REIJO JA SARI KORKATIN ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUPA KIINTEISTÖLLÄ , TORNIO

Transkriptio

1 Meri-Lapin ympäristölautakunta Suensaarenkatu Tornio Annetaan julkipanon jälkeen /2015 dnro 410/ /2015 REIJO JA SARI KORKATIN ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUPA KIINTEISTÖLLÄ , TORNIO ASIA HAKIJA Sari ja Reijo Korkatti ovat jättäneet ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee eläinsuojan laajentamista Tornion kaupungissa osoitteessa Viitakoskentie 16 kiinteistöllä Korkatti Reijo ja Sari Viitakoskentie Tornio Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Reijo Korkatti, puh , TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Sari Korkatin omistamalle kiinteistölle Alue sijaitsee Torniossa Könölän kylässä. Kiinteistöllä sijaitsee eläinsuoja, jonka laajentamista hakemus koskee. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2, on oltava lupa. Kohdan 11 a) mukaan lupa on tarpeen eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen eläinsuojien ympäristölupahakemukset, jotka koskevat vähintään 50, mutta alle 150 lypsylehmän eläinsuojia, jollei ympäristönsuojelulain 34 :stä johdu muuta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Torniossa toimii Meri-Lapin ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty päivitetyllä asemapiirustuksella. Toimipaikat: Tornio Keminmaa Tervola Puhelin ja sähköposti: Suensaarenkatu 4 Kunnantie 3 Keskustie 81 Puh. (016) (vaihde) TORNIO KEMINMAA TERVOLA etunimi.sukunimi@tornio.fi

2 2(13) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojan toiminnalla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa eläinsuojalle (Nro 84/11/1, Drno PSAVI/42/04.08/2011). Lupa on myönnetty 70 lypsylehmälle, 68 hieholle, 17 vasikalle ja neljälle hevoselle. Ympäristöluvan mukaisella lypsykarjapihaton laajennuksella on Tornion kaupungin rakennusvalvonnan rakennuslupa Alueella on voimassa Tornion kaupunginvaltuuston hyväksymä Tornion yleiskaava 2021, jossa toiminta-alue on maisemallisesti tärkeää peltoaluetta (MA) sekä paikallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (sk/p). TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Alue ei ole vedenhankintaan soveltuvaa Yleiskaavan mukaan lähin suojellun, uhanalaisen tai silmällä pidettävän lajin esiintymäalue (sl) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta länteen. Toiminta-alueen välitön lähiympäristö 300 metrin etäisyydellä on peltoa, metsää, tietä ja ojia. Kaakamojoki on noin kilometrin päässä tilakeskuksesta. pohjavesialuetta. Lähin asuinrakennus sijaitsee eläinsuojan naapurikiinteistöllä. TOIMINTA Yleiskuvaus Kiinteistöllä on olemassa oleva eläinsuoja, jota on tarkoitus laajentaa siten, että laajennuksen jälkeen tilalla olisi 112 lypsylehmää, 38 hiehoa, 15 vasikkaa (6-12 kk) ja 31 vasikkaa (alle 6 kk) sekä neljä hevosta eli yhteensä noin 137 lypsylehmäyksikköä. Tilalla tuotetaan maitoa miljoona litraa vuodessa. Laajennettavassa pihattonavetassa sekä nuorkarjanavetassa on lietelanta menetelmä. Olemassa olevissa hevoskarsinoissa sekä rakennettavan pihattonavetan laajennuksen poikima-/hoitokarsinoissa, umpisten sekä pikkuvasikoiden karsinoissa on kuivikepohja. Kaikkia eläimiä laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunala on noin ha. Polttoaineet ja rehut Tilalla on suoja-altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella varustettu polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 1400 litraa. Tilalla säilytetään varastossa betonilaatalla muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Kasvinsuojeluaineet ja muurahaishappoperäiset säilöntäaineet säilytetään teräskaapissa ja erillisessä varastossa. Säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna 1680 tonnia vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lannan käsittely ja hyödyntäminen Eläinsuojissa on käytössä lietelantamenetelmä, lukuun ottamatta hevosia sekä sairas- ja hoitokarsinoita sekä umpisten ja pikkuvasikoiden tiloja, joissa on kuivikepohja. Tilalla on käytössä lietelantaa varten neljä olemassa olevaa betonirakenteista lietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 3886 m 3. Pihaton laa-

3 3(13) jennukseen rakennettavien lietekuilujen tilavuus on 350 m 3. Yhteensä lietelannan varastointitilaa on laajennuksen jälkeen 4236 m 3. Kuivalantaa varten on betoninen 96 m 2 :n kokoinen lantala, jossa on 1,89 m korkuiset reunat sekä 0,5 m korkuinen ajoluiska. Kestokuivikepohjan pinta-ala on olemassa olevien hevoskarsinoiden osalta 36 m 2 ja rakennettavassa pihatossa poikima- /hoitokarsinan osalta 102 m 2, umpisten pehkupohjan koko on 70,5 m 2 ja pikkuvasikoiden pehku 12 m 2. Yhteensä kestokuivikepohjan pinta-ala on 220,5 m 2. Noin 60 % lannasta levitetään peltoon keväällä ja 40 % syksyllä. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 119,5 ha, josta omaa peltoa on 55,44 ha ja vuokrapeltoa 64,06 ha. Lannan levitykseen käytettävät pellot eivät ole pohjavesialueella. Jätevesien käsittely Maitohuoneen jätevesiä syntyy 150 m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa syntyy muita pesuvesiä yhteensä 346 m 3 ja ne johdetaan myös lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, jonka tilavuus on 5 m 3. Jätteet ja niiden varastointi sekä hyödyntäminen Toiminnassa muodostuu vuosittain metalliromua noin 50 kg ja se toimitetaan kierrätykseen Jätekeskus Jäkälään. Muovi toimitetaan Kuusakoski Oy:lle ja sitä syntyy noin 100 kg/a. Jäteakut (1 kpl/a) ja öljyt (100 l/a) toimitetaan kierrätykseen ekoasemalle. Loistelamput (4 kpl/a) viedään Jätekeskus Jäkälään. Kuolleet eläimet (noin 10 kpl/a) haudataan. Jäterehua syntyy noin 1000 kg ja se kompostoidaan ja sijoitetaan peltoon. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Toiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään pääosin altapäin valuttamalla, mikä ehkäisee merkittävää hajuhaittaa. Lietteen ajon aikana syntyy lyhytaikaista lietteen hajua. Päästöt maahan estetään asianmukaisesti rakennetulla lietesäiliöllä ja kuivalantalalla, joiden kunnosta pidetään säännöllisesti huolta. Lietteen ja lannan ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Piha-alueet pidetään siistinä. Arvio toiminnan riskeistä ja toimista onnettomuuksien estämiseksi Paloturvallisuudesta huolehditaan sammuttimilla ja paloposteilla eikä navetassa ole esimerkiksi helposti syttyviä rakenteita. Pihattoon ja nuorkarjanavettaan on asennettu kiinteä savuntunnistuksella toimiva palovaroitinjärjestelmä. Vierailuja navettaan sallitaan rajoitetusti ja suojavarustuksesta huolehditaan aina. Kaikissa tilanteissa toimitaan ennaltaehkäisevästi.

4 4(13) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen (YSL 43, 44 ; YSA 11 ) Lupahakemuksesta on kuulutettu Tornion kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Tornion kaupungin sivulla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Tornion kaupungintalolla samana aikana. Hakemuksesta on ilmoitettu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä Hakemuksesta on erikseen annettu tieto sijoituspaikkatilan rajanaapureille kirjeitse (Karppanen Aimo, Iisakka Martti, Iisakka Mauri, Iisakka Pekka, Ylimäinen Maila, Ylimäinen Jukka, Vall Tuula, Uusitalo Mauri ja Uusitalo Seija). Kirjeet postitettiin Lapin ELY-keskukselle on annettu mahdollisuus lausunnon antamiseen lähetetyllä sähköpostilla. Tarkastus kiinteistöllä Ympäristötarkastaja Karhunen on tehnyt tilalla tarkastuksen Tarkastuksella todettiin, että tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joista toisen tilavuus on 1400 l ja toisen 3000 litraa (Nafta-Nasu). Säiliöt ovat kaksivaippaisia. Tarkastuksella tuli esiin, että polttoainesäiliöiden edessä olevalle alueelle on laitettu muovisuojaus, jonka päällä on maa-aineskerros. Tarkastuksella todettiin, että hakemuksessa mainittu uusi rakennettava lietesäiliö on jo olemassa. Reijo Korkatti kertoi, että eläinsuojan laajennukseen tulee uutta kestokuivikepohjaa yhteensä 184,5 m 2. Pihattoon rakennettavan kestokuivikepohjan korkeus on noin metri. Kestokuivikkeen eläinmäärä tulee olemaan 10 lehmää, 7 hiehoa ja 6 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Edellä mainittujen eläinten tarvitsema kuivalantalatilavuus on yhteensä 277,6 m 3, josta kestokuivikepohjan tilavuuden jälkeen jää lantalaan tyhjennettäväksi 164 m 3 vuodessa. Lanta levitetään kalustolla, jolla se on mahdollista mullata samalla. Hakemuksesta poiketen pihaton laajennukseen tulee ruokintapaikaksi visiirin sijaan kaksi ruokintahäkkiä. Lausunnot, muistutukset ja hakijan antamat vastineet Hakemuksesta ei ole jätetty lausuntoja, muistutuksia eikä mielipiteitä. Näin ollen hakijaa ei tarvinnut kuulla niistä. RATKAISUOSA (YSA 15 ) VIRANOMAISEN RATKAISU (YSL 11, 48, 49 ; NaapL 17 ) Meri-Lapin ympäristölautakunta tutkii hakemuksen ja myöntää Reijo ja Sari Korkatille kiinteistölle ympäristöluvan eläinsuojan laajentamiselle. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja kuitenkin noudattaen seuraavia lupamääräyksiä (siinäkin tapauksessa, että hakemuksessa esitetty olisi ristiriidassa lupamääräysten kanssa):

5 5(13) LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan sijainti ja eläinmäärä 1. Reijo ja Sari Korkatin eläinsuojaan tilalle Valli saa sijoittaa enintään 112 lypsylehmää, 38 hiehoa, kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 31 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa ja neljä hevosta (yhteensä 1481 ympäristönsuojelulain liitteen 3 mukaista eläinyksikköä). (YSL 11, 52 ) Lannan ja jätevesien varastointi ja hyödyntäminen 2. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa, johon mahtuu vuoden aikana eläinsuojassa syntyvä lanta. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Tilalla olemassa olevien lietesäiliöiden tilavuudet ovat riittävät lupahakemuksen mukaisten eläinmäärien lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä lietesäiliöihin kertyvien sadevesien varastotilavuudeksi. Pihaton laajennukseen rakennettavan kuivikepohjan ja olemassa oleva kuivalantalan varastointitila riittävät hakemuksen mukaisen eläinmäärien kuivalannan varastotilavuudeksi. Kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena tiivispohjainen kuormauslaatta niin, että lantavesi ei valu lantalan ulkopuolelle. Mahdollinen neste on imeytettävä kuivikkeisiin. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Mikäli kuljetusalueille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen ja lannan varastointitilat on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä lietealtaiden ja muiden rakenteiden kunto on tarkastettava. Rikkoutuneet ja vuotavat rakenteet on korjattava viivytyksettä. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. (YSL 7-8, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 3. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 105 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajalla tulee olla ajantasaiset vuokrasopimukset tai muut vastaavat sopimukset lannanlevityspeltoaloista ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevaa valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustut-

6 6(13) kimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lannan levityksestä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumista. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. (YSL 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimusten mukaisesti. Käymälävesiä ja saostuskaivolietettä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. (YSL 7, 52, 155, 156 ; VNA 209/2011) Jaloittelualue ja laiduntaminen 5. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelualueet, on ne varustettava reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Meri-Lapin ympäristöpalveluille vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee järjestää siten, että ne eivät aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. (YSL 6, 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) Jätteet 6. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteistä ei saa aiheutua epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle tai terveydelle sekä kulloinkin voimassa olevien Perämeren jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräyksien mukaisesti. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vastaanottajalle, jolla on oikeus käsitellä jätettä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisia jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. (YSL 6, 7, 15.1, 16 17, 20, 52, 58, JL 8, 13, 15, 17, 19, 28, 29, 72, JHM 2, 4, 6, 7, )

7 7(13) 7. Jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet sekä muut vaaralliset jätteet on kerättävä kukin jätelaji sille merkittyyn omaan, tiiviiseen astiaansa ja toimitettava mahdollisimman pian luvalliseen tällaisen jätteen vastaanottopaikkaan, vähintään kerran vuodessa. Varastointi on tehtävä tiivispohjaisessa reunakorokkeilla varustetussa, katetussa varastoissa, niille selvästi merkityssä paikassa, erillään muista jätteistä. Kun vaarallista jätettä toimitetaan vastaanottajalle, on huolehdittava siitä, että jätteet on pakattu ja merkitty asianmukaisesti ja että kuljetuksesta on tehty jäteasetuksen (179/2012) 24 :n mukainen siirtoasiakirja. (YSL 6, 7, 14 17, 20, 52, 58, JL 6, 13, 15-17, 20, 28, 29, 120, JA 7 9, 24, JHM 2, ) 8. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä tai hävitettävä muulla eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleet eläimet voidaan kunnaneläinlääkärin luvalla haudata MMMA:n 1192/2011 mukaisesti luokitellun pohjavesialueen ulkopuolelle vähintään metrin syvyyteen. Eläimiä ei saa haudata alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleen eläimen hautaamispaikka on etukäteen ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluille. Hautaamisesta on lisäksi ilmoitettava ja pidettävä kirjaa MMMA:n 1192/2011 mukaisesti. (YSL 7, 14, 16-17, 52 ; JL 13, 28, 72 ) Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja käsittely 9. Öljysäiliön ja mahdollisen muun vaarallisen kemikaalin säiliön alustan ja vierustan on oltava tiivispohjainen, niin että mahdolliset roiskeet eivät pääse maaperään. Säiliön on oltava kaksivaippainen niin, että säiliön kummankin vaipan ehjyys on helposti tarkastettavissa, tai säiliö on sijoitettava tiiviiseen ja kestävään vallitilaan, joka vastaa vähintään vallitilassa olevan suurimman säiliön tilavuutta. Vallin rakenneaineen on kestettävä tilassa varastoitavien kemikaalien vaikutuksia. Vallitilan on oltava katettu. Vallin reunan on oltava riittävän kaukana säiliöstä, jotta mahdollinen roiskuminen säiliöstä tai sen yhteestä jää vallitilaan. Muut kemikaaliastiat on säilytettävä tiivispohjaisessa sisävarastossa, josta kemikaalia ei pääse valumaan maaperään, vaikka astiaan tulisi vuoto, tai edellä mainitun kaltaisessa vallitilassa. Jos öljyä tai vastaavaa palavaa nestettä varastoidaan sisävarastossa yli 200 l, on varmistettava, että varastointi on paloturvallisuutta koskevien säädösten mukaista. (YSL 6-8, 11, 14 17, 20, 49, 52 ; YSA 15 ; JL 13, 72 ) 10. Polttoainesäiliön tankkausyhteessä on oltava laponesto. Säiliössä on oltava lukitus polttoainevarkauksien ja niiden yhteydessä usein tapahtuvien polttoainevuotojen ehkäisemiseksi. Polttonestesäiliöitä täytettäessä on käytettävä toimivaa ylitäytönestintä ja otettava huomioon lämpölaajenemisen mahdollisuus, niin että säiliöistä ei tapahdu ylivuotoa. (YSL 6-8, 14 17, 20, 49, 52 )

8 8(13) 11. Laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Öljyä tai muuta kemikaalia sisältävien työkoneiden huoltoa ja säilytystä varten käytettävän tilan on oltava tiivispohjainen. Öljyä tai muuta haitallista kemikaalia vuotavien laitteiden käyttö on kielletty. (YSL 6-8, 14 17, 20, 49, 52 ; JL 72 ) Häiriötilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen 12. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos toiminnanharjoittaja ei itse tällöin varmuudella kykene tarvittaviin torjuntatoimiin, jotka estävät sekä maaperän että muun ympäristön pilaantumisen, sen on hälytettävä pelastuslaitos apuun. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Meri-Lapin ympäristöpalveluille (puhelinnumerot v. 2015: ympäristönsuojelusihteeri , ympäristötarkastajat ja , ympäristöpäällikkö ). Maaperän saastumisesta öljyllä tai muulla kemikaalilla tai poikkeuksellisen suuresta päästöstä, joka päätyy vesistöön, on ilmoitettava myös Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan on säilytettävä ajantasaiset puhelinnumerot pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaisille niin että nopea tiedottaminen näille onnistuu. Mahdollisten palonalkujen sammuttamista varten öljysäiliöiden luona on oltava nopeasti saatavilla sammuttimet, joiden toiminta on varmistettu. (YSL 6-8, 14 17, 20, 52, 58, 123, 170, 172 ; JL 13, 120, 122 ) 13. Öljyjen ja muiden vaarallisten kemikaalien käsittelypaikoilla on varauduttava letkurikkojen, ylitäyttöjen ja muiden vuotovahinkojen varalta. Niiden läheisyydessä on oltava riittävästi käytettävissä öljynimeytysvillaa, turvetta tai muuta soveltuvaa imeyttämisainetta sekä pienten öljymäärien talteenottoa varten astioita ja muita välineitä. Vuotona ympäristöön päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Ympäristöstä kerätty tai imeytetty öljy on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisen jätteen vastaanottoon. (YSL 7-8, 14-17, 20, 52 ; JL 13 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö 14. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen syntymistä tai edistää jätteen hyötykäyttöä. (YSL 5-8, 14 16, 20, 52, 53 ; JL 8, 13 ; JHM 2 ) Tarkkailu- ja raportointimääräyksiä 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: - eläinten määrä - syntyneet lantamäärät - lannan levitysajankohdat ja vastaanottosopimukset - toiminnassa syntyneet jätteet sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat

9 9(13) - kuolleiden eläinten määrät, toimituspaikat ja ajat sekä käsittelytavat - toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet sekä tehdyt korjaustoimenpiteet Tiedot, joista on edellytetty kirjanpitoa, on säilytettävä vähintään 7 vuotta ja toimitettava pyydettäessä Meri-Lapin ympäristöpalveluille. Tiedot lannan levitysalojen ja lannan vastaanottosopimusten muutoksista on toimitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluille mahdollisimman pian muutosten jälkeen. (YSL 6, 8, 62, 172 ; JL 12, 118, 119, 120, 122 ; JA 20, 22, 25 ; JohtoS 11 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 16. Tuotannon lisääntymisestä tai muuttamisesta on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristöpalveluille viimeistään kuukausi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Meri-Lapin ympäristöpalveluiden suunnitelma maaperän suojelusta ja jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. Alue, jolla toimintaa on harjoitettu, on siistittävä toiminnan lopettamisen yhteydessä. Toiminnanharjoittajan on sovittava lopputarkastuksen pitämisestä valvontaviranomaisen edustajan (Meri-Lapin ympäristöpalvelut, ympäristönsuojelu) kanssa. (YSL 6-8, 14 17, 52, 58, 170, 172 ; JL 13, 28, 72, 73, 120, 122 ; JohtoS 11 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo (YSL 87 ) Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta olennaisesti muuttuu tai laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupaviranomainen voi määrätä tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi tai tarkistaa lupaehtoja, jos toiminta muuttuu tai jos on aihetta epäillä, että tässä luvassa annetut ehdot eivät ole riittävät estämään luonnon vahingollista muuttumista tai vaaraa terveydelle tai viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muuta näihin rinnastettavaa edun loukkausta, tai jos tarkistaminen on tarpeen toiminnan tarkkailemiseksi tai jos annetut määräykset eivät perustu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön. Ehtoja voidaan myös lieventää tai vähentää, jos huomataan, että vahingolliset ympäristövaikutukset saadaan riittävästi estettyä väljemminkin ehdoin. (YSL 29, 49, 52, 62 ja 89 )

10 10(13) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen (YSL 70.2 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT (HL 44 ) Lupaharkinnan perusteet Ympäristölautakunta katsoo tämän hetkisen tiedon mukaan, että määräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset ja toiminnassa voidaan noudattaa, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Edellä mainitun perusteella ympäristölupa myönnetään. (YSL 48 ) Luvan myöntämisen edellytykset (YSL 11, 12, 49 ) Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminta on sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristölautakunnan tämän hetkisen tiedon mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä 1 varmistetaan toimintojen laajuus sekä sijoittuminen suunniteltuun, hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Määräykset 1-14 ja 16 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa ja jotta ympäristön pilaantumisvaaraa voitaisiin ehkäistä tehokkaasti. Määräykset 2-5, 7-13 ja 16 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Määräykset 6-8 on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja koska jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely on tehtävä paikassa, jolla on sii-

11 11(13) hen lupa. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjumismenetelmää. Roskaantumisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan estämiseksi on huolehdittava laitosalueen siisteydestä. Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevia määräyksiä on annettu poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteisiin varautuminen ennakolta ja mahdollisimman nopea toiminta häiriötilanteissa on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Häiriötilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ja niihin liittyvistä korjaavista toimista ilmoittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen mahdollisimman pian, jotta häiriöistä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mahdollisiin häiriöistä johtuviin valituksiin. (lupamääräys 12) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassaoloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa lupamääräyksistä huolimatta. (lupamääräykset 6, 12 ja 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (lupamääräys 14) Määräykset 2, 7-8, 12, 15 ja 16 koskevat tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia ja toiminnanharjoittajan selvillä oloa toiminnasta ja sen seurauksista. Nämä määräykset ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi: toiminnanharjoittajan ja viranomaisen on pystyttävä olemaan selvillä siitä, että laitos toimii, kuten on tarkoitettu ja ilmoitettu, sekä toimintaan liittyvistä mahdollisista haitoista, vaaroista ja jätteistä sekä säädösten noudattamisesta. Näillä määräyksillä osaltaan täsmennetään toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta (YSL 6 ). Ne ovat tarpeen myös jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyötykäytön edistämisen seuraamiseksi ja valvomiseksi. Määräyksessä 15 on luvassa määritellylle kirjanpidolle määrätty säilytysaika niin, että siinäkin tapauksessa, jos vasta myöhemmin huomataan toiminnan aiheuttaneen pilaantumista, olisi tallella tietoja, joiden perusteella toimintaa ja sen mahdollisesti aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin arvioida. (JL 119 ) Luvan haltijan on ilmoitettava olennaisesta muutoksesta hyvissä ajoin ennen muutosta valvontaviranomaisen edustajalle (Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu), jotta toiminnan seuranta ja valvonta voidaan järjestää asianmukaisesti ottaen muutos huomioon ja valvontaviranomainen voi arvioida muutoksen aiheuttamia ympäristö- ja muita vaikutuksia sekä mahdollista ympäristöluvan muutostarvetta (määräys 16).

12 12(13) Määräys 16 on annettu, jotta voidaan valvoa, että toiminnasta ei sen lopettamisen jälkeenkään aiheudu haittaa ympäristölle. Luvan tarkistamismahdollisuuden perustelu Lupaviranomainen varaa mahdollisuuden luvan ja lupaehtojen tarkistamiseen tämän päätöksen kohdan Lupamääräysten tarkistaminen mukaisesti. Tarkistamismahdollisuus on tarpeen, koska lupapäätöksessä ei voida ennakoida kaikkia toimintaan liittyviä tapahtumia eikä siten voida kattavasti asettaa ehtoja toiminnalle. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN (YSL 205 ; YsvoT 1 3, 9, 11, 13, 14 ) Meri-Lapin ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n mukaan keskimääräiseen työmäärään perustuva ympäristölupamaksu on eläinsuojalle 1170 euroa. Tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyyn mennyt aika vastaa taksan mukaista käsittelymaksua. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN (YSL 85 ) Päätös Päätös ja sitä koskeva valitusosoitus toimitetaan hakijalle käsittelymaksua koskevan laskun kanssa sekä tavallisena kirjeenä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Meri-Lapin ympäristöpalvelut pitää päätöksen ja em. liitteet nähtävillä, valitusaikana Tornion kaupungintalon ala-aulassa. Ainakin valitusaikana päätös on nähtävillä internetissä Tornion kaupungin sivuilla ilman liitteitä. Tieto päätöksestä Tieto päätöksestä annetaan Tornion kaupungin ilmoitustauluille julkipantavalla kuulutuksella. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan kirjeitse niille, joille annettiin kirjeitse tieto ympäristölupahakemuksen vireilläolosta (Karppanen Aimo, Iisakka Martti, Iisakka Mauri, Iisakka Pekka, Ylimäinen Maila, Ylimäinen Jukka, Vall Tuula, Uusitalo Mauri ja Uusitalo Seija). Ilmoituksessa mainitaan mm. paikat, joissa päätös on nähtävillä (Tornion kaupungintalon ala-aula sekä Internetissä Tornion kaupungin sivuilla) sekä päätöksen valitusaika. MUUTOKSENHAKU (YSL 84, 190, HlkL 14, 22 ) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelta, jolle valituskirjelmä liitteineen on toimitettava. Valitusaika päättyy Päätökseen liitetään valitusosoitus.

13 13(13) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014: 2, 5-7, 11, 14 17, 20, 22, 27, 34, 37, 39, 42 44, 48, 49, 52, 58 62, 70, 83 85, 87, 89, 113, 123, 170, 172, 190, 198, 201, 205, 208 ; VNA ympäristönsuojelusta (YSA) 712/2014: 2,-4, 6, 11, 13 15, 23 ; Jätelaki (JL) 646/2011: 2, 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, , 141 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA) 179/2012: 8, 9, 12, 13, 17, 20, 22, 24 ja 25 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNA 1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) Hallintolaki (HL) 434/2003: 2, 5, 6, 9, 20, 22 24, 31, 32, 34, 36, 38, 43-45, 47, 54 57, 59 ; Hallintolainkäyttölaki (HlkL) 586/1996: 14, 22 ; Perämeren jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset (JHM) : 2, 4, 6, 7, 15 20, 24 ; Meri-Lapin ympäristöpalveluiden johtosääntö, kv (Johtos): 4, 9, 11 Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta (YsvoT) 1 3, 9, 11, 13, 14