Ja alussa oli kaaos. Organisaatiodynamiikka-ajattelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ja alussa oli kaaos. Organisaatiodynamiikka-ajattelusta"

Transkriptio

1 1 Organisaatiodynamiikka-ajattelusta Kari Anttila Kehityspiikki Oy Välkkyaineisto Totuus ei ole kenenkään yksityisomaisuutta, vaan totuutta tulee sitä enemmän, mitä enemmän erilaisia näkökulmia voidaan kerätä ja yhdistää. Kaikki näkökulmat täydentävät toisiaan. Mitä enemmän on erilaisia näkökulmia ja mitä enemmän niitä otetaan käyttöön, sitä lähemmäs totuutta kokonaisuutena päästään. (Toivonen&Kiviaho 1998, 17). Psyko- ja organisaatiodynaaminen näkökulma Institution in the mind Neljä näkökulmaa Systeemiteoreettinen näkökulma Jännitteitä, hukkaenergiaa ja itujen johtamista Hukkaenergiasta Organisaation johtaminen on yhtä Zig Zagia Lohkominen systeemin ominaisuutena Psyko- ja organisaatiodynaaminen näkökulma Ja alussa oli kaaos Monta tuhatta vuotta vanha Kaksoisvirtojen alueelta kirjattu tarina maailman synnystä kuvaa myös ryhmän ja organisaation dynamiikkaa. Se menee jotakuinkin näin: Alussa oli kaaos ja kaaoksen jumalat hallitsivat maailmaa. Järjestyksen jumalat kokosivat voimansa ja taistelussa kaaosta vastaan voittivat ja alkoivat ylläpitää järjestystä. Tässä sodassa kaaoksen voimat ajettiin maailman ääriin. Järjestyksen ylläpito oli kuitenkin jumalille raskasta ja vaati paljon työtä. Tästä syystä järjestyksen jumalat loivat avukseen ihmisen tekemään työtä järjestyksen ylläpitämiseksi. Sota jumalien välillä ei kuitenkaan ollut ohi, päinvastoin. Kaaoksen jumalat onnistuivat aika ajoin suistamaan maailman kaaokseen. Kaaoksen jumalien keskeinen ase tässä taistelussa järjestyksen jumalia vastaan oli vaikuttaminen ihmisiin. Miten? Keskeisiä aseita olivat mustasukkaisuus, salaliitot, suosiminen, kost ja muut SUURET tunteet. Tarinan opetus on, että organisaation dynamiikkaa on kaaoksen ja järjestyksen välinen kamppailu, joka on jokaisessa organisaatiossa paikalla kutsumatta. Miten sitä voi tunnistaa ja käyttää hyödyksi? Mitä on organisaation dynamiikka? Mekaniikassa dynamiikka tutkii voimien vaikutusta kappaleiden liikkumiseen. Tässä voisi ajatella, että organisaation ja ryhmän dynamiikassa ollaan kiinnostuneita niistä voimista, jotka vievät yksilöitä eri suuntiin. Perusajatuksena on,

2 2 että ihmisten dynamiikka on lähtökohdiltaan kaoottista. Tätä kaoottisuutta on erilaisina tulkintoina, toisen todellisen tarkoituksen tietämisenä ja erilaisina projektioina olemassa jokaisessa ryhmässä ja organisaatiossa jo valmiina. Johtaminen on ymmärrettävä tapana voimistaa organisaatiossa sitä, mitä varten organisaatio/ryhmä on olemassa. Johtamisen tehtävänä on tunnistaa organisaation ja sen osien perustehtävät, että voitaisiin tehdä sitä mitä pitäisi. Johtamalla vähennetään kaoottisten dynaamisten voimien mielivaltaa ja samalla hyödynnetään kaaosta uuden synnyttämisessä. Johtaminen on mm. tarkoitusten, perustehtävien ja roolien näkyväksi tekemistä. Kurt Lewin on sanonut, että organisaatioon voi tutustua yrittämällä muuttaa sitä. Organisaation dynamiikka on kunkin organisaation omaa ja ainutkertaista. Dynamiikka on pääosin tiedostamatonta, intuitiiviseen, inhimilliseen ja mielivaltaiseen toimintaan liittyvää. Systeemisen integraation näkökulmasta organisaatio voidaan hahmottaa kolmenlaiseksi historialliseksi kuvaksi yhteisöstä, organisaatiosta. Ne ovat mekanistinen, orgaaninen ja dynaaminen organisaatio ja toimintaympäristö. Todellisuudessa ne pitäisi nähdä yhden ja saman organisaation eri puolina. Organisaatio tulisi nähdä kolmiulotteisena järjestelmänä, jossa sen mekanistisella, orgaanisella ja dynaamisella, jopa kaoottisella luonteella on oma tehtävänsä. Esim. massatuotanto edellyttää konemaista toimintavarmuutta, orgaanisessa ajattelussa dialogi ja palautejärjestelmät ovat oleellisia ja dynaamisen puolen kaoottisessa toimintaympäristössä ominaista on verkostoituminen, informaatiotulva, intuitiivisen ja piilotajuisen tiedon käytön pakko ja mahdollisuus. (Totro 2000) Institution in the mind Inhimillinen totuus on aina subjektiivinen näkemys, minun käsitykseni totuudesta. Kiireisissä organisaatioissa syntyy tilaa monille subjektiivisille totuuksille, jotka kaikki periaatteessa luulevat ymmärtävänsä tai jakavansa, mutta todellisuudessa kaikilla on aivan oma kuvansa näiden asioiden merkityksistä omassa mielessään. Käytännössä tämä johtaa näennäisesti samoista asioista puhumiseen, mutta todellisuudessa puhutaan aivan erilaisista merkityksistä. Organisaation sisällä tätä ilmiötä on vaikea tunnistaa paitsi silloin, kun erilaiset mielikuvat ovat erkaantuneet tunnevoimaisiksi ja energisoiviksi taistelukentiksi, kuten kostoksi, vihaksi, mustasukkaisuudeksi ja salaliitoiksi. Sivistyneiden ihmisten organisaatioissa nämä voimakkaat tunteet puetaan yleensä hyvin sofistikoituneisiin asuihin, kuten strategiapuheeseen, painotuksiin, huomiotta jättämisiin ja ulkopuolelle sulkemiseen. Näennäisesti samoista asioista puhumisessa voi leikki olla kaukana. Se voi tarkoittaa, että osapuolet ovat oikeassa, mutta eivät ymmärrä toisen oikeassa olemisen perusteita. Tämä johtaa helposti tulehtuneeseen osapuolijakoon ja osapuolijaon synnyttyä se ruokkii itse itseään. Neljä näkökulmaa Organisaation kaoottisten voimien jyllätessä voi olla hyödyllistä palauttaa mieliin ns. todellisuuden neljä näkökulmaa.

3 3 1) mikä on harhaa harhassa (huhuja huhuissa) 2) mikä on harhaa todessa (huhuja faktoissa) 3) mikä on totta harhassa (faktaa harhassa) 4) mikä on totta todessa (faktaa-faktoissa) Jos organisaation päätöksenteko perustuu harhaa harhalle, ollaan todella umpikujassa. Tällöin todellisuus näyttää aina tarkoituksenmukaiselta ja vaihtelee niin kuin huhuilla on tapana. Johtamisen tehtävänä on pyrkiä totta todessa - ajatteluun. Silloin voi johtaa tekoja ja tehtäviä. Tälle ajattelulle lisävireen antaa filosofi Spinoza, jonka mukaan on kolmenlaista tietoa; (1) luuloa (mielikuvia, mielikuvitusta, auktoriteettiuskoa ym.), (2) järjen tietoa (tiedettä) ja (3) suoraa tietoa luonnosta, intuitiota. Jälleen perusajatus on, että ihminen on hyvin mielivaltainen olento ja kykenee kääntämään asiat/tiedot itselleen sopiviksi - luulemisen tiedoksi. Organisaatio voi toimia samoin. Se näkee helposti vain ne asiat, jotka se haluaakin nähdä. Monasti mielihyvän suunta tai ahdistuksen välttäminen ohittaa tarpeellisen. Pako perustehtävästä voisi olla nimi tälle ilmiölle. Esim. kansalaisjärjestöissä tämä on erityisen mielenkiintoista ja kohdistuu usein eri organisaatiotasojen välisiin suhteisiin, perus-, piiri- ja keskustasojen välillä. Pahimmillaan voi käydä niin, että keskustaso voi elää omaa elämäänsä, perustaso omaansa ja piirit voivat hyödyntää molempia maailmoja aina tarkoituksenmukaisesti. Jos eri tasojen kohtaamiset ovat ikäviä tai väkivaltaisia se johtaa kohtaamattomuuteen, joka taas johtaa harhan harhassa lisääntymiseen eli mielivaltaan.

4 4 Systeemiteoreettinen näkökulma Systeemin osat kertovat aina koko systeemin toiminnasta jotain on väite joka liitetään systeemiteorioihin. Joku on määritellyt systeemiteorian seuraavasti: Tarkastelun kohteena ovat niiden olemus, luonne, dynamiikka, koossapitävät tekijät ja ohjautuvuus. Tarkastelun kohteena ovat myös järjestelmän ulkoinen ja sisäinen vuorovaikutus. Systeemi on ihmisistä, koneista ja menetelmistä koostuva kokonaisuus. Tämä kokonaisuus on toiminnallinen ja se on olemassa määrätyn tehtävän suorittamiseksi. Organisaatio voidaan piirtää sisäkkäisinä systeemeinä. Kunkin systeemin rajalla on se, mikä pitää systeemiä koossa. = Häiriö = Johtamisen tehtävä on rajalla ja mahdollistaa perustehtävän hoitamisen, mm. oikein tekemisen periaatteet ja työnjaot = Johtajuus määrittää mikä kuuluu meille, mikä ei Organisaatio TYÖ- RYHMÄ projekti johtoryhmä Ulkorajalla ovat aina mm. tarkoitus, johtaminen ja sopimiset. Tätä rajaa johdetaan päättämällä mikä kuuluu meille eli systeemin sisään ja mikä kuuluu ulkopuolelle. Tämän ratkaisun jälkeen organisaation muut osasysteemit ammentavat tarkoituksensa siitä tehtävästä ja työnjaosta, joka heillä on suhteessa isompaan systeemiin esim. makkaratehtaalla nakkimakkara -linja tekee semmoisia nakkeja, joita makkaratehtaan rajapinnassa on päätetty, eikä ala tekemään omia nakkikoneen mielijohteesta haluamia nakkeja. Johtaminen on siis rajalla olemista. Jos tarkoitusten johtaminen menee pois rajalta, joku muu intressi alkaa johtaa systeemin toimintaa.

5 5 Voidaankin kysyä: - Millaiset rajat mahdollistavat osasysteemien autonomian, holhoamisen ja kurittamisen sijaan? - Millaisia näkymättömiä rinnakkais- tai sisäsysteemejä organisaatiossa on? - Mitä täytyy sopia paremmin systeemin ulkorajoilta katsottuna? - Onko jokin hyvä intressi ylikehittynyt eli tullut paheeksi ja synnyttää järjettömyyttä? - Millainen systeemi on se, jota kuvittelemme johtavamme vai haluamme johtaa? Mikäli kehitellään osasysteemejä (esim. kehittämishankkeita), jotka eivät hae oikeutustaan organisaation rajoilta (yhteisön tarkoitus, työnjako) syntyy helposti kitkaa, jonka kanssa on hankalaa elää. Monesti systeemin tarkoituksettomuus toiminnallistuu. Se tarkoittaa, että yhteinen tekeminen on epäselvää ja yksilöt tekevät huonon omantunnon vallassa valtavasti yksittäisiä tekoja, jotka yksilön näkökulmasta voivat näyttää tärkeiltä, mutta ovatkin kokonaisuuden kannalta jopa haitallisia. Sanonta - ei kunnon organisaatio asiakkaita kaipaa - voisi juontaa juurensa tällaiseen tarkoituksettomaan tekemiseen, jatkuvaan tarkoitusten törmäämiseen ja välienselvittelyyn. Systeemin rajat ovat koko ajan erityisen tarkastelun kohteena. Johtaminen on usein sen sietämistä, että ollaan koko ajan valppaina puolivalmiissa ja vain joskus voidaan nauttia valmiin suomasta ilosta. Tarvitaan siis jatkuvaa dialogia, haaveilua, toteutusta ja ongelmien ratkontaa. Monesti organisaation irrationaalinen puoli johtaa arkipäivän toimintaa. Järkevän, läpinäkyvän ja kontrollissa olevan rinnalla on piilossa oleva ja varjoissa lymyävä elämä. Rational madness on käsite, joka yrittää kuvata tätä ilmiötä (Lawrence ja Hirshorn). Hulluuteen johtava järki syntyy jos organisaatiossa on liikaa epätervettä kilpailua, salailua ja yhden intressin ylivaltaa. Esim. teknisen viraston ylivalta voisi poistaa uimahalleista veden, koska se on niin vaarallista rakenteille. Valitettavasti tätä rational madnessiä ei oikein voi välttää, paitsi tekemällä organisaatiosta koko ajan avoimempaa ja itseään korjaavaa. Markkinoilla kuluttajat säätelevät rational madnessin määrää lopettamalla esim. tuotteen oston. Johdon on reagoitava tähän. Julkisella puolella on omittu markkinatalouden johtamisjärjestelmät ilman markkinoiden ohjausta. Markkinathan ovat oikeastaan poliittinen järjestelmä, joka tuottaa tarpeita ja esittää kriittisiä nökökulmia. Kun julkisessa politiikan rooli on vähentynyt (vaatimukset lautakuntien yhditymisestä jne.) on samalla johtajat voivat jäädä oman mielivaltansa vangeiksi. Tämmöinen tilanne on otollinen pomottamiselle ja organisaation toimijoiden resurssit jäävät hyödyntämättä. Rational madnessiä piisaa

