Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa"

Transkriptio

1 Nina Laakso Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta nuorten liikuntaohjelmasta

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 222 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2009

3 Sisällys Lähtökohdat Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat Selvityksen toteutus Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkymyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Liikettä ja laatua Ohjelman sisällöt ja nykyinen sopimusmalli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehityskaari sekä tulevaisuuden näkymät...25

4 4. Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen rooli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toimintarakenteessa Opetusministeriön rooli Nuoren Suomen rooli SLU:n aluejärjestöjen rooli Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n rooli Lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyössä Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Alueiden erilaisuus kapulana rattaissa Ohjelman suunnitteluprosessi Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hajautunut johtaminen Opetusministeriön edustajan näkemys ohjelman johtamisesta Nuoren Suomen haastateltavien näkemys ohjelman johtamisesta Toimijoiden väliset valtasuhteet Tarve nähdä, mitä oikeasti tehdään ja missä ohjelmarahoituksen muuttuminen tulosperusteiseksi Lääninhallitusten rooli ja yhteistyö Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa Yhteenveto Suositukset Lähteet

5 Lähtökohdat Tässä raportissa esitetään opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (LNLO). Raportti on osa laajempaa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa koskevaa seuranta- ja arviointityötä. Selvitystä varten on haastateltu viisi Nuori Suomi ry:ssä työskentelevää henkilöä. He ovat toimineet tiiviisti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman parissa ohjelman alkuajoista lähtien. Haastateltavilla on pitkäaikaista tietoa ja kokemusta Lasten ja nuorten liikuntaohjelman vaiheista: ohjelman kehittymisestä ja muutoksista sekä niiden vaikutuksista ja seurauksista ohjelmaan. Opetusministeriöstä haastateltiin yhtä liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Keskeisesti käsitellään Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittymistä, hajautunutta johtamista sekä ohjelmarahoitusta. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten liikkumista sekä kehittää uusia keinoja lasten ja nuorten liikuttamiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma nähtiin hyvin tarpeellisena. Haastateltavilla oli vankka käsitys siitä, että LNLO:lla on merkitystä ja vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla on päästy kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa moniulotteisesti paikallistasolta valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin asti. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyö nähdään merkityksellisenä tulevaisuudessakin se toimii linkkinä nuorisokulttuuriin sekä siinä tapahtuviin muutoksiin. Ohjelman avulla on mahdollisuus etsiä ja 5

6 kehittää toimintamalleja, joilla pysytään ajassa kiinni ja lähellä nuoria. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Ohjelma on monimutkainen eikä ole täysin dokumentoitu. Omat tulkintani perustuvat haastattelujen lisäksi siihen, että olen toiminut SLU:n aluejärjestössä lasten ja nuorten toimialalla vuosina , muun muassa LNLO:n alueellisena toteuttajana. SLU:n aluejärjestöissä toimivien lasten liikunnan kehittäjien haastattelujen perusteella tehty selvitys on julkaistu aiemmin. (Laakso, N. 2008: Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta.) 6

7 1. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 1990-luvun puolivälissä kiinnitettiin huomiota lasten koulupäivän jälkeiseen aikaan, iltapäiviin luvun alkupuolella koulujen kerhotoiminta oli lähes kokonaan tyrehtynyt laman seurauksena eikä korvaavaa toimintamuotoa ollut yleisesti tarjolla lapsille ja nuorille. Nuori Suomi ry käynnisti vuonna 1998 Liikkuva Iltapäivä -hankkeen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman ensimmäinen ohjelmakausi käynnistyi vuonna Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa toimivat yhdessä Opetusministeriön liikuntayksikkö, Nuori Suomi ry, lääninhallitusten liikuntatoimi sekä SLU:n aluejärjestöt. Vuosina jaettiin yhteensä euroa iltapäivätoiminnan järjestämiseen. (Eerola, Kuusela, Laine & Pöllänen 2008, 10). Ohjelmassa on painotettu ensimmäisistä vuosista alkaen iltapäivätoiminnan merkitystä sekä liikuntaa sen yhtenä sisältöosa-alueena. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toisen kauden alussa vuonna 2004 voimaan astuneen lain myötä luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta pääsi valtionavun piiriin (Laine & Hakamäki 2005, 7). Laki koskee peruskoulun luokkalaisia sekä erityisopetuksen piirissä olevia luokkalaisia. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kolmas vaihe käynnistyi vuoden 2008 alusta. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelman linjausta, jonka mukaisesti liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntapolitiikan painopisteenä 7

