Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa"

Transkriptio

1 Nina Laakso Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta nuorten liikuntaohjelmasta

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 222 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2009

3 Sisällys Lähtökohdat Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat Selvityksen toteutus Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkymyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Liikettä ja laatua Ohjelman sisällöt ja nykyinen sopimusmalli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehityskaari sekä tulevaisuuden näkymät...25

4 4. Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen rooli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toimintarakenteessa Opetusministeriön rooli Nuoren Suomen rooli SLU:n aluejärjestöjen rooli Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n rooli Lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyössä Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Alueiden erilaisuus kapulana rattaissa Ohjelman suunnitteluprosessi Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hajautunut johtaminen Opetusministeriön edustajan näkemys ohjelman johtamisesta Nuoren Suomen haastateltavien näkemys ohjelman johtamisesta Toimijoiden väliset valtasuhteet Tarve nähdä, mitä oikeasti tehdään ja missä ohjelmarahoituksen muuttuminen tulosperusteiseksi Lääninhallitusten rooli ja yhteistyö Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa Yhteenveto Suositukset Lähteet

5 Lähtökohdat Tässä raportissa esitetään opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (LNLO). Raportti on osa laajempaa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa koskevaa seuranta- ja arviointityötä. Selvitystä varten on haastateltu viisi Nuori Suomi ry:ssä työskentelevää henkilöä. He ovat toimineet tiiviisti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman parissa ohjelman alkuajoista lähtien. Haastateltavilla on pitkäaikaista tietoa ja kokemusta Lasten ja nuorten liikuntaohjelman vaiheista: ohjelman kehittymisestä ja muutoksista sekä niiden vaikutuksista ja seurauksista ohjelmaan. Opetusministeriöstä haastateltiin yhtä liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Keskeisesti käsitellään Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittymistä, hajautunutta johtamista sekä ohjelmarahoitusta. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten liikkumista sekä kehittää uusia keinoja lasten ja nuorten liikuttamiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma nähtiin hyvin tarpeellisena. Haastateltavilla oli vankka käsitys siitä, että LNLO:lla on merkitystä ja vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla on päästy kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa moniulotteisesti paikallistasolta valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin asti. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyö nähdään merkityksellisenä tulevaisuudessakin se toimii linkkinä nuorisokulttuuriin sekä siinä tapahtuviin muutoksiin. Ohjelman avulla on mahdollisuus etsiä ja 5

6 kehittää toimintamalleja, joilla pysytään ajassa kiinni ja lähellä nuoria. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Ohjelma on monimutkainen eikä ole täysin dokumentoitu. Omat tulkintani perustuvat haastattelujen lisäksi siihen, että olen toiminut SLU:n aluejärjestössä lasten ja nuorten toimialalla vuosina , muun muassa LNLO:n alueellisena toteuttajana. SLU:n aluejärjestöissä toimivien lasten liikunnan kehittäjien haastattelujen perusteella tehty selvitys on julkaistu aiemmin. (Laakso, N. 2008: Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta.) 6

7 1. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 1990-luvun puolivälissä kiinnitettiin huomiota lasten koulupäivän jälkeiseen aikaan, iltapäiviin luvun alkupuolella koulujen kerhotoiminta oli lähes kokonaan tyrehtynyt laman seurauksena eikä korvaavaa toimintamuotoa ollut yleisesti tarjolla lapsille ja nuorille. Nuori Suomi ry käynnisti vuonna 1998 Liikkuva Iltapäivä -hankkeen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman ensimmäinen ohjelmakausi käynnistyi vuonna Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa toimivat yhdessä Opetusministeriön liikuntayksikkö, Nuori Suomi ry, lääninhallitusten liikuntatoimi sekä SLU:n aluejärjestöt. Vuosina jaettiin yhteensä euroa iltapäivätoiminnan järjestämiseen. (Eerola, Kuusela, Laine & Pöllänen 2008, 10). Ohjelmassa on painotettu ensimmäisistä vuosista alkaen iltapäivätoiminnan merkitystä sekä liikuntaa sen yhtenä sisältöosa-alueena. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toisen kauden alussa vuonna 2004 voimaan astuneen lain myötä luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta pääsi valtionavun piiriin (Laine & Hakamäki 2005, 7). Laki koskee peruskoulun luokkalaisia sekä erityisopetuksen piirissä olevia luokkalaisia. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kolmas vaihe käynnistyi vuoden 2008 alusta. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelman linjausta, jonka mukaisesti liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntapolitiikan painopisteenä 7

8 on mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen sekä päivittäisen liikunnan lisääminen. Tavoitteena on jatkaa ja syventää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista sekä saada ohjelman avulla uusia kuntien ja kansalaistoimijoiden kuntakoordinoituja yhteishankkeita erityisesti kasvukeskuksiin. Lisäksi tavoitteena on, että löydetään toimintamalleja, joissa eri toimijat voivat entistä paremmin tehdä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja liikunnan välillä. Uuden 3. ohjelmakauden sisällölliset painopisteet ovat: Seuratoiminnan laadun kehittäminen koulupäivän aikana tapahtuva liikunta varhaiskasvatus ja päivähoito. Ohjelmaan sisällytetään myös näiden toteutettavien toimenpiteiden arviointi. (www.minedu.fi) 1.1. Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Opetusministeriö painottaa liikunnan merkitystä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle sekä organisoidun liikunnan asemaa kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamisessa. Liikuntapolitiikalla vahvistetaan kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä liikuntajärjestöjen ja liikunnan koulutuskeskusten kanssa. Tukea suunnataan erityisesti kansalaistoimintaa, osallisuutta ja osaamista vahvistaville hankkeille. Hallitusohjelman mukaisesti painopiste on lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Tukea suunnataan mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen sekä päivittäiseen liikunnan lisäämiseen. (www.minedu.fi) 8

9 1.2. Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Järjestön tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi ry rahoittaa toimintansa omien palveluidensa myynnillä, yritysyhteistyöllä sekä opetusministeriön kautta tulevalla valtionavulla. Nuoren Suomen jäseninä on 54 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. (www.nuorisuomi.fi) 1.3. SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat SLU:n aluejärjestöt ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. SLU:n aluejärjestöjen jäseninä on valtakunnallisia liikuntajärjestöjä tai niiden alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä sekä muita maakunnallisia liikuntajärjestöjä ja yhteisöjä. SLU:n alueet toimivat liikunnan ja urheilun maakunnallisina kehittäjinä, kouluttajina, yhteistyötahoina sekä edunvalvojina yhteistyössä SLU ry:n ja toimialojen kanssa. SLU:n alueet tukevat etenkin liikunnan ja urheilun paikallisyksiköitä sekä kehittävät alueella yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa lasten ja nuorten liikuntaharrastusta sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa. SLU-alueet toimivat SLU:n jäsenjärjestöjen ja toimialueensa seurojen sekä toimialojen ja keskusyksikön välillä vuorovaikuttajana ja tuovat yhteistoimintaan alueellista yksilöllisyyttä ja omaleimaisuutta. SLU:n aluejärjestöt tuottavat jäsenjärjestöjen, paikallisyhdistysten ja kuntien tarvitsemia ja haluamia palveluja sekä tukevat alueella liikunnan kehittämishankkeita. Eri hankkeissa ne toimivat yhteistyössä esimerkiksi kuntien, maakuntien ja lääninhallitusten kanssa edistäen liikunnan ja urheilun kehittämistä. 9

10 2. Selvityksen toteutus R aportti Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä lasten ja Rnuorten liikuntaohjelmasta toteutettiin haastattelemalla puhelimitse viittä henkilöä Nuori Suomi ry:n henkilökunnasta ja yhtä opetusministeriön Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Haastattelija valitsi Nuoren Suomen henkilökunnasta tarkoituksen mukaisesti haastateltavaksi sekä organisaation johtoon kuuluvia että käytännön toteutuksesta vastaavia henkilöitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelurunko oli kaikille haastateltaville sama. Kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat. Tarkentavia lisäkysymyksiä tehtiin haastattelujen aikana haastattelurunkoon tai vastaajien nostamiin teemoihin liittyen. Puhelinhaastattelut kestivät 40 minuutista 1 tuntiin ja 10 minuuttiin. Yksi haastateltavista halusi haastattelurungon ennakolta luettavaksi. Haastateltavat vastasivat haastattelukysymyksiin asiatiedon pohjalta virallisemmin sekä välillä arvioivat näkemyksiään myös tunne- ja kokemuspohjalta: Mun näkemyksen mukaan..., Mä koen, että...,...en rohkenisi sanoa, että..., Minusta tuntuu, että... Lainauksista on poistettu tunnistettavuudet vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi. Selvityksen teksti lähetettiin haastateltaville luettavaksi ja tarkastettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavilla oli mahdollisuus vielä tarkentaa vastauksiaan, jos he kokivat sen tarpeelliseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman piiriin kuuluu muitakin osatekijöitä ja toimijoita. Tässä raportissa on keskitytty tarkastelemaan ohjelmaa ope- 10

11 tusministeriön, Nuoren Suomen, lääninhallitusten ja aluejärjestöjen muodostaman yhteistyökuvion pohjalta. 11

12 3. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta 3.1. Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? oli muutaman haastateltavan mielestä haastava kysymys, vaikka he ovat toimineet ohjelman parissa jo useiden vuosien ajan. Kyseessä on monin tavoin erityislaatuinen, muista valtionhallinnon rahoittamista ohjelmista poikkeava kokonaisuus. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma alkoi vuonna Se on opetusministeriön rahoittama lisäresurssi lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyöhön. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten fyysistä aktiivisuutta. Erityisesti tuli kehittää uusia innovaatioita lasten liikuttamiseksi. Järjestelmän tarkoituksena oli luoda valtakunnallinen, koko maan kattava ohjelma. Vuosittain jaettavan rahallisen resurssin tarkoituksena on jatkaa ja kehittää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista. Vuonna 2008 ilmentyneessä raportissa Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta usean raporttiin haastatellun lasten liikunnan kehittäjän mielestä LNLO on liian epämääräinen kokonaisuus ohjelmaa ei ole virallisesti kirjoitettu eikä sen sisältöä ole tarkemmin määritelty. Haastateltujen mielestä olisi tärkeää, että opetusministeriö laatisi selkeämmät linjaukset, mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on. 12

13 Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on tarkoituksellisesti muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeava ohjelmakokonaisuus. Se ei ole etukäteen rajattu paperille kirjoitettu ohjelma, eikä sillä ole tarkkaan määriteltyä alkua tai loppua. LNLO on tietoisesti jätetty avoimeksi, jotta ohjelmatyössä voidaan reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja kehittää ohjelmaa edelleen tai suunnata toimintaa uudelleen saatujen tuloksien pohjalta Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Selvitystä varten haastatellut henkilöt kuvailivat Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eri näkökulmista. Osa haastateltavista vastasi ohjelman näkökulmasta, osa hallinnollisesta, ja osa käytännön näkökulmasta. Haastateltavien eri näkökulmiin vaikuttivat heidän erilaiset roolinsa ja tehtävänsä ohjelman parissa. Opetusministeriön edustaja kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eräänlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle on koottu hallituskauden aikana tehtäviä lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä kokeiluja ja kehittämishankkeita. LNLO ei ole haastateltavan mukaan suoranaisesti kirjoitettu ohjelma vaan eräänlainen kokoelma suuntaviivoja, joiden pohjalta lähdetään etsimään aina kulloinkin oikea toimintatapa. Opetusministeriön vastaajan mukaan kriittisesti arvioiden Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ei ole sellainen ohjelma kuin valtionhallinnon ohjelmat perinteisesti ovat eli että ohjelmalla olisi alku ja loppu. LNLO on ollut ja sitä voidaan pitää nimenomaan lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen lisäresurssina, välineenä, jonka avulla on kyetty hakemaan uusia toimintamuotoja organisoidussa sekä kunnallisessa liikuntakentässä. Enemmän tämä on ollut sellainen kokeiluraha, jonka kanssa aika monia toimintoja on kyetty vakiinnuttamaan ja nopeammalla aikataululla, kuin mitä olisi ollut mahdollista pelkällä normaaliresurssien avulla. Että tässä mielessä ei 13

14 voi sanoa, että tämä on sellainen kiveen hakattu ohjelma, jota toteutetaan orjallisesti, vaan nimenomaan se on joustava, jossa pystytään tekemään muutosta sen myötä mitä ne tulokset näyttävät tai tulokset jättävät kertomatta. Nuoren Suomen haastateltavat edustavat sekä organisaation johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hallinnollisissa tehtävissä, että Lasten ja nuorten liikuntaohjelman käytännön suunnittelu- ja toteutustyötä tekeviä. Osa haastateltavista vastasi puhtaasti mitä LNLO on hallinnollisesti katsottuna ja osa myös ohjelman tarkoituksen pohjalta. Kaksi vastaajaa kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa käytännön eli ohjelman tarkoituksen näkökulmasta edistää lasten ja nuorten liikuntaa ja kolme muuta haastateltavaa kuvailivat LNLO:aa hallinnollisemmasta näkökulmasta käsin. Se on joukko toimenpiteitä, joita opetusministeriö rahoittaa tavoitteena lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, tai hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Tällainen ohjelmamaisuus nivoo osin toinen toisiinsa nämä toimenpiteet. Pidän sitä kohtuullisen löyhänä kokonaisuutena ja varmasti ohjelman yhdistäviä tekijöitä on arviointi. Yksi vastaaja koki LNLO:n olevan ensisijaisesti Nuoren Suomen ja opetusministeriön välinen sopimus toimenpiteistä, millä tavoin lasten ja nuorten liikuntaa edistetään. Aluejärjestöjen roolin hän näki LNLO:n yhteistyökuviossa niin, että sopimuksen asioista sovitaan sitten vielä yhdessä aluejärjestöjen kanssa. Yksi haastateltava kuvasi LNLO:aa valtavaksi yhteistyöprosessiksi. Eihän siinä kukaan yksin tee, vaan paljon tahoja tässä on ollut mukana tekemässä tätä. Kolme haastateltavaa kuvaili LNLO:aa ohjelmatyyppisenä kokonaisuutena. Hekään eivät pitäneet Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa tyypillisenä valtionhallinnon ohjelmana. On valtion hallinnon rahoitus ja toimenpideraami. Se on ohjelman kal- 14

15 tainen kokonaisuus, jossa hyvin keskeistä on, että se ohjelmatyyppisesti resursoi erilaisia kehittämishankkeita. Haastatteluissa korostettiin erityisesti ohjelman avulla saatuja lisäresursseja paikallistason toimintaan sekä ohjelmassa mukana toimiville organisaatioille. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla saatua mahdollisuutta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön pidettiin erittäin merkittävänä ohjelman onnistumisen tekijänä ja muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeavana positiivisena erona....tuet meille ja alueorganisaatioille on mahdollistaneet sen pitkäjänteisen kehittämistyön, joka on monesta muista ohjelmista ollut poikkeavaa tässä, eikä ole sidottu muutaman vuoden projekteihin, vaan jotain asiaa on voitu viedä sitkeästi eteenpäin. Se on ollut se paras osa Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Opetusministeriön edustaja kertasi vastauksessaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman synnyn ja sen sisällön muotoutumiseen vaikuttaneet tekijät. Hänen mukaansa Lasten ja nuorten liikuntaohjelman luomisen taustalla 1990-luvun loppupuolella nähdään kaksi päätekijää: lasten ja nuorten liikunnan merkityksen korostuminen ja halu sen esiin nostamiseen sekä 1990-luvulla alas ajetun koulujen kerhotoiminnan jälkeensä jättämä tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Opetusministeriön edustajan mukaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman lähtökohdat luotiin vuonna Siitä lähtien hallitusohjelmat ovat linjanneet niitä lähtökohtia siihen, että lasten ja nuorten liikuntaan on kiin- nitetty huomiota. Hallitusohjelmien linjaukset antoivat pohjan siihen, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja heidän kanssaan käytyjen keskustelujen pohjalta on syntynyt ohjelman sisältöä ohjaavia suuntaviivoja, joiden mukaan toimintaa on kehitetty ja viety eteenpäin. Opetusministeriön edustaja näki ohjelman luomisen taustalla vaikutta- 15

16 neen toisaalta myös 1990-luvun loppupuolen tilanne, jolloin kerhotoiminta ajettiin alas ja siitä syntyi tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Tämän tyhjiön täyttämiseksi nousi tarve kehittää alun perin juuri iltapäivätoimintaa ja koulujen kerhotoimintaa. Ohjelmaan tuli nopeasti mukaan myös lisänäkökulma, että seuroille, paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille pitäisi löytää erilaisia toimintatapoja kehittää lasten ja nuorten liikuntaa. Näistä alkutaipaleista liikuntaohjelma on laajentunut pitäen mukanaan lähiliikuntapaikat ja niiden suunnittelussa myös koulujen harrastetoiminta. Kerhotoiminnan tukeminen on noussut entistä vahvemmin myös muualta valtionhallinnon kautta (opetushallituksen uusi resursointi kerhotoimintaan vuonna 2008). LNLO:n sisällöllistä toimintaa on laajennettu päiväkoteihin ja kiinnitetty huomiota päiväkoti-ikäisten lasten liikuttamiseen. Opetusministeriön edustaja piti liikuntaa ja sen mahdollistamista osana lasten luonnollista arkea merkittävänä, koska On nähty myös se, että viipaloimalla eri ikäluokkiin tätä, eli eri ikäluokissa tapahtuva liikunta ei välttämättä saa aikaan sitä toivottua tavoitetta liikunnallisemmasta lapsesta, vaan se pitää olla elämäntapaan rakennettuna, heidän päivittäiseen toimintaympäristöön ja heidän päivittäiseen leikkimaailmaan Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman muuttumiseen ovat selkeämmin vaikuttaneet seuraavat tekijät: Ohjelmaan on resursoitu yhä enemmän rahaa ja sisältöosiot ovat vaihtuneet osan siirtyessä muun muassa valtionavun piiriin. Lasten ja nuorten liikunta on ollut poliitikkojen suosiossa, minkä ansiosta Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaankin on kanavoitu enemmän rahaa. Tämä on mahdollistanut ohjelman kehittämisen ja toiminnan laajentamisen entisestään. Ohjelman sisältöosioiden vaihtuvuuteen ovat vaikuttaneet osaltaan se, että osasta ohjelman alkuperäisistä 16

17 toiminnoista, esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminnasta on tullut lakisääteistä toimintaa. Tämä muutos on merkinnyt, että koululaisten iltapäivätoiminnan rahoitus tulee kunnille myönnetystä valtionosuudesta. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan on haettu uusia toimintaympäristöjä tai laajennettu toimintaympäristöä muualle sen vuoksi, että valtio ei voi tukea samaa toimintaa kahdesta eri rahoituslähteestä (päällekkäinen valtionapu). Opetusministeriön edustajan mukaan LNLO:ssa on nähty myös lisätarve tukitoiminnalle: Paikallisen seuratoiminnan tukeminen ei yksin pelkästään riitä, ellei lajiliitoissa tai liikunnan aluejärjestöissä ole myös tukea tälle toiminnalle samoin kuin koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Eräänä ohjelman lisäulottuvuutena opetusministeriön edustaja mainitsi lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeet. Myös joissakin kunnissa on käynnistynyt hankkeita, joilla on pyritty saamaan poikkihallinnollista yhteistyötä kunnallisella tasolla. Yhtenä tärkeänä LNLO:n kehittymiseen ja muuttumiseen vaikuttavana tekijänä opetusministeriön edustajan mainitsi ohjelman arviointityön: Toiminnan arviointi on äärimmäisen tärkeätä, eli että liikuntaohjelman yhteydessä tapahtuu arviointia niistä toimenpiteistä, joita ollaan tehty, koska sekin on osaltaan auttanut ohjelman suuntaamisessa sen toimintakauden aikana Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Opetusministeriön edustaja ja neljä Nuoren Suomen haastateltavaa piti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuutta hyvin merkittävänä: Pidän äärimmäisen tärkeänä., Erittäin tärkeänä, aivan ehdottoman tärkeänä., Ratkaiseva! ja Äärimmäisen tärkeä!. Yksi Nuoren Suomen vastaajista oli muiden vastaajien tavoin samaa mieltä mutta rajasi arvionsa LNLO:n tarpeellisuudesta tosi tärkeänä oman toimialansa näkökulmasta. Opetusministeriön edustaja arvioi LNLO:n tarpeellisuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä erityisesti ohjelman vahvan kehittävän 17

18 roolin näkökulmasta. Se on mahdollistanut sen semmoisen kehittävämmän roolin. Tai voisi sanoa, se on ainoa tapa, jolla on pystytty uusia innovaatioita tuomaan liikuntakulttuuriin nimenomaan lasten ja nuorten osalta. Hänen mukaansa ohjelman avulla on löydetty keinoja ja näkemyksiä, miten paikallista toimintaa voidaan sekä viedä koordinoidusti eteenpäin kuntatasolla että kehittää yksittäisten toimijoiden toimesta. Tästä on löytynyt uusia toimintatapoja monille toimijalle tätäkin kautta ja se pitää kehittämisotteen tässä mukana. Opetusministeriön edustajan mukaan usein järjestöjen saamat toiminta-avustukset, jotka tulevat järjestöille yleisavustuksina, ovat niin staattisia, että ne menevät hallinnollisten kustannusten kattamiseen, jolloin siitä jää hyvin vähän varsinaisen toiminnan tukemiseen. Ohjelman myötä ollaan saatu niitä pysyviä toimintamalleja ja pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa on voitu kehittää ja sarjatoimintaa, tällä tavoin monia eri ulottuvuuksia on ollut mahdollista toteuttaa nopeammin kuin normaalisti tässä pitkässä juoksussa toiminta-avustuksin olisi pystytty kehittämään. Ilman tätä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa kehittämistyötä ei olisi mahdollista tehdä. Kaikki Nuoren Suomen haastateltavat korostivat LNLO:ssa erityisesti pitkäjänteisen työn ja ohjelman myötä tulleiden lisäresurssien tärkeyttä. Muutama Nuoren Suomen haastateltavista palasi historiaan ja kertasi ohjelman alkutaivalta vuodesta 1999: ohjelma ja sen merkitys on ymmärrettävissä historiastaan käsin. Heidän mielestään juuri ohjelman syntytapa on oleellinen. Käynnistämistä sinänsä voidaan pitää merkittävänä tekona lasten ja nuorten liikunnan hyväksi. Valtion hallintoon saadaan uusi momentti, se on isojen poliittisten vääntöjen takana, ja että sehän on yksi asia tämän asian merkityksen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä tuolla päättäjätasolla. Se on ehkä isoin tulos mikä lähtövaiheessa saatiin, että tämmöinen lasten ja nuorten liikunnan edistämistyö otettiin tosissaan ja nousi tapetille. 18

19 3.6. Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Kaikki haastateltavat näkivät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustajalla sekä neljällä Nuoren Suomen haastatelluista oli vankka käsitys siitä, että ohjelmalla on ollut merkitystä lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Vastaajat pitivät ohjelmaa moniulotteisena sekä tulosten perusteella erittäin merkittävänä ja vaikuttavana. Yhden vastaajan mielestä ohjelmaa oli tosi vaikea arvioida tuolla tavalla, mutta hänkin piti ohjelmaa kuitenkin kokonaisuudessaan merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustaja luonnehti LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta moniulotteisena. Hänen mukaansa LNLO:lla on ollut suurta vaikuttavuutta muun muassa nykyään lakisääteisen iltapäivätoimintajärjestelmän luomisessa: Silloin, kun iltapäivätoiminnassa vuosituhannen vaihteessa oli mukana yli lasta liikunnallisissa iltapäiväkerhoissa, joka on suurin piirtein saman verran kuin on tällä hetkellä lakisääteisissä iltapäivätoiminnassa mukana. Sillä luotiin pohjaa siihen pysyvään järjestelmään, jota tänä päivänä on luokkalaisille on tarjolla. Lisäksi ohjelman avulla on toteutettu Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset päiväkoti-ikäisille sekä Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille lapsille. Ilman LNLO: aa edellä mainitut suositukset olisivat todennäköisesti jäänyt toteuttamatta tässä muodossa ja tällä aikataululla, jotka on nyt saatu tämän viimeisen kol- men vuoden aikana saatu aikaiseksi. Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman avulla on saatu myös lisäresursseja SLU:n aluejärjestöihin. Aluekehittäjien avulla lasten ja nuorten asemaa on kyetty vahvistamaan. Tämä alue on ollut aluejärjestöjen tuloskriteereissä alusta lähtien. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman yhtenä osa-alueena on myös seuratoiminnan kehittäminen. Tarkoitukseen on jaettu vuosittain noin euroa paikallisille seuroille lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen. Tukea on jaettu muun muassa ohjaamisen vahvistamiseen, koulutuk- 19

20 sen edistämiseen, ohjaajakoulutuksen kehittämiseen, paikallisen toiminnan kehittämiseen sekä muihin lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen toimenpiteisiin, joita on paikallisesti toteutettu useassa sadassa seurassa. Lisäksi ohjelman avulla on käynnistetty harrasteliikuntahankkeita. Näiden projektien lisäksi ohjelman avulla on kiinnitetty huomiota olosuhdetyöhön. Lähiliikuntapaikkojen, koulupihojen varustaminen on myös kyetty toteuttamaan ohjelman turvin paremmin kuin ilman LNLO:aa olisi voitu tehdä. Ohjelman avulla on pystytty opetusministeriön edustajan mukaan tekemään erilaisia kokeiluja ja testausta lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi myös kuntatasolla. Paikallisista kokeiluista hän mainitsi Turun, Porin ja Heinolan hankkeet hyvinä esimerkkeinä, joissa on kyetty tekemään poikkihallinnollisesti lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyötä. Elikkä tässä on ollut vaikuttavuutta aika monella eri ulottuvuudella, sen lisäksi tunnettuus lasten ja nuorten liikunnan tarpeista hallinnossa, sosiaalija terveysministeriössä, koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla opetushallituksessa ja kulttuuripolitiikan osastossa ministeriössä on varmasti vahvistunut. Aika kattava. Neljä Nuoren Suomen haastatelluista tarkasteli LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta hyvin samaan tapaan kuin opetusministeriön edustaja. Heidän vastauksissaan käsiteltiin ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta juuri iltapäivätoiminnan, seuratoiminnan, nuorten harrastetoiminnan ja olosuhdepuolella tehtyjen toimenpiteiden ja aikaansaannosten kautta. Lisäksi heidän vastauksissaan nousi esiin LNLO:n arviointi. Tulokset osoittavat konkreettisesti ohjelman merkityksen. Kyllä pidän niitä ohjelman avulla aikaan saatuja tuloksia ja vaikuttavuut- ta erittäin merkittävänä. Vastauksissa käsiteltiin myös LNLO:n vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla: On tehty toimenpiteitä [liikuntasuositukset], jotka puhuttaa ja vaikuttaa ihan käytännön tasolla päiväkodeissa ja kunnissa. Ja kun tänä vuonna tehtiin kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset, niin ne on puhuttanut 20

21 ja puhuttaa koko yhteiskuntaa. Tiedän lukuisasti hankkeita kunnissa, joissa on päädytty viemään niitä kategorisesti kouluihin. Yhden Nuoren Suomen haastateltavan mielestä se ohjelman vaikuttavuutta on syytä tarkastella suhteessa siihen käytettyyn rahaan. Ohjelmalla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Kuitenkin kun katsoo ensi vuoden liikuntabudjettia, niin tämä on rapiat kolme miljoonaa euroa, niin se on aivan minimaalinen raha tämän asian edistämiseen. Siihen nähden voidaan sanoa, että tämän [LNLO:n] vaikuttavuus on erittäin hyvä. Suomessa valtion rahoitus lasten ja nuorten liikuntaan on huomattavasti muita pohjoismaita pienempi. Urheiluseuratoiminta sekä muu liikunnan järjestäminen on hyvin pitkälti tukeutunut aina kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden varaan. Tämän myötä voidaan katsoa Suomessa liikuntaan suunnatun rahan panos tuotos-suhteen olevan korkea jo pie- nellä rahamäärällä urheiluseurat saa yllättävän paljon aikaiseksi. Yksi Nuoren Suomen haastateltavista käsitteli vastauksessaan LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta ohjelmassa toimivien tahojen sekä käyttäjien näkökulmasta. Hänen mielestään on hyvä, että ohjelmassa on tiivis taustajoukko, joka sopii mitä tehdään: Kyllä se tuo sellaista yhtenäisyyttä. Hänen mielestään on hyvä, että lasten ja nuorten liikunnan parissa toimii suurin piirtein ne samat tahot keiden puoleen voi kääntyä. Toimijoille olisi hyvin raskasta, jos kenttä olisi hyvin pirstaleinen lasten ja nuorten liikuntaan liittyvissä asioissa. Haastateltavien mielestä ohjelman avulla on pystytty luomaan uusia ja erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja saatu uusia tahoja mukaan järjestämään liikuntaa. Seuratoimintaa on pystytty entisestään monipuolistamaan lajiliittojen toiminnan kautta sekä seuratoiminnan kehittämistukien ansiosta. LNLO on mahdollistanut sinettiseuratoiminnan vahvan edistämisen. Harrasteliikunnan osalta työ on vielä alussa, mutta tilanne on kuitenkin viimeisten viiden vuoden aikana ehdottomasti parantunut. Pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa 21

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot