Kotitiedote 5 / Arvoisa Kotiväki

Transkriptio

1 Arvoisa Kotiväki Yli kaksi pitkää kuukautta on vierähtänyt edellisestä Kotitiedotteesta, minkä hieman harmitellen totean. Olen häpeilemättä priorisoinut ajankäyttöäni opetussuunnitelmatyön hyväksi ja kun tuohon ajankäyttöön ynnää vielä rehtorin ns. normitehtävät, on tuloksena sataprosenttinen (työ)ajan käyttö eikä ole ollut enää miehessä puhtia kirjoittamaan. Sitä kutsutaan normiväsymykseksi, joka on levättävissä pois. Huolestuisin vasta, jos työn tekeminen tuntuisi väsyttävältä (= pitkäpiimäiseltä). Minä rakastan omaani! Ette Te huoltajat ole ainoat, jotka olette jääneet vaille huomiotani. Huomattavan paljon minua harmittaa se, että olen ehtinyt olla vain niukasti LÄSNÄ koulun arkikarkeloissa. Kaikessa välttämättömässä olen tietenkin ollut mukana, mutta oppilaiden arkea olen ehtinyt näkemään ja kokemaan ohikiitävinä kuvina. Toisaalta olen tyytyväinen tähän pieneen tyytymättömyyteen itsessäni, koska se tarkoitta, että yhä ymmärrän, keitä varten me koulussa teemme töitä. Oppilaat koulutyön sokeri ja suola! Olisin niin mielelläni kirjoittanut tähän Kotitiedotteeseen jonkin keventävän tarinan jostakin tosikoulupäivän tilanteesta, mutta minulla ei ole tähän pienen pientäkään aihetta. Teidän on siis tyytyminen tasavahvaan (- paksuun) asiakerrontaan. Opetussuunnitelma Tähän siis olen priorisoinut aikaani ja mielestäni se on ollut hyvää ajankäyttöä. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa päästessäni Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ytimeen. Meitä etuoikeutettuja on ollut työn eri vaiheissa vaihteleva joukko, mutta kuten ymmärrettävää, pitkissä prosesseissa tulee aina olla joitakin, jotka kulkevat prosessin A:sta Ö:hön. Meidän pitkänmatkalaisten joukon ovat muodostaneet itseni lisäksi Ahjon ja Savion koulun rehtorit Sirpa V ja Mari H sekä kasvatusja opetustoimesta opetusjohtaja Pia A ja opetuksen suunnittelija Kirsi V sekä luonnollisesti toimialajohtaja Tiina L, jolla on ollut ylin vastuu koko prosessista. Pituuden lisäksi matka on ollut hyvällä tavalla vaativa. Olemme innostuneet, heittäneet ylävitosia, turhautuneet, pettyneet ja aina lopulta jatkaneet rinta rottingilla eteenpäin. Kun oppiaineryhmät alkuvuodesta saivat valmiiksi omat oppiaineosuutensa, alkoi eräänlainen opetussuunnitelmatyön viimeinen kierros. Välillä tosin tuntui, että juoksimme tuota kierrosta juoksumatolla, koska hioimme tekstiä hiomasta päästyämme ja tömistelimme paikoillamme. Mutta nyt olemme katkaisseet maalinauhan. Keravan kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan keskiviikkona sekä perusopetuksen opetussuunnitelman ja sen lisäksi mm. varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat. Yhteensä näissä opetussuunnitelmissa on sivuja noin 1400, josta perusopetuksen osuus on noin 700. Kova oli ollut urakka lautakuntalaisillakin, kun he olivat tähän sivumäärään tutustuneet. 1

2 Meillä opetussuunnitelmatyössä mukana olleilla oli lyhyet presentaatiot, slide showt, joiden avulla vielä esittelimme sekä prosessia että sisältöjä. Esittelyiden jälkeen käytiin lautakunnassa tarkentavaa keskustelua suunnitelmista ja lopulta puheenjohtaja saattoi napauttaa nuijallaan suunnitelmat hyväksytyiksi. Kiitos myös Teille, Kotiväet, koska olettehan olleet mukana valmistelemassa tätä asiakirjaa erityisesti alkumatkassa. Tämäkin tuli esille opetuslautakunnan kokouksessa. Opetussuunnitelman sekä yleinen osa että aineosa astuvat alakouluissa voimaan alkaen ja yläkoulussa otetaan tässä vaiheessa käyttöön opetussuunnitelman yleinen osa. Voin luvata Teille, että ops-hurmokseni jatkuu vielä ensi syksynä ja tulen ainakin yhdessä ellen jopa useammassa Kotitiedotteessa kertomaan Teille lisää. Tätä innolla odottaen! Asiakastyytyväisyys Keravalla tehdään vuosittain oppilas- ja huoltajakyselyt koulujen toiminnasta. Niin tehtiin nytkin. Vastaukset on nyt kerätty ja ne on koottu graafiseksi esitykseksi, josta tuo oheinen kuva on esimerkki. Mitään selvää Te ette siitä voi saada, mutta voitte nähdä, millä tavalla vastauksenne on kuvattu. Sompion koulun huoltajakyselyyn Teistä vastasi 111 ja oppilaskyselyyn 533 oppilasta. Olemme käsitelleet molempien kyselyiden vastaukset koulun yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä, jossa Teidän kotiväkien edustajana on huoltaja Tiina A. Kysely sisälsi väittämiä, johon tuo grafiikkakin liittyy sekä kysymyksiä, joissa kysyttiin kokemuksianne mm. koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä, tiedottamisesta, koulun ilmapiiristä, osallistumismahdollisuuksista, koulun tavasta puuttua kiusaamiseen sekä kuraattori- ja erityisopettajapalveluista. Vastausvaihtoehtoina väitteissä oli asteikko 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=jokseenkin samaa mieltä, 4=täysin samaa mieltä ja kysymyksissä vaihtoehdot kyllä ja ei. Saimme väitteiden perusteella koulun toiminnasta keskiarvoksi 3,4, minkä voi tulkita hyväksi tulokseksi eli kokemuksenne ja käsityksenne Sompion koulusta on pääosin myönteinen. Heikoin väitearvo oli 3,0 ja se tuli väitteeseen Lapseni ei mielestäni koe koulunkäyntiä liian kuormittavaksi (jaksaminen opinnoissa, kokemukset sosiaalisista suhteista oppilaiden/aikuisten kanssa) ja paras väitearvo oli 3,7 ja ne tulivat tiedottamisesta ja koulun yleisilmeestä. Totta kai olemme tyytyväisiä, kun saamme hyvän palautteen ja kokemuksen hyvin tehdystä työstä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että me entistä pontevammin panostamme hyvään ja yhtä pontevasti keksimme ratkaisuja heikkoihin kohtiin. Avoimia kommentteja tuli joitakin ja niissä nostettiin yksilöidymmin esille niin myönteisiä kuin kielteisiäkin kokemuksia. Sompion koulu sai kiitosta hyvästä opetukses ta ja hyvästä ilmapiiristä. Mutta oli myös kokemuksia siitä, että huoltaja ei saa riittävästi tietoa oppilaan saamasta konkreettisesta oppimisen tuesta vaan kaksi kertaa vuodessa päivitettävät pedagogiset asiakirjat jäävät jollakin tavalla elottomiksi. Tämä oli mielestäni tärkeä huomio, johon meidän tulee reagoida. En malta olla toteamatta, että uuden opetussuunnitelman myötä väliarviointi (ns. jouluarviointi) muuttuu 7. ja 8. luokalla arviointikeskusteluksi, jolloin palautteen saaminen on varmasti numeroarviointia monipuolisempaa. 2

3 Ennen kaikkea toivon ja kannustan, että Te yhä ja edelleen olette rohkeasti yhteydessä opettajiin ja minuun, kun koette siihen pientäkin tarvetta. Nuorisotyön päivä Keravan nuorisopalvelut ja Keravan seurakunnan nuorisotyö järjestivät Sompion koulussa nuorisotyön päivän torstaina Se ei sitten ollut mikään info-päivä pelkästään. Totta kai Keravan nuorisotyöstä oli saatavilla sekä työntekijöiden kertomaa infoa että erilaisia esitteitä tarjonnasta. Mutta kaikkein hienointa oli kaikki se toiminta ja puuhastelu, mitä koulun tiloihin oli järjestetty. Se oli innostavaa ja sen huomasi oppilaista. Tarjolla on jos jonkinlaista aktiviteettia. Melkein jouduin itsekin sumopainimaan, kun tulin koululle. Mutta ONNEKSI oppilaat antoivat minulle armahduksen eivätkä lopulta vaatimalla vaatineet minua pukemaan ylleni tuota sumopukua. Totta puhuen tässä oli kysymys rohkeuden puutteesta ja aikuismaisesta jähmeydestä, kun en heittäytynyt tällä kertaa. Mutta ensi kerralla. Kuvassa Silja ja Mikko tatamilla. Sompion koulun nuoret eduskunnassa ja kaupungin kotisivuilla Perjantaina kokoontui eduskunnassa Nuorten parlamentti, jonne osallistuivat myös edustajat Lotta Leikoski ja Anna Siikavirta Sompion koulusta. Aiheena oli Nuorten hyvinvoinnin tekijät ja nykytila. Linkin takana on videopätkä ajankohtaiskeskustelusta täysistuntosalissa. Pohjois-, Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomen alue-edustajat saivat pitää puhujapöntöstä kolmen minuutin puheenvuoron. Etelä-Suomen puheenvuoron käytti Lotta Leikoski (aika 2:40). Puheessaan hän toi esille nuorten mielenterveyden ongelmat. Edustajapaikoilta pidettyjen puheenvuorojen pituus sai olla enintään kaksi minuuttia. Anna Siikavirta otti puheenvuorossaan (44:20) esille Keravalla toimivan TASKU-hankkeen ja siitä saadut hyvät kokemukset. Tämä teksti on muuttamaton kopio siitä, jonka lähetin julkaistavaksi Keravan kaupungin perusopetuksen sivuilla. Ja siellä se nyt on. Ja tästä on kysymys... Mikä on Nuorten parlamentti? Nuorten parlamentin parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Kerholaiset pureutuvat muun muassa eduskunnan toimintaan, demokratiaan ja politiikkaan. Lainsäätäjille puolestaan Nuorten parlamentti tarjoaa mahdollisuuden kuulla nuoria. Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon. Koulujen parlamenttikerhot Valtaosa Nuorten parlamentin toiminnasta tapahtuu yläkoulujen parlamenttikerhoissa. Kerhotyöskentely huipentuu eduskunnassa pidettävään täysistuntoon. Kerhoissa tutustutaan demokratian avainkysymyksiin ja ajankohtaisiin teemoihin sekä osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuorten parlamentin täysistunto 3

4 Joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävässä täysistunnossa valtioneuvoston jäsenet eli ministerit vastaavat kerholaisten heille esittämiin kysymyksiin. Istunto toteutetaan eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu 199 oppilasedustajaa parlamenttikerhoista eri puolelta Suomea. Kansanedustajat luovuttavat heille paikkansa tunniksi, mutta eduskunnan puhemies pysyy aitiossaan. Oppilasedustajat pyytävät puheenvuoron istuntoa johtavalta eduskunnan puhemieheltä ja esittävät kysymyksensä kansanedustajan paikalta. Aihealueesta vastaava ministeri vastaa kysymykseen puhemiehen myönnettyä hänelle puheenvuoron. Yleensä myös äänestetään joistakin kysymyksistä. Oppilasedustajien lisäksi kustakin kerhosta istuntopäivään osallistuu ohjaaja ja yleensä myös toimittajaoppilas, joka raportoi päivästä omaan kouluunsa ja kirjoittaa juttuja paikallisiin tiedotusvälineisiin. Istuntopäivänä eduskunnassa on varsinaisen täysistunnon lisäksi runsaasti muuta ohjelmaa sekä oppilasedustajille, toimittajaoppilaille että kerhonohjaajille. Nuorten parlamentti on kokoontunut vuodesta 1998 lähtien. Puheenvuoro 2:40 Puheenvuoro 44:20 Kiitokset Olin tässä eräänä päivänä ruokailemassa muutamien 9.-luokkalaisten poikien kanssa. Juttelimme syödessämme niitä näitä ja sivusimme jutellessamme myös poikien tuntoja viimeisestä peruskoulukeväästä. Kysyin pojilta, mitä he toivoisivat minun heille sanovan kevätjuhlassa. Oitis tuli rehellinen kommentti: Älä puhu niin pitkään! Joku vielä täydensi, että hänellä on kevätjuhlapäivänä kiire keikalle. Onko minulla siis muuta vaihtoehtoa kuin ottaa huomioon esitetty toive ja varmistaa, että Olavi ehtii keikalle. Niinpä päätin, että lausun kiitokset niille, joille kiitokset kuuluvat, tässä Kotitiedotteessa. Kevätjuhlassa voin esittää kiitokseni vain lyhyesti enkä keskity niin vahvasti taustapeilistä näkyvään menneeseen. Eräässä rekrytointihaastattelussa yksi työpaikan hakijoista hiljattain kysyi minulta, mikä minun mielestäni on parasta Sompion koulussa. Mietin hetken ja aloitin: On varmaan aika kliseistä sanoa, mutta sanon kuitenkin: oppilaat. Olkoon klisee tai ei, mutta sitä tarkoitan. Minusta on hienoa tehdä työtä nuorien ihmisten hyväksi. Kuten olen useana keväänä puheissani todennut, koemme koulussa kuten oikeassakin elämässä kaikki yhdessä 4

5 olemisen värit ja sävyt. Kiitos oppilaille, että he jaksaneet olla meidän kanssamme pitkän lukuvuoden ja että he ovat jaksaneet yllättää, ilahduttaa, haastaa ja antaa meidän työllemme merkityksen. Teitä, Kotiväet, kiitän myös erityisesti. Me varsinaisesti kohtaamme harvoin. Olen ehkä kasvotuttu Teistä useimmille, koska olen mukana mm. Kotiväeniltojen tilaisuuksissa. Tätä kutsutaan apinailmiöksi : Kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei tunne ketään. Siksi saatan ohittaa Teidät kaupungilla tervehtimättä, mutta älkää epäröikö tervehtiä minua. Kiitos Teille kaikesta tuesta, kysymyksistä, aloitteista, palautteista, jotka ovat edes auttaneet tekemään Sompion koulusta yhä paremman opinahjon oppilaille. Tietenkin kiitoksen ansaitsee Sompion koulun henkilökunta, joka on jaksanut kulkea perusopetuksen nopeassa kehittämismatkassa mukana. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat varmasti ajoittain kokeneet suorastaan hengästyttävänä olla miettimässä opetussuunnitelmaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, arviointikulttuuria, oppilashuoltoa, osallisuutta ja niin edelleen ja niin edelleen. Mutta ketkä muu näitä asioita pohtisivat kuin ne, joilla on siihen kyky ja valmiudet? Tämä on ammattilaisen taakka. Mutta lopulta kevyesti ja innostuneen uteliaasti henkilökunta on tätä taakkaa kantanut. Nostan heille olematonta hattuani. Oppilaiden kaiken kattava hyvinvointi ja terveen kasvun tukeminen ovat koulun yksi keskeisimmistä tehtävistä. Tätä osaamista Sompion koulussa edustavat koulukuraattori, psykologi, terveydenhoitajat ja TASKU-nuorisotyöntekijät. Paitsi että he ovat raudankovia ammattilaisia, he ovat hienoja persoonia. He ovat kullanarvoisia! Ja paljon on koulussa sitäkin aikuisväkeä, joiden työpanos on jo niin itsestään selvyys, ettemme aina hoksaa heitä siitä kiittää. Puhun nyt puhtaudesta, ruuasta ja kiinteistön kunnossa pitämisestä. Tämä on siistijöille, keittiöhenkilökunnalle, kouluisännille ja kalustonkunnostajalle: KIITOS! Tahallani en unohtanut ketään. Mutta jos joku jäi mainitsematta... Ja heti muistin. Oikealle kädelleni virkaapulaisrehtori Marjutille lausun muhkean kiitoksen paljosta avusta ja työn jakamisesta. Ja miten tulisimmekaan toimeen, elleivät kanslian puolella häärisi koulusihteerit Kati ja Katja pitämässä yllä ja ajan tasalla oppilas-, henkilöstö- ja talousjärjestelmiä. Monet kiitokset! Nyt en enää keksi lisää. Siispä: KIITOS meille kaikille yhdessä eletystä vuodesta! Tämä tältä erää Se oli sitten tässä tällä kertaa! Hieman tässä tuli kiire ja myönnettäköön, että aikatauluni petti rajusti. Mutta olen silti niin kovin tyytyväinen itseeni (onhan se sallittua), että tämä on tässä. Noin kolmen viikon kuluttua kokoonnumme viettämään oppilaiden ja 9.-luokkalaisten huoltajien kanssa odotettua kevätjuhlaa ja sen jälkeen kesälaitumet kutsuvat. Aurinkoista kesän odotusta meille kaikille. Ystävällisin terveisin Risto K