Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla 2013-2015"

Transkriptio

1 Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla Palvelumuotoilu ja johtaminen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kehittäminen Salossa Osahankesuunnitelma Salon terveyspalvelut Marita Päivärinne Sara Sarjakoski- Peltola 1

2 SISÄLTÖ 1.TIIVISTELMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS SALON HANKKEEN TAVOITTEET KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY TOIMENPITEET VAIKUTUSTEN SAAVUTTAMISEKSI SALON OSAHANKE Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA AIKATAULUTUS HANKKEEN JUURRUTTAMINEN OSAHANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVIOINTI KUSTANNUSARVIO

3 1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi toteutetaan kolmevuotinen hanke, jonka päätarkoituksena on riskiryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Palveluiden johtamisessa käytetään ja vertaillaan erilaisia johtamis- ja toimintamalleja. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan asiakasta, työntekijää, ja toisaalta parantamaan tiedonkulkua eri viranomaisten välillä ja lisäämään potilasturvallisuutta. Riskiryhmiä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät. Kehittämistyö aloitetaan päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asiakkuuksista. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelumuotoilun keinoin. Salon kaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelujen oikeaikaisessa kohdentamisessa asiakkaalle eri sisääntulokulmista tarkasteltuna. Tavoitteena on löytää asiakasta ja palveluiden tuottajaa tyydyttävä toimintakonsepti. Nähtävissä on ollut palveluiden siiloutuminen ja asiakkaan runsasmuotoisten ongelmien haltuunotto ei ole tapahtunut suunnitelmallisesti. Salon kaupungin terveyspalveluissa on todettu selvittäessä ja analysoitaessa potilasvirtoja palvelujen kohdentuneen määrällisesti marginaaliseen asiakaskuntaan. Muualla havaittu tilanne pätee myös Salossa palvelujen käyttäjäryhmistä. Lähtökohtana on asiakkaan ja palveluntuottajan tasavertaisuus, erityisesti asiakkaan voimavarojen sekä oman asiantuntemuksen korostuminen. Palveluiden käyttäjiä kuullaan vahvemmin palvelujen suunnittelussa ja tavoitteissa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat yksi suuri palveluiden käyttäjäryhmä. Heille suunnattujen palvelujen koordinointi vaatii yhteistä näkemystä ja hallittua yhteistyötä yli hallintorajojen, yhtenäisen palveluprosessin aikaansaamiseksi. Salossa on tavoitteena moniongelmaisten/ mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen järjestäminen hallituksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Salossa tutkimuskohteena on lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä asuvien toimintakyky, terveydentila, kuntoutukselliset tavoitteet sekä asiakasta parhaiten palvelevat asumismuodot. Salon osahankkeessa toteutetaan vuosien Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) seuraavia osa-ohjelmia: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Palvelurakennetta ja peruspalveluita uudistetaan Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Osahankkeessa toteutetaan lisäksi seuraavia valtakunnallisia linjauksia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotuksia: Palvelujen koordinoiminen Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun Tämän osahankkeen suunnitelma tarkentuu hankevalmistelun kuluessa marras-joulukuun 2012 aikana. 3

4 2. Toimintaympäristön ja nykytilan kuvaus Salon kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 sosiaalipalvelujen piirissä olevaa asiakaskuntaa, jolloin suurimpana käyttäjäryhmänä todettiin olevan mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat. Vastaava tilanne tunnistettiin myös lastensuojelun palvelujen piirissä. Voidaan olettaa palvelujen kohdentuvan huomattavissa määrin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Vastaavasti terveyspalveluiden vastaanottokäynneillä on havaittavissa sama ilmiö. Salossa toteutettiin vuonna 2010 kolmannen kerran PYLL- indeksin avulla väestön terveydentilan mittaus. Kolmanneksi eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (14 %). Alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien kehitys oli hälyttävä, nousua oli 25 %. Salon naisilla alkoholiperäiset ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat lisääntyneet lähes kaksinkertaisesti. Niiden kokonaisosuus oli 8 % kaikista menetyksistä, ja noussut jyrkemmin kuin koko maassa keskimäärin. A-klinikan palveluiden käyttäjistä suurin asiakasryhmä sekä miesten että naisten kohdalla ovat vuotiaat. Psykiatrian tulosalueella avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta kohden oli lisääntynyt vuonna 2010 suhteessa vuoteen Vastaavasti taas laitoshoidon hoitopäivät olivat pysyneet lähes samalla tasolla. Vuoden 2011 tulosten mukaan hoitopäivien määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen Psykiatrian tulosalueella on pyritty kehittämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää avohoitopainotteiseksi ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Lisäksi painopiste on ollut perustason palvelujen tukemisessa mm. konsultaatioin sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden määrä terveysasemilla on lisääntynyt, erikoissairaanhoidon siirrettyä näiden potilaiden seurantaa terveysasemille. Mielenterveysseura täydentää julkisia mielenterveyspalveluja. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 %:lla pääasiallisena syynä oli mielenterveydenhäiriö. Salossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,0 (50 henkilöä). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 3,5 (1016henkilöä). Salossa on ennakoitavissa ongelmien lisääntyminen, taloudellisen tilanteen romahdettua ja työttömyyden lisääntyessä nopeasti. Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeita ja -ongelmia voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta. Ensimmäisenä ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa asumisongelmien takia olevat, asunto puuttuu kokonaan tai asumista tukevat palvelut ovat riittämättömät. Toisena ryhmänä ovat tavallisissa kodeissa, joko omistus- tai vuokra-asunnoissa, asuvat mielenterveyskuntoutujat, jolloin osan kohdalla ongelmana ovat riittämättömät asumista tukevat palvelut. Asumisongelmien takia kuntoutujille myös aiheutuu turhia sairaalajaksoja. Kolmantena ovat asunnottomat mielenterveyskuntoutujat. Asunnottomissa on paljon mielenterveyskuntoutujia sekä päihteidenkäyttäjiä. Neljäntenä on kuntoutujille tarkoitettujen asumisyksiköiden uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen tarve. Salon kaupunki ostaa tällä hetkellä 110 mielenterveyskuntoutujalle suunnattuja asumispalveluja Kaupungin omana tuottamana palveluna tarjotaan asumispalveluja 20 mielenterveyskuntoutujalle. Tavoitteena on palvelumuotoilun ja uudelleen organisoinnin keinoin luoda selkeä asumisenpolku mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi asiakkaille tehdään laajamittainen kartoitus asumiseen, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun liittyen yhteistyössä aikuispsykiatrian tulosalueen kanssa. 4

5 3. Salon hankkeen tavoitteet Osahankkeen tavoitteet on jaoteltu paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotiluun sekä mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointiin Salon sosiaali- ja terveystoimessa. 1. Paljon palveluita käyttävien/ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluiden järjestämisen uudistaminen, toimintakonseptin luominen ja kuvaaminen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin 2. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toiminnan tehostuminen 3. Selvitetään mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden piirissä olevien palveluiden uudistamistarpeet asiakkaan näkökulmasta 4. Asiakkaiden itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen 5. Tehostetaan näyttöön perustuvien, toimintamallien käyttöä ja etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja sekä arvioidaan niiden toimivuutta esim. asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Palvelumuotoilun avulla palvelurakenne uudistuu ja asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Mittari: nk pyöröovipotilaiden määrä vähenee 2. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Mitattava tavoite: mielenterveys- ja päihdepalveluiden suurkuluttajien päivystysasiointi ja sairaalahoitopäivät vähenevät. 3. Aiempaa suurempi osa mielenterveys - ja päihdeasiakkaista asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Mittari: asiakas mukana palveluiden suunnittelussa, yleistyy 4. Elämänhallinta lisääntyy. Mittari 15 D pilotointi perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. 5. Hyödynnetään olemassa olevia näyttöön perustuvia menetelmiä ko asiakasryhmien palveluissa ja ohjauksessa sekä kuntoutuksessa. Asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" 4. Kohderyhmän määrittely Osahankkeen kohderyhmänä ovat Salon peruspalveluja käyttävät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat. Alueen mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat asumispalvelujen piirissä. Hankkeen käynnistyessä sovitaan aikuispsykiatrian kanssa yhteisistä toimintakäytännöistä selvityksen suhteen. Lisäksi sovitaan kotiutuksen ohjausmallin pilotointi missä toimintayksikössä malli toteutetaan. 5

6 5. Toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Kehitetään paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista lähtevä toimintamalli yli hallintorajojen tapahtuvalla palvelukonseptilla. Palveluita paljon tarvitsevien hoitoprosessit on saatava paremmin haltuun ja luodaan nykyistä paremmat sekä paikalliset että alueelliset hoito- ja palveluketjut. Tuloksena syntyy selkeät ja johdonmukaiset prosessikokonaisuudet. Lisäksi hyödyntämällä ja kehittämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä voidaan palvelujärjestelmää muotoilla asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy näiden asiakasryhmien kohdalla on erityisesti huomioitava. Palveluja uudelleen suunnittelemalla ja järjestämällä voidaan päästä kustannustehokkaisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vastaavasti toiminnan kehittäminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen taitoja sekä koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Siiloajattelun seurauksena julkiset toimijat eivät ole hahmottaneet palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta, ja luukulta toiselle siirtyminen on tuttua. 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne, mukaan lukien somaattinen terveydentila, hyödyntäen olemassa olevaa tilastotietoa ja muualla tehtyjä selvityksiä. 2. Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. 3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että MT-kuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi, toimintakyvynarviointi sekä suunnitelmallinen kokonaisuus palveluntarpeista lähtien. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tulevien laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille on luotu ohjausmalli. 4. Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen mukana järjestölähtöinen toiminta. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomiointi ja ylläpitäminen. 5. Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (casetyöskentely) siiloutumisen purkaminen Salon osahanke Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Asiakasryhmien määritettelyssä käytetään terveyspalveluiden tietojärjestelmää, tehdään asiakasvirta- analyysi. Lisäksi tehdään yhteistyötä aikuissosiaalityön sekä lastensuojeluyksikön kanssa. Kohderyhmänä tulee olemaan mielenterveys-ja päihdeongelmaiset asiakkaat ja perheet, joissa on lapsia. Terveysteknologiaa hyödynnetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan innovatiivisia toimintamalleja sähköiseen vuoropuheluun asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Keskeiset asiakasryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluita paljon tarvitsevat sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Nämä asiakasryhmät ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen että sosiaali- ja terveyspalevluiden kustannusten kannalta Lähtökohtana asiakkaan itsehoitomahdollisuudet Proaktiivisessa toiminnassa asiakas ottaa vastuuta omasta terveyskäyttäytymisestään. Kehitetään aktiivista yhteistyötä järjestötoiminnan kanssa nivoutuen yhtenä osana toimintaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa toteutuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertainen kohtelu ja terveyserot kaventuvat. 6

7 Kokemusasiantuntijat on otettu mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonseptia pilotoidaan eri terveysasemilla, joissa moniammatilliset tiimit tarjoavat kohderyhmälle matalan kynnyksen palveluita. Oleellista on ammattikuntarajat ja organisaatiot ylittävä saumaton yhteistyö sekä yhteiset asiakas- ja potilasasiakirjat. Matalan kynnyksen psykososiaalisia palveluita kehitetään vahvistamalla luomalla terveysasemille matalan kynnyksen vastaanottotoimintaa. Palvelurakenne tullaan uudistamaan syntyneiden kehittämistarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilu otetaan aktiivisesti käyttöön ja tällä varmistetaan asiakasnäkökulma ja helpotetaan asiakkaan osallistumista palvelujen kehittämiseen. Palvelumuotoilun avulla voidaan testata prototyyppejä, kustannustehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. Palvelumuotoilun avulla syntynyt palveluprosessi on asiakkaalle hyödyllisempi, käytettävämpi, tarkoituksenmukaisempi sekä merkityksellisempi. Moniongelmaiset/mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään kokonaishoitona. Tällöin mm. voidaan tavoitella psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamista linjakkaaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaksi. Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu palveluprosesseissa ja terveyspalveluiden toimintakulttuuri muuttuu monitoimijaiseksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja integroidaan moniongelmaisten palveluja kokonaisuutena. Asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Jatkohoitomahdollisuus pitkäaikaisesti oireileville terveyskeskuksessa olisi mahdollistettava vähintään ryhmätoimintaan. Ammattiryhmien kesken tullaan kokeilemaan ja toteuttamaan uutta työnjakoa. Uutta toimintamallia testataan ja arvioidaan. Hoidon oikea-aikaisuus paranee sekä ennaltaehkäisy tehostuu. Osallisuus sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Palvelumuotoilu (service design) on ajattelu- ja toimintatapa, jossa palvelua pyritään ensin hahmottamaan ja sitten suunnittelemaan asiakkaan näkökulmasta tavoitteena onnistuneet palvelut. Palvelumuotoilussa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä mm. asiakaspolkukartat ja palvelupolkujen kuvaukset: Service Blueprint, Yhteissuunnittelu ja työpajat - design games. Palvelumuotoilussa on hyväksyttävä, että työskentelytapa on iteratiivinen prosessi, jossa asioita ei voida ennakoida etukäteen. Näin ollen suunnittelun lopputulosta muotoutuu prosessin edetessä. Edellytys on johtamisen kehittäminen tukemaan palveluiden uudenlaista kehittelyä/muotoilua. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuunjakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen ja yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen. Uudella moniammatillisella yhteistyöllä voidaan ratkaista asiakkaiden terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia entistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyötä tehdään myös potilas- ym. järjestöjen kanssa. Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry on aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa. Luodaan kiinteä yhteistyön polku järjestöjen toimintaan, ja mahdollistetaan mm. vertaistuki toiminta. 7

8 Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Mielenterveyskuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden terveydentilasta tehdään kokonaisvaltainen arviointi, toimintakyvynarviointi sekä kehitetään kokonaisvaltaista palveluntarpeista lähtevää palvelumallia. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tuleville laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille kehitetään oma palveluiden suunnittelun ohjausmalli/ palvelumuotoilun metodein. Perusterveydenhuollon tason mielenterveyspalvelut ovat ohuet. Kunnan ostopalveluiden osuus psykososiaalisissa ja mielenterveyskuntoutuksen palveluissa yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta on suurempi, kuin somaattisessa terveydenhuollossa. Laitosrakenteita purettaessa ulkoistettuun mielenterveyskuntoutukseen kunnan maksusitoumuksella sijoitettujen potilaiden voinnin ja kuntoutumisen seuranta ei toteudu kattavasti. Erityisesti mielenterveyspotilaiden somaattisen voinnin arviointi ja hoito jää usein vaille huomiota. Salon kaupunki ostaa eri ei-kunnallisilta mielenterveyskuntoutuksen palvelutuottajilta vuosittain n. 110 potilaan kuntouttavat asumispalvelut. Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva kaupungin vastuulla olevien mielenterveyspotilaiden kuntoutumisen toteutumisesta tekemällä selvitys asiasta. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumisesta suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Lisäksi voidaan arvioida ostopalvelujen piirissä olevien asiakkaiden tilaa suhteessa itsenäisesti asuvien kuntoutujien tilaan ja elämänlaatuun. Erityisesti arvioidaan nuorten mielenterveyspotilaiden ja syrjäytymisuhassa olevien palveluiden toteutumista. Asumisratkaisuihin vaikuttavia keskeisiä suunnanmuutoksia ovat sairaalapaikkojen vähentäminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten tuetun asumisen ja palveluasumisen kilpailuttaminen Mielenterveys/päihdeasiakkaista aiempaa suurempi osa asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä laajamittainen selvitys, toimintakyvyn arviointia, kuulemalla asiakasta ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatia yksilökohtainen palvelukonsepti. Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita. Käytetään laadullisia mittareita arvioitaessa asiakkaiden omaa näkemystä kuntoutuksen toteutumista. Mittareiksi valitaan kansallisia Suomen oloihin soveltuvia mittareita arvioimaan asiakkaan hyvinvointia. Uudistetaan palvelurakennetta tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta käyttämällä palvelumuotoilun eri mahdollisuuksia. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että potilaiden osallisuus lisääntyy, ja sitä tukevia rakenteita integroidaan palvelukokonaisuuteen. Hankkeen aikana arvioidaan sekä asumisportaikkomallia että asunto ensin mallia. Asumisportaikkomallissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujan asumisen taidot ja kyvyt ovat vajavaiset. Lähtökohtana on, että asumiskyvyn vahvistumisen myötä kuntoutuja voi siirtyä laitosmaisesta asumisesta kohti tuetumpaa asumista ja vähitellen omaan asuntoon. Asunto ensin mallissa lähtökohtana on pysyvä asunto peruslähtökohta ja edellytys sosiaaliselle kuntoutumiselle. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät pystyvät asumaan omissa asunnoissaan, mikäli heille on järjestetty riittävästi tukea. Tavoitteena on löytää jokaiselle asumispalvelujen piirissä olevalle mielenterveyskuntoutujalle sopiva asumisratkaisu. Salon kaupungissa toteutetaan itse tuotettuina asumispalveluja, jolloin ostopalvelut vähenevät. Kehitetään toimintamalli, jossa eri toimijatahot yhdessä asiakkaan lähtökohdista käsin muotoilevat asiakkaan yksilöllisen asumisenpolun. Kaupungin vuokraasuntojen nopea saanti mahdollisuus itsenäiseen asumiseen kuntoutuneiden kohdalla tulisi mahdollistaa (asunto ensin-toimintamalli). Asumisratkaisuja tehtäessä asunnon järjestymisen lisäksi tulee asettaa muitakin tavoitteita, raitistuminen, toipuminen, ihmissuhteet, mielekäs päivätoiminta ja osallisuuden vahvistamiseen. Palvelujen kehittäminen on jatkuva prosessi, palvelut eivät ole koskaan valmiita. Palvelumuotoilua voidaan myös käyttää asumispalvelujen suunnittelussa. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen on aina tärkeintä, mitä enemmän tiedämme asiakkaistamme sitä vaikuttavampia ja positiivisempia palveluita pystymme tuottamaan. 8

9 5.2.4 Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomioiminen ja ylläpitäminen Terveyshyötymallin soveltaminen hankkeen asiakasryhmään. Tevreyshyötymalli tarjoaa puitteet hoidon järjestämiselle sekä vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman ja näyttöön perustuvan näkökulman perusterveydenhuollon kehittämiseen. Asiakkaille tarjotaan palveluvalikosta monimuotoisia omahoidon tukikeinoja sekä asiakas voimaantuu, ja proaktiivisen henkilökunnan välinen yhteistyö tuottaa mittavaa terveyshyötyä asiakkaalle. Tarvitaan kaikkein ammattiryhmien osaamista ja huomattavasti nykyistä laajempaa palveluvalikoimaa. Tavanomaisten vastaanottokäyntien lisäksi voidaan toteuttaa ryhmävastaanottoja, kontakteja puhelimitse ja Internetin välityksellä. Tärkeä sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden muita osaajia. Case manager toiminnan vaikutuksia, joissakin tutkimuksissa on todettu vähemmän sairaalajaksoja ja/tai päivystyskäyntejä ja vähemmän kuluja Toiminta kohdistutetaan monikäyttäjiin, joilla on erilaisia vastaanottokäyntejä yli 8-10 vuodessa. Päällekkäiset/lisäarvoa tuottamattomat käynnit terveyskeskuksen sisällä että terveyskeskuksen ja sairaaloiden välillä vähentyvät. Painopiste siirtyy enemmän perusterveydenhuoltoon Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveysja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (case- työskentely) purkamalla siiloutumisen ajattelumallia. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. Nykyisin korostetaan erityisesti työssä oppimista ja henkilöstön kouluttamisesta työympäristössä. Työelämän tullessa yhä monimutkaisemmaksi tarvitaan yksilöasiantuntijuuden kehittymistä yhteisöasiantuntijuudeksi. Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista sekä yhteisen ymmärryksen rakentumista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Case- toimintamallin avulla yhdistetään näitä elementtejä tavoitteena mahdollisimman vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Verkostoitumisen avulla päästään paremmin tavoiteltuihin päämääriin, hyödyntämällä toisten erityisosaamista sekä keskittymällä itse omaan osaamisalueeseen. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan verkosto- ja tiimityötaitoja. Koulutus integroidaan työelämään moniammatillisiin ryhmiin, joissa käytetään oppimismenetelmänä PBL- menetelmää. Ryhmät muodostuvat olemassa olevista toimintaympäristöistä. Tuloksena on toimintamalli, joka voidaan integroida oppimisympäristönä työelämän arkeen hyödyntäen verkostoitumista ja ongelmaperusteista voimavarasuuntautunutta osaamista ja oppimista. Taustalla on lisäksi ajatus oppimisen ongelmakeskeisyydestä sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jota voidaan rakentaa oppimisympäristöksi työelämään tarpeisiin. Yhteistoiminnallinen oppiminen ei ole oppimismenetelmä vaan tapa ajatella asioita. Aikuisten oppimisessa käytetään usein yhteistoiminnallisia menetelmiä, koska tällöin voidaan hyödyntää heidän kokemustietoa. Kukin ryhmän jäsenistä on vastuullinen työskentelystä. Moniammatillisuus nähdään asiakaslähtöisen työn yhtenä osiona. Oppimisen näkökulmasta on koettu hyödyllisenä toisilta oppiminen, toisen työn arvostus ja ymmärrys työn sisällöstä. Lisäksi koulutuksellisen lähtökohdan tuominen käsiteltävästä teemasta on edesauttanut menetelmien hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä oppimista eri sektoreilla ja tehostaa yhteistyötä ratkaisukeskeisellä oppimisella eri ammattikuntien välillä. Työelämässä oppiminen on tärkeä elementti ja mahdollistaja. Case-työpajamalli toimii parhaimmillaan oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen välineenä. 9

10 1. Casetapaaminen 2. Casetapaaminen Case Asiakastilanteen käsittely Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Välityöskentelyn täsmentäminen ja oppimistarpeiden kartoittaminen Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Hyvien käytäntöjen ja ongelmakohtien täsmentäminen Toimintakäytännöistä sopiminen Kirjaaminen yhteenveto Prosessi jatkuu Prosessi jatkuu T Y Ö K O K O U K S E T Työpajatoimintaa varten ei luoda erillisiä kokouskäytäntöjä vaan oppimisalusta integroidaan olemassa oleviin työryhmiin. Case-työpajojen kokoonpano on suunniteltu siten, että toimintamallia voidaan soveltaa eri toimialoilla. Luonnolliset yhteistyökumppanit käsiteltävän tapauksen pohjalta kootaan yhteen, jolloin voidaan luoda ja vahvistaa yhteistyösuhteita ja verkottumista. Case-työpajoihin voi osallistua työntekijöitä myös muilta kuin työntekijöiden omilta työskentelyalueilta, jolloin oppiminen ja hyvien toimintatapojen jakaminen mahdollistuu. Työpajatyöskentelyllä on tarkoitus tuoda selkeyttä ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Ryhmän jäsenet voivat tutustua toistensa toimintaan ja toimintatapoihin. 6. Hankkeen organisoituminen ja aikataulutus Hankekokonaisuutta hallinnoi Turun kaupunki, ja Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän sekä puheenjohtajan. Salon osahankkeen vastuuhenkilönä toimii terveyspalveluiden johtaja7johtava lääkäri Sara Sarjakoski- Peltola. Hankkeeseen palkataan kaksi projektityöntekijää (½+½)tai vaihtoehtoisesti yksi työntekijä. Hyödynnetään olemassa olevaa mielenterveys- ja päihdetyönohjausryhmää täydentämällä kokemusasiatuntijoilla. Perustetaan projektitiimi asumispalveluiden sekä paljon palveluita käyttävien lähtökohdista käsin. Hanketyöntekijän tukena on moniammatillinen projektitiimi, johon kuuluu toimijoita eri yhteistyötahoilta. Kokemusasiantuntijat saavat sovitusti palkkion osallistumisestaan työryhmien toimintaan. Terveyden edistämisen koordinaattori osallistuu osittaisella työpanoksen siirrolla hanketyöhön asumispalveluiden osa-alueella, johon sisältyy kehittämis- ja tutkimustyötä. Salon kaupungin osahanke toteutetaan ajalla Vuosi 2013: projektityöntekijöiden rekrytointi kohderyhmien valinta koulutetaan kehittämisprosessissa mukana olevia henkilöitä palvelumuotoilun menetelmiin ja niiden käyttämiseen suunnitellaan asumispalveluihin työväline (mittari) asiakkaiden asumisen, terveydentilan ja toimintakyvyn kartoittamiseksi uusien palveluiden käynnistämin 10

11 Vuosi 2014 Vuosi 2015 uusi toimintamalli jatkuu koulutus etsitään ja kartoitetaan hyvät käytännöt toiminnan mallintamiseksi. hyödynnetään REA- työkalua prosessinkuvauksissa kehitetään hoito- palvelupolkuja toimijoiden kesken kehitetään asumispalveluihin liittyvää mallia, ja aloitetaan mallin kokeilu asumisyksiköissä uusien toimintamallien ja käytäntöjen arviointi hankkeen ja osahankkeen arviointi osahankkeen loppuraportointi Toimintaa ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti koko hankkeen ajan. Loppuarvio tehdään syksyllä Hankkeen juurruttaminen Asiakkaat ja henkilökunta sitoutetaan mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Asiakkaat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti palvelumuotoiluprosessiin. Hankkeen tulokset juurrutetaan pysyväksi käytännöksi ja otetaan käyttöön hankkeen aikana toimintamalliksi osana peruspalveluiden toimintaa. Tavoitteet ovat osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Palvelumuotoilu tulee olemaan osa pysyvää palveluiden suunnittelua ja käytännön työtä. Hankkeen selvitystulosten ja johtopäätösten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia palvelujärjestelmän rakenteisiin. Palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeita, niin että he ovat tasaveroinen asiakasryhmä myös somaattisessa terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. 8. Osahankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeelle luodaan tarkempi viestintäsuunnitelma, joka ohjaa projektinaikaista viestintää, määrittelevät kohderyhmät, viestinnän tavoitteet, keinot ja toimenpiteet. Osahankkeessa kehitettävät toimintamallit kuvataan Innokylän verkkoon. Hanketyön tuloksia esitellään laajaalaisesti kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. 9. Arviointi Arviointisuunnitelma tehdään kevään 2013 aikana. Arvioinnin tekee XXXX. Arvioinnin pääfokus on uusien toimintamallinen vaikuttavuudessa. Lisäksi arvioidaan hankkeen muita osatekijöitä, kuten esim. palvelumuotoiluprosessia, työtapoja, henkilöstötyytyväisyyttä, kustannusvaikuttavuutta ym. Koko hankkeen toteutumisen arviointi toteutetaan säännöllisesti vuosittain väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. Itsearviointi koko hankkeen aikana hyödyntäen erilaisia itse arvioinnin menetelmiä. 11

12 Vertaisarviointia toteutetaan samanlaisessa toimintaympäristössä toimivien hankkeiden kanssa. Ennakkoarviointi (IVA/EVA) viedään läpi kaikissa päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Opinnäytetöitä tehdään yhteistyössä Turun AMK:n kanssa sekä mahdollisesti laajempi tutkimustyö yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi osallistutaan koko hanketta koskevaan arviointiin. 10. Kustannusarvio Osahankkeen kustannukset ovat yhteensä euroa, josta Salon kaupungin omarahoitusosuus on euroa. en lisäksi salon kaupunki maksaa omarahoitusosuutta hankehallinnoinnista sekä muista yhteisistä menoista noin euroa. osahankkeiden kesken jaetaan muut yhteiset kulut suhteessa kunkin osahankkeen talousarvioon. kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2013 osahankkeesta tulee kustannuksia neljälle kuukaudelle ja vuonna 2015 yhdeksälle kuukaudelle. Osahankkeen kustannukset muodostuvat haketyöhön palkattavasta henkilöstöstä. Osahankkeeseen palkataan yksi hanketyöntekijä tai mahdollisesti kaksi hanketyöntekijää (50 % + 50 % työajasta) Lisäksi terveyden edistämisen koordinaattorin työpanoksesta osa osoitetaan hankkeelle. Muu hanketyötä tukeva työpanos saadaan peruspalveluiden, psykiatrian tulosalueen sekä muiden toimijoiden omaan työhön kuuluvana. Samoin yhteistyö saman hankekokonaisuuden Porin, Rauman ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa tuottaa lisäarvoa. 12

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti Kuvat: www.papunet.fi Seinät pois, ihmiset tilalle! 29.9.2016 Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön / elintatapohjauksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot