Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla 2013-2015"

Transkriptio

1 Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla Palvelumuotoilu ja johtaminen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kehittäminen Salossa Osahankesuunnitelma Salon terveyspalvelut Marita Päivärinne Sara Sarjakoski- Peltola 1

2 SISÄLTÖ 1.TIIVISTELMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS SALON HANKKEEN TAVOITTEET KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY TOIMENPITEET VAIKUTUSTEN SAAVUTTAMISEKSI SALON OSAHANKE Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA AIKATAULUTUS HANKKEEN JUURRUTTAMINEN OSAHANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVIOINTI KUSTANNUSARVIO

3 1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi toteutetaan kolmevuotinen hanke, jonka päätarkoituksena on riskiryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Palveluiden johtamisessa käytetään ja vertaillaan erilaisia johtamis- ja toimintamalleja. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan asiakasta, työntekijää, ja toisaalta parantamaan tiedonkulkua eri viranomaisten välillä ja lisäämään potilasturvallisuutta. Riskiryhmiä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät. Kehittämistyö aloitetaan päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asiakkuuksista. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelumuotoilun keinoin. Salon kaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelujen oikeaikaisessa kohdentamisessa asiakkaalle eri sisääntulokulmista tarkasteltuna. Tavoitteena on löytää asiakasta ja palveluiden tuottajaa tyydyttävä toimintakonsepti. Nähtävissä on ollut palveluiden siiloutuminen ja asiakkaan runsasmuotoisten ongelmien haltuunotto ei ole tapahtunut suunnitelmallisesti. Salon kaupungin terveyspalveluissa on todettu selvittäessä ja analysoitaessa potilasvirtoja palvelujen kohdentuneen määrällisesti marginaaliseen asiakaskuntaan. Muualla havaittu tilanne pätee myös Salossa palvelujen käyttäjäryhmistä. Lähtökohtana on asiakkaan ja palveluntuottajan tasavertaisuus, erityisesti asiakkaan voimavarojen sekä oman asiantuntemuksen korostuminen. Palveluiden käyttäjiä kuullaan vahvemmin palvelujen suunnittelussa ja tavoitteissa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat yksi suuri palveluiden käyttäjäryhmä. Heille suunnattujen palvelujen koordinointi vaatii yhteistä näkemystä ja hallittua yhteistyötä yli hallintorajojen, yhtenäisen palveluprosessin aikaansaamiseksi. Salossa on tavoitteena moniongelmaisten/ mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen järjestäminen hallituksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Salossa tutkimuskohteena on lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä asuvien toimintakyky, terveydentila, kuntoutukselliset tavoitteet sekä asiakasta parhaiten palvelevat asumismuodot. Salon osahankkeessa toteutetaan vuosien Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) seuraavia osa-ohjelmia: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Palvelurakennetta ja peruspalveluita uudistetaan Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Osahankkeessa toteutetaan lisäksi seuraavia valtakunnallisia linjauksia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotuksia: Palvelujen koordinoiminen Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun Tämän osahankkeen suunnitelma tarkentuu hankevalmistelun kuluessa marras-joulukuun 2012 aikana. 3

4 2. Toimintaympäristön ja nykytilan kuvaus Salon kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 sosiaalipalvelujen piirissä olevaa asiakaskuntaa, jolloin suurimpana käyttäjäryhmänä todettiin olevan mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat. Vastaava tilanne tunnistettiin myös lastensuojelun palvelujen piirissä. Voidaan olettaa palvelujen kohdentuvan huomattavissa määrin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Vastaavasti terveyspalveluiden vastaanottokäynneillä on havaittavissa sama ilmiö. Salossa toteutettiin vuonna 2010 kolmannen kerran PYLL- indeksin avulla väestön terveydentilan mittaus. Kolmanneksi eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (14 %). Alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien kehitys oli hälyttävä, nousua oli 25 %. Salon naisilla alkoholiperäiset ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat lisääntyneet lähes kaksinkertaisesti. Niiden kokonaisosuus oli 8 % kaikista menetyksistä, ja noussut jyrkemmin kuin koko maassa keskimäärin. A-klinikan palveluiden käyttäjistä suurin asiakasryhmä sekä miesten että naisten kohdalla ovat vuotiaat. Psykiatrian tulosalueella avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta kohden oli lisääntynyt vuonna 2010 suhteessa vuoteen Vastaavasti taas laitoshoidon hoitopäivät olivat pysyneet lähes samalla tasolla. Vuoden 2011 tulosten mukaan hoitopäivien määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen Psykiatrian tulosalueella on pyritty kehittämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää avohoitopainotteiseksi ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Lisäksi painopiste on ollut perustason palvelujen tukemisessa mm. konsultaatioin sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden määrä terveysasemilla on lisääntynyt, erikoissairaanhoidon siirrettyä näiden potilaiden seurantaa terveysasemille. Mielenterveysseura täydentää julkisia mielenterveyspalveluja. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 %:lla pääasiallisena syynä oli mielenterveydenhäiriö. Salossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,0 (50 henkilöä). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 3,5 (1016henkilöä). Salossa on ennakoitavissa ongelmien lisääntyminen, taloudellisen tilanteen romahdettua ja työttömyyden lisääntyessä nopeasti. Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeita ja -ongelmia voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta. Ensimmäisenä ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa asumisongelmien takia olevat, asunto puuttuu kokonaan tai asumista tukevat palvelut ovat riittämättömät. Toisena ryhmänä ovat tavallisissa kodeissa, joko omistus- tai vuokra-asunnoissa, asuvat mielenterveyskuntoutujat, jolloin osan kohdalla ongelmana ovat riittämättömät asumista tukevat palvelut. Asumisongelmien takia kuntoutujille myös aiheutuu turhia sairaalajaksoja. Kolmantena ovat asunnottomat mielenterveyskuntoutujat. Asunnottomissa on paljon mielenterveyskuntoutujia sekä päihteidenkäyttäjiä. Neljäntenä on kuntoutujille tarkoitettujen asumisyksiköiden uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen tarve. Salon kaupunki ostaa tällä hetkellä 110 mielenterveyskuntoutujalle suunnattuja asumispalveluja Kaupungin omana tuottamana palveluna tarjotaan asumispalveluja 20 mielenterveyskuntoutujalle. Tavoitteena on palvelumuotoilun ja uudelleen organisoinnin keinoin luoda selkeä asumisenpolku mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi asiakkaille tehdään laajamittainen kartoitus asumiseen, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun liittyen yhteistyössä aikuispsykiatrian tulosalueen kanssa. 4

5 3. Salon hankkeen tavoitteet Osahankkeen tavoitteet on jaoteltu paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotiluun sekä mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointiin Salon sosiaali- ja terveystoimessa. 1. Paljon palveluita käyttävien/ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluiden järjestämisen uudistaminen, toimintakonseptin luominen ja kuvaaminen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin 2. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toiminnan tehostuminen 3. Selvitetään mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden piirissä olevien palveluiden uudistamistarpeet asiakkaan näkökulmasta 4. Asiakkaiden itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen 5. Tehostetaan näyttöön perustuvien, toimintamallien käyttöä ja etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja sekä arvioidaan niiden toimivuutta esim. asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Palvelumuotoilun avulla palvelurakenne uudistuu ja asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Mittari: nk pyöröovipotilaiden määrä vähenee 2. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Mitattava tavoite: mielenterveys- ja päihdepalveluiden suurkuluttajien päivystysasiointi ja sairaalahoitopäivät vähenevät. 3. Aiempaa suurempi osa mielenterveys - ja päihdeasiakkaista asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Mittari: asiakas mukana palveluiden suunnittelussa, yleistyy 4. Elämänhallinta lisääntyy. Mittari 15 D pilotointi perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. 5. Hyödynnetään olemassa olevia näyttöön perustuvia menetelmiä ko asiakasryhmien palveluissa ja ohjauksessa sekä kuntoutuksessa. Asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" 4. Kohderyhmän määrittely Osahankkeen kohderyhmänä ovat Salon peruspalveluja käyttävät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat. Alueen mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat asumispalvelujen piirissä. Hankkeen käynnistyessä sovitaan aikuispsykiatrian kanssa yhteisistä toimintakäytännöistä selvityksen suhteen. Lisäksi sovitaan kotiutuksen ohjausmallin pilotointi missä toimintayksikössä malli toteutetaan. 5

6 5. Toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Kehitetään paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista lähtevä toimintamalli yli hallintorajojen tapahtuvalla palvelukonseptilla. Palveluita paljon tarvitsevien hoitoprosessit on saatava paremmin haltuun ja luodaan nykyistä paremmat sekä paikalliset että alueelliset hoito- ja palveluketjut. Tuloksena syntyy selkeät ja johdonmukaiset prosessikokonaisuudet. Lisäksi hyödyntämällä ja kehittämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä voidaan palvelujärjestelmää muotoilla asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy näiden asiakasryhmien kohdalla on erityisesti huomioitava. Palveluja uudelleen suunnittelemalla ja järjestämällä voidaan päästä kustannustehokkaisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vastaavasti toiminnan kehittäminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen taitoja sekä koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Siiloajattelun seurauksena julkiset toimijat eivät ole hahmottaneet palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta, ja luukulta toiselle siirtyminen on tuttua. 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne, mukaan lukien somaattinen terveydentila, hyödyntäen olemassa olevaa tilastotietoa ja muualla tehtyjä selvityksiä. 2. Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. 3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että MT-kuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi, toimintakyvynarviointi sekä suunnitelmallinen kokonaisuus palveluntarpeista lähtien. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tulevien laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille on luotu ohjausmalli. 4. Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen mukana järjestölähtöinen toiminta. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomiointi ja ylläpitäminen. 5. Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (casetyöskentely) siiloutumisen purkaminen Salon osahanke Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Asiakasryhmien määritettelyssä käytetään terveyspalveluiden tietojärjestelmää, tehdään asiakasvirta- analyysi. Lisäksi tehdään yhteistyötä aikuissosiaalityön sekä lastensuojeluyksikön kanssa. Kohderyhmänä tulee olemaan mielenterveys-ja päihdeongelmaiset asiakkaat ja perheet, joissa on lapsia. Terveysteknologiaa hyödynnetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan innovatiivisia toimintamalleja sähköiseen vuoropuheluun asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Keskeiset asiakasryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluita paljon tarvitsevat sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Nämä asiakasryhmät ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen että sosiaali- ja terveyspalevluiden kustannusten kannalta Lähtökohtana asiakkaan itsehoitomahdollisuudet Proaktiivisessa toiminnassa asiakas ottaa vastuuta omasta terveyskäyttäytymisestään. Kehitetään aktiivista yhteistyötä järjestötoiminnan kanssa nivoutuen yhtenä osana toimintaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa toteutuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertainen kohtelu ja terveyserot kaventuvat. 6

7 Kokemusasiantuntijat on otettu mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonseptia pilotoidaan eri terveysasemilla, joissa moniammatilliset tiimit tarjoavat kohderyhmälle matalan kynnyksen palveluita. Oleellista on ammattikuntarajat ja organisaatiot ylittävä saumaton yhteistyö sekä yhteiset asiakas- ja potilasasiakirjat. Matalan kynnyksen psykososiaalisia palveluita kehitetään vahvistamalla luomalla terveysasemille matalan kynnyksen vastaanottotoimintaa. Palvelurakenne tullaan uudistamaan syntyneiden kehittämistarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilu otetaan aktiivisesti käyttöön ja tällä varmistetaan asiakasnäkökulma ja helpotetaan asiakkaan osallistumista palvelujen kehittämiseen. Palvelumuotoilun avulla voidaan testata prototyyppejä, kustannustehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. Palvelumuotoilun avulla syntynyt palveluprosessi on asiakkaalle hyödyllisempi, käytettävämpi, tarkoituksenmukaisempi sekä merkityksellisempi. Moniongelmaiset/mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään kokonaishoitona. Tällöin mm. voidaan tavoitella psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamista linjakkaaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaksi. Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu palveluprosesseissa ja terveyspalveluiden toimintakulttuuri muuttuu monitoimijaiseksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja integroidaan moniongelmaisten palveluja kokonaisuutena. Asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Jatkohoitomahdollisuus pitkäaikaisesti oireileville terveyskeskuksessa olisi mahdollistettava vähintään ryhmätoimintaan. Ammattiryhmien kesken tullaan kokeilemaan ja toteuttamaan uutta työnjakoa. Uutta toimintamallia testataan ja arvioidaan. Hoidon oikea-aikaisuus paranee sekä ennaltaehkäisy tehostuu. Osallisuus sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Palvelumuotoilu (service design) on ajattelu- ja toimintatapa, jossa palvelua pyritään ensin hahmottamaan ja sitten suunnittelemaan asiakkaan näkökulmasta tavoitteena onnistuneet palvelut. Palvelumuotoilussa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä mm. asiakaspolkukartat ja palvelupolkujen kuvaukset: Service Blueprint, Yhteissuunnittelu ja työpajat - design games. Palvelumuotoilussa on hyväksyttävä, että työskentelytapa on iteratiivinen prosessi, jossa asioita ei voida ennakoida etukäteen. Näin ollen suunnittelun lopputulosta muotoutuu prosessin edetessä. Edellytys on johtamisen kehittäminen tukemaan palveluiden uudenlaista kehittelyä/muotoilua. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuunjakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen ja yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen. Uudella moniammatillisella yhteistyöllä voidaan ratkaista asiakkaiden terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia entistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyötä tehdään myös potilas- ym. järjestöjen kanssa. Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry on aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa. Luodaan kiinteä yhteistyön polku järjestöjen toimintaan, ja mahdollistetaan mm. vertaistuki toiminta. 7

8 Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Mielenterveyskuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden terveydentilasta tehdään kokonaisvaltainen arviointi, toimintakyvynarviointi sekä kehitetään kokonaisvaltaista palveluntarpeista lähtevää palvelumallia. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tuleville laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille kehitetään oma palveluiden suunnittelun ohjausmalli/ palvelumuotoilun metodein. Perusterveydenhuollon tason mielenterveyspalvelut ovat ohuet. Kunnan ostopalveluiden osuus psykososiaalisissa ja mielenterveyskuntoutuksen palveluissa yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta on suurempi, kuin somaattisessa terveydenhuollossa. Laitosrakenteita purettaessa ulkoistettuun mielenterveyskuntoutukseen kunnan maksusitoumuksella sijoitettujen potilaiden voinnin ja kuntoutumisen seuranta ei toteudu kattavasti. Erityisesti mielenterveyspotilaiden somaattisen voinnin arviointi ja hoito jää usein vaille huomiota. Salon kaupunki ostaa eri ei-kunnallisilta mielenterveyskuntoutuksen palvelutuottajilta vuosittain n. 110 potilaan kuntouttavat asumispalvelut. Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva kaupungin vastuulla olevien mielenterveyspotilaiden kuntoutumisen toteutumisesta tekemällä selvitys asiasta. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumisesta suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Lisäksi voidaan arvioida ostopalvelujen piirissä olevien asiakkaiden tilaa suhteessa itsenäisesti asuvien kuntoutujien tilaan ja elämänlaatuun. Erityisesti arvioidaan nuorten mielenterveyspotilaiden ja syrjäytymisuhassa olevien palveluiden toteutumista. Asumisratkaisuihin vaikuttavia keskeisiä suunnanmuutoksia ovat sairaalapaikkojen vähentäminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten tuetun asumisen ja palveluasumisen kilpailuttaminen Mielenterveys/päihdeasiakkaista aiempaa suurempi osa asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä laajamittainen selvitys, toimintakyvyn arviointia, kuulemalla asiakasta ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatia yksilökohtainen palvelukonsepti. Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita. Käytetään laadullisia mittareita arvioitaessa asiakkaiden omaa näkemystä kuntoutuksen toteutumista. Mittareiksi valitaan kansallisia Suomen oloihin soveltuvia mittareita arvioimaan asiakkaan hyvinvointia. Uudistetaan palvelurakennetta tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta käyttämällä palvelumuotoilun eri mahdollisuuksia. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että potilaiden osallisuus lisääntyy, ja sitä tukevia rakenteita integroidaan palvelukokonaisuuteen. Hankkeen aikana arvioidaan sekä asumisportaikkomallia että asunto ensin mallia. Asumisportaikkomallissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujan asumisen taidot ja kyvyt ovat vajavaiset. Lähtökohtana on, että asumiskyvyn vahvistumisen myötä kuntoutuja voi siirtyä laitosmaisesta asumisesta kohti tuetumpaa asumista ja vähitellen omaan asuntoon. Asunto ensin mallissa lähtökohtana on pysyvä asunto peruslähtökohta ja edellytys sosiaaliselle kuntoutumiselle. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät pystyvät asumaan omissa asunnoissaan, mikäli heille on järjestetty riittävästi tukea. Tavoitteena on löytää jokaiselle asumispalvelujen piirissä olevalle mielenterveyskuntoutujalle sopiva asumisratkaisu. Salon kaupungissa toteutetaan itse tuotettuina asumispalveluja, jolloin ostopalvelut vähenevät. Kehitetään toimintamalli, jossa eri toimijatahot yhdessä asiakkaan lähtökohdista käsin muotoilevat asiakkaan yksilöllisen asumisenpolun. Kaupungin vuokraasuntojen nopea saanti mahdollisuus itsenäiseen asumiseen kuntoutuneiden kohdalla tulisi mahdollistaa (asunto ensin-toimintamalli). Asumisratkaisuja tehtäessä asunnon järjestymisen lisäksi tulee asettaa muitakin tavoitteita, raitistuminen, toipuminen, ihmissuhteet, mielekäs päivätoiminta ja osallisuuden vahvistamiseen. Palvelujen kehittäminen on jatkuva prosessi, palvelut eivät ole koskaan valmiita. Palvelumuotoilua voidaan myös käyttää asumispalvelujen suunnittelussa. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen on aina tärkeintä, mitä enemmän tiedämme asiakkaistamme sitä vaikuttavampia ja positiivisempia palveluita pystymme tuottamaan. 8

9 5.2.4 Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomioiminen ja ylläpitäminen Terveyshyötymallin soveltaminen hankkeen asiakasryhmään. Tevreyshyötymalli tarjoaa puitteet hoidon järjestämiselle sekä vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman ja näyttöön perustuvan näkökulman perusterveydenhuollon kehittämiseen. Asiakkaille tarjotaan palveluvalikosta monimuotoisia omahoidon tukikeinoja sekä asiakas voimaantuu, ja proaktiivisen henkilökunnan välinen yhteistyö tuottaa mittavaa terveyshyötyä asiakkaalle. Tarvitaan kaikkein ammattiryhmien osaamista ja huomattavasti nykyistä laajempaa palveluvalikoimaa. Tavanomaisten vastaanottokäyntien lisäksi voidaan toteuttaa ryhmävastaanottoja, kontakteja puhelimitse ja Internetin välityksellä. Tärkeä sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden muita osaajia. Case manager toiminnan vaikutuksia, joissakin tutkimuksissa on todettu vähemmän sairaalajaksoja ja/tai päivystyskäyntejä ja vähemmän kuluja Toiminta kohdistutetaan monikäyttäjiin, joilla on erilaisia vastaanottokäyntejä yli 8-10 vuodessa. Päällekkäiset/lisäarvoa tuottamattomat käynnit terveyskeskuksen sisällä että terveyskeskuksen ja sairaaloiden välillä vähentyvät. Painopiste siirtyy enemmän perusterveydenhuoltoon Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveysja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (case- työskentely) purkamalla siiloutumisen ajattelumallia. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. Nykyisin korostetaan erityisesti työssä oppimista ja henkilöstön kouluttamisesta työympäristössä. Työelämän tullessa yhä monimutkaisemmaksi tarvitaan yksilöasiantuntijuuden kehittymistä yhteisöasiantuntijuudeksi. Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista sekä yhteisen ymmärryksen rakentumista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Case- toimintamallin avulla yhdistetään näitä elementtejä tavoitteena mahdollisimman vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Verkostoitumisen avulla päästään paremmin tavoiteltuihin päämääriin, hyödyntämällä toisten erityisosaamista sekä keskittymällä itse omaan osaamisalueeseen. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan verkosto- ja tiimityötaitoja. Koulutus integroidaan työelämään moniammatillisiin ryhmiin, joissa käytetään oppimismenetelmänä PBL- menetelmää. Ryhmät muodostuvat olemassa olevista toimintaympäristöistä. Tuloksena on toimintamalli, joka voidaan integroida oppimisympäristönä työelämän arkeen hyödyntäen verkostoitumista ja ongelmaperusteista voimavarasuuntautunutta osaamista ja oppimista. Taustalla on lisäksi ajatus oppimisen ongelmakeskeisyydestä sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jota voidaan rakentaa oppimisympäristöksi työelämään tarpeisiin. Yhteistoiminnallinen oppiminen ei ole oppimismenetelmä vaan tapa ajatella asioita. Aikuisten oppimisessa käytetään usein yhteistoiminnallisia menetelmiä, koska tällöin voidaan hyödyntää heidän kokemustietoa. Kukin ryhmän jäsenistä on vastuullinen työskentelystä. Moniammatillisuus nähdään asiakaslähtöisen työn yhtenä osiona. Oppimisen näkökulmasta on koettu hyödyllisenä toisilta oppiminen, toisen työn arvostus ja ymmärrys työn sisällöstä. Lisäksi koulutuksellisen lähtökohdan tuominen käsiteltävästä teemasta on edesauttanut menetelmien hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä oppimista eri sektoreilla ja tehostaa yhteistyötä ratkaisukeskeisellä oppimisella eri ammattikuntien välillä. Työelämässä oppiminen on tärkeä elementti ja mahdollistaja. Case-työpajamalli toimii parhaimmillaan oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen välineenä. 9

10 1. Casetapaaminen 2. Casetapaaminen Case Asiakastilanteen käsittely Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Välityöskentelyn täsmentäminen ja oppimistarpeiden kartoittaminen Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Hyvien käytäntöjen ja ongelmakohtien täsmentäminen Toimintakäytännöistä sopiminen Kirjaaminen yhteenveto Prosessi jatkuu Prosessi jatkuu T Y Ö K O K O U K S E T Työpajatoimintaa varten ei luoda erillisiä kokouskäytäntöjä vaan oppimisalusta integroidaan olemassa oleviin työryhmiin. Case-työpajojen kokoonpano on suunniteltu siten, että toimintamallia voidaan soveltaa eri toimialoilla. Luonnolliset yhteistyökumppanit käsiteltävän tapauksen pohjalta kootaan yhteen, jolloin voidaan luoda ja vahvistaa yhteistyösuhteita ja verkottumista. Case-työpajoihin voi osallistua työntekijöitä myös muilta kuin työntekijöiden omilta työskentelyalueilta, jolloin oppiminen ja hyvien toimintatapojen jakaminen mahdollistuu. Työpajatyöskentelyllä on tarkoitus tuoda selkeyttä ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Ryhmän jäsenet voivat tutustua toistensa toimintaan ja toimintatapoihin. 6. Hankkeen organisoituminen ja aikataulutus Hankekokonaisuutta hallinnoi Turun kaupunki, ja Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän sekä puheenjohtajan. Salon osahankkeen vastuuhenkilönä toimii terveyspalveluiden johtaja7johtava lääkäri Sara Sarjakoski- Peltola. Hankkeeseen palkataan kaksi projektityöntekijää (½+½)tai vaihtoehtoisesti yksi työntekijä. Hyödynnetään olemassa olevaa mielenterveys- ja päihdetyönohjausryhmää täydentämällä kokemusasiatuntijoilla. Perustetaan projektitiimi asumispalveluiden sekä paljon palveluita käyttävien lähtökohdista käsin. Hanketyöntekijän tukena on moniammatillinen projektitiimi, johon kuuluu toimijoita eri yhteistyötahoilta. Kokemusasiantuntijat saavat sovitusti palkkion osallistumisestaan työryhmien toimintaan. Terveyden edistämisen koordinaattori osallistuu osittaisella työpanoksen siirrolla hanketyöhön asumispalveluiden osa-alueella, johon sisältyy kehittämis- ja tutkimustyötä. Salon kaupungin osahanke toteutetaan ajalla Vuosi 2013: projektityöntekijöiden rekrytointi kohderyhmien valinta koulutetaan kehittämisprosessissa mukana olevia henkilöitä palvelumuotoilun menetelmiin ja niiden käyttämiseen suunnitellaan asumispalveluihin työväline (mittari) asiakkaiden asumisen, terveydentilan ja toimintakyvyn kartoittamiseksi uusien palveluiden käynnistämin 10

11 Vuosi 2014 Vuosi 2015 uusi toimintamalli jatkuu koulutus etsitään ja kartoitetaan hyvät käytännöt toiminnan mallintamiseksi. hyödynnetään REA- työkalua prosessinkuvauksissa kehitetään hoito- palvelupolkuja toimijoiden kesken kehitetään asumispalveluihin liittyvää mallia, ja aloitetaan mallin kokeilu asumisyksiköissä uusien toimintamallien ja käytäntöjen arviointi hankkeen ja osahankkeen arviointi osahankkeen loppuraportointi Toimintaa ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti koko hankkeen ajan. Loppuarvio tehdään syksyllä Hankkeen juurruttaminen Asiakkaat ja henkilökunta sitoutetaan mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Asiakkaat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti palvelumuotoiluprosessiin. Hankkeen tulokset juurrutetaan pysyväksi käytännöksi ja otetaan käyttöön hankkeen aikana toimintamalliksi osana peruspalveluiden toimintaa. Tavoitteet ovat osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Palvelumuotoilu tulee olemaan osa pysyvää palveluiden suunnittelua ja käytännön työtä. Hankkeen selvitystulosten ja johtopäätösten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia palvelujärjestelmän rakenteisiin. Palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeita, niin että he ovat tasaveroinen asiakasryhmä myös somaattisessa terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. 8. Osahankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeelle luodaan tarkempi viestintäsuunnitelma, joka ohjaa projektinaikaista viestintää, määrittelevät kohderyhmät, viestinnän tavoitteet, keinot ja toimenpiteet. Osahankkeessa kehitettävät toimintamallit kuvataan Innokylän verkkoon. Hanketyön tuloksia esitellään laajaalaisesti kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. 9. Arviointi Arviointisuunnitelma tehdään kevään 2013 aikana. Arvioinnin tekee XXXX. Arvioinnin pääfokus on uusien toimintamallinen vaikuttavuudessa. Lisäksi arvioidaan hankkeen muita osatekijöitä, kuten esim. palvelumuotoiluprosessia, työtapoja, henkilöstötyytyväisyyttä, kustannusvaikuttavuutta ym. Koko hankkeen toteutumisen arviointi toteutetaan säännöllisesti vuosittain väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. Itsearviointi koko hankkeen aikana hyödyntäen erilaisia itse arvioinnin menetelmiä. 11

12 Vertaisarviointia toteutetaan samanlaisessa toimintaympäristössä toimivien hankkeiden kanssa. Ennakkoarviointi (IVA/EVA) viedään läpi kaikissa päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Opinnäytetöitä tehdään yhteistyössä Turun AMK:n kanssa sekä mahdollisesti laajempi tutkimustyö yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi osallistutaan koko hanketta koskevaan arviointiin. 10. Kustannusarvio Osahankkeen kustannukset ovat yhteensä euroa, josta Salon kaupungin omarahoitusosuus on euroa. en lisäksi salon kaupunki maksaa omarahoitusosuutta hankehallinnoinnista sekä muista yhteisistä menoista noin euroa. osahankkeiden kesken jaetaan muut yhteiset kulut suhteessa kunkin osahankkeen talousarvioon. kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2013 osahankkeesta tulee kustannuksia neljälle kuukaudelle ja vuonna 2015 yhdeksälle kuukaudelle. Osahankkeen kustannukset muodostuvat haketyöhön palkattavasta henkilöstöstä. Osahankkeeseen palkataan yksi hanketyöntekijä tai mahdollisesti kaksi hanketyöntekijää (50 % + 50 % työajasta) Lisäksi terveyden edistämisen koordinaattorin työpanoksesta osa osoitetaan hankkeelle. Muu hanketyötä tukeva työpanos saadaan peruspalveluiden, psykiatrian tulosalueen sekä muiden toimijoiden omaan työhön kuuluvana. Samoin yhteistyö saman hankekokonaisuuden Porin, Rauman ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa tuottaa lisäarvoa. 12

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot