Muusikot pelaavat vaikka lumihangessa. Talousarvio turvaa nykyisen palvelutason s.3 Esimiespäivänä maalattiin voimavirtaa s.13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muusikot pelaavat vaikka lumihangessa. Talousarvio turvaa nykyisen palvelutason s.3 Esimiespäivänä maalattiin voimavirtaa s.13"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Muusikot pelaavat vaikka lumihangessa Talousarvio turvaa nykyisen palvelutason s.3 Esimiespäivänä maalattiin voimavirtaa s.13

2 PÄÄKIRJOITUS JOULUKUU 2012 Hyvää matkaa, Tampere! Aloitin luottamusmiesurani Tampereen kaupunginvaltuuston varsinaisena jäsenenä vuonna Silloin kaupungissamme oli asukasta. Kaupungin budjetin loppusumma oli noin 470 miljoonaa markkaa, ja työntekijöitä kaupungilla oli Veroäyri oli tuona vuonna 14,5. Hervantaan alettiin rakentaa ensimmäisiä kerrostaloja, Paasikiventietä suunniteltiin ja talviolympialaisia haettiin Tampereelle. Olympialaisia emme saaneet, mutta jo niiden hakeminen kuvaa sitä rohkeaa tekemisen meininkiä, jolla Tamperetta kehitettiin. Se on jatkunut kotikaupungissani näihin päiviin saakka. Kun tämän vuoden lopussa jätän Tampereen kaupunginvaltuuston ja pormestarin tehtävät, on kaupungissamme asukasta. Ensi vuoden budjetin loppusumma on 1,6 miljardia euroa ja kaupungilla on noin työntekijää. Veroprosentti on 19. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen Hervannan naapuriin on alkanut. Paasikiventielle suunnitellaan tunnelia ja ratapihan päälle Kantta ja Keskusareenaa. Talviolympialaisia ei vieläkään ole näköpiirissä, mutta monia muita suurtapahtumia kylläkin. Vuosikymmenet ovat vierineet ja Tampereesta on kasvanut Suomen vetovoimaisin kaupunki paras paikka asua ja elää. Kun katson taaksepäin, mieleeni nousee monia tapahtumia ja ihmisiä, isoja ja pieniä saavutuksia, poliittisia myrskyjä, mutta myös arkista uurastusta kaupunkimme parhaaksi. Päällimmäiseksi mieleeni jää hyvä yhteistyö ja paljon ystäviä vuosien varrelta. Voin yhtyä lauluntekijän sanoihin: päivääkään en vaihtaisi pois. On ollut hienoa tehdä työtä Tampereen kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Tämän parempaa työyhteisöä en osaa kuvitella. Moni asia jää kesken, mutta uudet päättäjä- ja työntekijäpolvet jatkavat tästä ja vievät Tamperetta eteenpäin. Kiitän kaikkia työtovereitani ja kaikkia kaupungin työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina ja vuosikymmeninä. Toivotan kaikille myös hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Hyvää matkaa, Tampere Viljo Kajavan sanoin: Leveäharteinen kaupunki hengittää aamun keuhkoihinsa ja aloittaa uuden aikakauden. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari Tampereen kaupunginvaltuutettu Tampereen kaupunginhallituksen jäsen ja puheenjohtaja SISÄLTÖ 3 Palvelutuotantoa on tehostettava 4 Taloustilanne ensi vuonnakin tiukka 5 Henkilöstökassa toimii enää vuoden 5 Tredu syntyy Pirkosta ja Taosta 6 Mitä teillä tehdään? 8 Hygienian apuna musta laatikko 9 ecitizen2 toi Euroopasta ideoita 10 Lapa-messut esitteli palveluja 12 Mika Pohjola suoritti esimiespassin 13 Esimiespäivä toi työhön luovuutta 14 Yrittäjät arvostavat Tamperetta 15 Kaupungilla oma zumba-ryhmä 16 Aterialaiset pitävät työstään 17 Mwanza-hanke toiminut 10 vuotta 20 Hae kehittäjäpalkintoa VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Lauri Lehtonen valmistautuu muusikoiden jalkapalloharjoituksiin. OSOITTEEN MUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 Ensi vuoden talousarvio turvaa nykyisen palvelutason TEKSTIT RAIJA LINDELL KUVA ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarvion valmistelua ovat leimanneet kuntatalouden synkkenevät näkymät. Huolimatta talouden epävarmasta kehityksestä kaupungin 1,6 miljardin euron talousarvio turvaa nykyisen palvelutason ja lisäksi siinä on kohdennettuja panostuksia. Talousarvio on kuitenkin 16,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tampereen kaupungin menojen kasvun arvioidaan olevan ensi vuonna 2,0 prosenttia. Tampereen kaupungin toimintamenoja lisää ensi vuonna Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, perustaminen, Oriveden kaupungin sosiaalityön palvelujen siirtyminen Tampereen vastuulle, Ylöjärven ja Tampereen työväenopistojen yhdistyminen sekä vuoden 2013 alusta käyttöön otettava sisäisten maavuokrien laskutus. Jotta menojen kasvu saadaan pidetyksi maltillisena, palvelutuotantoa on tehostettava merkittävästi ja palvelurakenteita on uudistettava ennakkoluulottomasti. Muutoin emme selviä väestönkasvun ja ikäihmisten määrän kasvun mukanaan tuomista uusista palvelutarpeis ta, verotulojen hitaasta kasvusta, valtionosuuksien leikkauksista sekä suurista investointitarpeista, pormestari Timo P. Nieminen totesi talousarviovaltuustossa marraskuussa. Ensi vuoden budjetista 70 prosenttia menee terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suurin yksittäinen osa eli 459,1 miljoonaa euroa (33 %) menee terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen järjestämiseen. Lasten ja nuorten kasvun tukemiseen kohdistetaan 341,4 miljoonaa euroa (25 %) ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen 177,4 miljoonaa euroa (13 %). Kaupungin arvioidaan saavan verotuloja ensi vuonna yhteensä 815 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentti on ensi vuonna edelleen 19,00 ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Vuonna 2013 valtionosuuksia arvioidaan saatavan 302,3 miljoonaa euroa. Tredun perustaminen lisää valtionosuuksien määrää 55,8 miljoonalla eurolla. Kaupunki investoi ensi vuonna 148 miljoonalla eurolla. Suurimpia kokonaisuuksia ovat Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit 57,6 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyvät muun muassa Koukkuniemen kehittäminen (10,3 miljoonaa euroa) sekä koulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen pienet perusparannushankkeet (11,2 miljoonaa euroa). Teknillisen lukion TAO Hervannan laajennukseen varataan 8,2 miljoonaa euroa. Kaupunki mahdollistaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta yhdyskuntarakenteen investoinneillaan (48,2 miljoonaa euroa). Ensi vuonna suurimpia hankkeita ovat Rantaväylän tunneli (6,5 miljoonaa euroa), Vuores (8,2 miljoonaa euroa), keskustahanke (3,1 miljoona euroa) ja muun muassa Risson ja Hiidenmäen alueet (4,8 miljoonaa euroa). Lisäksi Tampereen Vesi investoi yhteensä 23 miljoonalla eurolla, johon sisältyy muun muassa Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus. Tampereen kaupungin talousarvio 2013 lukuina Asukasluku Tuloveroprosentti 19,00 Talousarvion loppusumma 1,6 miljardia euroa Toimintamenojen kasvu 2,0 prosenttia Vuosikate 70,7 miljoonaa euroa Tulos -16,4 miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä 148 miljoonaa euroa Lainamäärän kasvu 75,0 miljoonaa euroa Lainaa euroa/asukas 1875 euroa Toimintamenot ydinprosesseittain Lasten ja nuorten Ikäihmisten hyvinvointi 177,4 milj.e, kasvun tukeminen 13 % 341,4 milj.e, 25 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 141,9 milj.e, 10 % Konsernihallinto 96,6 milj.e, 7 % Terveyden ja Kaupunkiympäristön toimintakyvyn kehittäminen 95,8 milj.e, 7 % edistäminen 459,1 milj.e, Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 33 % 78,9 milj.e, 6 % Toiminnalliset tavoitteet kaupunkistrategiasta Talousarvioon 2013 sisältyy valtuuston vahvistamia sitovia tavoitteita kaupungin toiminnalle. Kaupunkistrategiaa toteutetaan 52 sitovalla talousarvion toiminnallisella tavoitteella. Keskeisiä painotuksia ovat kuntalaisen hyvinvoinnin lisääminen, kaupungin vetovoiman vahvistaminen ja VILKKU 7 / 2012

4 osaaminen, kaupunkiseudun rakenteen eheys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä tuottavuuden parantaminen. Tampereen palvelujen ensi vuoden strategisiin painopisteisiin kuuluu, että palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tasapuolista saatavuutta parannetaan. Päivähoitopaikkoja lisätään ja perheille kehitetään myös kotiin kohdennettavia tukitoimia. Sijaishuollossa kasvatetaan perhehoidon osuutta. Kaupungin taloudellinen tilanne on tiukka ja vakava, mutta voimavaroja ei kuitenkaan saa suunnata pelkästään yltiöpäiseen säästämiseen. Toimintamme ensisijaisena tavoitteena on järjestää kuntalaisille palveluja mahdollisimman hyvin ja kurinalaisesti talouden reunaehdot huomioiden, sanoo hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Kirsi Koski sanoo. Hänen mukaansa haastavan toimintakentän kaikessa tekemisessä on tärkeää löytää eteenpäin vievää yhteistyötä. Läheltä, pienistä asioista voi löytyä paljon uudistettavaa ja kehitettävää, joiden vaikutukset voivat olla hämmästyttävän laajat. Ja tässä eri työntekijöiden yhteistyön merkitys on suuri, Koski kannustaa. Tampereen kaupungin henkilöstömenot kasvavat ensi vuonna selvästi. Tätä 9 prosentin kasvua vuoteen 2012 verrattuna selittää osin Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen Tampereen kaupungin palvelukseen. Myös odotettua korkeampi kunta-alan palkkaratkaisu ja varaus vuoden 2013 palkankorotuksiin kasvattavat henkilöstömenoja. Henkilöstömenojen arvioidaan olevan ensi vuonna 664,0 miljoonaa euroa. Tiukka talous ei estä eteenpäin vievää kehittämistä Päivähoitopaikkoja lisätään vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta. Koukkuniemessä Jukolan ja Impivaaran perusparannuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä ikäihmisten tehostettua palveluasumista lisätään. Myös nuorten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota toteuttamalla nuorten yhteiskuntatakuu. Ensi vuoden aikana avataan uusi Tipotien sosiaali- ja terveysasema ja Pirko nostaa henkilöstömäärää Suunniteltu henkilöstön määrä on ensi vuonna henkilötyövuotta. Suunnitelma sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön. Palkkatukityöllistettyjen määrä on noin 190 henkilötyövuotta. Ensi vuoden henkilöstösuunnitelmassa on kasvua noin 640 henkilötyövuotta verrattuna vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen. Keskeinen yksittäinen syy henkilötyövuosien kasvuun on juuri Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen kaupungin palvelukseen. Muutokset vaikuttavat koko organisaatioomme. Toiminnan tehostamisohjelmat, organisaatiorakenteen kehittäminen ja kuntayhteistyön lisääntyminen edellyttävät koko henkilöstöltä huomattavia ponnisteluja ja muutoskyvykkyyttä, toteaa johtaja Koski. Ensi vuoden talousarviossa painotetaan, että henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden kehittämiseen sekä tavoitteen mukaiseen onnistuneeseen toimintaan. Organisaation toiminnan selkeiden tavoitteiden ja mittareiden aset taminen sekä säännölli nen arviointi on aina hyvin tärkeää, ja varsinkin nykyi sessä taloudellisessa tilanteessa, Koski toteaa. Kaupungin tulorahoituksen taso ei näytä riittävän vastaamaan alati lisääntyviin palvelutarpeisiin. Palvelujen tuottavuuden parantamiseksi on kehitettävä uusia ratkaisuja, jotta jälleen saavutettaisiin talouden ja toiminnan tasapaino. Vuosittain yli 300 eläkkeelle Eläkeiän kaupungin henkilöstöstä saavuttaa vuosittain noin henkilöä. Eläköityminen lisää mahdollisuuksia arvioida kaupungin toimintaa uudelleen ja järjestellä töitä sen sijaan, että palkattaisiin uutta väkeä. Henkilöstökustannusten alentamistarpeista huolimatta välttämättömiä rekrytointeja täytyy kuitenkin tehdä, mutta aina vain hyvin perustellusta syystä, johtaja Koski toteaa. Ensi vuonna jatketaan edelleen esimiesten osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamisen vahvistamista. Keskeisenä välineenä tässä ovat esimiehille suunnatut koulutukset ja esimiesarvioinnit. Syksyllä 2012 tehdyn Kunta10-tutkimuksen tuloksia hyödynnetään käytännön kehittämistoimenpiteiden suuntaamisessa. Kosken mukaan aktiivisella varhaisen tuen toimenpiteillä voidaan estää sairauspoissaolojen pitkittymistä ja näin ennaltaehkäistä varhennettuja eläkeratkaisuja. ke hi tetään muutenkin perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Vuoreksessa valmistuu koulukeskuksen ensimmäinen vaihe. Painopisteisiin kuuluu myös Näsilinnan perusparannuksen aloittaminen. Jukolan ja Impivaaran perusparannuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä tehostettua palveluasumista voidaan lisätä. Lisäksi ikäihmisten kotona asumista tuetaan ja vähennetään sairaalassa asumista. Henkilöstömenot 664,0 miljoonaa euroa Konsernihallinto ja ydinprosessit 44,3 7 % Hyvinvointipalvelut 478,2 72 % Konsernipalvelut 13,9 2 % laitokset ja Liike- aluepelastus- laitos 127,5 19 % KuEL-vanhuuseläkeiän saavuttavat, yhteensä henkilöä Lähihoitaja 87 Lastenhoitaja 73 Sairaalahuoltaja 55 Perushoitaja 52 Toimistosihteeri 49 Laitoshuoltaja 48 Sairaanhoitaja 47 Lastentarhanopettaja 40 Linja-autonkuljettaja 39 Siivooja 38 Lehtori 37 Terveydenhoitaja 33 Ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijä 29 Ruokapalvelutyöntekijä 27 Perhepäivähoitaja 21 VILKKU 7 / 2012

5 Henkilöstökassa jatkaa ensi vuoden loppuun TEKSTI TUULI OINONEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kaupungin oman henkilöstökassan palvelu jatkuu ennallaan vuoden 2013 loppuun saakka. Ainoastaan määräaikaisia 12 kuukauden talletuksia ei voi enää tehdä. Henkilöstökassan asiakkaille järjestettiin toiminnan lopettamiseen liittyvä tiedotustilaisuus lokakuun lopussa. Valtuustosali ja lehteri täyttyivät kassan jäsenistä, joista suurin osa on eläkeläisiä. Useilla on mennyt palkka ja myöhemmin eläke suoraan kassaan. Kaupunki pyrkii helpottamaan asiakkaiden valintoja tulevien raha-asioidensa hoitopaikoista. Teem me vertailun muun muassa las kujen maksun hinnoittelusta eri pankeissa. Kaupunki ei myy asiakkuuksia eikä luovuta yksittäisiä asiakkaita koskevia tietoja kenellekään, korosti rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Henkilöstökassan jäsenet kiittelivät tiedotustilaisuudessa kassan viiden työntekijän ystävällistä palvelua. Pankit eivät koskaan palvele yhtä hyvin. Niissä saa jonottaa ja kulkea luukulta toiselle. Kaikesta pitää maksaa erikseen, kuului monesta suusta. Henkilöstökassan jäsenet täyttivät ensin valtuustosalin ja sen jälkeen yleisölehterin. Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen veti tiedotustilaisuuden kassan asiakkaille. Henkilöstön oma pankki Tampereen kaupungilla on ollut jo 88 vuotta henkilöstökassa, joka on toiminut henkilöstön omana pankkina. Lainaa kassa ei ole myöntänyt. Kassan jäsen on voinut tehdä talletuksia tai ohjata palkan tai osan siitä henkilöstökassaan. Henki löstö kassa on maksanut asiakkailleen kilpailukykyisen koron ja antanut ilmaisen maksupalvelun. Kassan jäseneksi on voinut liittyä kaupungin palveluksessa oleva tai eläkkeelle jäänyt työntekijä sekä kaupungin henkilökunnan kerho tai yhdistys. Asiakkaita henkilöstökassalla on 7500 ja tilejä Tileillä on talletettuna 37 miljoonaa euroa. Kassa on toiminut omakustannusperiaatteella, eli korkokate on kattanut välittömät kustannukset. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan toukokuussa henkilöstökassan toiminnan lope tuk ses ta. Selvityksen mukaan kassan tie to tekniikkaan ja uusiin palve lui hin oli si pitänyt investoida noin euroa, eikä kassan kilpai lukyky oli si siltikään riittänyt toiminnan jatkamiseen. Henkilöstökassan johtokunta on ollut asiasta eri mieltä kassan kehittämisestä ja lopettamisesta. Tietokoneohjelman uusimisen ja toiminnan kehittämisen jälkeen kassa olisi saanut uusia nuoria asiakkaita, sanoi henkilöstökassan johtokunnan puheenjohtaja Esa Kanerva. Kassan toiminnasta ensi vuoden aikana tiedotetaan Looran kaut ta ja asiakastilaisuudessa esi- Eila Valpas on yksi 7500:sta henkilöstökassan jäsenestä. Hän ja moni muu jää kaipaamaan kassan ystävällistä palvelua. tet tyjen toiveiden mukaan myös kirjeit se asiakkaiden kotiosoitteisiin. Palkka ja eläke kassaan Kansliasihteerinä toiminut Eila Valpas liittyi henkilöstökassaan pian kaupungin palvelukseen tultuaan vuonna Hän jäi työstään eläkkeelle kesällä Palkkani samoin kuin eläkkeeni on mennyt henkilöstökassaan. Olen käyttänyt kassaa aika paljon, ja suoraveloituksessa on ollut paljon laskuja. Minulla on myös muualla pankkisuhde ja käytän nettipankkia. Pitkäaikainen suhde kassaan katkeaa ensi vuonna, Eila Valpas suree. Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Henkilöstökassa Pirkosta ja Taosta tulee Tredu Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto yhdistyvät Tampereen seudun ammatti opistoksi tammikuun alussa. O pp ilai to k s e s t a käy te t ää n l yh e nn e t t ä Tredu. Opetus- ja kult tuuriministeriö päätti siir tää Pirkon koulutuksen järjestämisluvan Tampereen kaupungille. Pirkosta siirtyy kaupungille runsaat 600 työntekijää. Henkilöstöä Tredussa on yhteensä yli Nyt syntyvä uusi ammatillinen oppilaitos on yksi Suomen suurimmista. Tredussa opiskelee vuosittain lähes 8000 nuorta ja aikuista kymmenissä eri ammatillisissa perus-, ammat ti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä täydennyskoulutuksessa. Lisäk si Tredussa on oppisopimusopiskelijoita Oppilaitoksella on toimipisteitä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa ja Virroilla. Vuonna 2013 Tredun talousarvion loppusumma on 104 miljoonaa euroa. Tredu on osa Tampereen kaupungin toisen asteen koulutusta. Kou lutuk sen järjestäjänä toimii Tam pereen kaupungin osaamis- ja elin keinolau takunta, joka tilaa koulu tuk sen toisen asteen koulutuksen joh tokunnalta. Toisen asteen koulutuksen muodosta vat Tredu ja Tampereen lukiot tuotta vat koulutuspalvelut sopi muksen mukaisesti.

6 MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Asiakasohjaaja Jaana Hiltunen (oik.) neuvoo Pirjo Kaltiota Kotitorilla. Kotitori palvelee kaikkia ikäihmisiä ja heidän omaisiaan Keskustori täyttyi tuolijumppaajista Kotitoritapahtumassa. Alkusyksyllä pidetyssä tapahtumassa oli kävijöitä lähes TEKSTIT MARIKA HAAPALA KUVAT ARI JÄRVELÄ Kotitorin tärkein tavoite on, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi, kertovat Tuula Holja ja Timo Koistinen. Kotitorin puoleen voi kääntyä missä tahansa ikäihmisiä koskevassa asiassa. Siellä kuunnellaan asiakasta ja etsitään yhdessä eri elämäntilanteisiin ja asiakkaan toiveisiin sopivia ratkaisuja. Kotitorilla keskusvirastotalon Puutarhakadun puoleisessa päässä autetaan, kun ikäihmiset tarvitsevat tukea kotona asumiseen. Kotitorilla neuvotaan kaikissa ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä välitetään julkisia ja yksityisiä kotihoidon palveluja. Kotitori on osa kaupungin ikäihmisten palve luja, jota kaupunki ostaa Mawell Care Oy:ltä. Ko ti tori perustettiin syyskuussa 2009, ja siihen yhdistettiin huhtikuussa 2011 ikäihmisten neuvon taan erikoistunut Ikäpiste. Reilusta kolmesta toimintavuodesta huolimatta monelle kaupungin työntekijälle on vielä epäselvää, mitä Kotitorilla tehdään. Yleinen harhaluulo on, että Kotitori palvelee vain tietyn kaupunginosan asukkaita, kertoo Kotitorin palveluesimies Tuula Holja. Kaikki tamperelaiset saavat ottaa meihin yhteyttä. Kotitorille on mahdollista tulla suoraan tai soittaa puhelimella ja kysyä ja kertoa omasta elämäntilanteestaan. Myös omainen tai vaikkapa naapuri voi soittaa kertoakseen, että naapurin tila vaikuttaa vähän huonolta ja pyytää meitä auttamaan. Me täällä selvitämme asiat, jatkaa Holja. Linkki kunnallisen ja yksityisen kotihoidon palveluihin Kaikki kotihoitoa tarvitsevat tamperelaiset voivat olla ensin yhteydessä Kotitoriin. Kotitorilla tehdään asiakkaan kanssa tilannearvio, jonka perusteella mietitään jatkotoimenpiteet. Jos asiakkaan ajatellaan tarvitsevan kunnallista kotihoitoa, otetaan Kotitorilta yhteyttä hänen oman alueensa asiakasohjaajaan, joka tarvittaessa laatii hänelle palvelu- ja hoitosuunnitelman. Kalevan, Tammelan, Tampellan, Petsamon, Lapin, Käpylän, Jussinkylän ja Kyttälän alueen asukkaille suunnitelman laatii ja palvelut järjestää Kotitorin asiakasohjaaja, muille tamperelaisille taas kotihoidon asiakasohjausyksikkö. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu kunnalliseen kotihoitoon, Kotitorilla voidaan miettiä, pystyisikö hän ostamaan vastaavaa palvelua yksityiseltä. Oikea-aikainen neuvonta ja räätälöidyt palvelut voivat auttaa ikäihmistä selviämään kotonaan pidempään. Jos tamperelainen ei pääse kaupungin järjestämisvastuulla oleviin palveluihin, voimme ohjata kevyempiin palveluihin, jotka ovat usein myös edullisia muun muassa kotitalousvähennyksen ja arvonlisäverottomuuden takia. Tämä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, sillä näiden palveluiden ansiosta asiakas saattaa tarvita vasta huomattavasti myöhemmin kaupungin järjestämiä palveluja, kertoo Mawell Caren toimitusjohtaja Timo Koistinen. Kotitorilla asiakasohjaajat laskevat kaupunkilaiselle, paljonko esimerkiksi kodin siivous eri yrityksillä maksaa. Asiakas voi valita itselleen 6 VILKKU 7 / 2012

7 ja rahapussilleen sopivat palvelut ja pyytää halutessaan Kotitoria auttamaan käytännön järjestelyissä. Neuvonta Kotitorilla on ilmaista, eikä yksityisten palvelujen järjestämisestä peritä välityspalkkiota. Jos asiakas päätyy ostamaan itselleen esimerkiksi ruoanlaittajan tai siivouspalvelun kotiin, hän ja palveluntuottaja sopivat keskenään hinnasta ja muista käytännön järjestelyistä. Kotitorilla jatketaan Ikäpisteen neuvontatyötä Kotitori neuvoo entisen Ikäpisteen tavoin. Siellä autetaan asiakkaita erilaisten lomakkeiden täytössä, mutta Ikäpisteestä poiketen esimerkiksi liikuntaryhmiin ei voi Kotitorilla ilmoittautua. Me jatkamme Ikäpisteen työtä, mutta pyrimme neuvomaan aikaisempaa laajemmin ja henkilökohtaisemmin, kertoo Timo Koistinen. Kotitorilla on velvollisuus kehittää yksityisiä palveluita. Siellä voidaankin räätälöidä ikäihmisille heidän omista toiveistaan ja tarpeistaan lähteviä henkilökohtaisia palvelukokonaisuuksia. Jos ikäihmiset tarvitsevat jotakin palvelua, jota markkinoilta ei löydy, voi Kotitori toimia sellaisen innoittajana yrityksille. Kotitorin tehtävänä on myös kokeilla uusia toimintamalleja, joten toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa Kotitorista halutaan tehdä entistä monipuolisempi tamperelaisten palvelupiste, josta asukas saisi kerralla kaikki tarvittavat yhteys-, toiminta- ja kustannustiedot, myös tiedot asiakasmaksujen määräytymisestä ja suuruudesta hänen valitsemassaan palveluratkaisussa. Ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ensisijaista edelleen tehostaa ja parantaa paitsi ohjausta ja neuvontaa myös asiakasohjausta yhdessä kaupungin oman kotihoidon asiakasohjauksen kanssa. Tämä liittyy myös tulevan vanhuslain pilotointiin, jota Tampereella toteutetaan. Kotitori on esimerkkinä ja edelläkävijänä myös kehitettäessä ulkoisen palvelutuottajan sopimusohjausta ja valvontaa koko kaupunkikonsernissa, kertoo Päivärinta. Kotitori Kaupunki ostaa Kotitorin toiminnan Mawell Care Oy:ltä, jonka lisäksi Kotitori-palvelun toteutukseen osallistuvat Nordic Healthcare Group ja Mawell sekä useita yksityisiä palveluntarjoajia. Kotitorin työntekijät eivät ole kaupungin palkkalistoilla, minkä vuoksi heidän henkilökohtaiset sähköpostiosoitteensa ovat muotoa etunimi. Kotitorin yhteissähköpostiosoite on ja sisäinen posti kulkee osoitteella Kotitori. Sairauskassan nimi muuttuu Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassaksi Tampereen kaupungin sairauskassan kassankokouksessa marraskuussa hyväksyttiin hallituksen sääntömuutosesitys kokonaisuudessaan. Sääntömuutosten myötä kassan nimi vaihtuu Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassaksi. Ensi vuoden alussa voimaantulevat sääntömuutokset vaativat vielä Finanssivalvonnan vahvistuksen. Kokouksessa hyväksyttyyn sääntömuutosesitykseen kuului myös muutoksia lisäetuuksiin. Lisäetuutena maksettua korvausta hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin palkkiosta nostetaan 165 eurosta 180 euroon. Ensi vuonna korvaus maksetaan myös hammaslääkärin perimästä palkkiosta, jos kyseessä on muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Myös oikeutta hammashoidon ja silmälasien, piilolinssien tai silmäleikkauksen korvauksiin muutettiin parantamalla sellaisten henkilöiden oikeuksia, joilla työsuhde katkeaa esimerkiksi kesäajaksi ja jatkuu taas syksyllä. Näitä työntekijöitä ovat esimerkiksi kouluavustajat ja opettajat. Aiemmin korvauksen saadakseen piti olla kassan jäsenenä yhtämittaisesti vähintään vuoden ajan ennen kuin kustannus, josta korvausta haetaan, on aiheutunut. Vuoden 2013 alusta korvaukseen ovat oikeutettuja myös sellaiset jäsenet, jotka ovat kuuluneet kassan toimintapiiriin 24 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta. Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Sairauskassa Pyydä Kotitorin väki vierailulle yksikköösi Kotitorilla toivotaan, että kaupungin työntekijät osaisivat ohjata asiakkaat Kotitorille. Esimerkiksi sairaalasta kotiutuvalle ikäihmiselle olisi hyvä antaa Kotitorin yhteystiedot, jotta hän osaisi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kotitorilta tullaan mielellään myös yksiköihin kertomaan toiminnasta. Kaupungin väki voi pyytää meitä vierailemaan esimerkiksi osastolla, kertoo Tuula Holja. Kotitorin kautta ikäihmiset tavoittaa hyvin, sillä siellä käy noin 300 asia kas ta ja vastataan puheluun kuu kaudes sa. Lisäksi asiakasohjaajat tekevät tarvittaessa kotikäyntejä. Meille kannattaa tuoda esitteitä ja pitää meidät muutenkin ajan tasalla ikäihmisille sopivasta toiminnasta, Holja vinkkaa kaupungin henkilökunnalle. Kunta-alan työeläkeotteiden lähetys alkoi Työeläkeotteiden lähettäminen kuntaalalla työskenteleville on alkanut. Otteiden lähetysaikataulun voi katsoa Kuntien eläkevakuutuksen verkkosivuilta osoitteesta Viimeiset kunta-alan otteet ovat vastaanottajilla ensi helmikuun loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan kunta-alan työeläkeotteita lähetetään noin kappaletta. VILKKU 7 /

8 ARI JÄRVELÄ Viruksen matka katkeaa hyvään hygieniaan TEKSTI MARIKA HAAPALA Musta laatikko paljastaa armotta kohdat, joissa ei ole käsihuuhdetta. Laatikossa huuhde hohtaa käsissä valkoisena, tummissa kohdissa sitä ei ole lainkaan. Sairaanhoitaja Tanja Kokko on Hatanpään puistosairaalan neurologian osaston V2 hygieniayhdyshenkilö. Hän välittää osastolle tietoa hygienia-asioista ja huolehtii siitä, että henkilökunta noudattaa yhdessä sovittuja käytäntöjä. ARI JÄRVELÄ Käsihuuhde tappaa useimmat bakteerit ja virukset niistä kohdista, joissa huuhdetta on. Pia Turunen (vas.) ja Sirpa Räsänen näyttävät, miten käsihuuhteen levittymisen näkee testilaitteesta eli musta laatikosta. Sairaanhoitaja Tanja Kokko tietää, miten katkaistaan virusten ja bakteerien matka sairaalassa. Hän on yksi kaupungin 200 hygieniayhdyshenkilöstä, joita on koulutettu tehtäväänsä viime kevään aikana. Suurin osa heistä työskentelee Kokon tavoin sairaanhoitajana joko erikoissairaanhoidossa, laitoshoidossa tai avoterveydenhuollossa. Hygieniayhdyshenkilö on oman osastonsa hygieniataitaja. Hän opastaa työkave reitaan hygieniaan liittyvissä asioissa, ra por toi sairaalainfektioista, tarkistaa, että osastolla huoneet ovat asianmukaisessa kun nossa ja huolehtii, että henkilökunta nou dattaa sovittuja käytäntöjä. Joskus hänen tehtävänsä epäkiitollinen puoli on huomauttaa työkavereille esimerkiksi käsihuuhteen käytön unohtamisesta. Kyllä tarkkailen, kuinka ihmiset tekevät työnsä, vaikka se tuntuukin tylsältä, kertoo Hatanpään puistosairaalan neurologian osastolla V2 työskentelevä Tanja Kokko. Hygieniayhdyshenkilöiden tehtävänkuva uusittiin Kaupungilla on ollut jo pitkään hygieniayhdyshenkilöitä, mutta heillä ei ole ollut varsinaista toimenkuvaa. Viime keväänä mietittiin tehtävänkuva ja rooli uusiksi, sanoo epidemiologi Sirpa Räsänen. Kevään aikana järjestettiin kaikkiaan viisi koulutusta, joissa kouluttajina toimivat muun muassa Sirpa Räsänen sekä hygieniahoitajat Eeva-Liisa Lahtinen ja Pia Turunen, joka työskentelee tällä hetkellä potilasasiamiehen sijaisena. Tarkoitus on, että hygieniayhdyshenkilö on osaston sisällä oleva henkilö, joka tuntee osaston olosuhteet ja ihmiset. Joka osastolla on vähintään kaksi hygieniayhdyshenkilöä, jotta ei tule katkoja esimerkiksi lomien aikana, kertoo Pia Turunen. Tanja Kokolle hygieniayhdyshenkilön tehtävät ovat tuttuja jo pidemmältä ajalta, sillä ennen nykyistä työpaikkaansa hän työskenteli Kaupin sairaalassa ja sielläkin hän oli osastonsa hygieniayhdyshenkilö. Tänne tullessani osastolla oli epidemia. Sen jälkeen kiinnitettiin huomattavasti enemmän huomiota hygieniaan: käsien pesuun, käsidesin käyttöön, pidettiin kynnet lyhyinä eikä käytetty töissä sormuksia, toteaa Kokko. Musta laatikko opastaa käsihuuhteen käyttöön Hygieniaohjeiden noudattamisessa on kysy- 8 VILKKU 7 / 2012

9 ecitizen2: Euroopasta ideoita osallistumiseen mys potilas- ja infektioturvallisuudesta. Sirpa Räsäsen mukaan infektioiden ehkäisyn kulmakivenä on käsihygienia, jonka noudattaminen jostain syystä usein lipsuu. Oleellista on noudattaa hyvää kä sihygie niaa mennen tullen ja palatessa. Kä si - hygienian pitäisi olla automaattista jokai ses - sa tarvittavassa tilanteessa. Käsihygienian käytöstä luistamalla voi levittää tauteja ja tar - tuttaa potilaita, itsensä tai perheensä, sa noo Räsänen. Sairaaloissa käytetään käsihuuhdetta, joka tappaa tärkeimmät bakteerit ja ison osan viruksia, mutta ainoastaan niistä kohdista, joissa on huuhdetta. Huuhdetta pitääkin käyttää reilusti ja levittää sitä kyynärtaipeisiin asti. Viime keväänä sairaala- ja laitoshoidossa otettiin käyttöön laite, jolla voi testata, kuinka käsihuuhde on levittynyt käsiin. Se on musta laatikko, johon laite taan kädet. UV-valossa näkyy tummina koh dat, joissa ei ole huuhdetta, kertoo Pia Turunen. Hygieniayhdyshenkilöiden tehtävänä on tuoda infektioiden ehkäisy osaksi osastojen jokapäiväistä työtä. He seuraavatkin jatkuvasti oman työnsä ohessa hygienian toteutumista. Tarkoitus kuitenkin on, että jokainen heistä voisi käyttää yhden päivän viikossa infektioita ehkäiseviin hygienia-asioihin. SUSANNA LYLY TEKSTI SATU AALTO :n rahoittamassa ecitizen2-hankkeessa on jaettu eurooppalaisten EU jäsenkaupunkien ja -alueiden kesken tietoa ja kokemuksia kuntalaisten sähköisestä osallistumisesta. Tampereen kaupunki on ollut yksi jäsen ja hankkeen IV-komponentin vetäjä. Kolmivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen aikana on opittu toisilta sekä ideoitu ja luotu parhaista osallistumiskäytännöistä verkkokäsikirja. Projektista on voitu myös käyttää rahaa osallistumisen kehittämiseen. Sähköisessä osallistumisessa kansainvälisen kehityksen seuraaminen on olennaista. Hyviä ajatuksia ja ideoita ei kannata keksiä uudelleen, jos ne on jo jossakin ajateltu ja tehty, toteaa ecitizen2:n Tampereen projektipäällikkö Eija Uurtamo kuntademokratiayksiköstä. Uusia ideoita on saatu esimerkiksi Valmavalmistelufoorumin kehittämiseksi. Myös sosiaalisen median käyttö osallistumiseen on ollut yhtenä teemana ja keskustelunaiheena. Projektin kuluessa luotiin Osallistuva Tampere -Facebook-sivu ja keskikaupungin Alvarin Facebook-ryhmä. Projektipäällikkö Eija Uurtamo on kehittänyt ecitizen2-hankkeen projektiryhmänsä kanssa tamperelaisten sähköisiä osallistumismahdollisuuksia ja vienyt täkäläistä osaamista Eurooppaan. Valma herättänyt kiinnostusta Tampereen anti muille projektikumppaneille on erityisesti ollut sen oivalluksen jakaminen, että osallistumista pitää kehittää osana kaupungin strategiaa. Ensin on kehitettävä asukkaiden osallistumista sinänsä, ja vasta sitten mietitään, mitä välineitä osallistumiseen käytetään. Projektissa Tampere on esitellyt laajasti sähköistä Valma-valmistelufoorumiaan, ja se onkin herättänyt kiinnostusta muissa jäsenmaissa. Tsekin Vysocinan alueella tehtiin projektin aikana Valman pohjalta oma, vastaavantyyppinen osallistumisfoorumi kuntalaisille. Valman ideaa sähköisestä valmisteluun osallistumisesta ja verkko-osallistumisen avoimuudesta käytettiin taidokkaasti Vysocinassa uudenaikaisen menetelmin, kiittää Eija Uurtamo. Hanketta on vetänyt Suomen Itämeriinstituutti. Tampereen lisäksi mukana olivat Tartto Virosta, Odense Tanskasta, Flevolandin provinssi Hollannista, Bologna Italiasta, Patras Kreikasta, Vysocinan alue Tsekistä, Miskolc Unkarista, Baskimaan kaupunkien liitto EUDEL Espanjasta ja Kerryn alue Irlannista. Alussa osanottajilla oli erilaisista taustoista johtuen varsin toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, mitä tavoitellaan. Kun työ pääsi kunnolla alkamaan, tuli entistä selvemmin esiin se, että toisten maiden kokemuksia voi jokainen käyttää itselleen hyödyllisellä tavalla, Uurtamo sanoo. Uurtamolle on jäänyt muiden osallistumiskäytännöistä erityisesti mieleen hollantilaisen Almerenin kaupungin We want advice -asukasraati, joka koostuu 1700 jäsenestä ja jolle tehdään joka viikko uusi kysymys. Myös Valmassa saatetaan tulevaisuudessa nähdä raatityyppistä toimintaa ja alueellisia kyselyjä. Käsikirja Euroopan parhaista osallistumiskäytännöistä ARI JÄRVELÄ VILKKU 7 /

10 Yhteistyö pelaa lapsiperheiden sosiaalip TEKSTIT JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut tarjoaa päivähoitoa lukuun ottamatta kaikki perheiden sosiaalipalvelut ennaltaehkäisevästä ja matalan kynnyksen työstä aina sijaishuollon palveluihin. Noin 440 henkilöä työllistävä yksikkö esittäytyi Lapa-messuilla lokakuussa sote-talossa. Tuotantoyksikkö on iso, ja tiedottamisesta huolimatta työntekijät eivät välttämättä tunne kaikkia täällä toteutettavia työmuotoja. Messut on hyvä keino tutustua palveluihin. Tuttuus helpottaa yhteisen työn tekemistä asiakkaiden parissa, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen perustelee. Lapsiperheiden sosiaalipalvelutyötä tehdään monenlaisten haasteiden keskellä. Perheet tarvitsevat yhä enemmän apua, ja tarpeisiin on vastattava pienenevällä budjetilla. Alalle osuu Tampereella 0,9 miljoonan euron säästö. Talouspaineita aiheuttaa myös ensi vuodelle sovittu nollakasvun kehys, eli palkankorotuksille on löydettävä rahoitus toiminnasta. Tämä on ikävää tilanteessa, jossa julkisuudessakin keskustellaan perhepalvelujen ja lastensuojelun riittävyydestä. Yhteiskunta on toisaalta asettanut lainsäädännöllä velvoitteita ja aikarajoja, jotka on otettava huomioon toimintaa kehitettäessä, Päivänen muistuttaa. Paineista huolimatta hänen mukaansa tilanne Tampereella on edelleen suhteellisen hyvä. Yhteisellä ja moniammatillisella työllä voi- Sosiaalipalveluja perheille kotiin Tamperelaiset lapsiperheet voivat saada yhä enemmän sosiaalipalveluja kotiin. Ne ja palveluohjaus ovat olleet strategisina tavoitteinamme jo pari vuotta. Asiakkaan kotiin tarjottavia palveluja kehitetään monissa yksiköissä. Esimerkiksi pienten lasten laitospaikkoja on ensi vuonna tarkoitus vähentää lisäämällä kuntouttavaa ja kriisityötä koteihin, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen kertoo. Palveluohjaus helpottaa palvelujen räätälöintiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Yksiköt kouluttavat siihen työntekijöitään. Mietimme, miten voisimme palveluohjausta tehostaen puuttua esimerkiksi tapauksiin, joissa nuori joutuu vuoden aikana kolme kertaa kiireellisesti sijoitetuksi perhetukikeskuksen päivystysosastolle. Tuotantoyksikön sisällä yritämme pääs tä pois siiloajattelusta. Asiakas ei saa pyöriä siilosta toiseen jääden joskus niiden väliinkin. daan räätälöidä asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Yhteistyömme on tiivistä esimerkiksi terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa. Taloustilanteenkaan vuoksi emme voi poteroitua. Työtä on tehtävä yhdessä, kuljettava asiakkaan matkassa ja tarjottava palveluja oikeaan aikaan ja oikealla intensiteetillä. On uskallettava nähdä moniammatillisuudesta tuleva rikkaus, Päivänen linjaa. Yksi uusi kotiin tuleva palvelu on intensiivinen vauvaperhetyö. Se on tarkoitettu pienen huolen perheille, ensimmäistä lastaan odottaville ja niille, joissa ensimmäinen lapsi on alle puoli vuotta. Heitä tuetaan muun muassa synnytykseen valmistautumisessa, vanhemmuuteen kasvamisessa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa, perhetyöntekijät Ulla Veijalainen ja Sanna Hämäläinen kertoivat Lapamessuilla. Vauvaperhetyöhön on koulutettu yhdeksän perhetyöntekijää. Asiakkaaksi pääsee neuvolan, hyvinvointineuvolan tai perhetyöntekijän kautta. lastensuojelussa. Työtä on tehty lakimiesyksikön ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sekä järjestöjen ja organisaatioiden kanssa, myös valtakunnallisesti. Viranomaisyhteistyöhön panostettu Helsinkiläistytön surullista kuolemaa seurannut keskustelu on nostanut Maria Päiväsen mukaan esiin tärkeitä asioita. Yksi niistä on viranomaisyhteistyö, joka Tampereella toteutuu lastensuojelussa jo monin tavoin. Sitä ovat muun muassa kaltoinkohteluun puuttumisen malli ja lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä. Tampere perusti vuonna 2009 sosiaalityöntekijän viran edunvalvonnan kehittämiseksi Ohjaaja Heini Karjalainen ja sairaanhoitaja Maarit Ahonen esittelivät Lapa-messuilla Kissanmaan perhetukikeskuksen kriisihoito-osaston toimintaa. Lapsen oikeutta edunvalvontaan lastensuojeluasioissa on koko maassa hyödynnetty melko vähän. Tampere on kehittänyt edunvalvontaa, ja edunvalvontahakemuksia on tehty vuosittain useita. Sosiaalityöntekijä Taija Jokimaa-Frusti on osallistunut edunvalvonnan kehitystyöhön. 10 VILKKU 7 / 2012

11 alveluissa Olemme luoneet edunvalvonnan rakenteita ja määritelleet edunvalvojan työtä sekä sitä, milloin lapselle tulee hakea lastensuojelulain mukainen edunvalvojan sijainen, sosiaalityöntekijä Taija Jokimaa-Frusti kertoo. Työ on jo tuottanut tulosta, sillä Tampereella on tehty useampia edunvalvontahakemuksia vuosittain. Maistraatti tai käräjäoikeus määrää edunvalvojan sijaisen käyttämään huoltajan sijaan lapsen puhevaltaa ja valvomaan hänen etuaan lastensuojeluasioissa. Tukea, apua ja ehkäisevää työtä Avohuollon lastensuojelussa on hieman alle 2000 lasta. Muita palveluja saavat lukuisat tamperelaiset lapset ja perheet. Suurin osa heistä tulee autetuiksi ja saa tarvitsemansa tuen. Vielä on kuitenkin tehtävä töitä palvelujen paino pisteen varhentamiseksi, Maria Päivänen tähden tää. Ohjaaja Heini Karjalainen ja sairaanhoitaja Maarit Ahonen esittelivät messuilla Kissanmaan perhetukikeskuksen kriisihoito-osaston toimin taa. Osasto on tarkoitettu alle 12-vuotiaille kiireellisesti sijoitetuille tai huostaanotetuille lapsille. He palaavat sieltä kotiin tai siirtyvät perhehoitoon tai pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan. Taustalla on monenlaisia ongelmia. Työmme on moninaista, palkitsevaa ja antoisaakin, Ahonen ja Karjalainen luonnehtivat. Ehkäisevissä ja matalan kynnyksen palveluissa työskentelee noin neljännes lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Niihin kuuluvat esimerkiksi perheoikeudelliset palvelut, perhetyö, kohtaamistyö ja Perhepiste Nopea. Rankkaa, mutta palkitsevaa työtä Erittäin mielenkiintoista ja erittäin rankkaa. Vaatii aika paljon voimavaroja, mutta on palkitsevaa ja ihmisläheistä, tiivistävät Sirpa Hirvonen ja Kirsti Mehtonen työtään lapsiperheiden sosiaalityöntekijänä. Työnohjaus ja työyhteisön tuki ovat hyvin tärkeitä. Eteen tulee vaikeita asioita, joita kaikkia ei edes voi yksin käsitellä, he sanovat. Mehtonen ja Hirvonen työskentelevät Tampereen itäisen alueen lapsiperheiden sosiaaliasemalla, jossa hoidetaan lastensuojeluasioita, lapsiperheiden päihdepalveluja ja muuta sosiaalisen tuen ohjausta ja neuvontaa. Toimeentulotuelle on itäisellä asemalla omat käsittelijänsä. Perheiden arjen kohtaaminen ja erilaisten kriisien ja ongelmien hoitaminen edellyttävät vankkaa ammattitaitoa, asiantuntemusta, ihmissuhdeosaamista ja jatkuvaa koulutusta. Yksittäisen työntekijän vastuu on iso, ja joskus asiat tulevat kotiinkin. Esimerkiksi lasten huostaanotot ovat aina vaikeita tilanteita. Pitää kuitenkin osata ottaa työ työnä. Jos kovasti uupuu, työnkierto voi olla yksi ratkaisu. Se voi tuoda myös uutta näkökulmaa, Mehtonen ja Hirvonen vastaavat kysymykseen työn stressaavuudesta. Asioita käsitellään usein oikeudessa Kirsti Mehtosen ja Sirpa Hirvosen mukaan työn vaativuutta on lisännyt asioiden oikeudellistuminen. Huostaanottoja ja monia muita tapauksia puidaan nykyään hyvin usein oikeudessa. Vastassa ovat korkeasti palkatut asianajajat. Ne ovat vaativia prosesseja. Siihen nähden työmme on aliarvostettua ja alipalkattua. Alan pyöritys julkisuudessa on heijastunut työhömme ehkä jonkin verran. Tiedämme, että julkisuuteen voi joutua koska tahansa. On paljon vakavia asioita, jotka herättävät tunteita. Työtä tehdään kuitenkin niin vaativalla tasolla. Aina on myös toinen puoli, jota ei voi tuoda julki. Täysin kattavaa turvajärjestelmää ei pysty myöskään luomaan. Tukea voi tarjota, ja paljon riippuu siitä, miten se otetaan vastaan, pohtivat yli 20 vuotta sosiaalityötä tehneet Mehtonen ja Hirvonen. Opiskelusta työelämään ja takaisin Kyllähän me luemme lehtijuttuja ja puhumme asioista, mutta eivät ne erityisemmin näy täällä työssä. Tapaukset ovat erilaisia, eikä niitä voi verrata, Karita Pettinen sanoo. Tampereen yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Pettinen on saanut tuntumaa käytännön sosiaalityöhön lapsiperheiden itäisellä sosiaaliasemalla viime keväästä lähtien. Hän työskentelee nyt osa-aikaisena sosiaalityöntekijänä ja jatkaa opintoja tammikuussa. Pettinen on hyvillään siitä, että pääsi ennen töiden alkamista harjoittelua vastaavaan käytännön opetukseen. Se pehmensi laskua työelämään. Sanoisin, että tämän työn oppii tekemällä. Koulusta saa käsitystä ja työvälineitä, hän toteaa. Aluksi työasiat tulivat kotiin, mutta olen oppinut rajoittamaan sitä. Todella hankalat jutut tosin jäävät vieläkin päälle, mutta ne unohtuvat, kun asioihin tulevat ratkaisut. Kaarinasta kotoisin oleva Pettinen on viihtynyt Tampereella. Hän arvelee, että voisi maisteriksi valmistuttuaan jäädä tänne ja hakea työpaikkaa seudulta. Lastensuojelu on kiinnostanut minua pitkään ja kiinnostaa edelleen, mutta aion kokeilla muutakin, Pettinen kertoo. Koala ja leijona huolehtivat, ettei lasten aika tule pitkäksi, kun sosiaalityöntekijät Kirsti Mehtonen, Karita Pettinen ja Sirpa Hirvonen tapaavat perheitä itäisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla. VILKKU 7 / 2012

12 LAURA HAPPO Mika Pohjola pitää esimiespassikoulutusta hyödyllisenä. Koulutus sopii sekä uusille että pitkään toimineille esimiehille. Mika Pohjola suoritti ensimmäisenä esimiespassin TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Ei tästä haittaakaan ole, toteaa tuoreesta meriitistään ensimmäisenä esimiespassi-ohjelmasta valmistunut huoltomestari Mika Pohjola tilakeskuksesta. Mika Pohjola on 14 huoltomiehen ja kolmen nuohoojan esimies, ja hänen työpisteensä on Nekalassa, Viinikankatu 44:ssä. Mika Pohjola on työskennellyt tilakeskuksessa jo 24 vuotta, joista suurimman osan ajasta itsekin huoltomiehenä. Esimiehenä Pohjola on työskennellyt vajaan vuoden verran. Tehtävää varten hän on hiljattain suorittanut huoltomestarin tutkinnon. Kaupungin esimiespassi-koulutuksesta hän suoriutui yhdeksässä kuukaudessa työn ohessa. Esimiespassi on antanut varmuutta uuteen tehtävään. Oma esimies suositteli esimiespassin suorittamista. Ilman muuta koulutus on hyödyllinen. Saimme oppia muun muassa työlainsäädännöstä, viestinnästä, hankintalaista, toiminnanohjausjärjestelmä SAPista, työ hyvinvoinnista ja työyhteisötaidoista sekä esimie hen ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Vastuulla ja valvottavana satoja kiinteistöjä Tilakeskuksen huoltomiehet vastaavat kaupungin noin 200 kiinteistön lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien huollosta ja lisäksi heillä on valvottavana noin 300 päivystyskiinteistöä, joista huolletaan äkilliset viat. Jokaisella huoltomiehellä on vastuullaan parisenkymmentä kiinteistöä, muun muassa kouluja, päiväkoteja, virastoja ja museoita. Kolmea nuohoojaa työllistää keittiöiden rasvakanavien puhdistus. Yleensä huoltomiehet ja nuohoojat liikkuvat työkohteissaan, mutta maanantaisin pidämme Nekalassa kello 7:n aikaan palaverin, jossa käymme läpi edellisen ja tulevan viikon tehtävät. Jos meille tulee uusia kiinteistöjä, käymme läpi niiden laitteet ja järjestelmät, Mika Pohjola kertoo. Kiinteistöjen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät ovat tätä nykyä etupäässä automatisoituja, ja niitä pystytään valvomaan ja ohjaamaan etätyönä tietokoneelta. Myös viat näkyvät kiinteistötietojärjestelmissä, joista ne tarkistetaan yleensä aina ennen kuin lähdetään paikan päälle. Esimiespassi pakolliseksi uusille esimiehille Esimiespassi-koulutusohjelma on ollut toiminnassa vuoden verran, ja tällä hetkellä ilmoittautuneita esimiehiä mukana on 163. Kolme esimiestä on suorittanut passin. Esimiespassi-ohjelma on ollut hyvin suosittu, ja se on suunniteltu esimiestyön kehittämiseksi. Esimiehet kaipaavat tietoa ja välineitä oman esimiesosaamisensa ja ammattitaitonsa vahvistamiseksi esimerkiksi työhyvinvoinnista tai rekrytoinnista, kertoo henkilöstösuunnittelija Marju Leinonen henkilöstöyksiköstä. Vuonna 2013 koulutusohjelma tulee pakolliseksi kaikille uusille esimiehille, mutta se soveltuu hyvin myös pitkään toimineille esimiehille. Erityisen hyödyllinen se on kaupunkiorganisaation ulkopuolelta tuleville esimiehille. Uuden koulutusohjelman sisällössä keskitytään paljolti samoihin teemoihin nykyisen koulutustarjonnan mukaisesti. Esimiehen on tärkeätä saada tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi esimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, kaupungin taloudesta ja hallinnosta, kehityskeskusteluista, viestinnästä ja työhyvinvoinnista. Koulutuksia räätälöidään aina esimiesten ja heidän tarpeidensa mukaisesti, mutta myöhemmin suoritettavat koulutukset ovat kaikille samat ja valmiiksi määritellyt. Esimiespassin suoritettuaan esimies on saanut ikään kuin avaimet käteen omaan esimiestyöhönsä, Marju Leinonen luonnehtii. Kaikki uudet esimiehet saavat kutsun ohjelmaan. Esimies voi suorittaa esimiespassin omaan tahtiinsa kahden vuoden kuluessa. Passin suorittaneitakaan ei jätetä yksin, vaan heille järjestetään verkostoitumis- ja koulutustapahtumia. Esimiespassiohjelman kokonaisuutta myös kehitetään koko ajan, Marju Leinonen lupaa. Lisätietoja esimiespassi-koulutusohjelmasta Loorasta: Esimiehetvälilehti > Esimiespassi-ohjelma Looran kautta voi myös ilmoittautua ohjelmaan mukaan. 12 VILKKU 7 / 2012

13 Kirkkaita värejä ja elämän hyviä hetkiä Esimiespäivä pysäytti tärkeiden asioiden äärelle TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA HAPPO Tästä kaikille lappu! Innoittaja Päivi Rautiaisen luova tiimi jakoi kaupungin esimiespäivään saapuville oman numerolapun ja lupasi, että myöhemmin iltapäivällä tapahtuu jotain todella hienoa. Ensin kuitenkin kuultaisiin, mitä Mikko Kuustosella oli kerrottavanaan onnellisuudesta. Kuustonen toi esimiespäivään ajatuksiaan koko maailman mittakaavassa. Mies on kiertänyt vuosikausia kehitysmaissa muun muassa YK:n hyväntahdon lähettiläänä, ja se antaa uudenlaista näkökulmaa suomalaisen elämänmenon tarkasteluun. Kuustosen muistuttaa, että Suomi on parinsadan vuoden aikana vaurastunut kehitysmaasta maailman eliitin joukkoon. Meillä on nykyään mahdollisuus elää onnellista elämää enemmän kuin koskaan ennen. Se kannattaa pitää mielessä, kun ajat tuntuvat vaikeilta, Kuustonen toteaa yleisölleen. Afrikassa opittua on myös Kuustosen ehdotus elää tässä hetkessä. Sitku-elämässä onnellisuus lykätään aina tulevaisuuteen: kun on saanut tämän tehtyä ja tuon suoritettua, on aika elää ja nauttia elämästä. Muistatteko paperit, jotka leijuivat alas torneista WTC-iskujen jälkeen? Ehkä ne olivat juuri niitä, joista joku ajatteli, että kunhan näistä selviän, sitten helpottaa Mikko Kuustonen puhui esimiehille onnellisuudesta ja höysti luentoa lauluilla ja valokuvilla eri puolilta maailmaa. VILKKU 7 /

14 Arkeen tarvitaan herättelyä Mikko Kuustosen kuvin ja lauluin maustettu luento sai kuulijat mukaansa. Tampereen Ateriassa työskentelevä Elina Lahti ja Päivi Harju Tammelan palvelukeskuksesta ehtivät vaihtaa pari sanaa luennosta ennen siirtymistä iltapäivän taidepajan pariin. Hyvä, että herätellään löytämään elämän pieniä hyviä hetkiä, Päivi Harju kiittää. Tämä tuo työhön luovuutta: jos arki tuntuu puurtamiselta, jotain voi tehdä toisinkin, Elina Lahti tuumii. Edessä oleva taidepaja kiinnostaa Harjua ja Lahtea myös, vaikka esimiehet eivät siitä ihan helpolla selviäisi. Ohjeena oli maalata mainoskuva onnistumisista ja vahvuuksista. Työ tehtäisiin pienellä porukalla, jonka jäsenet valikoituivat satunnaisesti alussa jaettujen numeroiden mukaan luvassa olisi siis yhteistyötä jopa aivan tuntemattomien kanssa. Tässähän näkyy hyvin yhteistyön merkitys. Eri organisaatiot, yhteinen asiakas, Lahti sanoo. Niin, se tamperelainen, Harju täydentää. Voimavirtaa vaikka väärällä kädellä Sattuma on määrännyt saman maalaustelineen äärelle kaksi henkeä kotihoidosta, Riitta Kiasen ja Marja-Liisa Saaren, sekä Marjo-Riitta Pirhosen Kaupin sairaalan geriatrian poliklinikalta. Kolmen naisen porukka ryhtyy määrätietoisesti hahmottelemaan menestystarinoita kuvaksi. Ryhmä innostaa jäseniään, vaikka maalaaminen ei olekaan kaikille se ensisijainen itseilmaisun muoto. Ja mikä parasta, maalaustyöt on määrä tehdä väärällä kädellä: oikeakätiset vasemmalla ja päinvastoin. Se on varmasti yksi vahvuus, että tartutaan toimeen, Kianen sanoo. Maalaustelineelle syntyy ohjeita luovasti soveltaen Tammerkosken kaltainen voimavirta, joka kulkee muutosten tuulien keskellä. Virrataan yhdessä, teos julistaa. Päivä ei mennyt hukkaan, ei todellakaan, julistavat puolestaan teoksen tekijät. Marja-Liisa Saari, Marjo-Riitta Pirhonen ja Riitta Kianen maalasivat voimavirran keskelle muutosten tuulia. Mikko Kuustosen luento herätti huomaamaan, että Suomessa asiat ovat sentään hyvin, totesivat Elina Lahti ja Päivi Harju kahvitauolla ennen esimiespäivän luovan työpajan alkamista. Tampereella hyvä imago yrittäjien mielestä TEKSTI RAIJA LINDELL Tampere menestyi hyvin Taloustutkimuksen tekemässä suurten kaupunkien ja kuntien imagotutkimuksessa. Yritysten päättäjät antoivat Tampereelle toiseksi parhaan yleisarvosanan 7,80. Tampereen vahvuutena yritykset pitävät hyvää liikenteellistä sijaintia ja yhteyksiä. Erityiskiitosta Tampere sai kaupallisista palveluistaan. Tampereen kaupungin elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laiho on tyytyväinen Tampereen menestykseen, sillä tutkimuksen arviot tulevat suoraan yrittäjiltä itseltään. Tulos kertoo myös siitä, että olemme tehneet jotakin oikein, koska yrittäjien mielikuva kaupungista ja sen suhtautumisesta yrittäjiin ja yrittämiseen on positiivinen, Jyrki Laiho toteaa. Taloustutkimuksen tekemä tutkimus kokoaa Laihon mukaan hyvin tärkeitä mielipiteitä yhteen. Hän muistuttaa että maineen voi pilata aika pienilläkin asioilla, mutta hyvän maineen luominen vaatii paljon. Virkamiehen tehtävä on vastata kuntalaisten tarpeisiin. Yrittäjät kuntalaisina ovat kunnan elinvoimaisuuden kannalta aivan olennainen ryhmä. Siksi meidän tulee kiinnittää huomiota tutkimuksen eri osa-alueista saatuun palautteeseen ja vetää johtopäätöksiä tulevien ratkaisujen pohjaksi, Jyrki Laiho sanoo. Tutkimuksessa parhaan yleisarvosanan yrityksiltä sai Kaarina (7,90). Tampere ja Oulu olivat toisena samalla (7,80) yleisarvosanalla. Tutkimuksessa oli tarkastelussa yli asukkaan kunnat, joita Suomessa on 34. Kuntien imagotutkimukseen vastasivat yritysten päättävässä asemassa olevat henkilöt: toimitusjohtajat ja talousjohtajat. Vastaajat arvioivat niitä kuntia, joissa heidän edustamallaan yrityksellä on toimintaa. Tutkimukseen vastasi henkilöä. 14 VILKKU 7 / 2012

15 Jos osaat kävellä, osaat zumbata. Tunnilla ei opetella monimutkaista koreografiaa, eikä siellä ole oikeita tai vääriä liikkeitä. Tärkeintä on liikunnan ilo. Zumbasta virtaa pimeisiin aamuihin TEKSTI PÄIVI PAJULA KUVAT SUSANNA LYLY Katri Naulon (edessä) mukaan pimeään aikaan vuodesta perjantaiaamun aikainen herätys voi tuntua raskaalta ja ohjaajan ylitsepursuava energia ärsyttävältä, mutta zumban jälkeen väsymyksestä ei ole tietoakaan. Makumba-tanssikoulun sali täyttyy perjantaiaamuisin kaupungin henkilöstön zumbaajista. Vähän ennen kahdeksaa tunnelma on rauhallinen ja unihiekka painaa vielä silmissä. Johdon assistentti Katri Naulo kuitenkin vakuuttaa, että pian energia virtaa koko kehossa. Tämä on aivan ihana tapa aloittaa viikonloppu, sanoo Naulo, joka on koonnut kaupungin zumba-ryhmän ja järjestänyt sille vakituisen tanssitunnin. Kun kaiuttimista kajahtavat ensimmäiset latinalaistahdit, ohjaaja Minna Willman näyttää helpot lämmittelyliikkeet. Zumbaajat nostelevat polviaan ja vispaavat käsiään saman tien ohjaajan perässä. Pian tanssijoiden aamukankeus on poissa ja suupielet kääntyvät leveään hymyyn. Muutamia vuosia kuntoilijoita villinnyt kolumbialaislähtöinen zumba on oiva laji, koska sitä voi harrastaa kuka tahansa ikään, kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Kaupungin zumbaryhmään kuuluu yli kaksikymmentä tanssijaa, mutta heidän joukkoonsa ei ole vielä uskaltautunut yhtään miestä. Hyvä kunto, parempi mieli Nyt kaikki peliin! Tämä on sellainen stressinhallintabiisi, Minna Willman kannustaa ja käskee tanssijoita lisäämään rohkeasti liikkeisiinsä voimaa. Zumbassa tanssitaan muun muassa salsan, merenguen, cumbian ja reggaetonin tahtiin, mutta tanssiliikkeet muodostuvat pääasiassa perinteisistä aerobic-liikkeistä, joihin yhdistetään hieman vivahteita latinalaistansseista. Ohjaaja näyttää käsimerkein suuntaa ja toistomääriä, mutta ei anna tarkkoja ohjeita. Zumban juju on siinä, että tanssijat saavat toteuttaa mahdollisimman paljon itseään. Välillä liikkeet ovat rauhallisia ja toisinaan niin vauhdikkaita, että lattia tömisee. Kuten usein zumbassa, myös tänään musiikkina soi muun muassa Daddy Yankeen Gasolina. Välillä ohjaaja kysyy tanssijoilta, että onko kaikilla hyvä olo. Zumbaajat vastaavat kuorossa myöntävästi, ja samalla heidän lantionsa iskevät yhä terävämmin sivulta toiselle. Zumban jälkeiset rusottavat posket ja hikipisarat ovat merkkejä onnistuneesta tunnista. Päiväkodin johtaja Tanja Moisala ja päivähoidon palvelusihteeri Satu Korhonen ovat aloittaneet ryhmässä tänä syksynä, ja molemmat ovat erittäin tyytyväisiä harrastukseensa. Aamutunnilla lähtee veri kiertämään. Nyt on täysin herännyt, mainio olo, Moisala sanoo ja lähtee energiaa puhkuen töihin. Nautin kaikenlaisista tanssilajeista ja olen tanssinut lapsesta asti. Zumbassa hermot lepäävät ja arkiset huolet unohtuvat, Korhonen kertoo. Lattarirytmien tahdissa tanssahtelu parantaa aerobisen kunnon lisäksi lihaskuntoa ja kehon liikkuvuutta. Virkistysjaoston tuki on arvokasta Kaupungin zumba-ryhmä on tanssinut yhdessä jo yli kaksi vuotta. Tämän syyskauden paikat täyttyivät nopeasti, mutta uusia jäseniä otetaan ryhmään kevätkaudeksi, jos joku jää porukasta pois. Kaupungin liikunta- ja virkistysjaosto on myöntänyt toimintatukea zumba-ryhmälle, joten tanssituntien hinta ei päätä huimaa. Seitsemäntoista tanssikertaa maksaa osallistujalle vajaat viisikymmentä euroa. On todella hienoa ja kannustavaa, että kaupungin henkilöstön työssä jaksamiseen panostetaan liikuntaharrastuksia tukemalla, Naulo iloitsee. Lisätietoja: Katri Naulo, puh VILKKU 7 /

16 Uudet tuulet alkavat puhaltaa Tampereen Ateriassa vuodenvaihteesta alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjausryhmän esittämän uuden organisointitavan viime keväänä, ja pohjaa tuleville muutoksille on luotu kesän ja syksyn aikana. Muutoksista huolimatta työtyytyväisyys on Tampereen Ateriassa edelleen hyvä syksyllä toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perustella. Kokonaistulos oli 5,1 asteikolla 1 6. Olen tuloksesta iloinen, mutta en olisi myöskään ollut yllättynyt, mikäli tyytyväisyys olisi laskenut. Toisaalta Aterian henkilökunnan tuntien ymmärrän tuloksen hyvin. Työtyytyväisyys syntyy ammattiylpeydestä, oman työn arvostamisesta ja päivittäisen työn sujuvuudesta, Aterialaiset ovat tyytyväisiä työhönsä muutoksista huolimatta TEKSTI JA KUVAT MATLIISA LEHTINEN toimitusjohtaja Tarja Alatalo kertoo. Organisaatiota koskevien asioiden merkitys ei ole työtyytyväisyyden rinnalla niin suuri. Henkilökuntamme on hyvin sitoutunutta perustehtäväänsä eli asiakkaan hyvinvointiin. Halu palvella on vahvuutemme. Monissa avoimissa vastauksissa tuotiin esille arvostuksen merkitys. Alatalon mukaan työntekijät toivovat, että myös muut arvostavat heidän työtään. Työ kuormittaa yhtä kymmenestä Kehitettävääkin löytyy. Työn kuormituksen tuntee kovaksi joka kymmenes työntekijä. Tässä ei ole kuitenkaan muutosta aikaisempaan. Henkilöstökyselyssä näkyvät nyt myös pitkäjänteisen työn tulokset. On hienoa, että eri tiimien väliset erot ovat kaventuneet ja esimiestyö on vahvistunut. Onhan esimiestyön kehittäminen myös yksi kaupungin painopisteistä. Kyky oman työn arviointiin palautteen pohjalta on edelleen kehityskohde, mutta sen eteen on tehty jo paljon työtä. On tärkeää, että osataan iloita onnistumisista ja myös arvioida realistisesti, missä olisi parantamisen varaa, sanoo Alatalo. Syyskuussa toteutettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely, jossa selvitettiin ruokailija-asiakkaiden tyytyväisyyttä Tampereen Aterian palveluihin. Asiakkailta saatu palaute vahvistaa henkilöstökyselyn tuloksia. Ystävälliseen ja ammattitaitoiseen asiakaspalveluun oltiin tyytyväisiä kaikissa asiakasryhmissä. Hatanpää Härmälän alueella muutoksia tammikuussa Ensimmäiset muutokset Aterian toiminnan käytännössä näkyvät Hatanpää Härmälä-alueella, jonne palveluntuottajaksi on valittu ISS Palvelut Oy. Toiminta alkaa vuoden alussa. Alueella työskennelleet Tampereen Aterian työntekijät siirtyvät muihin Aterian toimipisteisiin. Muutokset eivät näy ruokaja puhdistuspalvelutyöntekijä Katja Heiskasen arjessa Nekalan palvelukeskuksen ravintolassa. Hatanpään koulun kokki Mari Suova sai kolme vaihtoehtoa, joista valita uusi työpiste. Hän siirtyy Hervannan ammattioppilaitokseen. 16 VILKKU 7 / 2012

17 Tampereen Aterian uusi organisointitapa Tampereen Aterialla on kokonaisvastuu koko kaupungin ateriapalveluista. Henkilöstöravintolatoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena ulkopuolisille palveluntuottajille. Ravintoloiden työntekijät siirtyvät uusien palveluntuottajien palvelukseen. Vertailukohdan saamiseksi yksityisen sektorin hinta- ja laatutasoon päiväkoti-, koulu- ja lukioaterioiden osalta valitaan ulkopuolinen palveluntuottaja rajoitetulle alueelle. Tansanialainen rumpali Menard Mponda on opettanut tansanialaisia lauluja tamperelaisille oppilaille vuosien ajan. RUUSA GAWAZA Oppilaat juhlistivat Tampere Mwanza-hankkeen 10-vuotisjuhlaa Tamperetalossa. RUUSA GAWAZA Ensi vuoden toukokuussa tapahtuvan henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutuksen valmistelu on aloitettu. Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun saatua aloitusluvan Ateriaan tulee uutta henkilökuntaa Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkon kahdeksasta toimipaikasta. Muutosta pohjustettiin jo syyskuussa yhteisessä tiedotustilaisuudessa, jossa Aterian asiakkuuspäälliköt ja tiimiesimiehet olivat paikalla vastaamassa pirkolaisten kysymyksiin. Avoin keskustelu hälvensi ennakkoluuloja ja poisti väärinkäsityksiä. Tilaisuudesta jäi puolin ja toisin hyvä fiilis, Alatalo toteaa. Uuden työpisteen sai valita kolmesta Kokki Mari Suova siirtyy Hatanpään koululta Hervannan ammattioppilaitokseen vuoden vaihteessa. Olihan se aika jännittävää, kun ensi kerran kuulin muutoksesta: olen ollut samassa talossa yksitoista vuotta. Missään vaiheessa ei kuitenkaan pelottanut, tiimiesimiehet ovat pitäneet meidät hyvin selvillä missä mennään. Saimme jokainen kolme vaihtoehtoa, joista valita mieleinen uusi paikka. Kävin tutustumassa jokaiseen ja valinta oli helppo: Hervannassa tunsi heti olevansa tervetullut porukkaan. Vaihtelu virkistää varmasti. Tuleva henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutus tai yhden alueen kilpailutus ei vaikuta ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijä Katja Heiskasen arkeen Nekalan palvelukeskuksen ravintolassa. Olen ollut aikaisemmin henkilöstöravintolassa töissä, joten tietysti vähän mietityttää vanhojen työkavereiden puolesta. Moniarvoinen yhteistyöprojekti juhlii 10-vuotista taivaltaan TEKSTI RUUSA GAWAZA Tampereen ja sen tansanialaisen ystäväkaupungin Mwanzan yhteistyöhanke on innostanut monet kaupungin yksiköt mukaan toimintaan. Asiantuntijavaihto-ohjelma on tuonut kaupungin työntekijöitä Mwanzasta Tampereelle tutustumaan niin suomalaiseen koulujärjestelmään, kaupungin hallintoon, ympäristön tilan hoitoon kuin palolaitoksen toimintaakin. Vastaavasti myös tamperelaiset työntekijät ovat vuosien varrella päässeet tutustumaan Mwanzan kaupungin toimintaan. Tampereen ja Mwanzan yhteistyö alkoi 1980-luvulla, mutta varsinainen yhteistyöhanke on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien. Tänä syksynä on juhlittu hankkeen 10-vuotista taivalta. Hanketta koordinoiva Kestävä yhdyskunta -yksikkö kokosi 10-vuotisjuhlan kunniaksi juhlajulkaisun, joka kertoo tarinoiden ja kuvien kautta yhteistyön vaiheista. Teoksessa on haastateltu hankkeessa aktiivisesti mukana olleita kaupungin työntekijöitä, jotka kertovat omia kokemuksiaan Mwanzasta ja yhteistyöstä. MARCO OEY Mwanzalaiset oppilaat innostuivat poseeraamaan Igoman koulussa. Tampereen ja Mwanzan välisen yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, kansalaisten osallistumista kaupungin hallintoon, hyvää hallintoa, kulttuurivaihtoa, ja kaupunkien työntekijöiden asiantuntemuksen ja teknisen osaamisen kehittämistä. Hankkeen aikana on järjestetty monia koulutuksia, joiden avulla on pyritty kehittämään Mwanzan palvelutarjontaa. Tampereen kaupungin eri yksiköt ovat puolestaan kasvaneet yhteistyön myötä kansainvälisemmiksi ja kulttuurien välinen ymmärrys on lisääntynyt. Erityisesti perusopetuksella ja päivähoidolla, aluepelastuslaitoksella sekä ympäristönsuojeluyksiköllä on ollut aktiivinen rooli hankkeessa ja myös valtuustoyhteistyö on ollut aktiivista. Opettajat, palomiehet, eri yksiköiden virkamiehet sekä valtuutetut ovat jakaneet osaamistaan ja kokemustaan hankkeessa. Osallistuminen on usein ollut vapaaehtoista ja sitä on tehty suoraan sydämestä. Hanke on osa Ulkoasiainministeriön rahoittamaa ja Kuntaliiton koordinoimaa pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelmaa. VILKKU 7 /

18 Momu järjestää edelleen museotutustumisia Valtakunnallinen Avara museo -hanke keskittyi kolmen vuoden ajan aikuisille suunnattuun museopedagogiikkaan. Moniääninen museo Momu toimi Tampereen kaupungin museopalveluissa kulttuurikasvatusyksikkö Taiten hankkeena kohderyhmänään erityisesti aikuiset maahanmuuttajat. Momun museokurssilla oli noin 10 osallistujaa, jotka sitoutuivat toimintaan tosissaan. Hankkeen tavoitteena on ollut saada asiak kaan ääni kuuluville, joten opastukset ja toiminta ovat enimmäkseen olleet maahanmuuttajataustaisten kurssilaisten tekemää. Kurssilaiset ovat tehneet myös hyvää palautetta saaneita yleisöopastuksia erityi sesti Muusikot satsaavat jalkapalloon Filharmonian ja konservatorion muusikot saivat talvisen jalkapalloturnauksensa vieraiksi Turun kaupunginorkesterin ja Kansallisoopperan Helsingistä. Kansallisooppera voitti leikkimielisen turnauksen. Kuulimme turnauksen jälkeen, kuinka kova Helsingin harjoitustahti on. Oopperan henkilöstöllä on kaksi vuoroa viikossa jalkapalloa ja kaksi vuoroa jääkiekkoa. Meillä on kerran viikossa jalkapalloa ja kerran jääkiekkoa, joten kirimistä vielä on, jos haluamme tosissamme haastaa pääkaupunkiseudun jengin, kertoo Kalle Marttila Filharmoniasta. Hyvä alku harjoittelun tiivistämiselle on se, että marraskuun lopusta alkaen tamperelaismuusikot ovat saaneet harjoitella sisätiloissa Pirkkahallissa. Loka- ja marraskuun aikana pelattiin vaihtelevissa säissä, kuten muusikkojen turnauksessakin. Pyynikin urheilukentällä oli muutama sentti lunta, joten pelit aloitettiin harjaamalla ensin rajaviivat näkyviin kentältä lumen alta. 18 VILKKU 7 / 2012 taidemuseossa. Muun muassa suomea toisena kielenään opiskelleet ja heidän opettajansa olivat aktiivisesti mukana Momun toiminnassa. He osallistuivat opastuksiin Luonnontieteellisessä museossa, Vapriikissa ja taidemuseossa. Muumilaaksossa ja Amurin työläismuseokorttelissa järjestettiin teemapäiviä sekä Rupriikissa kaikille suunnattuja työpajoja. Vaikka hanke päättyy kaupungin rahoituksen avulla, Momun toiminta on mahdollista tulevanakin vuonna. Momu järjestää vapaamuotoisia museotutustumisia kaikille museoasiakkaille ja keskittyy erityisesti maahanmuuttajien erityisryhmien museopalveluihin. Petri Mäkiharju (kontrabasso), Antti Hirvonen (pasuuna), Lauri Lehtonen (apulaisintendentin sijainen, henkilökunnanjärjestäjä) ja Niko Ronimus (lyömäsoittimet) pelaavat tamperelaismuusikkojen joukkueessa. Kenttää ei lähdetty kolaamaan, sillä se todettiin hyödyttömäksi heti alkuunsa, joten pelasimme hangessa, selvittää Kalle Marttila. Maa oli todella liukas, mutta loukkaantumisilta vältyttiin. Peleihin saatiin värvättyä myös tuomarit, joten kovin suuria tulkinnanvaraisia tilanteita ei erimielisyyksien takia myöskään tullut. Pelikentän kunto vaikutti kunkin joukkueen pelitaktiikkaan huomattavasti, sillä pallo pomppi eri tavalla totuttuun verrattuna, ja pelaajien liikkeellelähtö ja pysähtyminen oli paljon hitaampaa kuin sulalla kentällä. Peli oli välillä melkoista häsläämistä. Tosin tilanne oli sama kaikille, joten voihan olla, että tilanne jopa pienensi tasoeroja joukkueiden välillä, Kalle Marttila arvelee. Voittajajoukkueelle eli Kansallisoopperalle jaettiin pelien jälkeen Filharmonia-pokaali. Turnaukseen osallistui 18 tamperelaispelaajaa. Viikoittaisissa harjoituksissa käy vaihtelevasti hiukan yli tai alle 10 pelaajaa. SUSANNA LYLY Arvonlisäverokannat muuttuvat tammikuun alussa Hallituksen esityksen mukaan kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä alkaen, jolloin esimerkiksi yleinen arvonlisäkanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Uusia arvonlisäverokantoja sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä. Sisällöllistä muutosta arvonlisäverolakiin ei ole tulossa. Uusia ja vanhoja arvonlisäverokoodeja käytetään vuoden vaihteessa jonkin aikaa samanaikaisesti, kun tapahtumia kirjataan sekä vuodelle 2012 että vuodelle Tositemerkintöjen ja arvonlisäverokoodien oikeellisuuden tarkastaminen vuoden vaihteessa edellyttävät erityistä huolellisuutta. Muutos koskee erityisesti osto- ja myyntilaskujen sekä tieto- ja kassajärjestelmien kanssa työskenteleviä henkilöitä. Ostolaskuja vastaanotettaessa, laskuja lähetettäessä ja muita tositteita annettaessa ja vastaanotettaessa on varmistettava, että tositteella oleva arvonlisävero on merkitty oikein. Ostolasku tulee palauttaa ja pyytää uusi korjattu lasku, ellei arvonlisävero tai verottomuuden peruste ole laskussa merkitty oikein. Yksiköissä pitää varautua sisäiseen tiedottamiseen ja toimintaohjeiden päivittämiseen. Verohallinnon ohjeita verokantojen voimaantulosäännöksistä täytyy noudattaa. Lisätietoja ja ohjeet Loorasta: Etusivu > Talous ja hankinnat > Alv-kantojen muutos ja ts. laskentasuunnittelija Helinä Opas, puh tai alanumero KIITOKSIA Lämmin kiitos Halon johdolle ja työntekijöille eläkejuhlista ja lahjoista sekä puhelinpalvelun tytöille yllätysjuhlista ja muistamisista. Doris Tallqvist Kiitokset työtovereille 24 vuoden an toi sasta yhteistyöstä ja mieleenpainuneista muistamisista eläköitymiseni hetkellä. Lasse Eskonen Kiitän yhteistyöstä teitä kaikkia, joiden kanssa olen työskennellyt kotipalvelun ja perheiden auttamiseksi melkein 40 vuotta. Kiitos myös mieleenpainuneista eläkejuhlista ja muistamisista. Sirpa Järvinen

19 O s j ä t n nk Tiesitkö, että Osuuspankki on suomalainen pankki, jonka omistavat sen asiakkaat. Osuuspankin omistajajäsenenä olet yksi pankkisi omistajista. Jäsenyyden myötä sinulla on mahdollisuus hyötyä pankkisi ja koko OP-Pohjola-ryhmän parhaista eduista. Omistajajäsenenä voit myös osallistua pankin hallintoon ja päätöksentekoon. T j s d e j ä e ja T k ng ön k ä e Maksuton päivittäisasiointi 12 kk (tili, kortti, verkkopalvelu, verkkotiliote) Maksuton maksupalvelu 6 kk Määräaikainen tili 6 kk, korko 1,00 % p.a. (minimi-/maksimitalletus euroa) Meillä voit hoitaa kaikki pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon. Soita ja varaa aika numerosta tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa op.fi/tampere, niin me otamme yhteyttä sinuun. Yhteyspäällikkö Mervi Kallio T l O n n! Yhteyspäällikkö Mervi Kallio Yhdessä hyvä tulee. VILKKU 7 /

20 Joulutorin herkkuja saa myös Hämeenkadun puolelta Tänä vuonna joulutorin myyntikojut avaavat ensimmäistä kertaa luukkunsa Hämeenkadun puolelle. Neljästä mökistä myydään kadulla helposti syötävää kalaa, lämpimiä omenoita kastikkeiden ja strösseleiden kera, suolaisia ja makeita kreppejä sekä vohveleita. Saksalaisia vohveleita tarjoillaan joulutorilla enimmäistä kertaa. Torin puolella myydään saksalaisia manteleita, bratwurstia ja muita herkkuja, kertoo joulutorin tuottaja Rami Lehtinen. Joulutorin täyttää 50 mökkiä, joista voi ostaa ruoan lisäksi käsityöläisten tuotteita ja ravintolasta hehkuviiniä. Torille pääsee tänä vuonna peräti viiden portin kautta. Kaksi niistä on uusia, mutta perinteisten porttien näköisiä. Joulutorin avaa pormestari Timo P. Nieminen yhdessä Saksan suurlähettilään Dr. Thomas Götzin kanssa kello 17. Avajaisissa laulaa Piccolon kamarikuoro solistinaan Joel Hallikainen. Hatanpään lukiolaiset järjestävät torille ohjelmaa joka päivä. Historian siipien havinaa ja jatkuvuutta on luvassa näytelmäsarjalla, jota esitetään joka vuosi jouluun 2016 saakka. Tämän vuoden esityksissä nähdään tamperelaista joulun viettoa sadan vuoden takaa. Lukiolaiset tuovat torille myös hevitiernapojat sekä laulu- ja askarteluiltoja. Viime vuonna torille tupsahtaneet tontut saapuvat tänäkin vuonna Tampereen ammattiopistosta. Tontut tarttuvat rivakasti töihin niin kuin tonttujen kuuluukin. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat tulevat puolestaan auttamaan tekniikassa, tuotannossa ja sosiaalisen median parissa. Joulutori on avoinna Keskustorilla joka päivä klo Lisätietoja: Hae kehittäjäpalkintoa itsellesi tai muille Kaikki kaupungin työntekijät voivat hakea ensi keväänä myönnettävää kehittäjäpalkintoa. Hakijana saa olla yksittäisen henkilön lisäksi työyhteisö tai organisaatiorajat ylittävä työryhmä. Palkinto on mahdollista niin ikään myöntää työyhteisölle, työryhmälle tai yksittäiselle työntekijälle. Hakemuksessa kannattaa kuvata asia ja sen hyödyt mahdollisimman selkeästi ja tiiviisti arvioinnin helpottamiseksi, sanoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Kehittäjäpalkinto jaetaan ensimmäistä kertaa asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-sarjoissa. Asiakaslähtöisyys-sarjassa mukana ovat palvelujen parantamiseen tähtäävät ideat ja toimenpiteet. Työyhteisö-sarjaan kuuluvat hyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvät ideat ja toimenpiteet. Kehittämisrahaa voidaan jakaa harkinnanmukaisia summia. Jaossa on euroa, mutta 500 euron alarajaa ei enää ole. Muutoksen ansiosta työsuojelu- ja terveysjaoston nimittämä palkintoraati voi miettiä vapaammin palkintoja myös pienille ideoille. Tämä mahdollistaa entistä useamman idean palkitsemisen, kertoo Satu Koski. Palkitut ideat, menetelmät ja hankkeet esitellään Vilkussa. Kehittäjäpalkinnon 2013 hakuaika kestää saakka. Lisätietoja Loorasta: https://www.loora.fi/kehittajapalkinto tai tai ,

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot