Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti 2008

2 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti 2008 Toimitus Kirsi Hämäläinen ja Riikka Juuma Tampereen kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä Ulkoasu ja taitto Paino Aino Myllyluoma Juvenes Print Painopaikka Tampere 2009

3 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti Sisällysluettelo Johdanto... 4 Pormestarin katsaus... 5 Tampere pähkinänkuoressa... 6 Perustiedot Tampereesta... 6 Tampereen kaupunkiorganisaatio... 7 Tampereen kaupungin talous... 8 Kestävän kehityksen edistäminen... 9 Aalborgin sitoumukset ohjaavat kaupunkia kestävään suuntaan... 9 Ekologinen kestävyys Yleistä ekologista kehitystä kuvaavat indikaattorit Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen tehokkuus Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Sosiaalinen kestävyys Lisätietoja ja yhteyshenkilö Liite... 34

4 4 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti 2008 Johdanto Tämä Tampereen kaupungin neljäs kestävän kehityksen raportti sisältää indikaattoreita, jotka kuvaavat kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaatiossa ja osin myös koko kaupungissa. Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) ovat yhdessä valinneet raportissa käytetyt indikaattorit. Valinnassa on kiinnitetty huomiota tietojen saatavuuteen, toistettavuuteen ja kuvaavuuteen. Aiheiltaan indikaattorit vastaavat käytössä olevia kansallisia ja kansainvälisiä indikaattorikokoelmia. Useimmat indikaattorit lasketaan vuosittain. Osa indikaattoreista on kuitenkin laajempia ja ne lasketaan noin neljän vuoden välein. Indikaattoritiedot esitetään yleensä vähintään kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta. Indikaattoreiden lukuarvot esitetään raportin tekstin lisäksi raportin lopussa olevassa liitteessä. Raportin tiedot koskevat pääasiassa Tampereen vuoden 2008 kaupunkiorganisaatiota, johon kuuluvat kaupungin perusorganisaation lisäksi kaupungin liikelaitokset. Lisäksi raportin indikaattoriosuudessa on mukana Tampereen kaupungin 65 prosenttisesti omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä kaupungin ja Pirkanmaan Jätehuollon yhdessä omistama Ekokumppanit Oy. Raportin tiedot eivät koske muita kaupungin konserniyhtiöitä. Edellinen Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti on julkaistu kesällä Se käsitteli vuosien 2005 ja 2006 keskeisimpiä, kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tapahtumia ja tunnuslukuja. Tämän vuosia 2007 ja 2008 koskevan kestävän kehityksen raportin tietoja voidaan verrata edellisen raportin tietoihin. Raportin indikaattoritietoja voi verrata myös maamme viiden muun suurimman kaupungin indikaattoritietoihin. Raportointia kehittänyt kuuden suurimman kaupungin työryhmä on erityisesti kiinnittänyt huomiota indikaattorien tietojen vertailtavuuteen. Vertailtavuuden varmistamiseksi kullekin kestävän kehityksen raportin indikaattorille on laadittu laskentaohjeet.

5 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti Pormestarin katsaus Ilmastonmuutosta on sanottu ihmiskunnan suurimmaksi ja vakavimmaksi ympäristöongelmaksi. Se koskettaa kaikkia maita ja siksi myös vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on yhteinen. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi vähentää ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tampereen valtuusto päätti esityksestäni liittyä EU:n pormestareiden ilmastoyleiskokoukseen, jonka jäsenet lupaavat ylittää tämän EU:n tavoitteen. Tämä on meille kaikille haastava tavoite, joka edellyttää laajaa yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ei tunnusta kuntarajoja, minkä vuoksi työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi on hyvä tehdä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tampereen seudulla valmistellaan parhaillaan merkittävää hankekokonaisuutta, johon kuuluu myös seudullinen ilmastostrategia. Näin kasvihuonekaasupäästöjen hillintää ja ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumista valmistellaan yhdessä seudun maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmän suunnittelun ja asuntopoliittisen ohjelman kanssa. Ilmastotalkoisiin kannustetaan mukaan myös kuntalaisia sekä alueella toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä. Tätä varten olemme käynnistäneet ILMANKOS-ilmastonsuojelukampanjan. Tampereen kaupunki toimii aktiivisesti energiansäästön hyväksi. Olemme sitoutuneet vähentämään 9 prosenttia energiankulutustamme vuoteen 2016 mennessä. Haemme myös uusia keinoja kantaa vastuumme. Tampere otti muun muassa ensimmäisenä kuntana Suomessa käyttöön kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden lentomatkoista syntyvien hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoisen 1 prosentin päästömaksun. Maksulla kerätyllä rahalla tuemme kestävää kehitystä edistäviä hankkeita muun muassa Tampereen tansanialaisessa kumppanikaupungissa Mwanzassa. Kestävän kehityksen edistäminen sisältää toki paljon muutakin kuin ilmastonmuutoksen hillintää, vaikka se tämän päivän keskustelussa korostuukin. Olemmekin sitoutuneet ottamaan kestävän kehityksen laaja-alaisesti osaksi kaupungin kehittämistä. Tätä varten allekirjoitimme Aalborgin sitoumukset keväällä Sitoumusten edistäminen yhdistetään kaupungin strategiseen johtamiseen ja sitoumuksia edistävät tavoitteet asetetaan osaksi keväällä 2009 uudistettavaa kaupunkistrategiaa. Tamperelaisten hyvinvoinnin ja Tampereen seudun kestävän kehityksen lisäksi haluamme vaikuttaa positiivisesti myös kehitysmaiden ihmisten elämään. Tätä tarkoitusta varten olemme sitoutuneet käyttämään reilun kaupan kahvia ja teetä omissa tilaisuuksissamme sekä edistämään reilun kaupan tunnettuutta ja tuotteiden käyttöä. Tästä työstä saimme ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä Ihmisten, luonnon ja talouden hyvinvointi tukevat toisiaan. Vaikka taloutemme on taantumassa, emme voi unohtaa ihmisten ja luonnon hyvinvointia edistäviä pitkän aikavälin tavoitteitamme. Energiansäästö ja ympäristön kuormituksen vähentäminen voivat tuoda myös taloudellisia säästöjä. Lisäksi puhtaan teknologian edistäminen voi luoda uusia kasvualoja Tampereen seudullekin. Meidän on jatkettava pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtämme sekä ylläpidettävä aktiivinen asenteemme. Näin toimien voimme kantaa oman osamme kaikkien yhteisestä vastuusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Timo P. Nieminen Pormestari

6 6 Tampere pähkinänkuoressa Tampere pähkinänkuoressa Perustiedot Tampereesta Asukasluku vuoden 2008 lopussa Kokonaispinta-ala 688 km 2 Maapinta-ala 523,4 km 2 Vesialueiden pinta-ala 164,6 km 2 Asukastiheys 397,1 as/km 2 Tampereen asukastiheys vaihtelee huomattavasti alueittain. Tampereen pohjoinen suuralue eli Teiskon alue on maaseutumainen ja harvaan asuttu alue, joka vastaa kooltaan kolmea neljäsosaa Tampereen maa-alasta. Sijainti Tampereen seutukunnan muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seudulla on noin asukasta. Tampere sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Elinkeinorakenne Tampere on Suomen ensimmäinen ja nykyään Helsingin jälkeen suurin teollisuuskaupunki. Teollisuuden työpaikkojen osuus Tampereen kaikista työpaikoista on pudonnut viimeisten vuosikymmenten aikana ja on nykyisin noin 20 %. rakentaminen 6% muut 2% liikenne, tietoliikenne 6% kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta 15% yhteiskuntapalvelut 32% rahoitus-, kiinteistö- ym. liike-elämän palvelut 19% teollisuus ja kaivostoiminta 20% Lähde: Tilastokeskus Tampereen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuonna 2006

7 Tampere pähkinänkuoressa 7 Tampereen kaupunkiorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Suhteellisilla vaaleilla valitut 67 kaupunginvaltuutettua vastaavat kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kaupunginhallituksella on suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Lautakunnat ja johtokunnat Tampereen kaupungin toiminta on organisoitu ydinprosesseihin. Kullakin kuudella ydinprosessilla on oma lautakuntansa. Näiden lisäksi Tampereen kaupungilla on 2 muuta lautakuntaa. Vuonna 2008 Tampereen kaupungilla oli lisäksi 7 johtokuntaa sekä 10 liikelaitoksen johtokuntaa. Lauta- ja johtokunnat johtavat oman toimialansa toimintaa ja taloutta sekä toteuttavat kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita. Henkilöstö Tampereen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa yhteensä henkilöä, joista kolmannes työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Liikelaitokset Vuoden 2008 lopussa Tampereen kaupungin liikelaitoksia olivat Katu- ja vihertuotanto, Tampereen aluepelastuslaitos, Tampereen Ateria, Tampereen Auto- ja konekeskus, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Logistiikka, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Tietotekniikkakeskus, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Vesi ja Tullinkulman työterveys. Tampereen kaupungin organisaatio 2008 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Pormestari Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Kaupunginhallitus Suunnittelujaosto Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tilaaminen Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Omistajaohjaus ja maapolitiikka Apulaispormestari Apulaispormestari Apulaispormestari Apulaispormestari Johtaja Johtaja Johtaja Johtaja palvelusopimukset Elinkeinoyksikkö Viestintäyksikkö Sisäinen tarkastus Hyvinvointipalvelut Palvelukeskukset Yhdyskuntatuotanto Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelutuotantojohtaja Sivistyspalvelut palvelutuotantojohtaja Taloushallinnon palvelukeskus Suunnittelupalvelut Viranomaispalvelut Tilakeskus (johtokunta) Sähkölaitos (johtokunta) Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo TAMK Hallintopalvelukeskus Elinkeinokeskus johtokunta Tampereen katu- ja vihertuotanto Tietotekniikkakeskus (jk) Auto- ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Liikennelaitos (jk) Tampereen Vesi (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) Aluepelastuslaitos jk jk jk jk jk jk jk hall

8 8 Tampere pähkinänkuoressa Tampereen kaupungin talous Vuosikate/poistot Poistomenettelyllä käyttöomaisuuden eli investointien hankintameno jaetaan niille vuosille, joina omaisuutta käytetään palvelutuotannossa. Vuosittain tehtävät poistot katetaan tilikauden tulorahoituksella eli vuosikatteella. Vuosikate siis osoittaa, paljonko kaupungin käyttötaloudesta jää poistojen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainanhoitokuluihin sekä muihin pääomarahoitustarpeisiin. Vuonna 2008 Tampereen kaupungin tilikauden tulorahoitus eli vuosikate kattoi 142 % poistoista. Investointien tulorahoitus Kaupungin investoinnit olivat tilinpäätösennusteen mukaan 228,5 miljoonaa euroa vuonna Sähkölaitoksen yhtiöittämisen osuus investoinneista oli 82,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulorahoitus eli vuosikate riitti kattamaan 63 % investoinneista. Lainat Kaupunki nosti uusia ulkoisia lainoja tilinpäätösennusteen mukaan 21 miljoonaa euroa vuoden 2008 aikana. Lainaa oli vuoden 2008 lopussa yhtä tamperelaista kohti 937 euroa. Konsernin lainat Vuonna 2008 Tampere-konserniin kuului 21 osakeyhtiötä ja säätiötä, jotka katsotaan omistusoikeuden tai määräysvallan kautta kuuluvan konsernin tytäryhtiöiksi tai -yhteisöiksi. Kiinteistöt ja asunnot ovat toimialoina suurimmat sekä lukumäärällä että omaisuuden arvolla mitattuna. Konsernilla oli lainaa yhtä tamperelaista kohti euroa vuonna Kuva: Aino Myllyluoma TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUDELLISIA TUNNUSLUKUJA Kaupungin vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitus % Lainat /asukas Konsernin lainat /asukas Lähde: Tampereen kaupunki, Talous- ja strategiaryhmä

9 Kestävän kehityksen edistäminen 9 Kestävän kehityksen edistäminen Aalborgin sitoumukset ohjaavat kaupunkia kestävään suuntaan Tampereen kaupunki allekirjoitti eurooppalaisen kestävän kehityksen asiakirjan Aalborgin sitoumukset keväällä Sitoumukset rakentuvat kymmenestä kestävän kehityksen teemasta. Teemat kattavat kestävän kehityksen laajasti yhteisten luonnonvarojen suojelusta kuntalaisten terveyden edistämiseen sekä paikallisen talouden tukemiseen. Tampere on sitoutunut valitsemaan näistä oman kehityksensä kannalta tärkeimmät ja asettamaan niille kehittämistavoitteet. Tampereen tulee säännöllisesti seurata ja julkisesti raportoida tavoitteiden saavuttamisesta. Kestävän kehityksen tavoitteet kaupunkistrategiaan Kunkin valtuustokauden alussa kaupunginvaltuutetut valitsevat Tampereen kehittämisen kannalta tärkeimmät sitoumusten teemat, jotka sisällytetään kaupunkistrategiaan. Ensimmäisen kerran tämä tapahtuu keväällä 2009, kun kaupunkistrategia uudistetaan. Strategiaan sisällytettävät teemat saavat valtuustokauden mittaiset kehittämistavoitteet, jotka konkretisoidaan vuositavoitteiksi. Pormestarin johtoryhmä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto seuraavat tavoitteiden toteutumista kolme kertaa vuodessa. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kolmannesvuosittain strategiaraportilla sekä joka toinen vuosi kestävän kehityksen raportilla. Kaupunkistrategian tavoitteet sisällytetään jatkossa tilaajien ja tuottajien välisiin palvelusopimuksiin. Näin kestävän kehityksen tavoitteet tulevat yhdessä muiden strategisten tavoitteiden kanssa ohjaamaan palvelutuotannon kehittämistä. Lisäksi Aalborgin sitoumuksia toteutetaan muilla kaupungin toimintaan liittyvillä kehittämishankkeilla ja -ohjelmilla. Sitoumukset tuodaan mukaan kaupungin yksiköiden jokapäiväiseen toimintaan teemavuosien avulla. Vuonna 2008 teemoina olivat vastuullinen kuluttaminen ja energian säästö. Yksiköiden kestävän kehityksen vastaavat välittävät tietoa teemoista omien työyksikköjensä henkilöstölle samalla, kun yksiköiden jokapäiväisiä toimintatapoja kehitetään kestävämmiksi. Monipuolisen ympäristökasvatuksen avulla sitoumukset tuodaan osaksi sekä kaupungin henkilöstön että muiden tamperelaisten jokapäiväisiä toimintatapoja. Keskustelua kestävästä kehityksestä ja kansainvälistä yhteistyötä Sitoumusten kymmenen teemaa antavat eurooppalaisen määritelmän laajalle ja vaikeasti hahmoteltavalle kestävän kehityksen käsitteelle. Sitoumukset edistävät kestävän kehityksen huomioimista kaupungin strategisessa johtamisessa. Samalla ne ohjaavat, mitä asioita kaupungin toiminnasta tarkastellaan, kun arvioidaan kehittyykö kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Sitoumukset lisäävät myös tietoisuutta ja keskustelua kestävästä kehityksestä kaupungin henkilöstön keskuudessa. Aalborgin sitoumusten allekirjoittaminen mahdollistaa lisäksi kansainvälisen yhteistyön muiden sitoumuskaupunkien kanssa. AALBORGIN SITOUMUSTEN TEEMAT 1 HALLINTO: osallistuvan demokratian lisääminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa 2 JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ: johtamismallin kehittäminen tavoitteiden asettamisesta toteutukseen ja arviointiin 3 YHTEISET LUONNONVARAT: energian ja veden tehokas käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden, maaperän ja ilman suojelu 4 VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPA- VALINNAT: jätteen synnyn välttäminen, tehokas jätehuolto, energiansäästö ja kestävät hankinnat 5 SUUNNITTELU: kaupunkisuunnittelu, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat 6 PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ: kestävien liikenneratkaisujen edistäminen 7 PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA: kuntalaisten terveyden edistäminen 8 VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS: paikallisen työllisyyden lisääminen ja yritysten perustamisen tukeminen sekä hyvien yrityskäytäntöjen edistäminen 9 SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDEN- MUKAISUUS: avoimen ja kannustavan yhteisön turvaaminen, köyhyyden ehkäiseminen ja turvallisuuden parantaminen 10 PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN: maailmanlaajuisen vastuumme kantaminen, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja kansainvälinen yhteistyö

10 10 Kestävän kehityksen edistäminen Kuva: Ekokumppanit Oy Eeva Palmolahden haastattelu: Käytännön tekoja yksikkötasolla Kaupungin yksiköiden päivittäisessä työssä kestävän kehityksen teemat tarkoittavat pieniä toimintatapamuutoksia ja kestävien arkipäivän valintojen tekemistä. Näiden toteuttamiseksi on yksiköihin nimetty kestävän kehityksen vastaavat, jotka välittävät kestävän kehityksen teemoihin liittyvää tietoa työyhteisössään. - Käytännössä työ on erilaisten tietoiskujen lähettämistä työtovereille sekä muista kiinnostavista kestävän kehityksen asioista kertomista työyksikössä. Lehdistä, netistä ja milloin mistäkin voi löytää kivan jutun aiheeseen liittyen, jonka voi sitten välittää edelleen omalle väelle. Lisäksi kaupunki ja yhteistyökumppanit tiedottavat keke-vastaaville ajankohtaisista tapahtumista, joita voi sitten oman harkinnan mukaan välittää eteenpäin, kertoo vuodesta 2006 Elinkeinoyksikön kestävän kehityksen vastaavana toiminut Eeva Palmolahti. Kestävää kehitystä edistetään kahden vuosittain valittavan teeman avulla. Vuoden 2008 teemoiksi valittiin energian säästö ja kestävä kulutus. Elinkeinoyksikössä vuoden 2008 teemoja käsiteltiin osastopalaverissa ja päätettiin neljän kohdan ohjelmasta, jolla teemoja voidaan viedä yksikössä käytännön tasolle. - Ja tietysti olemme osallistuneet erilaisiin haastekisoihin (autottoman päivän haastekisa, ympäristöpäivän haastekisa, vesipäivä, reilun kaupan kahvihetki yms..) Parhaiten olemme toistaiseksi pärjänneet vesi- kisassa, johon meillä kaikki töissä tuona päivänä olleet osallistuivat. Kestävän kehityksen vastaavien työtä tuetaan koulutuksien ja tietoiskujen avulla. Palmolahden mielestä tuki on ollutkin tarpeen. - Olen osallistunut vuoden teemoista kertoviin keke-vastaaville järjestettyihin koulutusteemapäiviin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin tilaisuuksiin. Kunkin vuoden teemaa käsitelleet koulutukset ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ja auttavat keke-vastaavan tehtävän hoitamisessa. Kestävän kehityksen vastaavan kautta kestävän kehityksen teemat ovat tulleet lähelle ja se on lisännyt keskustelua kestävistä valinnoista. - Erinomaista tässä toiminnassa on se, että pienin tai suurin käytännön asioin viedään kestävän kehityksen asiaa eteenpäin osaksi jokapäiväistä työntekoa. Työ on tiedon jakamista, keskustelua ja asenteisiin vaikuttamista ja enitenhän tässä oppii itse eli mielenkiintoista tämä on. Vielä enemmän vaikuttavuutta keke-vastaavien työhön saisi Eeva Palmolahden mukaan ryhmätyöskentelyä lisäämällä. - Kaipaisin keke-vastaavien tiimiytymistä. Pienissä ryhmissä voisimme suunnitella ja toteuttaa ehkä hieman haastavampia tempauksia ja tämä voisi lisätä potkua tähän työhön ja tuloksiin.

11 Ekologinen kestävyys 11 Ekologinen kestävyys Tampereen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa ja ylittävät selvästi Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden 1990 päästöt. Hiilidioksidipäästöjen kasvu johtuu Tampereen lisääntyvästä energian kulutuksesta. Tampereen autoistuminen kiihtyy ja tamperelaisilla on vuosi vuodelta enemmän henkilöautoja. Puolet tamperelaisten päivittäisistä matkoista tehdään henkilöautolla. Samalla kuitenkin joukkoliikenteen matkustajamäärä on pitkän laskukauden jälkeen saatu kääntymään kasvuun. Ekologinen jalanjälki Tampereen ekologinen jalanjälki kertoo, että tamperelaiset kuluttavat luonnonympäristöä sen uusiutumiskykyä nopeammin. Tamperelaisen ekologinen jalanjälki on 6,7 globaalihehtaaria, mikä on hieman pienempi kuin keskimääräisen suomalaisen 7,0 globaalihehtaarin jalanjälki. Tamperelaisen jalanjälki on kuitenkin kookas verrattuna maapallolla ihmisen keskimääräiseen 2,2 globaalihehtaarin suuruiseen jalanjälkeen. Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat tamperelaisten tavoin, tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Kaupungin kasvusta huolimatta Tampereen asutus ei leviä merkittävästi haja-asutusalueelle. Tampereella rakentaminen keskittyy lähes yksinomaan asemakaavaalueelle. Neljännes asemakaava-alueesta on virkistysalueita. Kaupungin voimakas kasvu aiheuttaa haasteen virkistysalueverkoston säilyttämiselle toimivana ja riittävänä tulevaisuudessa. KOLMANNES JALANJÄLJESTÄ AIHEUTUU ENERGIASTA Vesialue 5 % Laidun 3 % Rakennettu 1 % Tampereen pinta-alasta hyvin pieni osa on luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueiden osuus on vähäinen siitäkin huolimatta, että niiden määrä kasvaa lähes vuosittain. Pelto 13 % Energia 35 % Metsä 43 % Lähde: Jalanjälkilaskelmat 2005 Yleistä ekologista kehitystä kuvaavat indikaattorit Tamperelaisen ekologinen jalanjälki maankäytön mukaan Kestävä kehitys ei ole tarkasti määritelty päämäärä, jonka saavuttaminen voitaisiin yksiselitteisesti osoittaa. Sen sijaan kestävä kehitys on jatkuvan maailmanlaajuisen kehityksen suunta. Erilaisten kehitystä kuvaavien indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella, onko yhdyskuntien toiminta kehittymässä oikeaan suuntaan. Tampereen yleistä kehitystä seurataan noin joka neljäs vuosi laskettavilla indikaattoreilla. RAVINTO AIHEUTTAA VIIDENNEKSEN JALANJÄLJESTÄ Palvelut 6 % Asuminen 10 % Rakentaminen 30 % Liikenne 13 % Kulutustavarat 18 % Ravinto 21 % Lähde: Jalanjälkilaskelmat 2005 Tamperelaisen ekologinen jalanjälki kulutuksen mukaan

12 12 Ekologinen kestävyys Kaisu Anttosen haastattelu: Tampereen seudun ilmastostrategia Kuva: Leena Karppi Tampereen kaupunkiseutu käynnisti keväällä 2008 ilmastostrategian laadinnan, jossa pohditaan kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin varautumiseksi. Strategia on osa laajempaa yhdyskuntasuunnittelun hanketta, jota koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. - Seutuyhteistyön työskentelytapana on kuntien asiantuntijoiden ja konsulttien sekä seutuhallinnon yhteinen valmistelu, jossa pohditaan yhdyskuntasuunnittelun linjauksia ja synnytetään yhteinen näkemys ja sitoutuminen seudun tulevaisuudesta. Suunnittelussa on useita vaiheita, joissa kuntien valtuutetut ottavat kantaa vaihtoehtoihin, kertoo ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen Tampereen kaupungin Ympäristöpalveluista. Tavoitteena on, että tämän yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuuden toimenpideohjelmat ja aiesopimukset ovat seudun kuntien päätöksenteossa vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutus on siis kuntien vastuulla ja valmisteluvaiheen sitoutuminen onkin onnistumisen haaste ja edellytys. - Parhaillaan keskustellaan kolmesta eri rakennemallivaihtoehdosta eli tiivistyvä kaupunkiseutu, joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkiseutu sekä monikeskuksinen kaupunkiseutu. Näiden rakennemallivaihtoehtojen vaativa ja laaja vaikutusten arviointi on alkamassa. Eri mallien eroja ja vaikutuksia arvioidaan etenkin yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden kannalta sekä asumisen ja hyvinvointipalvelujen kannalta. Arviota tehdään myös talouden ja elinkeinoalueiden kuten yritysalueiden ja kaupan sijoittumisen kannalta. Ilmastonmuutoksen ja energian kulutuksen näkökulmasta arvioitaessa tarkastellaan rakennemallivaihtoehtoja rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian, jätehuollon, liikkumistarpeen ja kulkumuotojakauman kannalta sekä ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin sopeutumisen näkökulmasta. - Kun pohditaan tehokkaimpia toimenpiteitä vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen paikallisesti ja seudullisesti, päähuomio kohdistuu energiantuotantotapaan ja tuotantoon käytettyihin polttoaineisiin. Tällä hetkellä Tampereen Naistenlahden voimala käyttää pääpolttoaineenaan maakaasua, esimerkiksi puun osuus on 3 prosenttia. Kaasun osuutta on tarkoitus pudottaa vuoteen 2030 tämänhetkisestä 75 prosentista 35 prosenttiin. Puun osuutta halutaan nostaa, mutta ongelmana on saatavuus taloudellisesti järkeviltä etäisyyksiltä. - Energiantuotannon keskusteluissa ovat keskeisiä turpeen rooli päästömarkkinoilla, maakaasun hintakehitys, hajautetun pienbiotuotannon rooli tulevaisuudessa sekä yhdyskuntajätteen energiakäyttö. Jatkuvaa yhteistyötä tarvitaan tuotekehittelyssä, markkinoinnissa ja strategioiden pohdinnassa kuntien, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän eri toimijoiden kesken. Vireillä on useita matalaenergiahankkeita kaavoituksessa ja rakentamisessa. Seudun kunnat valmistelevat energiatehokkuussopimuksia teollisuus- ja elinkeinoministeriön kanssa allekirjoitettaviksi. Tampereen kaupunki on myös päättänyt lähteä mukaan eurooppalaiseen kaupunkien yhteistyösopimukseen, joka edellyttää tiukkoja tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä päästöjen hillintään ja energiatehokkuuden kasvattamiseen. ILMANKOS-hanke - Ilmastostrategian laadintaa tukemaan käynnistimme Sitran energiaohjelman rahoittamana asukkaiden ilmastodemokratiaan ja arjen ilmastotekoihin kannustavan ILMANKOS-kampanjan syyskuussa 2008, kertoo Anttonen. Kampanja jatkuu vuoden 2009 ajan ja sitä toteuttavat Tampereen kaupungin eri yksiköt, liikelaitokset sekä yhtiöt ja seudun muut kunnat. Mukana on myös Aamulehti tietoiskuillaan arjen ilmastoteoista. Kampanjan keskeisenä työskentelytapana ovat teematyöpajat. Työpajoissa pohditaan ilmastoa säästäviä toimintatapoja ja valintoja ja niiden tavoitteena on käynnistää konkreettista toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. - Työpajojen teemoja ovat mm. asuminen, ruoka ja ilmastonmuutos. Kuntalaisten osallistumista ilmastotalkoisiin halutaan tukea myös rahallisesti. - Konkreettisen ilmastonmuutosta hillitsevän toiminnan edistämiseen on kampanjassa varattu euron ilmastorahasto, josta tuetaan paikallisia yhteisöjä, kuten asukasyhdistyksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Ilmastorahastolla haetaan jatkuvuutta paikalliselle ilmastotyölle.

13 Ekologinen kestävyys 13 Kasvihuonekaasupäästöt Tampereen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa ja ylittävät selvästi Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden 1990 päästöt. Kasvihuonekaasujen päästömäärä kertoo Tampereen vaikutuksesta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Vuonna 2007 Tampereen kasvihuonekaasupäästöt olivat yli 1,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 7,9 tonnia CO 2 -ekvivalenttia/ asukas. Kokonaispäästöt olivat noin 8 % suuremmat kuin vuoden 1990 päästöt. Energian kulutus Energian kulutus lisääntyy Tampereella. Tamperelaiset käyttivät GWh primäärienergiaa eli kwh/ asukas vuonna Kulutus kasvoi yli 15 % vuodesta Kulutus kasvoi reilut 17 % vuodesta Kehitystä selittää osittain Tampereen kasvu asukaskohtainen kulutus laski vuosien 1990 ja 2007 aikana melkein 3 %. Asukasmäärän lisäksi vuosittaiseen energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa sääolosuhteet ja niiden vaikutus rakennusten lämmitystarpeeseen. Kestävän kehityksen mukaista olisi energian tehokas käyttö, energian säästäminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KASVUSSA ENERGIAN KULUTUS KASVAA 1000 tn CO 2 -ekv/vuosi GWh/vuosi Kaukolämpö Muu erillislämmitys Sähkölämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Muu polttoaineiden käyttö 200 Jätehuolto Maatalous Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kulutustoiminnoittain Lähde: Kasvener-laskelmat 2009 Tampereen primäärienergian kulutus polttoaineittain Lähde: Kasvener-laskelmat 2009 Maakaasu Turve Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Bensiini Dieselöljy Puupolttoaineet Muut energialähteet KOTITALOUDET AIHEUTTAVAT LÄHES KOLMANNEKSEN PÄÄSTÖISTÄ KOLMANNES ENERGIASTA MENEE LÄMMITYKSEEN Erittelemättömät 22 % Palvelut 15 % Muu polttoaineiden käyttö 12 % Kaukolämmitys 32 % Maatalous 1 % Liikenne 17 % Muu julkinen sektori 3 % Teollisuus 21 % Kaupunki 6 % Muu erillislämmitys 3 % Sähkölämmitys 3 % Kotitaloudet 32 % Lähde: Kasvener-laskelmat 2009 Muu sähkönkulutus 31 % Lähde: Kasvener-laskelmat 2009 Tampereen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2007 Tampereen primäärienergian kulutus käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2007

14 14 Ekologinen kestävyys Taina Myllyharjun haastattelu: Asukastyytyväisyys Tamperelaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä kaupungin palveluihin. Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksessa Tampere sai asteikolla 1 5 keskiarvon 3,48 kaikkien kuntien keskiarvon ollessa 3,49. Indeksin arvo on laskenut vuodesta 2005, joten tyytyväisyys palveluihin näyttää vähentyneen. Tutkimuksen mukaan Tampereella oli parhaiten järjestetty kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut sekä juomaveden laatu. Huonoimmin oli sen sijaan hoidettu pientalotontin saanti, hammaslääkäripalvelut sekä vanhusten koti- ja laitoshoito. Eniten tyytyväisyys oli laskenut vanhusten kotihoidossa, asumis- ja laitospalveluissa, hammaslääkäripalveluissa, sosiaalityössä sekä kevyen liikenteen liikenneoloissa ja -turvallisuudessa. Henkilöstön ympäristöasenteet Tampereen kaupungin henkilöstöllä on hyvin myönteiset ympäristöasenteet. Vuonna 2007 kaupungin henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan henkilöstön ympäristöasenteita kuvaava keskiarvoluku oli 3,4. Asteikolla 1 4 mitattava keskiarvoluku vastasi muiden Suomen suurten kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita. Tampereen kaupungin henkilöstö suhtautui myös ympäristötoimintaan melko positiivisesti. Henkilöstön ympäristötoimintaa kuvaava keskiarvoluku oli 2,6. Kyselyssä kaupungin henkilöstö vastasi, kuinka samaa tai eri mieltä he olivat useiden ympäristöasenteisiin tai -toimintaan liittyvien väittämien kanssa. Kaupungin henkilöstö tuki erityisesti väittämiä, joiden mukaan luonto luo viihtyisyyttä sekä antaa elämyksiä ja voimia. Lisäksi henkilöstö oli sitä mieltä, että ihmisten tulisi sopeuttaa oma toiminta maapallolla sellaiseksi, että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta loppuun. Vähiten kannatusta saivat väittämät, jotka liittyivät kaupungin johdon osoittamaan tukeen kestävän kehityksen työn toteuttamiselle, työpaikan yleisen ilmapiirin kannustavuuteen ottaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon sekä haluun vakuuttaa työkavereita ympäristöasioiden tärkeydestä. Kuva: Jari Kuusenaho Reilu Taidemuseo Tampereen Taidemuseo on päättänyt lähteä mukaan tekemään Tampereesta Reilun kaupan kaupunkia. Arvonimen saannin myötä myös lukuisat muutkin työpaikat, yhteisöt ja seurat sekä kahvilat ja ravintolat ovat siirtyneet käyttämään Reilun kaupan tuotteita. - Tampereen kaupunki on julistettu Reilun kaupan kaupungiksi ja tämä ideologia sopii myös Tampereen Taidemuseon arvomaailmaan. Haluamme olla suvaitsevia, saavutettavia, kaikille avoimia, kansainvälisiä ja kaikin puolin muutenkin reiluja ja höveleitä kertoo Taidemuseon johtaja Taina Myllyharju. Käytännössä Reilun kaupan tukeminen näkyy Tampereen Taidemuseon toiminnassa niin, että tilaisuuksissa kuten avajaisissa, kokouksissa ja myös sisäisissä palavereissa tarjoillaan Reilun kaupan tuotteita. Esimerkiksi avajaisissa tarjotut Reilun kaupan viinit ovat Myllyharjun mukaan herättäneet uteliaisuutta ja positiivista kiinnostusta. Taidemuseo on myös antanut Reilun kaupan tuotteita lahjoina ja aikoo jatkossa mahdollisesti ottaa tuotteita myyntiin museokauppaansa. Yhteiskuntavastuullisuus ja eettisyys ovat asioita joihin ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota. Taidemuseon johtaja uskookin Reilun kaupan tuotteiden käyttämisen vaikuttavan positiivisesti mielikuviin Taidemuseosta. Vastuullisuudessa ei Taidemuseon kohdalla ole kyse vain Reilun kaupan kahvin nauttimisesta vaan myös laajemmasta kestävän kehityksen arvomaailmasta. - Haluamme muutenkin olla esikuvana kestävälle kehitykselle ja kierrätykselle. Näitä asioita on täällä taidemuseossa pohdittu kovasti viime vuoden aikana ja konkreettisia arkisia tekojakin on jo tehty ja tullaan tekemään vielä lisää.

15 Ekologinen kestävyys 15 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäyttö ja kaupunkirakenne vaikuttavat merkittävästi liikenteen määrään, ihmisten elinympäristön laatuun, ympäristön tilaan sekä talouteen. Tiivis ja eheä kaupunkirakenne on taloudellinen, se vähentää liikkumistarvetta, säästää energiaa sekä taajamien ulkopuolisia luontoalueita. Myös joukkoliikenteen ja palvelujen kannattavuus vaatii suhteellisen korkean väestöntiheyden. Liiallinen tiiviys ja tehokkuus saattavat kuitenkin heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä supistamalla viheralueita ja aiheuttamalla sosiaalisia ongelmia. Rakentaminen asemakaava-alueelle Rakennuksia ja asuntoja rakennetaan Tampereella lähes yksinomaan asemakaava-alueelle, jonka osuus kaupungin maa-alasta on 19 %. Tämä osoittaa, että rakentaminen Tampereella tukee kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista tiivistä ja eheää kaupunkirakennetta. Rakentaminen asemakaava-alueelle vähentää liikkumispakkoa ja liikenteestä aiheutuvia ongelmia. Lisäksi se estää yhdyskuntarakenteen hajautumista kaupunkia ympäröivälle haja-asutusalueelle. Asutuksen leviäminen haja-asutusalueelle vaatii uuden infrastruktuurin rakentamista sekä vie tilaa luonnonympäristöltä. RAKENTAMINEN HAJA-ASUTUSALUEILLE VÄHÄISTÄ % Rakennukset Asunnot Lähde: Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet vuoden aikana rakennetuista rakennuksista ja asunnoista Kuva: Ari Järvelä

16 16 Ekologinen kestävyys Antonia Sucksdorffin haastattelu: Kestävää kaavoitusta - Kestävän kehityksen periaatteet on tuotu maankäytön suunnitteluun hyvin vahvasti maankäyttö- ja rakennuslain kautta, kertoo ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff Kaupunkikehittämisen yksiköstä. Kestävän kehityksen kannalta tavoiteltava kaupunkirakenne on tiivistä ja eheää. Yleiskaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen sekä ekologiseen kestävyyteen ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen liittyviä seikkoja. On myös huomioitava asumisen tarpeet ja saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Lisäksi yleiskaavaa laadittaessa on pyrittävä ympäristöhaittojen vähentämiseen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Rakentaminen asema-kaava-alueelle kuvaa väestön keskittymistä taajamiin sekä taajama-alueen rakenteellista muutosta. Tavoiteltavan kehityksen mukaista on uusien rakennusten ja asuntojen rakentaminen asemakaavoitetulle alueelle haja-asutusalueen sijaan. Asemakaavaa laadittaessa on kestävän kehityksen periaatteet huomioitava. - Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle, kuvailee Sucksdorff. Hänen mukaansa Tampereelta löytyy hyviä esimerkkejä esimerkiksi joutomaiden elvyttämisestä mukaan lukien Ratinan, Kalmarin, M-Realin (Lentävänniemi), Tampellan ja Finlaysonin alueet. Nykyinen maankäyttö ja rakennuslaki velvoittaa tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistuminen onkin tullut entistä tärkeämmäksi osaksi kaavoitusta. Yhtenä asukkaiden osallistumismuotona on nettiarviointityökalu, jonka avulla kuntalaiset saavat tehdä ehdotuksia työn alla olevaan kaavaan. Asukkai- den kommentit tulevat tiedoksi kaavoittajalle, joka ottaa ne huomioon suunnitelmaa tehdessään. Tämä työkalu on ollut käytössä mm. Nurmi-Sorilan ja Pispalan kaavoituksessa. Kaavoitusprosesseihin osallistetaan kuntalaisia myös erilaisin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksin. Kaavoituksen arviointiin suunnitellaan kestävän kehityksen -työkalua. Työkalu mittaa kaavasuunnitelman ekologista, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myllypuron ja Hervantajärven osayleiskaavaa tehtäessä työkalu oli kokeilussa. Tuloksista kysyttäessä ympäristöasiantuntija Sucksdorff kertoo kokemusten osoittaneen, että on tarpeen kehittää sekä yleiskaavoitukselle että asemakaavoitukselle omat versiot, jotka sopisivat paremmin kaavojen arviointiin. - Molemmat työkalut ovat nyt luonnosvaiheessa, arvioi Suckdorff. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen energiatehokkaalla ja kestävällä tavalla on kaavoituksen suurimpia haasteita. Yhdyskuntarakenne tulisi suunnitella sellaiseksi, että kulkemistarve työssä, asumisessa, vapaa-aikana ja palvelujen käytössä minimoidaan. Sen jälkeen minimoitu liikkuminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja kestäväksi. - Usein energiatehokas, tiivis ja sekoittunut yhdyskuntarakenne on myös taloudellinen. Sen sijaan viherverkoston turvaaminen sekä ekologisten käytävien ja maisemien säilyminen voivat olla ristiriitaisia energiatehokkaan ja tiivistyvän maankäytön kanssa, kuvailee Sucsdorff kaavoituksen haasteita. Pyydettäessä arvioimaan kuinka kestävän kehityksen huomioiminen tulee tulevaisuudessa näkymään kaavoituksessa Antonia Sucsdorff sanoo, - Se tulee näkymään niin, että energiatehokkaaseen yhdyskuntasuunnitteluun panostetaan enemmän kaikilla osa-alueilla. Samalla joudutaan myös varautumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ympäristössä kaavoituksen keinoin. Hän esittää myös toiveen, että riittävä viherverkko sekä luonto- ja maisema-arvot pystyttäisiin säilyttämään kaupunkirakenteessa myös jatkossa. Lisäksi hän toivoo, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin panostettaisiin jatkossa yhä enemmän.

17 Ekologinen kestävyys 17 Virkistysalueet Neljännes Tampereen asemakaava-alueesta on virkistysalueita. Tavoiteltavan kehityksen mukaista on virkistysalueverkoston säilyminen luonnon monimuotoisuuden kannalta toimivana ja ihmisten viihtyisyyden kannalta riittävänä kaupunkien kasvaessa. Vaikka virkistysalueiden osuus Tampereella on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla, aiheuttaa kaupungin voimakas kasvu haasteen virkistysalueiden säilymiselle toimivana ja riittävänä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueet Kuvat: Milla Törmä Tampereella on vähän luonnonsuojelualueita. Vaikka luonnonsuojelualueiden määrää lisätään lähes vuosittain, jää niiden ja luonnonsuojelualuevarausten osuus alle yhden prosentin kaupungin maa-alasta. Vuoden 2008 lopussa Tampereella oli luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita yhteensä 267 hehtaaria ja suojelualueiksi varattuja alueita yhteensä 55 hehtaaria. Tampereen luonnonsuojelualueiden vähäisyyttä selittää osittain Tampereen maaseutumainen ja harvaan asuttu pohjoinen suuralue (Teiskon alue). Samalla kuitenkin Teiskon alueella sijaitsee Vattulan luonnonsuojelualue, joka on pinta-alaltaan Tampereen suurin (61 hehtaaria). KOHTUULLISESTI VIRKISTYSALUEITA % 100 VÄHÄN LUONNONSUOJELUALUEITA % 2, , , Lähde: Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueesta 0, Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus Tampereen maa-alasta ja kokonaispinta-alasta % maa-alasta % pinta-alasta Lähde: Tampereen kaupunki, ympäristösuojelu ja suunnittelupalvelut

18 18 Ekologinen kestävyys Kuva: Hanne Tamminen Palvelujen saavutettavuus Keskeiset julkiset palvelut ovat hyvin tamperelaisten saavutettavissa, kun saavutettavuutta mitataan tietyllä etäisyydellä palveluista asuvien asukkaiden osuudella. Suurin osa tamperelaisista asuu korkeintaan 700 metrin päässä viheralueista, julkisesta terveydenhuollosta, päiväkodista ja kirjastosta tai kirjastoauton pysäkistä. Julkinen liikenne on erittäin hyvin saavutettavissa 90 % tamperelaisista asuu korkeintaan 300 metrin päässä bussipysäkistä. BUSSIPYSÄKIT LÄHELLÄ TAMPERELAISIA % Viheralueet Julkinen terveydenhuolto Päiväkodit Joukkoliikenteen pysäkit Peruskoulut (luokat1 6) Hyötyjätepisteet Kirjastot ja kirjastoauton pysäkit Päivittäistavarakaupat 300 m 700 m Lähde: Väestörekisteri sekä Tampereen kaupunki, Talous- ja strategiaryhmä Korkeintaan 300 metrin ja 700 metrin päässä tietyistä palveluista asuvien tamperelaisten osuus

19 Ekologinen kestävyys 19 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus SÄHKÖN KULUTUS KÄÄNTYNYT LASKUUN kwh/as/vuosi % 29 % % % 37 % 43 % % 34 % 25 % Yhdyskunnan sähkön kulutus Tampereella Asuminen Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Lähde: Adato Energia Oy Ihmisten toiminta aiheuttaa kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Mitä tehottomammin ihmiset käyttävät sähköä, lämpöä ja vettä sekä muita luonnonvaroja, sitä enemmän ympäristökuormitusta ihmisten toiminta aiheuttaa. Tavoitteena onkin ekotehokkuus, jolla tarkoitetaan energian ja materiaalien tuottavuuden maksimoimista. Sähkön kulutus Yhdyskunnan sähkön kulutus on kääntynyt laskuun. Tampereen sähkön kulutus oli vuonna 2007 yhteensä MWh, mikä on asukasmäärään suhteutettuna kwh/asukas. Sähkön kulutus on laskenut vajaa 5 % vuoteen 2000 verrattuna. Teollisuuden osuus sähkön kulutuksesta on laskenut. Vastaavasti palveluiden ja rakentamisen osuus sähkön kulutuksesta on kasvanut. VEDEN KÄYTTÖ TEHOSTUU l/as/vrk Tampereen ja tamperelaisten kotitalouksien veden kulutus UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖ KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA VÄHÄISTÄ Raskas polttoöljy 2 % Turve 22 % Puu 3 % Kevyt polttoöljy 1 % Yhdyskunnan veden käyttö Kotitalouksien veden käyttö Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi Maakaasu 73 % Lähde: Tampereen Sähkölaitos Veden kulutus Yhdyskunnan keskimääräinen veden käyttö on tehostunut viime vuosina. Myös kotitalouksien käyttämän veden määrä on kääntynyt laskuun. Tehostuneesta veden käytöstä huolimatta jokainen Tampereen Veden ylläpitämän vesijohtoverkoston piirissä asuva henkilö kulutti kodissaan vuonna 2008 keskimäärin 144 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Vesilaitoksen jakama vesi käsitellään ennen käyttöä ja käytön jälkeen. Veden lämmitykseen käytetään myös runsaasti energiaa. Kestävän kehityksen mukaista on harkittu veden käyttö ja veden käytön tehostaminen. Kaukolämpö Yli 70 % Tampereen Sähkölaitoksen tuottamasta kaukolämmöstä tuotetaan maakaasulla. Uusiutuvien energialähteiden eli puun osuus kaukolämmön tuotannossa käytetyistä energialähteistä on reilu 3 %. Kaukolämpö on Tampereelle rakennettavien uusien rakennusten suosituin lämmitysmuoto. 71 % vuoden 2008 aikana Tampereelle valmistuneista uusista rakennuksista liitettiin kaukolämpöverkkoon. Arviolta reilu 70 % koko Tampereen rakennuskannasta on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämpöä tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, jotka tehokkuutensa ansiosta vähentävät polttoaineiden kulutusta sekä energian tuotannosta syntyvien päästöjen määrää verrattuna vain sähköä tai lämpöä tuottaviin laitoksiin tai kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin. Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuus vuonna 2007

20 20 Ekologinen kestävyys SÄHKÖN KULUTUS LASKUSSA kwh/r-m 3 Sähkön, lämmön ja veden kulutus kaupungin rakennuksissa ,5 12,6 16,5 21,7 20, Sähkön ominaiskulutus Tampereen kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa LÄMPÖENERGIAN KÄYTTÖ TEHOSTUU ,3 31,8 32,4 39,2 46,2 kwh/r-m 3 Keskimääräinen sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa on vähentynyt viime vuosina. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten valaistuksen, jäähdytyksen sekä koneiden ja laitteiden vaatima sähkövirrankulutus. Lämmön kulutukseen vaikuttavat rakennuksen ominaisuudet, ikä ja tekniikka sekä rakennuksen käyttöaste ja käyttötarkoitus. Veden kulutus taas vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin. Hoitoalan rakennuksissa veden kulutusta lisäävät toiminnan luonteelle asetettavat perusvaatimukset sekä tilojen käyttöaste. Suuri osa näistä tiloista on käytössä ympäri vuorokauden. Kaupungin omistamien toimitilarakennusten sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutuksen vertailtavuutta eri vuosien kesken heikentää toimitilarakennuskannan käytössä tapahtuvat vaihtelut. Esimerkiksi osa rakennuskannasta on vuoden aikana perusparannuksessa, mikä muuttaa toimitilarakennuksen käyttöä väliaikaisesti ja vaikuttaa rakennuksen sähkön, lämmön ja veden kulutukseen Lämmön ominaiskulutus Tampereen kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa VAIHTELEVAA VEDEN KULUTUSTA l/r-m 3 251,5 118, ,3 105,8 130, Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus Kuva: Marjut Pohjalainen Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Kaikki rakennukset yhteensä Veden ominaiskulutus Tampereen kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa

21 Ekologinen kestävyys 21 Suvi Holmin haastattelu: Energiatehokkuudella kohti pienempää ekologista jalanjälkeä Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin yhdessä liikelaitoksineen perustama ympäristöalan asiantuntija ja osaamisen yhdistäjä. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. - Uskon parempaan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää tosi toimia. Nyt eikä heti, toteaa toimitusjohtaja Suvi Holm. Yksi välittömiä toimia vaativa haaste on energiatehokkuuden parantaminen. Tampere solmi vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu ohjeelliseen yhdeksän prosentin energiansäästöön vuonna Vertailuvuotena käytetään vuotta Tampereen säästötavoite vuonna 2016 on suurin piirtein sama kuin kaupungin kaikkien opetusrakennusten vuotuinen lämmitysenergiankäyttö yhteensä. - Tavoite on erittäin haasteellinen, sillä kaupunki on toteuttanut energiansäästöohjelmiaan jo vuodesta 1995 ja useimmat yksinkertaisimmat ja halvimmat säästötoimenpiteet on jo ehditty tehdä. Sopimuksen toteuttamiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamissuunnitelman vuosiksi ja ohjelmaa toteuttavat toimintaohjelmat laaditaan vuosittain, kertoo Holm. Keskeistä pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle energiansäästötyölle ja energiantehokkuuden kasvattamiselle on Holmin mukaan se, että energiatehokkuus on mukana kaupungin kaikessa päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa, missä energiankäytöllä on merkitystä. Energiatehokkuus ei useinkaan ole tärkein päätöksentekoa ohjaava kriteeri, mutta sen olisi oltava yhtenä kriteerinä muitten joukossa. Ja tärkeintä kaikessa on päivittäinen energiansäästötyö, joka Tampereella kuuluu jokaiselle toimintayksikölle ja jokaiselle työntekijälle. - Energiatehokkuudella tarkoitetaan suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen suhdetta. Energiatehokkuutta voidaan siten parantaa, kun vähemmällä energialla saadaan aikaiseksi enemmän palvelua. Energiatehokkuuden parantaminen on aina aktiivista toimintaa, mutta energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita esimerkiksi sisätilojen lämpötilojen laskua alle sopivan oleskeluja työskentelylämpötilan tai ilmanvaihdon pienentämistä siten, että sisäilman laatuolosuhteet kärsivät, määrittelee Holm. Isoin energiasäästöpotentiaali on olemassa olevissa rakennuksissa. Vuonna 2007 Tampereen kaupungin välittömästä energiankäytöstä 55 prosenttia aiheutui rakennusten lämmityksestä ja 16 prosenttia rakennusten sähkönkäytöstä, kuten ilmastoinnista. Joukkoliikenteen osuus oli 12 prosenttia, vesi- ja jätevesihuollon 8 prosenttia, katuvalaistuksen 5 prosenttia ja autojen ja työkoneitten 4 prosenttia. Rakennukset vastasivat kaikkiaan lähes kolmesta neljäsosasta koko kaupungin välittömästä energiankulutuksesta. Holm kertoo, että kaupunki on selvittänyt useimpien rakennusten mahdolliset energiansäästökohteet ja toteuttanut kaikki selvityksissä löytyneet lyhyen takaisinmaksuajan energiansäästötoimenpiteet. Työtä on kuitenkin jatkettava ja lisättävä huoltohenkilöstön ja rakennusten käyttäjien yhteistyötä siten, että mahdolliset viat, vuodot ja turha kulutus saataisiin kuriin välittömästi. Energian säästötalkoisiin tarvitaan meitä kaikkia Jokaisella tamperelaisella on syytä tarkistaa omia elintapojaan. - Tampereella me kaikki käytämme luonnonvaroja paljon enemmän kuin mihin meillä olisi jonkinlainen kestävän kehityksen mukainen oikeus. Esimerkiksi, kun viimeksi laskettiin tamperelaisen ekologinen jalanjälki, saimme tulokseksi, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuin me, tarvitsisimme tarpeittemme tyydyttämiseksi kolme ja puoli maapalloa. Elämme siis kestämättömällä pohjalla ja kasvatamme kaiken aikaa ekologista velkaa, muistuttaa Holm. Onneksi viime vuosina on tapahtunut käänne parempaan, sillä kaupunki on tiedostanut tilanteen ja sitoutunut entistä enemmän kestävämmän yhdyskunnan rakentamiseen ja energiatehokkuuden kasvattamiseen. Lisäksi seudullinen yhteistyö luo mahdollisuuksia aikaisempaa kestävämpiin ratkaisuihin. Uusille energiatehokkaammille ratkaisuille luodaan pohjaa esimerkiksi Tampereen seudun rakennemallityössä, palveluverkkoselvityksessä, liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ilmastostrategiassa ja elinkeinostrategiassa.

22 22 Ekologinen kestävyys JÄTEVESIKUORMITUS PYSYNYT VAKAANA g/as/vrk 0,14 0,12 Kuva: Ari Järvelä 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,09 0,08 0, Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi Tampereen jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormitus 14 g/as/vrk Ilmanlaatu ,6 10,2 10, Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi Tampereen jätevedenpuhdistamoiden typpikuormitus g/as/vrk 2,0 1,8 1,6 1,55 1,55 1,4 1,39 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0, Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi Tampereen jätevedenpuhdistamoiden BHK-kuormitus Ilmanlaadun raja-arvotarkastelu kertoo EU:n asettamien ilmanlaadun raja-arvojen ylityksistä. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet on saatu pysymään EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 saa ylittyä 35 kertaa kullakin mittausasemalla kalenterivuoden aikana ennen kuin rajaarvo katsotaan ylittyneeksi. Numeroarvo ylittyi vuonna 2008 Santalahden mittausasemalla 14 kertaa, Pirkankadun mittausasemalla 12 kertaa ja Niemen mittausasemalla 3 kertaa. Typpidioksidille asetettu EU:n raja-arvo tai numeroarvo eivät ylittyneet kertaakaan Tampereella vuoden 2008 aikana. Jätevesikuormitus Tampereen jätevedenpuhdistamoiden kuormitus vesistöihin ja vaikutus vesien rehevöitymiseen on pysynyt viime vuosina kohtuullisen vakaana. Merkittävimpiä vesistöjä rehevöittäviä aineita ovat fosfori ja typpi. BHK eli biologinen hapenkulutus ilmoittaa, kuinka paljon jätevedessä oleva orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan happea. Jos jätevesissä olevaa orgaanista ainesta ei poisteta puhdistamolla, se pääsee vesistöön ja hapettuu siellä edistäen happikatoa. Noin 96 % tamperelaisista asuu viemäröidyllä alueella, jonka yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kunnan jätevedenpuhdistamoilla. Jätevedenpuhdistamoiden kuormitusta laskettaessa otetaan tamperelaisten lisäksi huomioon Tampereen Veden viemäriverkoston alueella asuvat naapurikuntien asukkaat.