Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla
|
|
- Tapio Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla Palvelumuotoilu ja johtaminen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kehittäminen Salossa Osahankesuunnitelma Salon terveyspalvelut Marita Päivärinne Sara Sarjakoski- Peltola 1
2 SISÄLTÖ 1.TIIVISTELMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS SALON HANKKEEN TAVOITTEET KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY TOIMENPITEET VAIKUTUSTEN SAAVUTTAMISEKSI SALON OSAHANKE Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA AIKATAULUTUS HANKKEEN JUURRUTTAMINEN OSAHANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVIOINTI KUSTANNUSARVIO
3 1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi toteutetaan kolmevuotinen hanke, jonka päätarkoituksena on riskiryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Palveluiden johtamisessa käytetään ja vertaillaan erilaisia johtamis- ja toimintamalleja. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan asiakasta, työntekijää, ja toisaalta parantamaan tiedonkulkua eri viranomaisten välillä ja lisäämään potilasturvallisuutta. Riskiryhmiä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät. Kehittämistyö aloitetaan päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asiakkuuksista. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelumuotoilun keinoin. Salon kaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelujen oikeaikaisessa kohdentamisessa asiakkaalle eri sisääntulokulmista tarkasteltuna. Tavoitteena on löytää asiakasta ja palveluiden tuottajaa tyydyttävä toimintakonsepti. Nähtävissä on ollut palveluiden siiloutuminen ja asiakkaan runsasmuotoisten ongelmien haltuunotto ei ole tapahtunut suunnitelmallisesti. Salon kaupungin terveyspalveluissa on todettu selvittäessä ja analysoitaessa potilasvirtoja palvelujen kohdentuneen määrällisesti marginaaliseen asiakaskuntaan. Muualla havaittu tilanne pätee myös Salossa palvelujen käyttäjäryhmistä. Lähtökohtana on asiakkaan ja palveluntuottajan tasavertaisuus, erityisesti asiakkaan voimavarojen sekä oman asiantuntemuksen korostuminen. Palveluiden käyttäjiä kuullaan vahvemmin palvelujen suunnittelussa ja tavoitteissa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat yksi suuri palveluiden käyttäjäryhmä. Heille suunnattujen palvelujen koordinointi vaatii yhteistä näkemystä ja hallittua yhteistyötä yli hallintorajojen, yhtenäisen palveluprosessin aikaansaamiseksi. Salossa on tavoitteena moniongelmaisten/ mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen järjestäminen hallituksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Salossa tutkimuskohteena on lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä asuvien toimintakyky, terveydentila, kuntoutukselliset tavoitteet sekä asiakasta parhaiten palvelevat asumismuodot. Salon osahankkeessa toteutetaan vuosien Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) seuraavia osa-ohjelmia: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Palvelurakennetta ja peruspalveluita uudistetaan Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Osahankkeessa toteutetaan lisäksi seuraavia valtakunnallisia linjauksia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotuksia: Palvelujen koordinoiminen Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun Tämän osahankkeen suunnitelma tarkentuu hankevalmistelun kuluessa marras-joulukuun 2012 aikana. 3
4 2. Toimintaympäristön ja nykytilan kuvaus Salon kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 sosiaalipalvelujen piirissä olevaa asiakaskuntaa, jolloin suurimpana käyttäjäryhmänä todettiin olevan mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat. Vastaava tilanne tunnistettiin myös lastensuojelun palvelujen piirissä. Voidaan olettaa palvelujen kohdentuvan huomattavissa määrin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Vastaavasti terveyspalveluiden vastaanottokäynneillä on havaittavissa sama ilmiö. Salossa toteutettiin vuonna 2010 kolmannen kerran PYLL- indeksin avulla väestön terveydentilan mittaus. Kolmanneksi eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (14 %). Alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien kehitys oli hälyttävä, nousua oli 25 %. Salon naisilla alkoholiperäiset ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat lisääntyneet lähes kaksinkertaisesti. Niiden kokonaisosuus oli 8 % kaikista menetyksistä, ja noussut jyrkemmin kuin koko maassa keskimäärin. A-klinikan palveluiden käyttäjistä suurin asiakasryhmä sekä miesten että naisten kohdalla ovat vuotiaat. Psykiatrian tulosalueella avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta kohden oli lisääntynyt vuonna 2010 suhteessa vuoteen Vastaavasti taas laitoshoidon hoitopäivät olivat pysyneet lähes samalla tasolla. Vuoden 2011 tulosten mukaan hoitopäivien määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen Psykiatrian tulosalueella on pyritty kehittämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää avohoitopainotteiseksi ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Lisäksi painopiste on ollut perustason palvelujen tukemisessa mm. konsultaatioin sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden määrä terveysasemilla on lisääntynyt, erikoissairaanhoidon siirrettyä näiden potilaiden seurantaa terveysasemille. Mielenterveysseura täydentää julkisia mielenterveyspalveluja. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 %:lla pääasiallisena syynä oli mielenterveydenhäiriö. Salossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,0 (50 henkilöä). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 3,5 (1016henkilöä). Salossa on ennakoitavissa ongelmien lisääntyminen, taloudellisen tilanteen romahdettua ja työttömyyden lisääntyessä nopeasti. Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeita ja -ongelmia voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta. Ensimmäisenä ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa asumisongelmien takia olevat, asunto puuttuu kokonaan tai asumista tukevat palvelut ovat riittämättömät. Toisena ryhmänä ovat tavallisissa kodeissa, joko omistus- tai vuokra-asunnoissa, asuvat mielenterveyskuntoutujat, jolloin osan kohdalla ongelmana ovat riittämättömät asumista tukevat palvelut. Asumisongelmien takia kuntoutujille myös aiheutuu turhia sairaalajaksoja. Kolmantena ovat asunnottomat mielenterveyskuntoutujat. Asunnottomissa on paljon mielenterveyskuntoutujia sekä päihteidenkäyttäjiä. Neljäntenä on kuntoutujille tarkoitettujen asumisyksiköiden uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen tarve. Salon kaupunki ostaa tällä hetkellä 110 mielenterveyskuntoutujalle suunnattuja asumispalveluja Kaupungin omana tuottamana palveluna tarjotaan asumispalveluja 20 mielenterveyskuntoutujalle. Tavoitteena on palvelumuotoilun ja uudelleen organisoinnin keinoin luoda selkeä asumisenpolku mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi asiakkaille tehdään laajamittainen kartoitus asumiseen, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun liittyen yhteistyössä aikuispsykiatrian tulosalueen kanssa. 4
5 3. Salon hankkeen tavoitteet Osahankkeen tavoitteet on jaoteltu paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotiluun sekä mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointiin Salon sosiaali- ja terveystoimessa. 1. Paljon palveluita käyttävien/ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluiden järjestämisen uudistaminen, toimintakonseptin luominen ja kuvaaminen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin 2. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toiminnan tehostuminen 3. Selvitetään mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden piirissä olevien palveluiden uudistamistarpeet asiakkaan näkökulmasta 4. Asiakkaiden itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen 5. Tehostetaan näyttöön perustuvien, toimintamallien käyttöä ja etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja sekä arvioidaan niiden toimivuutta esim. asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Palvelumuotoilun avulla palvelurakenne uudistuu ja asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Mittari: nk pyöröovipotilaiden määrä vähenee 2. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Mitattava tavoite: mielenterveys- ja päihdepalveluiden suurkuluttajien päivystysasiointi ja sairaalahoitopäivät vähenevät. 3. Aiempaa suurempi osa mielenterveys - ja päihdeasiakkaista asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Mittari: asiakas mukana palveluiden suunnittelussa, yleistyy 4. Elämänhallinta lisääntyy. Mittari 15 D pilotointi perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. 5. Hyödynnetään olemassa olevia näyttöön perustuvia menetelmiä ko asiakasryhmien palveluissa ja ohjauksessa sekä kuntoutuksessa. Asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" 4. Kohderyhmän määrittely Osahankkeen kohderyhmänä ovat Salon peruspalveluja käyttävät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat. Alueen mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat asumispalvelujen piirissä. Hankkeen käynnistyessä sovitaan aikuispsykiatrian kanssa yhteisistä toimintakäytännöistä selvityksen suhteen. Lisäksi sovitaan kotiutuksen ohjausmallin pilotointi missä toimintayksikössä malli toteutetaan. 5
6 5. Toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Kehitetään paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista lähtevä toimintamalli yli hallintorajojen tapahtuvalla palvelukonseptilla. Palveluita paljon tarvitsevien hoitoprosessit on saatava paremmin haltuun ja luodaan nykyistä paremmat sekä paikalliset että alueelliset hoito- ja palveluketjut. Tuloksena syntyy selkeät ja johdonmukaiset prosessikokonaisuudet. Lisäksi hyödyntämällä ja kehittämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä voidaan palvelujärjestelmää muotoilla asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy näiden asiakasryhmien kohdalla on erityisesti huomioitava. Palveluja uudelleen suunnittelemalla ja järjestämällä voidaan päästä kustannustehokkaisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vastaavasti toiminnan kehittäminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen taitoja sekä koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Siiloajattelun seurauksena julkiset toimijat eivät ole hahmottaneet palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta, ja luukulta toiselle siirtyminen on tuttua. 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne, mukaan lukien somaattinen terveydentila, hyödyntäen olemassa olevaa tilastotietoa ja muualla tehtyjä selvityksiä. 2. Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. 3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että MT-kuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi, toimintakyvynarviointi sekä suunnitelmallinen kokonaisuus palveluntarpeista lähtien. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tulevien laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille on luotu ohjausmalli. 4. Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen mukana järjestölähtöinen toiminta. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomiointi ja ylläpitäminen. 5. Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (casetyöskentely) siiloutumisen purkaminen Salon osahanke Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Asiakasryhmien määritettelyssä käytetään terveyspalveluiden tietojärjestelmää, tehdään asiakasvirta- analyysi. Lisäksi tehdään yhteistyötä aikuissosiaalityön sekä lastensuojeluyksikön kanssa. Kohderyhmänä tulee olemaan mielenterveys-ja päihdeongelmaiset asiakkaat ja perheet, joissa on lapsia. Terveysteknologiaa hyödynnetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan innovatiivisia toimintamalleja sähköiseen vuoropuheluun asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Keskeiset asiakasryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluita paljon tarvitsevat sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Nämä asiakasryhmät ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen että sosiaali- ja terveyspalevluiden kustannusten kannalta Lähtökohtana asiakkaan itsehoitomahdollisuudet Proaktiivisessa toiminnassa asiakas ottaa vastuuta omasta terveyskäyttäytymisestään. Kehitetään aktiivista yhteistyötä järjestötoiminnan kanssa nivoutuen yhtenä osana toimintaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa toteutuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertainen kohtelu ja terveyserot kaventuvat. 6
7 Kokemusasiantuntijat on otettu mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonseptia pilotoidaan eri terveysasemilla, joissa moniammatilliset tiimit tarjoavat kohderyhmälle matalan kynnyksen palveluita. Oleellista on ammattikuntarajat ja organisaatiot ylittävä saumaton yhteistyö sekä yhteiset asiakas- ja potilasasiakirjat. Matalan kynnyksen psykososiaalisia palveluita kehitetään vahvistamalla luomalla terveysasemille matalan kynnyksen vastaanottotoimintaa. Palvelurakenne tullaan uudistamaan syntyneiden kehittämistarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilu otetaan aktiivisesti käyttöön ja tällä varmistetaan asiakasnäkökulma ja helpotetaan asiakkaan osallistumista palvelujen kehittämiseen. Palvelumuotoilun avulla voidaan testata prototyyppejä, kustannustehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. Palvelumuotoilun avulla syntynyt palveluprosessi on asiakkaalle hyödyllisempi, käytettävämpi, tarkoituksenmukaisempi sekä merkityksellisempi. Moniongelmaiset/mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään kokonaishoitona. Tällöin mm. voidaan tavoitella psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamista linjakkaaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaksi. Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu palveluprosesseissa ja terveyspalveluiden toimintakulttuuri muuttuu monitoimijaiseksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja integroidaan moniongelmaisten palveluja kokonaisuutena. Asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Jatkohoitomahdollisuus pitkäaikaisesti oireileville terveyskeskuksessa olisi mahdollistettava vähintään ryhmätoimintaan. Ammattiryhmien kesken tullaan kokeilemaan ja toteuttamaan uutta työnjakoa. Uutta toimintamallia testataan ja arvioidaan. Hoidon oikea-aikaisuus paranee sekä ennaltaehkäisy tehostuu. Osallisuus sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Palvelumuotoilu (service design) on ajattelu- ja toimintatapa, jossa palvelua pyritään ensin hahmottamaan ja sitten suunnittelemaan asiakkaan näkökulmasta tavoitteena onnistuneet palvelut. Palvelumuotoilussa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä mm. asiakaspolkukartat ja palvelupolkujen kuvaukset: Service Blueprint, Yhteissuunnittelu ja työpajat - design games. Palvelumuotoilussa on hyväksyttävä, että työskentelytapa on iteratiivinen prosessi, jossa asioita ei voida ennakoida etukäteen. Näin ollen suunnittelun lopputulosta muotoutuu prosessin edetessä. Edellytys on johtamisen kehittäminen tukemaan palveluiden uudenlaista kehittelyä/muotoilua. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuunjakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen ja yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen. Uudella moniammatillisella yhteistyöllä voidaan ratkaista asiakkaiden terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia entistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyötä tehdään myös potilas- ym. järjestöjen kanssa. Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry on aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa. Luodaan kiinteä yhteistyön polku järjestöjen toimintaan, ja mahdollistetaan mm. vertaistuki toiminta. 7
8 Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Mielenterveyskuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden terveydentilasta tehdään kokonaisvaltainen arviointi, toimintakyvynarviointi sekä kehitetään kokonaisvaltaista palveluntarpeista lähtevää palvelumallia. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tuleville laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille kehitetään oma palveluiden suunnittelun ohjausmalli/ palvelumuotoilun metodein. Perusterveydenhuollon tason mielenterveyspalvelut ovat ohuet. Kunnan ostopalveluiden osuus psykososiaalisissa ja mielenterveyskuntoutuksen palveluissa yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta on suurempi, kuin somaattisessa terveydenhuollossa. Laitosrakenteita purettaessa ulkoistettuun mielenterveyskuntoutukseen kunnan maksusitoumuksella sijoitettujen potilaiden voinnin ja kuntoutumisen seuranta ei toteudu kattavasti. Erityisesti mielenterveyspotilaiden somaattisen voinnin arviointi ja hoito jää usein vaille huomiota. Salon kaupunki ostaa eri ei-kunnallisilta mielenterveyskuntoutuksen palvelutuottajilta vuosittain n. 110 potilaan kuntouttavat asumispalvelut. Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva kaupungin vastuulla olevien mielenterveyspotilaiden kuntoutumisen toteutumisesta tekemällä selvitys asiasta. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumisesta suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Lisäksi voidaan arvioida ostopalvelujen piirissä olevien asiakkaiden tilaa suhteessa itsenäisesti asuvien kuntoutujien tilaan ja elämänlaatuun. Erityisesti arvioidaan nuorten mielenterveyspotilaiden ja syrjäytymisuhassa olevien palveluiden toteutumista. Asumisratkaisuihin vaikuttavia keskeisiä suunnanmuutoksia ovat sairaalapaikkojen vähentäminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten tuetun asumisen ja palveluasumisen kilpailuttaminen Mielenterveys/päihdeasiakkaista aiempaa suurempi osa asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä laajamittainen selvitys, toimintakyvyn arviointia, kuulemalla asiakasta ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatia yksilökohtainen palvelukonsepti. Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita. Käytetään laadullisia mittareita arvioitaessa asiakkaiden omaa näkemystä kuntoutuksen toteutumista. Mittareiksi valitaan kansallisia Suomen oloihin soveltuvia mittareita arvioimaan asiakkaan hyvinvointia. Uudistetaan palvelurakennetta tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta käyttämällä palvelumuotoilun eri mahdollisuuksia. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että potilaiden osallisuus lisääntyy, ja sitä tukevia rakenteita integroidaan palvelukokonaisuuteen. Hankkeen aikana arvioidaan sekä asumisportaikkomallia että asunto ensin mallia. Asumisportaikkomallissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujan asumisen taidot ja kyvyt ovat vajavaiset. Lähtökohtana on, että asumiskyvyn vahvistumisen myötä kuntoutuja voi siirtyä laitosmaisesta asumisesta kohti tuetumpaa asumista ja vähitellen omaan asuntoon. Asunto ensin mallissa lähtökohtana on pysyvä asunto peruslähtökohta ja edellytys sosiaaliselle kuntoutumiselle. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät pystyvät asumaan omissa asunnoissaan, mikäli heille on järjestetty riittävästi tukea. Tavoitteena on löytää jokaiselle asumispalvelujen piirissä olevalle mielenterveyskuntoutujalle sopiva asumisratkaisu. Salon kaupungissa toteutetaan itse tuotettuina asumispalveluja, jolloin ostopalvelut vähenevät. Kehitetään toimintamalli, jossa eri toimijatahot yhdessä asiakkaan lähtökohdista käsin muotoilevat asiakkaan yksilöllisen asumisenpolun. Kaupungin vuokraasuntojen nopea saanti mahdollisuus itsenäiseen asumiseen kuntoutuneiden kohdalla tulisi mahdollistaa (asunto ensin-toimintamalli). Asumisratkaisuja tehtäessä asunnon järjestymisen lisäksi tulee asettaa muitakin tavoitteita, raitistuminen, toipuminen, ihmissuhteet, mielekäs päivätoiminta ja osallisuuden vahvistamiseen. Palvelujen kehittäminen on jatkuva prosessi, palvelut eivät ole koskaan valmiita. Palvelumuotoilua voidaan myös käyttää asumispalvelujen suunnittelussa. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen on aina tärkeintä, mitä enemmän tiedämme asiakkaistamme sitä vaikuttavampia ja positiivisempia palveluita pystymme tuottamaan. 8
9 5.2.4 Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomioiminen ja ylläpitäminen Terveyshyötymallin soveltaminen hankkeen asiakasryhmään. Tevreyshyötymalli tarjoaa puitteet hoidon järjestämiselle sekä vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman ja näyttöön perustuvan näkökulman perusterveydenhuollon kehittämiseen. Asiakkaille tarjotaan palveluvalikosta monimuotoisia omahoidon tukikeinoja sekä asiakas voimaantuu, ja proaktiivisen henkilökunnan välinen yhteistyö tuottaa mittavaa terveyshyötyä asiakkaalle. Tarvitaan kaikkein ammattiryhmien osaamista ja huomattavasti nykyistä laajempaa palveluvalikoimaa. Tavanomaisten vastaanottokäyntien lisäksi voidaan toteuttaa ryhmävastaanottoja, kontakteja puhelimitse ja Internetin välityksellä. Tärkeä sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden muita osaajia. Case manager toiminnan vaikutuksia, joissakin tutkimuksissa on todettu vähemmän sairaalajaksoja ja/tai päivystyskäyntejä ja vähemmän kuluja Toiminta kohdistutetaan monikäyttäjiin, joilla on erilaisia vastaanottokäyntejä yli 8-10 vuodessa. Päällekkäiset/lisäarvoa tuottamattomat käynnit terveyskeskuksen sisällä että terveyskeskuksen ja sairaaloiden välillä vähentyvät. Painopiste siirtyy enemmän perusterveydenhuoltoon Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveysja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (case- työskentely) purkamalla siiloutumisen ajattelumallia. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. Nykyisin korostetaan erityisesti työssä oppimista ja henkilöstön kouluttamisesta työympäristössä. Työelämän tullessa yhä monimutkaisemmaksi tarvitaan yksilöasiantuntijuuden kehittymistä yhteisöasiantuntijuudeksi. Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista sekä yhteisen ymmärryksen rakentumista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Case- toimintamallin avulla yhdistetään näitä elementtejä tavoitteena mahdollisimman vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Verkostoitumisen avulla päästään paremmin tavoiteltuihin päämääriin, hyödyntämällä toisten erityisosaamista sekä keskittymällä itse omaan osaamisalueeseen. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan verkosto- ja tiimityötaitoja. Koulutus integroidaan työelämään moniammatillisiin ryhmiin, joissa käytetään oppimismenetelmänä PBL- menetelmää. Ryhmät muodostuvat olemassa olevista toimintaympäristöistä. Tuloksena on toimintamalli, joka voidaan integroida oppimisympäristönä työelämän arkeen hyödyntäen verkostoitumista ja ongelmaperusteista voimavarasuuntautunutta osaamista ja oppimista. Taustalla on lisäksi ajatus oppimisen ongelmakeskeisyydestä sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jota voidaan rakentaa oppimisympäristöksi työelämään tarpeisiin. Yhteistoiminnallinen oppiminen ei ole oppimismenetelmä vaan tapa ajatella asioita. Aikuisten oppimisessa käytetään usein yhteistoiminnallisia menetelmiä, koska tällöin voidaan hyödyntää heidän kokemustietoa. Kukin ryhmän jäsenistä on vastuullinen työskentelystä. Moniammatillisuus nähdään asiakaslähtöisen työn yhtenä osiona. Oppimisen näkökulmasta on koettu hyödyllisenä toisilta oppiminen, toisen työn arvostus ja ymmärrys työn sisällöstä. Lisäksi koulutuksellisen lähtökohdan tuominen käsiteltävästä teemasta on edesauttanut menetelmien hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä oppimista eri sektoreilla ja tehostaa yhteistyötä ratkaisukeskeisellä oppimisella eri ammattikuntien välillä. Työelämässä oppiminen on tärkeä elementti ja mahdollistaja. Case-työpajamalli toimii parhaimmillaan oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen välineenä. 9
10 1. Casetapaaminen 2. Casetapaaminen Case Asiakastilanteen käsittely Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Välityöskentelyn täsmentäminen ja oppimistarpeiden kartoittaminen Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Hyvien käytäntöjen ja ongelmakohtien täsmentäminen Toimintakäytännöistä sopiminen Kirjaaminen yhteenveto Prosessi jatkuu Prosessi jatkuu T Y Ö K O K O U K S E T Työpajatoimintaa varten ei luoda erillisiä kokouskäytäntöjä vaan oppimisalusta integroidaan olemassa oleviin työryhmiin. Case-työpajojen kokoonpano on suunniteltu siten, että toimintamallia voidaan soveltaa eri toimialoilla. Luonnolliset yhteistyökumppanit käsiteltävän tapauksen pohjalta kootaan yhteen, jolloin voidaan luoda ja vahvistaa yhteistyösuhteita ja verkottumista. Case-työpajoihin voi osallistua työntekijöitä myös muilta kuin työntekijöiden omilta työskentelyalueilta, jolloin oppiminen ja hyvien toimintatapojen jakaminen mahdollistuu. Työpajatyöskentelyllä on tarkoitus tuoda selkeyttä ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Ryhmän jäsenet voivat tutustua toistensa toimintaan ja toimintatapoihin. 6. Hankkeen organisoituminen ja aikataulutus Hankekokonaisuutta hallinnoi Turun kaupunki, ja Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän sekä puheenjohtajan. Salon osahankkeen vastuuhenkilönä toimii terveyspalveluiden johtaja7johtava lääkäri Sara Sarjakoski- Peltola. Hankkeeseen palkataan kaksi projektityöntekijää (½+½)tai vaihtoehtoisesti yksi työntekijä. Hyödynnetään olemassa olevaa mielenterveys- ja päihdetyönohjausryhmää täydentämällä kokemusasiatuntijoilla. Perustetaan projektitiimi asumispalveluiden sekä paljon palveluita käyttävien lähtökohdista käsin. Hanketyöntekijän tukena on moniammatillinen projektitiimi, johon kuuluu toimijoita eri yhteistyötahoilta. Kokemusasiantuntijat saavat sovitusti palkkion osallistumisestaan työryhmien toimintaan. Terveyden edistämisen koordinaattori osallistuu osittaisella työpanoksen siirrolla hanketyöhön asumispalveluiden osa-alueella, johon sisältyy kehittämis- ja tutkimustyötä. Salon kaupungin osahanke toteutetaan ajalla Vuosi 2013: projektityöntekijöiden rekrytointi kohderyhmien valinta koulutetaan kehittämisprosessissa mukana olevia henkilöitä palvelumuotoilun menetelmiin ja niiden käyttämiseen suunnitellaan asumispalveluihin työväline (mittari) asiakkaiden asumisen, terveydentilan ja toimintakyvyn kartoittamiseksi uusien palveluiden käynnistämin 10
11 Vuosi 2014 Vuosi 2015 uusi toimintamalli jatkuu koulutus etsitään ja kartoitetaan hyvät käytännöt toiminnan mallintamiseksi. hyödynnetään REA- työkalua prosessinkuvauksissa kehitetään hoito- palvelupolkuja toimijoiden kesken kehitetään asumispalveluihin liittyvää mallia, ja aloitetaan mallin kokeilu asumisyksiköissä uusien toimintamallien ja käytäntöjen arviointi hankkeen ja osahankkeen arviointi osahankkeen loppuraportointi Toimintaa ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti koko hankkeen ajan. Loppuarvio tehdään syksyllä Hankkeen juurruttaminen Asiakkaat ja henkilökunta sitoutetaan mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Asiakkaat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti palvelumuotoiluprosessiin. Hankkeen tulokset juurrutetaan pysyväksi käytännöksi ja otetaan käyttöön hankkeen aikana toimintamalliksi osana peruspalveluiden toimintaa. Tavoitteet ovat osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Palvelumuotoilu tulee olemaan osa pysyvää palveluiden suunnittelua ja käytännön työtä. Hankkeen selvitystulosten ja johtopäätösten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia palvelujärjestelmän rakenteisiin. Palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeita, niin että he ovat tasaveroinen asiakasryhmä myös somaattisessa terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. 8. Osahankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeelle luodaan tarkempi viestintäsuunnitelma, joka ohjaa projektinaikaista viestintää, määrittelevät kohderyhmät, viestinnän tavoitteet, keinot ja toimenpiteet. Osahankkeessa kehitettävät toimintamallit kuvataan Innokylän verkkoon. Hanketyön tuloksia esitellään laajaalaisesti kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. 9. Arviointi Arviointisuunnitelma tehdään kevään 2013 aikana. Arvioinnin tekee XXXX. Arvioinnin pääfokus on uusien toimintamallinen vaikuttavuudessa. Lisäksi arvioidaan hankkeen muita osatekijöitä, kuten esim. palvelumuotoiluprosessia, työtapoja, henkilöstötyytyväisyyttä, kustannusvaikuttavuutta ym. Koko hankkeen toteutumisen arviointi toteutetaan säännöllisesti vuosittain väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. Itsearviointi koko hankkeen aikana hyödyntäen erilaisia itse arvioinnin menetelmiä. 11
12 Vertaisarviointia toteutetaan samanlaisessa toimintaympäristössä toimivien hankkeiden kanssa. Ennakkoarviointi (IVA/EVA) viedään läpi kaikissa päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Opinnäytetöitä tehdään yhteistyössä Turun AMK:n kanssa sekä mahdollisesti laajempi tutkimustyö yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi osallistutaan koko hanketta koskevaan arviointiin. 10. Kustannusarvio Osahankkeen kustannukset ovat yhteensä euroa, josta Salon kaupungin omarahoitusosuus on euroa. en lisäksi salon kaupunki maksaa omarahoitusosuutta hankehallinnoinnista sekä muista yhteisistä menoista noin euroa. osahankkeiden kesken jaetaan muut yhteiset kulut suhteessa kunkin osahankkeen talousarvioon. kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2013 osahankkeesta tulee kustannuksia neljälle kuukaudelle ja vuonna 2015 yhdeksälle kuukaudelle. Osahankkeen kustannukset muodostuvat haketyöhön palkattavasta henkilöstöstä. Osahankkeeseen palkataan yksi hanketyöntekijä tai mahdollisesti kaksi hanketyöntekijää (50 % + 50 % työajasta) Lisäksi terveyden edistämisen koordinaattorin työpanoksesta osa osoitetaan hankkeelle. Muu hanketyötä tukeva työpanos saadaan peruspalveluiden, psykiatrian tulosalueen sekä muiden toimijoiden omaan työhön kuuluvana. Samoin yhteistyö saman hankekokonaisuuden Porin, Rauman ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa tuottaa lisäarvoa. 12
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotErityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSalon hyvät käytännöt ja pulmakohdat
Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotHankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013
Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
LisätiedotKuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella
Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotHyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen
Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus 2018 Kannisto/Toppinen HYVINVOINTIKESKUSTEN TOIMINTA- AJATUS 1.Tuotamme turkulaisille ikäihmisille joustavasti monipuolisia palveluita, jotka edistävät terveyttä ja
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotSosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
Lisätiedot