SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Lastentarhanopettajan osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet on seuraavassa jaoteltu tämän kirjan osassa 1 esitetyn jaottelun mukaisesti siten, että ensin kuvataan tulokset perusteluineen työelämän avaintaitojen kehittämistarpeista, sen jälkeen varhaiskasvatusalan perusosaamisen kehittämistarpeista ja lopuksi oman ammattiryhmän erityisosaamistarpeista. Tulokset on esitetty sekä taulukkona että sitä selittävänä tekstinä. Artikkelimme lopussa on koottu taulukkoon erikseen lastentarhanopettajakoulutuksen ja erikseen sosionomi(amk)-koulutuksen erityisosaamisen kehittämistarpeet sen perusteella, minkälaiseksi tutkimuksessa on ennakoitu lastentarhanopettajakoulutuksen saaneen ja minkälaiseksi sosionomi(amk)-pohjaisen lastentarhanopettajan työ ja työnjako sekä niihin perustuvat osaamistarpeet tulevaisuudessa. Tämän ennakointitutkimuksen perusteella on hyvä huomata, että esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmassa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti tai selkeästi erillistä lisäpätevöitymiseen johtavaa koulutusta. TYÖELÄMÄN AVAINTAITOJEN KEHITTÄMISTARPEET Yleisellä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yleisesti työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Oheisena kuvataan sellaisia työelämän avaintaitoja, joissa tarvitaan koulutusvaiheessa tehostamista tai jotka ovat uusia avaintaitojen ilmenemiä. Samaa periaatetta on noudatettu myös muissa asiantuntijuuden osa-alueita kuvattaessa. Emme näin ollen puutu emmekä luettele niitä työelämän avaintaitoja, jotka ovat jo pitkään olleet opetussuunnitelmissa tavoitteena ja joiden toteutumiseen on opetussuunnitelmissa panostettu. Sosiaalinen osaaminen sisältyy kontekstilähtöisesti kaikkiin kolmeen osaamisen alueeseen. Taulukoissa 1 esitetyt koulutuksen muutostarpeet eivät juurikaan sisällä kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmaan, vaan osaamistarpeissa on varsin usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Taulukoissa 1 (Työelämän yleiset avaintaidot) ja 2 (Alan perusosaaminen ja kokonai-

2 suuden hallinta) ovat koulutuksen kehittämistarpeet samanlaiset sekä lastentarhaopettajakoulutuksessa että sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 1 Lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat työelämän avaintaidot. YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Tiimityö päiväkodin ja palvelualueen sisällä Alaistaidot Muuttuva ja uusiutuva tieto Koulutuksen kehittämistarve Tiimityöskentelytaidot, tiimin johtaminen Oikea asenne joustavaan siirtymiseen palvelualueen ja ryhmien välillä Itsensä johtaminen Alaistaidot ja niiden merkitys työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen Tiedonhallinta- ja hankintaosaaminen Kyky soveltaa uutta tietoa Tiimin johtamisen taidot ja moniammatillisen yhteistyön osaaminen ovat jokaisen ammattiryhmän perustaitoja. Varhaiskasvatuksen nykyinen työnjako näkyy itse asiassa liian vähäisenä työnjakona. Tulevaisuutta varten on jokaisen ammattiryhmän vahvinta osaamista osattava käyttää tiimeissä, jolloin toiminta on tehokasta ja asiantuntevaa. Tiimityöhön ja moniammatillisuuteen liittyy myös yhteisöosaaminen, jossa oleellista on työn kielellinen hallinta, kyky kielellisesti kuvata ja perustella omia näkökantoja. Alaistaitoja edellytetään henkilöstöltä aivan yhtä lailla kuin esimiestaitoja johtamisvastuussa olevilta. Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva johtaa vähintään itseään ja on osa työyhteisöä, jonka ilmapiiri on riippuvainen jokaisesta työyhteisön jäsenestä. OMAN ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Ammatillisella perusosaamisella (yleinen toimialan osaaminen) tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuuden ala, varhaiskasvatus, terveysala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta, josta syntyy alan perusammattitaito. Taulukkoon 2 on koottu lastentarhanopettajan oman alan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisen kehittämisen painoalueet. Sekä osaamistarpeet että koulutuksen kehittämistarpeet ovat samat lastentarhanopettajakoulutuksessa ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukko 2 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettava osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Palvelujärjestelmän ja palveluohjaamisen hallinta ja verkosto-osaaminen Koulutuksen kehittämistarve Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta, prosessien ja verkosto-osaaminen - palvelujärjestelmän tunteminen - palveluprosessien tunteminen - yhteistyöverkostot

3 Palveluohjaus ja asiakkaan palveluosaaminen - asiakkaan valinnanvapaus - asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Kyky arvioida vaikuttavuutta Vuorovaikutustaidot, dialogisuus Johtamisosaaminen Kokonaisuuden hallinta Moniammatillinen yhteistyö Monikulttuuristen lasten hoito ja kasvatus Prosessiosaaminen Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varhaiskasvatukseen Talousosaaminen, kustannustehokkuuden vaatimukset ja niiden hallintakeinot Vuorovaikutustaidot / sosiaaliset taidot - perhekeskeinen työote - dialogiset kasvatuskeskustelut - kyky kuvata ja perustella omia näkökantoja kielellisesti Alaisten johtaminen, Hallinnollinen johtaminen Pedagoginen johtaminen Laajentuneet toimenkuvat - työnjako pv-kodin sisällä ja sieltä ulos - kumppanuusosaaminen, kumppanuuden johtaminen ja koordinointi - muiden ammattiryhmien ammatillisen osaamisen tuntemus ja käyttäminen pv-kodissa Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tunteminen ja oman ammattiroolin (vastuiden, erityisvastuiden ja rajojen) sisäistäminen tässä kokonaisuudessa Muiden ammattiryhmien osaamisen ajantasainen tunteminen Neuvolakeskus-/ Hyvinvointineuvolan toimintamallin tai muun alueellisen mallin tunteminen Varhaiskasvatuksen moniammatillisen kokonaisuuden ja verkoston tunteminen yli sektorirajojen Moniammatillisen yhteistyön tiedot ja taidot Moniammatillisen työn ja verkoston johtaminen Monikulttuurisuusosaaminen - suvaitsevaisuus, asenne, ajattelu asiakkaan kannalta, johdon hyvän esimerkin antaminen - kielitaito ja tulkin käyttö - kulttuuritietous, esim. uskonto, ruokavalio, perhekäsitys - kotouttamisprosessi ja maahanmuuttajien oikeudet, ajantasainen lainsäädännön osaaminen - erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ ja ohjaus - maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työpaikkaohjaus - laaja-alainen ja kokonaisuuden muodostava käsittely monikulttuurisuusasioissa Prosessien lukutaito ja hallinta kehittämisen ja yhtenäisen laadun tuottajana Talouden ja yhteiskunnan muutosten vaikutusten ymmärtäminen varhaiskasvatukseen, perheisiin ja lapsiin Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus - mitä päivähoito ja sen osatekijät maksavat miten kustannuksiin ja tuloihin voi vaikuttaa - talouden perusosaaminen - kustannustehokkuuden keinot ja perustelut muutoksille palvelujen muutoksissa - kaikille esimiestasoille talousosaaminen, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi ja ke-

4 Tietotekniikan käytön laajentuminen moniammatillisuudessa, verkostoissa ja asiakasperheiden kanssa hittäminen tunnuslukujen pohjalta - yritysnäkökulmasta liiketoimintaosaaminen Varhaiskasvatuksen rahoitus - miten palvelut rahoitetaan ja miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat Tietotekniikan käyttö työssä - dokumentointi - viestintä kotiin - sähköinen kasvun kansio - kuvankäsittelytaidot - mediakasvatustaidot Palvelujärjestelmien muutokset edellyttävät osaavalta henkilöstöltä koko ajan päivitettävää tietoa oman alan palvelujärjestelmän kokonaisuudesta ja moniammatillisesta verkostosta. Varhaiskasvatuksessa on henkilöstön tunnettava varhaiskasvatuksen muuttuva lainsäädäntö, mutta se ei riitä, koska päiväkodin henkilöstö tekee yhteistyötä mm. lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koko henkilöstön tulee olla ajan tasalla sosiaalipalvelujen uudistuneesta tai uudistuvasta palvelujärjestelmästä, lastensuojelulaista ja myös sen asettamista velvoitteista päiväkodin henkilöstölle. Jokaisen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvan on välttämätöntä ymmärtää päivähoidon moniammatillinen kokonaisuus, mutta yhtä tärkeää on myös ymmärtää ja sisäistää oman ammattirooli ja sen rajat, joiden ylittyessä ei tehdä itse vaan ohjataan asiakas palvelujärjestelmässä oikealle järjestelmän vastuutaholla. Ilman omien vastuurajojen tunnistamista varhaiskasvatushenkilöstö uupuu tehdessään ja huolehtiessaan omasta vastuualueestaan, mutta myös muille viranomaisille kuuluvasta ongelmaratkaisusta. Rajojen epämääräinen tunteminen oli ennakointitutkimuksessa yllättävää. Jokaisen on osattava palveluohjata asiakasta eteenpäin palvelutarpeen pohjalta. Henkilöstöllä on oltava selkeä tieto siitä, missä kulkee oman vastuun ja ammattiroolin raja, jonka jälkeen vastuu annetaan verkoston työnjaon mukaan seuraavalle toimijalla. Rajojen tunnistamisella on suuri vaikutus siihen, ettei henkilöstö uuvu liian suuren vastuun ja työmäärän vuoksi. Asiakaslähtöisyyden trendi korostaa, että henkilöltä edellytetään yhä asiakaslähtöisempää asennetta ja siihen liittyvää asiakasosaamista, joka sisältää asiakkaan kuuntelun, pyrkimyksen ymmärtämiseen ja hyvän palvelun tuottamiseen asiakkaan ehdoilla niin paljon kuin on mahdollista. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulee tuntea kulttuuri ja yhteiskunnalliset instituutiot sekä tiedostaa kasvatuksen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat. Työntekijöillä tulee olla kulttuurista lukutaitoa eli ymmärrystä lasten ja perheiden erilaisia kulttuurisia taustoja kohtaan. Tuntemusta tulee olla myös lasten ja perheiden arjen kokonaisuudesta. Lisäksi työntekijöiden tulee olla tietoisia varhaiskasvatustyötä ohjaavasta lainsäädännöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 30.) Ekokulttuurinen lähestymistapa korostuu. Lapsen hyvinvoinnin ja kasvatuksen kannalta on olennaista, että yhteistyö lapsen kasvuympäristössä toimii. Ekokulttuurinen ajattelumalli korostaa arkipäivän toimintojen ja tapahtumien merkitystä perheen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Perhepalveluita tulee kehittää siten, että perheen arkipäivää helpotetaan ja samalla lisätään vanhempien voimavaroja ja jaksamista. Tällä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti myös lasten hyvinvointiin (Määttä 2001, 82; Rantala 2002, 78-79).

5 Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset tavoitteet liittyvät terveyden edistämiseen, jossa varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä. Opiskelijat tulee sitouttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään työotteeseen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämineen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien työmuotojen osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Koulutuksessa tulee korostaa terveyden edistämisen merkitystä ja antaa työvälineitä ennalta ehkäisevään työhön ja valmiuksia eri yhteistyömuotoihin eri järjestöjen ja toimintatahojen kanssa. Kaikilla ammattiryhmillä tulee olla yhteiskuntaosaamista, jonka avulla voidaan ymmärtää ja ennakoidakin sitä, miten muutokset toimintaympäristössä ja koko yhteiskunnassa vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja sen asiakasperheisiin. Monikulttuurisuusosaaminen on varhaiskasvatushenkilöstöllä alaan liittyvää perusosaamista, jonka pohjalta osataan toteuttaa kotoutumisprosessia ja luoda kasvatuskumppanuutta toisen kulttuurin perheen kanssa. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy vieraiden pääkulttuurien tunteminen, maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaus työpaikalla ja kyky ajatella varhaiskasvatusta myös maahanmuuttajaperheen ja lapsen näkökulmasta. Tulkkipalveluja on osattava käyttää yleisesti ja erityistilanteissa, kuten kotouttamissuunnitelman tekemisessä ja toimittaessa harvinaisia kieliä puhuvien asiakasperheiden kanssa ja palveluohjausta annettaessa. Lastentarhanopettajien on hallittava ongelmien selvittäminen erityisesti kielitaidottomien vanhempien kanssa. Monikulttuurisuuden kasvua ei ole huomioitu riittävästi henkilöstön täydennyskoulutuksessa, eikä toistaiseksi ammatillisissa perustutkinnoissakaan. Monikulttuurisuusosaaminen tulee olemaan välttämätön osa varhaiskasvatuksen perusosaamista. Kaikilta vaaditaan tulevaisuudessa omaan alaan sovellettua talousosaamista, joka näkyy kustannustehokkaiden ratkaisujen tekemisenä ilman että kyseessä olisi laadun alentaminen. Tällöin on tärkeää osata punnita vaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta. Talousosaamisessa muodostaa oman lukunsa se, että hallitsee liiketaloudellisen ajattelun siinä määrin, että ymmärtää yksityissektorilla toimiessaan, miten tulokseen vaikutetaan. Samaa osaamista edellytetään tulevaisuudessa yhtä paljon myös julkisella sektorilla toimivalta varhaiskasvatushenkilöstöltä. Henkilöstö osallistuu tuloksellisuuden, laadun ja muiden mitattavien asioiden tavoitteiden asetantaan ja tulosten arviointiin, joten mittareiden asettaminen, arviointi ja käyttö tulee oppia ymmärtämään osana toimintaa ja sen kehittämistä eikä pelottavana uhkakuvana epäonnistumisen löytämiseksi. Peruskoulutuksessa opiskellaan kulloinkin voimassa oleva alan lainsäädäntö. Mutta lainsäädännön muuttuessa jollain alaa sivuavalla lähialueella, moniammatillisen yhteistyön alueella, on tarpeen oppia tuntemaan uudistunut lainsäädäntö ja sen mukaiset uudet toimintamallit myös moniammatillisen yhteistyön alueelta. Viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista voidaan ottaa esimerkiksi lastensuojelulaki asetuksineen. Osa tutkimuksemme kohderyhmästä oli saanut joko työpaikallaan tai koulutuksen loppuvaiheessa päivityksen tietoihinsa, mutta osa ei.

6 OMAN ALAN ERITYISOSAAMINEN Jokaisessa tutkinnossa, koulutusohjelmassa tai sen suuntautumisvaihtoehdossa alkaa erikoistuminen alan syvälliseen osaamiseen. Oman alan syventävistä ammattiopinnoista alkaa kasvaa jo opiskeluaikana orastava asiantuntijuus ja tiettyyn ammattiin liittyvä ammatti-identiteetti. Viime mainittu on edellytyksenä sille, että henkilö pystyy sisäistämään kokemuksellista oppimistaan työpaikalla ja myöhemmin nousemaan asiantuntijan tasolle, jos osaamisessa käytetään asteikkoa noviisi-ekspertti. Erityisosaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan kasvatustieteiden kandidaatintutkinnossa, johon sisältyy lastentarhanopettajakoulutus, ja sosionomi(amk)-koulutuksessa. Taulukoissa 3 ja 4 esitetään lastentarhanopettajan alan erityisosaamisen uudet tai vahvistettavat osaaminen ja koulutuksen kehittämistarpeet. Ne eroavat joiltaan osiltaan em. yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoissa ja siksi ne on esitetty erillisinä taulukoina. Taulukko 3 Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneen lastentarhanopettajan uudet osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Erityispedagoginen osaaminen Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, erityisen tuen tarve Syrjäytymisen ehkäisy Perhetyön osaaminen Kasvatuskumppanuus ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen ja kasvattaminen sekä perheiden tukeminen Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä varmistettava Ennakointi ja huolen tunnistaminen - ennaltaehkäisevän työotteen hallinta - varhaisen puuttumisen taidot Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemusta vahvistettava Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen moniammatillinen vastuu ja työskentely Verkoston ja tukitoimien tunteminen Kasvatuskumppanuusosaaminen, kasvatuskeskustelujen käyminen - sosiaalinen osaaminen/ yhteistyö - kasvatuskumppanuus, kasvatuskeskustelut, vanhemmuuden tukeminen Täydennyskoulutustarpeita - kasvatuskeskusteluiden pitäminen - erityispedagogiikkaa enemmän - työmenetelmiä toimimiseen vanhempien kanssa ongelmatapauksissa - verkosto-osaaminen - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen

7 Taulukko 4 Sosionomi(AMK)-tutkinnon suorittaneen lastentarhanopettajan uudet tai vahvistettavat erityisosaamisen tarpeet ja niistä koulutukseen heijastuvat kehittämistarpeet. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet Pedagoginen osaaminen Didaktinen osaaminen Kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen eri-ikäisten lasten hoidossa Opetus- ja ohjaustaitojen teoriapohjan Erityispedagogiikka täydennyskoulutustar- Päivähoitohenkilöstön peet Koulutuksen kehittämistarve Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, didaktiikka ja lasten kehityspsykologinen tieto ja sen soveltaminen (vahvistettava) Kehitys- ja oppimisprosessien tunteminen Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvattaminen, ohjaaminen ja perheiden tukeminen Ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta Verkoston ja tukitoimien tunteminen Sosioemotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemus Ohjaus- ja opetustaitojen teoriaopintoja - konkreettiset kasvatuskeinot - lapsen kehityksellisen tiedon osuutta vahvistettava - pienten, alle 3-vuotiaiden lasten erityispiirteiden tuntemista vahvistettava Ryhmän hallinnan taidot Projektioppimisen ohjaus/ teematyöskentelyn ohjaus ja pedagoginen osaaminen sen yhteydessä Täydennyskoulutustarpeita - erityispedagogiikkaa enemmän - pedagogiikkaa, kehityspsykologiaa, ryhmän hallintaa - uusien lakien tunteminen ja toimintamallien hallinta - palvelujärjestelmän hallinnan päivitys - eri ammateissa toimivien työn ja osaamisen tunteminen Suositus/ lain muutostarve: Lastentarhaopettajapätevyys 60 op voitava suorittaa myös täydennyskoulutuksena, eikä vain suoraan osana perustutkintoa Esiopetuskelpoisuuden suorittaminen erikoistumisopintoina amk:ssa tai yliopiston järjestämässä koulutuksessa mahdolliseksi lainsäädännön muutoksella Ammattikorkeakouluille suositus: Sosionomikoulutukseen varhaiskasvatuksen sv, jolla varmistetaan substanssiosaaminen Kaikkien varhaiskasvatusalan ammattiryhmien tehtäviin kuuluu lapsiryhmien ohjausta. Ryhmän haltuunoton taidot korostuvat entisestään. Kiinteän lapsiryhmän syntyminen tulee vaikeutumaan, koska lasten hoitoajat pitenevät ja vaihtelevat, ryhmissä tulee ja menee lapsia pitkin päivää. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, erityispedagogiikan ja kehityspsykologiaan liittyviä lisäosaamistarpeita tuli esiin kaikkien ammattiryhmien kohdalla kahdella tavalla: teoriaosaamisen lisätarpeena ja käytännön konkreettisten kasvatusmenetelmien osaamistarpeina.

8 Varhaiskasvatuksen työntekijöillä tulee olla tietoa myös lasten kullekin ikäkaudelle soveltuvista pedagogisista menetelmistä. Myös erityispedagogisella alueella tarvitaan osaamista, sillä yhä useampi lapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja ohjausta. Lisäksi lapsen kehityksestä ja oppimisesta lisääntyneen tiedon myötä haasteena on myös kehittää uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 32.) Varhaiskasvatuksen muutostrendinä on jo ollut jo vuodesta 2005 alkaen kasvatuskumppanuus ja siihen perustuva yhteistyö lapsen perheen kanssa. Muutos on jo vakiintunut, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudesta lisäkoulutusta, koska se ei ole ollut osa heidän peruskoulutustaan aikaisempina vuosina. Kasvatuskumppanuusosaaminen koskee kaikkia ammattiryhmiä, koska kaikki käyvät perheen kanssa kasvatuskeskusteluja, toimivat lapsen omahoitajina/ vastuuhoitajina ja kohtaavat päivittäin lapsen perheenjäseniä. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten vasua todennetaan laaja-alaisesti toiminnan suunnittelun, ammattitaidon kehittymisen ja johtamisen työkaluna. Sosiaalipedagogisen opetuksen vahvistaminen lastentarhanopettajakoulutuksessa antaisi lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaville lastentarhanopettajille lisävalmiuksia perheiden sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja lievittämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen, joka kuuluu tärkeänä osana varhaiskasvatuksen päämääriin. Vanhempien ongelmien ymmärtäminen, vanhempien tukeminen, ohjaaminen ja neuvominen eri palveluntarjoajien piiriin vanhempien yksilöllisten tarpeiden pohjalta sekä yhteistyön tekeminen näiden palveluntarjoajien kanssa voisi helpottua sosiaalipedagogisen opetuksen osuuden lisäämisen myötä. Erityisosaamisen tärkeitä osa-alueita on paitsi vanhempien kanssa tehtävä kasvatuskumppanuus niin myös vanhempien tukeminen. Kasvatuskumppanuuden syntyminen ja ylläpitäminen on haasteellista monikulttuuristen perheiden kanssa jo pelkästään kieliongelmien ja kulttuurierojen vuoksi. Kaakkois-Suomen alueella on havaittu, että vanhempainiltoja on hyvä pitää erikseen esim. venäläisille perheille. Osallistuminen mainittuihin vanhempainiltoihin on ollut hyvää ja isätkin ovat osallistuneet niihin. Näissä vanhempainilloissa on keskustelu ollut vapaampaa ja siinä on päästy syventymään erityiskysymyksiin paremmin kuin kaikille yhteisissä vanhempainilloissa. Tämä toimintatapa on vahvistanut tuloksellisuutta kotoutumisessa ja lapsen omassa ryhmäytymisessä. On suositeltavaa, että päiväkodissa olisi ainakin yksi vierasta kieltä hyvin hallitseva lastentarhanopettaja monikulttuurisia lapsia varten. Päiväkodin henkilöstön suhtautuminen monikulttuurisuuteen on sidoksissa varhaiskasvatusjohdon ja päiväkodin johdon asenteeseen monikulttuurisia perheitä ja lapsia kohtaan. Monikulttuurisuusosaamista tulee olla koulutuksessa siten, että se muodostaa kokonaisuuden eikä vain eri puolille opinjaksoja sijoiteltuna. Lasten erityisen tuen tarpeen kasvu edellyttää, että päiväkodissa on saatavilla riittävästi erityispedagogiikan asiantuntijoita. Erityispedagogiikan osaamista vaaditaan lisää kaikilta ammattiryhmiltä, mutta avainasemassa ovat erityislastentarhanopettajat ja lastentarhanopettajat. Viimemainittujen vahvuusalueisiin ei kuulu vielä tällä hetkellä erityispedagogiikka muuten kuin mahdollisen lisäkoulutuksen kautta.

9 Päiväkodin projekti- ja teematyöskentely lasten kanssa edellyttää pedagogista osaamista, jotta projekteista aina saadaan esiin oppimisen paikat ja sisällöt, joilla johdatellaan lapset onnistumisen kokemuksiin. Tutkimuksessamme ennakoitiin kasvatuskumppanuuden, kodin kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön viranomaisten kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että vaikka päivähoidon keskiössä ovat hoidettavana olevat lapset, niin he eivät ole päiväkodissa irrallaan muusta elinympäristöstään ja sen tapahtumista ja tilanteista (ekokulttuurinen ajattelu). Päiväkodin johtajien mukaan lapsen toimintaympäristö ja sen mahdolliset häiriöt on otettava huomioon yhä useammin päiväkodin työssä ja henkilöresursseissa sekä erityisesti työnjaon selkiyttämisestä ammattiryhmien osaamisprofiilien perusteella. Päivähoidossa lapsen hoiva, kasvatus ja opetus tulee integroida luontevasti yhteen. Tähän tarvitaan eri ammattiryhmien moniammatillista tiimityötä, johon jokainen ammattiryhmä tuo omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan. Oikeanlainen henkilöstörakenne ja tehtävärakenne turvaavat kattavan moniammatillisuuden. (Hämäläinen 2008.) Oikein toteutettuna tiimityössä hyödynnetään myös tiimin jäsenten erityisosaamista, jolloin kaikkien ei tarvitse osata samoja asioita. Tämä on otettava esiin erityisesti lastentarhanopettajien työnkuvissa siten, että sosionomit käyttävät osaamistaan perheisiin suuntautuvassa työssä enemmän kuin yliopistokoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ennakoidaan pahenevan lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden hakeutuessa luokanopettajakoulutukseen ja sitä kautta perusopetustehtäviin. Varhaiskasvatuksen hallinnon muuttuessa kohti palvelualuemallia lisääntyy henkilöstön työnkierto eri yksiköissä. Tämäkin kasvattaa tarvetta saada myös sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille pätevöitymismahdollisuus toimia esiopetuksesta vastaavina lastentarhanopettajina. Samanaikaisesti erityisen tuen tarve kasvaa, jolloin tarvitaan lisää erityislastentarhanopettajia. On selvää, että lakimuutoksia tulee tehdä rivakasti, jotta sosionomi(amk))-tutkinnon suorittaneet voivat hankkia itselleen esiopetuskelpoisuuden ja erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kyetäkseen rakentamaan lapselle laadukkaan kasvu- ja oppimisympäristön on henkilöstön tunnettava lapsen kehitystä ja sen ympäristölle asettamia vaatimuksia. Lisääntynyt tieto lapsen kehityksestä ja oppimisesta edellyttää, että henkilöstö kehittää myös uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja. Henkilöstön on tunnettava hyvin ikäkaudelle soveltuvia pedagogisia menetelmiä. Sosionomit toivovat opintoihinsa lisää pedagogiikkaa ja didaktiikka. Samaa ehdottavat heille myös päiväkotien johtajat. Sosionomit(AMK) lisäisivät omaan koulutukseensa opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja ja erityispedagogiikkaa. Kärkkäisen tutkimuksessa (2009) sosionomit kaipaavat lisää opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja sekä lisää kasvatustieteiden ja varhaiskasvatuksen opintoja, jotka antavat heille monipuolisesti lisää lasten kasvattamiseen liittyvää tietämystä ja parantavat heidän opetus- ja ohjausosaamistaan. Sosionomikoulutukseen tarvitaan myös opintoja, jotka antavat valmiuksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määriteltyjen sisällöllisten orientaatioiden mukaiseen kasvattamiseen. Lastentarhanopettajat tunnistavat puutteita omassa kasvatuskumppanuusosaamisessaan. He katsovat tarvitsevansa koulutukseen enemmän erityispedagogiikan opintoja erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon ja tukemiseen sekä perheiden tukemiseen. Lisäksi koulutukselta toivotaan tietoja ja taitoja uudenlaisista opetuksellisista ratkaisuista.

10 Lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-koulutuksen erot on perusteltua säilyttää erityisesti siltä osin kuin ne mahdollistavat sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneiden profiloitumisen työnjaossa perhetyöhön ja yhteistyöhön muiden viranomaisten ja verkoston kanssa lasten ja perheen sosiaalityössä. Sosionomi(AMK)-koulutuksen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ja varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnossa on pääpaino kohdistettava johtamiseen, hallinnolliseen osaamiseen ja talouden johtamiseen. Lähteet Hämäläinen, J Eri koulutustaustaisten lastentarhanopettajien osaaminen ja sen hyödyntäminen: päiväkodin johtajien näkemyksiä. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. https://publications.theseus.fi. Päivitetty Kärkkäinen, A Sosionomi päiväkotiyhteisössä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Tiivistelmä opinnäytetyöstä. WWW-julkaisu. Päivitetty Määttä, P. Perhe Asiantuntijana Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Atena Kustannus Rantala, A Perhekeskeisyys- puhetta vai todellisuutta? Työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research,198. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen Nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:7.

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Alan rajaus Lastenneuvonta Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Lasten kotihoito Avoin päivähoito Lasten kerhot Varhaiserityiskasvatus

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot