VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 13 VUOSIKERTOMUS

2 Julkaisija: PlusTerveys Oy Kuvat: Kimmo Korhonen, Robert Lindström, Manu Rantanen Paino: Multiprint Oy

3 VUOSIKERTOMUS 2013 Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6 PlusTerveys lyhyesti 8 Suun terveys 10 Yhteiskuntavastuu 11 Yksilöllinen hoidon tarjoaja 12 Johto ja organisaatio 14 Tilinpäätöstiedot 16 Hallituksen toimintakertomus 16 Tuloslaskelma 18 Tase 19 Rahoituslaskelma 20 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 21 Tilinpäätöksen liitetiedot 22 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 25 Tilintarkastuskertomus PlusTerveyden vuosikertomus 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Aktiivinen markkinointi kasvatti tunnettuutta Positiiviset mielikuvat PlusTerveydestä kotimaisena ja arvostettuna terveysalan yrityksenä vahvistuivat. Maailmantalous romahti loppuvuodesta 2008, jonka jälkeen on menty kriisistä kriisiin. Vuonna 2013 kriisistä ryhdyttiin puhumaan myös Suomen valtion talouden kohdalla. Viimeaikaiset uutiset ovat toistuvasti kertoneet irtisanomisista, säästöistä, leikkauksista ja julkisen talouden huonosta tilasta. Nämä synkät viestit vaikuttavat merkittävästi ihmisten mielialaan. Vähemmälläkin uutisoinnilla saadaan ihmiset uskomaan, että nyt pitää olla oman talouden kanssa tarkka. Yksi helppo säästämisen kohde on hammashoito, jos ei vielä ole särkyä, tai silmäleikkauksen jättäminen parempiin aikoihin. PlusTerveyden liikevoitto kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyivät koko vuoden hyvinä. Vuosi ei kuitenkaan täysin vastannut odotuksiamme. Joulukuu jäi selvästi alle odotusten ja sen vuoksi koko vuoden liikevaihdon kasvu ei yltänyt tavoitteeseen. Positiivista ajattelua Poliitikot ovat kuuluttaneet Suomeen positiivista ajattelua, jotta maan talous saataisiin käännettyä nousuun. Vain se, että ryhdymme ajatte- 4 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

5 Toimitusjohtajan katsaus lemaan positiivisesti, ei yksin tätä maata pelasta. Kuitenkin positiivinen ajattelu muuttaa jokapäiväistä käytöstämme niin työyhteisössä kuin yksityiselämässäkin. Se luo uskoa tulevaisuuteen ja antaa rohkeutta uudistua. PlusTerveydelle positiivinen uutinen on yhtiön tunnettuuden selkeä kasvu. Viime vuonna tehtyjen mainoskampanjoiden jälkeen hammaslääkäripalveluidemme tunnettuus oli kasvanut 31 prosenttiin kuluttajien keskuudessa. Erityisen positiivista oli tunnettuus nuorten, alle 24-vuotiaiden keskuudessa, vaikka hammaslääkäripalvelut kilpailevat kuluttajien mielenkiinnosta monien muiden palvelujen kanssa. Alalla toimivat tiedostavat suun terveyden merkityksen kokonaisterveydelle, mutta on varsin ymmärrettävää, että kuluttajat mielellään unohtavat palvelun, joka koetaan epämiellyttäväksi ja voi jopa pelottaa. Positiivinen ajattelu luo uskoa tulevaisuuteen ja antaa rohkeutta uudistua. Tutkimme brändimielikuvaamme myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Lähes 45 prosentilla vastaajista oli PlusTerveydestä positiivinen mielikuva ja noin 54 prosentilla neutraali mielikuva. Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna Silloin positiivinen mielikuva oli 18 prosentilla vastaajista ja neutraali 80 prosentilla vastaajista. Näiden positiivisten muutosten takana on viime vuosien markkinointi- ja viestintäkampanjat, joissa olemme kertoneet työntekijöidemme hyvästä ja laadukkaasta työstä sekä yhtiömme rakenteesta: suomalaisessa omistuksessa olevasta, terveydenhuollon ammattilaisten omistamasta yhtiöstä. Voisiko veroja rakastaa? Jos vastaisin kysymykseen myöntävästi, taitaisin valehdella, kuten varmasti useimmat suomalaiset. Veroja täytyy kuitenkin maksaa, jotta voimme pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme. Olemme kuluneena vuonna ensimmäisen kerran julkistaneet PlusTerveyden verojalanjäljen ja tässä vuosikertomuksessa avaamme myös vuoden 2013 verojalanjälkemme. Maksamme veromme Suomeen sekä yrityksenä että työntekijöinä. Samoin omistajamme maksavat pääomatulonsa Suomeen. Olemme halunneet tällä julkisella verojalanjälkilaskelmalla osoittaa myös sen, että yhteiskunnalle on selkeää hyötyä siitä, että yksityinen terveydenhuolto on olemassa. Emme vaikuta yhteiskuntaan vain verojen ja potilaiden hyvinvoinnin kautta, vaan tuomme mukanamme myös työllisyyttä ja taloudellista aktiviteettia muille yrityksille. Tämä kaikki on mahdollista siksi, että meillä on asiakkaita, jotka haluavat käyttää yksityisen sektorin palveluita. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme luottamuksesta Plus- Terveyttä kohtaan ja kiittää työntekijöitämme, jotka ovat omalla toiminnallaan luoneet tämän luottamuksen. Eila Annala toimitusjohtaja Julkistimme kuluneena vuonna ensimmäisen kerran PlusTerveyden verojalanjäljen ja tässä vuosikertomuksessa avaamme myös vuoden 2013 verojalanjälkemme PlusTerveyden vuosikertomus 5

6 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Hyvät menestymismahdollisuudet tulevaisuudessakin PlusTerveyden itsenäinen ja sopeutumiskykyinen tulosyksikköjärjestelmä luo vahvan pohjan kehittyä toimintaympäristön muutoksissa. Yhtiöllämme on jälleen yksi hyvä vuosi takana. PlusTerveyden ominaispiirre hyvä kannattavuus erottaa meidät kilpailijoistamme vuodesta toiseen. Ulkopuolisin silmin yhtiömme näyttää positiivisesti hyvin poikkeukselliselta yhtiöltä. Me, jotka työskentelemme tässä yhtiössä, olemme varmasti sitä mieltä, että eroamme kilpailijoista monella tavalla. Tuottavuutemme ja menestyksemme ytimenä on itsenäinen tulosyksikköjärjestelmä, joka antaa yhtiön esimiehille vastuun ja samalla myös mahdollisuuden menestyä paremmin kuin kilpailevissa yhtiöissä. Tätä menestystä siivittää laaja kliininen ja toiminnallinen vapaus, joka on esimiestemme ehkä kaikkein eniten arvostama asia PlusTerveydessä. Tämä asia tuli hyvin selkeästi esiin kyselyssä, joka tehtiin yhtiömme osakkeenomistajille syksyllä Toiminnallinen vapaus auttaa sopeutumaan hyvin paikallisiin olosuhteisiin, millä on yleensä toimintaa ja palvelua parantava vaikutus. Viime vuosi vahvisti myös mainettamme suomalaisena ja veronsa kotimaahan maksavana yhtiönä erottaen meidät useista muista suurista toimijoista. Aktiivisen kehittymisen aika Olisi helppo uskoa, että olemme valmiita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, eikä meillä ole syytä muuttaa toimintatapaamme. Vaikka yhtiömme on kunnossa, muuttuu toimintaympäristömme kiihtyvällä vauhdilla, minkä vuoksi kilpailukykyä on vahvistettava myös tulevaisuudessa. Merkittävimpiä ja näkyvimpiä muutoksia ovat yksityisen terveydenhuoltoalan keskittyminen sekä suunnitelmat kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän muuttamisesta yksikanavaiseksi järjestelmäksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloite perusterveydenhuollon uudistamiseksi on meille haaste, mutta myös erittäin hyvä mahdollisuus. Mitä todennäköisimmin tulemme seuraamaan muiden Pohjoismaiden esimerkkiä terveydenhuol- 6 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

7 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Edessä on ehkä historiamme tärkein strategiatyö. lon rakenteiden ja rahoituksen uudistamiseksi. Malli, jossa yksityiselle ja kunnalliselle palveluntuottajalle annetaan yhtäläiset mahdollisuudet kilpailuun, lisää pohjoismaisten esimerkkien valossa potilaiden valinnan vapautta, parantaa hoidon laatua ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tätä kautta on mahdollista myös luoda yhteiskuntaan kokonaisvaltaisesti terveyden edistämistä koordinoiva järjestelmä, joka on kustannustehokkaampi kuin nykyinen järjestelmämme. Tällainen uudistus on toivottavaa koko yhteiskunnan kannalta. Rahoitus perustuisi kapitaatiojärjestelmään, joka tarkoittaa sitä, että palveluntuottaja saa kustakin kirjautuneesta potilaasta euromääräisen kokonaiskorvauksen riippumatta siitä kuinka paljon ja minkälaisia hoitoja hän saa. Tämä ohjaa tehokkaasti potilaan hoitoa siihen suuntaan, että pitkäaikaiset hoitotulokset olisivat mahdollisimman hyviä. Tällä saataisiin hallintaan monia ongelmia, jotka liittyvät nykyisin laajasti kuntien käyttämään vuokralääkärijärjestelmään. Tulevaisuuden Suomessa meillä voi olla yksityisiä terveyskeskuksia, jotka voisivat toimia PlusTerveyden tunnuksilla lääkärit, hammaslääkärit ja fysioterapeutit saman katon alla. PlusTerveyden mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajana tulevaisuudessa ovat erittäin mielenkiintoiset. Se ei ole helppoa, mutta tulosyksikkökohtaisen sopeutumiskykymme ansiosta meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuuden kilpailussa. Tämän edellytyksenä on huolellinen ja ennakoiva strategian laatiminen riittävän aikaisessa vaiheessa. Muutoin meillä on riski, että joudumme taipumaan muuttuvan toimintaympäristömme paineen alla tavalla, jota emme halua. Hallitus on käynnistänyt uuden strategian laatimisen vuosille Tämä on yhtiön kannalta ehkä tärkein strategiatyömme koko historiamme aikana. Vuosi 2013 oli monien uudistusten vuoksi työntäyteinen PlusTerveysläisille. Ohjelmistoihin ja palvelutoimintoihin liittyät uudistukset vaativat usein jatkokehitystä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Itse luotu potilashallintajärjestelmä on suuri taloudellinen investointi, mutta uskomme vahvasti sen olevan meille merkittävä kilpailuetu tulevaisuudessa. Nämä kehitystyöt tulevat jatkumaan myös tänä vuonna, minkä ansiosta saamme entistä paremmin meitä palvelevan yhtiön. Timo Kallio hallituksen puheenjohtaja, erikoishammaslääkäri Tulevaisuuden Suomessa voi olla yksityisiä terveyskeskuksia, jotka voisivat toimia PlusTerveyden tunnuksilla lääkärit, hammaslääkärit ja fysioterapeutit saman katon alla PlusTerveyden vuosikertomus 7

8 PlusTerveys lyhyesti PlusTerveys yrityksenä PlusTerveys on yksi Suomen suurimmista yksityisiä terveydenhoitopalveluja tarjoavista yrityksistä. Suun terveydenhoitopalveluiden tarjoajana olemme Suomen suurin. Toimimme valtakunnallisesti 117 paikkakunnalla ympäri Suomen. Liiketoimintamme muodostuu suun terveydenhoitopalveluista sekä lääkäri- ja fysioterapeuttipalveluista. Hammaslääkärivastaanottomme ovat yksilöllisiä suurista erikoishammaslääkäriasemista pieniin, paikallisiin vastaanottoihin. Suuri osa lääkäreistämme ja erikoislääkäreistämme toimii yhtiön ulkopuolisissa lääkärikeskuksissa. Lisäksi PlusTerveydellä on 5 omaa lääkärikeskusta. Plus- Terveydessä työskentelee yli 20 erikoisalan erikoislääkäreitä, suurimpina ryhminä psykiatrit, silmälääkärit ja gynekologit. Arvostamme yksilöllistä hoitoa ja pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat meille tärkeitä. Laajasta asiantuntijaverkostostamme löytyy asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin sopiva terveydenhoidon ammattilainen. Arvot Palveleva, Luotettava ja laadukas, Uudistuva ja Sitoutunut ohjaavat toimintaamme. Palvelemme asiakkaitamme kunnioittaen ja olemme luotettava ja vastuullinen kumppani, jonka laatu on korkeatasoista. Haluamme kehittyä jatkuvasti työssämme ja oppia uutta ja olemme sitoutuneet asiakkaisiimme ja yritykseemme. PlusTerveys on täysin suomalainen yhtiö, jonka omistavat yhtiössä työskentelevät hammaslääkärit, lääkärit, hammasteknikot ja fysioterapeutit. Toimipisteet AKAA ALAJÄRVI ALAVUS ESPOO FORSSA HAMINA HANKO HARJAVALTA HAUKIPUDAS HEINOLA HELSINKI HUITTINEN HYLLYKALLIO HYVINKÄÄ HÄMEENKYRÖ HÄMEENLINNA IISALMI IKAALINEN ILMAJOKI IVALO JALASJÄRVI JOENSUU JUUKA JYVÄSKYLÄ JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI JÄRVENPÄÄ KAARINA KAAVI KAJAANI KANNUS KARHULA KARJAA KAUHAJOKI KAUNIAINEN KAUSTINEN KEITELE KEITELEPOHJA KEMI KEMIJÄRVI KEMINMAA KERAVA KIRKKONUMMI KITEE KLAUKKALA KOKEMÄKI KOKKOLA KOTKA KOUVOLA KRISTIINANKAUPUNKI KUOPIO KUUSAMO KUUSANKOSKI LAHTI LAIHIA LAITILA LAPINLAHTI LAPPEENRANTA LAPUA LEMPÄÄLÄ LEPPÄVIRTA LIEKSA LOHJA LOVIISA MIKKELI MUURAME MÄNTSÄLÄ MÄNTTÄ NAANTALI NASTOLA NILSIÄ NIVALA NOKIA NOUSIAINEN NURMES NURMIJÄRVI ORIMATTILA ORIVESI OULU OUTOKUMPU PADASJOKI PARKANO PIEKSÄMÄKI PIELAVESI PIETARSAARI PORI PORVOO PUDASJÄRVI RAAHE RAUMA RIIHIMÄKI ROVANIEMI RUUKKI SAARIJÄRVI SALO SAVONLINNA SEINÄJOKI SIILINJÄRVI SUOLAHTI SUOMUSSALMI SUONENJOKI TAMMISAARI TAMPERE TOIJALA TORNIO TURKU TUUSULA VAASA VALKEAKOSKI VAMMALA VANTAA VARKAUS VIMPELI VIRKKALA YLITORNIO ÄHTÄRI ÄÄNEKOSKI Hammaslääkäritoimipiste Lääkäritoimipiste Hammaslääkäri- ja lääkäritoimipiste 8 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

9 PlusTerveys lyhyesti Avainluvut PlusTerveys-konserni Liikevaihto, milj. 124,6 123,5 119,8 114,7 Henkilöstökulut, milj. 65,4 65,0 63,3 52,8 Henkilöstökulut % liikevaihdosta 52,5 52,6 52,9 46,1 Liikevoitto, milj. 16,4 15,1 14,5 22,9 Liikevoitto % liikevaihdosta 13,1 12,2 12,1 20,0 Tilikauden voitto, milj. 13,3 12,3 11,6 17,9 Tilikauden voitto % liikevaihdosta 10,7 10,0 9,6 15,6 Investoinnit milj. 7,7 11,3 12,6 9,9 Investoinnit % liikevaihdosta 6,2 9,1 10,5 8,6 Maksuvalmius (Current ratio) 1,8 2,4 3,0 2,8 Maksuvalmius (Quick ratio) 1,7 2,3 2,9 2,6 Omavaraisuusaste % 87,6 87,0 87,3 87,1 Konsernin liikevaihto (milj. ) Oma pääoma emoyhtiössä (milj. ) Osinko/osake emoyhtiössä ( ) Osakkeen lunastushinta emoyhtiössä ( ) *) *) *) hallituksen esitys *) hallituksen esitys PlusTerveys on kuulunut korkeimpaan AAA-luottokelpoisuusluokitukseen vuodesta 1997 alkaen PlusTerveyden vuosikertomus 9

10 Suun terveys Nuoret aikuiset hammashoitopalveluiden ulkopuolella Terveyspalvelu-uudistuksessa tarvitaan päätöksenteon tueksi puolueetonta tutkimustietoa. PlusTerveys antoi potilasrekisterinsä palveluiden tuottajarajat ylittävän tutkimuksen käyttöön. PlusTerveys Oy:n potilastietorekistereitä hyödynnettiin hammaslääkäripalvelujen käyttöä koskevassa laajassa väitöskirjatutkimuksessa, jonka tulokset saimme vuonna Koemme tutkimushankkeessa mukana olon tärkeäksi, sillä se oli ensimmäinen hammaslääkäripalveluiden käyttöä yksilötasolla selvittävä tutkimus. Tutkimuksen teki Jouko Kallio, joka yhdisti eri henkilörekistereitä, muun muassa Kelan korvausrekisteriä, pääkaupunkiseudun kaupunkien potilasrekistereitä ja PlusTerveyden potilasrekisteriä. Riskinä on suuret ja kalliit hoidot myöhemmällä iällä. Tutkimustuloksissa ilmeni, että lähes joka viides nuorista aikuisista ei käy ollenkaan hammashoidossa ja lähes kuudennes ei ole käynyt hammastarkastuksessa, vaan on hoidattanut vain jonkin yksittäisen vaivan. Näyttää siltä, että nuoret putoavat hammashoitopalveluiden ulkopuolelle siinä vaiheessa, kun maksuton kouluhammashoito päättyy. Ongelma on kansantervey- dellinen, sillä monilla tutkimuksilla on voitu osoittaa suun ja hampaiden terveyden merkitys ihmisen kokonaisterveyteen, kuten altistuminen sydän- ja verisuonitaudeille. Riskinä ovat suuret ja kalliit hoidot myöhemmällä iällä. Monet välttelevät hammaslääkärissä käyntiä, koska se koetaan epämiellyttävänä tai hammashoito pelottaa. Hammaslääkärille varataan aika vasta kun on aivan pakko. Omaa hammasterveyttä myös pidetään hyvänä, jos oireita ei tunnu. Vaikka hammassairaudet tunnetaan, ei tiedetä, että hammassairaudet voivat kehittyä pitkään oireettomasti ja aiheuttaa peruuttamattomia yleisterveydellisiä muutoksia. Tutkimustietoa uudistusten tueksi Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa pitää koko väestölle luoda mahdollisuudet hoitaa suun terveyttä. Mielestäni nykyinen hammashoitojärjestelmämme eriarvoistaa potilaita, koska raha ohjaa ihmisten hoitoon hakeutumista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa onkin pohdittava, mitkä hoidot tuottavat oikeasti terveyttä ja mitä meillä on varaa subventoida. Yhteiskunnallamme tulee olemaan edessä priorisointikeskustelu, jonka pohjaksi tarvitaan lisää puolueetonta tutkimustietoa. Pirkko Grönroos lääketieteellinen johtaja, hammaslääkäri 10 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

11 Yhteiskuntavastuu Yksityiset terveyspalvelut tuovat hyötyä yhteiskunnalle Kannattava yritystoiminta ja laadukkaat terveydenhoitopalvelut hyödyttävät yhteiskuntaa monella tavalla. Asiakkaat saavat terveyshyödyn ja yhteiskunta nettotulot veroista ja veroluonteisista maksuista. Verojalanjälki kertoo, kuinka paljon yhteiskunnalle kertyy tuloja PlusTerveyden maksamista veroista ja veroluonteisista maksuista. Liikevaihtoonsa suhteutettuna PlusTerveys on Suomen isoista terveyspalveluyrityksistä suurin veronmaksaja ja maksaa liikevaihdostaan jopa kolmasosan veronsaajille ja työeläkeyhtiöille. Vuonna 2013 PlusTerveyden verojalanjälki oli 43,1 miljoonaa euroa (42,7 miljoonaa euroa vuonna 2012). PlusTerveys maksoi ostoihin liittyvää arvonlisäveroa 4,4 miljoonaa euroa. Yksityisellä terveydenhoitoalalla arvonlisävero jää yhtiön lopulliseksi kustannukseksi. PlusTerveys tuo hyötyjä yhteiskunnalle myös merkittävänä terveysalan työllistäjänä ja pääosin kotimaahan suun- tautuvien tavara- ja palveluhankintojen sekä investointien kautta. Vuonna 2013 PlusTerveyden toiminta hyödytti välittömästi henkilöstöä (39 miljoonaa euroa), tavaran- ja palveluntoimittajia (34 miljoonaa), veronsaajia (29 miljoonaa) ja työeläkeyhtiöitä (14 miljoonaa). Omistajille maksettiin osinkoina 8,0 miljoonaa euroa. PlusTerveys julkaisi ensimmäistä kertaa verojalanjälkensä vuonna 2013 vuoden 2012 tilinpäätöksestä johdettuna ja julkaisee sen jatkossa osana vuosikertomusta. Verojalanjäljen laskeminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta hyödyllistä. Verojalanjälki 2012 Yhteensä 42,7 M Verojalanjälki 2013 Yhteensä 43,1 M Yhteisövero 4,3 M Muut verot ja veroluonteiset maksut 1,1 M Työntekijän osuus työeläke vakuutus - maksuista 3,2 M Yhteisövero 4,3 M Arvonlisävero 4,3 M Muut verot ja veroluonteiset maksut 1,1 M Palkoista maksetut ennakonpidätykset 17,8 M Arvonlisävero 4,4 M Sosiaaliturvaja työttömyysvakuutus maksut sekä muut sivukulut 3,5 M Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä muut sivukulut 3,1 M Työeläkemaksut 8,7 M Työntekijän osuus työeläkevakuutusmaksuista 3,2 M Palkoista maksetut ennakonpidätykset 18,1 M Työeläkemaksut 8,9 M PlusTerveys tekee hyvää Laadukkaiden terveyspalveluiden lisäksi PlusTerveys edistää terveyttä myös tuottamalla tietoa suun terveydestä ja tukee hyväntekeväisyystoiminnalla erityisesti lapsiin ja nuoriin liittyvää toimintaa. Vuosina 2012 ja 2013 PlusTerveys tuki nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Lasten ja Nuorten Säätiön Zest-hanketta. Vuonna 2013 tuettiin myös Unicefin ja Pelastakaa Lapset Ry:n kautta Filippiinien hirmumyrskyn uhreja. Lisäksi PlusTerveyden vastaanotot tukevat aktiivisesti paikallisia hyväntekeväisyyshankkeita, kuten uutta lasten sairaalaa sekä lasten ja nuorten urheiluseuroja PlusTerveyden vuosikertomus 11

12 Yksilöllisen hoidon tarjoaja PlusTerveydessä mielikuvat ja todellisuus kohtaavat PlusTerveyden tunnettuus on lisääntynyt kuluttajien ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, lisäksi mielikuva yrityksestä on kehittynyt positiivisesti. Uusille työntekijöille tärkeää on PlusTerveyden tarjoama yksilöllisyys, valtakunnallisuus ja kotimaisuus. Hammasasema Statuksen henkilökuntaa: Riikka Vikstedt, Merja Villanen, Sirpa Pakarinen ja Olli Lintervo. Oma persoonallisuus saa näkyä Hammaslääkäri Olli Lintervo aloitti PlusTerveydessä kesällä 2013 ja avasi syksyllä uuden vastaanoton kauppakeskuksen yhteyteen Riihimäelle. Lintervo oli pohtinut PlusTerveyttä ensimmäisen kerran jo noin 10 vuotta sitten, mutta päätyi silloin vielä jatkamaan terveyskeskusvirassaan. Hän siirtyi parisen vuotta sitten yksityiselle puolelle ensin vuokralaiseksi muutamalle vastaanotolle. Ajatus omasta vastaanotosta alkoi kuitenkin tuntua mielekkäämmältä. Kokonaan uuden vastaanoton perustaminen yksin rahoitusjärjestelyineen, lupa-asioineen ja remontteineen on haastavaa, joten PlusTerveys tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Lisäksi tuttu PlusTerveys-hammaslääkäri kannusti ja antoi arvokasta tietoa vastaanoton perustamisesta. Vastaanoton perustamista helpotti liiketoimintaosaston laatima projektiaikataulu, josta ilmeni, mitä milloinkin piti olla tehtynä sekä kuka mistäkin asiasta vastasi. Olli sai avun kaikkiin käytännön asioihin liikehuoneiston vuokrasopimuksesta toiminnan käynnistämiseen ja hän pystyi itse keskittymään vastaanoton suunnitteluun. Vaikka remonteissa onkin omat haasteensa, lopulta suurin haaste Ollille taisi olla vastaanoton perustamisen ja perheelämän yhteensovittaminen. Uusperheessä on yhteensä 8 lasta reilun vuoden ikäisestä 19-vuotiaaseen abiturienttiin ja kaikilla on omat tarpeensa sekä menonsa. Tunnettuna ketjuna PlusTerveys tarjoaa luotettavat puitteet niin hammaslääkäreille, henkilökunnalle kuin asiakkaallekin. Eniten arvostan kuitenkin sitä, että kaikki vastaanotot saavat olla yksilöllisiä ja erilaisia. Toivottavasti näin on myös jatkossa, koska jokaisella on oma tapansa ja persoonansa, on hyvä että se myös näkyy vastaanotoilla. Meidänkin vastaanotollamme on oma yksilöllinen värimaailma, mutta silti meidät tunnistaa PlusTerveys-vastaanotoksi. Hammasasema Statuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin. Kun vastaanotto sai omat kotisivut auki ja mainonnan verkossa ja lehdissä pyörimään, on kysyntää ollut mukavasti. Syksyllä pidimme avajaiset asiakkaille samaan aikaan, kun kauppakeskuksessa oli Muumit käymässä ja muuta tapahtumaa. Täytekakku ja kahvit sekä tuotenäytteet ja avajaistarjoukset houkutteli paikalle lähes 100 kiinnostunutta, joista monet myös varasivat hoitoaikoja. PlusTerveyden hallinnon palveluita tarvitaan myös vastaanottotoiminnan käynnistyttyä. Lintervo kiittelee erityisesti henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita. Lisäksi tarvetta on ollut it-tukipalveluille, kun potilasjärjestelmä on uusi ja omat it-taidot ovat rajalliset. 12 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

13 Yksilöllisen hoidon tarjoaja Kotimaisuus ja hyvät palvelut vetosivat Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen halusi muutosta työhönsä ja oli haaveillut jo jonkin aikaa yksityislääkärinä toimimisesta, kun liittyi PlusTerveyteen. Kotimaisuutensa ja hyvien palveluidensa vuoksi PlusTerveys oli minulle ainoa vaihtoehto. PlusTerveys on myös luotettava ja turvallinen yritys. Uusi vastaanotto perustettiin kesän aikana ja Mikaela sai huomata, että haasteita riitti. Töitä ja kuluja oli enemmän kuin olin arvioinut. Vastaanottotilat oli remontoitava ja sisustettava nopeasti, sillä tilojen piti olla valmiit ennen kuin viranomainen myönsi vastaanotolle toimiluvat. Samaan aikaan kun uutta vastaanottoa tehtiin, minä jatkoin vielä vanhassa toimessani. PlusTerveys tuki toiminnan alkuunpääsemisessä. Blomqvist-Lyytikäiselle tehtiin laskelmat kannattavuudesta, autettiin lupa-asioissa, järjestettiin perehdytystä, huolehdittiin atk-hankinnoista sekä tuettiin markkinointinäkyvyydessä. Minulle tärkeimmät PlusTerveyden hallinnon palvelut ovat kirjanpito, it-tuki ja markkinointi. Tuntuu, että voi kysyä mitä vain. Kouvolassa ajavaisia vietettiin alkusyksystä. Vastaanottotoimintani on käynnistynyt paljon odotettua paremmin. Alussa kysyntä pääsi yllättämään heti lomakauden jälkeen, mutta nyt tilanne on tasaantunut. Markkinointi on toiminut hyvin ja kotisivuni löydetään. Teen myös PlusTerveyden kautta tuntityötä, jolle on suuri kysyntä. Huoli nuorista, joiden hätää ei huomata Valitettavasti nuorten masennus on yleistä tänä päivänä. On hienoa, että suuri osa vanhemmista on herkkiä huomaamaan muutoksia lapsensa käytöksessä, hakevat tietoa ja ottavat yhteyttä minuun. Tunnen suurta huolta niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ole samanlaisia tukiverkkoja ja joiden hätää ei kukaan huomaa. Suunnittelen vastaanotolleni avointa vanhempien ryhmää, jossa opastetaan, miten havaita nuoren masennuksen oireet. Mielikuvien voima Yksilöllisiä ammattilaisia esiin nostava Lääketieteen käsityöläiset kampanja näkyi aktiivisesti PlusTerveyden uusien työntekijöiden rekrytoinnissa vuonna Yhtiön tunnettuus terveydenhoidon ammattilaisten ja tulevaisuuden työntekijöiden keskuudessa kasvoi 86 prosenttiin kahden edellisen vuoden aikana. Hammaslääkäreiden keskuudessa tunnettuus on 98 prosenttia, ja erikoislääkäreistä 70 prosenttia tietää PlusTerveyden. Tunnettuuden kasvaessa myös ammattilaisten mielikuvat PlusTerveydestä ovat muuttuneet entistä positiivisemmiksi. Brändiin liittyvät positiiviset mielikuvat pohjautuvat muun muassa kotimaisuuteen, tehokkaaseen toimintatapaan ja yhtiön kannattavuuteen. Kiinnostavimmat toiminnantekijät ammattilaisille ovat taloudellisesti vakaa yritys, mahdollisuus keskittyä potilastyöhön, työsuhteen edut ja kouluttautumismahdollisuudet. Erityisesti nuoret ja alle 40-vuotiaat ammattilaiset arvostavat myös osakkuutta ja päätäntävaltaa. *) PlusTerveyden tunnettuus kuluttajien keskuudessa kasvoi vuoden 2013 aikana 19 prosentista 31 prosenttiin. Tämän tunnettuuden nousun taustalla on onnistuneiden potilaskohtaamisten lisäksi kasvaneet markkinointipanostukset koko PlusTerveydessä. Näkyvyys ja asiakaslähtöistä hoitoa painottanut Lääketieteen käsityöläiset -kampanja kasvoivat paikallisesta mainonnasta alueellisiksi kampanjoiksi, ja vuonna 2013 toteutettu valtakunnallinen tv-mainoskampanja oli onnistunut. PlusTerveys koetaan nykyaikaiseksi, ammattitaitoiseksi, helposti lähestyttäväksi ja luotettavaksi. Merkittävimmin vuoden 2013 aikana on vahvistunut mielikuva PlusTerveydestä yksilöllisenä toimijana ja yksilöllisen hoidon tarjoajana. Kuluttajilla, jotka kertoivat nähneensä PlusTerveyden tv- tai sanomalehtimainontaa, oli positiivisempi mielikuva yrityksestä kuin kuluttajilla, jotka eivät olleet mainontaa nähneet. **) Alan toimintaympäristön kehittyessä, ja erityisesti suun terveydenhoidon yritysten ketjuuntuessa, mielikuvien merkitys sekä ammattilaisten että kuluttajien päätöksenteon taustalla kasvaa entisestään. Toimialan palvelutarjonnan monimuotoistuminen ja asiakkaiden että ammattilaisten kasvava valinnan vapaus korostavat avoimen viestinnän ja aktiivisen markkinoinnin roolia myös tulevaisuudessa. *) Luvut perustuvat 1/2014 teetettyyn brändi- ja potentiaalitutkimukseen, jonka toteutti Innolink Research. **) Luvut perustuvat 11/2013 teetettyyn mainonnan tehon mittaukseen, jonka toteutti Taloustutkimus Oy PlusTerveyden vuosikertomus 13

14 Johto ja organisaatio PlusTerveyden johto ja organisaatio PlusTerveys Oy:n hallitus vasemmalta: Jari Niemi, Hannu Penttilä, Timo Kallio (puheenjohtaja), Kimmo Rauhala, Päivi Jussila ja Jussi Peltokallio sekä etualalla Marja-Liisa Eloranta. Kuvasta puuttuu Rolf Stubbe. PlusTerveys Oy:n johtoryhmä: etualalla vasemmalta Pirkko Grönroos, Eila Annala (toimitusjohtaja), Kaisa Tapio ja Minea Ahlroth, takana Miina Pulkkinen ja Petri Hammar. Aluetoiminta Hammaslääkäreiden toiminta-alueet on jaettu maantieteellisesti alueittain. Aluetoimintoja ovat markkinointi, tiedotus, koulutus ja yhteisistä tavoitteista päättäminen. Kullakin alueella on aluejohtaja, joka toimii yhteyshenkilönä hallinnon ja vastaanottojen välillä. Lääkäreille on nimitetty erikoisalakohtaiset toimialajohtajat. Aluejohtajat ja toimialajohtajat muodostavat kentän johtoryhmän, johon kuuluu myös henkilöstön edustajana Tehy:n pääluottamusmies. Toimialajohtajat (lääkärit) Monica Eggert Tapio Kannisto Kari Saarinen psykiatrit silmälääkärit muut lääkäreiden alat Aluejohtajat (hammaslääkärit) Liisa Petäjä Helsingin, Espoon ja Vantaan alue Terhi Koskinen Keski- ja Itä-Uusimaan alue Mikko Kotiaho Länsi-Uusimaan alue Tero Ellilä Turun ja Satakunnan alue Niina Palukka Tampereen alue Olli Lehto Lahden ja Hämeenlinnan alue Hannele Pohjalainen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alue Leena Hyartt Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alue Sirkku Meriläinen-Vapola Keski-Suomen alue Teija Hillilä Vaasan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue Seppo Pääkkönen Kainuun, Oulun ja Lapin alue 14 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

15 Johto ja organisaatio Organisaatio Omistajat Hallitus Toimitusjohtaja Eila Annala Kentän johtoryhmä Liiketoimintaosasto Petri Hammar, liiketoimintajohtaja Hallinto-osasto Minea Ahlroth, hallintojohtaja Talousosasto Kaisa Tapio, talousjohtaja Lääkärit Hammaslääkärit Fysioterapeutit Hammasteknikot Markkinointi- ja viestintäosasto Miina Pulkkinen, markkinointipäällikkö Lääketieteellinen osasto Pirkko Grönroos, lääketieteellinen johtaja Lääketieteellinen neuvottelukunta PlusTerveyden asiantuntijoista koostuvan lääketieteellisen neuvottelukunnan laajaan tehtäväkenttään kuuluu muun muassa: periaatelinjaukset yhtiössä annettavista hoidoista, eettiset kysymykset, potilashoidon laadun kehittämisen ohjaaminen sekä ammatillisen verkostoitumisen ohjaaminen. Hammaslääkärijäsenet HLL Kaj Karlsson, pj. EHL Petteri Ekholm EHL Ilkka Ostela EHL Birgitta von Troil Lääkärijäsenet LL Erkka Eloranta LL Mikko Kahma Helsinki Helsinki Turku Helsinki Helsinki Nastola Hallinnon edustajat HLL Pirkko Grönroos, lääketieteellinen johtaja LL Petri Lahdentausta, hallintoylilääkäri Vaaleja valmisteleva toimikunta Kentän johtoryhmä valitsee keskuudestaan vaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on esittää yhtiökokoukselle siellä vuosittain valittava yhtiön hallituksen kokoonpano. EHL Tero Ellilä, pj Turku LL Marja-Liisa Eloranta Helsinki LL Hanna-Mari Jauhonen Kuopio HLL Olli Lehto Lahti EHL Jussi Peltokallio Kajaani 2013 PlusTerveyden vuosikertomus 15

16 Tilinpäätöstiedot Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminta Yhtiön liiketoiminta kehittyi tasaisesti kuluneena vuonna joulukuuta lukuunottamatta. Suun terveydenhuollon liikevaihto jäi tavoitteesta joulukuun myynnin vuoksi. Lääkäri- ja fysioterapiatoiminnassa oli pientä hiipumista. Molemmilla liiketoiminta-alueilla näkyi erikoishoitojen väheneminen edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö jatkoi vuonna 2012 aloitettua mainoskampanjaa. Kampanjan avulla pystyttiin kasvattamaan yhtiön tunnettuutta myös kuluttajien keskuudessa. Yhtiö aloitti vuoden aikana uuden itse kehittämänsä hammaslääkäreiden potilastietojärjestelmän käyttöönoton. Tämä vaati merkittävästi resursseja sekä hallinnossa että hammaslääkäritoimipisteissä. Taloudellinen tila Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 124,5 milj. euroa (123,4). Koko konsernin liikevaihto oli 124,6 milj. euroa (123,5). Konsernin liikevaihdon kasvu oli 0,8 %. Yhtiön toiminta oli voitollista, ja yhtiön vakavaraisuus sekä maksuvalmius säilyivät koko vuoden hyvinä. Konsernin liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 8,4 %. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Konserni Emoyhtiö Liikevaihto, milj. euroa 124,6 123,5 119,8 124,5 123,4 119,6 Liikevaihdon kasvu-% 0,8 % 3,1 % 4,5 % 0,9 % 3,2 % 4,4 % Liikevoitto, milj. euroa 16,4 15,1 14,5 16,4 15,0 14,4 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 13,1 % 12,2 % 12,1 % 13,2 % 12,2 % 12,0 % Omavaraisuusaste 87,6 % 87,0 % 87,3 % 84,8 % 84,3 % 84,8 % Oman pääoman tuotto-% 14,2 % 13,5 % 12,6 % 14,5 % 13,8 % 12,9 % Investoinnit, milj. euroa 7,7 11,3 12,6 7,6 11,3 12,6 Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli toimintavuoden päättyessä (1.198) henkilöä. Emoyhtiössä vakinaisessa työsuhteessa toimintavuoden aikana oli keskimäärin (1.225) henkilöä. Konsernissa vastaava luku oli keskimäärin (1.225) henkilöä. Konsernin henkilöstö Hammaslääkärit Hammasteknikot Lääkärit Fysioterapeutit Muu henkilökunta Hallinto Yhteensä tilikauden päättyessä Henkilöstö tilikaudella keskimäärin Tilikauden palkat ja palkkiot, milj. euroa 53,0 52,4 50,5 47,1 Konsernissa henkilöstön ikäjakauma oli tilikauden päättyessä seuraava: Hammaslääkärit hammasteknikot Ikä lääkärit, fysioterapeutit Muut Hallinto Yhteensä alle 30 v Yhteensä Arvioimme, että seuraavan 10 vuoden aikana poistuu vuosittain keskimäärin noin 30 esimiestä. Arvio perustuu vaihtuvuudesta saatuihin kokemuksiin. Yhtiön osakkeet ja osakepääoma Yhtiön osakepääoma on ,46 euroa, mikä jakautuu osakkeeseen. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Omat osakkeet Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen suunnatusta hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla. Tilikauden aikana ja tilikauden päättymisen jälkeen hankittujen osakkeiden, kpl, yhteenlaskettu osuus osakepääomasta on 3,7 %. Emoyhtiö on tilikauden aikana ja sen jälkeen ostanut omia osakkeita seuraavasti: Aika Määrä (kpl) Suoritettu vastike (keskiarvo) Suoritettu vastike (vaihteluväli) ,59 906, ,08 907,00 907, ,32 907,20 907, ,72 989,69 989, ,11 990, ,55 990, ,00 991, ,91 991,66 991, ,30 992,04 992, ,18 992,91 993, ,05 994,05 Yhteensä Yhtiö ei ole luovuttanut omia osakkeitaan tilikauden aikana eikä tilikauden päättymisen jälkeen. Aikaisempina vuosina, vuonna 2013 ja tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön hankkimista osakkeista on edelleen yhtiön omistuksessa kpl. Näiden osuus yhtiön osakepääomasta on 7,6 %. Omien osakkeiden hankintojen ja myyntien jälkeen yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärä on kpl. 16 PlusTerveyden vuosikertomus 2013

17 Tilinpäätöstiedot Emoyhtiöllä panttina lainojen vakuutena olevien omien osakkeiden lukumäärä: Yhteensä (kpl) Lähipiiriin kuuluvilta (kpl) Otettu pantiksi Luovutettu Lainat lähipiiriin kuuluville henkilöille Yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille on myönnetty lainoja yhteensä ,33 euroa, ja niille on saatu reaalivakuudet. Lainojen vähennykset olivat tilivuonna ,68 euroa ja lisäykset ,15 euroa. Laina-ajat ovat 1-10 vuotta. Lainojen korko oli 12 kuukauden Euribor-korko lisättynä yhtiön hallituksen päättämällä marginaalilla. Kehitysnäkymät alkaneella tilikaudella Suun terveydenhuollossa jatkuu tekijöiden niukkuus, vaikka pahin työntekijäpula alkaa olla ohitettu. Tietojärjestelmähankkeet jatkuvat edelleen. ereseptin käyttöönotto on keväällä Yhtiö osallistuu Suun Terveydenhuollon Arkisto -hankkeen pilottivaiheeseen yhdessä julkisen sektorin kanssa kuluvan vuoden aikana. Lisäksi kehitetään työaikakirjanpidon, palkanlaskennan ja ostolaskujen käsittelyn järjestelmiä. Vuosi 2014 on yhtiölle myös strategian uudistamisen vuosi. Liikevaihdon odotetaan kasvavan maltillisesti ja kannattavuuden pysyvän ennallaan. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Strategiset ja operatiiviset riskit Yhtiön kasvun hidaste lähivuosina on se, että emme saa riittävästi hammaslääkäreitä eläkkeelle jäävien tilalle pienillä paikkakunnilla. Lääkäreillä on tarjolla useita erilaisia toimintamalleja toimia yksityissektorilla. On mahdollista, että tämä vähentää kiinnostusta yhtiötä kohtaan. Suun terveydenhuollossa pula työntekijöistä ja alueellisesti suuret vaihtelut palvelujen kysynnässä aiheuttavat jatkuvaa muutosta toimintatavoissa sekä toimijoissa. Hammaslääkäritoiminnan ketjuuntuminen tulee lisäämään hintakilpailun riskiä. Sote-uudistus ja sitä seuraava rahoitusjärjestelmän muutos on aloitettu. Näihin uudistuksiin liittyy lainsäädännöllinen riski. Mikäli hammashoito jää kokonaan asiakkaiden itsensä rahoitettavaksi, tulee tämä ainakin hetkellisesti vaikuttamaan liikevaihtoa vähentävästi. Vahinkoriskit Yhtiön toiminta ja henkilöstö on vakuutettu lakisääteisillä ja vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Potilasvahinkoja varten on otettu lakisääteiset potilasvakuutukset. Vireillä ei ole merkittäviä potilasasioihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Johto ja tilintarkastajat Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ovat toimineet EHL Timo Kallio (puheenjohtaja), LL Marja-Liisa Eloranta, HLL Päivi Jussila, HLL/ LL Jari Niemi, EHL Jussi Peltokallio, LL Hannu Penttilä, EHL Kimmo Rauhala ja Diplomiekonomi Rolf Stubbe. Toimitusjohtajana on toiminut KTM Eila Annala. Varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet KHT Eero Lumme ja KHT Reeta Virolainen Deloitte & Touche Oy:stä. Hallituksen esitys voitonjaoksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,32 euroa, josta tilikauden voitto on ,68 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona jaetaan 104,50 euroa osakkeelle eli yhteensä jätetään vapaaseen omaan pääomaan ,00 euroa ,32 euroa ,32 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä PlusTerveyden vuosikertomus 17

18 Tilinpäätöstiedot Tuloslaskelma Luvut 1000 Konserni Emoyhtiö Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO PlusTerveyden vuosikertomus 2013

19 Tilinpäätöstiedot Tase Luvut 1000 Konserni Emoyhtiö Liitetieto Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA 19. Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PlusTerveyden vuosikertomus 19

20 Tilinpäätöstiedot Rahoituslaskelma Luvut 1000 Konserni Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot (+) Rahoitustuotot ja -kulut (-/+) Muut oikaisut, myyntivoitot (-)/-tappiot (+) Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut korot investoinneista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta Kassavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Lyhytaikaisten sijoitusten muutos Lyhytaikaisten sijoitusten korot Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa PlusTerveyden vuosikertomus 2013