EU:n hakijamaiden joukko kasvaa
|
|
- Tuomo Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EU:N HAKIJAMAAT 1/ EU:n hakijamaiden joukko kasvaa KROATIA TURKKI MAKEDONIA MONTENEGRO ALBANIA ISLANTI
2 2/12 EU:N HAKIJAMAAT Hakijajoukko Euroopan unioniin on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana; uusia tulokkaita ovat Montenegro, Albania ja Islanti. Kroatian kanssa neuvottelut jäsenyydestä ovat edenneet jo loppusuoralle. Turkin kanssa neuvotteluja jatketaan edelleen, ja Makedonian odotetaan pääsevän neuvottelupöydän taakse vuonna Liittyminen unioniin on pitkä prosessi Liittymisprosessi Euroopan unioniin käynnistyy maan jätettyä jäsenyyshakemuksen EU:lle. Hakemuksen jättäminen on vasta ensimmäinen askel kohti EU-jäsenyyttä. Tämän jälkeen EU:n neuvoston on virallisesti pyydettävä komission lausuntoa (avis) hakemuksesta. Komissio laatii hakijalle noin kysymystä politiikasta, taloudesta ja hallinnosta. Vastausten perusteella komissio arvioi, onko maalla riittävät valmiudet jäsenyysehtojen täyttämiseen. Lausunto sisältää suosituksen, jossa otetaan kantaa kahteen asiaan: 1) jäsenehdokasaseman myöntämiseen, ja 2) jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen. Päätös jäsenehdokasaseman myöntämisestä ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta tehdään neuvostossa yksimielisesti. Kun neuvosto on tehnyt päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, etenee jäsenyysprosessi kolmessa vaiheessa: 1. Lainsäädännön vertailuvaihe (nk. screening-prosessi) Ennen varsinaisten neuvottelujen aloittamista komissio tekee EU:n ja ehdokasmaan lainsäädännön vertailun (screening), jossa selvitetään lainsäädännön vastaavuutta ja eroavuutta. Komissio laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännönvertailuraportin (nk. screeningraportti).
3 EU:N HAKIJAMAAT 3/12 2) Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen Komission tekemän screening-raportin pohjalta jäsenmaat asettavat ehdokasmaalle arviointiperusteet (benchmarks), joilla arvioidaan maan etenemistä liittymisprosessissa. Arviointiperusteet ovat jäsenmaiden asettamia ehtoja ehdokasmaalle. Neuvotteluluvun avaamisvaiheessa arviointiperusteilla varmistetaan, että ehdokas on valmis neuvotteluihin. Luvun sulkemisvaiheessa varmistetaan, että EU-lainsäädäntö ja muut sitoumukset on toimeenpantu. Ehdokasmaalta voidaan näin ollen edellyttää tietyn lainsäädäntökokonaisuuden riittävää toteuttamista ennen kuin neuvottelut siihen liittyvästä neuvotteluluvusta aloitetaan tai suljetaan. Ehdokasmaalta pyydetään neuvottelulukuihin lausuntoa, jossa se voi ilmaista millä aloilla EU-lainsäädännön omaksuminen ei onnistu välittömästi ja minkälaisia erityisjärjestelyjä tai siirtymäaikoja se tarvitsee. 3) Neuvottelulukujen käsittely Neuvottelut koostuvat 35 neuvotteluluvusta, jotka avataan, ja suljetaan jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä hallitustenvälisessä konferenssissa. Asioiden käsittely tapahtuu komission ja hakijamaan välillä, minkä aikana hakijamaa työstää lainsäädäntöään EU:n säädäntöä vastaavaksi ja työskentelee arviointiperusteiden täyttämiseksi. Yksittäisen luvun sulkeminen on ehdollista siihen asti, kunnes koko neuvotteluprosessi saadaan päätökseen kaikkien lukujen osalta. Neuvottelujen päätyttyä ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä. Unionin jäsenyyden ehdot Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa Kööpenhaminassa 1993 jäsenmaat määrittelivät unionin jäsenyyden ehdot, niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan liittyäkseen Unioniin valtiolla on oltava: vakaat hallinnolliset rakenteet, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen suojelun ja oikeuksien kunnioittamisen, toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineessa kyky noudattaa jäsenyyden mukanaan tuomia velvoitteita mukaan lukien poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteet. Lisäksi ehdokkaan tulee mukauttaa lainsäädäntönsä unionin yhteiseen säännöstöön eli acquis communautaire een. Yleisperiaatteeksi on sovittu, että maita kohdellaan yhdenmukaisesti ja että liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä ja ansioista. Komissio raportoi
4 4/12 EU:N HAKIJAMAAT maiden etenemisestä muun muassa syksyisin julkaistavassa edistymisraportissa. KROATIA Kroatia jätti jäsenyyshakemuksensa helmikuussa 2003, ja jäsenyysneuvottelut aloitettiin lokakuussa Marraskuuhun 2009 mennessä jäsenyysneuvotteluissa oli avattu 28 neuvottelulukua 35:stä. 12 neuvottelulukua oli alustavasti suljettu. Jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen edellytyksenä oli Kroatian täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueella tapahtuneita sotarikoksia käsittelevän kansainvälisen tuomioistuimen ICTYn kanssa. Kroatian yhteistyön toteutumista seurataan koko neuvotteluprosessin ajan. Kroatian odotetaan myös tehostavan julkisenhallinnon ja oikeuslaitoksen toimintaa sekä pyrkivän vähentämään järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota. Liittymisneuvottelujen etenemistä hidasti pitkään Slovenian ja Kroatian välinen kiista maa- ja merirajoista. Kiistan johdosta Slovenia esti usean neuvotteluluvun etenemisen vuoden 2009 alkupuolella. Maiden pääministerit pääsivät yhteisymmärrykseen rajakiistan ratkaisutavasta syyskuussa Samalla Slovenia ilmoitti poistavansa Kroatian jäsenneuvotteluissa ylläpitämänsä varaumat, ja neuvotteluja päästiin jatkamaan. Kroatian 4,4 miljoonan asukkaan väestöä johtaa maan ensimmäinen naispääministeri Jadranka Kosor konservatiivipuolue HDZ:sta. Varapääministeristä pääministeriksi Kosor kohosi edeltäjänsä Ivo Sanaderin yllättävän eron jälkeen heinäkuussa Maan presidenttinä toimii Stjepan Mesic. Valtionpäämiehen rooli on pääasiassa edustuksellinen, sillä presidentin toimivaltaa on siirretty parlamentille. Kroatian suurin kauppakumppani on Euroopan unioni 67 %:n osuudella. Maan vienti muodostuu pääasiassa teollisuustuotteista, kuten koneista, tekstiileistä, kemikaaleista ja kuljetustarvikkeista. TURKKI Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita: Turkilla on ollut tulliliittosopimus unionin kanssa jo vuodesta Varsinaisen EY-jäsenyyshakemuksensa Turkki jätti vuonna Silloin neuvottelujen aloittamista lykättiin komission suosituksesta taloudellisiin ja poliittisiin syihin vedoten. Komissio kuitenkin suositteli yhteistyön jatkamista ja tiivistämistä. Neuvosto yhtyi komission näkemykseen. Vuoden 1999 Helsingin Eurooppaneuvostossa Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi. Turkki pääsi osalliseksi jäsenyyteen valmistavista ohjelmista, mutta varsinaisia jäsenyysneuvotteluja ei aloitettu, sillä Turkki ei täyttänyt riittävässä määrin Kööpenhaminan poliittisia kriteerejä. Tämän takia Turkissa alkoi demokratian vahvistamiseen tähtäävä uudistusprosessi. Joulukuussa 2004 Eurooppa-neuvosto vahvisti Turkin täyttävän poliittiset kriteerit siinä määrin, että jäsenneu-
5 EU:N HAKIJAMAAT 5/12 vottelut voitiin aloittaa. Neuvottelut käynnistyivät lokakuussa Marraskuuhun 2009 mennessä jäsenyysneuvotteluissa on avattu 11 lukua 35:stä. Tiedettä ja tutkimusta käsittelevä luku suljettiin ehdollisesti kesäkuussa Joulukuussa 2006 neuvottelut jäädytettiin kahdeksan tulliliittoon liittyvän neuvotteluluvun osalta Kyprokseen liittyvän kiistan vuoksi. Turkki ei ollut toimeenpannut niin sanotun Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaa, eli avannut satamiaan ja lentokenttiään kyproslaisille laivoille ja lentokoneille. Euroopan komission lokakuussa 2009 julkaisemassa raportissa todetaan, että Turkki on osoittanut viimeisen vuoden aikana edistystä oikeuslaitossektorilla, siviilien ja armeijan välisissä suhteissa sekä kulttuurioikeuksissa. Turkin hallitus on myös aloittanut laajan konsultaation kurdien oikeuksien parantamisessa. Turkki on osoittanut suurempaa sitoutuneisuutta jäsenneuvotteluihin nimeämällä tehtävään täysipäiväisen neuvottelijan. Poliittisten uudistusten toimeenpanoa ja instituutioiden asemaa heikentävät kuitenkin puolueiden väliset kiistat. Turkilta vaaditaan edelleen merkittäviä toimia muun muassa lehdistönvapauden ja uskonvapauden edistämisessä sekä taistelussa kidutusta vastaan. Turkissa uskonto ja politiikka on laissa erotettu toisistaan ja valtio on virallisesti sekulaari. Islam on silti saanut alaa politiikassa, mistä esimerkkinä ovat islamilaiskonservatiivisen oikeus- ja kehityspuolueen AK:n peräkkäiset vaalivoitot vuosina 2002 ja Puolueen perusti nykyinen presidentti Abdullah Gül, joka pian luopui pääministerin paikastaan. Hänen tilalleen nousi edelleen pääministerinä toimiva Tayyip Erdogan. AK-puolue oli keväällä 2008 syytteen alaisena sekularismin vastaisesta toiminnasta, mutta perustuslakituomioistuin salli AKP:n toiminnan jatkumisen. Hallituspuoluetta vastaan nostettu syyte on esimerkki jännitteestä islamkonservatiivien ja maallisen Turkin puolustajien, kemalistien välillä. Parlamentin pääoppositiopuolue on vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin perustama Tasavaltalainen kansanpuolue CHP. Turkin maallisuutta puolustaa myös maan kemalistieliitti ja armeija, joka on neljästi syrjäyttänyt valtaapitävän hallituksen 1960-luvulta asti. Turkin talous oli romahduksen partaalla 2000-luvun alussa. IMF:n kanssa sovittua tiukkaa elvytysohjelmaa on seurannut Turkin talouden huomattava kasvu, minkä aikana inflaatio on alentunut tuntuvasti. Vuonna 1995 EU solmi Turkin kanssa sopimuksen tulliunionista, jonka puitteissa on sovittu yhteisistä linjauksista tuotevaatimuksissa, kilpailussa ja tekijänoikeuslainsäädännössä. Tulliunioni on lisännyt EU:n ja Turkin välistä kauppaa niin huomattavasti, että yli puolet Turkin kaupasta suuntautuu unioniin. Turkin vienti unioniin koostuu pääasiassa tekstiileistä ja vaatteista, koneista sekä kuljetustarvikkeista. Turkki tuo EU:sta koneita, autoteollisuustarvikkeita, kemikaaleja, rautaa ja terästä sekä viljaa.
6 6/12 EU:N HAKIJAMAAT MAKEDONIA Makedonia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa Vuoden 2009 lokakuussa komissio katsoi Makedonian täyttävän riittävissä määrin poliittiset arviointiperusteet sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdot, ja suositteli neuvottelujen aloittamista. Jäsenmaat ottavat kantaa asiaan joulukuussa Kreikka on ilmoittanut, että se ei tule hyväksymään neuvottelujen aloittamista ennen kuin Makedonian nimestä johtuva kiista on ratkaistu. Makedonian valtion perustamisesta lähtien Kreikka on vastustanut maan nimeä, koska sillä on oma samanniminen alueensa. Kansainvälisissä yhteyksissä Makedoniasta käytetäänkin nimeä FYROM eli entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (former Yugoslav Republic of Macedonia). Kiistaan yritetään löytää ratkaisu YK:n avulla. Jäsenyysneuvottelujen aloituksen viivästyminen on johtunut muun muassa ongelmista vaalien demokraattisessa toimittamisessa. Kesäkuussa 2008 järjestettyjen parlamenttivaalien aikana esiintyi väkivaltaisuutta albaanien asuttamilla alueilla eivätkä vaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Vuoden 2009 maalis-huhtikuussa pidetyt presidentin- ja kunnallisvaalit sujuivat kuitenkin pääosin hyvin, mikä oli EU:lle positiivinen merkki kehityksestä. Toimivan markkinatalouden näkökulmasta Makedonian suurin ongelma on korkea työttömyysprosentti, etenkin nuorten ja vähän koulutettujen keskuudessa. Jäsenyysprosessin eteneminen edellyttää Makedonialta uudistuksia myös energian, ympäristön ja sosiaalipolitiikan saralla. Makedonialla on ollut voimassa viisumihelpotussopimus tammikuusta 2008 lähtien. Täysi viisumivapaus Makedonialle on tulossa vuoden 2010 alussa. Kahden miljoonan asukkaan maa jakaantuu etnisesti slaavimakedooneihin (64 %) ja albaaneihin (25 %). Uskontokunnat ovat jakautuneet samassa suhteessa: ortodokseja on 70 prosenttia ja muslimeja 29 prosenttia väestöstä. Maan puoluejako ja sisäpoliittiset kiistat noudattavat etnistä jakoa. Tällä hetkellä pääministerinä toimii Nikola Gruevski, keskustaoikeistolaisen makedoniapuolueen VMRO-DPMNE:n edustaja. Huhtikuun 2009 presidentinvaaleissa valituksi tuli samasta puolueesta Gjorge Ivanov. Makedonian taloudesta yli 50 prosenttia muodostuu palveluelinkeinoista. Teollisuuden vientituotteita ovat rauta, teräs ja tekstiilit. EUmaat ovat Makedonialle merkittäviä kauppakumppaneita. MONTENEGRO Montenegro jätti EU-jäsenyyshakemuksensa joulukuussa 2008, ja huhtikuussa 2009 neuvosto pyysi komission kantaa hakemukseen. Komissio on ilmoittanut julkistavansa arvion vuoden 2010 syksyllä. Tällä hetkellä EU:lla ja Montenegrolla on
7 EU:N HAKIJAMAAT 7/12 kauppaa ja kumppanuutta koskevia sopimuksia. Vakautus- ja assosiaatiosopimus tulee voimaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi Montenegro on saamassa täyden viisumivapauden vuoden 2010 alusta lähtien. EUjäsenyyden lisäksi Montenegrossa tavoitellaan Nato-jäsenyyttä. EU vaatii Montenegrolta toimia etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, sekä oikeussektorin ja julkisen hallinnon vahvistamisessa. Montenegron pääministeri on Milo Djukanovic Eurooppalainen Montenegro -koalitiosta. Hänet valittiin uudelle kaudelle maaliskuun 2009 parlamenttivaaleissa. Serbian ja Montenegron valtioliitosta vuonna 2006 itsenäistyneen maan sisäiset poliittiset rakenteet nojautuvat lähinnä perinteisille heimo- ja sukusuhteille, ei kansallisuudelle kuten muissa Balkanin maissa. Äärinationalismia ei ole juuri esiintynyt; kieli, uskonto ja etnisyys ovat Montenegrossa ennemmin käytännön asioita. Montenegron poliittisia haasteita ovat olleet hyvien suhteiden ylläpito sekä Kosovoon että Serbiaan. Montenegron väkiluku on noin asukasta ja valuutta on euro. Maan vienti nojaa turismiin ja alumiinituotantoon, tuonti on reilusti vientiä suurempaa. Talous kasvoi vuoteen 2008 saakka, mutta on kohdannut vakavia ongelmia maailmanlaajuisen taantuman myötä. Maan turistisektori on kuitenkin selvinnyt kriisistä odotettua paremmin. Montenegron tärkein kauppakumppani on EU. Kaupankäynti on edelleen lisääntynyt kauppasopimuksen astuttua voimaan tammikuussa ALBANIA Reilun kolmen miljoonan asukkaan Albania jätti hakemuksensa unioniin huhtikuussa 2009, mutta EU:n neuvosto ei ole vielä pyytänyt komissiolta arviota siitä. Tällä hetkellä EU:n ja hakijamaan välillä on huhtikuussa 2009 voimaan astunut vakautus- ja assosiaatiosopimus. EU:n ja Albanian välillä on solmittu viisumihelpotussopimus, ja mahdollisuuksia täyteen viisumivapauteen arvioidaan vuonna NATOjäsen Albaniasta tuli huhtikuussa Albanian huomattavia ongelmia ovat korruptio, rahanpesu ja ihmis- ja huumekauppa. Albanian on myös vahvistettava julkisen hallinnon sekä oikeuslaitoksen itsenäisyyttä. Kesäkuussa 2009 pidettyjä parlamenttivaaleja pidettiin etukäteen merkittävänä testinä Albanian demokratialle. Vaalit sujuivat kohtalaisesti, mutta noin äänioikeutettua ei päässyt uurnille, sillä heiltä puuttui henkilöllisyystodistus. Vaaleissa olivat vastakkain pääasiassa vain kaksi suurinta puoluetta, hallitsevat demokraatit ja oppositiossa istuvat sosialistit, joiden välinen kilpa on hallinnut politiikan näyttämöä. Demokraatit pääministeri Sali Berishan johdolla jatkavat suurimpana puolueena.
8 8/12 EU:N HAKIJAMAAT Albanian talous on kasvanut tasaisesti, mutta kasvu on hidastunut vuonna 2009 taloudellisesta taantuman takia. Maan tärkeitä vientituotteita ovat tekstiilit, asusteet ja jalkineet. EU on Albanian suurin kauppakumppani. Maan infrastruktuuri on parantunut ja palkat ja eläkkeet ovat nousseet. Kerättyjen verotulojen määrä on noussut selkeästi, mikä kertoo korruption vähenemisestä. ISLANTI Islanti jätti EU-jäsenyyshakemuksen heinäkuussa 2009 ja toivoo päätöstä jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta vuoden 2009 loppuun mennessä. Islanti on lämmennyt EUjäsenyydelle maata vuodesta 2008 koetelleen vakavan talouskriisin myötä. Toiveissa on vaihtaa kruunu stabiiliin euroon. Arvioiden mukaan yli puolet maan kansalaisista on jäsenyysneuvottelujen aloittamisen kannalla, vaikka itse liittyminen ei vielä saa niin suurta tukea. EU-neuvottelujen tulos alistetaan kansanäänestykseen. EU:n ja Islannin välisiä talous- ja kauppasuhteita määrittää pääasiassa Islannin jäsenyys Euroopan talousalueessa. Tammikuusta 1994 voimassa ollut ETA-jäsenyys on mahdollistanut Islannille pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Jäsenyyden seurauksena Islanti on myös omaksunut EU:n lainsäädäntöä, poikkeuksena kalastus- ja maataloussäädäntö. Islanti on nykyisistä jäsenhakijoista ainoa maa, joka jo valmiiksi kuuluu Schengen-alueeseen eli Islantiin matkustaessa ei tarvitse jonottaa passintarkastuksessa. Osana Schengen-sopimusta kuuluu myös yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Lisäksi yhteistyötä EU:n ja Islannin välillä on maahanmuuttopolitiikassa. Jäsenneuvottelut voidaan nopeimmillaan aloittaa jo vuonna Islannin jäsenyysneuvottelujen odotetaan etenevän joutuisasti, sillä maa on jo omaksunut EU-lainsäädäntöä: Islanti on toimeenpannut ETA-sopimuksen kautta noin lukua 35:stä. Kipukohtia saattaa syntyä kalastuksen osalta. Ongelmallisiksi muodostunevat neuvottelut kalastuskiintiöistä, EU-maiden pääsystä Islannin kalavesille ja yleensä kalastusteollisuuden avaamisesta ulkomaisille investoinneille. Maatalous ja valaanpyynti saattavat myös olla vaikeita neuvottelukysymyksiä. Liittymismenettelyt ovat monimutkaistuneet ajoista, jolloin Suomi liittyi unioniin, joten tämänkin vuoksi eteneminen saattaa olla hidasta. Kaikki jäsenmaat ovat vakaan demokraattisen Islannin liittymisen kannalla, mutta huomioon on otettava Lissabonin sopimuksen voimaantulo sekä Balkanin maiden eteneminen. EU-jäsenyyttä ajaa maan suurin puolue sosiaalidemokraatit. Poliittinen kenttä ei tosin yksimielisesti ole jäsenyyden kannalla: osa toisen hallituspuolueen, vasemmistovihreiden kansanedustajista vastustaa liittymistä, samoin konservatiivinen itsenäisyyspuolue.
9 EU:N HAKIJAMAAT 9/12 Noin asukkaan Islantia luotsaa sosiaalidemokraatti pääministeri Johanna Sigurdardottir. Pyhäksi Johannaksi ristitty pääministeri nauttii kansan suosiota, sillä häntä pidetään oikeudenmukaisena, vähempiosaisia ja tasa-arvoa puolustavana poliitikkona. Islannissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, kun oikeistovetoinen hallitus kaatui tammikuussa maata koetelleen talouskriisin vuoksi. Huhtikuussa islantilaiset äänestivät voittoon sosiaalisdemokraatit, jotka muodostivat enemmistöhallituksen vasemmistovihreiden kanssa. Eduskunnassa, islanniksi alþingi (suom. allting), on 64 edustajaa, joista äänestetään joka neljäs vuosi. Islannin rikkaus on kalastuselinkeino, ja Islanti pitää sitkeästi kiinni merellisestä talousalueestaan. EU muodostaa Islannille tärkeät markkinat, sillä kalatuotteista yli 70 prosenttia viedään unioniin. Unionin tuki hakijamaille EU:n hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen auttaa liittymistä edeltävä EU:n taloudellinen tuki pääasiassa komission IPA-ohjelman muodossa (Instrument for Preaccession Assistance). Vuonna 2008 hakijamaat ovat saaneet tukea seuraavasti: 2008 Milj. euroa Albania 70,7 Kroatia 146,0 Makedonia 70,2 Montenegro 32,6 Turkki 538,7 Lähde: Euroopan komissio IPA-ohjelma jakautuu viiteen osaalueeseen. Ensimmäinen on instituutioiden rakentaminen (institution building), millä tuetaan poliittisten ja taloudellisten jäsenyyskriteerien täyttymistä sekä esimerkiksi hallinnollisten ja oikeudellisten instituutioiden kapasiteetin vahvistamista. Käytännössä tämä toteutuu muun muassa Twinning-projekteilla, joissa vanhojen jäsenmaiden viranomaiset pääsevät siirtämään osaamistaan yhteisölainsäädännöstä ja hallinnon kehittämisestä hakijamaiden viranomaisille. Suomen virastot ovat olleet esimerkiksi Kroatiassa toteuttamassa jo yhteensä 12:sta Twinning-hanketta, liittyen muun muassa oikeuslaitosuudistukseen, elintarvikevalvontaan ja julkisen talouden tilastojen kehittämiseen. Turkissa Suomi on ollut mukana työsuojelua edistävässä, rajahallintoa kehittävässä ja valtiontalouden tuottavuutta kehittävässä Twinninghankkeissa. Lisäksi Makedoniassa on toteutettu ilmanlaadun parempaan hallintaan tähtäävä Twinning-hanke. Toinen osa-alue on rajoja ylittävä yhteistyö (cross-border cooperation), jolla tuetaan hakijamaan ja sen naapureiden välistä kanssakäy-
10 10/12 EU:N HAKIJAMAAT mistä. Viimeiset kolme osa-aluetta tukevat hakijamaan osallistumista EU:n koheesio-, maatalous- ja maaseudun kehittämispolitiikkaan. Osa-alueet ovat aluekehitys (regional development), henkilöstöresurssien kehittäminen (human resources development) ja maatalouden ja maaseudun kehittäminen (agriculture and rural development). Ehdokasmaaksi hyväksytyt saavat IPA-tukea kaikilla viidellä osaalueella. Länsi-Balkanin alueeseen kuuluvat potentiaaliset hakijamaat saavat tukea kahteen ensimmäiseen osa-alueeseen. Islanti on toistaiseksi IPA-ohjelmien ulkopuolella, mutta komissio on esittänyt neuvostolle IPA-ohjelmaa koskevan asetuksen muuttamassa siten, että myös Islanti tulisi ohjelman piiriin. Suomen suhteet hakijamaiden kanssa Suomen suhteita hakijamaihin voidaan pitää hyvinä, joskin suhteet Islantiin pohjoismaana ovat erityisasemassa. Suomi osallistuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston Islannin lainaohjelmaan. Suomen ja Islanin välisissä kauppasuhteissa nähdään olevan vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia, samoin kuin Kroatian ja Suomen välillä. Albanian, Makedonian ja Montenegron kanssa Suomen kauppa on vähäistä. Turkin ja Suomen välinen kauppa on puolestaan kasvanut voimakkaasti, etenkin Suomen viennin osalta. Suomen vienti hakijamaihin on lähes kaksi kertaa suurempaa kuin tuonti Suomeen. Suomen tuonnin arvo (milj. ) viennin arvo (milj. ) Albania 5,0 4,9 Islanti 12,1 43,4 Kroatia 16,9 60,8 Makedonia 2,4 9,2 Montenegro 0,2 2,8 Turkki 332,2 642,2 Lähde: Tullihallitus Suomen ja hakijamaiden välisen kaupan arvo (milj. euroa) vuonna Suomen tärkeimmät vientituotteet hakijamaihin ovat telekommunikaatio- ja elektroniikkatuotteet, puu- ja paperiteollisuuden tuotteet sekä voima- ja muut koneet. Vientilistalla ovat myös sähkö- ja muut laitteet, muovi ja kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kuljetusvälineet, rauta ja teräs. Tuonnin kärjessä ovat moottoriajoneuvot, vaatteet ja muut tekstiilituotteet, sähkölaitteet ja huonekalut. Islannista tuodaan eritoten kalaa ja kalatuotteita sekä rehua. Turkista tuodaan vaatteiden lisäksi elintarvikkeita, kasviksia ja hedelmiä, keramiiikkaa ja kivennäistuotteita. Euroopan unioni on kokonaisuudessaan hakijamaiden tärkein kauppakumppani. Turkki on perinteisesti ollut suomalaisten matkailijoiden suosima
11 EU:N HAKIJAMAAT 11/12 kohde. Vuonna 2008 Turkissa vieraili noin suomalaista. Matkailu on lisääntynyt myös Adrianmeren rannikolle Kroatiaan. Vuonna 2008 Kroatiassa vieraili ennätykselliset suomalaisturistia. Islannissa matkaili samana vuonna suomalaista. Lisätietoa: Ulkoministeriön EU:n laajentumisen ja Länsi-Balkanin yksikkö, puhelin (vaihde) Eurooppatiedotuksen julkaisutoimittaja Päivi Toivanen, Eurooppatiedotuksen aluetiedottajat maakunnissa, puhelin EU:n laajentumissivusto TIETOKULMA Tiedot 2007 AL IS HR MK ME TR Väkiluku, milj. 3,2 0,3 4,4 2,0 0,6 70,6 BKT per capita BKT kasvu, % 6,0 5,5 5,5 4,9 10,3 4,5 Työttömyysaste, % 13,8² 2,3 9,6 35,0 19,3 9,9 Inflaatio, % 3 3,6 2,9 2,3 3,5 8,8 Lähde: Euroopan komissio, Eurostat, IMF, Kansainvälinen työjärjestö, Islannin tilastokeskus, Maailmanpankki, YK. AL=Albania IS=Islanti HR=Kroatia MK=Makedonia ME=Montenegro TR=Turkki ¹ Vuoden 2006 tiedot ² Vuoden 2005 tiedot
12 12/12 EU:N HAKIJAMAAT Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, Valtioneuvosto Puh. (09) Faksi (09) Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, Statsrådet Tfn (09) Fax (09) Asiakaspalvelut maakunnissa, Kundservice i landskapen:
UNIONIN LAAJENTUMINEN
UNIONIN LAAJENTUMINEN Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013 Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. Kroatian liittyminen, jota edelsi Romanian ja Bulgarian liittyminen 1. tammikuuta 2007, oli unionin järjestyksessä
LisätiedotUlkoasiainministeriö UM EDUSKUNTA Suuri valiokunta] Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE Eurooppa-osasto EUR-40 Niemenmaa Katariina 23.03.2010 JULKINEN UM2010-00547 EDUSKUNTA Suuri valiokunta] Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje; Kroatian ja muiden Länsi-Balkanin
LisätiedotUNIONIN LAAJENTUMINEN
UNIONIN LAAJENTUMINEN Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013 Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. Kroatian liittyminen, jota edelsi Romanian ja Bulgarian liittyminen 1. tammikuuta 2007, oli unionin järjestyksessä
LisätiedotEU:N LAAJENTUMINEN; KOMISSION LAAJENTUMISPAKETTI 2011
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02046 EUR-40 Männistö Esko 14.10.2011 JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA ] Viite Asia EU:n laajentuminen; komission laajentumispaketti 2011 U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotEUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa
EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset
LisätiedotUlkoasiainministeriö UM
Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ Eurooppa-osasto EU:n laajentumisen yksikkö EUR-14 30.11.2007 JULKINEN UM2007-02864 Asia EU:n laajentumisneuvottelujen tilanne syksyllä 2007, komission raportit hakijamaiden
LisätiedotEU-Turkki pakolaissopimus
EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotLÄNSI-BALKAN OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET TAUSTA VÄLINEET
LÄNSI-BALKAN EU on kehittänyt toimintapolitiikan, jolla tuetaan Länsi-Balkanin maiden asteittaista yhdentymistä unioniin. Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 ensimmäisenä näistä seitsemästä maasta,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission
LisätiedotKirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."
Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa
Lisätiedot30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5
30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.6.2017 COM(2017) 324 final 2017/0132 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta
LisätiedotMännistö Esko JULKINEN
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2010-02289 Männistö Esko 22.11.2010 JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU:n laajentuminen; komission laajentumispaketti 2010 U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa
LisätiedotLÄNSI-BALKAN OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET TAUSTA VÄLINEET
LÄNSI-BALKAN EU on kehittänyt toimintapolitiikan, jolla tuetaan Länsi-Balkanin maiden asteittaista yhdentymistä unioniin. Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 ensimmäisenä näistä seitsemästä maasta,
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Ågren Maria(UM) KÄYTTÖ RAJOITETTU
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2012-01431 EUR-40 Ågren Maria(UM) 15.10.2012 KÄYTTÖ RAJOITETTU VAITELIAISUUSPYYNTÖ. Liitteenä olevan muistion sisältäessä tietoja Suomen neuvottelulähtökohdista, pyydämme
LisätiedotLaajentuminen. Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle. Euroopan unionin politiikka
Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Laajentuminen Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle EU:n laajentumispolitiikka tekee Euroopasta vakaamman, vahvemman ja turvallisemman.
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotLÄNSI-BALKAN OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET TAUSTA VÄLINEET
LÄNSI-BALKAN EU on kehittänyt toimintapolitiikan, jolla tuetaan Länsi-Balkanin maiden asteittaista yhdentymistä unioniin. Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 ensimmäisenä alueen seitsemästä maasta,
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotSuomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010
Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan
LisätiedotKapeampi mutta terävämpi EU.
Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
PE v01-00 TARKISTUKSET 1-13 Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Cristian Dan Preda
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta PE516.891v01-00 5.9.2013 TARKISTUKSET 1-13 Cristian Dan Preda (PE514.654v01-00) Islantia koskevasta vuoden 2012 edistymiskertomuksesta ja vaalien jälkeisistä
Lisätiedotja kokoontunut 36 artiklan komitea pani asiakirjan merkille.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 28. toukokuuta 2009 (02.06) (OR. en) 10232/1/09 REV 1 ENFOPOL 148 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea /
Lisätiedot8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en) 8688/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 21 AGRI 225 PECHE 194 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (maatalous ja kalastus) 15. huhtikuuta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0132 (NLE) 10099/17 TRANS 255 COWEB 71 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotOsapuolten ilmoitusten perusteella laadituissa taulukoissa eritellään seuraavaa:
C 73/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti 9.3.2017 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisesta ja mainitun
LisätiedotLaajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että
Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 27.5.2010 B7-0000/2010 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti Islannin hakemuksesta Euroopan
LisätiedotMuutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.11.2012 B7-0000/2012 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti Islantia koskevasta vuoden
Lisätiedotdirektiivin kumoaminen)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Komission lausunto Islannin esittämästä Euroopan unionin jäsenyyshakemuksesta
FI EN EN EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.2.2010 KOM(2010) 62 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Komission lausunto Islannin esittämästä Euroopan unionin jäsenyyshakemuksesta
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotVuoden 2008 työohjelma
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 2 2011 Euroopan unionin jäsenvaltiot 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014
LisätiedotCAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen
CAP27 uudistus: Yleiskatsaus MMM/EUKA Kari Valonen 15.11.2018 CAP27 uudistuksen sisällön pääkohdat Rahoituskehykset Instituutiot vaihtumassa Euroopan Parlamentti Neuvosto Suomen pj-kausi 2019 2 CAP uudistuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.6.2014 COM(2014) 386 final 2014/0197 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus-
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0314 (NLE) 5626/16 LIMITE PUBLIC ASIM 9 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2012 COM(2012) 581 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) TARKISTETTU MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Honkanen Ari(UM) JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-01285 EUR-40 Honkanen Ari(UM) 23.10.2013 JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia EU:n laajentuminen; komission laajentumispaketti 2013 U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2011 KOM(2011) 641 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) TARKISTETTU MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotDGC 2A. Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN EU:N JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO
EUROOPAN UNIONIN JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO Vakautus- ja assosiaationeuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) UE-FM 1451/16 Toimielinten välinen asia:
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
Lisätiedot2010/06 Euroopan unionin virallisen lehden jäsentely Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat mukautukset Virallisen lehden L-sarja
200/06 Euroopan unionin virallisen lehden jäsentely Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat mukautukset Virallisen lehden L-sarja L I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset a) Asetukset
LisätiedotEuroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto
Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0259 (NLE) 13354/17 N 36 EEE 39 AGRI 560 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 17. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2010 KOM(2010)256 lopullinen 2010/0137 (COD) C7-0134/10 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON ASETUS luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 26.2.2015 2014/0197(COD) TARKISTUKSET 9-15 Mietintöluonnos Goffredo Maria Bettini (PE546.867v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja
LisätiedotYleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)
LIITE Yleiset neuvottelupuitteet 1 1. Puheenjohtajavaltio laati pysyvien edustajien komitean työskentelyn perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa laajentumisprosessista tehtäviä päätöksiä varten yleisiä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0317 (NLE) 15374/17 COLAC 134 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 20.10.2014 2013/0418(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin
LisätiedotKreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät
Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 COEST 212 ELARG 62 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0055/4. Tarkistus. Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta
8.3.2017 A8-0055/4 4 Horisontaalinen tarkistus Korvataan sana Makedonia eri taivutusmuotoineen sanalla maa koko tekstissä 8.3.2017 A8-0055/5 5 Johdanto-osan 12 viite ottaa huomioon Etyjin demokraattisten
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotHiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto
Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0230/1. Tarkistus. Sophia in t Veld ALDE-ryhmän puolesta
27.3.2019 B8-0230/1 1 Johdanto-osan 19 viite ottaa huomioon kuulemiset ja näkemystenvaihdot työryhmässä (oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä), jonka yleisenä tehtävänä on tarkkailla oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotA8-0260/1. Tarkistus 1 Claude Moraes kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta
25..207 A8-0260/ Tarkistus Claude Moraes kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta Mietintö A8-0260/206 Mariya Gabriel Kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.9.2015 COM(2015) 452 final 2015/0211 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta kansainvälisen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
Lisätiedot