Etätyö ja ylityö kotona palkansaajilla: perheen vai työn ehdoilla? Satu Ojala, Jouko Nätti & Timo Anttila
|
|
- Marja Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmäkoordinaattorit Jouko Nätti, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö Timo Anttila, Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Torstai klo , Pinni B KH B Työssä ja umpikujassa Antti Saloniemi Etätyö ja ylityö kotona palkansaajilla: perheen vai työn ehdoilla? Satu Ojala, Jouko Nätti & Timo Anttila Tauko Työaikajoustot meillä ja muualla EU:ssa Irja Kandolin & Maarit Vartia-Väänänen Työaikajoustot ja sairauspoissaolot Jouko Nätti & Timo Anttila Mitä tiedämme tehdyistä vuosityötunneista? Pauli Sumanen Perjantai klo , paikka ilmoitetaan myöhemmin Stressiä pukkaa yliopistojen opettajat muutosten kourissa Antero Puhakka, Juhani Rautopuro & Visa Tuominen Pk-yrittäjän monet roolit ja uudet työn muodot Erica Svärd & Marjut Liias Demola työympäristö uudella tavalla Tiina Ramstedt-Sen
2 Antti Saloniemi Tampereen yliopisto, YKY, Pori Työssä ja umpikujassa Esityksessä tarkastelen joustavuuden kääntöpuolta: tilannetta, jossa halukkuutta toiseen työhön muuttoon on, mahdollisuudet siihen näyttävät heikoilta. Tarkoituksen on hahmotella näiden lukkiutunessa tilanteessa olevien palkansaajien tilannetta. Aineiston muodostaa talvella 2010/2011 kerätty suomalaisia palkansaajia kattavasti kuvaava survey-aineisto (n= 2 522). Käytössä oli kolme lukkiutuneisuuden kriteeriä. (i) Työpaikan vaihtoaikeita oli 14 prosentilla vastaajista. (ii) Mahdollisuuksiaan saada nykyistä vastaava tai parempi työ piti heikkoina useampi kuin joka kolmas (39 %). (iii) Viisi prosenttia vastaajista kuului ryhmään, jota luonnehti sekä halu vaihtaa työpaikkaa, että arvio heikoista mahdollisuuksista löytää vastaavaa työtä. Taustamuuttujina analyysissä olivat ikä, sukupuoli, ammattiasema (ISCO), työsuhdemuotoa, arvio psyykkisestä toimintakyvystä (GHQ) ja tyytyväisyys nykyiseen työhön. Menetelmänä käytettiin logistista regressiota. Työpaikan vaihtoaikeisiin vaikutti yllätyksettömästi ikä ja työsuhdemuoto (nuorimmat ja määräaikaiset halukkaimpia) sekä tyytymättömyys nykyiseen työhön. Sen sijaan yhtä ilmeistä ei ole, että alentunut GHQ oli yhteydessä nimenomaan vaihtohalukkuuteen. Ammatillisella asemalla tai sukupuolella ei ollut itsenäistä yhteyttä vaihtoaikeisin. Arviot heikoista mahdollisuuksista saada nykyistä vastaava työ keskittyivät miehiä useammin naisille ja työntekijä-asemassa oleville palkansaajille. Kytkös ikään oli odotusten mukainen: nuoret ovat vanhoja selvästi optimistisempia. Alentunut psyykkinen toimintakyky oli yhteydessä heikkoihin arvoihin uuden työn saannista, vastaavasti yhteys oli toisen suuntainen keskimääräistä paremman toimintakyvyn suunnalla. Ryhmä, jota luonnehtii sekä vaihtohalukkuus, että arvio heikoista mahdollisuuksista työmarkkinoilla on pienin, mutta ehkä kiinnostavin. Totaaliseen umpikujaan juuttuvat naiset miehiä herkemmin. Tässä tilanteessa olevat palkansaajat arvioivat myös muita useammin psyykkisen toimintakykynsä alentuneeksi. Tulosten perusteella tällaiseen tilanteeseen ajautumista ei selitä sen puoleen ikä kuin ammatillinen asemakaan. Näyttää siis siltä, että erityyppisten lukkeumien tausta on suhteellisen erilainen. Jossain määrin ilmiöllä on luokka ja ikäperustainen luonne, näin erityisesti tapauksessa, jossa tarkastellaan arvioita uuden työn löytämisestä. Sen sijaan lisäpohdintaa edellyttää totaalisimman lukkeuman riippumattomuus niin iästä kuin luokka-asemasta.
3 Työelämän tutkimuspäivät Satu Ojala, Jouko Nätti & Timo Anttila Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Etätyö ja ylityö kotona palkansaajilla: perheen vai työn ehdoilla? 2000-luvun palkkatyötä kuvaavat sekä vastuu että vapaus. Nämä molemmat näkyvät kotona työskentelyssä. Etätyön on jo 1970-luvulta lähtien odotettu helpottavan esimerkiksi työn, perheen ja vapaan välistä tasapainoilua. Kuitenkin Tilastokeskuksen työolotutkimusaineistoihin nojaten kotona tehtävästä työstä suurin osa on luonteeltaan ylityötä, jota tehdään varsinaisten työpäivien ohella iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tutkimme, miten etätyötä ja ylityötä kotona sovelletaan erilaisissa perheissä ja miten ne vaikuttavat perheiden kokemaan kuormitukseen. Aineistona on palkansaajia koskeva työolotutkimusaineisto vuodelta 2008 (N=4392). Analysoimme kotona työskentelyä naisilla, miehillä sekä erilaisissa perheissä lasten iän mukaan. Seurauksia perheille tutkimme neljällä mittarilla, joista kaksi ilmentää myönteistä ja kaksi kielteistä työ perhe-suhdetta. Hyödynnämme ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysia. Kotona työskennellään Suomessa jonkin verran muita palkansaajia useammin lapsiperheissä. Äidit näyttäisivät hyödyntävän työaikaa korvaavia etätyömahdollisuuksia, kun taas isät useammin jatkavat työpäiviään kotona ylityönä. Pikkulasten kanssa kotona työskennellään enemmän kuin kouluikäisten kanssa, ja samoin lasten lukumäärä lisää kotona työskentelyä. Merkittävin syy kotona työskentelylle on kuitenkin työpaine ja aikapula. Kotona työskentely, etenkin ylityönä, on yhteydessä kielteisiin perheen laiminlyöntituntemuksiin. Kotona ylityöskentelevät kohtaavat lisäksi puolisoidensa kritiikkiä liiaksi pitkittyvistä työpäivistä. Etätyöllä ei ollut yhtä selviä negatiivisia, joskaan ei merkittäviä myönteisiäkään seurauksia perheiden hyvinvointiin. Tutkimus on osa Työn tilallinen hajautuminen -tutkimushanketta.
4 Irja Kandolin Työterveyslaitos Maarit Vartia-Väänänen Työterveyslaitos Työaikajoustot meillä ja muualla EU:ssa Ajoittain työelämäkeskustelussa nousee esiin kysymys suomalaisen työelämän laadusta mm. siitä, millaisella tasolla työolot ja työn organisointi kuten työaikajoustot ovat Suomessa suhteessa muihin EU-maihin. Tässä tutkimuksessa verrataan työaikajoustoja Suomessa ja EU 27-maissa. Aineistona käytetään Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (EF) viidettä Euroopan työolotutkimusta (EWCS 2010). Suomalaisista työssä käyvistä kolme neljästä niin miehistä (75 %) kuin naisista (71 %) työskenteli viikoittain 30?40 tuntia, mikä on selvästi enemmän kuin koko EU:ssa (58 %). Kolmannes (32 %) suomalaisista miehistä ja naisista halusi työskennellä nykyistä vähemmän, tilanne oli sama kuin koko EU:n tasolla (31 %). Lyhyempää työaikaa Suomessa toivoivat etenkin ylemmät toimihenkilöt (47 %). Yksilöllinen työaikajousto, eli mahdollisuus käyttää joustoja omiin tarpeisiin on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yleisempää kuin muissa EU-maissa. Vajaa puolet (40 %) palkansaajasta Suomessa kykeni käyttämään joustoja omiin tarpeisiin. Puolella suomalaisista (50 %) ja hieman harvemmalla muiden Pohjoismaiden työssä käyvistä ei ollut työlle määrättyjä aloitus- ja lopetusaikoja, vaan he voivat itse valita nuo ajat. Koko EU:ssa vastaava tilanne oli vain runsaalla kolmanneksella (38 %). Suomessa tällaisen yksilöllisen jouston mahdollisuus työhön tulo- ja lähtöajoissa oli yhtä usein naisilla ja miehillä, kun koko EU:ssa naisilla harvemmin (32 %) kuin miehillä (43 %). Yksilöllistä työaikajoustoa oli useimmin ylemmillä toimihenkilöillä sekä Suomessa että koko EU:n tasolla. Vähiten yksilöllistä joustoa oli Unkarissa (11 %), Maltalla (12 %) ja Bulgariassa (21 %). Suomessa oli myös paremmat mahdollisuudet pitää halutessaan tauko (65 % aina tai useimmiten) verrattuna koko EU:hun (48 % ). Yksilöllisen jouston ohella käytetään myös tuotannollista joustoa eli työajoissa joudutaan joustamaan työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta. EU-tason kyselyssä tätä ei kuitenkaan kartoitettu. Työolotutkimuksen (2008) mukaan Suomessa tuotannollinen jousto on yleisempää kuin yksilöllinen jousto. Puolet palkansaajasta (52 %) jousti tällä tavoin säännöllisesti kuukausittain ja puolet heistä viikoittain. Kuten yksilöllinen jousto myös tuotannollinen jousto kuului useimmin ylempien toimihenkilöiden työn kuvaan (63 %). Tasapaino yhtäältä yrityksen ja toisaalta työntekijöiden tarpeiden mukaisen joustamisen välillä on tärkeää organisaation toiminnan ja työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Useissa niin ylempine toimihenkilöiden, työntekijäasemassa toimivien kuin julkisen palvelusektorin vuoden 2011 työehtosopimuksissa on sovittu yksilöllistä joustoa tukevista työaikajoustoista kuten liukuvat työajat ja työaikapankki.
5 Jouko Nätti Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Timo Anttila Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Työaikajoustot ja sairauspoissaolot Työaikajoustojen kirjo on laaja ja niitä voidaan jaotella monin tavoin. Tässä tutkimuksessa erottelemme työnantaja- ja henkilöstölähtöiset työaikajoustot sen mukaan, kenen tarpeita työaikajärjestelyt ensisijaisesti palvelevat (ks. esim. Chung 2009; Rubery & Grimshaw 2003; Härmä 2006). Työnantajalähtöisillä järjestelyillä viitataan ylityöhön sekä ilta-, yö-, viikonloppu- ja vuorotyöhön. Henkilöstölähtöisinä joustoina pidetään joustavaa työaikaa sekä mahdollisuutta osaaikatyöhön, tavanomaista pidempiin hoito- ja opiskeluvapaisiin ja osa-aikaeläkkeeseen. Osa näistä järjestelyistä voi hyödyttää molempia osapuolia, kuten liukuva työaika ja osa-aikaeläke (Chung 2009). Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimus (n=4102) ja siihen liitetty rekisteriseuranta ( ), joka sisältää tiedot pitkistä (yli 10 päivän) sairauspoissaoloista. Työnantajalähtöisiin joustoihin olemme sisällyttäneet seuraavat kuusi ulottuvuutta: päivätyöstä poikkeava työaikamuoto (kuten ilta-, yö-, viikonloppu- ja vuorotyö), korvaamaton ylityö, työntekijä joutuu tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisi, työntekijä joutuu joustamaan työajoissa esimiehen tai työtehtävän vuoksi, työntekijä joutuu venyttämään työpäivää saadakseen työt tehdyksi sekä työntekijä joutuu luopumaan tauoista työmäärän vuoksi. Työntekijälähtöisiä joustoja ilmentävät seuraavat kuusi ulottuvuutta: mahdollisuudet vaikuttaa tuloja lähtöaikoihin, paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihin, voi käyttää työaikajoustoja omien tarpeidensa mukaisesti, voi poistua työpaikalta hoitamaan omia asioitaan sekä voi pitää riittävästi taukoja työssä. Työnantaja- ja työntekijälähtöisten työaikajoustojen yhteyksiä työntekijöiden sairauspoissaoloihin ( ) analysoimme regressioanalyysin (Poisson) avulla, jolloin voimme kontrolloida keskeisten työntekijöiden ja toimipaikkojen piirteiden (sukupuoli, ikä, pitkäaikaissairaus, sosioekonominen asema, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan koko ja aiemmat sairauspoissaolot) vaikutuksen.
6 Pauli Sumanen Mitä tiedämme tehdyistä vuosityötunneista? Aloin tutkia aihetta, koska huomasin, että tehdyistä työtunneista ei varmuudella tiedetä vuositasolla juuri mitään. Edes työnantajia ei näytä kiinnostavan, miten paljon Suomessa tehdään työtä. Tehtyjen työtuntien tilastoimisen suhteen meillä on laissa kaksi porsaanreikää. Ensinnäkin työaikalain 39 :n mukaan esimiesasemassa olevat voivat sisällyttää ylityöansionsa kokonaispalkkaan. Tilastokeskuksen mukaan yli 40 % palkansaajista tekee esimiestöitä. Toiseksi Suomessa työnantajilla ei ole sanktioitua velvollisuutta kerätä tehtyjä työtunteja. Noin 1/3 palkansaajista on sellaisia, joiden työaikaa ei seurata elektronisesti tai manuaalijärjestelmällä. Raija Julkunen, Jouko Nätti ja Timo Anttila julkaisivat kirjassaan Aikanyrjähdys tutkimuksensa korkeakoulutettujen tehdyistä viikkotyötunneista. Koska viikkotyötunneista ei voida mitenkään päätellä tehtyjä vuosityötunteja esimerkiksi eripituisten vuosilomien vuoksi, olen ottanut uuden tarkastelukulman, vuosityötunnit. Olen Tilastokeskuksen eri tilastoja seuraamalla tutkinut erilaisten ryhmien, kuten työnantajasektorien, työntekijän sosioekonomisen aseman, parisuhdestatuksen ja sukupuolten vuosityötunteja. Tulokset ovat hämmästyttäviä ja tilastot ovat toisiinsa nähden ristiriitaisia. Suomessa työskentelee palkansaajina työelämässä suunnilleen sama määrä miehiä ja naisia. Ajankäyttötilaston mukaan miehet tekevät noin 25 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset. Eri tilastoja yhdistelemällä saamme tiedon, että Suomessa kokoaikaisten palkansaajamiesten tehdyt vuosityötunnit olivat noin 19 % suuremmat vuonna 1999 kuin naisten. Ero lienee kaventunut laman vuoksi vuonna 2009, jolloin tehtiin seuraava Ajankäyttötutkimus. Koska yhdessäkään Tilastokeskuksen palkkavertailussa ei oteta huomioon tehtyjä työtunteja, tällä tutkimuksellani on myös vaikutuksensa miesten ja naisten tasa-arvoiseen palkkavertailuun.
7 Antero Puhakka Itä-Suomen yliopisto Juhani Rautopuro Opetushallitus Visa Tuominen Itä-Suomen yliopisto Stressiä pukkaa yliopistojen opettajat muutosten kourissa Suomalainen yliopistomaailma on kokenut suuria muutoksia viimeisen viidentoista vuoden aikana. Ajanjakson aikana on muun muassa siirrytty kokonaistyöaikaan, virkamieskoneistoa on supistettu voimakkaasti valtion tuottavuusohjelman nimissä, tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön, työajan kohdennusjärjestelmät ovat tulleet, on siirrytty neliportaiseen tutkijanuramalliin ja opiskelijoiden ja tutkintojen määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. Tämän lisäksi yliopistot on yksityistetty ja sen myötä ne ovat alkaneet haalia yksityistä rahaa. Paineet yliopistojen henkilöstöä kohtaan ovat muutosten myötä jatkuvasti kasvaneet. Opetusta on kehitettävä, julkaisutoimintaa on lisättävä, opiskelijoita on ohjattava tehokkaammin ja saatava yhä useampi valmistumaan määräajassa. Myös yhteiskunnan hyödynnettäväksi on tuotettava innovaatioita. Nämä vaatimukset pirstaloivat akateemista työtä entisestään. Lisääntyneet vaatimukset yhdistettynä yliopistotyöhön kuuluvaan epävarmuuteen työn jatkumisesta vaikuttavat pahimmillaan haitallisesti yliopistotyöntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Yliopistossa työskentelevien ihmisten työpahoinvointia on tutkittu varsin vähän. Harvalukuisista tutkimuksista suuri osa näyttää linkittyvän ammattiyhdistysliikkeeseen - joko tutkimuksen kohteena tai tutkimuksen toteuttajana. (Boyd & Wylie 1994; Chalmers 1998; Winefield et al., 2002; Kinman et al., 2006.) Yliopistossa työskentelevien näyttää olevan vaikea tutkia yliopistotyön stressaavuutta, vaikka samaan aikaan yliopistolaiset tutkivat työstressiä muissa työympäristöissä. Esityksessämme selvitämme miten yliopistossa työskentelevien opettajien työ on muuttunut ja miten haitallinen työstressi on muuttunut vuosien mittaan. Analysoimme tilannetta hyödyntämällä Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyjä vuosilta Tutkimuksen tarkoituksena on 1) tunnistaa yliopiston opettajien työstressin lähteet, 2) hahmottaa haitallisen työstressin ulottuvuuksia yliopistoissa sekä 3) analysoida miten opettajien työ ja haitallinen työstressi on suomalaisissa yliopistoissa vuosien mittaan muuttunut.
8 Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulu Patricia Liias Pk-yrittäjän monet roolit ja uudet työn muodot Yrittäjyys on tämän päivän Suomessa tärkeällä sijalla. Pk-yrittäjän näkökulmasta työ hakee uusia muotoja ja yrittäjän on pystyttävä suuntaamaan itsensä erilaisiin rooleihin ja pystyttävä vaihtamaan nopeasti omaa roolitustaan eri tilanteisiin sopivaksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda casen kautta esille asioita millaisessa maailmassa pkyrittäjä elää ja pyörittää liiketoimintaansa. Case tuo esille mielenkiintoisia työelämän ilmiöitä ja kertoo organisaatioiden jäykkyydestä ja sopeutumattomuudesta tämän päivän uusiin liiketoimintamalleihin. Artikkeli on tehty aineistolähtöisesti tuoden esille työelämän arjen ilmiöitä, joita voidaan lähteä tutkimaan tarkemmin ja luoda viitekehystä asian jäsentämiseksi. Aineiston taustalla on kaksi pk-yrittäjää ja heidän kokemuksensa toimia jäykkien ja isojen organisaatioiden kanssa. Maailman muutos on tuonut uusia työn muotoja ja uusia ansaintamalleja, mutta miten työelämän organisaatiot pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin. Tämän päivän pk-yrittäjä voi toimia paikallisesti suorittavassa tehtävässä, mutta samanaikaisesti pyörittää kansainvälistä liiketoimintaa. Tällainen tuo yrittäjän näkökulmasta osaamisen haasteen ja haasteen, miten päästä toimimaan rinnakkain isojen organisaatioiden kanssa. Case esimerkin yrittäjät pyörittävät Kiinaan vientitoimintaa ja tällä areenalla he ovat törmänneet isojen organisaatioiden jäykkiin rakenteisiin. Lisätietoja tai muita kommentteja: Aineistoa on 20 casen verran, josta voidaan lähteä miettimään viitekehystä. Ilmiönä työelämän tutkimuspäiville, koska työn luonne muuttuu ja yrittäjyys on entistä tärkeämmällä sijalla. Tämän tyyppinen keskustelu puuttuu vielä.
9 Tiina Ramstedt-Sen Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Demola työympäristö uudella tavalla Työn ja työelämän muutosta on tutkittu viime aikoina entistä aktiivisemmin, eivätkä tutkittavat aiheet lopu kesken. Työ on muuttunut entistä enemmän projektiluontoisiksi sykäyksiksi, vakituiseksi määräaikaisuudeksi. Kansainvälisyys on lisääntynyt työyhteisöissä. Myös työaika, - paikka ja työnantaja ovat saaneet uudenlaisia ilmenemismuotoja. Työsuojelurahaston rajoittamassa hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten Hermia Oy:n luotsaaman Demolan avoin innovaatioympäristö käytäntöineen valmentaa ja tukee korkeakoulutettujen nuorten siirtymistä muuttuneeseen työelämään. Mitä Demolan kaltaisesta työkokemuksesta opitaan tulevaa työelämää varten? Asiaa tarkastellaan yhden Demola-tiimin projektista kerätyn laadullisen aineiston sekä Demolassa kerätyn määrällisen kyselyaineiston valossa. Demola on kiinnostava tutkimuskohde jo siitäkin syystä, että sillä on vahva kansainvälisen työskentely-ympäristön imago ja paikallisesti katsottuna merkittävä rooli suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhdistämisessä erilaisiin innovaatioprojekteihin. Työelämä ei ole pelkästään muutoksessa työntekijän vaan myös työnantajan näkökulmasta. Demola tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden tuoda ongelmakohtiaan avoimeen innovaatioon perustuvaan ympäristöön, jossa niihin haetaan luovia ratkaisuja korkeakouluopiskelijoista kootuissa tiimeissä. Mitä kyseinen työskentelymalli antaa organisaatioille ja miksi ongelmakohdat kannattaa viedä Demolaan sen sijaan, että ne ratkaistaisiin organisaation sisällä? Esityksessä esitellään tuoreita havaintoja syksyllä kerättävästä laadullisesta aineistosta.
Stressiä pukkaa yliopistojen opettajat muutosten kourissa Antero Puhakka, Juhani Rautopuro & Visa Tuominen
Työryhmäkoordinaattorit Jouko Nätti, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö Timo Anttila, Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Torstai 8.11.2012 klo
LisätiedotTöitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään
12.9.213 Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään Sosiaalipolitiikan päivät Jyväskylä 212 Satu Ojala, Jouko Nätti ja Timo Anttila satu.ojala@uta.fi Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotTyönteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotOsatyökykyiset ja työssäkäynti
Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotKansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotValtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.
Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotAvainsanat: miesten ja naisten vuosityötunnit, piiloylityöt, tasa-arvoinen palkkaerolaskelma,
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Ajan ilmiö suomalaisessa työelämässä Pauli Sumanen Huhtiniemi Engineering paulisumanen@gmail.com Piiloylityöt Abstrakti: Työaikalain 1996 mukaan viikkoylityötä
LisätiedotUraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla
Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen
LisätiedotHumalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057
Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotAikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?
Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus
LisätiedotYksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys
Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotProaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla
KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotAsiantuntijatyön ajat ja paikat
Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
Lisätiedot1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,
OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotTyökykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme
Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotMiten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus
Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa
LisätiedotTYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!
Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN 978-952-7098-05-9
LisätiedotTalouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)
5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotKemi-Tornion ammattikorkeakoulun
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS
Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen
LisätiedotNaisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa
Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotHE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta
Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotMaaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015
Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotMitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012
LisätiedotTuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä
Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotSuomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta
Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan
LisätiedotHYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15
HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.
LisätiedotAMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN
BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedot5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 5 % 6 % 4 % 6 %
OSIO C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 8 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Metsä- ja puutalousoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotTALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017
TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/217 KESKEISET TULOKSET S-Pankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan raha-asiat ja erityisesti omat säästöt ja sijoitukset ovat tabu suomalaisille. Säästöistä ja sijoituksista
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotEläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu
Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Tuorein päivitys 22.12.215 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,
LisätiedotPalkansaajien sairauspoissaolot
Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotTyöneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97)
1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) vuorotyön määritelmästä. Annettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston pyynnöstä 22 päivänä huhtikuuta 1998.
LisätiedotKIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA
Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,
LisätiedotTyöurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä
Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla
LisätiedotEUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia
EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotKOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä
LisätiedotReijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotTyöllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa
Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotLähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä
I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367
Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotSuomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015
Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen
Lisätiedot