Ja alussa oli kaaos. Organisaatiodynamiikka-ajattelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ja alussa oli kaaos. Organisaatiodynamiikka-ajattelusta"

Transkriptio

1 1 Organisaatiodynamiikka-ajattelusta Kari Anttila Kehityspiikki Oy Välkkyaineisto Totuus ei ole kenenkään yksityisomaisuutta, vaan totuutta tulee sitä enemmän, mitä enemmän erilaisia näkökulmia voidaan kerätä ja yhdistää. Kaikki näkökulmat täydentävät toisiaan. Mitä enemmän on erilaisia näkökulmia ja mitä enemmän niitä otetaan käyttöön, sitä lähemmäs totuutta kokonaisuutena päästään. (Toivonen&Kiviaho 1998, 17). Psyko- ja organisaatiodynaaminen näkökulma Institution in the mind Neljä näkökulmaa Systeemiteoreettinen näkökulma Jännitteitä, hukkaenergiaa ja itujen johtamista Hukkaenergiasta Organisaation johtaminen on yhtä Zig Zagia Lohkominen systeemin ominaisuutena Psyko- ja organisaatiodynaaminen näkökulma Ja alussa oli kaaos Monta tuhatta vuotta vanha Kaksoisvirtojen alueelta kirjattu tarina maailman synnystä kuvaa myös ryhmän ja organisaation dynamiikkaa. Se menee jotakuinkin näin: Alussa oli kaaos ja kaaoksen jumalat hallitsivat maailmaa. Järjestyksen jumalat kokosivat voimansa ja taistelussa kaaosta vastaan voittivat ja alkoivat ylläpitää järjestystä. Tässä sodassa kaaoksen voimat ajettiin maailman ääriin. Järjestyksen ylläpito oli kuitenkin jumalille raskasta ja vaati paljon työtä. Tästä syystä järjestyksen jumalat loivat avukseen ihmisen tekemään työtä järjestyksen ylläpitämiseksi. Sota jumalien välillä ei kuitenkaan ollut ohi, päinvastoin. Kaaoksen jumalat onnistuivat aika ajoin suistamaan maailman kaaokseen. Kaaoksen jumalien keskeinen ase tässä taistelussa järjestyksen jumalia vastaan oli vaikuttaminen ihmisiin. Miten? Keskeisiä aseita olivat mustasukkaisuus, salaliitot, suosiminen, kost ja muut SUURET tunteet. Tarinan opetus on, että organisaation dynamiikkaa on kaaoksen ja järjestyksen välinen kamppailu, joka on jokaisessa organisaatiossa paikalla kutsumatta. Miten sitä voi tunnistaa ja käyttää hyödyksi? Mitä on organisaation dynamiikka? Mekaniikassa dynamiikka tutkii voimien vaikutusta kappaleiden liikkumiseen. Tässä voisi ajatella, että organisaation ja ryhmän dynamiikassa ollaan kiinnostuneita niistä voimista, jotka vievät yksilöitä eri suuntiin. Perusajatuksena on,

2 2 että ihmisten dynamiikka on lähtökohdiltaan kaoottista. Tätä kaoottisuutta on erilaisina tulkintoina, toisen todellisen tarkoituksen tietämisenä ja erilaisina projektioina olemassa jokaisessa ryhmässä ja organisaatiossa jo valmiina. Johtaminen on ymmärrettävä tapana voimistaa organisaatiossa sitä, mitä varten organisaatio/ryhmä on olemassa. Johtamisen tehtävänä on tunnistaa organisaation ja sen osien perustehtävät, että voitaisiin tehdä sitä mitä pitäisi. Johtamalla vähennetään kaoottisten dynaamisten voimien mielivaltaa ja samalla hyödynnetään kaaosta uuden synnyttämisessä. Johtaminen on mm. tarkoitusten, perustehtävien ja roolien näkyväksi tekemistä. Kurt Lewin on sanonut, että organisaatioon voi tutustua yrittämällä muuttaa sitä. Organisaation dynamiikka on kunkin organisaation omaa ja ainutkertaista. Dynamiikka on pääosin tiedostamatonta, intuitiiviseen, inhimilliseen ja mielivaltaiseen toimintaan liittyvää. Systeemisen integraation näkökulmasta organisaatio voidaan hahmottaa kolmenlaiseksi historialliseksi kuvaksi yhteisöstä, organisaatiosta. Ne ovat mekanistinen, orgaaninen ja dynaaminen organisaatio ja toimintaympäristö. Todellisuudessa ne pitäisi nähdä yhden ja saman organisaation eri puolina. Organisaatio tulisi nähdä kolmiulotteisena järjestelmänä, jossa sen mekanistisella, orgaanisella ja dynaamisella, jopa kaoottisella luonteella on oma tehtävänsä. Esim. massatuotanto edellyttää konemaista toimintavarmuutta, orgaanisessa ajattelussa dialogi ja palautejärjestelmät ovat oleellisia ja dynaamisen puolen kaoottisessa toimintaympäristössä ominaista on verkostoituminen, informaatiotulva, intuitiivisen ja piilotajuisen tiedon käytön pakko ja mahdollisuus. (Totro 2000) Institution in the mind Inhimillinen totuus on aina subjektiivinen näkemys, minun käsitykseni totuudesta. Kiireisissä organisaatioissa syntyy tilaa monille subjektiivisille totuuksille, jotka kaikki periaatteessa luulevat ymmärtävänsä tai jakavansa, mutta todellisuudessa kaikilla on aivan oma kuvansa näiden asioiden merkityksistä omassa mielessään. Käytännössä tämä johtaa näennäisesti samoista asioista puhumiseen, mutta todellisuudessa puhutaan aivan erilaisista merkityksistä. Organisaation sisällä tätä ilmiötä on vaikea tunnistaa paitsi silloin, kun erilaiset mielikuvat ovat erkaantuneet tunnevoimaisiksi ja energisoiviksi taistelukentiksi, kuten kostoksi, vihaksi, mustasukkaisuudeksi ja salaliitoiksi. Sivistyneiden ihmisten organisaatioissa nämä voimakkaat tunteet puetaan yleensä hyvin sofistikoituneisiin asuihin, kuten strategiapuheeseen, painotuksiin, huomiotta jättämisiin ja ulkopuolelle sulkemiseen. Näennäisesti samoista asioista puhumisessa voi leikki olla kaukana. Se voi tarkoittaa, että osapuolet ovat oikeassa, mutta eivät ymmärrä toisen oikeassa olemisen perusteita. Tämä johtaa helposti tulehtuneeseen osapuolijakoon ja osapuolijaon synnyttyä se ruokkii itse itseään. Neljä näkökulmaa Organisaation kaoottisten voimien jyllätessä voi olla hyödyllistä palauttaa mieliin ns. todellisuuden neljä näkökulmaa.

3 3 1) mikä on harhaa harhassa (huhuja huhuissa) 2) mikä on harhaa todessa (huhuja faktoissa) 3) mikä on totta harhassa (faktaa harhassa) 4) mikä on totta todessa (faktaa-faktoissa) Jos organisaation päätöksenteko perustuu harhaa harhalle, ollaan todella umpikujassa. Tällöin todellisuus näyttää aina tarkoituksenmukaiselta ja vaihtelee niin kuin huhuilla on tapana. Johtamisen tehtävänä on pyrkiä totta todessa - ajatteluun. Silloin voi johtaa tekoja ja tehtäviä. Tälle ajattelulle lisävireen antaa filosofi Spinoza, jonka mukaan on kolmenlaista tietoa; (1) luuloa (mielikuvia, mielikuvitusta, auktoriteettiuskoa ym.), (2) järjen tietoa (tiedettä) ja (3) suoraa tietoa luonnosta, intuitiota. Jälleen perusajatus on, että ihminen on hyvin mielivaltainen olento ja kykenee kääntämään asiat/tiedot itselleen sopiviksi - luulemisen tiedoksi. Organisaatio voi toimia samoin. Se näkee helposti vain ne asiat, jotka se haluaakin nähdä. Monasti mielihyvän suunta tai ahdistuksen välttäminen ohittaa tarpeellisen. Pako perustehtävästä voisi olla nimi tälle ilmiölle. Esim. kansalaisjärjestöissä tämä on erityisen mielenkiintoista ja kohdistuu usein eri organisaatiotasojen välisiin suhteisiin, perus-, piiri- ja keskustasojen välillä. Pahimmillaan voi käydä niin, että keskustaso voi elää omaa elämäänsä, perustaso omaansa ja piirit voivat hyödyntää molempia maailmoja aina tarkoituksenmukaisesti. Jos eri tasojen kohtaamiset ovat ikäviä tai väkivaltaisia se johtaa kohtaamattomuuteen, joka taas johtaa harhan harhassa lisääntymiseen eli mielivaltaan.

4 4 Systeemiteoreettinen näkökulma Systeemin osat kertovat aina koko systeemin toiminnasta jotain on väite joka liitetään systeemiteorioihin. Joku on määritellyt systeemiteorian seuraavasti: Tarkastelun kohteena ovat niiden olemus, luonne, dynamiikka, koossapitävät tekijät ja ohjautuvuus. Tarkastelun kohteena ovat myös järjestelmän ulkoinen ja sisäinen vuorovaikutus. Systeemi on ihmisistä, koneista ja menetelmistä koostuva kokonaisuus. Tämä kokonaisuus on toiminnallinen ja se on olemassa määrätyn tehtävän suorittamiseksi. Organisaatio voidaan piirtää sisäkkäisinä systeemeinä. Kunkin systeemin rajalla on se, mikä pitää systeemiä koossa. = Häiriö = Johtamisen tehtävä on rajalla ja mahdollistaa perustehtävän hoitamisen, mm. oikein tekemisen periaatteet ja työnjaot = Johtajuus määrittää mikä kuuluu meille, mikä ei Organisaatio TYÖ- RYHMÄ projekti johtoryhmä Ulkorajalla ovat aina mm. tarkoitus, johtaminen ja sopimiset. Tätä rajaa johdetaan päättämällä mikä kuuluu meille eli systeemin sisään ja mikä kuuluu ulkopuolelle. Tämän ratkaisun jälkeen organisaation muut osasysteemit ammentavat tarkoituksensa siitä tehtävästä ja työnjaosta, joka heillä on suhteessa isompaan systeemiin esim. makkaratehtaalla nakkimakkara -linja tekee semmoisia nakkeja, joita makkaratehtaan rajapinnassa on päätetty, eikä ala tekemään omia nakkikoneen mielijohteesta haluamia nakkeja. Johtaminen on siis rajalla olemista. Jos tarkoitusten johtaminen menee pois rajalta, joku muu intressi alkaa johtaa systeemin toimintaa.

5 5 Voidaankin kysyä: - Millaiset rajat mahdollistavat osasysteemien autonomian, holhoamisen ja kurittamisen sijaan? - Millaisia näkymättömiä rinnakkais- tai sisäsysteemejä organisaatiossa on? - Mitä täytyy sopia paremmin systeemin ulkorajoilta katsottuna? - Onko jokin hyvä intressi ylikehittynyt eli tullut paheeksi ja synnyttää järjettömyyttä? - Millainen systeemi on se, jota kuvittelemme johtavamme vai haluamme johtaa? Mikäli kehitellään osasysteemejä (esim. kehittämishankkeita), jotka eivät hae oikeutustaan organisaation rajoilta (yhteisön tarkoitus, työnjako) syntyy helposti kitkaa, jonka kanssa on hankalaa elää. Monesti systeemin tarkoituksettomuus toiminnallistuu. Se tarkoittaa, että yhteinen tekeminen on epäselvää ja yksilöt tekevät huonon omantunnon vallassa valtavasti yksittäisiä tekoja, jotka yksilön näkökulmasta voivat näyttää tärkeiltä, mutta ovatkin kokonaisuuden kannalta jopa haitallisia. Sanonta - ei kunnon organisaatio asiakkaita kaipaa - voisi juontaa juurensa tällaiseen tarkoituksettomaan tekemiseen, jatkuvaan tarkoitusten törmäämiseen ja välienselvittelyyn. Systeemin rajat ovat koko ajan erityisen tarkastelun kohteena. Johtaminen on usein sen sietämistä, että ollaan koko ajan valppaina puolivalmiissa ja vain joskus voidaan nauttia valmiin suomasta ilosta. Tarvitaan siis jatkuvaa dialogia, haaveilua, toteutusta ja ongelmien ratkontaa. Monesti organisaation irrationaalinen puoli johtaa arkipäivän toimintaa. Järkevän, läpinäkyvän ja kontrollissa olevan rinnalla on piilossa oleva ja varjoissa lymyävä elämä. Rational madness on käsite, joka yrittää kuvata tätä ilmiötä (Lawrence ja Hirshorn). Hulluuteen johtava järki syntyy jos organisaatiossa on liikaa epätervettä kilpailua, salailua ja yhden intressin ylivaltaa. Esim. teknisen viraston ylivalta voisi poistaa uimahalleista veden, koska se on niin vaarallista rakenteille. Valitettavasti tätä rational madnessiä ei oikein voi välttää, paitsi tekemällä organisaatiosta koko ajan avoimempaa ja itseään korjaavaa. Markkinoilla kuluttajat säätelevät rational madnessin määrää lopettamalla esim. tuotteen oston. Johdon on reagoitava tähän. Julkisella puolella on omittu markkinatalouden johtamisjärjestelmät ilman markkinoiden ohjausta. Markkinathan ovat oikeastaan poliittinen järjestelmä, joka tuottaa tarpeita ja esittää kriittisiä nökökulmia. Kun julkisessa politiikan rooli on vähentynyt (vaatimukset lautakuntien yhditymisestä jne.) on samalla johtajat voivat jäädä oman mielivaltansa vangeiksi. Tämmöinen tilanne on otollinen pomottamiselle ja organisaation toimijoiden resurssit jäävät hyödyntämättä. Rational madnessiä piisaa

6 6 Jännitteitä, hukkaenergiaa ja itujen johtamista Organisaatiolla on aina oma ainutkertainen kulttuurinsa, joka vaikuttaa sekä piiloisesti että tietoisesti lähes kaikkeen mitä tehdään. Oikean tavan tehdä joitain asioita tunnistaa siitä, kun uutena työntekijänä tekee tietämättään toisin. Tradition tunnistaminen ja kunnioittaminen helpottaa ns. työtasolla toimimista. Työtason vastakohtana on tunnetasolla toimiminen, joka taas organisaatiossa vallitsevana olotilana tarkoittaa isoja tunteita, kuten vihaa, kostoa, kateutta. Kurt Lewin on todennut, että Paras tapa oppia tuntemaan yhteisö on yrittää muuttaa sitä. Haastavaa johtajuudessa on tehdä näkyväksi totuuden monijännitteisyys. Kurt Lewinin näkemyksiä jännitteistä tunnistaen voidaan kysyä, mikä on Totuus minulle? Miksi minä reagoin näin? Toistuuko tunne vastaavissa tilanteissa? Olenko kuin reaktioautomaatti? Esim. aina kun tulee ikävä asia, en pyydä apua vaan juoksen pakoon ja kovaa Totuus minulle tuon toisen kanssa eli vuorovaikutustaso? Ottaako joku tyyppi heti ensi vaiheessa päähän? Jos ottaa, niin mistä sekin tulee? Olenko tässä historiani vanki? Totuus ryhmän tai ryhmien välisen paineen sanelemana? Mitä kuvittelen ryhmän odottavan minulta? Mikä on ryhmän kirjoittamaton sankaruusarvo? Onko ryhmän paine tehdä jotain suurempi kuin se, mitä minun oikeasti pitäisi omassa roolissani tehdä? Totuus osana organisaation painetta? Ryhmien välinen kilpailu ja kamppailu - mistä sen tunnistaa? Hukkaenergiasta Hukkaenergian perusajatus on, että tarvitaan paljon vääriä tekoja, höpötystä ja muuta irrationaalia toimintaa, että löytyy lopulta se järkevä tapa toimia. Jos kaikki hukkaenergia yritetään epätoivoisesti hävittää, voidaan olla erittäin näennäistehokkaita. Systeemin ominaisuutena se on kiehtova ajatus. Seuraavassa joitakin ajatuksia nobelisti Ilya Prigionelta itseorganisoituvan systeemin ominaisuuksista. Hän hahmotteli 1960 luvulla fysiikan ja kemian aloilla itseorganisoituvan systeemin mallia. Itseohjautumisessa oli viisi peruspiirrettä. Ensiksi Toiseksi uudistuksen tuottaa vain tasapainosta poissa oleva systeemi, ehkä lähellä kaaosta tasaus ja vakaus eivät luo uutta jännitys ja polarisaatio pitävät systeemin energisenä

7 7 hukkaenergiaa = epäjärjestystä, hukattuja resursseja, juoruilua, jaarittelua, menetettyä informaatiota, virheitä, hukkaenergiaa tarvitaan kun systeemi muuttaa energiaa/informaatiota työksi hukkaenergiaa syntyy lisää lähestyttäessä kaaosta kyky säilyttää hukkaenergiaa ja luopua siitä Kolmanneksi kaoottisen systeemin dynamiikka on non-lineaarista herkkyys vastaanottaa ei toivottua informaatiota, heikkoja signaaleja Neljänneksi determinismin ja vapaan valinnan välillä liikkuminen systeemin on haarauduttava, tehtävä valintoja valintoja ei voi ennustaa, ne valitaan kulloisenkin tilanteen pohjalta valinnat ovat peruuttamattomia ja osa systeemin historiaa peruuttamattomuus luo järjestystä systeemiin Viidenneksi aika systeemi luo historiaansa valintoja tekemällä, luomalla uusia piirteitä ja rakenteita itselleen muutos on tiellä valinnasta toiseen jokaisessa systeemissä on sisäänrakennettuna muutosta ajava voimansa aikaa ei saa takaisin

8 8 Organisaation johtaminen on yhtä Zig Zagia Zig-Zag kuvaa ajattelumallia, jossa kehitys ei tapahdu lineaarisesti kuin nousukiidossa oleva lentokone, vaan epäsäännöllisesti ja sykähdyksittäin edeten, regression ja progression tunnistamisen avulla. Regression kautta progressioon tarkoittaa, että johtajuuden on suostuttava tunnistamaan epäkohtia hyvän edellytyksenä. Epäkohdat, kiukkuenergia yms. voidaan muuttaa työksi joka vie organisaatiota sen asettamien tavoitteiden suuntaan. Regressio ja mahdolliset epämiellyttävät tunteet muuttuvat resursseiksi, jos niitä kyetään työstämään. Jos niitä ei työstetä, ne tuppaavat nousemaan esiin jokaisesta raosta ja lisäävät huonosti menemistä. Muutosjohtamisen idea on jatkuva oppiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen ympäristön eli ulkoisen kanssa. Zig-Zag on käsite, joka tarkoittaa oheista tapaa edetä tunnistaen laskua, nousua, taantumaa, edistystä, jne. - siis tunnistaa muutoksen johtamisen epälineaarisuutta.

9 9 Organisaatiokonsultti David Gutmanin tunneluokittelu voi olla keskeinen työkalu tunnistaa organisaatiossa vaikuttavia voimia. Johtaja voi kysyä, mitkä teot ja asiat meillä aiheuttavat uskoa ja luottamusta, mitkä asiat taas epäilyä? Millainen toiminta lisää kiitollisuutta ja mikä aiheuttaa kateutta? KESKEISET: Usko, luottamus Epäily Kiitollisuus Kateus Toivo Epätoivo MUUT MERKITTÄVÄT: Into Tylsyys, haluttomuus Kärsivällisyys, maltti Kärsimättömyys, lyhytjännitteisyys Mielihyvä, ilo Kärsimys, tuska Varmuus Epävarmuus Rohkeus Pelko Rakkaus Viha Lohkominen systeemin ominaisuutena Organisaation jakautuessa yhä pienempiin, toisiaan vastaan resursseista kilpaileviin osiin, johtaa tämä kehitys viime kädessä systeemiseen ominaisuuteen, jossa yksilöiden välillä on käynnissä sama kamppailu kuin esim. yksiköiden, osastojen tai linjojen välillä. Tässä taistelussa on piirteitä Melanne Kleinin tarkoittamasta lohkomisen ajatuksesta, jolloin hyvä ja pahaksi koettu lohkotaan toisistaan erilleen. Meidän toimintamme on hyvää ja noiden toisten pahaa. Tila näkyy vihollisuuskuvina, stereotyyppisinä leimoina ja jo- tietämisenä. Organisaation jäsenet eivät tällöin kykene liittymään toistensa osaamisiin vaan tuloksena on erontekoja, taisteluja ja destruktiota. Tärkeätä on saada ongelma pois omalta tontilta, lohkoa paha pois omasta todellisuudesta. Näyttäisi siltä, että organisaation lateraalia/horisontaalista eli rinnakkaista vuoropuhelua olisi tällöin lisättävä ja tehtävä vuoropuhelu tavoittelemisen arvoiseksi. Nykyisellään erityisesti julkisista organisaatioista puuttuvat tällaiset poikkihallinnolliset rahoitus- tai palkitsemisrakenteet. Ollaan ikään kuin jatkuvassa noidankehässä, jossa reagoidaan supistuksiin, kilpaillaan eikä enää osata investoida yhteiseen tekemiseen. Samaan organisaation patologiaan liittyy pirstaloitumisen käsite. Kun organisaatio voi pahoin, sen toiminta alkaa pirstaloitua. Pirstaloitunut organisaatio voi esiintyä näennäisesti tarkoituksen ja perustehtävän johtamalta ja näyttää suhteellisen mutkattomalta. Tällainen lohkottu, pirstaloituneista teoista muodostunut organisaatio onkin todellisuudessa stereotyyppisistä hyvistä ja pahoista elementeistä koostunut projisoitumiskeskittymä, jossa mielivallan määrä on suuri ja jonka kohteeksi voi hyvän nimissä joutua mikä tai kuka hyvänsä. Mielivaltainen pahaksi tai syntipukiksi leimaaminen helpottaa muiden ryhmässä olevien elämää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kuka tai mikä asia tahansa voi joutua pahan sigmalla (leimalla) varustetuksi.

10 10 Pirstaleisuus ja tarkoituksettomuus johtaa usein ns. psyykkiseen vetäytymiseen. Autismi on organisaatiossa suojamekanismi, jolla suojaudutaan koetulta ahdistukselta ja mielivallalta. Mielivalta lisääntyy, jos organisaatiossa ei ole kykyä käsitellä hallitsematonta, epäselvää ja epämiellyttävää. Tätä aluetta voitaisiin kutsua organisaation varjoksi. Usko kaiken hallittavuuteen synnyttää helposti tilanteen, jossa ei enää tarvita dialogia, kuuntelemista, uudelleensuuntaamista ja väittelyä. Epäselvä ja ei-harmoninen lohkotaan pois ja se jää hyödyntämättä. Psyykkinen kustannus muuttuu investoinniksi Hirshornin mukaan (1977), jos - kuunnellaan ihmisiä, joita ei tarvitse kuunnella - hyväksytään hallitsemattomuus osana oppimista ja kehitystä - heikennetään hierarkioita - organisaation rajojen väliaikaisesti lakkautetaan - etsitään ja annetaan tilaa potentiaalisesti luoville henkilösuhteille - kunnioitetaan keskeneräisyyttä, vaikka kaikkea tätä ei-pätevyyttä ja eisuoriutumista vastaan astuu vahva realiteetti: ihmiset eivät halua näyttää epäpäteviltä tai kokea itseään keskeneräisiksi. Hirshorn väittää, että ihminen on erityisen kekseliäs suojautumaan psyykkisiltä kustannuksilta kehittelemällä mm. salaliittoteorioita. Psyykkisten kustannusten välttämisestä voidaan esimerkkinä käyttää kokousten ritualisoimista, johdon kokoukset organisoidaan suorituksiksi. Yksilöt valmistautuvat kokouksiin niin, että ne saattavat edetä suoraviivaisesti suunnitelman mukaan pysähtymättä, jolloin mitään oppimista tai oivalluksia ei tapahdu. Tällainen kokousparadigma auttaa varmasti kaikkia jäseniä säilömään ahdistustaan yllätyksiä ei esiinny. Eikö tämä kuvaa joidenkin tämän päivän organisaatioiden arkea, suurta ylikehittynyttä tarvetta hallita asioita yhden totuuden näkökulmasta. On siis kuljettava kohti vaikeaa. Tunnistamalla/tiedostamalla psyykkiset kustannukset osana investointia, ne voivat tulla korkojen kera takaisin organisaation kyvykkyytenä ja arjen sujumisena. Helpompi kirjoittaa, vaikeampi elää

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN. Mitä otsikko herättää? Jyväskylä 9.4.08

VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN. Mitä otsikko herättää? Jyväskylä 9.4.08 Jyväskylä 9.4.08 VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN Mitä otsikko herättää? VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN 9.4.08 Jyväskylä Kari Anttila Työnohjaaja, organisaatiokonsultti (IFSI) Kehityspiikki Oy Alkuviisastelua:

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Operaatio täyskäännös 2.0 - Diskuteerauksesta tekemiseen Juho Lipsanen 11.11.2010 Arc Technology Oy - Taloussanomat 1 cfo 10 years ceo 12 years partner 3 years

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Autamme asiakkaitamme uudistumisen kolmessa näkökulmassa: 1) ennakointityö

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari Kukaan meistä ei ole niin viisas kuin me kaikki - Japanilainen sananlasku- On olemassa viisi muuttujaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? 18.2. Liito-ohjelman aamiaistilaisuus Seurahuone Helsinki Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori, OTK ESIMIESTYÖN AVAINKYSYMYKSIÄ: Ajankäyttö

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA

HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA Kuntarakennefoorumi 7.5.2013, Kuntaliitto HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA - Henkilöstöjohtaminen kuntien muutostilanteissa HTT Hanna Vakkala Yliopisto-opettaja Yhteiskuntatieteiden tiedekunta hanna.vakkala@ulapland.fi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Muutoksen arkkitehtuuri! "

Muutoksen arkkitehtuuri! Muutoksen arkkitehtuuri! Organisaatioiden kehittäminen ja muutos 2015! Haaga-Helia 17.3.2011 Ari Tikka! Ari Tikka Kaikki mallit ovat vääriä, jotkut ovat hyödyllisiä.! - (GPE Box, matemaatikko)! DI 1986,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Johtajan parasta aikaa!

Johtajan parasta aikaa! Johtajan parasta aikaa! Energisoivia ajatuksia johtajille Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma 11.3.2013 Mia Aspegrén, Senior Consultant, Johdon rekrytoija & kehittäjä, Momentous Mia Aspegrén Senior

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla

Lupa toimia eri tavalla Lupa toimia eri tavalla tammikuu 2012 Kouahead Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Asiantuntija? Asian tunnustelija? Asian tunteilija? Miten Anssista tuli Anssi? Ketkä ovat maailman kovimpia oppimaan?

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot