SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
|
|
- Susanna Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Lastentarhanopettajan osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet on seuraavassa jaoteltu tämän kirjan osassa 1 esitetyn jaottelun mukaisesti siten, että ensin kuvataan tulokset perusteluineen työelämän avaintaitojen kehittämistarpeista, sen jälkeen varhaiskasvatusalan perusosaamisen kehittämistarpeista ja lopuksi oman ammattiryhmän erityisosaamistarpeista. Tulokset on esitetty sekä taulukkona että sitä selittävänä tekstinä. Artikkelimme lopussa on koottu taulukkoon erikseen lastentarhanopettajakoulutuksen ja erikseen sosionomi(amk)-koulutuksen erityisosaamisen kehittämistarpeet sen perusteella, minkälaiseksi tutkimuksessa on ennakoitu lastentarhanopettajakoulutuksen saaneen ja minkälaiseksi sosionomi(amk)-pohjaisen lastentarhanopettajan työ ja työnjako sekä niihin perustuvat osaamistarpeet tulevaisuudessa. Tämän ennakointitutkimuksen perusteella on hyvä huomata, että esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmassa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti tai selkeästi erillistä lisäpätevöitymiseen johtavaa koulutusta. TYÖELÄMÄN AVAINTAITOJEN KEHITTÄMISTARPEET Yleisellä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yleisesti työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Oheisena kuvataan sellaisia työelämän avaintaitoja, joissa tarvitaan koulutusvaiheessa tehostamista tai jotka ovat uusia avaintaitojen ilmenemiä. Samaa periaatetta on noudatettu myös muissa asiantuntijuuden osa-alueita kuvattaessa. Emme näin ollen puutu emmekä luettele niitä työelämän avaintaitoja, jotka ovat jo pitkään olleet opetussuunnitelmissa tavoitteena ja joiden toteutumiseen on opetussuunnitelmissa panostettu. Sosiaalinen osaaminen sisältyy kontekstilähtöisesti kaikkiin kolmeen osaamisen alueeseen. Taulukoissa 1 esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät juurikaan sisällä kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmaan, vaan osaamistarpeissa on varsin usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Taulukoissa 1 (Työelämän yleiset avaintaidot) ja 2 (Alan perusosaaminen ja kokonai-
2 suuden hallinta) ovat koulutuksen kehittämistarpeet samanlaiset sekä lastentarhaopettajakoulutuksessa että sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 1 Lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat työelämän avaintaidot. YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Tiimityö päiväkodin ja palvelualueen sisällä Alaistaidot Muuttuva ja uusiutuva tieto Koulutuksen kehittämistarve Tiimityöskentelytaidot, tiimin johtaminen Oikea asenne joustavaan siirtymiseen palvelualueen ja ryhmien välillä Itsensä johtaminen Alaistaidot ja niiden merkitys työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen Tiedonhallinta- ja hankintaosaaminen Kyky soveltaa uutta tietoa Tiimin johtamisen taidot ja moniammatillisen yhteistyön osaaminen ovat jokaisen ammattiryhmän perustaitoja. Varhaiskasvatuksen nykyinen työnjako näkyy itse asiassa liian vähäisenä työnjakona. Tulevaisuutta varten on jokaisen ammattiryhmän vahvinta osaamista osattava käyttää tiimeissä, jolloin toiminta on tehokasta ja asiantuntevaa. Tiimityöhön ja moniammatillisuuteen liittyy myös yhteisöosaaminen, jossa oleellista on työn kielellinen hallinta, kyky kielellisesti kuvata ja perustella omia näkökantoja. Alaistaitoja edellytetään henkilöstöltä aivan yhtä lailla kuin esimiestaitoja johtamisvastuussa olevilta. Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva johtaa vähintään itseään ja on osa työyhteisöä, jonka ilmapiiri on riippuvainen jokaisesta työyhteisön jäsenestä. OMAN ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Ammatillisella perusosaamisella (yleinen toimialan osaaminen) tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuuden ala, varhaiskasvatus, terveysala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta, josta syntyy alan perusammattitaito. Taulukkoon 2 on koottu lastentarhanopettajan oman alan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisen kehittämisen painoalueet. Sekä osaamistarpeet että koulutuksen kehittämistarpeet ovat samat lastentarhanopettajakoulutuksessa ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 2 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettava osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Palvelujärjestelmän ja palveluohjaamisen hallinta ja verkosto-osaaminen Koulutuksen kehittämistarve Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta, prosessien ja verkosto-osaaminen - palvelujärjestelmän tunteminen - palveluprosessien tunteminen - yhteistyöverkostot
3 Palveluohjaus ja asiakkaan palveluosaaminen - asiakkaan valinnanvapaus - asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Kyky arvioida vaikuttavuutta Vuorovaikutustaidot, dialogisuus Johtamisosaaminen Kokonaisuuden hallinta Moniammatillinen yhteistyö Monikulttuuristen lasten hoito ja kasvatus Prosessiosaaminen Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varhaiskasvatukseen Talousosaaminen, kustannustehokkuuden vaatimukset ja niiden hallintakeinot Vuorovaikutustaidot / sosiaaliset taidot - perhekeskeinen työote - dialogiset kasvatuskeskustelut - kyky kuvata ja perustella omia näkökantoja kielellisesti Alaisten johtaminen, Hallinnollinen johtaminen Pedagoginen johtaminen Laajentuneet toimenkuvat - työnjako pv-kodin sisällä ja sieltä ulos - kumppanuusosaaminen, kumppanuuden johtaminen ja koordinointi - muiden ammattiryhmien ammatillisen osaamisen tuntemus ja käyttäminen pv-kodissa Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tunteminen ja oman ammattiroolin (vastuiden, erityisvastuiden ja rajojen) sisäistäminen tässä kokonaisuudessa Muiden ammattiryhmien osaamisen ajantasainen tunteminen Neuvolakeskus-/ Hyvinvointineuvolan toimintamallin tai muun alueellisen mallin tunteminen Varhaiskasvatuksen moniammatillisen kokonaisuuden ja verkoston tunteminen yli sektorirajojen Moniammatillisen yhteistyön tiedot ja taidot Moniammatillisen työn ja verkoston johtaminen Monikulttuurisuusosaaminen - suvaitsevaisuus, asenne, ajattelu asiakkaan kannalta, johdon hyvän esimerkin antaminen - kielitaito ja tulkin käyttö - kulttuuritietous, esim. uskonto, ruokavalio, perhekäsitys - kotouttamisprosessi ja maahanmuuttajien oikeudet, ajantasainen lainsäädännön osaaminen - erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ ja ohjaus - maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työpaikkaohjaus - laaja-alainen ja kokonaisuuden muodostava käsittely monikulttuurisuusasioissa Prosessien lukutaito ja hallinta kehittämisen ja yhtenäisen laadun tuottajana Talouden ja yhteiskunnan muutosten vaikutusten ymmärtäminen varhaiskasvatukseen, perheisiin ja lapsiin Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus - mitä päivähoito ja sen osatekijät maksavat miten kustannuksiin ja tuloihin voi vaikuttaa - talouden perusosaaminen - kustannustehokkuuden keinot ja perustelut muutoksille palvelujen muutoksissa - kaikille esimiestasoille talousosaaminen, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi ja ke-
4 Tietotekniikan käytön laajentuminen moniammatillisuudessa, verkostoissa ja asiakasperheiden kanssa hittäminen tunnuslukujen pohjalta - yritysnäkökulmasta liiketoimintaosaaminen Varhaiskasvatuksen rahoitus - miten palvelut rahoitetaan ja miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat Tietotekniikan käyttö työssä - dokumentointi - viestintä kotiin - sähköinen kasvun kansio - kuvankäsittelytaidot - mediakasvatustaidot Palvelujärjestelmien muutokset edellyttävät osaavalta henkilöstöltä koko ajan päivitettävää tietoa oman alan palvelujärjestelmän kokonaisuudesta ja moniammatillisesta verkostosta. Varhaiskasvatuksessa on henkilöstön tunnettava varhaiskasvatuksen muuttuva lainsäädäntö, mutta se ei riitä, koska päiväkodin henkilöstö tekee yhteistyötä mm. lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koko henkilöstön tulee olla ajan tasalla sosiaalipalvelujen uudistuneesta tai uudistuvasta palvelujärjestelmästä, lastensuojelulaista ja myös sen asettamista velvoitteista päiväkodin henkilöstölle. Jokaisen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvan on välttämätöntä ymmärtää päivähoidon moniammatillinen kokonaisuus, mutta yhtä tärkeää on myös ymmärtää ja sisäistää oman ammattirooli ja sen rajat, joiden ylittyessä ei tehdä itse vaan ohjataan asiakas palvelujärjestelmässä oikealle järjestelmän vastuutaholla. Ilman omien vastuurajojen tunnistamista varhaiskasvatushenkilöstö uupuu tehdessään ja huolehtiessaan omasta vastuualueestaan, mutta myös muille viranomaisille kuuluvasta ongelmaratkaisusta. Rajojen epämääräinen tunteminen oli ennakointitutkimuksessa yllättävää. Jokaisen on osattava palveluohjata asiakasta eteenpäin palvelutarpeen pohjalta. Henkilöstöllä on oltava selkeä tieto siitä, missä kulkee oman vastuun ja ammattiroolin raja, jonka jälkeen vastuu annetaan verkoston työnjaon mukaan seuraavalle toimijalla. Rajojen tunnistamisella on suuri vaikutus siihen, ettei henkilöstö uuvu liian suuren vastuun ja työmäärän vuoksi. Asiakaslähtöisyyden trendi korostaa, että henkilöltä edellytetään yhä asiakaslähtöisempää asennetta ja siihen liittyvää asiakasosaamista, joka sisältää asiakkaan kuuntelun, pyrkimyksen ymmärtämiseen ja hyvän palvelun tuottamiseen asiakkaan ehdoilla niin paljon kuin on mahdollista. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulee tuntea kulttuuri ja yhteiskunnalliset instituutiot sekä tiedostaa kasvatuksen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat. Työntekijöillä tulee olla kulttuurista lukutaitoa eli ymmärrystä lasten ja perheiden erilaisia kulttuurisia taustoja kohtaan. Tuntemusta tulee olla myös lasten ja perheiden arjen kokonaisuudesta. Lisäksi työntekijöiden tulee olla tietoisia varhaiskasvatustyötä ohjaavasta lainsäädännöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 30.) Ekokulttuurinen lähestymistapa korostuu. Lapsen hyvinvoinnin ja kasvatuksen kannalta on olennaista, että yhteistyö lapsen kasvuympäristössä toimii. Ekokulttuurinen ajattelumalli korostaa arkipäivän toimintojen ja tapahtumien merkitystä perheen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Perhepalveluita tulee kehittää siten, että perheen arkipäivää helpotetaan ja samalla lisätään vanhempien voimavaroja ja jaksamista. Tällä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti myös lasten hyvinvointiin (Määttä 2001, 82; Rantala 2002, 78-79).
5 Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset tavoitteet liittyvät terveyden edistämiseen, jossa varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä. Opiskelijat tulee sitouttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään työotteeseen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämineen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien työmuotojen osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Koulutuksessa tulee korostaa terveyden edistämisen merkitystä ja antaa työvälineitä ennalta ehkäisevään työhön ja valmiuksia eri yhteistyömuotoihin eri järjestöjen ja toimintatahojen kanssa. Kaikilla ammattiryhmillä tulee olla yhteiskuntaosaamista, jonka avulla voidaan ymmärtää ja ennakoidakin sitä, miten muutokset toimintaympäristössä ja koko yhteiskunnassa vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja sen asiakasperheisiin. Monikulttuurisuusosaaminen on varhaiskasvatushenkilöstöllä alaan liittyvää perusosaamista, jonka pohjalta osataan toteuttaa kotoutumisprosessia ja luoda kasvatuskumppanuutta toisen kulttuurin perheen kanssa. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy vieraiden pääkulttuurien tunteminen, maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaus työpaikalla ja kyky ajatella varhaiskasvatusta myös maahanmuuttajaperheen ja lapsen näkökulmasta. Tulkkipalveluja on osattava käyttää yleisesti ja erityistilanteissa, kuten kotouttamissuunnitelman tekemisessä ja toimittaessa harvinaisia kieliä puhuvien asiakasperheiden kanssa ja palveluohjausta annettaessa. Lastentarhanopettajien on hallittava ongelmien selvittäminen erityisesti kielitaidottomien vanhempien kanssa. Monikulttuurisuuden kasvua ei ole huomioitu riittävästi henkilöstön täydennyskoulutuksessa, eikä toistaiseksi ammatillisissa perustutkinnoissakaan. Monikulttuurisuusosaaminen tulee olemaan välttämätön osa varhaiskasvatuksen perusosaamista. Kaikilta vaaditaan tulevaisuudessa omaan alaan sovellettua talousosaamista, joka näkyy kustannustehokkaiden ratkaisujen tekemisenä ilman että kyseessä olisi laadun alentaminen. Tällöin on tärkeää osata punnita vaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta. Talousosaamisessa muodostaa oman lukunsa se, että hallitsee liiketaloudellisen ajattelun siinä määrin, että ymmärtää yksityissektorilla toimiessaan, miten tulokseen vaikutetaan. Samaa osaamista edellytetään tulevaisuudessa yhtä paljon myös julkisella sektorilla toimivalta varhaiskasvatushenkilöstöltä. Henkilöstö osallistuu tuloksellisuuden, laadun ja muiden mitattavien asioiden tavoitteiden asetantaan ja tulosten arviointiin, joten mittareiden asettaminen, arviointi ja käyttö tulee oppia ymmärtämään osana toimintaa ja sen kehittämistä eikä pelottavana uhkakuvana epäonnistumisen löytämiseksi. Peruskoulutuksessa opiskellaan kulloinkin voimassa oleva alan lainsäädäntö. Mutta lainsäädännön muuttuessa jollain alaa sivuavalla lähialueella, moniammatillisen yhteistyön alueella, on tarpeen oppia tuntemaan uudistunut lainsäädäntö ja sen mukaiset uudet toimintamallit myös moniammatillisen yhteistyön alueelta. Viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista voidaan ottaa esimerkiksi lastensuojelulaki asetuksineen. Osa tutkimuksemme kohderyhmästä oli saanut joko työpaikallaan tai koulutuksen loppuvaiheessa päivityksen tietoihinsa, mutta osa ei.
6 OMAN ALAN ERITYISOSAAMINEN Jokaisessa tutkinnossa, koulutusohjelmassa tai sen suuntautumisvaihtoehdossa alkaa erikoistuminen alan syvälliseen osaamiseen. Oman alan syventävistä ammattiopinnoista alkaa kasvaa jo opiskeluaikana orastava asiantuntijuus ja tiettyyn ammattiin liittyvä ammatti-identiteetti. Viime mainittu on edellytyksenä sille, että henkilö pystyy sisäistämään kokemuksellista oppimistaan työpaikalla ja myöhemmin nousemaan asiantuntijan tasolle, jos osaamisessa käytetään asteikkoa noviisi-ekspertti. Erityisosaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan kasvatustieteiden kandidaatintutkinnossa, johon sisältyy lastentarhanopettajakoulutus, ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukoissa 3 ja 4 esitetään lastentarhanopettajan alan erityisosaamisen uudet tai vahvistettavat osaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet. Ne eroavat joiltaan osiltaan em. yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoissa ja siksi ne on esitetty erillisinä taulukoina. Taulukko 3 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Erityispedagoginen osaaminen Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, erityisen tuen tarve Syrjäytymisen ehkäisy Perhetyön osaaminen Kasvatuskumppanuus ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen ja kasvattaminen sekä perheiden tukeminen Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä varmistettava Ennakointi ja huolen tunnistaminen - ennaltaehkäisevän työotteen hallinta - varhaisen puuttumisen taidot Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemusta vahvistettava Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen moniammatillinen vastuu ja työskentely Verkoston ja tukitoimien tunteminen Kasvatuskumppanuusosaaminen, kasvatuskeskustelujen käyminen - sosiaalinen osaaminen/ yhteistyö - kasvatuskumppanuus, kasvatuskeskustelut, vanhemmuuden tukeminen Täydennyskoulutustarpeita - kasvatuskeskusteluiden pitäminen - erityispedagogiikkaa enemmän - työmenetelmiä toimimiseen vanhempien kanssa ongelmatapauksissa - verkosto-osaaminen - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen
7 Taulukko 4 Sosionomi(AMK)-tutkinnon suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat erityisosaamisen tarpeet ja niistä koulutukseen heijastuvat kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Pedagoginen osaaminen Didaktinen osaaminen Kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen eri-ikäisten lasten hoidossa Opetus- ja ohjaustaitojen teoriapohjan Erityispedagogiikka täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, didaktiikka ja lasten kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen (vahvistettava) Kehitys- ja oppimisprosessien tunteminen Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvattaminen, ohjaaminen ja perheiden tukeminen Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Verkoston ja tukitoimien tunteminen Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemus Ohjaus- ja opetustaitojen teoriaopintoja - konkreettiset kasvatuskeinot - lapsen kehityksellisen tiedon osuutta vahvistettava - pienten, alle 3-vuotiaiden lasten erityispiirteiden tuntemista vahvistettava Ryhmän hallinnan taidot Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä Täydennyskoulutustarpeita - erityispedagogiikkaa enemmän - pedagogiikkaa, kehityspsykologiaa, ryhmän hallintaa - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen Suositus/ lain muutostarve: Lastentarhaopettajapätevyys 60 op voitava suorittaa myös täydennyskoulutuksena, eikä vain suoraan osana perustutkintoa Esiopetuskelpoisuuden suorittaminen erikoistumisopintoina amk:ssa tai yliopiston järjestämässä koulutuksessa mahdolliseksi lainsäädännön muutoksella Ammattikorkeakouluille suositus: Sosionomikoulutukseen varhaiskasvatuksen sv, jolla varmistetaan substanssiosaaminen Kaikkien varhaiskasvatusalan ammattiryhmien tehtäviin kuuluu lapsiryhmien ohjausta. Ryhmän haltuunoton taidot korostuvat entisestään. Kiinteän lapsiryhmän syntyminen tulee vaikeutumaan, koska lasten hoitoajat pitenevät ja vaihtelevat, ryhmissä tulee ja menee lapsia pitkin päivää. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, erityispedagogiikan ja kehityspsykologiaan liittyviä lisäosaamistarpeita tuli esiin kaikkien ammattiryhmien kohdalla kahdella tavalla: teoriaosaamisen lisätarpeena ja käytännön konkreettisten kasvatusmenetelmien osaamistarpeina.
8 Varhaiskasvatuksen työntekijöillä tulee olla tietoa myös lasten kullekin ikäkaudelle soveltuvista pedagogisista menetelmistä. Myös erityispedagogisella alueella tarvitaan osaamista, sillä yhä useampi lapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja ohjausta. Lisäksi lapsen kehityksestä ja oppimisesta lisääntyneen tiedon myötä haasteena on myös kehittää uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 32.) Varhaiskasvatuksen muutostrendinä on jo ollut jo vuodesta 2005 alkaen kasvatuskumppanuus ja siihen perustuva yhteistyö lapsen perheen kanssa. Muutos on jo vakiintunut, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudesta lisäkoulutusta, koska se ei ole ollut osa heidän peruskoulutustaan aikaisempina vuosina. Kasvatuskumppanuusosaaminen koskee kaikkia ammattiryhmiä, koska kaikki käyvät perheen kanssa kasvatuskeskusteluja, toimivat lapsen omahoitajina/ vastuuhoitajina ja kohtaavat päivittäin lapsen perheenjäseniä. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten vasua todennetaan laaja-alaisesti toiminnan suunnittelun, ammattitaidon kehittymisen ja johtamisen työkaluna. Sosiaalipedagogisen opetuksen vahvistaminen lastentarhanopettajakoulutuksessa antaisi lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaville lastentarhanopettajille lisävalmiuksia perheiden sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja lievittämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen, joka kuuluu tärkeänä osana varhaiskasvatuksen päämääriin. Vanhempien ongelmien ymmärtäminen, vanhempien tukeminen, ohjaaminen ja neuvominen eri palveluntarjoajien piiriin vanhempien yksilöllisten tarpeiden pohjalta sekä yhteistyön tekeminen näiden palveluntarjoajien kanssa voisi helpottua sosiaalipedagogisen opetuksen osuuden lisäämisen myötä. Erityisosaamisen tärkeitä osa-alueita on paitsi vanhempien kanssa tehtävä kasvatuskumppanuus niin myös vanhempien tukeminen. Kasvatuskumppanuuden syntyminen ja ylläpitäminen on haasteellista monikulttuuristen perheiden kanssa jo pelkästään kieliongelmien ja kulttuurierojen vuoksi. Kaakkois-Suomen alueella on havaittu, että vanhempainiltoja on hyvä pitää erikseen esim. venäläisille perheille. Osallistuminen mainittuihin vanhempainiltoihin on ollut hyvää ja isätkin ovat osallistuneet niihin. Näissä vanhempainilloissa on keskustelu ollut vapaampaa ja siinä on päästy syventymään erityiskysymyksiin paremmin kuin kaikille yhteisissä vanhempainilloissa. Tämä toimintatapa on vahvistanut tuloksellisuutta kotoutumisessa ja lapsen omassa ryhmäytymisessä. On suositeltavaa, että päiväkodissa olisi ainakin yksi vierasta kieltä hyvin hallitseva lastentarhanopettaja monikulttuurisia lapsia varten. Päiväkodin henkilöstön suhtautuminen monikulttuurisuuteen on sidoksissa varhaiskasvatusjohdon ja päiväkodin johdon asenteeseen monikulttuurisia perheitä ja lapsia kohtaan. Monikulttuurisuusosaamista tulee olla koulutuksessa siten, että se muodostaa kokonaisuuden eikä vain eri puolille opinjaksoja sijoiteltuna. Lasten erityisen tuen tarpeen kasvu edellyttää, että päiväkodissa on saatavilla riittävästi erityispedagogiikan asiantuntijoita. Erityispedagogiikan osaamista vaaditaan lisää kaikilta ammattiryhmiltä, mutta avainasemassa ovat erityislastentarhanopettajat ja lastentarhanopettajat. Viimemainittujen vahvuusalueisiin ei kuulu vielä tällä hetkellä erityispedagogiikka muuten kuin mahdollisen lisäkoulutuksen kautta.
9 Päiväkodin projekti- ja teematyöskentely lasten kanssa edellyttää pedagogista osaamista, jotta projekteista aina saadaan esiin oppimisen paikat ja sisällöt, joilla johdatellaan lapset onnistumisen kokemuksiin. Tutkimuksessamme ennakoitiin kasvatuskumppanuuden, kodin kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön viranomaisten kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että vaikka päivähoidon keskiössä ovat hoidettavana olevat lapset, niin he eivät ole päiväkodissa irrallaan muusta elinympäristöstään ja sen tapahtumista ja tilanteista (ekokulttuurinen ajattelu). Päiväkodin johtajien mukaan lapsen toimintaympäristö ja sen mahdolliset häiriöt on otettava huomioon yhä useammin päiväkodin työssä ja henkilöresursseissa sekä erityisesti työnjaon selkiyttämisestä ammattiryhmien osaamisprofiilien perusteella. Päivähoidossa lapsen hoiva, kasvatus ja opetus tulee integroida luontevasti yhteen. Tähän tarvitaan eri ammattiryhmien moniammatillista tiimityötä, johon jokainen ammattiryhmä tuo omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan. Oikeanlainen henkilöstörakenne ja tehtävärakenne turvaavat kattavan moniammatillisuuden. (Hämäläinen 2008.) Oikein toteutettuna tiimityössä hyödynnetään myös tiimin jäsenten erityisosaamista, jolloin kaikkien ei tarvitse osata samoja asioita. Tämä on otettava esiin erityisesti lastentarhanopettajien työnkuvissa siten, että sosionomit käyttävät osaamistaan perheisiin suuntautuvassa työssä enemmän kuin yliopistokoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ennakoidaan pahenevan lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden hakeutuessa luokanopettajakoulutukseen ja sitä kautta perusopetustehtäviin. Varhaiskasvatuksen hallinnon muuttuessa kohti palvelualuemallia lisääntyy henkilöstön työnkierto eri yksiköissä. Tämäkin kasvattaa tarvetta saada myös sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille pätevöitymismahdollisuus toimia esiopetuksesta vastaavina lastentarhanopettajina. Samanaikaisesti erityisen tuen tarve kasvaa, jolloin tarvitaan lisää erityislastentarhanopettajia. On selvää, että lakimuutoksia tulee tehdä rivakasti, jotta sosionomi(amk))-tutkinnon suorittaneet voivat hankkia itselleen esiopetuskelpoisuuden ja erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kyetäkseen rakentamaan lapselle laadukkaan kasvu- ja oppimisympäristön on henkilöstön tunnettava lapsen kehitystä ja sen ympäristölle asettamia vaatimuksia. Lisääntynyt tieto lapsen kehityksestä ja oppimisesta edellyttää, että henkilöstö kehittää myös uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. Henkilöstön on tunnettava hyvin ikäkaudelle soveltuvia pedagogisia menetelmiä. Sosionomit toivovat opintoihinsa lisää pedagogiikkaa ja didaktiikka. Samaa ehdottavat heille myös päiväkotien johtajat. Sosionomit(AMK) lisäisivät omaan koulutukseensa opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja ja erityispedagogiikkaa. Kärkkäisen tutkimuksessa (2009) sosionomit kaipaavat lisää opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja sekä lisää kasvatustieteiden ja varhaiskasvatuksen opintoja, jotka antavat heille monipuolisesti lisää lasten kasvattamiseen liittyvää tietämystä ja parantavat heidän opetus- ja ohjausosaamistaan. Sosionomikoulutukseen tarvitaan myös opintoja, jotka antavat valmiuksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määriteltyjen sisällöllisten orientaatioiden mukaiseen kasvattamiseen. Lastentarhanopettajat tunnistavat puutteita omassa kasvatuskumppanuusosaamisessaan. He katsovat tarvitsevansa koulutukseen enemmän erityispedagogiikan opintoja erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon ja tukemiseen sekä perheiden tukemiseen. Lisäksi koulutukselta toivotaan tietoja ja taitoja uudenlaisista opetuksellisista ratkaisuista.
10 Lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-koulutuksen erot on perusteltua säilyttää erityisesti siltä osin kuin ne mahdollistavat sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneiden profiloitumisen työnjaossa perhetyöhön ja yhteistyöhön muiden viranomaisten ja verkoston kanssa lasten ja perheen sosiaalityössä. Sosionomi(AMK)-koulutuksen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ja varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnossa on pääpaino kohdistettava johtamiseen, hallinnolliseen osaamiseen ja talouden johtamiseen. Lähteet Hämäläinen, J Eri koulutustaustaisten lastentarhanopettajien osaaminen ja sen hyödyntäminen: päiväkodin johtajien näkemyksiä. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Päivitetty Kärkkäinen, A Sosionomi päiväkotiyhteisössä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Tiivistelmä opinnäytetyöstä. WWW-julkaisu. Päivitetty Määttä, P. Perhe Asiantuntijana Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Atena Kustannus Rantala, A Perhekeskeisyys- puhetta vai todellisuutta? Työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research,198. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen Nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:7.
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotLastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan
LisätiedotAjankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen
Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi
SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Leena Tervonen ja Minna Koponen LÄHIHOITAJAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET VARHAIS- KASVATUKSESSA Käsittelemme artikkelissamme varhaiskasvatuksen
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotVanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä
Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotLAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 7.9.2017 13.9.2017 1 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 Tämä on kolmen hengen asiantuntijatyöryhmän selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen
LisätiedotPilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011
Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Alan rajaus Lastenneuvonta Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Lasten kotihoito Avoin päivähoito Lasten kerhot Varhaiserityiskasvatus
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009
OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUKSEN JA SOSIONOMI(AMK) - KOULUTUKSEN SAANEIDEN OSAAMISPROFIILIN
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET SOTE-ENNAKOINTI-projektin varhaiskasvatusalaa koskevat tulevaisuuden
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotTULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ
TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotSosionomien asema varhaiskasvatuksessa. Talentia ry
Sosionomien asema varhaiskasvatuksessa Talentia ry Sosionomit varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi on pätevä lastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja. Opintojen kokonaislaajuus
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotParemmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin
Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin Mikko Hytönen 18.4.2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ( 2007 2013) Projekteja käynnistetty kpl 27, 16 projektia päättynyt Monipuolisia
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi
Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien
Lisätiedot7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö
1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotYhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op
Yhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op 8.9.2014 Kirkon työntekijät toimivat yhteistyössä yhteiskunnan erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Työ perustuu kumppanuudelle, tiimityölle
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia
Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotMoniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen
Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa
LisätiedotOrimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti
Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen
LisätiedotMoniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen
Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotLiikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab
1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
Lisätiedot