Vittu sä oot lehmä - koulun keinot koetuksella! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli

Transkriptio

1 Vittu sä oot lehmä - koulun keinot koetuksella! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli

2 AGGRESSIO OSANA IHMISEN ELÄMÄÄ. MEILLÄ EI OLE MITÄÄN HÄTÄÄ!

3 SOPEUTUMISONGELMIEN KEHITYSKULKU ODOTUSAIKA odotusaikaiset myrkytykset, synnytyskomplikaatiot, neuropsykologiset häiriöt VAUVAIKÄ- vaikea temperamentti, kiintymyssuhdeongelmat TAAPEROIKÄ- uhmakkuus, aggressio ESIKOULU- kaverisuhdeongelmat KOULUIKÄ koulusuoriutumisongelmat, levottomuus, keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus NUORUUSIKÄ kouluvaikeudet, aggressiivisuus, alkoholi, normien vastaisuus VARHAINEN AIKUISUUS rikokset, elämänsuunnitelmien puuttuminen AIKUISUUS- parisuhdeongelmat, perheen laiminlyönti, alkoholi/ mielenterveysongelmat, väkivalta, vaikeudet työllistymisessä

4 Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet työllistävät ja UUVUTTAVAT opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia! Koulun aikuiset tilaavat lapsille hoitoa, lääkettä tai terapiaa! Anu, vie tämä lapsi nyt hoitoon!

5 Kilahtava kaveri koulussa: KENEN ONGELMA? erittyysluokanopettaja, sairaalaopetus

6 SIJOITETAANKO 1? Ennaltaehkäisevässä työssä tuottaa: Käyttäytymishäiriöiden vähenemiseen, tuotti 84. Kiusaamista vähentäviin toimenpiteisiin, tuotti 14. Vanhemmuuden vahvistamiseen, tuotti 8. THL- esim. Knapp ym 2011.

7 KUKAAN EI OLE TAHALLAAN ILKEÄ! Lapsi ei huvikseen ole hankala, ilkeä tai aggressiivinen. Toiminnan takana on tunne, joka ohjaa toimintaa.

8 VÄÄRINTULKINTA KOULUSTRESSI LIIAN SUURI VAADE UNIPULMAT RISTIRIITATILANTEET KOTONA kiintymyssuhde, Anu stressi Kokkonen, konsultoiva

9 KOHTAAMINEN JÄLKISELVITTELY ENNAKOINTI KUORMITTA- VAT TEKIJÄT YKSILÖLLISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN

10 KOHTAAMINEN SOPIMUKSET- SANOITTAMINEN- AVEKKI ENNAKOINTI POSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS PACE-ASENNE STRUKTUURI RAUHA, SELKEYS,LEVOLLISUUS PUHEEKSI OTTAMINEN, >OPETUS APUMINÄ KUORMITTA- VAT TEKIJÄT YHTEISTYÖ KOTI, KOULU KIINTYMYSSUHDETEORIA SUKUPUU ELÄMÄNKAARIJANA NEPSY/ NLP PUHEEKSIOTTO LAPSET PUHEEKSI- menetelmä MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VERTAISRYHMÄT JÄLKISELVITTELY POSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS: sanottaminen/mallintaminen, TEJPING, Kylli-täti PACE-ASENNE APUMINÄ SOPIMUKSET YKSILÖLLISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN POSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS TUNNETAITOHARJOITTELU ART VERTAISRYHMÄT KIINTYMYSSUHDETEORIA PACE-ASENNE LAPSET PUHEEKSI-menetelmä

11 KENEN TEHTÄVÄ?

12 KIINTYMYSSUHDETEORIA John Bowlby, DDP Daniel Huges. Kasvatuksessa ja opetuksessa on oleellista turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen. Vain turvallinen mieli pystyy oppimaan!

13 kiintymyssuhdeteoria MEILLÄ KAIKILLA ON SAMA TARVE. HALUAMME TULLA/ OLLA NÄHDYKSI, KUULLUKSI, RAKASTETUKSI (ARVOSTETUKSI)

14 TURVALLINEN / TURVATON kiintymyssuhdeteoria TURVALLISESTI KIINNITTYNYT(65%) Lapsen tarpeisiin on vastattu. TURVATON : VÄLTTELEVÄ ( 21%) Äidistä ei turvaksi, kielteiset tunteet kannattaa pitää piilossa. Säätelee itse tunteitaan. Vanhemmat eivät ole emotionaalisia lapsensa suhteen! Ikuiset nuoret -vanhempina. Aikakautemme ilmiö! RISTIRIITAINEN (14%) Vanhemmat toimineet epäjohdonmukaisesti. Välillä turvaa ja rakkautta, välillä ei! Lapsi ahdistunut, varuillaan. Energiaa ei riitä leikkiin.

15 turvaton kiinnittyminen HAJANAINEN/ JÄSENTYMÄTÖN (disorganisoitunut, 15%) Vanhemman käytös lasta kohtaan ollut: ailahtelevaa (päihteet, masennus yms.), laiminlyövää, kaltoinkohtelua (perheväkivalta). Usein vanhemmilla omia vakavia häiriöitä! Sadasta lapsesta viidellätoista tämänkaltainen perhetilanne!

16 kiintymyssuhdeteoria On tärkeää, että aikuinen kykenee näkemään lapsen käytöksen ja sen taustalla olevan emotionaalisen tilan yhteyden ja löytäisi tällä tavoin syyn lapsen toimintaan. SYY- YMMÄRRYS- TOIMINTA Aikuisen psyykkinen turvallisuudentunne antaa hänelle toimintakyvyn ja kykeneväisyyden!

17 Place kiintymyssuhdeteoria Leikkisyys (Play), Rakkaus (Love) Hyväksyntä (Accept), Aito kiinnostuneisuus (Curios) sekä Empaattisuus (Empathy).

18 VUOROVAIKUTUKSEN HAASTEET: kiire ja minätarvitsevuus!!! Läsnäolo Kuunteleminen Peilaus Konkretisointi Tarkennus Mallintaminen Koonti Footer 18

19 Helena Rajalinna (Slide Share)

20 PERUSASIAT KUNTOON- LÄSNÄOLO Fyysisesti paikalla, psyykkisesti läsnä! Katsekontakti asiassa, keho paikalla. Äänensävy luottamusta herättävä, fyysinen sijoittuminen tapaamista tukevaa. KUNNIOITUS JA EMPATIA asiakasta kohtaan, vaikka tilanteessa olisi suurikin tunnekuorma!

21 KUUNTELEMINEN Laadukas kuunteleminen on vuorovaikutuksen perusasia! FOKUS asiakkaassa, ei itsessä. Asiakkaan kertoman tullee olla ENSIARVOISESSA asemassa. Parhaiten kuuntelemisen taito tulee esille ohjaajan tavasta asettaa seuraava kysymys. Avoimet kysymykset, jotka ovat aidosti asetettuja ovat hyviä! 21

22 PEILAUS Peilaus on vuorovaikutuksessa tapa tarjota asiakkaalle itselleen hänen oma puheensa uudelleen tarkasteluun ja arvioinnin kohteeksi > muutama kerta. Keskustelun ohjaaja ei tuo lisää peilauksen kautta nostettuihin kuvauksiin omia käsityksiään. Neutraali ote, positiivinen tavoite! REFLEKTIO Reflektiolla tarkoitetaan jonkin asian, tilanteen tai tunteen puhumista ääneen. Tällä tavalla ilmassa leijuva saadaan konkreettisemmaksi ja asia saatetaan mietinnän tai keskustelun kohteeksi. Reflektoija ei puhu ehdotonta OIKEAA!, vaan kyse on hänen ajatuksistaan, näkökulmastaan ja pohdinnoistaan asian tiimoilta Footer 22

23 KONKRETISOINTI Asiakkaan toimintaan liittyviä kysymyksiä tulisi pystyä tarkastelemaan mahdollisimman konkreettisella tavalla. Asioiden konkretisoiminen muuttaa esimerkiksi tunteita ja ajatuksia ymmärrettävämpään muotoon. Kerro hieman lisää Voitko kertoa esimerkin. Voitko tarkentaa Mitä tarkoitit kun sanoit Konkretisointi auttaa välttämään liian nopeiden tulkintojen ja yleistysten tekemistä sekä liian nopeaa ymmärtämistä.

24 TEJPING soveltuu työmenetelmäksi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta ja tarjota apua tunteiden ja ajatusten esilletuomiseen ja käsittelyyn. (Nuket, pienoismallit yms. avulla tilanteen konkretisoiminen.) KYLLI-TÄTI Haetaan yhteistä tilanne- ja tapahtumakuvaa. Tavoitteena saattaa keskustelijat saman kielen äärelle, tilanteeseen jatkotyöstämistä varten!

25 SANOTTAMINEN Sanottamisessa annetaan tilanteelle, tapahtumille tai olotilalle verbaalinen ilmiasu. Tavoitteena on päästä vuorovaikutuksessa yhteisen ymmärryksen äärelle. Tunnekuohussa olevalle lapselle tämä on erinomainen apu ottaa tilanteesta kiinni ja päästä hankalasta olotilasta pois.

26 Tarkentaminen Oikeanlaiset kysymykset avaavat asiaa paremmin. Mitä paremmin ymmärrämme, mistä on kysymys, sitä paremmin asiaan löytyy apu. Keskustelussa on tärkeää asiakkaan mahdollisuus omien kokemustensa läpikäyntiin ja prosessoida asiaa! Ymmärsinkö nyt oikein, että.? Sanoit XXXX, kerro siitä hieman lisää.? Tämä XXX, onko se.? Ohjaaja löytää seuraavan kysymyksen aiheen yleensä osuvimmin asiakkaan omasta kertomuksesta ja puheesta.

27 Koonti Keskustelun lopuksi keskustelua ohjaava, henkilö tekee koonnin, jossa kootaan keskustelun pääpiirteet ja kerrataan sovitut asiat.

28 TILANNE KOULUSTA PUTOAMISTA EDISTÄVÄ REAGOINTI KOULUSTA PUTOAMISTA EHKÄISEVÄ REAGOINTI Oppilas tulee myöhässä tunnille. Oppilas ei ole tehnyt läksyjään. Olet 17 minuuttia myöhässä. Miten sanotaan? Pyydetään anteeksi, kun tullaan myöhässä. Yritäppäs huomenna tulla ajoissa. Tämä on jo neljäs kerta tällä viikolla. Sinulla on kyllä huomiseksi jo todella paljon läksyjä Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Oppilas huutaa: Vittu on sun vika, kun piti tulla tänne. Saatanan paska. Plo-plo-plo-plo-plo rehtorilleplo plo plo plo plo- soitan kotiin- plo plo plo jälkiistuntoa- plo plo plo pyydä anteeksi Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Äärelä, T 2014

29 TILANNE Oppilas tulee myöhässä tunnille. Oppilas ei ole tehnyt läksyjään. KOULUSTA PUTOAMISTA EDISTÄVÄ REAGOINTI Olet 17 minuuttia myöhässä. Miten sanotaan? Pyydetään anteeksi, kun tullaan myöhässä. Yritäppäs huomenna tulla ajoissa. Tämä on jo neljäs kerta tällä viikolla. Sinulla on kyllä huomiseksi jo todella paljon läksyjä KOULUSTA PUTOAMISTA EHKÄISEVÄ REAGOINTI Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Oppilas huutaa: Vittu on sun vika, kun piti tulla tänne. Saatanan paska. Plo-plo-plo-plo-plo rehtorilleplo plo plo plo plo- soitan kotiin- plo plo plo jälkiistuntoa- plo plo plo pyydä anteeksi Kiva kun tulit -kahdenkeskinen aika -oppilaan kuuleminen -koulu- ja kotitilanteiden kartoitus Äärelä, T 2014

30 TUNNETAITO-OHJELMAT JA TUNNETAITOHARJOITTELU Sosiaaliset taidot ovat taitoja siinä, missä muutkin. Niitä voi ja tulee harjoitella!

