Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Väliraportti. Kunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Väliraportti. Kunnat"

Transkriptio

1 Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Väliraportti Kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2007

2 Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän SISÄASIAINMINISTERIÖ uudistaminen / Väliraportti Kunnat Kuntien rahoitus - ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Väliraportti Helsinki

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten asetettu työryhmä Sevón Cay, puheenjohtaja Lappalainen Vesa, sihteeri Julkaisun laji Työryhmän väliraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen - väliraportti Reform av kommunernas finanssiering- och statsandelsystem - mellanrapport Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä on selvittää kuntien rahoitus - ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Työn perustana on hallituksen esitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki). Työryhmän oli esitettävä väliraporttinsa Työryhmä on työssään selvittänyt kuntien verotulopohjan vahvistamista siirtämällä verovähennyksiä kunnilta valtion rasitukseksi. Tämä toteutettaisiin ottamalla käyttöön kunnallisveron täydennys, joka maksetaan kunnille valtion talousarvion kautta. Toimenpide toteutettaisiin kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä alentamalla laskennallisia valtionosuuksia vastaavalla määrällä. Lisäksi selvitettiin kunnallisverotuksen täydennyksen käyttöönotosta aiheutuvat hyödyt ja ongelmat nykymalliin verrattuna. Työryhmän käyttämä valtionosuuksien yhdistämisen rakennemalli eli ns. yhden putken malli tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa hallinnonalakohtaisia valtionosuuksia yhdistetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi valtionosuusjärjestelmäksi. Rakennemalliin sisällytettäisiin nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus kokonaisuudessaan, opetus- ja kulttuuritoimesta esi- ja perusopetus sekä jo nykyisin asukasperusteiset kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetus. Laskennalliset kustannukset perustuisivat, kuten nykyisinkin, hallinnonaloittaisiin valtionosuusperusteisiin, mutta lopputuloksena olisi yksi yhdistetty valtionosuus. Työryhmän mukaan nykyjärjestelmää voisi kehittää niin, että siihen puitelain kirjauksen mukaisesti sisällytettäisiin tehtäväkohtaisen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen. Työryhmä on käsitellyt toimeksiantonsa mukaisesti myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmässä tapahtuvia muutoksia, kun siihen sisällytetään kunnallisveron täydennys. Kunnallisveron täydennyksen sisältyminen tasaukseen nostaa euromääräistä tasausrajaa, mutta pienentää kuntien nettotuloja, mikäli tasausrajat pidettäisiin ennallaan. Tämä tulee työryhmän mielestä hyvittää kunnille. Työryhmä on työssään selvittänyt kuntien rahoitusjärjestelmään liittyviä kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteitä. Valtionosuusvähennyksiä kuntien yhdistyessä aiheuttavat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleisen valtionosuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskerroin, lukion oppilasmääriin perustuvat yksikköhinnan korotukset sekä yksikköhinnan porrastusperusteena käytettävä asukastiheys. Työryhmän työn tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan käytettävissä korvaavia valtionosuusperusteita, joilla ongelma voitaisiin kokonaan poistaa. Työryhmän mielestä työn jatkovaiheessa tulee hakea ratkaisut valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi siten, että se olisi nykyistä neutraalimpi kuntaliitostilanteissa esimerkiksi muuttamalla määräytymisperusteita euroa/asukas -pohjaisiksi syrjäisyyttä ja saaristoisuutta määriteltäessä. Samoin neutraalisuutta tulisi edistää kuntien tiivistäessä yhteistyötään, erityisesti kuntien perustaessa yhteisiä useamman toimipisteen lukioita. Avainsanat (asiasanat) Valtionosuusjärjestelmä, kuntien rahoitus, kustannustenjako Muut tiedot Myös sähköisenä osoitteessa Verkkoversion ISBN numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriö julkaisu 24/2007 Kokonaissivumäärä 40 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 20 euroa + alv. Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 INRIKESMINISTERIET BESKRIVNINGSBLAD Datum Författare (organ, organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgrupp tillsatt för reform av kommunernas finansierings- och statsandelsystem Cay Sevón, ordförande Vesa Lappalainen, sekreterare Publikationsslag Arbetsgruppens mellanrapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Organet tillsatt, datum Publikationens namn (även på svenska) Utvärdering av kommunernas finansieringssystem Arbetsgruppens rapport Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen - väliraportti Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppens uppgift är att utreda och lämna förslag till en revidering av kommunernas finansierings- och statsandelssystem på basis av regeringens proposition med förslag till lag om en kommun- och servicestrukturreform. Arbetsgruppen måste lämnä sin mellanraport Arbetsgruppen har i sitt arbete utrett hur underlaget för kommunernas skatteintäkter kan stärkas genom att belastningen av skatteavdragen flyttas över från kommunerna på staten. Detta skall genomföras genom en komplettering av kommunalskatten som betalas till kommunerna via statsbudgeten. Åtgärden skall genomföras kostnadsneutralt mellan staten och kommunerna så att de kalkylerade statsandelarna sänks med motsvarande belopp. Dessutom analyserades det vilken nytta och vilka problem införandet av en komplettering av kommunalbeskattningen ger i jämförelse med den nuvarande modellen. Den modell för sammanslagning av statsandelarna som arbetsgruppen använder d.v.s. envägsmodellen är ett alternativ där statsandelarna per förvaltningsområde sammanslås till ett enklare och mera transparent statsandelssystem än för närvarande. Strukturmodellen skall omfatta den nuvarande statsandelen för socialoch hälsovårdsväsendet i sin helhet, samt inom undervisnings- och kulturväsendet förskoleundervisningen och grundundervisning samt biblioteks- och kulturverksamheten, som redan nu är invånarbaserad, samt grundutbildningen inom konst. De kalkylerade kostnaderna skall, som för närvarande, basera sig på grunderna för statsandelarna per förvaltningsområde men slutresultatet är en sammanslagen statsandel. Enligt arbetsgruppen kan det nuvarande systemet utvecklas så att det enligt ramlagen skall innehålla en förenkling av det uppgiftsspecifika statsandelssystemet. Arbetsgruppen har enligt sitt uppdrag också behandlat ändringarna i det skatteintäktsbaserade utjämningssystemet för statsandelarna när en komplettering av kommunalskatten ingår i det. Om kompletteringen av kommunalskatten ingår i utjämningen höjs utjämningsgränsen i euro, men nettointäkter för kommunerna minskar om utjämningsgränser förblir oförändrade. Detta måste kommunerna enligt arbetsgruppen få kompensation för. Arbetsgruppen har utrett hindren för kommunsammanslagning och samarbete mellan kommunerna i anslutning till kommunernas finansieringssystem. Minskningar av statsandelarna vid kommunsammanslagningar leder till en utjämning av statsandelar baserade på skatteintäkter, fjärrortskriteriet för den allmänna statsandelen och social- och hälsovården, höjningar av priset per enhet som baserar sig på antalet gymnasieelever samt till att befolkningstätheten används som differentieringsgrund för priset per enhet. Arbetsgruppens arbete har inte i dagens läge tillgång till några ersättande grunder för statsandelarna som helt kan avhjälpa problemet. Enligt arbetsgruppen skall det fortsatta arbetet gå ut på att finna lösningar på att utveckla statsandelssystemet så att det är neutralare än för närvarande i samband med kommunsammanslagningar till exempel så att grunderna ändras till euro/invånare när fjärrort och skärgård fastställs. Dessutom skall neutraliteten lyftas fram när kommunerna intensifieras sitt samarbete, framför allt när kommunerna grundar gemensamma gymnasier som har flera enheter Nyckelord (referensord) Statsandelssystemet, kommunernas finansiering, utjämningssystemet Övriga uppgifter Nätversionens ISBN-nummer är Publikationsseriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 24/2007 Totalt antal sidor 40 Distributör Inrikesministeriet Språk Finska ISSN Pris 20 + moms Förläggare Inrikesministeriet ISBN Konfidentialitet Offentlig

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 5 SAMMANDRAG JOHDANTO KUNTIEN VEROTULOPOHJAN VAHVISTAMINEN Kunnallisveron täydennys Siirrettävät verovähennykset Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Kunnallisverotuksen ansio- ja eläketulovähennykset Puhtaasta ansiotulosta myönnettävät kunnallisverotuksen vähennykset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ Valtionosuuksien yhdistäminen eli ns. yhden putken malli Vaihtoehto valtionosuuksien yhdistämisen rakennemalliksi Hallinnonaloittaisten valtionosuuksien yhdistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa Hallinnonaloittaisten valtionosuuksien yhdistämisestä opetus- ja kulttuuritoimessa Nykyinen valtionosuusjärjestelmä, valtionosuudet erillisinä Hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien kehittämisestä nykyjärjestelmässä Kunnan rahoitusosuus toisen asteen koulutuksessa Olosuhdetekijät TASAUSJÄRJESTELMÄ YHDISTYMISEN JA YHTEISTYÖN ESTEET VALTIONOSUUKSIEN INDEKSITARKISTUKSET SEKÄ VALTION JA KUNTIEN VÄLINEN KUSTANNUSTENJAON TARKISTUS LIITTEET

6 TIIVISTELMÄ Kunnallisveron täydennys Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä kunnilta valtion rasitukseksi. Tämä toteutetaan ottamalla käyttöön kunnallisveron täydennys, joka maksetaan kunnille valtion talousarvion kautta. Toimenpide toteutetaan kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä alentamalla laskennallisia valtionosuuksia vastaavalla määrällä. Kunnallisveron täydennyksen pohjaksi otetaan halutut kunnallisverotuksen vähennykset. Täydennys määräytyy jokaiselle kunnalle erikseen sen oman veroprosentin mukaan. Verovelvollisille vähennykset myönnetään entiseen tapaan. Yksittäinen kunta saa täysimääräisen täydennyksen niiden vähennysten osalta, jotka ovat täydennysjärjestelmän piirissä. Täydennyksestä säädetään verolainsäädännössä. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa kunnallisveron täydennys rinnastetaan verotuloihin. Työryhmä on arvioinut kunnallisveron täydennysjärjestelmän vaikutuksia ja valtionosuusjärjestelmän muutosvaihtoehtoja seuraavilla kunnallisverotuksen vähennysvaihtoehdolla: Ansiotulovähennys Ansiotulovähennys ja eläketulovähennys Puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset 1,1 mrd. euroa 1,7 mrd. euroa 2,8 mrd. euroa Kuntien verotulopohjan vahvistamisesta kunnallisveron täydennyksellä aiheutuu ainakin seuraavat hyödyt nykymalliin verrattuna: 1) Nimellisen ja efektiivisen veroasteen ero kapenee, kun kunnallisveron täydennysmallissa tarkastellaan varsinaisen verotulon ja täydennyksen yhteismäärää ja täydennystä pidetään veronluontoisena eränä. Tämä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä. 2) Kuntien itsehallinto vahvistuu, kun kunnan tuloista suurempi osa on veroluontoista tuloa. Edellä mainittu hyöty kasvaa täydennyksen mukaan ja olisi suurin, jos kaikki vähennykset kompensoitaisiin. 3) Täydennysmallilla poistuu erillinen veroperustemuutosten kompensaatiotarve kunnille, jos valtio jatkossakin toteuttaa verokevennyksiä kunnallisverotuksessa. Samalla poistuu keskustelu siitä miten eri kompensaatiomenetelmät vaikuttavat kuntakohtaisesti. 5

7 Laskennallisten valtionosuuksien siirtämisestä kunnallisveron täydennyksiin aiheutuu mm. seuraavia ongelmia nykymalliin verrattuna: 1) Valtionosuuksien taso suhteessa valtionosuustehtävien laskennallisiin kustannuksiin turvataan lainsäädännössä indeksisäännöllä ja kustannusjaon tarkistussäännöllä. Kunnallisveron täydennykseen siirrettävä erä ei ole näiden kustannustenjakosäännösten piirissä, vaan muuttuu kunnallisveron vähennysten ja niihin kohdistuvien päätösten mukaan. Mallista riippuen kunnat menettäisivät valtionosuuksien indeksitarkistuksen vähenemisen seurauksena noin milj. euroa vuodessa (luku ei sisällä mahdollista kustannustenjaon tarkistuksen pienentymistä). Mikäli kunnallisveron täydennyksen lisäys olisi tätä pienempi, yhä suurempi osuus peruspalveluiden rahoituksesta jäisi kuntien vastuulle. 2) Valtionosuusprosenttien pienentyessä syntyy nykyistä useammin negatiivisia valtionosuuksia. Tämä ongelma esiintyy jo nykyisin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa ja kasvaa eri vaihtoehdoissa täydennyksen määrän mukaan. Tähän tosin vaikuttaa minkälainen uusi valtionosuusmalli muutoin olisi. 3) Valtionosuusprosenttien alentuessa valtio voisi säätää kunnille uusia tehtäviä tai laajentaa entisiä tehtäviä nykyistä pienemmällä valtion rahoitusosuudella ja suuremmalla kuntien rahoitusosuudella. Tämä olisi ongelmallista Suomen ratifioimaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan sisältyvän rahoitusperusteen näkökulmasta, koska kunnille annettavat uudet tai laajentuvat tehtävät johtaisivat kunnallisverotuksen korotuspaineisiin. Tämän vuoksi kunnille annettaviin uusiin ja laajentuviin tehtäviin tulisi soveltaa kulloinkin voimassaolevasta valtionosuusprosentista poikkeavaa korkeampaa valtionosuusprosenttia. Vastaavasti valtionosuuksia voitaisiin vähentää, jos valtio tekee päätöksiä, joiden seurauksena kunnan tehtäviä voidaan hoitaa aikaisempaa edullisemmin. Kuntien rahoitusperiaatteen toteutuminen tulisi turvata peruspalveluohjelmassa. Kuntaliitto katsoo edellä todetusta poiketen, että valtion tulisi osoittaa uusille tai laajentuville tehtäville täysi rahoitus. Valtiovarainministeriö ei voi hyväksyä uusiin ja laajentuviin tehtäviin ehdotettua korotettua valtionosuusprosenttia, koska se muuttaisi valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. 4) Palvelutarve- ja olosuhdetekijöiden painoarvo vähenee verotulojen täydennysmallin käyttöönoton myötä. 5) Kunnat menettävät tuloja nykyperusteisessa verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa verotulojen täydennyksen käyttöönoton myötä. Tämä tulee hyvittää kunnille. 6

8 Valtionosuuksien yhdistäminen eli ns. yhden putken malli Ns. yhden putken malli tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa hallinnonalakohtaisia valtionosuuksia yhdistetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi valtionosuusjärjestelmäksi. Laskennalliset kustannukset perustuvat, kuten nykyisinkin, hallinnonaloittaisiin valtionosuusperusteisiin, mutta lopputuloksena on yksi yhdistetty valtionosuus. Työryhmän käyttämään valtionosuuksien yhdistämisen rakennemalliin sisällytetään nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus kokonaisuudessaan, opetus- ja kulttuuritoimesta esi- ja perusopetus sekä jo nykyisin asukasperusteiset kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetus. Kuntien vastuulla olevien esiopetuksen ja perusopetuksen valtionosuudet muutetaan 6 15 tai ikäluokkien asukasmäärään perustuviksi, budjetoidaan samaan pääluokkaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä mahdollisen yleisen valtionosuuden kanssa ja myönnetään sekä maksetaan tämän hallinnonalan pääluokasta vastaavan ministeriön päätöksellä kunnille. Samalla tavoin budjetoidaan, myönnetään ja maksetaan valtionosuudet yleistä kirjastoa, kuntien kulttuuritoimintaa sekä asukaskohtaisesti rahoitettavaa taiteen perusopetusta varten. Valtionosuuksien väheneminen otettaessa käyttöön kunnallisveron täydennys jo sinällään puoltaa sektorikohtaisten valtionosuuksien yhdistämistä. Yhdistetty valtionosuus vähentää niiden kuntien määrää, joiden valtionosuudet eri sektoreilla muodostuisivat verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja kuntien rahoitusosuuksien vuoksi negatiivisiksi. Järjestelmä myös selkeytyisi ja yksinkertaistuisi, kun valtion tasolla yhdistettäisiin kolme erillisesti toimivaa järjestelmää, jotka kuntien näkökulmasta jo nykyään muodostavat yhden yleiskatteellisen ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta vapaan järjestelmän. Lähtökohtaisesti valtionosuusjärjestelmän ohjausvaikutukset kuntiin eivät muuttuisi nykyiseen järjestelmään verrattuna. Väestön ikääntyminen ja muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset puoltavat voimavarojen kokonaistarkastelua myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmässä. Yhden putken malliin liittyvän valtionosuuksien tuntuvan vähentämisen seurauksena valtionosuusjärjestelmän mahdollisuus ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet vähenisivät. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä mahdollisuudet sosiaaliturvan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, yhteensovittamiseen ja toteutukseen vaikeutuisivat, mikäli nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusvastuu irrotettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevasta sosiaaliturvan kokonaisuudesta. Tämä heikentäisi myös perustuslaissa turvattuja kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada peruspalveluita. Vastuulliseen lainvalmisteluun liittyy kiinteästi myös taloudellisten vaikutusten arviointi ja rahoitusvastuu. Opetusministeriön mielestä opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämisessä valtionosuuksien yhdistämisen ja uudistusehdotukseen liittyvän valtionosuuksien tuntuvan vähentämisen seurauksena valtionosuusjärjestelmän mahdollisuus ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet vähenisivät. Ikäluokkaan perustuva yksikköhintajärjestelmä ei enää tasaisi opetuksen järjestämisen oppilaskohtaisia kustannuseroja kuntien välillä. Molemmilla ministeriöillä on lisäksi eräitä muita varauksia. 7

9 Nykyinen järjestelmä, valtionosuudet erillisinä Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten siirtäminen valtion rasitukseksi verotulojen täydennysjärjestelmän kautta vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia. Nykyjärjestelmän voisi kehittää niin, että siihen puitelain kirjauksen mukaisesti sisällytettäisiin tehtäväkohtaisen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yksinkertaistaminen voisi toteuttaa siten, että valtionosuudet määräytyisivät pääasiallisesti ikäryhmäpohjaisina erikseen sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Tätä perustetta täydentäisi esimerkiksi huoltosuhde-, työttömyysja sairastuvuustekijän käyttäminen. Muista määräytymisperusteista luovuttaisiin. Yksinkertaistamisessa käytettäisiin lisäksi mahdollisuutta siirtää yleinen valtionosuus kokonaan tai osittain osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää. Edellä kuvattuja yksinkertaistamisen periaatteita olisi mahdollista soveltaa myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään myös vaihtoehdossa, jossa valtionosuusjärjestelmä jäisi nykyiseksi hallinnonaloittain eriytetyksi. Tällöin esimerkiksi perusopetuksen valtionosuusperusteet voitaisiin yhtenäistää niin, että valtionosuus määräytyisi pääsääntöisesti ikäluokittaisten yksikkökustannusten pohjalta. Opetusministeriön mielestä esi- ja perusopetuksen valtionosuusperusteet olisi säilytettävä oppilaskohtaisina siinä tapauksissa, että niiden rahoitus säilyy opetusministeriön hallinnonalalla. Nykyistä opetus- ja kulttuuritoimen oppilas- ja asukaskohtaisiin yksikköhintoihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää on mahdollista yksinkertaistaa myös vaihtoehdossa, jossa oppilaskohtainen, suoraan koulutuksen järjestäjälle myönnetty rahoitus säilytetään. Kaikki valtionosuudet voidaan maksaa keskitetysti yhtenä kokonaisuutena vastaavasti kuin edellä kuvatussa valtionosuuksien yhdistämismallissa. Tämä yksinkertaistaisi ja selkiyttäisi valtionosuusjärjestelmää erityisesti kuntien kannalta. Tasausjärjestelmä Kunnallisveron täydennyksen sisältyminen tasaukseen nostaa euromääräistä tasausrajaa, mutta pienentää kuntien nettotuloja, mikäli tasausrajat pidettäisiin ennallaan. Jos täydennyksen määrä on 2,8 mrd. euroa, kuntien nettorahoitusasema heikentyy lähes 150 miljoonaa euroa. Tämä tulee hyvittää kunnille. Valtionosuuksien tasauksen painoarvon lisääminen edellyttäisi tulojen siirtoa muista rahoitusjärjestelmistä tasaukseen tarvittavan rahamäärän kattamiseksi. Lähtökohtaisesti tämä merkitsisi tehtäväkohtaisten valtionosuuksien vähentämistä, mutta myös muita rahoituskeinoja olisi selvitettävä. Siirto edellyttäisi muutoksia sekä tasausrajaan että tasausvähennysprosenttiin, jotta kuntien suhteellinen asema ei siirron seurauksena muuttuisi. 8

10 Yhdistymisen ja yhteistyön esteet Valtionosuusvähennyksiä aiheuttavat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleisen valtionosuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskerroin, lukion oppilasmääriin perustuvat yksikköhinnan korotukset sekä yksikköhinnan porrastusperusteena käytettävä asukastiheys. Työryhmän työn tässä vaiheessa ei ole käytettävissä korvaavia valtionosuusperusteita, joilla ongelma voitaisiin kokonaan poistaa. Työn jatkovaiheessa tulee hakea ratkaisut valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi siten, että se olisi nykyistä neutraalimpi kuntaliitostilanteissa esimerkiksi muuttamalla määräytymisperusteita euroa/asukas -pohjaisiksi syrjäisyyttä ja saaristoisuutta määriteltäessä. Samoin neutraalisuutta tulisi edistää kuntien tiivistäessä yhteistyötään, erityisesti kuntien perustaessa yhteisiä useamman toimipisteen lukioita. 9

11 SAMMANDRAG Komplettering av kommunalskatten Underlaget för kommunernas skatteintäkter förstärks genom att belasta staten med avdragen i kommunalbeskattningen. Detta genomförs genom att ta i bruk en komplettering av kommunalskatten som betalas till kommunerna via statsbudgeten. Åtgärden genomförs kostnadsneutralt mellan staten och kommunerna genom att sänka de kalkylerade statsandelarna med motsvarande belopp. Kompletteringen bestäms på basen av de önskade avdragen i kommunalbeskattningen och fastställs separat för varje kommun enligt respektive kommuns egen skatteprocent. De skattskyldiga beviljas avdrag såsom tidigare. En enskild kommun får kompletteringen till det fulla beloppet i fråga om de avdrag som berörs av kompletteringssystemet. Bestämmelser om kompletteringen ingår i skattelagstiftningen. Vid utjämningen av statsandelar som baserar sig på skatteintäkter jämställs kompletteringen av kommunalskatten med kommunernas skatteintäkter. Arbetsgruppen har bedömt inverkan av systemet för komplettering av kommunalskatten och alternativa ändringar av statsandelssystemet ifråga om följande alternativ för avdrag i kommunalbeskattningen. Förvärvsinkomstavdrag 1,1 mrd. euro Förvärvsinkomstavdrag och pensionsinkomstavdrag 1,7 mrd. euro Avdrag enbart från förvärvsinkomst 2,8 mrd. euro Om underlaget för kommunernas skatteintäkter förstärks genom komplettering av kommunalskatten, medförde detta åtminstone följande fördelar i jämförelse med nuvarande modell: 1) Differensen mellan den nominella och effektiva skattegraden minskar då man i modellen för komplettering av kommunalskatten granskar det sammanlagda beloppet av de egentliga skatteintäkterna och kompletteringen, och kompletteringen anses som ett belopp av skattenatur. Detta ökar systemets transparens. 2) Den kommunala självstyrelsen förstärks då en större andel av kommunernas intäkter är intäkter av skattenatur. Ovan nämnda nytta ökar enligt kompletteringen och skulle vara som störst om alla avdrag skulle kompenseras. 3) Med kompletteringsmodellen elimineras behovet av kompenseringar för ändringar i skattegrunden för kommunerna om staten även i fortsättningen genomför skattelättnader i kommunalbeskattningen. Samtidigt bortfaller diskussionen om vilken effekt olika kompensationsmetoder har för varje kommun. 10

12 Ersättandet av de kalkylerade statsandelarna med komplettering av kommunalskatten skulle medföra bl.a. följande problem i jämförelse med nuvarande modell: 1) Statsandelarnas nivå i relation till de kalkylerade kostnaderna för statsandelsuppgifter tryggas i lagstiftningen genom en indexklausul och bestämmelse om justering av kostnadsfördelningen. Det belopp som överförs till kompletteringen av kommunalskatten berörs inte av dessa bestämmelser om kostnadsfördelning utan ändras med kommunalskattesänkningar och de beslut som berör dem. Kommunerna skulle beroende på vilken modell som tillämpas förlora milj. euro per år som en följd av minskad indexjustering av statsandelarna (siffran inkluderar inte eventuell minskad kostnadsfördelningskontroll). Om ökningen av kommunalskattekompletteringen skulle vara mindre än denna, skulle en allt större andel av ansvaret för finansieringen av bastjänsterna falla på kommunen. 2) När statsandelsprocenten minskar uppstår negativa statsandelar oftare än vad nu är fallet. Detta problem förekommer redan nu ifråga om statsandelarna för undervisnings- och kulturväsendet och ökar för de olika alternativen allt efter kompletteringens storlek. På detta inverkar visserligen också hurdan den nya statsandelsmodellen i övrigt vore. 3) När statsandelsprocenten minskar kunde staten ålägga kommunerna nya uppgifter eller utvidga de tidigare uppgifterna med tillämpande av en mindre statlig finansieringsandel och en större kommunal finansieringsandel än vad fallet är i dag. Detta vore problematiskt med beaktande av den finansieringsgrund som ingår i den av Finland ratificerade stadgan om det lokala självstyret i Europa, då de nya eller utvidgade uppgifter som ges kommunerna skulle leda till tryck på en höjning av kommunalbeskattningen. På denna grund borde på de nya och utvidgade uppgifter som tilldelas kommunerna tillämpas en statsandelsprocent som är högre än den vid respektive tidpunkt gällande statsandelsprocenten. På motsvarande sätt kunde statsandelarna reduceras om staten fattar beslut som leder till att kommunens uppgifter kan skötas på ett förmånligare sätt än tidigare. Genomförandet av kommunernas finansieringsprincip borde tryggas i basserviceprogrammet. Avvikande från vad ovan anförts anser Kommunförbundet att staten för nya eller utvidgade uppgifter borde anvisa full finansiering. Finansministeriet kan inte godkänna förslaget om en höjd statsandelsprocent för nya och utvidgade uppgifter, då detta skulle ändra kostnadsfördelningen mellan stat och kommun. 4) Betydelsen av faktorer såsom servicebehov och miljö minskar i och med att modellen för komplettering av skatteintäkterna tillämpas. 5) Kommunerna förlorar inkomster vid utjämningen av nuvarande på skatteintäkter baserade utjämning av statsandelar i och med att komplettering av skatteintäkterna tas i bruk. Detta måste kommunerna få kompensation för. 11

13 Sammanslagning av statsandelar, s.k. envägsmodell Denna modell är ett alternativ där statsandelarna per förvaltningsgren sammanslås till ett enklare och mera transparent statsandelssystem. De kalkylerade kostnaderna baserar sig såsom nu på statsandelsgrunder per förvaltningsgren men slutresultatet är en enda sammanslagen statsandel. I den av arbetsgruppen använda strukturmodellen för sammanslagning av statsandelar ingår den nuvarande statsandelen för social- och hälsovård i sin helhet, av statsandelen för undervisnings- och kulturväsendet andelen för förundervisning och grundundervisning, samt grundundervisningen i konst och biblioteks- och kulturväsendet som redan nu baserar sig på antalet invånare. Statsandelarna för förundervisningen och grundundervisningen som är på kommunernas ansvar ändras så att de baserar sig på antalet invånare i åldersklassen 6 15 eller 6 16 år, budgeteras under samma huvudtitel som kommunernas social- och hälsovård och en eventuell allmän statsandel samt beviljas och utbetalas till kommunerna enligt beslut av det ministerium som ansvarar för denna förvaltningsgrens huvudtitel. På samma sätt budgeteras, beviljas och betalas statsandelarna för allmänna bibliotek, kommunernas kulturverksamhet samt grundundervisning i konst som finansieras enligt invånarantal. Om statsandelarna skärs ned när kompletteringen av kommunalskatten tas i bruk stöder detta redan i sig en sammanslagning av sektorspecifika statsandelar. En sammanslagen statsandel minskar antalet sådana kommuner vilkas statsandelar inom olika sektorer skulle bli negativa på grund av utjämningen av de skatteintäktsbaserade statsandelarna och kommunernas finansieringsandelar. Systemet skulle också bli klarare och enklare när man på statlig nivå skulle förena tre separat fungerande system som ur kommunernas synvinkel sett redan nu bildar ett allmänt täckande system, fritt från bindning till användningsändamål. I princip skulle effekterna av styrningen av statsandelssystemet inte ändras jämfört med det nuvarande systemet. Befolkningens åldrande och övriga förändringar i verksamhetsmiljön stöder en totalgranskning av resurserna även ifråga om kommunernas finansierings- och statsandelssystem. En följd av en kännbar reducering av statsandelarna enligt denna envägsmodell vore att statsandelssystemet hade mindre möjligheter att ta i beaktande det faktum att alla kommuner inte har likadana förhållanden och servicebehov. Social- och hälsovårdsministeriet anser att en övergripande utveckling, samordning och implementering av socialskyddet skulle bli svårare om social- och hälsovårdsministeriet nuvarande finansieringsansvar skulle lösgöras socialskyddshelheten som social- och hälsovårdsministeriet ansvarar för. Detta skulle också försvaga medborgarnas likvärdiga möjligheter att få bastjänster som tryggas i grundlagen. Med en ansvarskännande lagstiftning förknippas också en utvärdering av de ekonomiska verkningarna samt finansieringsansvar. Undervisningsministeriet anser att vid ordnandet av undervisnings- och kulturväsendets tjänster skulle en sammanslagning av statsandelar och en kännbar reducering av statsandelarna enligt reformförslaget ha till följd att statsandelssystemet hade mindre möjligheter att ta i beaktande kommunernas olikartade förhållanden och servicebehov. Det åldersklassbaserade enhetsprissystemet skulle inte längre utjämna de elevspecifika kostnadsskillnaderna mellan kommunerna när det gäller att ordna undervisning. Båda ministerierna har dessutom vissa andra reservationer. 12

14 Det nuvarande systemet, separata statsandelar Om staten belastas med avdragen i kommunalbeskattningen via systemet för komplettering av skatteintäkter reduceras härigenom statsandelarna för socialoch hälsovården och undervisnings- och kulturväsendet. Det nuvarande systemet kunde utvecklas så att det i enlighet med ramlagen skulle innefatta en förenkling av det uppgiftsspecifika statsandelssystemet. Inom social- och hälsovården kunde förenklingen genomföras så att statsandelarna huvudsakligen fastställs på basen av åldersgrupp separat för socialvården och hälsovården. Denna grund kompletteras genom att beakta faktorer som exempelvis försörjningsansvar, arbetslöshet och sjukdom. Övriga fastställelsegrunder slopas. I samband med förenklingen kunde dessutom utnyttjas möjligheten att den allmänna statsandelen helt eller delvis ingår i statsandelssystemet för social- och hälsovården. Ovan anförda principer för förenkling kunde även tillämpas ifråga om statsandelssystemet för undervisnings- och kulturväsendet, också i det alternativ där statsandelssystemet förblir samma som nu, dvs. differentierat per förvaltningsgren. Härvid kunde t.ex. grunderna för statsandelarna för grundundervisning förenhetligas så att statsandelen företrädesvis fastställs utgående från enhetskostnaderna per åldersklass. Undervisningsministeriet anser att statsandelsprinciperna för för/grundundervisningen borde bevaras som elevspecifika i de fall då finansieringen hålls inom undervisningsministeriets förvaltningsområde. Det nuvarande finansieringssystemet som baserar sig på undervisnings- och kulturväsendets elev- och invånarspecifika enhetskostnader, kan förenklas även i det alternativ som bibehåller den elevspecifika och direkt till utbildningsarrangören beviljade finansieringen. Alla statsandelar kan utbetalas centraliserat som en enda helhet på motsvarande sätt som i den ovan beskrivna modellen för sammanslagning av statsandelarna. Detta skulle göra statsandelssystemet enklare och mera transparent i synnerhet för kommunerna. Utjämningssystemet Om kompletteringen av kommunalskatten innefattas i utjämningen skulle detta höja utjämningsgränsen i euro men reducera kommunernas nettointäkter om utjämningsgränserna förblev oförändrade. Om kompletteringens belopp är 2,8 mrd euro, försämras kommunernas nettofinansiering med nästan 150 milj. euro. Detta måste kommunerna få kompensation för. En förutsättning för att utjämningen av statsandelarna skall få större vikt är att intäkter från andra finansieringssystem överförs för att täcka det erforderliga beloppet. I princip betyder detta en reducering av de uppgiftsspecifika statsandelarna men också andra finansieringssätt borde utredas. Sådan överföring förutsätter ändring av både utjämningsgränsen och procenten för utjämningsavdraget, så att kommunernas relativa ställning inte ändras som en följd av överföringen. 13

15 Hinder för sammanslagning och samarbete Anledning till reducering av statsandelarna ger en skatteintäktsbaserad utjämning av statsandelarna, fjärrortskriteriet ifråga om den allmänna statsandelen och social- och hälsovården, en förhöjning av det på antalet gymnasieelever baserade enhetspriset samt befolkningstätheten som används som differentieringsgrund för enhetspriset. Arbetsgruppen har i detta skede av arbetet inte tillgång till ersättande statsandelsgrunder varigenom problemet helt kunde elimineras. I fortsättningen måste man söka lösningar för att utveckla statsandelssystemet så att det blir mera neutralt än nu i samband med kommunsammanslagningar, t.ex. genom att ändra fastställelsegrunderna så att de baserar sig på euro/invånare vid definieringen av fjärrort och skärgårdsort. Likaså borde neutraliteten lyftas fram när kommunerna intensifierar sitt samarbete, i synnerhet när kommunerna grundar gymnasier gemensamma för flera verksamhetsområden. 14

16 1 JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti työryhmän selvittämään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Työn perustana on hallituksen esitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki). Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi ja esitettävä väliraporttinsa Työryhmän tausta-aineistona on käytetty sisäasiainministeriön asettaman Kuntien rahoitusjärjestelmän selvittämistä ja siihen liittyvien kuntien yhdistymisten esteiden poistamista varten asetun työryhmän raporttia (52/2006) asetetun työryhmän tehtävänä on selvittää ja tehdä esityksiä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta perustuen hallituksen esitykseen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon lain eduskunnan käsittelyssä saama muoto. Työryhmän tulee valmistella esityksiään kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 11 :n linjausten toteuttamisesta. Työryhmän on tehtävä kaksi vaihtoehtoista esitystä koskien hallinnonaloittaisten valtionosuuksien mahdollista yhdistämistä: Toisessa valtionosuudet yhdistetään, toisessa ne pysyvät erillään kuten nykyisinkin. Mikäli on erityisiä syitä poiketa jonkin valtionosuusperusteen osalta valtionosuuksien yhdistämisestä, se voidaan toteuttaa molemmissa tapauksissa. Kummassakin ratkaisuehdotuksessa tulee toteuttaa tässä raportissa myöhemmin mainitut, toimeksiantoon kirjatut reunaehdot. Nämä reunaehdot huomioon ottaen työryhmä tekee esityksensä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 11 :n toteuttamiseksi Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja, osastopäällikkö Cay Sevón sisäasiainministeriö. Jäseninä ovat neuvotteleva virkamies Rainer Alanen sisäasiainministerö, hallitusneuvos Arto Sulonen sisäasiainministeriö, projektipäällikkö Reijo Vuorento sisäasiainministeriö, taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen opetusministerö, suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta opetusministeriö, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriö ja finanssineuvos Raimo Jämsén sosiaali- ja terveysministeriö, budjettineuvos Raija Koskinen valtiovarainministeriö ja hallitusneuvos Kirsi Seppälä valtiovarainministeriö sekä varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, johtaja Martti Kallio ja johtaja Christel von Martens Suomen Kuntaliitto. Pysyvinä asiantuntijoina ovat neuvotteleva virkamies Tuomo Mäki valtiovarainministeriö, neuvotteleva virkamies Markku Nissinen sisäasiainministeriö sekä kehittämispäälliköt Jouko Heikkilä ja Mikael Enberg Suomen Kuntaliitto. Sihteerinä toimii ylitarkastaja Vesa Lappalainen sisäasiainministeriö. Työryhmä perusti kaksi alatyöryhmää. Laskenta-alatyöryhmä valmistelee työryhmän tarvitsemia laskelmia. Alatyöryhmän työhön osallistuvat neuvotteleva virkamies Markku Nissinen sisäasiainministeriö, finanssisihteeri Arto Salmela sosiaali- ja terveysministeriö, finanssisihteeri Timo Ertola opetusministeriö, neuvotteleva virkamies Tuomo Mäki valtiovarainministeriö, kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto ja apulaisjohtaja Jarkko Jännes Tampereen yliopisto. Verotäydennystä pohtinut alatyöryhmä selvitteli täydennyksen toteuttamistapoja ja vaikutuksia. Alatyöryhmän työhön osallistuivat kehittämispäällikkö Mikael Enberg Suomen Kuntaliitto, hal- 15

17 litusneuvos Kirsi Seppälä valtiovarainministeriö, johtaja Christel von Martens Suomen Kuntaliitto, budjettineuvos Raija Koskinen valtiovarainministeriö, neuvotteleva virkamies Merja Taipalus valtiovarainministeriö ja verolakimies Tarja Tarkiainen Suomen Kuntaliitto. Lisäksi alatyöryhmä kuuli ylitarkastaja Ilkka Karjalaista verohallituksesta asiantuntijana. Työryhmässä on ollut kuultavana seuraava ulkopuolinen asiantuntija: Tutkimusjohtaja Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Työryhmä kokoontui 17 kertaa ennen väliraportin luovuttamista. Työryhmä luovuttaa kunnioittavasti kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevan väliraporttinsa sisäasiainministeriölle. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta Cay Sevón Rainer Alanen Arto Sulonen Reijo Vuorento Matti Väisänen Kirsi Kangaspunta Olli Kerola Raimo Jämsén Raija Koskinen Kirsi Seppälä Timo Kietäväinen Martti Kallio Christel von Martens Vesa Lappalainen 16

18 2 KUNTIEN VEROTULOPOHJAN VAHVISTAMINEN PARAS-hankkeen puitelain kirjaukset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 11 :n mukaan kuntien rahoitusja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltava kustannusneutraali valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden kannalta. Toimeksiannon kirjaukset Kuntien verotulopohja vahvistetaan siirtämällä kunnallisveron vähennyksiä valtion rasitukseksi. Kunnallisverotuksen vähennysten kunnallisverotuottoa vähentävä vaikutus korvataan kunnille kuntakohtaisesti kunnallisveron täydennyksenä. Muilta osin kuntien verotulopohja pidetään ennallaan. Työryhmä voi tehdä esityksen siitä, että jatkotyössä selvitetään mahdollisuudet vaihtoehtoisesta mallista muutoksen toteuttamiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon kaikki kunnallisverotuksen puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset. Tällöin täydennyksen määräksi tulee noin 2,8 mrd. euroa (vuoden 2005 taso). Vaihtoehtoisesti työryhmän tulee selvittää osittain tehtävää siirtoa. Työryhmä voi esittää myös vaiheittaista siirtoa. Työryhmän tulee tehdä siirtoa koskevat esityksensä siten, että ne toteutuvat voimaantulovuonna kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä. Työryhmän tulee ottaa lähtökohdaksi, että valtion maksettavaksi siirtyvää rahoituserää vastaava summa vähennetään kuntien käyttötalouden valtionosuuksista. Kuntien verotulopohjassa olevat erot on otettava huomioon. 2.1 Kunnallisveron täydennys Työryhmässä esillä olleet mallit Tässä kuntien rahoitusjärjestelmää arvioivassa jatkotyössä on ollut esillä lähinnä kaksi vaihtoehtoista tapaa siirtää kunnallisverotuksen vähennyksistä aiheutuvaa rasitusta kunnilta valtiolle. Näitä ovat jo edellisessä rahoitustyöryhmässä esillä ollut verotulojen täydennysmalli, jossa verovähennyksiä tai osaa niistä vastaava määrä maksettaisiin kunnille valtion määrärahana ja ns. tilitysmalli, jossa tarvittavat toimenpiteet verosaajien kesken toteutettaisiin verohallinnossa veronsaajien osuuksia verotuloista tilitettäessä. Molemmissa vaihtoehdoissa on lähdetty siitä, ettei veronmaksajien asema muutu. Kolmantena vaihtoehtona on ollut vähennysten aito siirtäminen verojärjestelmässä kunnallisverotuksesta valtionverotukseen. Tällainen muutos ei olisi käytännössä mahdollinen ilman, että siitä aiheutuisi huomattavia muutoksia verovelvollisten asemaan. Tämä johtuu vähennysjärjestelmälle asetetuista monista eri tavoitteista, jotka liittyvät mm. verokynnykseen ja työn kannustavuuden varmistamiseen. Tällainen uudistus siis 17

19 edellyttäisi tuloverojärjestelmän perusrakenteiden kokonaistarkastelua samaan tapaan kuin ns. kokonaisverouudistuksessa tai pääomaverouudistuksessa. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ei ole tämän hankkeen yhteydessä mahdollisuuksia. Työryhmän lähempään tarkasteluun jääneet kunnallisveron täydennysmalli ja tilitysmalli eivät eroa toisistaan taloudellisilta vaikutuksiltaan. Tältä kannalta ratkaisevaa on, kuinka suuri osa vähennyksistä otetaan tarkastelun piiriin. Keskustelun kohteeksi onkin jäänyt lähinnä se, miten nämä mallit toteuttavat perustuslain 83 :n edellyttämän budjettiperiaatteen ja voisiko tilitysmalli antaa täydennysmallia paremmat edellytykset mahdollisimman ajantasaisten tietojen käyttämiselle. Molemmissa malleissa valtion ja kuntien välinen kustannusneutraalisuus toteutettaisiin voimaantulovuonna vähentämällä kuntien valtionosuuksia täydennystä vastaavalla määrällä. Tämän jälkeen valtionosuusjärjestelmä ja kunnallisveron täydennys kehittyisivät toisistaan erillisinä. Jos niiden halutaan tavalla tai toisella tämän jälkeen seuraavan toisiaan, asiasta on tehtävä erillinen poliittinen päätös. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kunnallisveron täydennysmallia perustuslakiin perustuvien budjetin täydellisyys- ja bruttoperiaatteiden toteutumisen varmistamiseksi. Täydellisyysperiaatteen mukaan kaikki valtion tulot ja menot on otettava budjettiin ja bruttoperiaatteen mukaan ne on merkittävä toisistaan vähentämättöminä. Näillä periaatteilla suojataan eduskunnan budjettivaltaa. Mallissa olisi mahdollista käyttää mahdollisimman ajantasaisia tietoja käyttämällä ENJAK-järjestelmää eli ennakkoperinnässä kertyviä veroja koskevan jakojärjestelmän tietopohjaa. Vähennyksistä aiheutuva täydennys ja kullekin kunnalle kuuluva osuus siitä vahvistettaisiin verotuksen valmistumisen jälkeen tehtävissä tarkistuksissa. Kunnallisveron täydennysmallin kuvaus Kunnallisveron täydennysmallissa sen piirissä olevat verovähennykset luettaisiin verovelvollisten hyväksi entiseen tapaan. Heidän kannaltaan vähennykset voisivat pysyä joko ennallaan tai niihin voitaisiin tehdä muutoksia ilman, että kuntien veronsaajaasema tämän vuoksi muuttuisi. Veronmaksajilta kertyisi kunnille kuten tähänkin asti kunnallisverotuksen vähennyksillä vähennetty määrä. Valtion verokertymään uusi järjestelmä ei myöskään vaikuttaisi, vaan valtionverotuksen vähennykset tehtäisiin entiseen tapaan. Lisäksi molempien veronsaajien osuuksia pienentäisivät edelleen verosta tehtävät vähennykset niistä erikseen säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Kunnallisveron täydennysmallin piiriin voitaisiin valita periaatteessa joko kaikki tai haluttu osa kunnallisverotuksen vähennyksistä. Verojärjestelmän kannalta tarkastelun ulkopuolelle tulisi kuitenkin jättää ns. luonnolliset vähennykset, joilla pyritään toteuttamaan nettotulon verotuksen periaate. Valtion kustannusrasitukseksi siirtyvä erä voitaisiin laskea kunnittain ja se maksettaisiin kullekin kunnalle kunnallisveron täydennyksenä. Jokaisen kunnan saama erä määräytyisi sen oman veroprosentin mukaan. Näin ollen kunkin kunnan verokertymä olisi täsmälleen sama kuin jos vähennystä tai vähennyksiä ei lainkaan olisi myönnetty. Teknisesti kunnallisveron täydennys voitaisiin toteuttaa verojen tilitysjärjestelmän rinnalla, mutta kuitenkin sillä tavoin tilityksistä erillisenä, etteivät veronsaajien verotulot ja kunnallisveron täydennys sekoittuisi keskenään. Tämän tapaisia järjestelyjä on jo nyt käytössä matalapalkka- ja varustamotukijärjestelyissä. Kunnallisveron kuntakohtaisten täydennysten yhteismäärä olisi samalla pohja val- 18

20 tion vastaavalle menolle. Sitä varten otettaisiin käyttöön uusi menomomentti, josta kunnallisveron täydennys maksettaisiin. Tätä menoerää varten tarvittava laskentatyö voitaisiin kokonaisuudessaan hoitaa valtiovarainministeriössä ja verohallinnossa. Järjestelmässä pyrittäisiin käyttämään mahdollisimman ajantasaista tietoa. Lopulliset verotiedot saadaan kuitenkin vasta verotuksen valmistuttua eli verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Reaaliaikaisempaan tietoon päästäisiin käyttämällä ENJAKjärjestelmää eli soveltamalla kunnallisveron täydennykseen samoja periaatteita kuin jaettaessa ennakkoperinnässä kertyviä veroja eri veronsaajille. Tämä tarkoittaisi sitä, että veroperusteiden ja kunnan veroprosentin muutokset voitaisiin ottaa veronsaajaryhmittäin huomioon. Tämän arvion mukainen kunnallisveron täydennysten yhteismäärä otettaisiin kunkin vuoden budjettiin arviomäärärahaksi. Kuvio 1: Kunnallisveron täydennysmalli Arvio tehtäisiin verohallinnon ylläpitämän henkilöverotuksen suunnittelumallin eli HVS:n avulla. Mallin tarkkuus riittää veronsaajaryhmittäisten verotulo-osuuksien laskemiseen, mutta kuntakohtaiseen laskentaan mallin otos ei ole riittävä. Siten kunnittaiset prosenttiosuudet perustuisivat tiedossa oleviin päättyneen verotuksen tietoihin, kunnan tuloveroprosenttiin ja asukasluvun muutoksiin kuten nykyisin yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskennassa. Kunta saisi oman jako-osuutensa mukaisen osan sekä kertyvistä ennakkoveroista että budjettiin kunnallisveron täydennystä varten otetusta arviomäärärahasta. Verotulojen tilitysjärjestelmässä verot tilitetään veronsaajille joka kuukausi. Myös kunnallisveron täydennys voitaisiin tilittää kuukausittain. Lopullinen kunnallisveron täydennys vuodelta 2009 olisi mukaan otettavien, vuoden 2009 lopullisen verotuksen vähennysten mukaisesti laskettu määrä. Aiemmin ar- 19

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 379/2004 vp Maksujen periminen palveluiden laajuuden mukaan Eduskunnan puhemiehelle Yrjö ja Hanna -säätiön omistamissa ja Joensuun Rantakylässä sijaitsevissa Mäntypihan palvelutaloissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 589/2004 vp Linja-autoliikenteen toimintaedellytykset Eduskunnan puhemiehelle Viime vuonna bussiliikenteen matkustajamäärät vähenivät Linja-autoliiton ennakkotietojen mukaan 3,2 %.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 725/2013 vp Eläkeläisten palkansaajia ankarampi verotus Eduskunnan puhemiehelle Työeläke on ansiosidonnaista jatkopalkkaa, jota on käsiteltävä verotuksessa tasapuolisesti palkkatuloon

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 843/2013 vp Suomalaisen yksityiskoulun toiminnan jatkuvuus Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Espanjan Aurinkorannikolla on jo parinkymmenen vuoden ajan toiminut yksityinen suomalainen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 519/2003 vp Apteekkimaksun poistamisen vaikutukset pienille apteekeille Eduskunnan puhemiehelle Lääketaksa ja siihen liittyvä apteekkimaksujärjestelmä ovat pitäneet huolen siitä, että

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot