SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Lastentarhanopettajan osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet on seuraavassa jaoteltu tämän kirjan osassa 1 esitetyn jaottelun mukaisesti siten, että ensin kuvataan tulokset perusteluineen työelämän avaintaitojen kehittämistarpeista, sen jälkeen varhaiskasvatusalan perusosaamisen kehittämistarpeista ja lopuksi oman ammattiryhmän erityisosaamistarpeista. Tulokset on esitetty sekä taulukkona että sitä selittävänä tekstinä. Artikkelimme lopussa on koottu taulukkoon erikseen lastentarhanopettajakoulutuksen ja erikseen sosionomi(amk)-koulutuksen erityisosaamisen kehittämistarpeet sen perusteella, minkälaiseksi tutkimuksessa on ennakoitu lastentarhanopettajakoulutuksen saaneen ja minkälaiseksi sosionomi(amk)-pohjaisen lastentarhanopettajan työ ja työnjako sekä niihin perustuvat osaamistarpeet tulevaisuudessa. Tämän ennakointitutkimuksen perusteella on hyvä huomata, että esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmassa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti tai selkeästi erillistä lisäpätevöitymiseen johtavaa koulutusta. TYÖELÄMÄN AVAINTAITOJEN KEHITTÄMISTARPEET Yleisellä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yleisesti työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Oheisena kuvataan sellaisia työelämän avaintaitoja, joissa tarvitaan koulutusvaiheessa tehostamista tai jotka ovat uusia avaintaitojen ilmenemiä. Samaa periaatetta on noudatettu myös muissa asiantuntijuuden osa-alueita kuvattaessa. Emme näin ollen puutu emmekä luettele niitä työelämän avaintaitoja, jotka ovat jo pitkään olleet opetussuunnitelmissa tavoitteena ja joiden toteutumiseen on opetussuunnitelmissa panostettu. Sosiaalinen osaaminen sisältyy kontekstilähtöisesti kaikkiin kolmeen osaamisen alueeseen. Taulukoissa 1 esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät juurikaan sisällä kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmaan, vaan osaamistarpeissa on varsin usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Taulukoissa 1 (Työelämän yleiset avaintaidot) ja 2 (Alan perusosaaminen ja kokonai-

2 suuden hallinta) ovat koulutuksen kehittämistarpeet samanlaiset sekä lastentarhaopettajakoulutuksessa että sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 1 Lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat työelämän avaintaidot. YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Tiimityö päiväkodin ja palvelualueen sisällä Alaistaidot Muuttuva ja uusiutuva tieto Koulutuksen kehittämistarve Tiimityöskentelytaidot, tiimin johtaminen Oikea asenne joustavaan siirtymiseen palvelualueen ja ryhmien välillä Itsensä johtaminen Alaistaidot ja niiden merkitys työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen Tiedonhallinta- ja hankintaosaaminen Kyky soveltaa uutta tietoa Tiimin johtamisen taidot ja moniammatillisen yhteistyön osaaminen ovat jokaisen ammattiryhmän perustaitoja. Varhaiskasvatuksen nykyinen työnjako näkyy itse asiassa liian vähäisenä työnjakona. Tulevaisuutta varten on jokaisen ammattiryhmän vahvinta osaamista osattava käyttää tiimeissä, jolloin toiminta on tehokasta ja asiantuntevaa. Tiimityöhön ja moniammatillisuuteen liittyy myös yhteisöosaaminen, jossa oleellista on työn kielellinen hallinta, kyky kielellisesti kuvata ja perustella omia näkökantoja. Alaistaitoja edellytetään henkilöstöltä aivan yhtä lailla kuin esimiestaitoja johtamisvastuussa olevilta. Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva johtaa vähintään itseään ja on osa työyhteisöä, jonka ilmapiiri on riippuvainen jokaisesta työyhteisön jäsenestä. OMAN ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Ammatillisella perusosaamisella (yleinen toimialan osaaminen) tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuuden ala, varhaiskasvatus, terveysala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta, josta syntyy alan perusammattitaito. Taulukkoon 2 on koottu lastentarhanopettajan oman alan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisen kehittämisen painoalueet. Sekä osaamistarpeet että koulutuksen kehittämistarpeet ovat samat lastentarhanopettajakoulutuksessa ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 2 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettava osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Palvelujärjestelmän ja palveluohjaamisen hallinta ja verkosto-osaaminen Koulutuksen kehittämistarve Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta, prosessien ja verkosto-osaaminen - palvelujärjestelmän tunteminen - palveluprosessien tunteminen - yhteistyöverkostot

3 Palveluohjaus ja asiakkaan palveluosaaminen - asiakkaan valinnanvapaus - asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Kyky arvioida vaikuttavuutta Vuorovaikutustaidot, dialogisuus Johtamisosaaminen Kokonaisuuden hallinta Moniammatillinen yhteistyö Monikulttuuristen lasten hoito ja kasvatus Prosessiosaaminen Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varhaiskasvatukseen Talousosaaminen, kustannustehokkuuden vaatimukset ja niiden hallintakeinot Vuorovaikutustaidot / sosiaaliset taidot - perhekeskeinen työote - dialogiset kasvatuskeskustelut - kyky kuvata ja perustella omia näkökantoja kielellisesti Alaisten johtaminen, Hallinnollinen johtaminen Pedagoginen johtaminen Laajentuneet toimenkuvat - työnjako pv-kodin sisällä ja sieltä ulos - kumppanuusosaaminen, kumppanuuden johtaminen ja koordinointi - muiden ammattiryhmien ammatillisen osaamisen tuntemus ja käyttäminen pv-kodissa Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tunteminen ja oman ammattiroolin (vastuiden, erityisvastuiden ja rajojen) sisäistäminen tässä kokonaisuudessa Muiden ammattiryhmien osaamisen ajantasainen tunteminen Neuvolakeskus-/ Hyvinvointineuvolan toimintamallin tai muun alueellisen mallin tunteminen Varhaiskasvatuksen moniammatillisen kokonaisuuden ja verkoston tunteminen yli sektorirajojen Moniammatillisen yhteistyön tiedot ja taidot Moniammatillisen työn ja verkoston johtaminen Monikulttuurisuusosaaminen - suvaitsevaisuus, asenne, ajattelu asiakkaan kannalta, johdon hyvän esimerkin antaminen - kielitaito ja tulkin käyttö - kulttuuritietous, esim. uskonto, ruokavalio, perhekäsitys - kotouttamisprosessi ja maahanmuuttajien oikeudet, ajantasainen lainsäädännön osaaminen - erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ ja ohjaus - maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työpaikkaohjaus - laaja-alainen ja kokonaisuuden muodostava käsittely monikulttuurisuusasioissa Prosessien lukutaito ja hallinta kehittämisen ja yhtenäisen laadun tuottajana Talouden ja yhteiskunnan muutosten vaikutusten ymmärtäminen varhaiskasvatukseen, perheisiin ja lapsiin Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus - mitä päivähoito ja sen osatekijät maksavat miten kustannuksiin ja tuloihin voi vaikuttaa - talouden perusosaaminen - kustannustehokkuuden keinot ja perustelut muutoksille palvelujen muutoksissa - kaikille esimiestasoille talousosaaminen, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi ja ke-

4 Tietotekniikan käytön laajentuminen moniammatillisuudessa, verkostoissa ja asiakasperheiden kanssa hittäminen tunnuslukujen pohjalta - yritysnäkökulmasta liiketoimintaosaaminen Varhaiskasvatuksen rahoitus - miten palvelut rahoitetaan ja miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat Tietotekniikan käyttö työssä - dokumentointi - viestintä kotiin - sähköinen kasvun kansio - kuvankäsittelytaidot - mediakasvatustaidot Palvelujärjestelmien muutokset edellyttävät osaavalta henkilöstöltä koko ajan päivitettävää tietoa oman alan palvelujärjestelmän kokonaisuudesta ja moniammatillisesta verkostosta. Varhaiskasvatuksessa on henkilöstön tunnettava varhaiskasvatuksen muuttuva lainsäädäntö, mutta se ei riitä, koska päiväkodin henkilöstö tekee yhteistyötä mm. lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koko henkilöstön tulee olla ajan tasalla sosiaalipalvelujen uudistuneesta tai uudistuvasta palvelujärjestelmästä, lastensuojelulaista ja myös sen asettamista velvoitteista päiväkodin henkilöstölle. Jokaisen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvan on välttämätöntä ymmärtää päivähoidon moniammatillinen kokonaisuus, mutta yhtä tärkeää on myös ymmärtää ja sisäistää oman ammattirooli ja sen rajat, joiden ylittyessä ei tehdä itse vaan ohjataan asiakas palvelujärjestelmässä oikealle järjestelmän vastuutaholla. Ilman omien vastuurajojen tunnistamista varhaiskasvatushenkilöstö uupuu tehdessään ja huolehtiessaan omasta vastuualueestaan, mutta myös muille viranomaisille kuuluvasta ongelmaratkaisusta. Rajojen epämääräinen tunteminen oli ennakointitutkimuksessa yllättävää. Jokaisen on osattava palveluohjata asiakasta eteenpäin palvelutarpeen pohjalta. Henkilöstöllä on oltava selkeä tieto siitä, missä kulkee oman vastuun ja ammattiroolin raja, jonka jälkeen vastuu annetaan verkoston työnjaon mukaan seuraavalle toimijalla. Rajojen tunnistamisella on suuri vaikutus siihen, ettei henkilöstö uuvu liian suuren vastuun ja työmäärän vuoksi. Asiakaslähtöisyyden trendi korostaa, että henkilöltä edellytetään yhä asiakaslähtöisempää asennetta ja siihen liittyvää asiakasosaamista, joka sisältää asiakkaan kuuntelun, pyrkimyksen ymmärtämiseen ja hyvän palvelun tuottamiseen asiakkaan ehdoilla niin paljon kuin on mahdollista. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulee tuntea kulttuuri ja yhteiskunnalliset instituutiot sekä tiedostaa kasvatuksen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat. Työntekijöillä tulee olla kulttuurista lukutaitoa eli ymmärrystä lasten ja perheiden erilaisia kulttuurisia taustoja kohtaan. Tuntemusta tulee olla myös lasten ja perheiden arjen kokonaisuudesta. Lisäksi työntekijöiden tulee olla tietoisia varhaiskasvatustyötä ohjaavasta lainsäädännöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 30.) Ekokulttuurinen lähestymistapa korostuu. Lapsen hyvinvoinnin ja kasvatuksen kannalta on olennaista, että yhteistyö lapsen kasvuympäristössä toimii. Ekokulttuurinen ajattelumalli korostaa arkipäivän toimintojen ja tapahtumien merkitystä perheen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Perhepalveluita tulee kehittää siten, että perheen arkipäivää helpotetaan ja samalla lisätään vanhempien voimavaroja ja jaksamista. Tällä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti myös lasten hyvinvointiin (Määttä 2001, 82; Rantala 2002, 78-79).

5 Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset tavoitteet liittyvät terveyden edistämiseen, jossa varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä. Opiskelijat tulee sitouttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään työotteeseen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämineen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien työmuotojen osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Koulutuksessa tulee korostaa terveyden edistämisen merkitystä ja antaa työvälineitä ennalta ehkäisevään työhön ja valmiuksia eri yhteistyömuotoihin eri järjestöjen ja toimintatahojen kanssa. Kaikilla ammattiryhmillä tulee olla yhteiskuntaosaamista, jonka avulla voidaan ymmärtää ja ennakoidakin sitä, miten muutokset toimintaympäristössä ja koko yhteiskunnassa vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja sen asiakasperheisiin. Monikulttuurisuusosaaminen on varhaiskasvatushenkilöstöllä alaan liittyvää perusosaamista, jonka pohjalta osataan toteuttaa kotoutumisprosessia ja luoda kasvatuskumppanuutta toisen kulttuurin perheen kanssa. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy vieraiden pääkulttuurien tunteminen, maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaus työpaikalla ja kyky ajatella varhaiskasvatusta myös maahanmuuttajaperheen ja lapsen näkökulmasta. Tulkkipalveluja on osattava käyttää yleisesti ja erityistilanteissa, kuten kotouttamissuunnitelman tekemisessä ja toimittaessa harvinaisia kieliä puhuvien asiakasperheiden kanssa ja palveluohjausta annettaessa. Lastentarhanopettajien on hallittava ongelmien selvittäminen erityisesti kielitaidottomien vanhempien kanssa. Monikulttuurisuuden kasvua ei ole huomioitu riittävästi henkilöstön täydennyskoulutuksessa, eikä toistaiseksi ammatillisissa perustutkinnoissakaan. Monikulttuurisuusosaaminen tulee olemaan välttämätön osa varhaiskasvatuksen perusosaamista. Kaikilta vaaditaan tulevaisuudessa omaan alaan sovellettua talousosaamista, joka näkyy kustannustehokkaiden ratkaisujen tekemisenä ilman että kyseessä olisi laadun alentaminen. Tällöin on tärkeää osata punnita vaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta. Talousosaamisessa muodostaa oman lukunsa se, että hallitsee liiketaloudellisen ajattelun siinä määrin, että ymmärtää yksityissektorilla toimiessaan, miten tulokseen vaikutetaan. Samaa osaamista edellytetään tulevaisuudessa yhtä paljon myös julkisella sektorilla toimivalta varhaiskasvatushenkilöstöltä. Henkilöstö osallistuu tuloksellisuuden, laadun ja muiden mitattavien asioiden tavoitteiden asetantaan ja tulosten arviointiin, joten mittareiden asettaminen, arviointi ja käyttö tulee oppia ymmärtämään osana toimintaa ja sen kehittämistä eikä pelottavana uhkakuvana epäonnistumisen löytämiseksi. Peruskoulutuksessa opiskellaan kulloinkin voimassa oleva alan lainsäädäntö. Mutta lainsäädännön muuttuessa jollain alaa sivuavalla lähialueella, moniammatillisen yhteistyön alueella, on tarpeen oppia tuntemaan uudistunut lainsäädäntö ja sen mukaiset uudet toimintamallit myös moniammatillisen yhteistyön alueelta. Viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista voidaan ottaa esimerkiksi lastensuojelulaki asetuksineen. Osa tutkimuksemme kohderyhmästä oli saanut joko työpaikallaan tai koulutuksen loppuvaiheessa päivityksen tietoihinsa, mutta osa ei.

6 OMAN ALAN ERITYISOSAAMINEN Jokaisessa tutkinnossa, koulutusohjelmassa tai sen suuntautumisvaihtoehdossa alkaa erikoistuminen alan syvälliseen osaamiseen. Oman alan syventävistä ammattiopinnoista alkaa kasvaa jo opiskeluaikana orastava asiantuntijuus ja tiettyyn ammattiin liittyvä ammatti-identiteetti. Viime mainittu on edellytyksenä sille, että henkilö pystyy sisäistämään kokemuksellista oppimistaan työpaikalla ja myöhemmin nousemaan asiantuntijan tasolle, jos osaamisessa käytetään asteikkoa noviisi-ekspertti. Erityisosaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan kasvatustieteiden kandidaatintutkinnossa, johon sisältyy lastentarhanopettajakoulutus, ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukoissa 3 ja 4 esitetään lastentarhanopettajan alan erityisosaamisen uudet tai vahvistettavat osaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet. Ne eroavat joiltaan osiltaan em. yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoissa ja siksi ne on esitetty erillisinä taulukoina. Taulukko 3 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Erityispedagoginen osaaminen Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, erityisen tuen tarve Syrjäytymisen ehkäisy Perhetyön osaaminen Kasvatuskumppanuus ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen ja kasvattaminen sekä perheiden tukeminen Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä varmistettava Ennakointi ja huolen tunnistaminen - ennaltaehkäisevän työotteen hallinta - varhaisen puuttumisen taidot Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemusta vahvistettava Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen moniammatillinen vastuu ja työskentely Verkoston ja tukitoimien tunteminen Kasvatuskumppanuusosaaminen, kasvatuskeskustelujen käyminen - sosiaalinen osaaminen/ yhteistyö - kasvatuskumppanuus, kasvatuskeskustelut, vanhemmuuden tukeminen Täydennyskoulutustarpeita - kasvatuskeskusteluiden pitäminen - erityispedagogiikkaa enemmän - työmenetelmiä toimimiseen vanhempien kanssa ongelmatapauksissa - verkosto-osaaminen - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen

7 Taulukko 4 Sosionomi(AMK)-tutkinnon suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat erityisosaamisen tarpeet ja niistä koulutukseen heijastuvat kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Pedagoginen osaaminen Didaktinen osaaminen Kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen eri-ikäisten lasten hoidossa Opetus- ja ohjaustaitojen teoriapohjan Erityispedagogiikka täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, didaktiikka ja lasten kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen (vahvistettava) Kehitys- ja oppimisprosessien tunteminen Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvattaminen, ohjaaminen ja perheiden tukeminen Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Verkoston ja tukitoimien tunteminen Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemus Ohjaus- ja opetustaitojen teoriaopintoja - konkreettiset kasvatuskeinot - lapsen kehityksellisen tiedon osuutta vahvistettava - pienten, alle 3-vuotiaiden lasten erityispiirteiden tuntemista vahvistettava Ryhmän hallinnan taidot Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä Täydennyskoulutustarpeita - erityispedagogiikkaa enemmän - pedagogiikkaa, kehityspsykologiaa, ryhmän hallintaa - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen Suositus/ lain muutostarve: Lastentarhaopettajapätevyys 60 op voitava suorittaa myös täydennyskoulutuksena, eikä vain suoraan osana perustutkintoa Esiopetuskelpoisuuden suorittaminen erikoistumisopintoina amk:ssa tai yliopiston järjestämässä koulutuksessa mahdolliseksi lainsäädännön muutoksella Ammattikorkeakouluille suositus: Sosionomikoulutukseen varhaiskasvatuksen sv, jolla varmistetaan substanssiosaaminen Kaikkien varhaiskasvatusalan ammattiryhmien tehtäviin kuuluu lapsiryhmien ohjausta. Ryhmän haltuunoton taidot korostuvat entisestään. Kiinteän lapsiryhmän syntyminen tulee vaikeutumaan, koska lasten hoitoajat pitenevät ja vaihtelevat, ryhmissä tulee ja menee lapsia pitkin päivää. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, erityispedagogiikan ja kehityspsykologiaan liittyviä lisäosaamistarpeita tuli esiin kaikkien ammattiryhmien kohdalla kahdella tavalla: teoriaosaamisen lisätarpeena ja käytännön konkreettisten kasvatusmenetelmien osaamistarpeina.

8 Varhaiskasvatuksen työntekijöillä tulee olla tietoa myös lasten kullekin ikäkaudelle soveltuvista pedagogisista menetelmistä. Myös erityispedagogisella alueella tarvitaan osaamista, sillä yhä useampi lapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja ohjausta. Lisäksi lapsen kehityksestä ja oppimisesta lisääntyneen tiedon myötä haasteena on myös kehittää uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 32.) Varhaiskasvatuksen muutostrendinä on jo ollut jo vuodesta 2005 alkaen kasvatuskumppanuus ja siihen perustuva yhteistyö lapsen perheen kanssa. Muutos on jo vakiintunut, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudesta lisäkoulutusta, koska se ei ole ollut osa heidän peruskoulutustaan aikaisempina vuosina. Kasvatuskumppanuusosaaminen koskee kaikkia ammattiryhmiä, koska kaikki käyvät perheen kanssa kasvatuskeskusteluja, toimivat lapsen omahoitajina/ vastuuhoitajina ja kohtaavat päivittäin lapsen perheenjäseniä. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten vasua todennetaan laaja-alaisesti toiminnan suunnittelun, ammattitaidon kehittymisen ja johtamisen työkaluna. Sosiaalipedagogisen opetuksen vahvistaminen lastentarhanopettajakoulutuksessa antaisi lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaville lastentarhanopettajille lisävalmiuksia perheiden sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja lievittämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen, joka kuuluu tärkeänä osana varhaiskasvatuksen päämääriin. Vanhempien ongelmien ymmärtäminen, vanhempien tukeminen, ohjaaminen ja neuvominen eri palveluntarjoajien piiriin vanhempien yksilöllisten tarpeiden pohjalta sekä yhteistyön tekeminen näiden palveluntarjoajien kanssa voisi helpottua sosiaalipedagogisen opetuksen osuuden lisäämisen myötä. Erityisosaamisen tärkeitä osa-alueita on paitsi vanhempien kanssa tehtävä kasvatuskumppanuus niin myös vanhempien tukeminen. Kasvatuskumppanuuden syntyminen ja ylläpitäminen on haasteellista monikulttuuristen perheiden kanssa jo pelkästään kieliongelmien ja kulttuurierojen vuoksi. Kaakkois-Suomen alueella on havaittu, että vanhempainiltoja on hyvä pitää erikseen esim. venäläisille perheille. Osallistuminen mainittuihin vanhempainiltoihin on ollut hyvää ja isätkin ovat osallistuneet niihin. Näissä vanhempainilloissa on keskustelu ollut vapaampaa ja siinä on päästy syventymään erityiskysymyksiin paremmin kuin kaikille yhteisissä vanhempainilloissa. Tämä toimintatapa on vahvistanut tuloksellisuutta kotoutumisessa ja lapsen omassa ryhmäytymisessä. On suositeltavaa, että päiväkodissa olisi ainakin yksi vierasta kieltä hyvin hallitseva lastentarhanopettaja monikulttuurisia lapsia varten. Päiväkodin henkilöstön suhtautuminen monikulttuurisuuteen on sidoksissa varhaiskasvatusjohdon ja päiväkodin johdon asenteeseen monikulttuurisia perheitä ja lapsia kohtaan. Monikulttuurisuusosaamista tulee olla koulutuksessa siten, että se muodostaa kokonaisuuden eikä vain eri puolille opinjaksoja sijoiteltuna. Lasten erityisen tuen tarpeen kasvu edellyttää, että päiväkodissa on saatavilla riittävästi erityispedagogiikan asiantuntijoita. Erityispedagogiikan osaamista vaaditaan lisää kaikilta ammattiryhmiltä, mutta avainasemassa ovat erityislastentarhanopettajat ja lastentarhanopettajat. Viimemainittujen vahvuusalueisiin ei kuulu vielä tällä hetkellä erityispedagogiikka muuten kuin mahdollisen lisäkoulutuksen kautta.

9 Päiväkodin projekti- ja teematyöskentely lasten kanssa edellyttää pedagogista osaamista, jotta projekteista aina saadaan esiin oppimisen paikat ja sisällöt, joilla johdatellaan lapset onnistumisen kokemuksiin. Tutkimuksessamme ennakoitiin kasvatuskumppanuuden, kodin kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön viranomaisten kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että vaikka päivähoidon keskiössä ovat hoidettavana olevat lapset, niin he eivät ole päiväkodissa irrallaan muusta elinympäristöstään ja sen tapahtumista ja tilanteista (ekokulttuurinen ajattelu). Päiväkodin johtajien mukaan lapsen toimintaympäristö ja sen mahdolliset häiriöt on otettava huomioon yhä useammin päiväkodin työssä ja henkilöresursseissa sekä erityisesti työnjaon selkiyttämisestä ammattiryhmien osaamisprofiilien perusteella. Päivähoidossa lapsen hoiva, kasvatus ja opetus tulee integroida luontevasti yhteen. Tähän tarvitaan eri ammattiryhmien moniammatillista tiimityötä, johon jokainen ammattiryhmä tuo omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan. Oikeanlainen henkilöstörakenne ja tehtävärakenne turvaavat kattavan moniammatillisuuden. (Hämäläinen 2008.) Oikein toteutettuna tiimityössä hyödynnetään myös tiimin jäsenten erityisosaamista, jolloin kaikkien ei tarvitse osata samoja asioita. Tämä on otettava esiin erityisesti lastentarhanopettajien työnkuvissa siten, että sosionomit käyttävät osaamistaan perheisiin suuntautuvassa työssä enemmän kuin yliopistokoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ennakoidaan pahenevan lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden hakeutuessa luokanopettajakoulutukseen ja sitä kautta perusopetustehtäviin. Varhaiskasvatuksen hallinnon muuttuessa kohti palvelualuemallia lisääntyy henkilöstön työnkierto eri yksiköissä. Tämäkin kasvattaa tarvetta saada myös sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille pätevöitymismahdollisuus toimia esiopetuksesta vastaavina lastentarhanopettajina. Samanaikaisesti erityisen tuen tarve kasvaa, jolloin tarvitaan lisää erityislastentarhanopettajia. On selvää, että lakimuutoksia tulee tehdä rivakasti, jotta sosionomi(amk))-tutkinnon suorittaneet voivat hankkia itselleen esiopetuskelpoisuuden ja erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kyetäkseen rakentamaan lapselle laadukkaan kasvu- ja oppimisympäristön on henkilöstön tunnettava lapsen kehitystä ja sen ympäristölle asettamia vaatimuksia. Lisääntynyt tieto lapsen kehityksestä ja oppimisesta edellyttää, että henkilöstö kehittää myös uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. Henkilöstön on tunnettava hyvin ikäkaudelle soveltuvia pedagogisia menetelmiä. Sosionomit toivovat opintoihinsa lisää pedagogiikkaa ja didaktiikka. Samaa ehdottavat heille myös päiväkotien johtajat. Sosionomit(AMK) lisäisivät omaan koulutukseensa opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja ja erityispedagogiikkaa. Kärkkäisen tutkimuksessa (2009) sosionomit kaipaavat lisää opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja sekä lisää kasvatustieteiden ja varhaiskasvatuksen opintoja, jotka antavat heille monipuolisesti lisää lasten kasvattamiseen liittyvää tietämystä ja parantavat heidän opetus- ja ohjausosaamistaan. Sosionomikoulutukseen tarvitaan myös opintoja, jotka antavat valmiuksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määriteltyjen sisällöllisten orientaatioiden mukaiseen kasvattamiseen. Lastentarhanopettajat tunnistavat puutteita omassa kasvatuskumppanuusosaamisessaan. He katsovat tarvitsevansa koulutukseen enemmän erityispedagogiikan opintoja erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon ja tukemiseen sekä perheiden tukemiseen. Lisäksi koulutukselta toivotaan tietoja ja taitoja uudenlaisista opetuksellisista ratkaisuista.

10 Lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-koulutuksen erot on perusteltua säilyttää erityisesti siltä osin kuin ne mahdollistavat sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneiden profiloitumisen työnjaossa perhetyöhön ja yhteistyöhön muiden viranomaisten ja verkoston kanssa lasten ja perheen sosiaalityössä. Sosionomi(AMK)-koulutuksen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ja varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnossa on pääpaino kohdistettava johtamiseen, hallinnolliseen osaamiseen ja talouden johtamiseen. Lähteet Hämäläinen, J Eri koulutustaustaisten lastentarhanopettajien osaaminen ja sen hyödyntäminen: päiväkodin johtajien näkemyksiä. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. https://publications.theseus.fi. Päivitetty Kärkkäinen, A Sosionomi päiväkotiyhteisössä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Tiivistelmä opinnäytetyöstä. WWW-julkaisu. Päivitetty Määttä, P. Perhe Asiantuntijana Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Atena Kustannus Rantala, A Perhekeskeisyys- puhetta vai todellisuutta? Työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research,198. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen Nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:7.

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi

SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Leena Tervonen ja Minna Koponen LÄHIHOITAJAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET VARHAIS- KASVATUKSESSA Käsittelemme artikkelissamme varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUKSEN JA SOSIONOMI(AMK) - KOULUTUKSEN SAANEIDEN OSAAMISPROFIILIN

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET SOTE-ENNAKOINTI-projektin varhaiskasvatusalaa koskevat tulevaisuuden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Alan rajaus Lastenneuvonta Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Lasten kotihoito Avoin päivähoito Lasten kerhot Varhaiserityiskasvatus

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot