Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö. Pirkanmaan Hoitokoti

Transkriptio

1 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Vuosikertomus 2015

2 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Vuosikertomus 2015 Yleistä 3 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto 4 Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla 4 Kotisaattohoito toimintana ja lukuina 5 Omaisten tukeminen 6 Henkilökunta 6 Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa 7 Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki 8 Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistävä toiminta 8 Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot 8 Saattohoidon laatu 9 Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen 9 Arvio tulevasta kehityksestä 10 Talous 10 Tuloslaskelma 12 Tase 13 Liitetiedot 14 2

3 Yleistä Hoitokodin 28. toimintavuonna jatkettiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Talouden tasapainottamisohjelmalla löydettiin välttämättömiä säästöjä. Tämä olikin erityisen tärkeää, koska sekä vuodeosaston että kotihoidon käyttöaste ja samalla varsinaisen toiminnan tulot jäivät tavoitteita alemmaksi. Toiminnan kannalta erityisen haasteellisena koettiin potilasmäärien suuret heilahtelut, koska tämä heijastui epävarmuutena ja ennustettavuuden vaikeutena toimintaan. Vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta kärsittiin potilaspulasta ja loppuvuonna potilaita tarjottiin enemmän kuin mitä pystyttiin ottamaan vastaan. Potilaita oli kuitenkin ennätysmäärä, mikä kertoo lyhytaikaisten hoitojaksojen lisääntymisestä. Hoitokoti panosti edelleen erityisesti hyvään yhteistyöhön lähettävien tahojen kanssa ja heitä kutsuttiin aktiivisesti vierailulle Hoitokodille. Lähettäjätahoja lähestyttiin myös kirjeitse tarkoituksena lisätä tietoisuutta Hoitokodista. Kansainvälisen saattohoidon päivänä, järjestettiin Valoa kohti - juhla Hoitokodilla. Merkittävää on ollut hyvä yhteistyö erityisesti Tampereen kaupungin ja kuntien kanssa. Hyvää saattohoitoa on toteutettu ammattitaitoisen henkilökunnan sekä monitaitoisten vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Saattohoidon lisäksi on toteutettu koulutus- ja tutkimustyötä. Toukokuun alussa otettiin käyttöön potilastietojärjestelmä Hilkka ja vuodeosastolla siirryttiin kerralla papereista täysin sähköiseen sairauskertomukseen. Samalla IT kulut kasvoivat edellisvuodesta. Hoitokodin lämmönjakojärjestelmä uusittiin. Lisäksi käyttöön otettiin uudet Hoitokoti adressit. Kotipotilaiden tukemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, vaikkakin vuoden aikana kotisaattohoidon käyntimäärät jonkin verran laskivat. Kotisairaanhoidon käynneillä potilaalle ja perheelle tarjottiin psykososiaalista tukea, sekä ohjausta ja tukea oirehoitoon ja kotona selviytymiseen. Potilaan selviytymistä kotona tuettiin myös puhelinkonsultaatioilla ja tekemällä joustavasti kotikäyntejä osastolta päivystysaikana. Kotipotilaiden selviytymistä kotona tuki myös mahdollisuus konsultoida varallaololääkäriä päivystysaikana ja omaishoidon vapaajaksot. Lisäksi potilaiden ja omaisten päivystysaikana saama tuki ja ohjaus ovat olleet merkittävä tukimuoto kotona selviytymiseen. Vapaaehtoistyön merkitys hospice- toiminnalle on ollut erityisen merkittävää. Aktiivisten vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on pysynyt edellisvuosien lukemissa, noin sadassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden panostus varainkeruuseen ja Hoitokodin talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen näkyi vapaaehtoistoiminnan tulojen lisäyksenä ja menojen vähentymisenä. Merkittävää oli myös ulkoalueiden viihtyisyyden ja potilaslähtöisyyden kohentuminen vapaaehtoistalkoovoimin. Talouspäällikkö toimi kirkon yhteisvastuukeräyksen ohjaustyöryhmässä ja yksi sairaanhoitaja yhteisvastuukeräyksen asiantuntijatyöryhmässä Pirkanmaan edustajana. Pirkanmaan Hoitokoti sai lahjoituksia niin yksityisiltä henkilöiltä kuin yhteisöiltäkin. Hoitokotia tukevat ystävät, kannatusyhdistysjäsenet sekä eri yhteistyötahot ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä toimijoita. Tampereen alueen Rotaryklubit järjestivät joulukonsertin 20. kerran Hoitokodin hyväksi. Vuoden aikana saatiin kaksi tärkeää testamenttilahjoitusta. 3

4 1. Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto Vuonna 1985 perustetun Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön tarkoituksena on työskennellä parantumattomasti sairaiden ihmisten loppuvaiheen elämänlaadun parantamiseksi ja siihen liittyvän hoidon ja tutkimustyön tukemiseksi. Säätiö ylläpitää toimintansa aloittanutta Pirkanmaan Hoitokotia. Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräisesti kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluivat tuomiorovasti Olli Hallikainen puheenjohtajana ja terveystieteen tohtori Hilkka Laakso varapuheenjohtajana sekä jäseninä asiakasjohtaja Harri Airaksinen, lääketieteen tohtori Tapani Hakala, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, toimitusjohtaja Asko Koskinen, varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, lääketieteen tohtori Riitta Alaja, professori Eija Paavilainen, päätoimittaja Jorma Pokkinen, pankinjohtaja Hannu Routamaa ja kunnallisneuvos Irja Tulonen. Hallitus Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä puheenjohtajana, lääninneuvos Markku Jokela varapuheenjohtajana sekä jäseninä, rovasti Juhani Marjokorpi, johtaja Rauno Ulonen, toimitusjohtaja Sami Ettanen ja talousjohtaja Tarja Rantala. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat KHT Mirja Juusela, varahenkilönään KHT Kalle Korka sekä KHT Marko Vehniä, varahenkilönään KHT Janne Sirkka. Johtoryhmätyö Johtoryhmään kuuluivat johtaja Mirja Jussila, ylilääkäri Tarja Korhonen, osastonhoitaja Pia Stenvik ja talouspäällikkö Lasse Kärki. Johtoryhmä kokoontui 20 kertaa. Johdon katselmukset toteutettiin keväällä ja syksyllä laajalla moniammatillisella kokoonpanolla. Ulkoisessa auditoinnissa havaittiin kaksi lievää poikkeamaa. Nämä korjattiin lähes välittömästi. Keskeiset dokumentit siirrettiin kaikkien käyttämään Y- kansioon. 2. Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla Kuolevan potilaan vuodeosastohoito Vuodeosaston toimintaa leimasi suuri potilasmäärien vaihtelu. Alkuvuonna lähetteitä tuli vähän ja osastolla oli useita tyhjiä paikkoja. Tällöin potilaita kyettiin ottamaan osastolle heti lähetteen saavuttua. Kesästä vuoden loppuun osasto oli pääsääntöisesti täynnä ja potilaita hoidettiin jonkin verran myös ylipaikoilla. Loppuvuodesta uusien lähetteiden runsas määrä johti siihen, että potilaat joutuivat odottamaan osastopaikkaa. Potilaiden kiireellisyyden aktiivisen arvioinnin johdosta lähes kaikki potilaat pääsivät kuitenkin Hoitokodille. Osa hoitojaksoista oli vain muutaman tunnin päivän mittaisia. Potilaiden hoidon vaativuustason sekä hoitoisuuden lisääntyminen haastoi henkilöstöresurssia ja osaamista. Tarvittaessa palkattiin lisähenkilökuntaa mahdollistamaan hyvää saattohoitoa. Saattohoidon ydin, perustehtävä ja hyvä oireenmukainen ja kokonaisvaltainen hoito korostui ja siitä keskusteltiin mm. moniammatillisissa potilasmeetingeissä. Edelleen panostettiin omahoitajuuteen hyvän hoidon mahdollistajana. Lähettäviin tahoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä, jotta oikeat potilaat pääsisivät oikea-aikaisesti Hoitokotiin. Lähes koko vuoden kotipotilaat pääsivät joustavasti päivystysaikana vuodeosastolle tarvittaessa ylipaikkoja käyttäen. Loppuvuonna muutama kotipotilas jouduttiin poikkeuksellisesti ohjaamaan Acutaan. Hoitokodin kotihoidon potilaita otettiin omaishoidon vapaajaksolle vuodeosastolle omaisen levon mahdollistamiseksi. Valtaosa potilaista tuli saattohoitoon edenneen syövän takia. Suurin osa potilaista tuli Hoitokotiin Tays:n syöpätautien klinikasta ja Hatanpään sairaalasta. Muista kunnista lähetetyt potilaat olivat pääsääntöisesti monioireisempia ja saattohoidon erityisosaamista vaativia, joka oli linjassa Pirkanmaan alueen saattohoidon palveluverkkokuvauksen kanssa. Toukokuun alussa otettiin käyttöön potilastietojärjestelmä Hilkka ja vuodeosastolla siirryttiin kerralla papereista täysin sähköiseen sairauskertomukseen. Projektia valmisteltiin huolella ja kirjaamisessa säilytettiin saattohoidon 4

5 erityispiirteet. Muutosprosessi oli suuruudestaan huolimatta melko ongelmaton potilashoidon näkökulmasta. Hilkan ansioista onnistuttiin vähentämään lääkepoikkeamia, joka on ollut viime vuosien tavoitteena. Kirjaamiskäytäntöjä kehitetään koko ajan toimintaa tukevaksi Kuolevan potilaan vuodeosastohoito lukuina Hoitokodin käyttöaste oli edellisvuotta alempi. Koko vuonna oli keskimäärin 20,5 (21,7 v. 2014) sairaansijaa käytössä. Hoitopäiviä oli 424 vähemmän kuin edellisvuonna eli 7803 (8227 v. 2014). Vuodeosaston kuormitusprosentti oli 85,3 %. (90,4 % v. 2014). Hiljaisin kuukausi oli helmikuu (kuormitusaste n. 70,5 %) eli keskimäärin tällöin oli käytössä 17,2 sairaansijaa 24:stä. Korkein käyttöaste oli marraskuulla, jolloin käyttöaste oli hieman yli 100 %. Kuvio 1: Hoitopäivät kuukausittain Kotiutusten määrä lisääntyi edellisvuodesta jonkin verran ollen 54 (45 v. 2014). Laitossiirtoja tehtiin kaksi. Potilaita kuoli osastohoidossa 278 (263 v. 2014). Luku oli Hoitokodin historian suurin. Potilaiden keski-ikä oli 72,9 vuotta. Nuorin potilas oli 30-vuotias ja vanhin 95-vuotias. Päättyvien hoitojaksojen pituudet: 4-9 hpv (yhteensä 98 kpl), hpv (99 kpl). Aivan lyhyitä hoitojaksoja oli 1-3 päivää (56 kpl). Tampereen kaupungin osuus hoitopäivistä oli 6 % (5,4 % v. 2014). Itse hoitonsa maksavia potilaita oli 4 (8 v.2014) ja hoitopäiviä yhteensä 227 (218 v. 2014). Ainoastaan Tampere osti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta saattohoitopalveluja Hoitokodista. Tampere osti suoraan 28,6 % (36,3 % v. 2014) ja sairaanhoitopiirin kautta 63,1% (57,5 % v. 2014) Hoitokodin palveluista. Muut kunnat ostivat tarvitsemansa Hoitokodin saattohoitopalvelut suoraan. Muiden kuntien ostojen määrä oli 412 (444v. 2014) 3. Kotisaattohoito toimintana ja lukuina Hoitokodin kotihoito tarjosi sairaanhoitajan ja lääkärin kotikäyntejä, sekä päiväkeskuksessa moniammatillisen tiimin tukea potilaille ja heidän läheisilleen. Kotikäyntien määrä oli hieman edellisvuotta alempi. Turvallisuutta kotihoitoon toi puhelintuki 24/7. Potilaiden ja omaisten päivystysaikana saama tuki ja ohjaus oli merkittävä tukimuoto kotona selviytymiseen. Kotipotilaita oli varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla runsaasti. Haasteeksi muodostuikin osastolle pääsy tarvittaessa kun potilas ei enää selviytynyt kotona ja Hoitokodin vuodeosastolla paikat olivat täynnä. Yhteistyö Tays:n Palliatiivisen yksikön kanssa oli tiivistä ja joustavaa. Kotisairaalan kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta saada Kotisairaalalta tarvittaessa virka-apua päivystysaikana, kun saattohoitopotilas tarvitsi kotikäyntiä eikä Hoitokodin vuodeosastolta ollut siihen mahdollisuutta. Kuolemaan saakka kotona oli oman toiveensa mukaisesti 11 potilasta. Päiväkeskus oli monelle potilaalle ja läheiselle merkittävä tukimuoto. Potilaiden läheisiä osallistui päiväkeskukseen edellisvuoden tapaan erittäin runsaasti. Osastohoitoon otettiin 332 potilasta (312 v. 2014). Kotisaattohoitotoimintaa kehitettiin edelleen, jolloin potilaat pystyivät halutessaan olemaan mahdollisimman pitkään kotihoidossa. Hoitokodissa oli tamperelaisten lisäksi potilaita 16 muusta kunnasta (11 v. 2014). Pirkanmaan ulkopuolelta potilaita oli Vantaalta, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja Jämsän seudulta. Muiden kuin Kuvio 2: Kotikäynnit kuukausittain 5

6 mahdollistamista toisia omaisia tapaamalla sekä henkilökunnalta saatu asiantunteva ja lämmin tuki. Myös monia tärkeitä aihealueita käsiteltiin ryhmässä, kuten omaisten selviytyminen uudessa tilanteessa, omat voimavarat, harrastusten merkitys ja käytännön asioiden hoidon kysymykset. Kuvio 3: Päiväkeskuskäynnit kuukausittain Hoitokodin kotisairaanhoito mahdollisti omalta osaltaan potilaan saumattoman hoitoketjun toteutumisen, potilaan ja hänen läheistensä saadessa apua ja palveluita joustavasti ja oikea-aikaisesti potilaan voinnin heikentyessä ja kuoleman lähestyessä. v v.2015 Lääkärinkotikäynnit Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit Sairaanhoitajan kotikäynnit/uusinta sairaanhoitajan kotikäynnit/päivystys 9 4 päiväkeskuskäynnit lääkärin puhelut yht Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv Omaisten tukeminen Saattohoitoperiaatteen mukaisesti potilaan hyvään hoitoon kuuluu keskeisesti omaisten ja läheisten tukeminen. Päivittäisessä työssään perhettä ja läheisiä tukevat erityisesti omahoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijä sekä pappi. Omaiset kutsutaan omahoitajan järjestämään hoitoneuvotteluun, jossa käsitellään perheelle tärkeitä kysymyksiä lääkärin ja omahoitajan kanssa. Omaisten tukemisen vastuuhenkilönä, kouluttajana ja tukimuotojen kehittäjänä toimii sosiaalityöntekijä. Keskeisiä toimintamuotoja omaisten tukemisessa ovat omaisten ryhmät. Omaisille tarkoitettu keskusteluryhmä kokoontui viikoittain, jolloin sekä päiväkeskuksessa kävijät, että osastolla olevien potilaiden omaiset pääsivät ryhmään mukaan. Osallistujia tässä ryhmässä oli runsaasti, ja osallistumiskäyntejä oli yhteensä 201. Ryhmästä saatu palaute koski erityisesti vertaistuen saannin Saattohoidossa omaisten tukemisen katsotaan jatkuvan myös potilaan kuoleman jälkeen. Sairaanhoitaja-musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki piti vuoden aikana kaksi sururyhmää. Sururyhmät kokoontuivat molemmat kuusi kertaa. Kolme kuukautta potilaan kuoleman jälkeen muisteluiltoja järjestettiin 10 kertaa potilaiden omaisille ja läheisille. Osallistujia muisteluillassa oli 159 (134/ v. 2014). Lapsiperheiden erityinen tukeminen keskeisenä kehittämisen kohteena jatkui myös edellisen vuoden tapaan. Käyttöön otettiin omaisille annettavaksi esite Miten voit vanhempana olla tukemassa surevaa lasta. Sosiaalityöntekijä ja kaksi sairaanhoitajaa kouluttivat omaa henkilökuntaa THL:n Toimiva Lapsi ja Perhe mallin mukaisesti. Osallistujia koulutuksessa oli yhteensä 14 henkilökuntaan kuuluvaa. Omaisten tukeminen on ollut vakituinen koulutusaihe opiskelijoille sekä ammattilaisille Hoitokodilla järjestettävissä koulutuksissa. 5. Henkilökunta Vakinaisten työntekijöiden määrä oli 38 sisältäen osa-aikaisen henkilökunnan. Kokonaishenkilökuntamäärä sijaisineen oli 46. Lääkäreitä oli kaksi, ylilääkäri ja kotihoidon osaaikainen (40 %) lääkäri. Hoitotyön toimia oli 21: osastonhoitaja, osastohoidon apulaisosastonhoitaja ja kotisaattohoidon apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa ja neljä perus-/lähihoitajaa. Hallintoja toimistohenkilökuntaan kuuluivat johtaja, toimistosihteeri sekä sivutoiminen talouspäällikkö. Erityistyöntekijöitä olivat palvelusihteeri, sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä osa-aikaiset pappi (40 %), fysioterapeutti (55 %) ja kiinteistönhoitaja (10 h/vk, asti). Ravitsemushuollosta ja puhtaanapidosta vastasi ravitsemuspäällikkö apunaan apulaisemäntä ja 4 hoitoapulaista. Yksi hoitoapulaisista työskenteli oppisopimuksella. 6

7 Syöpäjärjestöt myönsivät vuonna 2015 osan erityispätevyysharjoittelussa olleiden lääkäreiden palkkakustannuksista. Erityispätevyysharjoittelussa oli neljä henkilöä neljän kuukauden aikana. Kesäksi palkattiin aikaisempien vuosien tapaan kaksi henkilökunnan omaa lasta Tienaa euroja nuoriksi. Nelijäseninen moniammatillinen huvitoimikunta kokoontui säännöllisesti organisoimaan henkilökunnan virkistystoimintaa. Työnantajan tukemana kevätkaudella tehtiin virkistysretki Viikinsaareen ja pikkujouluja vietettiin Artturin tiloissa oman laadukkaan jouluohjelman ja hyvän ruuan kera. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä tuettiin työntekijöiden hyvinvointia ja vapaa-ajan harrastuksia edellisvuosien tapaan. Työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota työkyvyn ylläpitämiseen. Työnohjausta suunnattiin hoitotyöntekijöille ja lääkäreille. Sairauslomien määrä laski hieman ja oli 642 poissaolopäivää (698 v. 2014). Sairaslomiin johtaneita työtapaturmia oli kaksi, yhteensä 63 kalenteripäivää. Vapaa-ajan tapaturmia tapahtui kolmelle eri työntekijälle, yhteensä 51 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloista omalla luvalla sairauden vuoksi poissaoloja oli 4,2 % eli 27 kalenteripäivää (7,7 % eli 54 kalenteripäivää v. 2014) ja lääkärintodistuksella 79,1 % eli 508 kalenteripäivää (73,6 % eli 514 kalenteripäivää v. 2014). Sisäisiä koulutuksia järjestettiin 25 kertaa. Pääosin kouluttajina toimi oma henkilökunta kukin oman ammattiosaamisensa alueelta. Ulkopuoliset kouluttajat luennoivat Hoitokodilla mm. väkivallan uhat- kohtaamisesta, rakenteisesta kirjaamisesta ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon näytön vastaanottamisesta. Lisäksi syksyllä pidettiin työyhteisöpäivä, johon osallistui vakituinen henkilökunta. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistui koko henkilökunnasta 46 eri henkilöä (37 v. 2014). Kotisivuille päivitettiin Hoitokodin ulkopuolella toimivat omat asiantuntijakouluttajat. Ylilääkäri osallistui EAPC:n kansainväliseen konferenssiin kesäkuussa Kööpenhaminassa. 6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Vapaaehtoistyöntekijät toimivat Hoitokodilla omissa tehtävissään yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on olla avuksi ja iloksi saattohoitokodin potilaille ja heidän läheisilleen. Vuoden mittaan vapaaehtoistoimintaan hakeutui 21 henkilöä pois jääneiden tilalle. Uusien vapaaehtoisten rekrytointia ei järjestetty. Vuoden lopussa toiminnassa oli mukana 106 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää. He tekivät vuoden aikana vapaaehtoistyötä tuntia ( tuntia v. 2014). Suurin osa ajasta käytettiin potilasvirkistystoimintaan, potilaiden ja heidän läheistensä seurana ja tukena olemiseen sekä käytännöllisiin palvelutehtäviin. Vapaaehtoistyöntekijät jatkoivat työskentelyään henkilökunnan rinnalla päiväkeskuspäivissä, saunapäivissä, hengellisissä tilaisuuksissa sekä erilaisissa omaisten ryhmissä. Musiikki-, tanssi-, runo-, hemmottelu- ym. virkistystuokiota järjestettiin potilaille ja heidän läheisilleen edellisvuosien tapaan. Nimetyt hartaustiimivapaaehtoiset aloittivat säännölliset osasto-vuoronsa tarjoten potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella hengellisistä ja henkisistä asioista. Hoitokodin läheiselle metsäpolulle ja huvimajaan pystytettiin kaikille avoin Hiljaisuuden polku. Ulkoalueiden viihtyvyyttä lisättiin merkittävästi. Aulaemännät jatkoivat pääaulan kanttiinin hoitamista päivittäin. Leipomis- ja kädentaitotiimiläiset valmistivat tuotteitaan pääaulan myyntipisteisiin sekä myyjäisiin. Myös Aamulehden joulumyyjäisiin ja TAYS:n joulutorille osallistuttiin. Valoa sydämiin hyväntekeväisyysjuhla järjestettiin Hoitokodilla kansainvälisenä saattohoitopäivänä ensimmäistä kertaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden pitämä Kymppi-Kirppis laajensi aukioloaan arkipäivistä myös lauantaipäiviin. Vapaaehtoistyöntekijöiden panostus varainkeruuseen ja Hoitokodin talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen näkyi vapaaehtoistoiminnan tulojen lisäyksenä (13%) ja menojen vähentymisenä (16%). Vapaaehtoistoimintaa ja Hoitokodin tiloja esiteltiin opinto- ja tutustumisryhmille Hoitokodilla ja Hoitokodin ulkopuolella. Vapaaehtoistoiminnan organisointikurssi järjestettiin kahdesti omaa vapaaehtoistoimintaansa kehittäville yhteisöille. 7

8 Koivikko-kodin kanssa kokeiltiin vapaaehtoisvaihtoa ensimmäisen kerran. Vapaaehtoistyöntekijöiden tukena toimivat sekä perinteiseen keskusteluun että musiikkiterapiaan pohjautuvat työnohjausryhmät. Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat Karina-kodin järjestämille suomalaisten saattohoitovapaaeht oistyöntekijöiden kevätpäiville, joulujuhlaan ja joulukonserttiin. Vapaaehtoistoiminnan tilastointia ja analysointia kehitettiin vapaaehtoisvoimin. Palautekyselyjen perusteella potilaat ja omaiset sekä henkilökunta ja vapaaehtoistyöntekijät olivat melko tai erittäin tyytyväisiä vapaaehtoistoimintaan. 7. Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki Pääpaino papin työssä oli kahdenkeskeisissä keskusteluissa potilaiden ja omaisten kanssa. Pappi tapasi säännöllisesti sekä osasto- että kotisaattohoidon piirissä olevia potilaita omaisineen. Yhteistyö paikallisseurakuntien kanssa jatkui totuttuun tapaan noin kaksi kertaa kuussa tapahtuvien seurakuntavierailujen merkeissä. Hengellisiä tilaisuuksia järjestettiin viikoittain ja niistä vastasivat talon oma pappi, vierailevat seurakunnat ja musiikkivieraat. Talon oman pappi piti ehtoollishartauden noin kaksi kertaa kuussa. Yksityisehtoollista vietettiin potilashuoneissa toiveiden mukaan. Toimintavuonna 60 % tointa hoitanut pastori Leena Leppälä oli työvapaalla ja papin sijaisuutta hoiti pastori Tuula Lehto asti 40 % toimenhoitovastuulla. Pappi oli paikalla tiistaisin ja torstaisin. Pastori Pihla Rapola aloitti vakituisena 50 % sairaalapappina Pastori Tuula Lehdon ja vapaaehtoistyöntekijä Vuokko Salosen ideoima Hiljaisuuden polku Usko, Toivo, Rukous ja Ilo sai hyvää palautetta omaisilta ja potilailta. Papin työpanoksen väheneminen näkyi Hoitokodilla erityisen paljon papin toimittamien hautaan siunaamisten ja saattohartausten osalta. Hautaan siunaamiset ohjattiin kotiseurakunnan toimittamiksi. Kertomusvuonna saattohartauksia oli 10 ja hautaan siunaamisia oli 2, sielunhoitokeskusteluja ja kohtaamisia oli noin 400. Pappi osallistui kouluttajana ammattilaisille suunnattuun koulutuspäivään kerran ja toimi omaisten keskusteluryhmän vetäjänä noin kerran kuukaudessa. Lisäksi hän piti jouluhartauden potilaille ja omaisille ja henkilökunnalle sekä vapaaehtoisten joulukirkon hartaushetken. 8. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistävä toiminta Hoitokodilla työskentelevän fysioterapeutin tehtävänä on toteuttaa kuntouttavaa saattohoitoa. Fysioterapeutti osallistui vuoden aikana järjestettyyn Hengitys vuorovaikutuksen ja itsesäätelyn tukenakoulutukseen ja käytti tätä oppia aktiivisesti potilaiden hoidossa. Lisäksi fysioterapeutti toimi yhtenä talon kouluttajista. 9. Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot Yhteistyö lähettävien tahojen ja saattohoitoa kehittävien ammattilaisten kanssa Hoitokoti panosti edelleen erityisesti hyvään yhteistyöhön lähettävien tahojen kanssa ja heitä kutsuttiin aktiivisesti vierailulle Hoitokodille. Lähettäjätahoja lähestyttiin myös kirjeitse tarkoituksena lisätä tietoisuutta Hoitokodista. Kotihoidon työryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä ja vierailulla kävivät myös mm. Puolasta ja Itävallasta kaksi asiantuntijaa tutustumassa saattohoitoon. Saattohoitokotien välistä yhteistyötä Suomen saattohoitokotien yhteinen tapaaminen oli Karinakodin järjestämänä tutustumiskäynti ERSTAsairaalaan Tukholmassa. Tapaamiseen osallistui kuusi Hoitokodin työntekijää. Talouspäällikkö Lasse Kärki toimi yhteisvastuukeräyksen ohjausryhmän jäsenenä ja sairaanhoitaja Hanna Hävölä yhteisvastuukeräyksen asiantuntijatyöryhmässä Pirkanmaan edustajana. Saattohoitokotien hallitukset tapasivat syksyllä Terhokodissa. 8

9 Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa olleet neljä lääkäriä saivat konkreettista kokemusta Hoitokodin toimintamalleista. Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry. tuki omaisten, hoitohenkilöstön ja vapaaehtoisten toimintaa antamalla avustusta potilaiden ja omaisten viihtyvyyden lisäämiseksi, vapaaehtoistyöntekijöiden sekä henkilökunnan työhyvinvointiin. Hallitus, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Rauno Ulonen, piti kaksi kokousta ja yhdistys yhden kokouksen. Kannatusyhdistyksen tulot koostuivat pääosin jäsenmaksuista ja teatterilippujen myynnistä. Ulkopuoliset palvelut Ostopalveluna ostettiin mm. tekstiilihuolto, lääkintäteknisten ym. laitteiden sekä lisäksi hoitajakutsu- ja puhelinjärjestelmän huolto ja korjaus. IT- laitteista ja tuesta oli omat sopimukset, samoin potilastietojärjestelmästä. Kiinteistöhuollosta tehtiin uusi aiempaa laajempi sopimus oman kiinteistöhoitajan eläkkeelle jäämisen jälkeen turvaamaan kiinteistöhuoltoa. Edelleen ruoka- ja päivittäistavaroiden ostamisesta solmittiin sopimus ja muilta osin jatkettiin yhteistyötä entisten palvelutuottajien kanssa. 10. Saattohoidon laatu Pirkanmaan Hoitokodin toiminta on sertifioitu ISO 9001:2008 standardin mukaan. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja toimi oman työnsä ohella laatupäällikkönä organisoiden muun muassa laatujärjestelmän mukaiset johdon katselmukset sekä sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Hoitokodin keskeiset dokumentit tallennettiin Y-asemalle toiminnoittain koko henkilökunnan käyttöön. Vuosittaisessa Inspecta Sertifointi Oy:n seuranta-auditoinnissa havaittiin kaksi lievää poikkeamaa, jotka korjattiin välittömästi. 11. Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitokodissa järjestettiin opinto- ja koulutuspäiviä terveydenhuollon opiskelijoille ja työelämässä oleville yhteensä 32 (43 v. 2014). Yhteensä osallistujia näissä ryhmissä oli 637 (813 v. 2014). Opetuskenttänä Hoitokoti toimi yhteensä 17 sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijalle (21 v.2014). Hoitokodissa harjoitteli kahdeksan sairaanhoitajaopiskelijaa sekä neljä lähihoitajaopiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijat sekä suurin osa lähihoitajaopiskelijoista suorittivat syventävää harjoittelujaksoaan Hoitokodissa. Fysioterapeuttiopiskelijoita oli kaksi sekä yksi sosiaalityönopiskelija. Keväällä vanhustyönerikoisam mattitutkinnon kuolevan potilaan hoito-osion suoritti yksi lähihoitaja ja syksyllä yksi opiskelija. Lisäksi yksi laitoshuollon opiskelija oli keittiö- ja siivoustyön työharjoittelussa. Neljä lääkäriä suoritti osan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelustaan. Työssä oppimisjaksoilla olleilta opiskelijoilta kerättiin aktiivisesti palautetta. Kaikki opiskelijat olivat valmiita suosittelemaan Hoitokotia harjoittelupaikaksi. Hoitokodin lääkärit osallistuivat vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden palliatiivisen hoidon opetukseen. Molemmat lääkärit toimivat myös tutoreina palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksessa. Molemmat lääkärit luennoivat Tampereen lääkäripäivillä palliatiivisessa sessiossa! Kehittämis- ja tutkimustoiminta Hoitokoti tekee aktiivisesti yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Saattohoidon osaamisen varmistaminen tapahtui sekä työajalla että omalla ajalla tapahtuvalla kouluttautumisella. Ylilääkäri Tarja Korhonen järjesti Palliatiivisen lääketieteen vs. professori Juho Lehdon kanssa kaksipäiväiset Pirkanmaan saattohoitopäivät toukokuussa. Koulutuspäivillä oli sekä luennoitsijoita että osallistujia Hoitokodilta. Suuri koulutuspanos kohdistus sähköisen potilastietojärjestelmän kouluttamiseen sekä ulkopuolisen kouluttajan (Fastroi) että pääkäyttäjän pitämien koulutusten muodossa. Muita sisäisiä koulutuksia järjestettiin vuoden aikana 25 kertaa. 9

10 Tutkimus- ja opinnäytetyöhankkeina jatkettiin TtT Kaija Helinin post doc tutkimusta kuvataiteesta palliatiivisessa hoitotyössä. Tutkimus- ja opinnäytehankkeina jatkuivat myös mm. terveystieteen tohtori Varpu Lipposen post doc tutkimushanke hengellisyydestä sekä tohtoriopiskelija Mirja Sisko Anttosen tutkimus hyvästä saattohoidosta parantumattomaan syöpään sairastuneen aikuisen, perheen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Myös oma henkilökunta oli aktiivinen kehittäjä ja kunnostautui useilla opinnäytetöillä. Marika Kojo ja Pauliina Kukkula tekivät opinnäytetyön Avuttomuuden tunteen sietämistä, ALS- potilaan saattohoidosta sairaanhoitajien kokemana. Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitokoti toteutti myös edellisvuosien tapaan avointen ovien politiikkaa järjestämällä suurelle yleisöllekin suunnattuja tapahtumia kuten myyjäisiä ja taidenäyttelyitä. Tarja Astikaisen Helgan elämää luvun Koivistonkylässä - valokuvanäyttelyä ihasteltiin syksyllä. Hoitokoti oli positiivisesti esillä useammassakin lehtiartikkelissa mm. Luontaisterveys- lehdessä, Hymy lehdessä juttu Tässä on Niksu 4- vuotias pehmoterapeutti, Aamulehden Onni - klippi onnellisuudesta. Lisäksi toimittaja Helena Itkonen teki radiodokumentin Hyvä elämä ja YLE järjesti joululahjatervehdyksen Hoitokodille. 12. Arvio tulevasta kehityksestä Hoitokodin rooli omaishoidon palvelujen tuottamisessa omille Hoitokodin kotisaattohoidon piirissä oleville potilaille näyttäisi kasvavan. Kotihoidon onnistumisen edellytyksiä on mm. oikein ajoitettu omaisen tukeminen, joka mahdollistaa kotihoidon pidemmän keston. Käytännössä tämä näkynee kotihoidossa olevien potilaiden hoitoajan lyhentymisenä osastohoidossa ja mahdollisesti myös kotona tapahtuvien kuolemien määrän nousuna. Hoitokodin toiminta on vakaalla pohjalla. Henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt ovat sitoutuneet pitämään ensimmäistä suomalaista ja pohjoismaista saattohoitokotia saattohoidon edelläkävijänä Suomessa. 13. Talous Hoitokodin ylijäämä vuonna 2015 oli euroa. Varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen erotus (kulujäämä) oli euroa. Vuonna 2014 kulujäämä oli euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä pieneni euroa vuodesta Varsinaisen toiminnan tuotot vähenivät edellisestä vuodesta euroa. Varsinaisen toiminnan kulut pienenivät euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä saatiin katettua varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojäämillä. Kuviossa 5 on esitetty varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen kehitys vuosina Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen vaikutuksia Hoitokodille ei vielä tiedetä. Potilasmäärien suuri vaihtelu on edelleen Hoitokodin isoimpia haasteita, samoin dementoituneiden saattohoidon kehittäminen. Saattohoitopotilaan palveluverkko-kuvauksessa hoidon porrastus, hoitolinjan ja oikea-aikaisen saattohoitopäätöksen tekemisen tärkeys on kuvattu Pirkanmaalla. Tavoitteena on selkiyttää saattohoitopotilaiden asemaa ja lisätä yhteistyötä edelleen ko. toimijoiden välillä. Osa potilaista siirtyi Hoitokodin vuodeosastolle muista hoitolaitoksista vain muutama vuorokausi ennen kuolemaansa. Saattohoitopäätöksen oikea-aikainen teko on siis edelleen haaste, johon tulisi kiinnittää huomiota. Kuvio 4. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut

11 Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan tuotot olivat euroa. Ne vähenivät vuoteen 2014 verrattuna 1,5 %. Varsinaisen toiminnan tuotoista saattohoitopalveluiden myyntejä kertyi yhteensä ( euroa v. 2014). Saattohoitopalvelujen myyntien osuus oli 96 % varsinaisen toiminnan kokonaistuotoista. Myynnit jakaantuivat seuraavasti: Tampereen kaupunki ( ) Muut kunnat ( ) Yksityispotilaat ( ) PSHP ( ) Kotisaattohoidon palveluiden myynti oli yhteensä ( euroa v. 2013). Kuntien ja sairaanhoitopiirien lähettämiltä potilailta potilasmaksuja ei peritty vuodeosasto-, kotihoito- ja päiväkeskustoiminnasta. Potilasmaksujen perimisestä huolehti ao. kunta tai kuntayhtymä. Majatalotuotot olivat (8 657 euroa). Majatalokäytössä oli 5 huonetta ja lisäksi kolmea käytettiin myös potilashoidossa. Tampereen kaupungin avustus Hoitokodille oli euroa. Kaupungin avustus saatiin omaisten ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Hoitokodin muut varsinaisen toiminnan tuotot olivat euroa ( euroa). Muut tuotot kertyivät suurimmaksi osaksi koulutustuloista ja ateriakorvauksista. Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut olivat euroa ja vähenivät vuoteen 2014 verrattuna 3,4 %. Henkilöstökulut pienenivät 2,2 %. Henkilöstökulut olivat 73 % varsinaisen toiminnan kuluista ja 80 % varsinaisen toiminnan tuotoista. Varainhankinta ja sijoitustoiminta Varainhankinnan tuottojäämä oli euroa ( euroa/ v 2014). Hoitokoti sai testamenttilahjoituksia euroa mm. Kerttu Söderlundilta ja Leena Aaltiolta. lahjoituksia saatiin Tampereen yliopiston normaalikoulun taksvärkistä, Saunatalo Oy:ltä, Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry:ltä, Terho K. Alaselta, Terttu Mäkiseltä, Temppeliherrain Ritarikunnalta, Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikalta, Aatos Tuoviselta sekä Eeva Mäntyniemen muistoksi saaduista lahjoituksista. Tampereen Taksiautoilijat ovat tehneet Hoitokodille lahjoituksia vuosittain. Yhteensä lahjoituksia saatiin euroa. Varainhankinnan muut tuotot olivat euroa ( euroa/ 2014), josta suurin osa oli vapaaehtoistyöntekijöiden myyjäis- ja keräystuloja. Tavaralahjoituksina Hoitokoti sai sekä kirpputorimyyntiin että Hoitokodin käyttöön muun muassa tauluja, huonekaluja ja kodinkoneita. Sijoitustoiminnan tuotot kertyivät vuokra- ja korkotuotoista sekä arvopaperien myyntivoitosta. Kulut olivat suurimmaksi osaksi osakehuoneistojen ylläpitokuluja sekä kuluja arvopapereista. Sijoitusja rahoitustoiminnan nettotuotto oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminnan tuloista rahoitusarvopaperien myyntivoittoja oli 0 ( / 2014) euroa. Tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tase sekä talousarvion toteutumisvertailu vuodelta 2015 ovat liitteenä. Investoinnit Hoitokodin investoinnit tilikauden aikana olivat yhteensä euroa ( euroa). Investoinnit olivat lähinnä irtaimistohankintoja. Hoitokodin vakavaraisuus ja maksuvalmius Hoitokodilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Hoitokodin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen hyvällä tasolla. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettujen varojen määrä kasvoi eurolla. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa noudatettiin ennakkolaskutusmenettelyä. Laskutus tasattiin palvelujen toteutuneen käytön mukaisesti. Pirkanmaan Rotaryt järjestivät Tampereen Tuomiokirkossa Hoitokodin hyväksi 20. kerran perinteisen joulukonsertin. Yli 1000 euron 11

12 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot , ,80 Henkilöstökulut , ,37 Poistot , ,16 Muut kulut , ,85 Yhteensä , ,38 Kulujäämä , ,58 Varainhankinta Tuotot , ,61 Kulut , ,57 Tuottojäämä , ,04 Kulu- tuottojäämä , ,54 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , ,82 Kulut , ,48 Tuottojäämä , ,34 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,20 12

13 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,86 Aineelliset hyödykkeet , ,31 Sijoitukset , ,02 Yhteensä , ,19 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,50 Muut saamiset , ,88 Yhteensä , ,38 Rahoitusarvopaperit , ,42 Rahat ja pankkisaamiset , ,73 Vaihtuvat vastaavavat yht , ,53 Vastaavaa yhtensä , ,72 Vastattavaa Oma pääoma Säätiön peruspääoma , ,79 Rahastot , ,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,31 Tilikauden ylijäämä , ,20 Yhteensä , ,32 Vieras pääoma Lyhytaikaiset Ostovelat , ,40 Muut velat , ,00 Yhteensä , ,40 Vastattavaa yhteensä , ,72 13

14 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti LIITETIEDOT Talousarvion toteutuminen Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutos % 2015 / 2014 Tot. % Varsinaisen toiminnan tuotot Korvaukset kunnilta ,1 95,8 Yksityispotilaat ,2 666,0 Majatalotulot ,1 46,7 Avustukset ,0 100,0 Muut tuotot ,9 121,3 Yhteensä ,5 98,4 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ,5 96,5 Muut henkilöstökulut ,0 96,6 Henkilöstökulut yht ,2 96,5 Poistot ,7 104,7 Muut kulut ,5 103,4 Yhteensä ,4 98,3 Kulu- / tuottojäämä ,4 97,6 Varainhankinta ,7 500,4 Kulu- / tuottojäämä ,9-78,6 Sijoitustoiminta ,2 106,0 Tilikauden ali-/ylijäämä ,7 14

15 15

16 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Lääkärinkatu Tampere Puhelinnumero (03) Faksi (03) Sähköposti