8 on mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen sekä päivittäisen liikunnan lisääminen. Tavoitteena on jatkaa ja syventää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista sekä saada ohjelman avulla uusia kuntien ja kansalaistoimijoiden kuntakoordinoituja yhteishankkeita erityisesti kasvukeskuksiin. Lisäksi tavoitteena on, että löydetään toimintamalleja, joissa eri toimijat voivat entistä paremmin tehdä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja liikunnan välillä. Uuden 3. ohjelmakauden sisällölliset painopisteet ovat: Seuratoiminnan laadun kehittäminen koulupäivän aikana tapahtuva liikunta varhaiskasvatus ja päivähoito. Ohjelmaan sisällytetään myös näiden toteutettavien toimenpiteiden arviointi. (www.minedu.fi) 1.1. Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Opetusministeriö painottaa liikunnan merkitystä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle sekä organisoidun liikunnan asemaa kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamisessa. Liikuntapolitiikalla vahvistetaan kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä liikuntajärjestöjen ja liikunnan koulutuskeskusten kanssa. Tukea suunnataan erityisesti kansalaistoimintaa, osallisuutta ja osaamista vahvistaville hankkeille. Hallitusohjelman mukaisesti painopiste on lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Tukea suunnataan mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen sekä päivittäiseen liikunnan lisäämiseen. (www.minedu.fi) 8

9 1.2. Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Järjestön tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi ry rahoittaa toimintansa omien palveluidensa myynnillä, yritysyhteistyöllä sekä opetusministeriön kautta tulevalla valtionavulla. Nuoren Suomen jäseninä on 54 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. (www.nuorisuomi.fi) 1.3. SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat SLU:n aluejärjestöt ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. SLU:n aluejärjestöjen jäseninä on valtakunnallisia liikuntajärjestöjä tai niiden alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä sekä muita maakunnallisia liikuntajärjestöjä ja yhteisöjä. SLU:n alueet toimivat liikunnan ja urheilun maakunnallisina kehittäjinä, kouluttajina, yhteistyötahoina sekä edunvalvojina yhteistyössä SLU ry:n ja toimialojen kanssa. SLU:n alueet tukevat etenkin liikunnan ja urheilun paikallisyksiköitä sekä kehittävät alueella yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa lasten ja nuorten liikuntaharrastusta sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa. SLU-alueet toimivat SLU:n jäsenjärjestöjen ja toimialueensa seurojen sekä toimialojen ja keskusyksikön välillä vuorovaikuttajana ja tuovat yhteistoimintaan alueellista yksilöllisyyttä ja omaleimaisuutta. SLU:n aluejärjestöt tuottavat jäsenjärjestöjen, paikallisyhdistysten ja kuntien tarvitsemia ja haluamia palveluja sekä tukevat alueella liikunnan kehittämishankkeita. Eri hankkeissa ne toimivat yhteistyössä esimerkiksi kuntien, maakuntien ja lääninhallitusten kanssa edistäen liikunnan ja urheilun kehittämistä. 9

10 2. Selvityksen toteutus R aportti Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä lasten ja Rnuorten liikuntaohjelmasta toteutettiin haastattelemalla puhelimitse viittä henkilöä Nuori Suomi ry:n henkilökunnasta ja yhtä opetusministeriön Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Haastattelija valitsi Nuoren Suomen henkilökunnasta tarkoituksen mukaisesti haastateltavaksi sekä organisaation johtoon kuuluvia että käytännön toteutuksesta vastaavia henkilöitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelurunko oli kaikille haastateltaville sama. Kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat. Tarkentavia lisäkysymyksiä tehtiin haastattelujen aikana haastattelurunkoon tai vastaajien nostamiin teemoihin liittyen. Puhelinhaastattelut kestivät 40 minuutista 1 tuntiin ja 10 minuuttiin. Yksi haastateltavista halusi haastattelurungon ennakolta luettavaksi. Haastateltavat vastasivat haastattelukysymyksiin asiatiedon pohjalta virallisemmin sekä välillä arvioivat näkemyksiään myös tunne- ja kokemuspohjalta: Mun näkemyksen mukaan..., Mä koen, että...,...en rohkenisi sanoa, että..., Minusta tuntuu, että... Lainauksista on poistettu tunnistettavuudet vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi. Selvityksen teksti lähetettiin haastateltaville luettavaksi ja tarkastettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavilla oli mahdollisuus vielä tarkentaa vastauksiaan, jos he kokivat sen tarpeelliseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman piiriin kuuluu muitakin osatekijöitä ja toimijoita. Tässä raportissa on keskitytty tarkastelemaan ohjelmaa ope- 10

11 tusministeriön, Nuoren Suomen, lääninhallitusten ja aluejärjestöjen muodostaman yhteistyökuvion pohjalta. 11

12 3. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta 3.1. Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? oli muutaman haastateltavan mielestä haastava kysymys, vaikka he ovat toimineet ohjelman parissa jo useiden vuosien ajan. Kyseessä on monin tavoin erityislaatuinen, muista valtionhallinnon rahoittamista ohjelmista poikkeava kokonaisuus. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma alkoi vuonna Se on opetusministeriön rahoittama lisäresurssi lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyöhön. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten fyysistä aktiivisuutta. Erityisesti tuli kehittää uusia innovaatioita lasten liikuttamiseksi. Järjestelmän tarkoituksena oli luoda valtakunnallinen, koko maan kattava ohjelma. Vuosittain jaettavan rahallisen resurssin tarkoituksena on jatkaa ja kehittää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista. Vuonna 2008 ilmentyneessä raportissa Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta usean raporttiin haastatellun lasten liikunnan kehittäjän mielestä LNLO on liian epämääräinen kokonaisuus ohjelmaa ei ole virallisesti kirjoitettu eikä sen sisältöä ole tarkemmin määritelty. Haastateltujen mielestä olisi tärkeää, että opetusministeriö laatisi selkeämmät linjaukset, mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on. 12

13 Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on tarkoituksellisesti muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeava ohjelmakokonaisuus. Se ei ole etukäteen rajattu paperille kirjoitettu ohjelma, eikä sillä ole tarkkaan määriteltyä alkua tai loppua. LNLO on tietoisesti jätetty avoimeksi, jotta ohjelmatyössä voidaan reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja kehittää ohjelmaa edelleen tai suunnata toimintaa uudelleen saatujen tuloksien pohjalta Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Selvitystä varten haastatellut henkilöt kuvailivat Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eri näkökulmista. Osa haastateltavista vastasi ohjelman näkökulmasta, osa hallinnollisesta, ja osa käytännön näkökulmasta. Haastateltavien eri näkökulmiin vaikuttivat heidän erilaiset roolinsa ja tehtävänsä ohjelman parissa. Opetusministeriön edustaja kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eräänlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle on koottu hallituskauden aikana tehtäviä lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä kokeiluja ja kehittämishankkeita. LNLO ei ole haastateltavan mukaan suoranaisesti kirjoitettu ohjelma vaan eräänlainen kokoelma suuntaviivoja, joiden pohjalta lähdetään etsimään aina kulloinkin oikea toimintatapa. Opetusministeriön vastaajan mukaan kriittisesti arvioiden Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ei ole sellainen ohjelma kuin valtionhallinnon ohjelmat perinteisesti ovat eli että ohjelmalla olisi alku ja loppu. LNLO on ollut ja sitä voidaan pitää nimenomaan lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen lisäresurssina, välineenä, jonka avulla on kyetty hakemaan uusia toimintamuotoja organisoidussa sekä kunnallisessa liikuntakentässä. Enemmän tämä on ollut sellainen kokeiluraha, jonka kanssa aika monia toimintoja on kyetty vakiinnuttamaan ja nopeammalla aikataululla, kuin mitä olisi ollut mahdollista pelkällä normaaliresurssien avulla. Että tässä mielessä ei 13

14 voi sanoa, että tämä on sellainen kiveen hakattu ohjelma, jota toteutetaan orjallisesti, vaan nimenomaan se on joustava, jossa pystytään tekemään muutosta sen myötä mitä ne tulokset näyttävät tai tulokset jättävät kertomatta. Nuoren Suomen haastateltavat edustavat sekä organisaation johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hallinnollisissa tehtävissä, että Lasten ja nuorten liikuntaohjelman käytännön suunnittelu- ja toteutustyötä tekeviä. Osa haastateltavista vastasi puhtaasti mitä LNLO on hallinnollisesti katsottuna ja osa myös ohjelman tarkoituksen pohjalta. Kaksi vastaajaa kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa käytännön eli ohjelman tarkoituksen näkökulmasta edistää lasten ja nuorten liikuntaa ja kolme muuta haastateltavaa kuvailivat LNLO:aa hallinnollisemmasta näkökulmasta käsin. Se on joukko toimenpiteitä, joita opetusministeriö rahoittaa tavoitteena lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, tai hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Tällainen ohjelmamaisuus nivoo osin toinen toisiinsa nämä toimenpiteet. Pidän sitä kohtuullisen löyhänä kokonaisuutena ja varmasti ohjelman yhdistäviä tekijöitä on arviointi. Yksi vastaaja koki LNLO:n olevan ensisijaisesti Nuoren Suomen ja opetusministeriön välinen sopimus toimenpiteistä, millä tavoin lasten ja nuorten liikuntaa edistetään. Aluejärjestöjen roolin hän näki LNLO:n yhteistyökuviossa niin, että sopimuksen asioista sovitaan sitten vielä yhdessä aluejärjestöjen kanssa. Yksi haastateltava kuvasi LNLO:aa valtavaksi yhteistyöprosessiksi. Eihän siinä kukaan yksin tee, vaan paljon tahoja tässä on ollut mukana tekemässä tätä. Kolme haastateltavaa kuvaili LNLO:aa ohjelmatyyppisenä kokonaisuutena. Hekään eivät pitäneet Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa tyypillisenä valtionhallinnon ohjelmana. On valtion hallinnon rahoitus ja toimenpideraami. Se on ohjelman kal- 14

15 tainen kokonaisuus, jossa hyvin keskeistä on, että se ohjelmatyyppisesti resursoi erilaisia kehittämishankkeita. Haastatteluissa korostettiin erityisesti ohjelman avulla saatuja lisäresursseja paikallistason toimintaan sekä ohjelmassa mukana toimiville organisaatioille. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla saatua mahdollisuutta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön pidettiin erittäin merkittävänä ohjelman onnistumisen tekijänä ja muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeavana positiivisena erona....tuet meille ja alueorganisaatioille on mahdollistaneet sen pitkäjänteisen kehittämistyön, joka on monesta muista ohjelmista ollut poikkeavaa tässä, eikä ole sidottu muutaman vuoden projekteihin, vaan jotain asiaa on voitu viedä sitkeästi eteenpäin. Se on ollut se paras osa Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Opetusministeriön edustaja kertasi vastauksessaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman synnyn ja sen sisällön muotoutumiseen vaikuttaneet tekijät. Hänen mukaansa Lasten ja nuorten liikuntaohjelman luomisen taustalla 1990-luvun loppupuolella nähdään kaksi päätekijää: lasten ja nuorten liikunnan merkityksen korostuminen ja halu sen esiin nostamiseen sekä 1990-luvulla alas ajetun koulujen kerhotoiminnan jälkeensä jättämä tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Opetusministeriön edustajan mukaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman lähtökohdat luotiin vuonna Siitä lähtien hallitusohjelmat ovat linjanneet niitä lähtökohtia siihen, että lasten ja nuorten liikuntaan on kiin- nitetty huomiota. Hallitusohjelmien linjaukset antoivat pohjan siihen, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja heidän kanssaan käytyjen keskustelujen pohjalta on syntynyt ohjelman sisältöä ohjaavia suuntaviivoja, joiden mukaan toimintaa on kehitetty ja viety eteenpäin. Opetusministeriön edustaja näki ohjelman luomisen taustalla vaikutta- 15

16 neen toisaalta myös 1990-luvun loppupuolen tilanne, jolloin kerhotoiminta ajettiin alas ja siitä syntyi tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Tämän tyhjiön täyttämiseksi nousi tarve kehittää alun perin juuri iltapäivätoimintaa ja koulujen kerhotoimintaa. Ohjelmaan tuli nopeasti mukaan myös lisänäkökulma, että seuroille, paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille pitäisi löytää erilaisia toimintatapoja kehittää lasten ja nuorten liikuntaa. Näistä alkutaipaleista liikuntaohjelma on laajentunut pitäen mukanaan lähiliikuntapaikat ja niiden suunnittelussa myös koulujen harrastetoiminta. Kerhotoiminnan tukeminen on noussut entistä vahvemmin myös muualta valtionhallinnon kautta (opetushallituksen uusi resursointi kerhotoimintaan vuonna 2008). LNLO:n sisällöllistä toimintaa on laajennettu päiväkoteihin ja kiinnitetty huomiota päiväkoti-ikäisten lasten liikuttamiseen. Opetusministeriön edustaja piti liikuntaa ja sen mahdollistamista osana lasten luonnollista arkea merkittävänä, koska On nähty myös se, että viipaloimalla eri ikäluokkiin tätä, eli eri ikäluokissa tapahtuva liikunta ei välttämättä saa aikaan sitä toivottua tavoitetta liikunnallisemmasta lapsesta, vaan se pitää olla elämäntapaan rakennettuna, heidän päivittäiseen toimintaympäristöön ja heidän päivittäiseen leikkimaailmaan Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman muuttumiseen ovat selkeämmin vaikuttaneet seuraavat tekijät: Ohjelmaan on resursoitu yhä enemmän rahaa ja sisältöosiot ovat vaihtuneet osan siirtyessä muun muassa valtionavun piiriin. Lasten ja nuorten liikunta on ollut poliitikkojen suosiossa, minkä ansiosta Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaankin on kanavoitu enemmän rahaa. Tämä on mahdollistanut ohjelman kehittämisen ja toiminnan laajentamisen entisestään. Ohjelman sisältöosioiden vaihtuvuuteen ovat vaikuttaneet osaltaan se, että osasta ohjelman alkuperäisistä 16

17 toiminnoista, esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminnasta on tullut lakisääteistä toimintaa. Tämä muutos on merkinnyt, että koululaisten iltapäivätoiminnan rahoitus tulee kunnille myönnetystä valtionosuudesta. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan on haettu uusia toimintaympäristöjä tai laajennettu toimintaympäristöä muualle sen vuoksi, että valtio ei voi tukea samaa toimintaa kahdesta eri rahoituslähteestä (päällekkäinen valtionapu). Opetusministeriön edustajan mukaan LNLO:ssa on nähty myös lisätarve tukitoiminnalle: Paikallisen seuratoiminnan tukeminen ei yksin pelkästään riitä, ellei lajiliitoissa tai liikunnan aluejärjestöissä ole myös tukea tälle toiminnalle samoin kuin koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Eräänä ohjelman lisäulottuvuutena opetusministeriön edustaja mainitsi lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeet. Myös joissakin kunnissa on käynnistynyt hankkeita, joilla on pyritty saamaan poikkihallinnollista yhteistyötä kunnallisella tasolla. Yhtenä tärkeänä LNLO:n kehittymiseen ja muuttumiseen vaikuttavana tekijänä opetusministeriön edustajan mainitsi ohjelman arviointityön: Toiminnan arviointi on äärimmäisen tärkeätä, eli että liikuntaohjelman yhteydessä tapahtuu arviointia niistä toimenpiteistä, joita ollaan tehty, koska sekin on osaltaan auttanut ohjelman suuntaamisessa sen toimintakauden aikana Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Opetusministeriön edustaja ja neljä Nuoren Suomen haastateltavaa piti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuutta hyvin merkittävänä: Pidän äärimmäisen tärkeänä., Erittäin tärkeänä, aivan ehdottoman tärkeänä., Ratkaiseva! ja Äärimmäisen tärkeä!. Yksi Nuoren Suomen vastaajista oli muiden vastaajien tavoin samaa mieltä mutta rajasi arvionsa LNLO:n tarpeellisuudesta tosi tärkeänä oman toimialansa näkökulmasta. Opetusministeriön edustaja arvioi LNLO:n tarpeellisuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä erityisesti ohjelman vahvan kehittävän 17

18 roolin näkökulmasta. Se on mahdollistanut sen semmoisen kehittävämmän roolin. Tai voisi sanoa, se on ainoa tapa, jolla on pystytty uusia innovaatioita tuomaan liikuntakulttuuriin nimenomaan lasten ja nuorten osalta. Hänen mukaansa ohjelman avulla on löydetty keinoja ja näkemyksiä, miten paikallista toimintaa voidaan sekä viedä koordinoidusti eteenpäin kuntatasolla että kehittää yksittäisten toimijoiden toimesta. Tästä on löytynyt uusia toimintatapoja monille toimijalle tätäkin kautta ja se pitää kehittämisotteen tässä mukana. Opetusministeriön edustajan mukaan usein järjestöjen saamat toiminta-avustukset, jotka tulevat järjestöille yleisavustuksina, ovat niin staattisia, että ne menevät hallinnollisten kustannusten kattamiseen, jolloin siitä jää hyvin vähän varsinaisen toiminnan tukemiseen. Ohjelman myötä ollaan saatu niitä pysyviä toimintamalleja ja pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa on voitu kehittää ja sarjatoimintaa, tällä tavoin monia eri ulottuvuuksia on ollut mahdollista toteuttaa nopeammin kuin normaalisti tässä pitkässä juoksussa toiminta-avustuksin olisi pystytty kehittämään. Ilman tätä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa kehittämistyötä ei olisi mahdollista tehdä. Kaikki Nuoren Suomen haastateltavat korostivat LNLO:ssa erityisesti pitkäjänteisen työn ja ohjelman myötä tulleiden lisäresurssien tärkeyttä. Muutama Nuoren Suomen haastateltavista palasi historiaan ja kertasi ohjelman alkutaivalta vuodesta 1999: ohjelma ja sen merkitys on ymmärrettävissä historiastaan käsin. Heidän mielestään juuri ohjelman syntytapa on oleellinen. Käynnistämistä sinänsä voidaan pitää merkittävänä tekona lasten ja nuorten liikunnan hyväksi. Valtion hallintoon saadaan uusi momentti, se on isojen poliittisten vääntöjen takana, ja että sehän on yksi asia tämän asian merkityksen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä tuolla päättäjätasolla. Se on ehkä isoin tulos mikä lähtövaiheessa saatiin, että tämmöinen lasten ja nuorten liikunnan edistämistyö otettiin tosissaan ja nousi tapetille. 18

19 3.6. Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Kaikki haastateltavat näkivät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustajalla sekä neljällä Nuoren Suomen haastatelluista oli vankka käsitys siitä, että ohjelmalla on ollut merkitystä lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Vastaajat pitivät ohjelmaa moniulotteisena sekä tulosten perusteella erittäin merkittävänä ja vaikuttavana. Yhden vastaajan mielestä ohjelmaa oli tosi vaikea arvioida tuolla tavalla, mutta hänkin piti ohjelmaa kuitenkin kokonaisuudessaan merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustaja luonnehti LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta moniulotteisena. Hänen mukaansa LNLO:lla on ollut suurta vaikuttavuutta muun muassa nykyään lakisääteisen iltapäivätoimintajärjestelmän luomisessa: Silloin, kun iltapäivätoiminnassa vuosituhannen vaihteessa oli mukana yli lasta liikunnallisissa iltapäiväkerhoissa, joka on suurin piirtein saman verran kuin on tällä hetkellä lakisääteisissä iltapäivätoiminnassa mukana. Sillä luotiin pohjaa siihen pysyvään järjestelmään, jota tänä päivänä on luokkalaisille on tarjolla. Lisäksi ohjelman avulla on toteutettu Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset päiväkoti-ikäisille sekä Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille lapsille. Ilman LNLO: aa edellä mainitut suositukset olisivat todennäköisesti jäänyt toteuttamatta tässä muodossa ja tällä aikataululla, jotka on nyt saatu tämän viimeisen kol- men vuoden aikana saatu aikaiseksi. Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman avulla on saatu myös lisäresursseja SLU:n aluejärjestöihin. Aluekehittäjien avulla lasten ja nuorten asemaa on kyetty vahvistamaan. Tämä alue on ollut aluejärjestöjen tuloskriteereissä alusta lähtien. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman yhtenä osa-alueena on myös seuratoiminnan kehittäminen. Tarkoitukseen on jaettu vuosittain noin euroa paikallisille seuroille lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen. Tukea on jaettu muun muassa ohjaamisen vahvistamiseen, koulutuk- 19

20 sen edistämiseen, ohjaajakoulutuksen kehittämiseen, paikallisen toiminnan kehittämiseen sekä muihin lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen toimenpiteisiin, joita on paikallisesti toteutettu useassa sadassa seurassa. Lisäksi ohjelman avulla on käynnistetty harrasteliikuntahankkeita. Näiden projektien lisäksi ohjelman avulla on kiinnitetty huomiota olosuhdetyöhön. Lähiliikuntapaikkojen, koulupihojen varustaminen on myös kyetty toteuttamaan ohjelman turvin paremmin kuin ilman LNLO:aa olisi voitu tehdä. Ohjelman avulla on pystytty opetusministeriön edustajan mukaan tekemään erilaisia kokeiluja ja testausta lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi myös kuntatasolla. Paikallisista kokeiluista hän mainitsi Turun, Porin ja Heinolan hankkeet hyvinä esimerkkeinä, joissa on kyetty tekemään poikkihallinnollisesti lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyötä. Elikkä tässä on ollut vaikuttavuutta aika monella eri ulottuvuudella, sen lisäksi tunnettuus lasten ja nuorten liikunnan tarpeista hallinnossa, sosiaalija terveysministeriössä, koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla opetushallituksessa ja kulttuuripolitiikan osastossa ministeriössä on varmasti vahvistunut. Aika kattava. Neljä Nuoren Suomen haastatelluista tarkasteli LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta hyvin samaan tapaan kuin opetusministeriön edustaja. Heidän vastauksissaan käsiteltiin ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta juuri iltapäivätoiminnan, seuratoiminnan, nuorten harrastetoiminnan ja olosuhdepuolella tehtyjen toimenpiteiden ja aikaansaannosten kautta. Lisäksi heidän vastauksissaan nousi esiin LNLO:n arviointi. Tulokset osoittavat konkreettisesti ohjelman merkityksen. Kyllä pidän niitä ohjelman avulla aikaan saatuja tuloksia ja vaikuttavuut- ta erittäin merkittävänä. Vastauksissa käsiteltiin myös LNLO:n vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla: On tehty toimenpiteitä [liikuntasuositukset], jotka puhuttaa ja vaikuttaa ihan käytännön tasolla päiväkodeissa ja kunnissa. Ja kun tänä vuonna tehtiin kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset, niin ne on puhuttanut 20

21 ja puhuttaa koko yhteiskuntaa. Tiedän lukuisasti hankkeita kunnissa, joissa on päädytty viemään niitä kategorisesti kouluihin. Yhden Nuoren Suomen haastateltavan mielestä se ohjelman vaikuttavuutta on syytä tarkastella suhteessa siihen käytettyyn rahaan. Ohjelmalla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Kuitenkin kun katsoo ensi vuoden liikuntabudjettia, niin tämä on rapiat kolme miljoonaa euroa, niin se on aivan minimaalinen raha tämän asian edistämiseen. Siihen nähden voidaan sanoa, että tämän [LNLO:n] vaikuttavuus on erittäin hyvä. Suomessa valtion rahoitus lasten ja nuorten liikuntaan on huomattavasti muita pohjoismaita pienempi. Urheiluseuratoiminta sekä muu liikunnan järjestäminen on hyvin pitkälti tukeutunut aina kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden varaan. Tämän myötä voidaan katsoa Suomessa liikuntaan suunnatun rahan panos tuotos-suhteen olevan korkea jo pie- nellä rahamäärällä urheiluseurat saa yllättävän paljon aikaiseksi. Yksi Nuoren Suomen haastateltavista käsitteli vastauksessaan LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta ohjelmassa toimivien tahojen sekä käyttäjien näkökulmasta. Hänen mielestään on hyvä, että ohjelmassa on tiivis taustajoukko, joka sopii mitä tehdään: Kyllä se tuo sellaista yhtenäisyyttä. Hänen mielestään on hyvä, että lasten ja nuorten liikunnan parissa toimii suurin piirtein ne samat tahot keiden puoleen voi kääntyä. Toimijoille olisi hyvin raskasta, jos kenttä olisi hyvin pirstaleinen lasten ja nuorten liikuntaan liittyvissä asioissa. Haastateltavien mielestä ohjelman avulla on pystytty luomaan uusia ja erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja saatu uusia tahoja mukaan järjestämään liikuntaa. Seuratoimintaa on pystytty entisestään monipuolistamaan lajiliittojen toiminnan kautta sekä seuratoiminnan kehittämistukien ansiosta. LNLO on mahdollistanut sinettiseuratoiminnan vahvan edistämisen. Harrasteliikunnan osalta työ on vielä alussa, mutta tilanne on kuitenkin viimeisten viiden vuoden aikana ehdottomasti parantunut. Pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa 21

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Kaarlo Laine (toim.) Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008

Kaarlo Laine (toim.) Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008 Kaarlo Laine (toim.) Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 215 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta

Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 233 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Turku liikkuu iloiten

Turku liikkuu iloiten Turku liikkuu iloiten 5.5.2015 Ilo kasvaa liikkuen seminaari Turussa Palvelupäällikkö Ulla Soukainen Turku, varhaiskasvatus ulla.soukainen@turku.fi Turun sanomien kolumni 28.4.2015 Kehitystrendit eivät

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Valon strategia 2013 2015

Valon strategia 2013 2015 Valon strategia 2013 2015 yhteinen tekeminen on kilpailuetumme rytminvaihdos innostava tulevaisuus kumppanuus yhdessä tekeminen Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Sisällys 1. Rytminvaihdoksella

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot