Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa
|
|
- Arttu Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nina Laakso Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta nuorten liikuntaohjelmasta
2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 222 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2009
3 Sisällys Lähtökohdat Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat Selvityksen toteutus Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkymyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Liikettä ja laatua Ohjelman sisällöt ja nykyinen sopimusmalli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehityskaari sekä tulevaisuuden näkymät...25
4 4. Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen rooli Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toimintarakenteessa Opetusministeriön rooli Nuoren Suomen rooli SLU:n aluejärjestöjen rooli Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n rooli Lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyössä Opetusministeriön, Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Nuoren Suomen ja SLU:n aluejärjestöjen välinen yhteistyö Alueiden erilaisuus kapulana rattaissa Ohjelman suunnitteluprosessi Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hajautunut johtaminen Opetusministeriön edustajan näkemys ohjelman johtamisesta Nuoren Suomen haastateltavien näkemys ohjelman johtamisesta Toimijoiden väliset valtasuhteet Tarve nähdä, mitä oikeasti tehdään ja missä ohjelmarahoituksen muuttuminen tulosperusteiseksi Lääninhallitusten rooli ja yhteistyö Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa Yhteenveto Suositukset Lähteet
5 Lähtökohdat Tässä raportissa esitetään opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (LNLO). Raportti on osa laajempaa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa koskevaa seuranta- ja arviointityötä. Selvitystä varten on haastateltu viisi Nuori Suomi ry:ssä työskentelevää henkilöä. He ovat toimineet tiiviisti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman parissa ohjelman alkuajoista lähtien. Haastateltavilla on pitkäaikaista tietoa ja kokemusta Lasten ja nuorten liikuntaohjelman vaiheista: ohjelman kehittymisestä ja muutoksista sekä niiden vaikutuksista ja seurauksista ohjelmaan. Opetusministeriöstä haastateltiin yhtä liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Keskeisesti käsitellään Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittymistä, hajautunutta johtamista sekä ohjelmarahoitusta. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten liikkumista sekä kehittää uusia keinoja lasten ja nuorten liikuttamiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma nähtiin hyvin tarpeellisena. Haastateltavilla oli vankka käsitys siitä, että LNLO:lla on merkitystä ja vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla on päästy kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa moniulotteisesti paikallistasolta valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin asti. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyö nähdään merkityksellisenä tulevaisuudessakin se toimii linkkinä nuorisokulttuuriin sekä siinä tapahtuviin muutoksiin. Ohjelman avulla on mahdollisuus etsiä ja 5
6 kehittää toimintamalleja, joilla pysytään ajassa kiinni ja lähellä nuoria. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Ohjelma on monimutkainen eikä ole täysin dokumentoitu. Omat tulkintani perustuvat haastattelujen lisäksi siihen, että olen toiminut SLU:n aluejärjestössä lasten ja nuorten toimialalla vuosina , muun muassa LNLO:n alueellisena toteuttajana. SLU:n aluejärjestöissä toimivien lasten liikunnan kehittäjien haastattelujen perusteella tehty selvitys on julkaistu aiemmin. (Laakso, N. 2008: Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta.) 6
7 1. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 1990-luvun puolivälissä kiinnitettiin huomiota lasten koulupäivän jälkeiseen aikaan, iltapäiviin luvun alkupuolella koulujen kerhotoiminta oli lähes kokonaan tyrehtynyt laman seurauksena eikä korvaavaa toimintamuotoa ollut yleisesti tarjolla lapsille ja nuorille. Nuori Suomi ry käynnisti vuonna 1998 Liikkuva Iltapäivä -hankkeen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman ensimmäinen ohjelmakausi käynnistyi vuonna Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa toimivat yhdessä Opetusministeriön liikuntayksikkö, Nuori Suomi ry, lääninhallitusten liikuntatoimi sekä SLU:n aluejärjestöt. Vuosina jaettiin yhteensä euroa iltapäivätoiminnan järjestämiseen. (Eerola, Kuusela, Laine & Pöllänen 2008, 10). Ohjelmassa on painotettu ensimmäisistä vuosista alkaen iltapäivätoiminnan merkitystä sekä liikuntaa sen yhtenä sisältöosa-alueena. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toisen kauden alussa vuonna 2004 voimaan astuneen lain myötä luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta pääsi valtionavun piiriin (Laine & Hakamäki 2005, 7). Laki koskee peruskoulun luokkalaisia sekä erityisopetuksen piirissä olevia luokkalaisia. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman kolmas vaihe käynnistyi vuoden 2008 alusta. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelman linjausta, jonka mukaisesti liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntapolitiikan painopisteenä 7
8 on mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen sekä päivittäisen liikunnan lisääminen. Tavoitteena on jatkaa ja syventää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista sekä saada ohjelman avulla uusia kuntien ja kansalaistoimijoiden kuntakoordinoituja yhteishankkeita erityisesti kasvukeskuksiin. Lisäksi tavoitteena on, että löydetään toimintamalleja, joissa eri toimijat voivat entistä paremmin tehdä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja liikunnan välillä. Uuden 3. ohjelmakauden sisällölliset painopisteet ovat: Seuratoiminnan laadun kehittäminen koulupäivän aikana tapahtuva liikunta varhaiskasvatus ja päivähoito. Ohjelmaan sisällytetään myös näiden toteutettavien toimenpiteiden arviointi. ( Opetusministeriö ohjelman rahoittaja Opetusministeriö painottaa liikunnan merkitystä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle sekä organisoidun liikunnan asemaa kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamisessa. Liikuntapolitiikalla vahvistetaan kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä liikuntajärjestöjen ja liikunnan koulutuskeskusten kanssa. Tukea suunnataan erityisesti kansalaistoimintaa, osallisuutta ja osaamista vahvistaville hankkeille. Hallitusohjelman mukaisesti painopiste on lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Tukea suunnataan mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen sekä päivittäiseen liikunnan lisäämiseen. ( 8
9 1.2. Nuori Suomi ry asiantuntijaorganisaatio Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Järjestön tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi ry rahoittaa toimintansa omien palveluidensa myynnillä, yritysyhteistyöllä sekä opetusministeriön kautta tulevalla valtionavulla. Nuoren Suomen jäseninä on 54 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. ( SLU:n aluejärjestöt paikalliset toteuttajat SLU:n aluejärjestöt ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. SLU:n aluejärjestöjen jäseninä on valtakunnallisia liikuntajärjestöjä tai niiden alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä sekä muita maakunnallisia liikuntajärjestöjä ja yhteisöjä. SLU:n alueet toimivat liikunnan ja urheilun maakunnallisina kehittäjinä, kouluttajina, yhteistyötahoina sekä edunvalvojina yhteistyössä SLU ry:n ja toimialojen kanssa. SLU:n alueet tukevat etenkin liikunnan ja urheilun paikallisyksiköitä sekä kehittävät alueella yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa lasten ja nuorten liikuntaharrastusta sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa. SLU-alueet toimivat SLU:n jäsenjärjestöjen ja toimialueensa seurojen sekä toimialojen ja keskusyksikön välillä vuorovaikuttajana ja tuovat yhteistoimintaan alueellista yksilöllisyyttä ja omaleimaisuutta. SLU:n aluejärjestöt tuottavat jäsenjärjestöjen, paikallisyhdistysten ja kuntien tarvitsemia ja haluamia palveluja sekä tukevat alueella liikunnan kehittämishankkeita. Eri hankkeissa ne toimivat yhteistyössä esimerkiksi kuntien, maakuntien ja lääninhallitusten kanssa edistäen liikunnan ja urheilun kehittämistä. 9
10 2. Selvityksen toteutus R aportti Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä lasten ja Rnuorten liikuntaohjelmasta toteutettiin haastattelemalla puhelimitse viittä henkilöä Nuori Suomi ry:n henkilökunnasta ja yhtä opetusministeriön Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta vastaavaa virkamiestä. Haastattelija valitsi Nuoren Suomen henkilökunnasta tarkoituksen mukaisesti haastateltavaksi sekä organisaation johtoon kuuluvia että käytännön toteutuksesta vastaavia henkilöitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelurunko oli kaikille haastateltaville sama. Kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat. Tarkentavia lisäkysymyksiä tehtiin haastattelujen aikana haastattelurunkoon tai vastaajien nostamiin teemoihin liittyen. Puhelinhaastattelut kestivät 40 minuutista 1 tuntiin ja 10 minuuttiin. Yksi haastateltavista halusi haastattelurungon ennakolta luettavaksi. Haastateltavat vastasivat haastattelukysymyksiin asiatiedon pohjalta virallisemmin sekä välillä arvioivat näkemyksiään myös tunne- ja kokemuspohjalta: Mun näkemyksen mukaan..., Mä koen, että...,...en rohkenisi sanoa, että..., Minusta tuntuu, että... Lainauksista on poistettu tunnistettavuudet vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi. Selvityksen teksti lähetettiin haastateltaville luettavaksi ja tarkastettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavilla oli mahdollisuus vielä tarkentaa vastauksiaan, jos he kokivat sen tarpeelliseksi. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman piiriin kuuluu muitakin osatekijöitä ja toimijoita. Tässä raportissa on keskitytty tarkastelemaan ohjelmaa ope- 10
11 tusministeriön, Nuoren Suomen, lääninhallitusten ja aluejärjestöjen muodostaman yhteistyökuvion pohjalta. 11
12 3. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta 3.1. Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? oli muutaman haastateltavan mielestä haastava kysymys, vaikka he ovat toimineet ohjelman parissa jo useiden vuosien ajan. Kyseessä on monin tavoin erityislaatuinen, muista valtionhallinnon rahoittamista ohjelmista poikkeava kokonaisuus. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma alkoi vuonna Se on opetusministeriön rahoittama lisäresurssi lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja edistämistyöhön. Ohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten fyysistä aktiivisuutta. Erityisesti tuli kehittää uusia innovaatioita lasten liikuttamiseksi. Järjestelmän tarkoituksena oli luoda valtakunnallinen, koko maan kattava ohjelma. Vuosittain jaettavan rahallisen resurssin tarkoituksena on jatkaa ja kehittää Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista. Vuonna 2008 ilmentyneessä raportissa Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta usean raporttiin haastatellun lasten liikunnan kehittäjän mielestä LNLO on liian epämääräinen kokonaisuus ohjelmaa ei ole virallisesti kirjoitettu eikä sen sisältöä ole tarkemmin määritelty. Haastateltujen mielestä olisi tärkeää, että opetusministeriö laatisi selkeämmät linjaukset, mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on. 12
13 Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on tarkoituksellisesti muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeava ohjelmakokonaisuus. Se ei ole etukäteen rajattu paperille kirjoitettu ohjelma, eikä sillä ole tarkkaan määriteltyä alkua tai loppua. LNLO on tietoisesti jätetty avoimeksi, jotta ohjelmatyössä voidaan reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja kehittää ohjelmaa edelleen tai suunnata toimintaa uudelleen saatujen tuloksien pohjalta Eräänlainen kokoelma suuntaviivoja Selvitystä varten haastatellut henkilöt kuvailivat Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eri näkökulmista. Osa haastateltavista vastasi ohjelman näkökulmasta, osa hallinnollisesta, ja osa käytännön näkökulmasta. Haastateltavien eri näkökulmiin vaikuttivat heidän erilaiset roolinsa ja tehtävänsä ohjelman parissa. Opetusministeriön edustaja kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa eräänlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle on koottu hallituskauden aikana tehtäviä lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä kokeiluja ja kehittämishankkeita. LNLO ei ole haastateltavan mukaan suoranaisesti kirjoitettu ohjelma vaan eräänlainen kokoelma suuntaviivoja, joiden pohjalta lähdetään etsimään aina kulloinkin oikea toimintatapa. Opetusministeriön vastaajan mukaan kriittisesti arvioiden Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ei ole sellainen ohjelma kuin valtionhallinnon ohjelmat perinteisesti ovat eli että ohjelmalla olisi alku ja loppu. LNLO on ollut ja sitä voidaan pitää nimenomaan lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen lisäresurssina, välineenä, jonka avulla on kyetty hakemaan uusia toimintamuotoja organisoidussa sekä kunnallisessa liikuntakentässä. Enemmän tämä on ollut sellainen kokeiluraha, jonka kanssa aika monia toimintoja on kyetty vakiinnuttamaan ja nopeammalla aikataululla, kuin mitä olisi ollut mahdollista pelkällä normaaliresurssien avulla. Että tässä mielessä ei 13
14 voi sanoa, että tämä on sellainen kiveen hakattu ohjelma, jota toteutetaan orjallisesti, vaan nimenomaan se on joustava, jossa pystytään tekemään muutosta sen myötä mitä ne tulokset näyttävät tai tulokset jättävät kertomatta. Nuoren Suomen haastateltavat edustavat sekä organisaation johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hallinnollisissa tehtävissä, että Lasten ja nuorten liikuntaohjelman käytännön suunnittelu- ja toteutustyötä tekeviä. Osa haastateltavista vastasi puhtaasti mitä LNLO on hallinnollisesti katsottuna ja osa myös ohjelman tarkoituksen pohjalta. Kaksi vastaajaa kuvaili Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa käytännön eli ohjelman tarkoituksen näkökulmasta edistää lasten ja nuorten liikuntaa ja kolme muuta haastateltavaa kuvailivat LNLO:aa hallinnollisemmasta näkökulmasta käsin. Se on joukko toimenpiteitä, joita opetusministeriö rahoittaa tavoitteena lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, tai hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Tällainen ohjelmamaisuus nivoo osin toinen toisiinsa nämä toimenpiteet. Pidän sitä kohtuullisen löyhänä kokonaisuutena ja varmasti ohjelman yhdistäviä tekijöitä on arviointi. Yksi vastaaja koki LNLO:n olevan ensisijaisesti Nuoren Suomen ja opetusministeriön välinen sopimus toimenpiteistä, millä tavoin lasten ja nuorten liikuntaa edistetään. Aluejärjestöjen roolin hän näki LNLO:n yhteistyökuviossa niin, että sopimuksen asioista sovitaan sitten vielä yhdessä aluejärjestöjen kanssa. Yksi haastateltava kuvasi LNLO:aa valtavaksi yhteistyöprosessiksi. Eihän siinä kukaan yksin tee, vaan paljon tahoja tässä on ollut mukana tekemässä tätä. Kolme haastateltavaa kuvaili LNLO:aa ohjelmatyyppisenä kokonaisuutena. Hekään eivät pitäneet Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa tyypillisenä valtionhallinnon ohjelmana. On valtion hallinnon rahoitus ja toimenpideraami. Se on ohjelman kal- 14
15 tainen kokonaisuus, jossa hyvin keskeistä on, että se ohjelmatyyppisesti resursoi erilaisia kehittämishankkeita. Haastatteluissa korostettiin erityisesti ohjelman avulla saatuja lisäresursseja paikallistason toimintaan sekä ohjelmassa mukana toimiville organisaatioille. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla saatua mahdollisuutta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön pidettiin erittäin merkittävänä ohjelman onnistumisen tekijänä ja muista valtionhallinnon ohjelmista poikkeavana positiivisena erona....tuet meille ja alueorganisaatioille on mahdollistaneet sen pitkäjänteisen kehittämistyön, joka on monesta muista ohjelmista ollut poikkeavaa tässä, eikä ole sidottu muutaman vuoden projekteihin, vaan jotain asiaa on voitu viedä sitkeästi eteenpäin. Se on ollut se paras osa Ohjelman synty ja sisällön rakentuminen Opetusministeriön edustaja kertasi vastauksessaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman synnyn ja sen sisällön muotoutumiseen vaikuttaneet tekijät. Hänen mukaansa Lasten ja nuorten liikuntaohjelman luomisen taustalla 1990-luvun loppupuolella nähdään kaksi päätekijää: lasten ja nuorten liikunnan merkityksen korostuminen ja halu sen esiin nostamiseen sekä 1990-luvulla alas ajetun koulujen kerhotoiminnan jälkeensä jättämä tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Opetusministeriön edustajan mukaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelman lähtökohdat luotiin vuonna Siitä lähtien hallitusohjelmat ovat linjanneet niitä lähtökohtia siihen, että lasten ja nuorten liikuntaan on kiin- nitetty huomiota. Hallitusohjelmien linjaukset antoivat pohjan siihen, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja heidän kanssaan käytyjen keskustelujen pohjalta on syntynyt ohjelman sisältöä ohjaavia suuntaviivoja, joiden mukaan toimintaa on kehitetty ja viety eteenpäin. Opetusministeriön edustaja näki ohjelman luomisen taustalla vaikutta- 15
16 neen toisaalta myös 1990-luvun loppupuolen tilanne, jolloin kerhotoiminta ajettiin alas ja siitä syntyi tyhjiö lasten ja nuorten iltapäiviin. Tämän tyhjiön täyttämiseksi nousi tarve kehittää alun perin juuri iltapäivätoimintaa ja koulujen kerhotoimintaa. Ohjelmaan tuli nopeasti mukaan myös lisänäkökulma, että seuroille, paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille pitäisi löytää erilaisia toimintatapoja kehittää lasten ja nuorten liikuntaa. Näistä alkutaipaleista liikuntaohjelma on laajentunut pitäen mukanaan lähiliikuntapaikat ja niiden suunnittelussa myös koulujen harrastetoiminta. Kerhotoiminnan tukeminen on noussut entistä vahvemmin myös muualta valtionhallinnon kautta (opetushallituksen uusi resursointi kerhotoimintaan vuonna 2008). LNLO:n sisällöllistä toimintaa on laajennettu päiväkoteihin ja kiinnitetty huomiota päiväkoti-ikäisten lasten liikuttamiseen. Opetusministeriön edustaja piti liikuntaa ja sen mahdollistamista osana lasten luonnollista arkea merkittävänä, koska On nähty myös se, että viipaloimalla eri ikäluokkiin tätä, eli eri ikäluokissa tapahtuva liikunta ei välttämättä saa aikaan sitä toivottua tavoitetta liikunnallisemmasta lapsesta, vaan se pitää olla elämäntapaan rakennettuna, heidän päivittäiseen toimintaympäristöön ja heidän päivittäiseen leikkimaailmaan Ohjelman muuttumiseen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman muuttumiseen ovat selkeämmin vaikuttaneet seuraavat tekijät: Ohjelmaan on resursoitu yhä enemmän rahaa ja sisältöosiot ovat vaihtuneet osan siirtyessä muun muassa valtionavun piiriin. Lasten ja nuorten liikunta on ollut poliitikkojen suosiossa, minkä ansiosta Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaankin on kanavoitu enemmän rahaa. Tämä on mahdollistanut ohjelman kehittämisen ja toiminnan laajentamisen entisestään. Ohjelman sisältöosioiden vaihtuvuuteen ovat vaikuttaneet osaltaan se, että osasta ohjelman alkuperäisistä 16
17 toiminnoista, esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminnasta on tullut lakisääteistä toimintaa. Tämä muutos on merkinnyt, että koululaisten iltapäivätoiminnan rahoitus tulee kunnille myönnetystä valtionosuudesta. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan on haettu uusia toimintaympäristöjä tai laajennettu toimintaympäristöä muualle sen vuoksi, että valtio ei voi tukea samaa toimintaa kahdesta eri rahoituslähteestä (päällekkäinen valtionapu). Opetusministeriön edustajan mukaan LNLO:ssa on nähty myös lisätarve tukitoiminnalle: Paikallisen seuratoiminnan tukeminen ei yksin pelkästään riitä, ellei lajiliitoissa tai liikunnan aluejärjestöissä ole myös tukea tälle toiminnalle samoin kuin koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Eräänä ohjelman lisäulottuvuutena opetusministeriön edustaja mainitsi lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeet. Myös joissakin kunnissa on käynnistynyt hankkeita, joilla on pyritty saamaan poikkihallinnollista yhteistyötä kunnallisella tasolla. Yhtenä tärkeänä LNLO:n kehittymiseen ja muuttumiseen vaikuttavana tekijänä opetusministeriön edustajan mainitsi ohjelman arviointityön: Toiminnan arviointi on äärimmäisen tärkeätä, eli että liikuntaohjelman yhteydessä tapahtuu arviointia niistä toimenpiteistä, joita ollaan tehty, koska sekin on osaltaan auttanut ohjelman suuntaamisessa sen toimintakauden aikana Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus Opetusministeriön edustaja ja neljä Nuoren Suomen haastateltavaa piti Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuutta hyvin merkittävänä: Pidän äärimmäisen tärkeänä., Erittäin tärkeänä, aivan ehdottoman tärkeänä., Ratkaiseva! ja Äärimmäisen tärkeä!. Yksi Nuoren Suomen vastaajista oli muiden vastaajien tavoin samaa mieltä mutta rajasi arvionsa LNLO:n tarpeellisuudesta tosi tärkeänä oman toimialansa näkökulmasta. Opetusministeriön edustaja arvioi LNLO:n tarpeellisuutta lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä erityisesti ohjelman vahvan kehittävän 17
18 roolin näkökulmasta. Se on mahdollistanut sen semmoisen kehittävämmän roolin. Tai voisi sanoa, se on ainoa tapa, jolla on pystytty uusia innovaatioita tuomaan liikuntakulttuuriin nimenomaan lasten ja nuorten osalta. Hänen mukaansa ohjelman avulla on löydetty keinoja ja näkemyksiä, miten paikallista toimintaa voidaan sekä viedä koordinoidusti eteenpäin kuntatasolla että kehittää yksittäisten toimijoiden toimesta. Tästä on löytynyt uusia toimintatapoja monille toimijalle tätäkin kautta ja se pitää kehittämisotteen tässä mukana. Opetusministeriön edustajan mukaan usein järjestöjen saamat toiminta-avustukset, jotka tulevat järjestöille yleisavustuksina, ovat niin staattisia, että ne menevät hallinnollisten kustannusten kattamiseen, jolloin siitä jää hyvin vähän varsinaisen toiminnan tukemiseen. Ohjelman myötä ollaan saatu niitä pysyviä toimintamalleja ja pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa on voitu kehittää ja sarjatoimintaa, tällä tavoin monia eri ulottuvuuksia on ollut mahdollista toteuttaa nopeammin kuin normaalisti tässä pitkässä juoksussa toiminta-avustuksin olisi pystytty kehittämään. Ilman tätä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa kehittämistyötä ei olisi mahdollista tehdä. Kaikki Nuoren Suomen haastateltavat korostivat LNLO:ssa erityisesti pitkäjänteisen työn ja ohjelman myötä tulleiden lisäresurssien tärkeyttä. Muutama Nuoren Suomen haastateltavista palasi historiaan ja kertasi ohjelman alkutaivalta vuodesta 1999: ohjelma ja sen merkitys on ymmärrettävissä historiastaan käsin. Heidän mielestään juuri ohjelman syntytapa on oleellinen. Käynnistämistä sinänsä voidaan pitää merkittävänä tekona lasten ja nuorten liikunnan hyväksi. Valtion hallintoon saadaan uusi momentti, se on isojen poliittisten vääntöjen takana, ja että sehän on yksi asia tämän asian merkityksen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä tuolla päättäjätasolla. Se on ehkä isoin tulos mikä lähtövaiheessa saatiin, että tämmöinen lasten ja nuorten liikunnan edistämistyö otettiin tosissaan ja nousi tapetille. 18
19 3.6. Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Kaikki haastateltavat näkivät Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustajalla sekä neljällä Nuoren Suomen haastatelluista oli vankka käsitys siitä, että ohjelmalla on ollut merkitystä lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyössä sekä vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Vastaajat pitivät ohjelmaa moniulotteisena sekä tulosten perusteella erittäin merkittävänä ja vaikuttavana. Yhden vastaajan mielestä ohjelmaa oli tosi vaikea arvioida tuolla tavalla, mutta hänkin piti ohjelmaa kuitenkin kokonaisuudessaan merkityksellisenä ja vaikuttavana. Opetusministeriön edustaja luonnehti LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta moniulotteisena. Hänen mukaansa LNLO:lla on ollut suurta vaikuttavuutta muun muassa nykyään lakisääteisen iltapäivätoimintajärjestelmän luomisessa: Silloin, kun iltapäivätoiminnassa vuosituhannen vaihteessa oli mukana yli lasta liikunnallisissa iltapäiväkerhoissa, joka on suurin piirtein saman verran kuin on tällä hetkellä lakisääteisissä iltapäivätoiminnassa mukana. Sillä luotiin pohjaa siihen pysyvään järjestelmään, jota tänä päivänä on luokkalaisille on tarjolla. Lisäksi ohjelman avulla on toteutettu Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset päiväkoti-ikäisille sekä Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille lapsille. Ilman LNLO: aa edellä mainitut suositukset olisivat todennäköisesti jäänyt toteuttamatta tässä muodossa ja tällä aikataululla, jotka on nyt saatu tämän viimeisen kol- men vuoden aikana saatu aikaiseksi. Opetusministeriön edustajan mukaan ohjelman avulla on saatu myös lisäresursseja SLU:n aluejärjestöihin. Aluekehittäjien avulla lasten ja nuorten asemaa on kyetty vahvistamaan. Tämä alue on ollut aluejärjestöjen tuloskriteereissä alusta lähtien. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman yhtenä osa-alueena on myös seuratoiminnan kehittäminen. Tarkoitukseen on jaettu vuosittain noin euroa paikallisille seuroille lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen. Tukea on jaettu muun muassa ohjaamisen vahvistamiseen, koulutuk- 19
20 sen edistämiseen, ohjaajakoulutuksen kehittämiseen, paikallisen toiminnan kehittämiseen sekä muihin lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen toimenpiteisiin, joita on paikallisesti toteutettu useassa sadassa seurassa. Lisäksi ohjelman avulla on käynnistetty harrasteliikuntahankkeita. Näiden projektien lisäksi ohjelman avulla on kiinnitetty huomiota olosuhdetyöhön. Lähiliikuntapaikkojen, koulupihojen varustaminen on myös kyetty toteuttamaan ohjelman turvin paremmin kuin ilman LNLO:aa olisi voitu tehdä. Ohjelman avulla on pystytty opetusministeriön edustajan mukaan tekemään erilaisia kokeiluja ja testausta lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi myös kuntatasolla. Paikallisista kokeiluista hän mainitsi Turun, Porin ja Heinolan hankkeet hyvinä esimerkkeinä, joissa on kyetty tekemään poikkihallinnollisesti lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyötä. Elikkä tässä on ollut vaikuttavuutta aika monella eri ulottuvuudella, sen lisäksi tunnettuus lasten ja nuorten liikunnan tarpeista hallinnossa, sosiaalija terveysministeriössä, koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla opetushallituksessa ja kulttuuripolitiikan osastossa ministeriössä on varmasti vahvistunut. Aika kattava. Neljä Nuoren Suomen haastatelluista tarkasteli LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta hyvin samaan tapaan kuin opetusministeriön edustaja. Heidän vastauksissaan käsiteltiin ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta juuri iltapäivätoiminnan, seuratoiminnan, nuorten harrastetoiminnan ja olosuhdepuolella tehtyjen toimenpiteiden ja aikaansaannosten kautta. Lisäksi heidän vastauksissaan nousi esiin LNLO:n arviointi. Tulokset osoittavat konkreettisesti ohjelman merkityksen. Kyllä pidän niitä ohjelman avulla aikaan saatuja tuloksia ja vaikuttavuut- ta erittäin merkittävänä. Vastauksissa käsiteltiin myös LNLO:n vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla: On tehty toimenpiteitä [liikuntasuositukset], jotka puhuttaa ja vaikuttaa ihan käytännön tasolla päiväkodeissa ja kunnissa. Ja kun tänä vuonna tehtiin kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset, niin ne on puhuttanut 20
21 ja puhuttaa koko yhteiskuntaa. Tiedän lukuisasti hankkeita kunnissa, joissa on päädytty viemään niitä kategorisesti kouluihin. Yhden Nuoren Suomen haastateltavan mielestä se ohjelman vaikuttavuutta on syytä tarkastella suhteessa siihen käytettyyn rahaan. Ohjelmalla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Kuitenkin kun katsoo ensi vuoden liikuntabudjettia, niin tämä on rapiat kolme miljoonaa euroa, niin se on aivan minimaalinen raha tämän asian edistämiseen. Siihen nähden voidaan sanoa, että tämän [LNLO:n] vaikuttavuus on erittäin hyvä. Suomessa valtion rahoitus lasten ja nuorten liikuntaan on huomattavasti muita pohjoismaita pienempi. Urheiluseuratoiminta sekä muu liikunnan järjestäminen on hyvin pitkälti tukeutunut aina kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden varaan. Tämän myötä voidaan katsoa Suomessa liikuntaan suunnatun rahan panos tuotos-suhteen olevan korkea jo pie- nellä rahamäärällä urheiluseurat saa yllättävän paljon aikaiseksi. Yksi Nuoren Suomen haastateltavista käsitteli vastauksessaan LNLO:n merkitystä ja vaikuttavuutta ohjelmassa toimivien tahojen sekä käyttäjien näkökulmasta. Hänen mielestään on hyvä, että ohjelmassa on tiivis taustajoukko, joka sopii mitä tehdään: Kyllä se tuo sellaista yhtenäisyyttä. Hänen mielestään on hyvä, että lasten ja nuorten liikunnan parissa toimii suurin piirtein ne samat tahot keiden puoleen voi kääntyä. Toimijoille olisi hyvin raskasta, jos kenttä olisi hyvin pirstaleinen lasten ja nuorten liikuntaan liittyvissä asioissa. Haastateltavien mielestä ohjelman avulla on pystytty luomaan uusia ja erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja saatu uusia tahoja mukaan järjestämään liikuntaa. Seuratoimintaa on pystytty entisestään monipuolistamaan lajiliittojen toiminnan kautta sekä seuratoiminnan kehittämistukien ansiosta. LNLO on mahdollistanut sinettiseuratoiminnan vahvan edistämisen. Harrasteliikunnan osalta työ on vielä alussa, mutta tilanne on kuitenkin viimeisten viiden vuoden aikana ehdottomasti parantunut. Pysyviä toimintamuotoja lajiliittojen kautta seuratoiminnan kehittämiseen uusia toimintamalleja myös siihen miten lasten ja nuorten kilpailutoimintaa 21
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotPalvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.
Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotTervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!
Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotNuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina
Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotLIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013
LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen
Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotKaarlo Laine (toim.) Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008
Kaarlo Laine (toim.) Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 215 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotHallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotKasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen
Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSeuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotJoustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita
Joustava koulupäivä Suomessa 19.5.2017 Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Maailma on muuttunut Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen on muuttunut Oppijoiden tarpeet ovat muuttuneet Olemme
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2019
Seuratoiminnan kehittämistuki 2019 ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi päivitetty 31.10.2018 Seuratoiminnan kehittämistuki Valtionavustus paikallistasolle. Hakija voi olla paikallinen liikuntaa
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotYhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille
Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013
MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista
LisätiedotNina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta
Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 233 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotSALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke
SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä www.liikkuvakoulu.fi Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu -ohjelmassa on tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista koulupäivän
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016
TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ
ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLasten ja nuorten seuratoiminta
Seuratoiminnan aamukahvit Lasten ja nuorten seuratoiminta Lokakuu 2019 https://www.youtube.com/watch?v=suzbtozahwk&feature=youtu.be Koululaisten omaa harrastusviikkoa ovat toteuttamassa: OKM, OPH, Suomen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotLASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS
LASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS Lasten liikunnan ohjaajakoulutus (ent. liikuntakerho-ohjaajan koulutus) Osat: 1. Tervetuloa lasten liikunnan ohjaajaksi 2. Monipuolinen lasten liikunta 3. Fyysinen toimintakyky
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotLapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat
Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö
LisätiedotAikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto
Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotLIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat
LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO Esittelydiat Oletko koskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Voisiko tekemisiä yhdistää ja saada isompia tuloksia aikaiseksi? Kohderyhmä tiedossa, kanavat kunnossa Keneltä löytyisi
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
Lisätiedot