6 6 Jännitteitä, hukkaenergiaa ja itujen johtamista Organisaatiolla on aina oma ainutkertainen kulttuurinsa, joka vaikuttaa sekä piiloisesti että tietoisesti lähes kaikkeen mitä tehdään. Oikean tavan tehdä joitain asioita tunnistaa siitä, kun uutena työntekijänä tekee tietämättään toisin. Tradition tunnistaminen ja kunnioittaminen helpottaa ns. työtasolla toimimista. Työtason vastakohtana on tunnetasolla toimiminen, joka taas organisaatiossa vallitsevana olotilana tarkoittaa isoja tunteita, kuten vihaa, kostoa, kateutta. Kurt Lewin on todennut, että Paras tapa oppia tuntemaan yhteisö on yrittää muuttaa sitä. Haastavaa johtajuudessa on tehdä näkyväksi totuuden monijännitteisyys. Kurt Lewinin näkemyksiä jännitteistä tunnistaen voidaan kysyä, mikä on Totuus minulle? Miksi minä reagoin näin? Toistuuko tunne vastaavissa tilanteissa? Olenko kuin reaktioautomaatti? Esim. aina kun tulee ikävä asia, en pyydä apua vaan juoksen pakoon ja kovaa Totuus minulle tuon toisen kanssa eli vuorovaikutustaso? Ottaako joku tyyppi heti ensi vaiheessa päähän? Jos ottaa, niin mistä sekin tulee? Olenko tässä historiani vanki? Totuus ryhmän tai ryhmien välisen paineen sanelemana? Mitä kuvittelen ryhmän odottavan minulta? Mikä on ryhmän kirjoittamaton sankaruusarvo? Onko ryhmän paine tehdä jotain suurempi kuin se, mitä minun oikeasti pitäisi omassa roolissani tehdä? Totuus osana organisaation painetta? Ryhmien välinen kilpailu ja kamppailu - mistä sen tunnistaa? Hukkaenergiasta Hukkaenergian perusajatus on, että tarvitaan paljon vääriä tekoja, höpötystä ja muuta irrationaalia toimintaa, että löytyy lopulta se järkevä tapa toimia. Jos kaikki hukkaenergia yritetään epätoivoisesti hävittää, voidaan olla erittäin näennäistehokkaita. Systeemin ominaisuutena se on kiehtova ajatus. Seuraavassa joitakin ajatuksia nobelisti Ilya Prigionelta itseorganisoituvan systeemin ominaisuuksista. Hän hahmotteli 1960 luvulla fysiikan ja kemian aloilla itseorganisoituvan systeemin mallia. Itseohjautumisessa oli viisi peruspiirrettä. Ensiksi Toiseksi uudistuksen tuottaa vain tasapainosta poissa oleva systeemi, ehkä lähellä kaaosta tasaus ja vakaus eivät luo uutta jännitys ja polarisaatio pitävät systeemin energisenä

7 7 hukkaenergiaa = epäjärjestystä, hukattuja resursseja, juoruilua, jaarittelua, menetettyä informaatiota, virheitä, hukkaenergiaa tarvitaan kun systeemi muuttaa energiaa/informaatiota työksi hukkaenergiaa syntyy lisää lähestyttäessä kaaosta kyky säilyttää hukkaenergiaa ja luopua siitä Kolmanneksi kaoottisen systeemin dynamiikka on non-lineaarista herkkyys vastaanottaa ei toivottua informaatiota, heikkoja signaaleja Neljänneksi determinismin ja vapaan valinnan välillä liikkuminen systeemin on haarauduttava, tehtävä valintoja valintoja ei voi ennustaa, ne valitaan kulloisenkin tilanteen pohjalta valinnat ovat peruuttamattomia ja osa systeemin historiaa peruuttamattomuus luo järjestystä systeemiin Viidenneksi aika systeemi luo historiaansa valintoja tekemällä, luomalla uusia piirteitä ja rakenteita itselleen muutos on tiellä valinnasta toiseen jokaisessa systeemissä on sisäänrakennettuna muutosta ajava voimansa aikaa ei saa takaisin

8 8 Organisaation johtaminen on yhtä Zig Zagia Zig-Zag kuvaa ajattelumallia, jossa kehitys ei tapahdu lineaarisesti kuin nousukiidossa oleva lentokone, vaan epäsäännöllisesti ja sykähdyksittäin edeten, regression ja progression tunnistamisen avulla. Regression kautta progressioon tarkoittaa, että johtajuuden on suostuttava tunnistamaan epäkohtia hyvän edellytyksenä. Epäkohdat, kiukkuenergia yms. voidaan muuttaa työksi joka vie organisaatiota sen asettamien tavoitteiden suuntaan. Regressio ja mahdolliset epämiellyttävät tunteet muuttuvat resursseiksi, jos niitä kyetään työstämään. Jos niitä ei työstetä, ne tuppaavat nousemaan esiin jokaisesta raosta ja lisäävät huonosti menemistä. Muutosjohtamisen idea on jatkuva oppiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen ympäristön eli ulkoisen kanssa. Zig-Zag on käsite, joka tarkoittaa oheista tapaa edetä tunnistaen laskua, nousua, taantumaa, edistystä, jne. - siis tunnistaa muutoksen johtamisen epälineaarisuutta.

9 9 Organisaatiokonsultti David Gutmanin tunneluokittelu voi olla keskeinen työkalu tunnistaa organisaatiossa vaikuttavia voimia. Johtaja voi kysyä, mitkä teot ja asiat meillä aiheuttavat uskoa ja luottamusta, mitkä asiat taas epäilyä? Millainen toiminta lisää kiitollisuutta ja mikä aiheuttaa kateutta? KESKEISET: Usko, luottamus Epäily Kiitollisuus Kateus Toivo Epätoivo MUUT MERKITTÄVÄT: Into Tylsyys, haluttomuus Kärsivällisyys, maltti Kärsimättömyys, lyhytjännitteisyys Mielihyvä, ilo Kärsimys, tuska Varmuus Epävarmuus Rohkeus Pelko Rakkaus Viha Lohkominen systeemin ominaisuutena Organisaation jakautuessa yhä pienempiin, toisiaan vastaan resursseista kilpaileviin osiin, johtaa tämä kehitys viime kädessä systeemiseen ominaisuuteen, jossa yksilöiden välillä on käynnissä sama kamppailu kuin esim. yksiköiden, osastojen tai linjojen välillä. Tässä taistelussa on piirteitä Melanne Kleinin tarkoittamasta lohkomisen ajatuksesta, jolloin hyvä ja pahaksi koettu lohkotaan toisistaan erilleen. Meidän toimintamme on hyvää ja noiden toisten pahaa. Tila näkyy vihollisuuskuvina, stereotyyppisinä leimoina ja jo- tietämisenä. Organisaation jäsenet eivät tällöin kykene liittymään toistensa osaamisiin vaan tuloksena on erontekoja, taisteluja ja destruktiota. Tärkeätä on saada ongelma pois omalta tontilta, lohkoa paha pois omasta todellisuudesta. Näyttäisi siltä, että organisaation lateraalia/horisontaalista eli rinnakkaista vuoropuhelua olisi tällöin lisättävä ja tehtävä vuoropuhelu tavoittelemisen arvoiseksi. Nykyisellään erityisesti julkisista organisaatioista puuttuvat tällaiset poikkihallinnolliset rahoitus- tai palkitsemisrakenteet. Ollaan ikään kuin jatkuvassa noidankehässä, jossa reagoidaan supistuksiin, kilpaillaan eikä enää osata investoida yhteiseen tekemiseen. Samaan organisaation patologiaan liittyy pirstaloitumisen käsite. Kun organisaatio voi pahoin, sen toiminta alkaa pirstaloitua. Pirstaloitunut organisaatio voi esiintyä näennäisesti tarkoituksen ja perustehtävän johtamalta ja näyttää suhteellisen mutkattomalta. Tällainen lohkottu, pirstaloituneista teoista muodostunut organisaatio onkin todellisuudessa stereotyyppisistä hyvistä ja pahoista elementeistä koostunut projisoitumiskeskittymä, jossa mielivallan määrä on suuri ja jonka kohteeksi voi hyvän nimissä joutua mikä tai kuka hyvänsä. Mielivaltainen pahaksi tai syntipukiksi leimaaminen helpottaa muiden ryhmässä olevien elämää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kuka tai mikä asia tahansa voi joutua pahan sigmalla (leimalla) varustetuksi.

10 10 Pirstaleisuus ja tarkoituksettomuus johtaa usein ns. psyykkiseen vetäytymiseen. Autismi on organisaatiossa suojamekanismi, jolla suojaudutaan koetulta ahdistukselta ja mielivallalta. Mielivalta lisääntyy, jos organisaatiossa ei ole kykyä käsitellä hallitsematonta, epäselvää ja epämiellyttävää. Tätä aluetta voitaisiin kutsua organisaation varjoksi. Usko kaiken hallittavuuteen synnyttää helposti tilanteen, jossa ei enää tarvita dialogia, kuuntelemista, uudelleensuuntaamista ja väittelyä. Epäselvä ja ei-harmoninen lohkotaan pois ja se jää hyödyntämättä. Psyykkinen kustannus muuttuu investoinniksi Hirshornin mukaan (1977), jos - kuunnellaan ihmisiä, joita ei tarvitse kuunnella - hyväksytään hallitsemattomuus osana oppimista ja kehitystä - heikennetään hierarkioita - organisaation rajojen väliaikaisesti lakkautetaan - etsitään ja annetaan tilaa potentiaalisesti luoville henkilösuhteille - kunnioitetaan keskeneräisyyttä, vaikka kaikkea tätä ei-pätevyyttä ja eisuoriutumista vastaan astuu vahva realiteetti: ihmiset eivät halua näyttää epäpäteviltä tai kokea itseään keskeneräisiksi. Hirshorn väittää, että ihminen on erityisen kekseliäs suojautumaan psyykkisiltä kustannuksilta kehittelemällä mm. salaliittoteorioita. Psyykkisten kustannusten välttämisestä voidaan esimerkkinä käyttää kokousten ritualisoimista, johdon kokoukset organisoidaan suorituksiksi. Yksilöt valmistautuvat kokouksiin niin, että ne saattavat edetä suoraviivaisesti suunnitelman mukaan pysähtymättä, jolloin mitään oppimista tai oivalluksia ei tapahdu. Tällainen kokousparadigma auttaa varmasti kaikkia jäseniä säilömään ahdistustaan yllätyksiä ei esiinny. Eikö tämä kuvaa joidenkin tämän päivän organisaatioiden arkea, suurta ylikehittynyttä tarvetta hallita asioita yhden totuuden näkökulmasta. On siis kuljettava kohti vaikeaa. Tunnistamalla/tiedostamalla psyykkiset kustannukset osana investointia, ne voivat tulla korkojen kera takaisin organisaation kyvykkyytenä ja arjen sujumisena. Helpompi kirjoittaa, vaikeampi elää

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT. Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari 26.5 Muutosjohtaminen Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT Open Innovation 2.0: A New Paradigm /käyttäjälähtöisyys Curley M. & Salmelin,B. 2013 Mahdollisten maailmojen

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? 18.2. Liito-ohjelman aamiaistilaisuus Seurahuone Helsinki Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori, OTK ESIMIESTYÖN AVAINKYSYMYKSIÄ: Ajankäyttö

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Onko tässä systeemissä jokin vika vai? -vapaa sivistys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä

Onko tässä systeemissä jokin vika vai? -vapaa sivistys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä Onko tässä systeemissä jokin vika vai? -vapaa sivistys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä Helena Ahonen KT Koulutuskeskus Agricola, rehtori 7.3.2013 Kauheaa voi olla myöntää, että se yksi näkemys ei

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot