaa? Mitä tunnen? Mielentaidot Miten teen valintoja?

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA Yrittäjien syyshuolto 10.10.2011 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Liisa Hakala Onnistumisten tekeminen näkyväksi Missä asioissa

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työkaari kantaa. Työhyvinvoinnilla tuloksiin Työelämän kehittämisen asiantuntija Tarja Räty, Työturvallisuuskeskus Joensuu

Työkaari kantaa. Työhyvinvoinnilla tuloksiin Työelämän kehittämisen asiantuntija Tarja Räty, Työturvallisuuskeskus Joensuu Työkaari kantaa Työhyvinvoinnilla tuloksiin Työelämän kehittämisen asiantuntija Tarja Räty, Työturvallisuuskeskus Joensuu 24.10.2016 Työturvallisuuskeskus TTK Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Opintoasiainpäivät

Opintoasiainpäivät Opintoasiainpäivät 7.-8.11.2012 Hannele Rapatti Työsuojeluvaltuutettu, Lehtori, TAMK Hannele Rapatti, TAMK 13.11.2012 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN TYÖHYVINVOINNISTA? MITKÄ TEKIJÄT NÄYTTÄISIVÄT TÄMÄN PÄIVÄN

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Jari Korhonen Työterveyshuollon erikoislääkäri, liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys Palvelujohtaja, Siun Sote (1.1.2017-) Petroskoi 7.10.2016

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

TYÖN ILO JA IMU Opinovi ohjaajien ja neuvojien syyspäivät

TYÖN ILO JA IMU Opinovi ohjaajien ja neuvojien syyspäivät TYÖN ILO JA IMU Opinovi ohjaajien ja neuvojien syyspäivät 16112011 Tuija Tähtinen Valmennuksen Vire Oy TYÖN ILO JA IMU 16112011 OHJELMA 1200 Tervetuloa, projektipäällikkö Minna Miikki Vety ja happi kohtaavat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot