Käytännön kokemuksia moniammatillisista toimintamalleista ja niiden johtamisesta

Transkriptio

1 Käytännön kokemuksia moniammatillisista toimintamalleista ja niiden johtamisesta ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi - Helsinki Lasse Aapio Poliisipäällikkö Helsingin poliisilaitos

2 Minun taustaani Hyvinkää telefax lastensuojeluilmoitus / kuka ottaa kopin, palaute? poliisilaitoksella sosiaalityöntekijä / työtapa oma valinta? Mobile / järjestö palvelutuottajana Hämeenlinna Ankkuri- malli Aina otettiin vastaan ( ei pettymyksiä) Aina jokin reagointi aina (ei vähättelyä) Ensikosketuksen pysty tekemään kaikki viranomaiset Poliisin rooli "auktoriteettina" (ei peruutuksia)

3 Päijät-Häme Sosiaalipäivystys poliisiasemalla vai muualla? Lohja ja Lahti vrt Espoo ja Vantaa Moniammatillista mallia kehitettiin Helsinki Yhteistyö poliisiasemilla sosiaalityöntekijät ja psykiatriset sairaanhoitajat Nuorten ryhmä / rikosedustukset ym Hakaniemessä Sosiaalipäivystys Hakaniemessä Nuorisotoimen rooli? Ankkurimalli ei sovi Helsinkiin lähtöasenne Laajasalon perhesurma 8 vuotiaan surma

4 Lisää kokemuksia Uhrilta odotetaan paljon aktiivisuutta avun hakemisessa. Erityisesti terveydenhuollon palveluiden, kuten psykiatristen hoitojen saamisessa, uhrin piti olla itse aktiivinen. Uhrit toivoivatkin viranomaisilta aktiivisempaa otetta: Kun itse elää väkivaltatilanteessa, ei jaksa eikä välttämättä halua etsiä itselleen apua. Silloin viranomaiset voisivat toimia aktiivisemmin ja tarjota apua.

5 Lisäarvoa Parisuhdeväkivallan uhrin auttaminen edellyttää useimmiten monen toimijan väliintuloa. On tärkeää tarkastella uhrin tilannetta kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä auttamaan häntä samanaikaisesti kaikissa ongelmissa. Muutoin on olemassa suuri riski, että uhri ei tule autetuksi, kun toimijat auttavat asiakasta yhdessä ongelmassa kerrallaan.

6 Kukaan ei auttanut Ruotsissa surmattua 8-vuotiasta Ruotsin Blekingen poliisi sai jo huhtikuun 18. päivä ilmoituksen, että sukulaispariskunnan luona asunut kahdeksanvuotias tyttö voi huonosti. Kahdeksanvuotias tyttö joutui henkirikoksen uhriksi Karlskronassa Etelä-Ruotsissa. (ANNA SUNESSON / LK) Surmattu ruotsalaistyttö nähtiin usein pahoinpideltynä - Paikalle lähetettiin poliisipartio, joka haastatteli ilmoittajaa. Muistio haastattelusta lähetettiin sosiaaliviranomaisille. - Sen jälkeen poliisi ei tiedä, mitä asialle tehtiin, Blekingen poliisin tiedottaja Lotta Hansson kertoo. Sosiaaliviranomaiset eivät tehneet asialle mitään. Torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa selvisi, että virkamies, jonka oli määrä hoitaa asiaa, ei ollut edes nähnyt koko ilmoitusta. - Olemme epäonnistuneet rutiineissamme. Meidän olisi pitänyt tehdä kotikäynti, sosiaalipalvelujen vt. johtaja Anette Glader totesi. Tapauksesta on nyt raportoitu Ruotsin terveys- ja sosiaalihuollon valvontaviranomaisille. Karlskronan kunnanvaltuutettu Börje Dovstad ilmoitti eilen, että asiasta käynnistetään myös sisäinen tutkinta. - Tutkimme, miten sosiaalipalveluissa voidaan parantaa rutiineja. Olemme syvästi järkyttyneitä tapauksesta. Myös poliisi on ollut järkyttynyt tapauksen vuoksi. - Tämä on aivan kauheaa, Hansson sanoo. Lasten murhat ovat hyvin harvinaisia Ruotsissa luvun alusta Ruotsissa on murhattu kolmesta viiteen alle 15-vuotiasta lasta vuosittain. Useimmissa tapauksissa vanhemmat ovat olleet syyllisiä. Lähteet: Expressen, Aftonbladet

7 LINJAN JOHTAJA Komisario Jari Taponen Komisario Tylli, Jukka (Vastuuryhmät 1ja 3) Komisario Stepanoff, Jani (Vastuuryhmä 2) LINJAN VARAJOHTAJA Komisario Jarmo Heinonen (Vastuuryhmä 4) KEHITTÄMISALUE: KEHITTÄMISALUE: KEHITTÄMISALUE: HEER1 KJ -alue 1 MALLI PASILA HEER2 KJ -alue 2 Yk Haapiainen, Pertti Yk Terävä, Anne Yk Nissinen, Katja HEER3 PS Aarnipuu, Sari KJ -alue 3 HEER4 HEER1 ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN ONG- ELMAN RATKAISU- Yk Verlin, Anne Yk Tarvonen, Pentti Vk Hindren, Claus Vk Säkkilä Kirsi Vk Soininen, Harri Vk KorhonenJanne Vk Kumpumärki, Jaana Yk Polttila, Jarmo HEER2 YHTEISTYÖ KOULU- JEN KANSSA JA LAI- LLISUUSKASVATUS Yk Havio, Kalevi Yk Salmi, Jari Vk Huuskonen, J-P Vk Moisio, J-P Vk Huttunen Teemu Vk Soini Reijo Yk Toivio Erkki HEER3 VÄKIVALTAISEN RADI- KALISMIN ENNALTA- ESTÄMINEN Vk Hyyryläinen, Antti Yk Ikäheimonen, Keijo Vk Setälä Lasse Vk Hellsberg, Nita Vk Fuhrmann, Jon Vk Vehviläinen, Mikko Vartija Ari Huuskonen HEER4 KEHITTÄMISALUE: ANKKURIMALLI JA POLIISI SOSIAALI- SESSA MEDIASSA Yk Niemi Heidi Vk Pennanen, Mikko Sos Peltonen, Joonas Sos Smeds, Anna Yk Forss, Marko Vk Antikainen, Jutta MALMI Vk Jounila, Kirsi Sos Inkinen, Anu Sos Lyyra Krista PS Juurikko, Krista SIHTEERI Tiina Mattila

8 Moniammatillinen viranomaistyöryhmä, Monni Aloitti toimintansa 4/2012 Jo aiemmin poliisissa työskenteli sidosryhmien edustajia Osana ennalta estävää toimintalinjaa Neljä poliisia (1+3) Neljä sosiaalityöntekijää (1+3) Kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa Työskentelevät poliisin tiloissa Sosiaalityöntekijät ja psykiatriset sairaan hoitajat sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa Aluksi neljä esimiesorganisaatiota, nyt kaksi

9 Käynnistämiseen liittyviä haasteita Päätös ryhmän kokoonpanosta Ohjausryhmä jossa edustettuna organisaatioiden päätöksentekotaso Työnjohtotason palaverit ja raportointikäytännöt päätöksentekotasolle Kustannusten jakaantuminen eri toimijoiden kesken Työn tukemiseen ja työntekijöiden jaksamiseen liittyvät haasteet mm. työnohjaus Osaamisvaatimukset, koulutus, kohderyhmä

10 Toiminnan kohderyhmät Lapset ja nuoret Perheet Maahanmuuttajat Ihmiset, jotka eniten hyötyvät useamman viranomaisen ammattitaidosta ja joiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää moniammatillista työotetta Sisäiset ja ulkoiset yhteistyötahot tehtävät määrittävät omalle organisaatiolle tehtävän työn ja tarpeelliset yhteistyötahot, vai toisinpäin?

11 ANKKURIN ASIAKASPROSESSI LASTENSUOJELU / SOSIAALITYÖ -varkaus -näpistys TERVEYDENHUOLTO -vahingonteko Moniammatillisen -ajon. luvaton käyttö -päihteiden hallussap. -humalassa -väkivalt./tekijä -väkivalt./uhri ALKUSELVITYS tavataan kaikki alle 15v ja alle 18v ensikertalaiset vanhempineen jatkotyön/selvityksen tarve nuorta tavataan 1 5 kertaa ohjataan jatkotyöhön ANKKURIRYHMÄT NUORISOTYÖ kunta/seurakunta -perheväkiv. -muu 3. SEKTORI, SOVIT.RIKOSUHRP.. RIITTÄVÄ ANKKURITYÖ RIITTÄVÄ, EI JATKOTYÖTÄ INTERVENTIO, EI JATKOTYÖTÄ

12 Johtamisen tavoite Johtaminen on halua ja kykyä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen Arjen tekeminen tehtävä näkyväksi Dialogin käyminen Kulttuuri muuttuu vain jos arki muuttuu Työntekoa palveleva johtaminen ( valmentaminen) Esimiehen tehtävä on auttaa alaisiaan onnistumaan. Resurssit, toimitilat Ohjaus ja tuki Esteiden poistaminen / Lainsäädäntö, arjen käytännöt

13 Mihin johtoa tarvitaan Ryhmän toimenkuva perinteisestä poikkeava kohteiden valinta paikallisista lähtökohdista tehtävien rajaukset Koulutustarpeet poikkeavat, jatkuva koulutustarve Kohderyhmien ja toimintatapojen valinta Salassapito ym. käytännön toiminnasta esiin nousevat kysymykset/ratkaisut/ideat Resursointi Työaikakysymykset Tietojärjestelmät

14 Käytännön kokemuksia johtamisesta Organisaatiot puhuvat eri kieltä viestin vieminen päätöksentekotasoille haasteellista Organisaatioiden sisällä erilaisia odotuksia ryhmän toiminnalle sivustaohjaus vältettävä johdon selkeillä päätöksillä Toiminnan käynnistyttyä ryhmän ulkopuolisten vaikea pysyä tietoisena ryhmän kehittymisestä ja tuloksista ennalta estävän työn tuloksellisuutta on haasteellista mitata, kuitenkin siihen pitää pyrkiä, jotta voidaan osoittaa toiminnan hyödyllisyys Yhteistyö < yhdessä tekeminen

15 Näkökulmia Oman paikkakunnan perinteet / Ankkuri- malli» henkilöstön mukavuusalueet / jo oleva tunnettavuus Jo toimiva toimintamalli pohjaksi» onnistumisen elämyksiä nopeammin Asiakkaan tai poliisipartion hahmotuskyky / tarttumisen helppous Toiminta lähellä ongelman havainnointia / asiakas tavoitettavissa» poliisiasema / sairaala Yhteistyön ja työprosessien yksinkertaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen Johtamisen haasteet / kaikilla omat esimiehet / ohjausryhmä? Yhteispanostuksella säästöjä / "nyyttikestit"

16 Ammatillinen vuorovaikutuksen tavoitteena on riittävän yhtenäinen tulkinta. Keskeistä on saada ryhmän jäsenet ensin ymmärtämään omaa ja toisen ajatusmaailmaa ja keskustelun kautta yhdessä etsimään uusia ajatuksia ja näkökulmia. Ammatillisen vuorovaikutuksen edellytyksenä voidaan pitää seuraavia periaatteita: Hyvä tahto - välittäminen (asenne) On tärkeää, että työntekijällä on asennetasolla hyvä tahto muita yhteisön jäseniä kohtaan ja se myös näkyy käytännön työssä. Asenne on ammattitaitoa. Työyhteisö pyrkii aina yhteiseen tavoitteeseen, vaikka vuorovaikutus ei olisikaan helppoa. Ihmisten kunnioitus (asenne) Jokaisen ihmisen kunnioitus tulee säilyttää kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Epäkunnioittavaan käyttäytymiseen tulee puuttua. Yhteisön toimintakulttuuri, jossa annetaan positiivista palautetta ja työstetään negatiivisia ilmiöitä, pysyy terveenä. Ammattilaisella on vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista (vastuu) Vuorovaikutustyö on usein tunnevaltaista, koska työntekijöiden kesken on helposti reviiriajattelua, kilpailua ja joskus kateuttakin. Riittävän yhteisen vuorovaikutuksen kautta on mahdollisuus lisätä toisen työn ymmärtämistä ja vähentää ristiriitoja. Oikein kuuleminen (toisen ymmärtämisen merkitys)

17 Ei ole vaikeampaa ja vaarallisempaa tehtävää, kuin luoda asioille uusi järjestys. Kaikki ne vastustavat uudistusta, joille vanhasta järjestelmästä on ollut etua ja sitä puolustavat vaimeasti ne, jotka siitä ehkä hyötyisivät. Machiavelli: Ruhtinas 1532