31 MITÄ TUNNETAITORYHMISSÄ NOUSEE ESILLE? TARVE TULLA NÄHDYKSI/ KUULLUKSI/ ARVOSTETUKSI. UNIONGELMAT! PUHEEKSIOTTAMISEN KEINOT> VANHEMMAT! ITSETUNTEMUKSEN KEHITYKSEN TARVE> ONKO VITUTUS TUNNE? JA MITÄ SITTEN? ITSEOHJAUTUVUUDEN HARJOITTELUN TARVE. VOIMAANNUTTAVAA YMMÄRRYSTÄ, HYVÄKSYNTÄÄ JA EMPATIAA! 100% ONNISTUNEISUUS. SUOMELLA EI OLE HÄTÄÄ, MEILLÄ ON HYVÄT NUORET!

32 TUNNETAITO-OHJELMAT Yhteiskunnallisesti taloudellinen panostus tuo konkreettista tulosta: epäsuotuisien ilmiöiden määrä väheni, sosiaaliset suhteet paranivat ja ryhmän toiminta kehittyi positiivisempaan suuntaan. Vanhemmat iloitsivat ajasta ja rauhasta teeman ympärillä. Oppilaat SANOIVAT, että kiusaaminen ja vuorovaikutukselliset väärinymmärrykset olivat vähentyneet, toisen ymmärtäminen lisääntynyt ja koulussa oli kivempaa.

33 Tunnetaito-ohjelmat Kerrankin on aikaa kelata, funtsia ja miettiä, ihan rauhassa. 6.lk poika Mitäs ne opettajat aiheesta ajattelevat?

34 Lapset puheeksi -keskustelu on Toimiva lapsi & perhe - työn menetelmä. Keskustelu tukee lasten kehitystä etenkin, kun lapsen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Lapset puheeksi -manuaali kouluun ja varhaiskasvatukseen, sisältää taustateoriaosuuden ja lokikirjan. Tytti Solantaus; Lapset puheeksi

35 Mitä lapsi kuljettaa mukanaan kouluun? SUKUPUU Työvälineenä se auttaa keräämään tietoa suvun historiasta ja tarinoista, sukuun liittyvistä kokemuksista ja tapahtumista sekä näiden merkityksistä ja vaikutuksista nykypäivään. Tuo tietoa ja auttaa ymmärtämään lasta. Nostaa esiin vahvuuksia ja kehityskohteita.

36 Mitä lapsi kuljettaa mukanaan kouluun? ELÄMÄNKAARIJANA Lapsen elämänhistoria. Havainnolistaa lapsen elämän muutoksia ja tapahtumia. Auttaa suhteuttamaan käsillä oleva pulma oikeisiin mittasuhteisiin Rakentaa ymmärrystä tarvittavista toimenpiteistä.

37 ART- Aggression Replacement Training Menetelmän isä Arnold P. Goldstein hahmotteli sen pääpiirteissään luvulla yhdessä toverinsa Barry Glickin kanssa. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla: vihanhallinta, tunnetaso sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä. ART on avuksi, kun nuoren tai aikuisen käyttäytyminen on epäsosiaalista: liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista.

38 Family TIES (Training in Essential Skills) Perhe-art, Family Ties, on ohjelma aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten perheille ja lähipiirille. Sen avulla vanhemmat ja nuoret saavat tilaisuuden harjoitella yhdessä vaihtoehtoisia tapoja toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

39 Voitko sinä tehdä jotain sen eteen, että alueesi lapset, perheet tulevat kohdatuksi varhaisesti tuen tarpeensa kanssa ja, että työntekijöillä on riittävä työkalupakki työskentelynsä tueksi?

40 TAVOITTEENA TUNNEKAIVON SOPIVASTI SOLJUVA VESI! - kiitos- Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja/ Lastenpsykiatrinen sairaalaopetus anu.kokkonen@mikkeli.fi