Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/ sivu 2. sivut 3-4. sivu 8. sivu 10. Myyräkanta nousussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 4.12.2013. sivu 2. sivut 3-4. sivu 8. sivu 10. Myyräkanta nousussa"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/ AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 2 Myyräkanta nousussa sivut 3-4 Ajankohtainen puukauppa sivu 8 Joulukuusikätköily sivu 10 Korjuupalvelu metsäverotuksessa Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/

2 2 Metsänomistajat 4/2013 Kohti tiivistyvää edunvalvontaa Meneillään on pohdinta eri tahoilla, miten edunvalvonta järjestetään tulevaisuudessa. Päämääränä on selkeyttää, tehostaa ja yhtenäistää metsänomistajien edunvalvontaa. Tehokkaimmaksi rakennevaihtoehdoksi on katsottu metsänhoitoyhdistysten suora liittyminen Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoon MTK:hon. Nythän välissä ovat alueelliset Metsänomistajien liitot. Uudis- tusten aikataulu on kireä, ensi vuoden aikana pitää tehdä päätökset, jos halutaan jo 2015 toimia tehokkaammin. Järjestöuudistus on mielestäni välttämätön, jos halutaan pitää kiinni siitä hyvästä edunvalvonnan tasosta, joka on saavutettu. Edunvalvonnan on toimittava joka tasolla. Paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta kaikki ovat kaikki yhtä tärkeitä. Yhdistystason rakenteetkin tulevat muuttumaan jatkossa entistä nopeammin. Markkinat määräävät hinnan ja uudet toimijat kiristävät kilpailua. Kannattavuutta on haettava tehokkuudesta. Tehokkuuden edellytys on iso koko, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen. Entä miten käy metsänomistajan tässä lakien ja rakenteiden myllerryksessä? Mielestäni metsänomistajat ovat voittajia, kunhan pidetään huolta siitä, että kilpailu markkinoilla toimii. Kuka valvoo että kilpailu toimii? Vain vahva metsänhoitoyhdistys. Antti Teivaala hallituksen puheenjohtaja Mhy Pirkanmaa Myyrät palaamassa Pitkän hiljaisen jakson jälkeen myyräkannat ovat alkaneet vahvistumaan koko maassa. Erityisesti metsämyyriä tavataan niin metsissä kuin pelloillakin myös rakennuksissa jo kohtalaisesti. Läntisessä Suomessa kannan nousu on ollut hitaampaa kuin keskisessä ja itäisessä Suomessa. Talvi 2008/09 jäi Suomen eteläisessä puoliskossa historiankirjoihin kaikkien aikojen myyrähuippuna. Metsissä, pelloilla ja taimikoissa vilisti silloin enemmän myyriä kuin vuosikymmeniin. Myös myyrien aiheuttamat taimituhot olivat kyseisenä talvena ennätykselliset. Suuressa osassa maata myyrät olivat hyvin harvassa vuonna Läntisimmässä Suomessa kannat ovat lähteneet runsastumaan selvästi keskistä ja itäistä Suomea hitaammin. Metsämyyrä on tällä hetkellä, kuten niin usein ennen seuraavana vuonna koittavaa myyrähuippua, myyräyhteisön valtalaji kaikkialla. Tämän hetken myyrätilanne ennakoi laaja-alaista ja huomattavaa myyrähuippua eteläiseen Suomeen syksylle On kuitenkin mahdotonta ennustaa kantojen kehitystä kovin tarkasti, sillä sekä talven että etenkin tulevan kesän sääolot vaikuttavat myyrien lisääntymiseen ja kuolleisuuteen hyvin pal- jon. Emmehän osaa tulevaa säätäkään juuri päivää pidemmälle ennustaa. Voitaneen kuitenkin olettaa, että pitkäjaksoinen yhtenäinen lumipeite talvella ja runsas kasvillisuuden perustuotanto kesällä vaikuttavat myyräkantojen kasvunopeuteen myönteisesti. Taimituhoja odotettavissa Myyriä on Oulun eteläpuoleisessa Suomessa jo sen verran runsaasti, että taimituhoja tulee väistämättä alkavan talven aikana. Koska metsämyyrä on tällä hetkellä runsain laji, valtaosa tuhoista tulee ilmenemään havupuiden kärkisilmujen ja ylimpien vuosikasvainten kuorten syöntinä. Metsämyyrät voivat kiivetä jopa yli viiden metrin korkuisiin nuoriin puihin latvoja järsimään, mutta yleisimmin niiden vioituksia esiintyy metrinparin korkuisissa taimissa. Toki metsämyyrille maistuvat myös pienet, vastaistutetut taimet lumihangen alla. Metsämyyrät kaluavat pikkutaimetkin ylhäältä alaspäin, toisin kuin serkkunsa peltomyyrät, jotka aloittavat taimen tyveltä. Metsämyyrien aiheuttamat latvasyönnit eivät yleensä johda taimen kuolemaan. Haittana on ennen kaikkea tukkipuun laadun aleneminen, sillä vioitettu latva korvautuu mutkan kautta alemmalla sivuoksalla tai useammalla. Paras keino monilatvaisten havupuiden hoitamiseksi on heikoimpien latvasta kilpailevien oksien katkaiseminen vahvimman tieltä vioitusta seuraavina kesinä. ja myyräkuumetta Metsämyyrien runsaus lisää olennaisesti myyräkuumeriskiä. Metsämyyrät, ja vain metsämyyrät, levittävä myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölyävien eritteiden kautta. Suosittelemme hiirenloukkujen pitämistä vireessä mökeissä, ulkorakennuksissa ja liitereissä jo kesästä lähtien, mutta erityisesti syksyllä ja alkutalvella. Tietoa myyräkuumeesta löytyy osoitteesta ajankohtaista/myyrakuume.htm Pekka Voipio Suhteellinen myyrätiheys Suomessa syksyllä Myyräkannat ovat kaikkialla kasvussa. Eteläpuoliskossa maata myyrähuippu on odotettavissa 2014 syksynä ja Pohjois-Suomessa Vinkit metsänomistajille kesäksi 2014 Myyrätuhojen torjunta taimikoissa on perin hankalaa puuhaa. Kyseessä on pieni eläin, jolle soveltuvia elinympäristöjä löytyy kaikkialta metsämaisemastamme. Vaikka saisimme myyrät karkotettua tai hävitettyä joltain kuviolta tyystin, ei siis mene kauaa siihen, kun uudet yksilöt ovat kulkeutuneet naapurista edellisten tilalle. Myrkkyjen käyttö ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, eikä toistaiseksi ole keksitty laaja-alaisesti toimivaa tehokasta karkotetta, joka pitäisi myyrät loitolla taimikosta. Petoeläimiäkään ei luonnostamme löydy niin runsaasti, että niistä olisi myyrien runsastumista estämään. Neuvomme metsänomistajille myyrätuhojen vähentämiseksi ovat kolmitahoiset. Ensiksi, metsänomistajan tulisi pyrkiä pitämään taimikkonsa mahdollisimman epäsuotuisana elinympäristönä myyrille. Käytännössä tämä tarkoittaa ravinnon (heinäkasvien) ja suojan (heinikon ja hakkuutähteiden) poistamista niin hyvin kuin mahdollista. Toiseksi, taimet tulisi suojata joko mekaanisilla, putkimaisilla suojilla tai kemiallisilla, pahanmakuisilla karkotteilla. Ensin mainittuja on markkinoilla runsaasti, jälkimmäisiä valitettavasti ei oikeastaan yhtään ympärivuotisesti toimivaa. Kolmanneksi, myyrien määrää taimikossa pitää tarpeen vaatiessa vähentää. Helpoin ja ympäristöä vähiten kuormittava keino on riittävän laajamittainen pyynti hiirenloukuilla. Myös myrkyt ovat toimivia, vaikkakaan tällä hetkellä markkinoilla ei ole yhtään myyntilupaa hallussaan pitävää tuotetta. Lopuksi todettakoon, että vioitetut kuusentaimet ovat sitkeitä ja ne toipuvat myyrien kaluamisesta erittäin hyvin. Taimikossa havaittujen pikkutaimituhojen paikkaamisessa tai varsinkaan uudelleen istuttamisessa ei siis kannata hätäillä heti lumen paljastettua tuhot, vaan tarkkailla tilannetta kaikessa rauhassa. Vahvan juuriston ja maan alle istutettujen ehjien sivuoksien turvin moni maata myötenkin katkottu kuusentaimi ryhtyy uuteen kasvuun niin kuin myyriä ei olisi koskaan ollutkaan. Taimien toipumisaste paljastuu yleensä juhannuksen tienoilla. Jos uudet taimet istutetaan kaluttujen taimien viereen heti toukokuun lopussa, samaa mätästä koristaa kesän lopussa kaksi yhtä kukkeaa kuusenalkua. Tämä jos mikä on rahan ja työajan haaskausta. Otso Huitu, Jukka Niemimaa ja Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitos Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 Julkaisija Mhy Pirkanmaa Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Osoitteenmuutokset Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva

3 Metsänomistajat 4/ Tervetuloa muutokset olemme valmistautuneet Vuosi 2013 jää historiaan huippuhyvänä puukauppavuotena. Jäsentemme hakkuusuunnite näyttäisi tulevan hyödynnettyä täysimääräisesti. Metsäsektori on kokonaisuudessaan ollut positiivinen poikkeus tämän vuoden uutisoinnissa. Kysyntää tuotteilla on ollut hyvin ja se on heijastunut vilkkaana toimintana puumarkkinoilla. Puukauppatuote läpinäkyvämmäksi Puukauppatuotettamme on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Puumarkkinat.fi on uusi metsänomistajaorganisaation tekemä puukauppaportaali, johon kaikki metsänhoitoyhdistysten laatimat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kaikkien potentiaalisten ostajien nähtäville. Portaali lisää puukaupan läpinäkyvyyttä metsänhoitoyhdistysten tekemissä leimikoissa, mutta metsäteollisuuden tekemät puun- myyntisuunnitelmat menevät edelleen suoraan kyseisen yhtiön korjuuseen ilman minkäänlaista kilpailutusta. Mhy-laki muuttuu ja edunvalvonta uudistuu Tämän vuoden syyskokouksessa joulukuussa valtuustomme päättää viimeisen kerran metsänhoitomaksun suuruudesta. Vuotta on leimannut valmistautuminen uuden metsänhoitoyhdistyslain voimaantuloon. Samalla aikataululla toteutettaneen MTK:n järjestöuudistus, joka laittaa metsänomistajien edunvalvontaketjun täydelliseen remonttiin. Suunnitelman mukaan metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja metsänhoitoyhdistykset liittyvät suoraan MTK:n jäseniksi. Muutos on iso mahdollisuus Muutos koetaan usein uhkaksi, mutta metsänhoitoyhdistyslain muutos on myös iso mahdollisuus metsänomistajien omalle organisaatiolle. Meillä muutokseen on lähdetty valmistautumaan jo fuusiosta alkaen tehostamalla toimintaa ja kehittämällä liiketoimintaa. Liikevaihtoa on pystyttykin nostamaan noin 30 prosenttia kolmen vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös organisaatiouudistus, jolla pyrittiin selkeyttämään metsätoimihenkilöiden toimenkuvaa, lisäämään urakoitsijavastuuta ja vähentämään toimihenkilöstön rukkasen jälkiä palvelutuotteissa. Jäsenyys on helppoa ja luotettavaa Metsänhoitomaksun tilalle tulee jäsenmaksu, jolla yhdistys tekee paikallistason edunvalvontaa. Jäsenmaksulla turvataan yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä myös valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Paineet ympäristöjärjestöjen ja myös kaavoituksen kautta metsätaloutta kohtaan ovat jatkuvasti kasvamassa. Jäsenyydestä tehdään metsänomistajalle entistä houkuttelevampi kokonaisuus. Jäsenille tarjotaan mm. uusia merkittäviä etuja yhteistyökumppaneiden kanssa, metsävakuutukset yhtenä esimerkkinä. Perusasiat pysyvät kuitenkin ennallaan. Yhdistyksen palvelut ovat luotettavia, lähellä metsänomistajaa ja helposti saatavilla oman metsäasiantuntijan kautta. Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Mhy Pirkanmaa Puukaupassa tulossa ennätysvuosi Kauppatapa Vastuualue m³ : Kaikki : Kaikki Vuosi 2013 on yllättänyt puukaupan käynnin osalta positiivisesti. Kauppa on käynyt tasaisen vilkkaasti koko vuoden. Niin kysyntä kuin tarjontakin jatkuu edelleen ja vuodesta on tulossa metsien hyödyntämisen osalta ennätyksellinen. Puunmyyntisuunnitelmia on tehty tänä vuonna kuutiometrin edestä, kun vuotta on jäljellä vielä viisi viikkoa. Tällä vauhdilla vuonna 2013 tullaan alueellamme hyödyntämään koko yksityismetsien hakkuusuunnite. Puunostajat jarruttavat ostoa jo itäisessä Suomessa. Yhdistyksemme Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry toimintaympäristössä on paljon itsenäisiä sahoja, mikä takaa tukkipuulle aina hyvän kysynnän. Lisäksi Tampereen kaupunkitaajaman lämmittäminen varmistaa energiapuun ja kuitupuu-mittaisen puutavaran kysynnän. Märkien kelien jatkuessa kysyntä kohdistuu edelleen heti korjattaviin uudistusleimikoihin. Myös talvileimikoiden kauppa on käynnissä ja erityisesti tukkivaltaiset leimikot ovat ostajien kiinnostuksen kohteena. Talvikorjuukelpoisia harvennuksia mahtuu markkinoille rajallisesti. Joillakin ostajilla reppu on jo täynnä johtuen pääosin Puunmyyntisuunnitelmien kertymä edellistalvena hakkaamatta jääneistä leimikoista. Kaikkia puutavaralajeja kuitenkin edelleen kysytään, mutta kovin kysyntä kohdistuu edelleen kuusi- ja mäntytukkiin. Hintataso on toistaiseksi pysynyt hienoisesta tasaantumisesta huolimatta havutukilla hyvällä tasolla. Valtakunnallisia tilastoja katsottaessa Pirkanmaa kuuluu tällä hetkellä hintatason osalta maan kärkialueisiin Vuoden Valtakirjakauppojen 2013 puunmyyntisuunnittelumäärä keskikantohinnat nousee marraskuussa yli Mhy kuutiometrin. Pirkanmaan alueella Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki 58,30 47,90 42,20 Kuusitukki 59,50 50,40 44,10 Koivutukki 38,70 36,85 34,00 Mäntykuitu 18,40 14,70 11,70 Kuusikuitu 20,70 16,20 13,40 Koivukuitu 16,70 15,00 11,70 Karsittu ranka 10,00 Valtakirjakauppojen keskikantohinnat marraskuussa Mhy Pirkanmaan alueella. Tapio Viinikka ( 1 ) Lannoitukset helikopterilla kesällä 2014 Kasvatuslannoitus maksimoi hoidetun metsän kasvun, alk. 370 /ha + alv Tuhkalannoitus ravinteiltaan epätasapainoisille ojitetuille soille, alk. 550 /ha + alv Terveyslannoitus esim. boorin puutteeseen, mahdollisuus valtion 40 %:n tukeen, alk. 550 /ha + alv. Kysy lisää metsänhoitoyhdistyksestä, laitetaan lustot levenemään! Metsäveroillat jäsenille to Toijala, Lounaspirtti, Myllytie 3, Toijala to Tampere, Muorin keittiö, Näsilinnankatu 44-46, Tampere to Mouhijärvi, Osuuspankin kokoustila, Uotsolantie 43, Sastamala Kaikki tilaisuudet alkavat kahvilla klo ja päättyvät noin klo Suvi Niittyoja Verohallinnosta kertoo viimeisimmistä muutoksista metsäverotuksessa. Kari Jeskanen käy läpi 2C-metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa aikaisemmin sähköpostilla tai puhelimitse Tilaisuudet ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistyksen jäsenille. Tervetuloa!

4 4 Metsänomistajat 4/2013 Metsänomistajien järjestöön tulossa organisaatiomuutos Tällä hetkellä on jo melko tarkkaan tiedossa, mikä metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lakimuutoksen sisältö tulee olemaan. Niinpä MTK:ssa onkin ryhdytty suunnittelemaan metsänomistajien järjestöuudistusta. Tätä työtä on kuluvan vuoden aikana tehty lukuisissa eri työryhmissä, joissa on ollut edustajia keskusliitosta ja kentältä luottamus- ja toimihenkilöitä metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja maataloustuottajien liitoista. Organisaatiomuutoksessa nykyisten seitsemän metsänomistajien liiton toiminta sulautettaisiin MTK:n metsälinjaan. Näin MTK:n metsäedunvalvonta laajenisi käsittämään kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden lisäksi myös maakunnallisen tason. Liittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset liittyisivät jatkossa suoraan MTK:n jäseniksi. Metsänomistajille tämä muutos merkitsee entistä tehokkaampaa edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ja kauemmaksikin. Yhdistämällä voimavaroja voidaan metsänomistajajärjestöstä kehittää monipuolinen metsänomistajan menestyksen turvaava Metsänomistajat-ketju. Uudistus etenee valtuuskunnan päätöksillä Uudistusta käsiteltiin 26. marraskuuta pidetyssä MTK:n valtuuskunnassa. Säännöt hyväksyttiin sellaisenaan. Se tarkoittaa, että järjestöuudistusta lähdetään viemään eteenpäin. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että MTK:n valtuuskunta edellytti metsänhoitoyhdistysten taholta selkeää tahdonilmaisua liittyä MTK:n jäseniksi. Maaliskuussa yhdistyksille tehdään kysely, jossa aikomukset selvitetään ja sen perusteella valtuuskunta tekee analyysin ja päättää jatkosta. Tiirolan mukaan järjestöuudistus on erinomainen uutinen. - Se on sitä kaikille maaseudun elinkeinoille, metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Tämä tarjoaa yhdistyksille selkeän erottuvuuden muista metsäpalvelua tarjoavista toimijoista. Läpinäkyvää edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ei pysty tarjoamaan kukaan muu. - Järjestöuudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset pääsevät vaikuttamaan MTK:n toimintaan ja edunvalvontaan ja metsänomistajat saavat jäsenmaksuaan vastaavan noin neljäsosan äänivallan järjestössä. Heli Mutkala-Kähkönen Mikko Tiirolan mielestä MTK:n järjestöuudistus ei ole hyvä eikä huono, vaan erinoimainen uutinen. Anne Rauhamäki Markkinanäkymät tasaisen hyvät Viime vuosina puumarkkinoiden toimivuus sekä metsäsektorin menestys on ollut jatkuva keskustelun aihe. Tänä vuonna kehitys on ollut hyvää ja markkinoilla on vallinnut laaja tyytyväisyys. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Metsänomistajan kannalta myönteistä on myös se, että uskoa alan tulevaisuuteen löytyy runsaasti. Viimeinen uutinen Pohjanmaalta on, että Keitele Group osti Myllyahon sahan Alajärveltä. Tämä tarkoittaa kuutiometrin puunkäytöllä 10 miljoonan euron lisäpiristystä alueen metsätalouteen. Pellervon taloustutkimus julkisti syksyn ennusteensa loka- T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä! Saarijärven taimitarha Patamantie Häkkilä Puh Fax kuussa. Positiivinen vire näkyy myös PTT:n ennusteessa. Sen mukaan ennakoitua parempi taloustilanne ja suotuisa kilpailutilanne ovat nostaneet Suomen metsäteollisuuden puunkäyttöä. Puuta käytetään yli 63 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kannattavuus on tänä vuonna kohenemassa. Sekä markkinahakkuut että puukauppa ovat olleet vilkkaita ja jatkuvat vilkkaina myös ensi vuonna. Pystykaupat lisääntynevät prosenttia viime vuodesta. PTT:n mukaan puun hinnat nousevat hieman useiden metsäteollisuustuotteiden hintojen korotusten myötä. Markkinoiden tasaisuus on ollut osin jopa yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset on metsäteollisuus parantanut tuloksentekokykyään. Uusiutuvien luonnonvarojen varaan lasketaan paljon. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja hakkuita on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesälomakauden aikana puukauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lähestyessä loppuaan. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Paperiteollisuus on lähes ainoita tuotantosuuntia, jossa tällä hetkellä on kannattavuusongelmia. Vaikeudet ovat kroonisia, eikä parempaa ole nopeasti luvassa. Lisäksi metsäenergian käyttö on kärsinyt esimerkiksi kehnosta energiapolitiikasta. Metsäenergian käytön asemasta tällä hetkellä tuntuu kasvavan kivihiilen käyttö. Metsäenergi- /m Heli Mutkala-Kähkönen an tuotannon sekä metsien hoidon lisääntymiseen kannustaa poikkeuksellisen hyvä kestävän metsätalouden rahoituksen tilanne. Jos aiempina vuosina rahojen riittävyys on uhannut, tänä Kantohintojen kehitys vko 48/ /2013 mhy:sten valtakirjakaupat koko maassa vuonna rahoitusta on riittävästi käytettävissä. Huolenaihetta metsänomistajissa herättää kuitenkin jatkuvasti kasvava puun tuonti. Puuta ulkomailta tulee vauhdikkaammin vko MÄT KUT KOT MÄK KUK KOK kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomattavasti varaa lisähakkuisiin. Toivottavaa on, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä. Puukauppa on ollut vauhdikasta koko vuoden. Länsi-Suomessa puun kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Kohteita kannattaa valmistella aktiivisesti myyntiin. Paikallisesta markkinatilanteesta parhaan tiedon saa omasta metsänhoitoyhdistyksestään. Viime talven jäljiltä talvikorjuukohteita ei ostajilla ole massiivisia määriä jäljellä. Näillekin kohteille on odotettavissa kysyntää lähikuukausina. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle on ollut viime aikoina voimakasta kysyntää. Puun käyttäjät hankkivat entistä useammin puunsa metsänhoitoyhdistysten kautta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu mahdollistaa kaikkien eri puutavaralajien ohjaamisen parhaiten soveltuvaan loppukäyttöön. Tällöin metsänomistajalle pystytään hankkimaan paras puun myyntitulo puutavaralajeittain. Puukauppaa suunnittelevan metsänomistajan kannattaa pyytää tarjous myös puun korjuupalvelusta Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

5 Metsänomistajat 4/ Kuntien lupakäytännöissä suuria eroja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen Puumarkkinoille toimivuutta -hanke selvitti alueensa kuntien hakkuisiin vaadittavien maisematyölupien vaatimuksia, hintoja ja keskimääräisiä käsittelyaikoja sekä kaavoituksesta aiheutuvien haittojen mahdollisia korvausperusteita. Maisematyölupien hintojen vaihtelu kuntien välillä on todella suurta. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämistä korvauskäytännöistä metsänomistajille ei ole tietoakaan. Kyselyyn vastasi 59 kuntaa 100 kunnasta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Maisematyöluvan keskihinta koko alueella oli 158 euroa. Hinnat vaihtelivat 0:sta 1200 euroon. Pirkanmaan alueella kallein lupa oli Ylöjärven kunnassa, 453 euroa. Halvin Punkalaitumella 35 euroa. Koko kyselyalueen kallein lupa 1200 euroa oli Varsinais-Suomen Raisiossa. Pienissä maaseutukunnissa luvat ovat halvimpia. Kielteisestä päätöksestä veloitettiin yleisimmin luvan normaali hinta tai puolet siitä. Merkittäviä lisäkustannuksia luvan hakemisessa aiheuttaa myös lain edellyttämä naapurien kuuleminen. Noudattavatko kunnat lakia? Kyselyssä selvitettiin, maksavatko kunnat korvauksia maanomistajille, jos lupaa hakkuisiin ei myönnetä. Maankäyttö- ja rakennuslain 39, 54 ja 106 mukaan kaavoitus ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Esim. asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu maanomistajalle erityistä haittaa tai vahinkoa, kunta on velvollinen korvaamaan tästä johtuvan vahingon, ellei sitä ole pidettävä vähäisenä. Kyselyyn vastanneista kunnista 11 ilmoitti, ettei maksa korvauksia maanomistajille tai ei ole käytäntöä. Suurimmassa osassa lopuista vastanneista ei osattu antaa selvää vastausta, koska kyseisiä vaatimuksia ei ole kukaan esittänyt. Räikeimmissä tapauksissa vastaaja kiisti, että kunnalle voisi edes syntyä korvausvellisuutta. Saatettiin myös ihmetellä, miksi pitäisi korvata, kun kaava näin sanelee. Kaavoituksella rajoitetaan hakkuita Metsäntutkimuslaitos selvittää parhaillaan yhteistyössä Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen hankkeen kanssa kaavoituksen aiheuttamia hakkuiden rajoitteita. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Etelä-Suomen alueella, jossa yleiskaavamerkintöjen käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän ja vastaavien kantorahatulojen arviota noin 2 prosenttia Tulokset tulevat Länsi-Suomessakin tarpeeseen sillä esim. kaavoituksen aiheuttamia menetyksiä puun markkinoille tulossa ei ole selvitetty juuri lainkaan. Joidenkin kuntapäättäjien mukaan vaikutusarviointeja ei ole tehty siksi, että taloudellisten menetysten suuruuden ymmärrettyään kuntapäättäjät eivät enää uskaltaisi hyväksyä kaavoja. Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Maisematyölupien hinnat ja käsittelyajat Pirkanmaan kunnissa Kunta Maisematyöluvan hinta euroa Arvioitu käsittelyaika vkoa Akaa - - Hämeenkyrö Ikaalinen 90 1 Juupajoki - - Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia - - Orivesi Parkano Pirkkala - - Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere - - Urjala - - Valkeakoski Vesilahti Virrat - - Ylöjärvi = tietoa ei ole saatu Metsänomistajalle puuhataan yritysveroa Uusi linjaus menee eduskuntaan metsäpoliittisessa selonteossa. Jos se hyväksytään, ministeriö alkaa etsiä uudistuksen konkreettista sisältöä. Metsänomistajien yrittäjämäinen kohtelu on jo pitkään ollut metsänomistajajärjestöjen toivelistalla. Tällä on tarkoitettu ennen kaikkea siirtymistä metsätulojen pääomaverotuksesta yritysveroon. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka piti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen avajaispuheen Metsäpäivillä, sanoi verotusmuutoksen olevan tulossa. Mutta millaisen, sitä ei vielä tiedetä. Ministeriön metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mukaan ajatus on, että suunta on kohti elinkeinonharjoittajan verotusta, mutta mallia ei ole vielä päätetty. - Ei ole mitenkään päätetty, että metsäyrittäminen siirrettäisiin suoraan nykyisen elinkeinoverolain piiriin. Toistaiseksi on päätetty vain, että metsäyrittämisen syrjiminen muuhun yrittämiseen nähden pitää lopettaa, mutta millainen uusi systeemi tarkemmin on, ei ole vielä pää- tetty, Ojala sanoo. Todennäköisesti verotaso kuitenkin laskisi nykyisestä pääomaverosta, joka on prosenttia puun myyntituloista. Vähenisikö valtion metsäyrittämisestä saama verotulo, siitäkään ei ole vielä tietoa. - Ei meillä tietenkään voi olla tästä laskelmia, kun ei tiedetä systeemiäkään. Mutta verotason lasku voi tietysti myös lisätä puukauppaa, mitä kautta mahdolliset veromenetykset korvautuisivat, Ojala sanoo. Elinkeinovero ei syrjisi virkistystä korostavia Metsänomistajien etujärjestö MTK:n mielestä pääomaverotus kannustaa passiivisuutta metsänhoidossa. Samaa sanovat tutkijat. - Pääomatuloverotus lähtee siitä, että pääomatulon saaja on omistaja ja passiivinen, kuten osakesijoittaja. Hän ei osallistu yrityksen toimintaan, vaan sijoittaa siihen vain rahaa. Tämä Heli Mutkala-Kähkönen MMM:n metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mielestä metsäyrittäjien syrjintä pitää lopettaa. ei päde metsänomistuksessa, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen (forest. fi, ). Yritysverotuksen lähtökohta on toinen: yrittäjä vaikuttaa itse omaisuuden arvon kehitykseen ja siitä saatuun tuottoon, aivan kuten metsänomistaja. Erilaisilla yritysmuodoilla taataan se, että yrityksen toiminta ei hankaloidu, vaikka sillä olisi useampi omistaja. Leppäsen mukaan metsänomistuksen kohtelu elinkeinotoimintana myös edistäisi tasaista puukauppaa ja parantaisi hankintahakkuiden kannattavuutta. Toisaalta se ei rankaisisi niitä, jotka haluavat hoitaa metsiään vaikka mustikan kasvun hyväksi Metsänomistajia on kohdeltu muita yrittäjiä huonommin myös perintö- ja lahjaveron osalta. Sen alentamisen on arveltu kannustavan sukupolvenvaihdoksiin metsäyrittämisessä. Alennus vaikuttaisi myös nopeasti: 40 prosenttia metsänomistajista on jo täyttänyt 65 vuotta. Hannes Mäntyranta viestinnän suunnittelija Suomen Metsäyhdistys

6 6 Metsänomistajat 4/2013 Metsälain muutos tuo vapautta ja vastuuta Metsälain muutos on loppusuoralla. Eduskuntakäsittelyssä olevaan lakiesitykseen tuskin tulee enää suuria muutoksia. Vaikka laki on päällisin puolin hyvä, olisi siinä vielä muutostarpeitakin. Metsälain muutoksen tavoitteena on lisätä metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä hoidossa. Nykyisten järeysvaatimusten asemasta, metsänomistaja voi jatkossa itse päättää, milloin haluaa metsänsä hakata. Muutos tuo valinnan vapautta ja joustavuutta metsien käyttöön. Metsien käsittelyä monipuolistaa myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen salliminen. Metsänomistaja voi pyrkiä kasvattamaan metsänsä esimerkiksi pienaukkohakkuita tai kaistalehakkuita käyttämällä. Tämä aiheuttaa muutostarpeita metsänhakkuuilmoitukseen. Esimerkiksi kasvatushakkuita tehtäessä siinä on pystyttävä määrittelemään hakkuiden toteuttamistapa. Jatkossa metsänkäyttöilmoitus on jätettävä kymmenen päivää ennen hakkuun aloitusta, kun määräaika nyt on 14 päivää. Uudistamishakkuun voi siis lain muututtua tehdä milloin parhaaksi näkee. Kasvatushakkuussa taas käsittelyalueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena hakkuun jälkeen. Hakkuun suunnittelijan vastuuta kasvatetaan uudistuksessa. Jos ammattilainen laatii lain tarkoittaman leimikkosuunnitelman, vastaa hän myös sen lain mukaisuudesta. Uudistamisvelvoite säilyy Tietty tarvittava sääntely säilyy laissa edelleen. Uudistamisvelvoitteesta ei luovuta, hakkuun jälkeen on saatava uusi metsä kasvuun. Tavoitteena olevalle 0,4 metrin taimikon aikaansaamiseen annetaan eri aikarajat maantieteellisen sijainnin mukaan. Kasvatuskelpoiseksi taimikoksi katsottaisiin riittävän tiheä keskipituudeltaan 0,4 metrin taimikko nykyisen 1,3 metrin sijaan. Taimikon perustamisilmoitusta ei enää vaadita. Mutta taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Järkevä linjaus on myös mahdollisuus jättää aikoinaan ojitetut suot, joita ei ole saatu ojituksella metsätaloudellisesti tuottaviksi, palautumaan luonnontilaan. Eikä niitä tulevaisuudessa tarvitse yrittää väkisin uudistaa. Onko euroa vähäinen haitta? Eräs metsänomistajan oikeustajua koetteleva esitys on vähäisen haitan kynnys. Arvokkaiden elinympäristöjen käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys katsotaan lakiesityksessä vähäiseksi, jos se on pienempi kuin neljä prosenttia käsiteltävän metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta tai alle euroa. Metsänomistajan kannalta rajoitteita näyttäisi tuovan arvokkaiden elinympäristöjen listan laajentaminen. Listalle on tulossa metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet. Tämä sotii viime vuosien periaatteita vastaan. Monimuotoisuutta on turvattu vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso-keinoilla. Edellä mainituissa elinympäristöissä pitäisi käyttää vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista, eikä saattaa niitä lain piiriin. Epäoikeudenmukaisuutta lisää rajusti se, jos Heli Mutkala-Kähkönen vähäisen haitan kynnys on peräti euroa. Metsälain muutos on ohjaa toimintaa säätelystä suositusten suuntaan. Niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin on haastavaa löytää ne keinot, joilla parhaiten saavutetaan metsänomistajan metsiinsä liittyvät tavoitteet. Monia kysymyksiä nousee mieleen: Millaiset menetelmät tuottavat parhaan metsätalouden tulon? Millaisilla menetelmillä varmistetaan metsien terveys? Lähitulevaisuudessa käytettävät metsänhoidon suositukset ovat parhaillaan valmisteltavina. Näiden uusien suositusten avulla metsänomistajat toivottavasti löytävät parhaat toimintatavat metsätaloutensa toteuttamiseen. Marko Mäki-Hakola Taimikko katsotaan jatkossa kasvatuskelpoiseksi, jos se on 0,4 metrin pituisena riittävän tiheä. Kuvan taimikko täyttänee pituus- ja tiheysvaatimukset. Lisäksi taimikko pitää eteläisessä Suomessa saada aikaan 10 vuodessa puunkorjuun päättymisestä, eikä sen kehitystä saa uhata muu kasvillisuus. Se on geeneissä. METSÄN UUSI KASVU ALKAA TUHKASTA! Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa Puh Tutkitut ja turvalliset Ecolan tuhkalannoitteet ovat tuottava sijoitus Sinun, metsäsi ja ympäristön parhaaksi. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

7 Metsänomistajat 4/ Joulun tuoksu tulee metsästä ron luulisi tuolla vihdalla elpyvän pitänee kokeilla. Baltian maissa katajavihdalla hoidetaan erilaisia kolotuksia. Olkisten lisäksi näkee vielä nykyisinkin myytävänä puusta veistettyjä tai tuohesta tai risuista tehtyjä joulukoristeita. Taidokkaasti veistetty puinen tuomaanristi tai joululintu on monille tuttu joulutunnelman tuoja. Puinen joululintu on sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa ollut laajalti tunnettu jouluajan koriste. Suomeen tämä joulutapa saapui lännestä, mutta levisi kotiteollisuustuotteena koko maahan, mistä kertoo yksi joululinnun nimityksistä: Karjalan käki. Muita tunnettuja nimiä ovat olleet kattokäki, kasteen kyyhkynen ja rauhan kyyhkynen. Viime vuosina paperiset joululinnut eri muodoissaan ovat tulleet puisen joululinnun korvikkeeksi. Voisi luulla, että myös joulutontut ovat peräisin metsästä, mutta perimätiedon mukaan ne eivät polveudu metsätontuista, vaan kotitontuista, jotka asustivat jo keskiaikana riihissä ja aitoissa. Ensimmäinen mieleentuleva yhteys metsän ja joulun välillä on tietenkin joulukuusi. Suomen talonpoikaistupiin pappiloiden, koulujen ja kartanoiden kautta Saksasta vasta 1800-luvun loppupuolella levinnyt perinne tuntuu perin suomalaiselta. Joulu alkaa, kun puu on kannettu sisään ja koristeltu. Kuusen valot ja tuoksu virittävät mielen joulun tunnelmaan. Kuusen lisäksi havuja, käpyjä, varpuja ja jäkälää käytetään erilaisiin joulukoristeisiin ovikransseihin, havuköynnöksiin, kukka-asetelmiin ja myös hautaseppeleisiin. Monen kodin rappujen eteen tuodaan vielä nykyisinkin jouluna hakoja jalkojen pyyhkimistä varten. Ruuanlaitossa voidaan käyttää mausteena katajanmarjaa ja joulusahti suodattaa perinteiseen tapaan katajanoksien läpi. Leivinuunin tyhjentäminen ennen paistamista käy perinteisesti männynoksista sidotulla uuniluudalla. Ellei ole kesällä huomannut tehdä vihtaa joulusaunaa varten, eikä halua torilta ostaa, voi vihdan tehdä asiantuntijoiden mukaan myös katajasta. Vihta pehmitetään kuumassa vedessä hautomalla. Ainakin verenkier- Asetelmat Marjan Kukasta Hämeenkyröstä. Miksi kotimainen joulukuusi? Kotimainen kuusi on myös ekologinen valinta; se on tuotu läheltä, sen kasvattamiseen on käytetty erittäin vähän (tai ei ollenkaan) lannoitteita ja torjunta-aineita. Sen mukana ei kulkeudu vierasperäistä lajistoa. Puun kierrättäminen on selkeää ja yleensä helppoa. Suomen kansa on sopeutunut kotimaiseen kuuseen vuosituhansien ajan. Kiusallisia altistuksia esiintyy harvoin, ja nekin tiedetään etukäteen. Kotimaisen kuusen hankintamatka liittyy monen kotitalouden joulutapoihin metsästä, torilta, noutoviljelmältä ja erilaisista myyntipisteistä saa myös joulumieltä. Suosi suomalaista, samalla tuet työllisyyttä. Lähde: Joulupuuseura ry. Heli Mutkala-Kähkönen Katso lisätiedot Sastamala: Putaja, 31 ha/3600 m3, kasvatusmetsiä ja 5 ha päätehakkuuta. Loistavat tieyhteydet. Hp Jukka Pusa Myllymaa, 19 ha/ 2950 m3, Putajantien kahta puolen hyväpuustoinen tila, jossa paljon hakkuumahdollisuuksia. Tarj Jukka Pusa Kiikka, hyväkuntoinen ok-talo keskellä kylää. Hyvät tilat asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp Jukka Pusa Aurajärven rantarakennuspaikan (harvoin tarjolla). Hp /tarjous Vesa Yli-Hongisto Kiikoinen, metsämääräala 18,9 ha/4300 m3, tie palstan läpi, isot hakkuumahdollisuudet. Tarj klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto Kiikka, metsämääräalat 8,5 ha/1500 m3, tie palstalle Tarj klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto Parkano: Yliskylä, määräala 2,7 ha, rajoittuu 30 m Vataveteen. Puusto 200 m3 + 1,5 ha taimikkoa. Myydään tarjousten perusteella. Sauli Kallio Kiikka, Kulmuntila, maatila, peltoa 5,7 ha, metsä 3,2 ha/340 m3 ja lähes alkuperäisessä kunnossa oleva asuinrakennus. Tarj Vesa Yli-Hongisto Virrat: Vaskivesi n. 10,8 ha. Puusto pääosin varttunutta taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 670 m3. Hintanäkemys /tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Aurajärvi, Metsätila 31 ha/3700 m3, sisältää Jäähdyspohja, n. 9,3 ha. Puusto pääosin nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 960 m3. Hintanäkemys /tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Uurainen, n. 10,9 ha Reheväpohjainen kuusivaltainen tila Hauhuulla, kestopäällystetien varrella. Puumäärä n m3. Hintanäkemys: / tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Kokemäki: Sääksjärvi, noin 33 ha/5000 m3 rantatila ison Sääksjärven länsipäässä. Hyväpohjaisia runsaspuustoisia kasvatusmetsiä, joissa hyvä arvokasvu. tarj Jukka Pusa Ota yhteyttä! Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV Orivesi: Hirsilä, metsämääräala, 9,3 ha, 860 m3, tarjoukset mennessä Miika Bucktman Akaa: Riisikkala, metsätila 14,3 ha/2200 m3. Hyväpohjainen tila, jossa päätehakkuukuvio ja hyväpuustoisia järeytyviä kasvatusmetsiä. Hp Jukka Pusa Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Huittinen: Raijala, hyväkuntoinen ok-talo + uusi sauna/talousrakennus. Iso tontti, jossa puro. Kaupungin vesi, lämpöpumppu, varaavat tulisijat ym. Hp Jukka Pusa Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh. Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV

8 8 Metsänomistajat 4/2013 Metsänhoitoyhdistyslaki eduskunnan suureen saliin Varustukset kuntoon ja yrittäjäksi Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löytyvät vanhan tutun mhy.fi osoitteen lisäksi myös osoitteesta metsänomistajat.fi. Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yhdistyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uutuutena löydät sivuilta yhdistysten jäsenetuja ja alkaen -hinnastoja eri metsätyölajeille. Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun vakäisyydessään on metsänhoitomaksuvelvollisuuden poistuminen - tilalle tulee yhdistyksen jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen metsänomistajahallinto itse päättää. Uusien metsänomistajien automaattijäsenyys metsänhoitoyhdistyksiin poistuu. Nykyisten jäsenyys säilyy, elleivät itse halua irtisanoutua. Lakiuudistuksessa poistuu myös yhdistyksen toimialueen vahvistaminen, jonka tähän saakka on tehnyt Metsäkeskus. Jatkossa yhdistys voi itse määritellä, millä alueella toimii. Metsänomistajat voivat hakeutua haluamansa metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy todennäköisesti normaalin yhdistyskäytännön mukaan ry:n hallitus. Lakimuutoksen jälkeenkin yhdistykset voivat harjoittaa nykyisen muotoista palvelu- ja liiketoimintaa. Mutta jos siitä muodostuu selkeää bisnespohjaista elinkeinotoimintaa, on se järjestettävä muutoin kuin yhdistyksen toimintana. Metsänhoitoyhdistysten uudet www-sivut avattu likosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikosta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset, mutta myös perustietoa ja ajankohtaista metsänomistamisesta. Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa. Palautetta uusista sivuista voit lähettää etusivulta tai yhteystiedot -sivulta. Kai määki nyt mettätalousyrittäjäksi ryhdyn, kun perin lopultakin nuo tätivainaan parikymmentä risukkohehtaaria. Jokaisen metsäalan ammattilehden kannessa on nainen mettätamineissa, kyllä kai meikäläinenkin nyt samaan pystyy. Pitääkin ensimmäisenä vaihtaa tuo titteli puhelinluetteloon, eläkeläisiä on muutenkin liikaa mettänomistajissa. En tykkää mistään puuhastelusta, jääköön varhaishoirot ja täyteistutukset laiskoille jälkeläisille, nehän niistä eurotkin hyötyy. Koska olen sitä ikäluokkaa, ettei vielä armeijaan kelpuutettu, näytän mihin suurten ikäluokkien Suomineito mettässä pystyy. Olenhan minä käynyt sienessäkin monta kertaa ja hieman suuntavaiston sumentamana tutustunut puolen pitäjän metsiin. Ne ovat varmaan nuo linkkimastot, joiden säteily saa pään sekaisin. Isäntä ei vaan aina osaa tulla hakemaan, vaikka mää ihan selvästi kerron, että mää seison männyn ja joukuusen välissä kiven päällä. Värianalyysin mukaan tuo oranssi ei sovi meikäläiselle ollenkaan, eikä sahakaupan myyjänkloppi luvannut kyselläkään muita trendivärejä. Eikä tunneta naisten XL-mallistoo, taas nä- Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskunnassa. Käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tätä kirjoitettaessa tulossa päätökseen. Asiantuntijalausuntojen kuuleminen on lopussa ja valiokunta antaa mietintönsä samaan aikaan kaikista metsälaeista, todennäköisesti viikolla 48. Sen jälkeen lakimuutosesitys menee vielä eduskunnan suuren salin ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn. Lakimuutosten sisältö lyhykee että miähet on asialla. Sain kun sainkin suurimmat viiltelyhousut kiinni, vessareissut kannattaa unohtaa ja lahkeista pitää ottaa puoli metriä pois, jotta saan turvasaappaatkin jalkaan. Niistä otin siroimman koon, mutta painavat kuin synti, ettei vaan tartteis ojan yli hypätä. Pusero piti ottaa takamuksen vuoks isompaa kokoa, no se käy vaikka kesämekosta, jos haluaa hyödyntää valoisat kesäyöt mettähommissa, yrittäjä kun oon. Tuo kypärä kyllä latistaa kampauksen, otin uusimman mallin, sen missä voi kuunnella iskelmäratiookin. Ei kärsi kyllä paljoo päätä kallistaa ettei Sillanpäälle tule ässävika, turvahanskat käressä on niin hankala vääntää nappuloita. Onneks en kuule ration kanssa mitään turhia rasahduksia, enhän mää mitään elukoita pelkää, mutta jos kuitenkin joku pesästä hätistely karhu sattuis samalle reitille. Ratio kannattaa olla sen verran suurella, että karhukin tajuaa väistää. Sahaks mää valitsin kevyen, sähäkän, naisen käteen sopivan. Näytti ihan hyvältä kun seisoin sovituskopissa sen kanssa. Taas samaa tylsää oranssii, eikä muita värivaihtoehtoja, voiskohan sen spraymaalta kotona uusiks. Siten kun kaikki muutkii myyjän ehdottamat tykötarpeet oli porukalla kannettu autoon, tajusin jotain. Jokaisella asiansa osaavalla hankintahakkaajalla pitää olla mönkijä. Niissä oli jo värivalikoimaa, otin tietenkin peräkärryllä, minne sain mahtumaan ne kanisterit sun muut turhakkeet. Ajoin isännän auton tallista ulos, pitäähän mönkijän olla lämmin kun yrittäjäemäntä lähtee mettätöihin. En mää ny niin tyhmä oo, että suin päin mettään ryntäsin, menen tietenkin ensin julkisen metsäcentrumin EU-varoilla järjestämälle Naisten konkeloon jääneiden tuulenkaatopuiden moottorisahakurssille. Toivottavasti siellä ois jotakin nuorempii miehii opastamassa kädestä pitäin, eikä mitään vanhoja harmaahapsia. Rahaa ja veroneuvontaakin pitäis saada, yhdistyksellehän tuli neuvojaks sellanen raamikas miehen alku. Tuliskohan se tekemään pystyleimikon ja vetämään samalla tään sahan käyntiin. Mökin akka Kiinnostaako ilmaisen joulukuusen etsiminen? Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten Joulukuusikätköily leviää koko maahan ja Euroopan metsäviikon tapahtumaksi Metsänhoitoyhdistykset järjestävät geokätköilyä mukaillen joulun alla tempauksen jossa voi epävirallisesta geokätköstä löytää joulukuusen. Tempaus saa kansainvälistä julkisuutta päättäen Rovaniemellä vietettävän Euroopan metsäviikon. Pirkanmaalla kuusia on kätketty jo kahden edellisen joulun alla. Kuusien määrä vaihtelee yhdistyksittäin, mutta ainakin noin 20 kuusta odottaa tänä vuonna etsijää. Joulukuusi tai -kuuset löytyvät GPS-koordinaattien osoittamasta paikasta Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa pitää kuusen löytöpalkkiona. Kuusen lisäksi samojen koordinaattien osoittamassa paikassa on kätköpurkki lokivihkoineen, johon toivomme kaikkien paikan löytäneiden kirjaavan käyntinsä. Purkissa on yllätys vielä muutamalle ilman kuusta jääneelle. Tällä kaikille avoimella tempauksella metsänhoitoyhdistykset haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja kiinnittää huomiota siihen, että joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Poikkeuksen tekevät nämä joulukuusikätköilyn kuuset, jotka on merkiksi koristeltu punaisella metsänhoitoyhdistys-kuitunauhalla. Kuusikätköjen koordinaatit julkaistaan lauantaina noin klo 8 osoitteessa sekä mukana olevien metsänhoitoyhdistysten sivuilla Ajankohtaista -valikossa. Sivujen päivittymisessä voi olla viivettä. Aivan tarkkaa julkaisuaikaa emme voi luvata, joten ilmaisesta kuusesta kiinnostuneet, olkaapa tarkkoina. Metsänhoitoyhdistysten uudistuneet kotisivut sijaitsevat osoitteessa Etusivulta pääsee haun kautta kaikkien metsänhoitoyhdistysten omille sivuille. Hyvää joulua toivotellen Metsänomistajat Metsän sijaintikunta: Yhteystietojen muutoslomake Sähköpostiosoite Postitoimipaikka: VASTAUSLÄHETYS Postinumero Tunnus Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Katuosoite Uusi osoite: (liimaa tähän osoitetiedot tästä lehdestä) Vanha osoite: Osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

9 Metsänomistajat 4/ Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta. Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Taimien ja siementen välitys, istutus ja kylvö Maanmuokkaus Taimikonhoito Metsänomistajien koulutus Metsäpäivät ja työnäytökset Kiinteistönvälitys Metsäarviot Metsäsuunnitelmien laadinta SilvaNetti Omaisuudenhoitopalvelut Luonnonhoitopalvelut Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennus ja perusparannus Kunnostusojitus

10 10 Metsänomistajat 4/2013 Korjuupalvelun tulot ja menot veroilmoitukseen Oletko saanut mhy:n korjuupalvelutuloja vuonna 2013? Heti tammikuussa metsänomistaja saa Yhteenvedon puukauppapalveluista veroilmoituksen täyttämistä varten. Tältä lomakkeelta voit helposti siirtää yhteissummat verolomakkeille, tutustu oheiseen esimerkkilomakkeeseen. Jos vielä jää kysyttävää, soita omalle metsäasiantuntijallesi tai käytä veroilmoituksen täyttöpalveluamme. PUUNMYYNTITULOT Hankinta- ja käteiskaupat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry Y: PL 39 (Härkikuja 3) HÄMEENKYRÖ / MEIKÄLÄINEN MATTI KUUSIPOLKU KANNONKOLO YHTEENVETO PUUKAUPPAPALVELUISTAMME Y: Myyjän alv. asema: Alv rek. Metsäverotuksen muoto: Myyntivero Metsänomistajaryhmä: Yksitt. mo, kuolinpesä Ennakonpidätys: Ostaja: ENP TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY PL TAMPERE Y: ,84 e Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 10,30 m3 337,50 77,64 415,14 Ostaja: FP1 FINEVA PLY Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 0,30 m3 19,50 4,49 23,99 Ostaja: IS7 ISOJOEN SAHA OY TEOLLISUUSTIE ISOJOKI Y: Määrä Alv, e Metsänhoitoyhdistys palvelee veroasioissa Netto, e Summa, e Yhteensä 39,50 m ,46 599, ,40 Ostaja: KN6 KINNASKOSKI OY Riihikankaantie VILPPULA Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 50,00 m ,00 845, ,25 Ostaja: SE6 STORA-ENSO OYJ Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 18,00 m3 660,60 151,94 812,54 Kirjaa tuloiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C: 1.2) ,06 Myynnistä suoritettava arvonlisävero ,26 - järjestämme metsäveroiltoja, katso tilaisuudet tästä lehdestä - neuvomme jäseniä puhelimessa, käyntiä varten sovi aika etukäteen - täytämme metsäveroilmoituksia ja kausiveroilmoituksia (alv) PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ LASKUTETUT KULUT <- kohtaan 1.2, hankintakaupat <- ALV-tulo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry PL 39 (Härkikuja 3) HÄMEENKYRÖ Y: Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä ,86-493, ,64 Kirjaa kuluiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C:7.3) ,86 Vähennettävää arvonlisäveroa ,78 <- kohtaan 7.3, vuosimenot <- ALV-meno Mhy välittää korjuupalvelun puut tehdashinnalla useille eri ostajille. Yhteenlasketut puunmyyntitulot merkitään nettona Hankintakaupat kohtaan veroilmoituksella. Vastaavasti yhteenlasketut puunkorjuu- ja autokuljetuskulut merkitään nettona Vuosimenoihin. Alv-tulot ja alv menot siirretään Kausiveroilmoitukselle. Joulumetso Mikäli metsänomistajalla on metsävähennysoikeutta käytettävissä, laskennan pohjana käytetään kokonaishintaa, josta muodostuu vähennettävä määrä. Esimerkissä 7 301, 06, josta 60 % = 4 380,63. Mahdolliset pystykaupat merkitään Pystykaupat kohtaan ja Vuosimenoihin tulee yleensä paljon muitakin menoja. Pakkasaamu ei ole syksyn ensimmäinen, mutta yöllä satanut hento lumikerros tekee tunnelmasta ainutlaatuisen. Tuulen viri on heikko. Kuurainen sammalmatto painuu jalan alla rapisten, kun aamunhämyssä mies kulkee suomenpystykorvan kanssa pitkin viljavaa kangasmaata. Koira kiertää etäällä käyden aika ajoin ottamassa kontaktia isäntäänsä. Tovin kuljettuaan rysähtää matkan päässä äänekkäästi, ukkometso ponnistaa siivilleen koiran kiljahtaessa perään vähintään yhtä kuuluvasti. Lintu nousee läheisen puun oksal- le katsahtamaan, kuka hänet hätyytti kesken aamusyönnöksen. Koira syöksyy puun alle ja aloittaa haukun. Haukku raikuu kuulaassa kelissä kauas. Muutaman sadan metrin päästä haukkua kuunneltuaan, erämies toteaa haukun asettuvan paikalleen. Haukku on kiivasta, koira tietää tarkasti linnun istumapuun. Alkaa jännittävä hiivintä. Maahan varisseet haavan ja koivun lehdet rapisevat jaloissa äänekkäästi, mutta lintu istuu haukkuun lumoutuneena sitkeästi. Viimein näreen takaa kurottamalla näkyy koira, joka häntä haukun tahtiin heiluen kiertää muutaman kuusen ryhmää. Koira huomaa isännän lähestymisen ja entistä kovemmalla vimmalla yrittää näyttää kuonollaan linnun istumapaikan. Huolimatta suurehkosta koostaan, metso piiloutuu usein hyvin puiden oksistoon, nähden kuitenkin itse sieltä hyvin. Maasto on sen verran avointa, että lähemmäs haukkupuuta ei ole näkösuojassa mahdollista edetä. Pitkällisen ryömimisen päätteeksi silmä löytää kuusten oksien lomasta tumman metson hahmon. Kiväärin jyvä asettuu Metsäasiantuntijamme Aapo Latvajärvi on innokas kanalintumies. Tässä 6-vuotiaan pystykorvauros Aatun kanssa napattu joulumetso. linnun rintaan. Lintu pyörähtää rymähtämällä oksalta suoraan puun juurella suu vaahdossa odottavan koiran eteen. Haukkumestari nappaa välittömästi tukevan otteen linnun niskasta, vaikka lintu onkin maahan pudotessaan jo hengetön. Isäntä nousee mättäältään ja harppoo puun alle kehumaan erätoveriaan hienosta toiminnasta. Huuru nousee koiran suusta, kun se naama leveässä virneessä antaa isännälleen vastakiitoksen. Metso osoittautuu vanhaksi linnuksi, homenokaksi. Painoa lienee yli neljä kiloa. Lintu päätyy suolistuksen jälkeen reppuun ja toverusten matka jatkuu. Vanha homenokka on saanut elolleen arvokkaan päätöksen. Reviiri tyhjenee ja antaa nuorille tulokkaille mahdollisuuden vallata oman elinalueensa. Erämiehen Metsopata 1 metso reilusti voita loraus vettä ripaus suolaa katajanmarjoja Paistetaan lihat voissa pannulla. Laitetaan pataan. Lisätään vettä niin, että lihat peittyvät. Keitetään hiljalleen muutama tunti. Annetaan hautua. Perinteisinä lisukkeina voidaan pataan lisätä esimerkiksi sipulia ja porkkanaa. Niitä voi käyttää reilusti. Metso on arvostettu saalis Metso on lintumaailmamme uljaimpia ilmestyksiä. Lajina se on säilyttänyt salamyhkäisyytensä ja samalla arvostuksensa olennaisena osana metsäluontoamme. Vaikka metsoja monesti näkeekin sorateiden varsilla, lymyävät ne pääosan ajasta metsän siimeksessä. Metson nauttimasta suuresta arvostuksesta kertoo se, että se on monessa metsästäjäperheessä tänäkin päivänä yksi joulupöydän herkuista. Voimakkaan makuinen riistaliha ei vaadi höysteeksi erikoisuuksia: voilla, suolalla, katajanmarjoilla ja vesitilkalla saa jo maittavan padan aikaiseksi. Entisaikaan metso haettiin joulupöytään usein vasta joulun alla, mutta tähän ei Suomen metsästyslainsäädäntö ole taipunut enää vuosikymmeniin. Kanalintukantojen taannuttua viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen huomattavasti, on metsästysaikoihinkin tullut tiukennuksia. Metsäkanalintujen jahtikausi kestää nykyisin pisimmilläänkin vain syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun. Lisäksi metsälintujahtiin annetaan alueellisia ja lajikohtaisia rajoituksia vuosittaisten kannanvaihteluiden mukaan. Edellä kuvatun kaltaisia jahtikokemuksia pääsee siis Suomen puolella kokemaan aniharvoin. Pakkasaamuja, saati valkean maan jahtipäiviä ei satu edes joka syksylle. Metsäkanalintukannat lienevät kuitenkin saavuttaneet pohjatasonsa. Keleiltään suotuisina vuosina kannat ovat monin paikoin jo hyvinkin vankat ja kestäisivät verotusta nykyistä enemmän. Monen erämiehen toiveissa onkin, että lintujahtikautta jatkettaisiin talvipäiville, samalla tavalla kuin länsinaapurissamme. Harrastuksen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että lintukannat ovat metsästystä sietävällä tasolla vuodesta toiseen. Tähän vaikuttaa metsästystä enemmän moni muu seikka. Tärkeimpiä lintukantaa rajoittavia tekijöitä ovat elinympäristöjen muutos, paikalliset pienpetokannat sekä vuotuiset sääolosuhteet, erityisesti poikasaikaan kesä-heinäkuussa. Aapo Latvajärvi metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa

11 Metsänomistajat 4/ Korjuupalvelun komentokeskus sijaitsee päätoimistolla Hämeenkyrön neljän metsämiehen tulosyksikkö istuu päätoimistolla ja palvelee Hämeenkyrön, Viljakkalan ja osittain Ylöjärven sekä Ikaalisten metsänomistajia. Sillanpään maiseman metsät ovat reheviä ja vähäkivisiä, puusto kasvaa ja sitä osataan hyödyntää aktiivisesti. Metsänhoitoyhdistyksen vahvoja alueita ovat aina olleet metsänomistajien neuvonta, leimikon suunnittelu ja metsänhoitopalvelut eli metsänuudistus- ja taimikonhoitotyöt. Myös metsänlannoitustöitä on tehty paljon, varsinkin 80-luvun lopulla. Nykyisin tulosyksikön metsänhoitotöissä palvelee kymmenkunta omien kylien metsuria ja maanmuokkauksessa 1 2 kaivuria. Näin metsänhoidon tasosta pystytään huolehtimaan. Mhy:n korjuupalvelu sai alkunsa 90-luvun alussa lähinnä kuitupuun huonosta menekistä, johon ratkaisua hakivat silloinen toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Puulle haettiin uusia osoitteita ja kantohintataso haluttiin säilyttää. Alussa puuta korjasi yksi osaava motoketju, nyt hommissa on viitisen paikallista yrittäjäketjua läpi vuoden. Pe- rinteisten puutavaralajihakkuiden lisäksi energiapuun korjuu on laajaa tulosyksikön alueella. Tämän seurauksena kansallisesti sovittuihin energiapuutavoitteisiin on pystytty vastaamaan kiitettävästi nuoren metsän kunnostuksella, hakkuutähteillä, sekä pellonreuna- ja tienvarsirisuilla. Erkko Koivurinne siirtyi aikoinaan puunosto- ja korjuutehtävistä yhdistyksen leipiin metsäasiantuntijaksi. Timo Harjuntausta taas on alusta asti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä metsänhoito- ja korjuupalvelua. Lauri Jylänki on tuli harjoittelijaksi ja on sen jälkeen vakituisena kenttäesimiehenä ohjannut puutavara-autoja, motoja ja metsureita. Jani Ahon ura alkoi metsäsuunnittelijana ja jatkuu metsäasiantuntijana. Joka tapauksessa puun korjuupalvelu on kaikilla verissä, ja se on tulosyksikön vahvuuksia. Parasta on, että paikalliset metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä ja haluavat käyttää tuttujen paikallisten ammattilaisten palveluja. Pieniä muutoksia miehityksessä ja rajoissa Viimeisen fuusion ja organisaatiomuutoksen jälkeen metsäasiantuntijoiden aluerajauksia tarkistettiin. Vähitellen Juhtimäen ja Sisätön metsänomistajat osaavat soittaa Erkko Koivurinteelle, Mutalan ja Kyrönlahden Timo Harjuntaustalle. Myös Herttualan ja Haukijärven metsänomistajat tunnistavat Jani Ahon metsäasiantuntijakseen. Jani on metsäasiantuntijana Katajamäen Markun sijaisena Hämeenkyrön länsipuolella. Timollakin oli tuuraaja pitkän sairausloman aikana, mutta nyt mies puhkuu jälleen työintoa. Paluumuuttaja löysi työpaikan Hämeenkyröstä Tulevan lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistyksen taloushallinnon merkitys kasvaa. Vaaditaan yhä tarkempaa seurantaa ja tulosyksikkötason raportointia. Toimistonhoitajien toimenkuvia kehitetään ja lokakuussa aloittanut Heidi Lappalainen tuo uutta näkökulmaa ja vahvistusta tiimiin yritysmaailmasta. Heidi Lappalainen s. Jaakkola on Hämeenkyrön Timin tyttöjä. Hän palasi perheineen muutama vuosi sitten Hämeenkyrön Uskelaan rakennettuun uuteen omakotitaloon. Perheeseen kuuluu 2,5 ja 5,5-vuotiaat pojat ja aviomies. Tampereelle ja takaisin Tradenomin paperit on hankittu TAMK:n Ikaalisten toimipisteestä vuonna 2001 ja työura alkoi Kyrel Oy:llä myyntiassistenttina. Vuodesta 2006 Heidi työskenteli Tampereella Tilitoimisto Westerbergillä kirjanpitäjänä, kunnes ilokseen huomasi, että Hämeenkyrössäkin tarvitaan hänen osaamistaan. Tampereen ruuhkat ovat nyt takanapäin ja Heidin perheen arki on helpompaa. Omakotitalo puutarhoineen riittää lastenhoidon ohella harrastukseksi. Tarvittaessa lastenhoitoon saa apua lähellä asuvilta isovanhemmilta. Mhy-palvelut ja työkaverit tutuiksi Heidin mielestä yhdistyksellä on metsänomistajille tarjolla monipuolisia palveluita, joihin hän vähitellen tutustuu. Palvelutarjonnan laajuus on tärkeää, sillä kaupungeissa ja metsien läheisyydessä asuvien metsänomistajien tarpeet ovat hyvin erilaisia. Yhdistyksen ilmapiiriä Heidi pitää rentona, pikkutakkien ja -kenkien sijaan näkyy maastoasuja ja kumisaappaita. Toimihenkilöissä on menossa nuorennusleikkaus ja omanikäisiä työkavereitakin suuresta porukasta löytyy. Heidi Lappalaisen tavoittaa puh tai sähköpostilla Tapio Pälä jättää toimistonhoitajan tehtävät tammikuussa. Heidi Lappalainen on aloittanut toimistonhoitajana jo lokakuussa. Erkko Koivurinne, Jani Aho, Timo Harjuntausta ja Lauri Jylänki hämeenkyröläisellä korjuupalvelutyömaalla. Palvelut pelaavat Päätoimistolla työskentelevät tulosyksikön lisäksi toiminnanjohtaja, toimistohenkilökunta, metsäsuunnittelijat ja energiapuun tulosyksikkö. Tiedonkulku on nopeaa ja erikoispalvelut helposti saatavilla. Kahvipöytä on aina valmiiksi katettu ja usein sen ääressä käydään läpi edelli- B. Virtanen jättää toimistopöytänsä Mhy Pirkanmaan Hämeenkyrön toimistolla viljellään B. Virtanen -huumoria. Valokeilassa tällöin on toimistonhoitaja Tapio Pälä, joka jää vuodenvaihteessa eläkkeelle 33 vuoden työrupeaman jälkeen. Kaikki Pälät ovat samaa suodenniemeläistä sukujuurta, Tapio syntyi Mouhijärvellä kuusikymmentäkolme vuotta sitten. Nuori mies teki töitä kotitilalla, opiskeli laskentatoimen merkonomiksi ja ehti myymään vakuutuksiakin. Mouhijärven metsänhoitoyhdistyksellä oli vuonna 1979 työnjohtajan paikka auki, tämän suhteen ei heti onnistanut. Silloinen puheenjohtaja kuitenkin lupasi pitää miehen mielessä ja seuraavana vuonna Tapsa pääsi aloittamaan toimistonhoitajan tehtävissä. Laskemista ja laskemista, välillä metsässäkin Laskukone oli paljon käytössä, kun toimistonhoitaja ynnäsi käsin palkkoja ja mittalistoja. Kun neuvojien määrä tippui yhteen, Tapsa toimistonhoitajana laitettiin hakemaan keväisin taimia taimitarhoilta ja jakamaan niitä isännille ja metsureille. Kaikki puut mitattiin tienvarressa ja toimistonhoitajan toimenkuva laajeni tukki- ja kuitukasojen mittauksille. Toimistonhoitaja piti toimiston pystyssä ja välitti tietoa suuntaan jos toiseenkin, neuvojat olivat pääosin metsässä, eikä langattomia yhteyksiä ollut tarjolla. Monet peruspalvelut hoituivat osaavan toimistonhoitajan avulla. Mikro-Mikko2 oli ensimmäinen tietokone, jolla alkuun maksettiin palkkoja ja hoidettiin kirjanpitoa metsänhoitoyhdistyksessä. Taloushallinnon ohjelmat vähitellen laajenivat ja monipuolistuivat, toimistonhoitajat olivat atk-koekaniineina metsänhoitoyhdistyksissä. Tapsa ennakkoluulottomana oppi hyödyntämään tekniikkaa nopeasti. Hyvällä miehellä on kysyntää Ensimmäisen fuusion jälkeen Tapsa tunsi itsensä ylijäämämieheksi. Naapuriyhdistykset niin Suodenniemellä kuin Vammalassakin kaipasivat kuitenkin toimistoapua ja Virtanen kiersi useammalla toimistolla. Kaikkien esimiesten kanssa B. Virtanen ei ole tunnetusti viihtynyt, mutta laajan työkaveriporukan kanssa sitä paremmin. sen ja tulevan päivän tapahtumia. Huumori on aina mukana aamun avauksissa. Toimisto on vuosien myötä levittäytynyt koko pankkirakennuksen yläkertaan ja valtatie 3 sekä kuntakeskus sykkivät ikkunan alla. Hämeenkyröläisillä on perinteitä myös tulosyksikön yhteishengen luojina. Nykyisen tulosyksikön henki on pysynyt muutoksissa ja yhdistyskoon kasvaessa hyvänä. Työkaverien naamoja jaksaa katsella ja juttuja kuunnella myös työajan ulkopuolella, toimintapäivissä tai Tampereella lätkämatseissa. Hyvä yhteishenki kestää vaikka porukassa on niin HPK:n, Tapparan kuin SaiPankin miehiä. Viime vuodet Tapsa on maksanut metsuri- ja toimihenkilöpalkkoja sekä hoitanut metsänomistajien puumaksut Mhy Pirkanmaassa. Kaikki toimihenkilöt ovat arvostaneet Tapsan auttavaista luonnetta ja hyviä hermoja puumaksuohjelman käytössä, ohjelma on useimmille toimihenkilöille yksi haasteellisimmista. Ei edes verenpainelääkitystä Kaksi tai kolme kertaa viikossa toteutuvat kävelylenkit ja hyvät geenit ovat pitäneet eläkkeelle lähtijän hyvässä kunnossa, eikä lääkäreitä ole tarvinnut pahemmin vaivata. Moni nykyinen työkaveri haluaisi eläköityä yhtä hyvässä kunnossa, sitten omalla vuorollaan. Kuntoa ovat ylläpitäneet myös entisen kotitilan työt, joita tyttären emännöimällä tilalla aika ajoin riittää. Samalla Tapsa auttelee vielä tilalla asuvia vanhempiaan ja hoitaa pappanvirkaa 2,5 vuotiaan tyttärentyttären Emman kanssa. metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa

12 12 Metsänomistajat 4/2013 Vammalan ja Mouhijärven maastotarkastukset onnistuneita Koivikon kuntoon laittaminen toi Antilan perheelle taulutelevison Mhy Pirkanmaa oli valittu yhdeksi PEFC-sertifioinnin tarkastuskohteeksi. Yhdistyksen toimintaa tarkastettiin toimistolla ja maastotarkastuksia tehtiin Vammalan ja Mouhijärven metsissä. Metsurit ja koneyrittäjät olivat tehneet hyvää jälkeä. Mutta yhdistyksen toiminta ei täyttänyt täysin kaikkia sertifiointivaatimuksia. Lopulliset ryhmäsertifioinnin tulokset selviävät joulukuun puolella. Ensi vuoden jälkeen kriteerit ja ryhmäsertifioinnin vastuut ovat muuttumassa. Metsänomistajien liitot ovat olleet ryhmäsertifikaatin hakijoita ja haltijoita ja organisoineet alueensa sertifiointiin liittyvän toiminnan. Suunnitellun metsänomistajajärjestön muutoksen myötä ryhmäsertifiointi pitänee järjestää uudella tavalla. Metsuri Ilkka Sariluoto oli auditoija Christian Hornborgin mukaan jättänyt oikeaoppisesti tulevan säästöpuuryhmän alustan koskemattomaksi jo ennakkoraivauksessa. Tyytyväinen kenttäesimies Janne Ranta keskellä. Vaatimukset tuttuja metsänomistajille Mhy:n jäseninä metsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa. PEFC:stä voi irtautua ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistykselle tai liitolle. Mutta lähes kaikki metsänomistajat ovat hyväksyneet vaatimukset ja pysyneet mukana. Sertifiointi tuo hyvinvointia sekä metsille, että metsistä toimeentuloa ja virkistystä saaville ihmisille. Joskus metsänomistaja haluaisi toimenpiteitä, joihin motokuski tai maanmuokkaaja ei voi suostua. Tällaisia ovat esim. säästöpuiden poistaminen tai ojien perkaaminen järveen asti. Tällöin on järkevintä keskustella metsäasiantuntijan kanssa. Haasteellisimpia kriteereitä kaikille toimijoille ovat erilaiset säästettävät kohteet ja vesiensuojelu, niissä tulee helposti poikkeamia. Yrittäjätkin mukana sertifioinnissa Yhdistyksemme kaikkien metsureiden ja yrittäjien pitää kuulua Pirkanmaan ryhmäsertifiointiin. Tällä tavalla varmistetaan, että sertifioitua puuta myyvät metsänomistajat saavat palvelunsa kriteerit täyttäviltä toimijoilta. Monilla yrittäjä- ja työnantajavelvoitteilla pyritään tekemään kilpailusta rehdimpää ja tasapuolisempaa. Metsäala ei halua rakennusalalta tuttuja ongelmia. Sertifioinnissa Mhy Pirkanmaalla ja sen laajalla yrittäjäporukalla on vielä parannettavaa. Mhy Pirkanmaan huhtikuusta syyskuun loppuun jatkuneelle energiapuukilpailulle on löydetty voittaja. Turo Antila ei edes tiennyt olevansa mukana kilpailussa. Hänen esimerkkinsä ansiosta myös kolmella naapuritilalla laitettiin nuoria metsiä kuntoon mhy:n korjuupalveluna. Hämeenkyrön Heinijärvellä sijaitseva maitotila metsineen on ollut 31-vuotiaan Turon omistuksessa jo seitsemän vuotta. Voittokohde sijaitsee erillisellä lohkolla, jonka Turon vanhemmat hankkivat vasta 2000-luvulla. Nuori kuuden hehtaarin koivikko oli kesäkorjuukelpoinen ja kaikki puutavaralajit hakattiin karsittuna rankana samaa kasaan. Suotuisa kesä on kuivattanut energiapuut ja talvella pystytään tekemään rekalle kääntöpaikka viereiselle pellolle. Puut ajetaan terminaaliin haketettavaksi ja edelleen Tampereelle Naistenlahden lämpölaitokselle poltettavaksi. Yksi kohde ja monenlaista hyötyä Turo poikkesi muissa asioissa mhy:n Hämeenkyrön toimistolla, jossa kaivettiin kohde metsäsuunnitelmista esiin. Turo ei pitänyt asiaa ajankohtaisena, mutta Jani Ahon neuvot vakuuttivat. Kohteen Kemera-kelpoisuus toi metsänomistajalle pinta-alatuen ja metsänhoitoyhdistykselle korjuutuen, korjuutuki vaikuttaa aina positiivisesti myös metsänomistajalle maksettavaan kantohintaan. Turolla on verotuksessa metsävähennystä käyttämättä, joten sekin vaikutti. Voittokohde kasvaa ensi kesänä silmissä, sillä latvus hyödyn- tää nopeasti vapautuneen tilan. Kun yhteyttämispinta-ala kasvaa, myös puusto kasvaa. Talvella katsellaan neljän silmäparin voimin kotona taulutelevisiota, myös esimerkkiä seuranneet naapurit toivotetaan tervetulleiksi katselupuuhiin. Tule Penan kanssa kahville! Pentti Tanhuanpää siirtyy eläkkeelle, mutta kahvittelee vielä Lempäälän toimistolla pe klo Tule kuuntelemaan viimeiset neuvot ja muistelemaan menneitä! Mhy Pirkanmaa yhteystiedot Toimistot Hämeenkyrö (päätoimisto) Härkikuja 3 PL Hämeenkyrö Puh Ikaalinen Itsenäisyydenkatu 8 as Ikaalinen Lempäälä Naperonpolku LEMPÄÄLÄ Mouhijärvi Uotsolantie 43 A Sastamala Vammala Nuutilankatu Sastamala Tampere Näsilinnankatu 48 D TAMPERE Ajanvaraukset etukäteen puh Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntijat palveluksessanne AKAA Janne Maijala Arto Sivén Savikoski ja Taipale HÄMEENKYRÖ itäosa Timo Harjuntausta länsiosa Jani Aho IKAALINEN itäosa Jukka Janakka länsiosa Aapo Latvajärvi Sisättö ja Juhtimäki Erkko Koivurinne KIIKOINEN Jari Viitanen LEMPÄÄLÄ Juha Lehtonen NOKIA Markku Uosukainen Kauniainen Juha Lehtimäki PIRKKALA Juha Lehtonen SASTAMALA Mouhijärvi Juha Lehtimäki Suodenniemi Antti Niskanen Vammalan Eko, Illo ja Sammaljoki Petteri Leppikoski Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja Pekka Tuomisto Vammalan Kaukola ja Kalliala Jari Viitanen TAMPERE Juha Lehtonen Neuvontapiste tamperelaisille VALKEAKOSKI Janne Maijala VESILAHTI Arto Sivén s-posti: YLÖJÄRVI kirkonkylä, Lempiäniemi ja Takamaa Markku Uosukainen Mutala ja Kyrönlahti Timo Harjuntausta Viljakkala Erkko Koivurinne

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti 18.3.2013 MB Oma tausta Mhy Pohjois-Pirkka, kiinteistöasiantuntija Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV, kiinteistönvälittäjä

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot