Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/ sivu 2. sivut 3-4. sivu 8. sivu 10. Myyräkanta nousussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 4.12.2013. sivu 2. sivut 3-4. sivu 8. sivu 10. Myyräkanta nousussa"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/ AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 2 Myyräkanta nousussa sivut 3-4 Ajankohtainen puukauppa sivu 8 Joulukuusikätköily sivu 10 Korjuupalvelu metsäverotuksessa Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/

2 2 Metsänomistajat 4/2013 Kohti tiivistyvää edunvalvontaa Meneillään on pohdinta eri tahoilla, miten edunvalvonta järjestetään tulevaisuudessa. Päämääränä on selkeyttää, tehostaa ja yhtenäistää metsänomistajien edunvalvontaa. Tehokkaimmaksi rakennevaihtoehdoksi on katsottu metsänhoitoyhdistysten suora liittyminen Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoon MTK:hon. Nythän välissä ovat alueelliset Metsänomistajien liitot. Uudis- tusten aikataulu on kireä, ensi vuoden aikana pitää tehdä päätökset, jos halutaan jo 2015 toimia tehokkaammin. Järjestöuudistus on mielestäni välttämätön, jos halutaan pitää kiinni siitä hyvästä edunvalvonnan tasosta, joka on saavutettu. Edunvalvonnan on toimittava joka tasolla. Paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta kaikki ovat kaikki yhtä tärkeitä. Yhdistystason rakenteetkin tulevat muuttumaan jatkossa entistä nopeammin. Markkinat määräävät hinnan ja uudet toimijat kiristävät kilpailua. Kannattavuutta on haettava tehokkuudesta. Tehokkuuden edellytys on iso koko, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen. Entä miten käy metsänomistajan tässä lakien ja rakenteiden myllerryksessä? Mielestäni metsänomistajat ovat voittajia, kunhan pidetään huolta siitä, että kilpailu markkinoilla toimii. Kuka valvoo että kilpailu toimii? Vain vahva metsänhoitoyhdistys. Antti Teivaala hallituksen puheenjohtaja Mhy Pirkanmaa Myyrät palaamassa Pitkän hiljaisen jakson jälkeen myyräkannat ovat alkaneet vahvistumaan koko maassa. Erityisesti metsämyyriä tavataan niin metsissä kuin pelloillakin myös rakennuksissa jo kohtalaisesti. Läntisessä Suomessa kannan nousu on ollut hitaampaa kuin keskisessä ja itäisessä Suomessa. Talvi 2008/09 jäi Suomen eteläisessä puoliskossa historiankirjoihin kaikkien aikojen myyrähuippuna. Metsissä, pelloilla ja taimikoissa vilisti silloin enemmän myyriä kuin vuosikymmeniin. Myös myyrien aiheuttamat taimituhot olivat kyseisenä talvena ennätykselliset. Suuressa osassa maata myyrät olivat hyvin harvassa vuonna Läntisimmässä Suomessa kannat ovat lähteneet runsastumaan selvästi keskistä ja itäistä Suomea hitaammin. Metsämyyrä on tällä hetkellä, kuten niin usein ennen seuraavana vuonna koittavaa myyrähuippua, myyräyhteisön valtalaji kaikkialla. Tämän hetken myyrätilanne ennakoi laaja-alaista ja huomattavaa myyrähuippua eteläiseen Suomeen syksylle On kuitenkin mahdotonta ennustaa kantojen kehitystä kovin tarkasti, sillä sekä talven että etenkin tulevan kesän sääolot vaikuttavat myyrien lisääntymiseen ja kuolleisuuteen hyvin pal- jon. Emmehän osaa tulevaa säätäkään juuri päivää pidemmälle ennustaa. Voitaneen kuitenkin olettaa, että pitkäjaksoinen yhtenäinen lumipeite talvella ja runsas kasvillisuuden perustuotanto kesällä vaikuttavat myyräkantojen kasvunopeuteen myönteisesti. Taimituhoja odotettavissa Myyriä on Oulun eteläpuoleisessa Suomessa jo sen verran runsaasti, että taimituhoja tulee väistämättä alkavan talven aikana. Koska metsämyyrä on tällä hetkellä runsain laji, valtaosa tuhoista tulee ilmenemään havupuiden kärkisilmujen ja ylimpien vuosikasvainten kuorten syöntinä. Metsämyyrät voivat kiivetä jopa yli viiden metrin korkuisiin nuoriin puihin latvoja järsimään, mutta yleisimmin niiden vioituksia esiintyy metrinparin korkuisissa taimissa. Toki metsämyyrille maistuvat myös pienet, vastaistutetut taimet lumihangen alla. Metsämyyrät kaluavat pikkutaimetkin ylhäältä alaspäin, toisin kuin serkkunsa peltomyyrät, jotka aloittavat taimen tyveltä. Metsämyyrien aiheuttamat latvasyönnit eivät yleensä johda taimen kuolemaan. Haittana on ennen kaikkea tukkipuun laadun aleneminen, sillä vioitettu latva korvautuu mutkan kautta alemmalla sivuoksalla tai useammalla. Paras keino monilatvaisten havupuiden hoitamiseksi on heikoimpien latvasta kilpailevien oksien katkaiseminen vahvimman tieltä vioitusta seuraavina kesinä. ja myyräkuumetta Metsämyyrien runsaus lisää olennaisesti myyräkuumeriskiä. Metsämyyrät, ja vain metsämyyrät, levittävä myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölyävien eritteiden kautta. Suosittelemme hiirenloukkujen pitämistä vireessä mökeissä, ulkorakennuksissa ja liitereissä jo kesästä lähtien, mutta erityisesti syksyllä ja alkutalvella. Tietoa myyräkuumeesta löytyy osoitteesta ajankohtaista/myyrakuume.htm Pekka Voipio Suhteellinen myyrätiheys Suomessa syksyllä Myyräkannat ovat kaikkialla kasvussa. Eteläpuoliskossa maata myyrähuippu on odotettavissa 2014 syksynä ja Pohjois-Suomessa Vinkit metsänomistajille kesäksi 2014 Myyrätuhojen torjunta taimikoissa on perin hankalaa puuhaa. Kyseessä on pieni eläin, jolle soveltuvia elinympäristöjä löytyy kaikkialta metsämaisemastamme. Vaikka saisimme myyrät karkotettua tai hävitettyä joltain kuviolta tyystin, ei siis mene kauaa siihen, kun uudet yksilöt ovat kulkeutuneet naapurista edellisten tilalle. Myrkkyjen käyttö ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, eikä toistaiseksi ole keksitty laaja-alaisesti toimivaa tehokasta karkotetta, joka pitäisi myyrät loitolla taimikosta. Petoeläimiäkään ei luonnostamme löydy niin runsaasti, että niistä olisi myyrien runsastumista estämään. Neuvomme metsänomistajille myyrätuhojen vähentämiseksi ovat kolmitahoiset. Ensiksi, metsänomistajan tulisi pyrkiä pitämään taimikkonsa mahdollisimman epäsuotuisana elinympäristönä myyrille. Käytännössä tämä tarkoittaa ravinnon (heinäkasvien) ja suojan (heinikon ja hakkuutähteiden) poistamista niin hyvin kuin mahdollista. Toiseksi, taimet tulisi suojata joko mekaanisilla, putkimaisilla suojilla tai kemiallisilla, pahanmakuisilla karkotteilla. Ensin mainittuja on markkinoilla runsaasti, jälkimmäisiä valitettavasti ei oikeastaan yhtään ympärivuotisesti toimivaa. Kolmanneksi, myyrien määrää taimikossa pitää tarpeen vaatiessa vähentää. Helpoin ja ympäristöä vähiten kuormittava keino on riittävän laajamittainen pyynti hiirenloukuilla. Myös myrkyt ovat toimivia, vaikkakaan tällä hetkellä markkinoilla ei ole yhtään myyntilupaa hallussaan pitävää tuotetta. Lopuksi todettakoon, että vioitetut kuusentaimet ovat sitkeitä ja ne toipuvat myyrien kaluamisesta erittäin hyvin. Taimikossa havaittujen pikkutaimituhojen paikkaamisessa tai varsinkaan uudelleen istuttamisessa ei siis kannata hätäillä heti lumen paljastettua tuhot, vaan tarkkailla tilannetta kaikessa rauhassa. Vahvan juuriston ja maan alle istutettujen ehjien sivuoksien turvin moni maata myötenkin katkottu kuusentaimi ryhtyy uuteen kasvuun niin kuin myyriä ei olisi koskaan ollutkaan. Taimien toipumisaste paljastuu yleensä juhannuksen tienoilla. Jos uudet taimet istutetaan kaluttujen taimien viereen heti toukokuun lopussa, samaa mätästä koristaa kesän lopussa kaksi yhtä kukkeaa kuusenalkua. Tämä jos mikä on rahan ja työajan haaskausta. Otso Huitu, Jukka Niemimaa ja Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitos Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 Julkaisija Mhy Pirkanmaa Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Osoitteenmuutokset Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva

3 Metsänomistajat 4/ Tervetuloa muutokset olemme valmistautuneet Vuosi 2013 jää historiaan huippuhyvänä puukauppavuotena. Jäsentemme hakkuusuunnite näyttäisi tulevan hyödynnettyä täysimääräisesti. Metsäsektori on kokonaisuudessaan ollut positiivinen poikkeus tämän vuoden uutisoinnissa. Kysyntää tuotteilla on ollut hyvin ja se on heijastunut vilkkaana toimintana puumarkkinoilla. Puukauppatuote läpinäkyvämmäksi Puukauppatuotettamme on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Puumarkkinat.fi on uusi metsänomistajaorganisaation tekemä puukauppaportaali, johon kaikki metsänhoitoyhdistysten laatimat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kaikkien potentiaalisten ostajien nähtäville. Portaali lisää puukaupan läpinäkyvyyttä metsänhoitoyhdistysten tekemissä leimikoissa, mutta metsäteollisuuden tekemät puun- myyntisuunnitelmat menevät edelleen suoraan kyseisen yhtiön korjuuseen ilman minkäänlaista kilpailutusta. Mhy-laki muuttuu ja edunvalvonta uudistuu Tämän vuoden syyskokouksessa joulukuussa valtuustomme päättää viimeisen kerran metsänhoitomaksun suuruudesta. Vuotta on leimannut valmistautuminen uuden metsänhoitoyhdistyslain voimaantuloon. Samalla aikataululla toteutettaneen MTK:n järjestöuudistus, joka laittaa metsänomistajien edunvalvontaketjun täydelliseen remonttiin. Suunnitelman mukaan metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja metsänhoitoyhdistykset liittyvät suoraan MTK:n jäseniksi. Muutos on iso mahdollisuus Muutos koetaan usein uhkaksi, mutta metsänhoitoyhdistyslain muutos on myös iso mahdollisuus metsänomistajien omalle organisaatiolle. Meillä muutokseen on lähdetty valmistautumaan jo fuusiosta alkaen tehostamalla toimintaa ja kehittämällä liiketoimintaa. Liikevaihtoa on pystyttykin nostamaan noin 30 prosenttia kolmen vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös organisaatiouudistus, jolla pyrittiin selkeyttämään metsätoimihenkilöiden toimenkuvaa, lisäämään urakoitsijavastuuta ja vähentämään toimihenkilöstön rukkasen jälkiä palvelutuotteissa. Jäsenyys on helppoa ja luotettavaa Metsänhoitomaksun tilalle tulee jäsenmaksu, jolla yhdistys tekee paikallistason edunvalvontaa. Jäsenmaksulla turvataan yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä myös valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Paineet ympäristöjärjestöjen ja myös kaavoituksen kautta metsätaloutta kohtaan ovat jatkuvasti kasvamassa. Jäsenyydestä tehdään metsänomistajalle entistä houkuttelevampi kokonaisuus. Jäsenille tarjotaan mm. uusia merkittäviä etuja yhteistyökumppaneiden kanssa, metsävakuutukset yhtenä esimerkkinä. Perusasiat pysyvät kuitenkin ennallaan. Yhdistyksen palvelut ovat luotettavia, lähellä metsänomistajaa ja helposti saatavilla oman metsäasiantuntijan kautta. Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Mhy Pirkanmaa Puukaupassa tulossa ennätysvuosi Kauppatapa Vastuualue m³ : Kaikki : Kaikki Vuosi 2013 on yllättänyt puukaupan käynnin osalta positiivisesti. Kauppa on käynyt tasaisen vilkkaasti koko vuoden. Niin kysyntä kuin tarjontakin jatkuu edelleen ja vuodesta on tulossa metsien hyödyntämisen osalta ennätyksellinen. Puunmyyntisuunnitelmia on tehty tänä vuonna kuutiometrin edestä, kun vuotta on jäljellä vielä viisi viikkoa. Tällä vauhdilla vuonna 2013 tullaan alueellamme hyödyntämään koko yksityismetsien hakkuusuunnite. Puunostajat jarruttavat ostoa jo itäisessä Suomessa. Yhdistyksemme Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry toimintaympäristössä on paljon itsenäisiä sahoja, mikä takaa tukkipuulle aina hyvän kysynnän. Lisäksi Tampereen kaupunkitaajaman lämmittäminen varmistaa energiapuun ja kuitupuu-mittaisen puutavaran kysynnän. Märkien kelien jatkuessa kysyntä kohdistuu edelleen heti korjattaviin uudistusleimikoihin. Myös talvileimikoiden kauppa on käynnissä ja erityisesti tukkivaltaiset leimikot ovat ostajien kiinnostuksen kohteena. Talvikorjuukelpoisia harvennuksia mahtuu markkinoille rajallisesti. Joillakin ostajilla reppu on jo täynnä johtuen pääosin Puunmyyntisuunnitelmien kertymä edellistalvena hakkaamatta jääneistä leimikoista. Kaikkia puutavaralajeja kuitenkin edelleen kysytään, mutta kovin kysyntä kohdistuu edelleen kuusi- ja mäntytukkiin. Hintataso on toistaiseksi pysynyt hienoisesta tasaantumisesta huolimatta havutukilla hyvällä tasolla. Valtakunnallisia tilastoja katsottaessa Pirkanmaa kuuluu tällä hetkellä hintatason osalta maan kärkialueisiin Vuoden Valtakirjakauppojen 2013 puunmyyntisuunnittelumäärä keskikantohinnat nousee marraskuussa yli Mhy kuutiometrin. Pirkanmaan alueella Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki 58,30 47,90 42,20 Kuusitukki 59,50 50,40 44,10 Koivutukki 38,70 36,85 34,00 Mäntykuitu 18,40 14,70 11,70 Kuusikuitu 20,70 16,20 13,40 Koivukuitu 16,70 15,00 11,70 Karsittu ranka 10,00 Valtakirjakauppojen keskikantohinnat marraskuussa Mhy Pirkanmaan alueella. Tapio Viinikka ( 1 ) Lannoitukset helikopterilla kesällä 2014 Kasvatuslannoitus maksimoi hoidetun metsän kasvun, alk. 370 /ha + alv Tuhkalannoitus ravinteiltaan epätasapainoisille ojitetuille soille, alk. 550 /ha + alv Terveyslannoitus esim. boorin puutteeseen, mahdollisuus valtion 40 %:n tukeen, alk. 550 /ha + alv. Kysy lisää metsänhoitoyhdistyksestä, laitetaan lustot levenemään! Metsäveroillat jäsenille to Toijala, Lounaspirtti, Myllytie 3, Toijala to Tampere, Muorin keittiö, Näsilinnankatu 44-46, Tampere to Mouhijärvi, Osuuspankin kokoustila, Uotsolantie 43, Sastamala Kaikki tilaisuudet alkavat kahvilla klo ja päättyvät noin klo Suvi Niittyoja Verohallinnosta kertoo viimeisimmistä muutoksista metsäverotuksessa. Kari Jeskanen käy läpi 2C-metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa aikaisemmin sähköpostilla tai puhelimitse Tilaisuudet ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistyksen jäsenille. Tervetuloa!

4 4 Metsänomistajat 4/2013 Metsänomistajien järjestöön tulossa organisaatiomuutos Tällä hetkellä on jo melko tarkkaan tiedossa, mikä metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lakimuutoksen sisältö tulee olemaan. Niinpä MTK:ssa onkin ryhdytty suunnittelemaan metsänomistajien järjestöuudistusta. Tätä työtä on kuluvan vuoden aikana tehty lukuisissa eri työryhmissä, joissa on ollut edustajia keskusliitosta ja kentältä luottamus- ja toimihenkilöitä metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja maataloustuottajien liitoista. Organisaatiomuutoksessa nykyisten seitsemän metsänomistajien liiton toiminta sulautettaisiin MTK:n metsälinjaan. Näin MTK:n metsäedunvalvonta laajenisi käsittämään kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden lisäksi myös maakunnallisen tason. Liittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset liittyisivät jatkossa suoraan MTK:n jäseniksi. Metsänomistajille tämä muutos merkitsee entistä tehokkaampaa edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ja kauemmaksikin. Yhdistämällä voimavaroja voidaan metsänomistajajärjestöstä kehittää monipuolinen metsänomistajan menestyksen turvaava Metsänomistajat-ketju. Uudistus etenee valtuuskunnan päätöksillä Uudistusta käsiteltiin 26. marraskuuta pidetyssä MTK:n valtuuskunnassa. Säännöt hyväksyttiin sellaisenaan. Se tarkoittaa, että järjestöuudistusta lähdetään viemään eteenpäin. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että MTK:n valtuuskunta edellytti metsänhoitoyhdistysten taholta selkeää tahdonilmaisua liittyä MTK:n jäseniksi. Maaliskuussa yhdistyksille tehdään kysely, jossa aikomukset selvitetään ja sen perusteella valtuuskunta tekee analyysin ja päättää jatkosta. Tiirolan mukaan järjestöuudistus on erinomainen uutinen. - Se on sitä kaikille maaseudun elinkeinoille, metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Tämä tarjoaa yhdistyksille selkeän erottuvuuden muista metsäpalvelua tarjoavista toimijoista. Läpinäkyvää edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ei pysty tarjoamaan kukaan muu. - Järjestöuudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset pääsevät vaikuttamaan MTK:n toimintaan ja edunvalvontaan ja metsänomistajat saavat jäsenmaksuaan vastaavan noin neljäsosan äänivallan järjestössä. Heli Mutkala-Kähkönen Mikko Tiirolan mielestä MTK:n järjestöuudistus ei ole hyvä eikä huono, vaan erinoimainen uutinen. Anne Rauhamäki Markkinanäkymät tasaisen hyvät Viime vuosina puumarkkinoiden toimivuus sekä metsäsektorin menestys on ollut jatkuva keskustelun aihe. Tänä vuonna kehitys on ollut hyvää ja markkinoilla on vallinnut laaja tyytyväisyys. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Metsänomistajan kannalta myönteistä on myös se, että uskoa alan tulevaisuuteen löytyy runsaasti. Viimeinen uutinen Pohjanmaalta on, että Keitele Group osti Myllyahon sahan Alajärveltä. Tämä tarkoittaa kuutiometrin puunkäytöllä 10 miljoonan euron lisäpiristystä alueen metsätalouteen. Pellervon taloustutkimus julkisti syksyn ennusteensa loka- T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä! Saarijärven taimitarha Patamantie Häkkilä Puh Fax kuussa. Positiivinen vire näkyy myös PTT:n ennusteessa. Sen mukaan ennakoitua parempi taloustilanne ja suotuisa kilpailutilanne ovat nostaneet Suomen metsäteollisuuden puunkäyttöä. Puuta käytetään yli 63 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kannattavuus on tänä vuonna kohenemassa. Sekä markkinahakkuut että puukauppa ovat olleet vilkkaita ja jatkuvat vilkkaina myös ensi vuonna. Pystykaupat lisääntynevät prosenttia viime vuodesta. PTT:n mukaan puun hinnat nousevat hieman useiden metsäteollisuustuotteiden hintojen korotusten myötä. Markkinoiden tasaisuus on ollut osin jopa yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset on metsäteollisuus parantanut tuloksentekokykyään. Uusiutuvien luonnonvarojen varaan lasketaan paljon. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja hakkuita on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesälomakauden aikana puukauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lähestyessä loppuaan. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Paperiteollisuus on lähes ainoita tuotantosuuntia, jossa tällä hetkellä on kannattavuusongelmia. Vaikeudet ovat kroonisia, eikä parempaa ole nopeasti luvassa. Lisäksi metsäenergian käyttö on kärsinyt esimerkiksi kehnosta energiapolitiikasta. Metsäenergian käytön asemasta tällä hetkellä tuntuu kasvavan kivihiilen käyttö. Metsäenergi- /m Heli Mutkala-Kähkönen an tuotannon sekä metsien hoidon lisääntymiseen kannustaa poikkeuksellisen hyvä kestävän metsätalouden rahoituksen tilanne. Jos aiempina vuosina rahojen riittävyys on uhannut, tänä Kantohintojen kehitys vko 48/ /2013 mhy:sten valtakirjakaupat koko maassa vuonna rahoitusta on riittävästi käytettävissä. Huolenaihetta metsänomistajissa herättää kuitenkin jatkuvasti kasvava puun tuonti. Puuta ulkomailta tulee vauhdikkaammin vko MÄT KUT KOT MÄK KUK KOK kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomattavasti varaa lisähakkuisiin. Toivottavaa on, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä. Puukauppa on ollut vauhdikasta koko vuoden. Länsi-Suomessa puun kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Kohteita kannattaa valmistella aktiivisesti myyntiin. Paikallisesta markkinatilanteesta parhaan tiedon saa omasta metsänhoitoyhdistyksestään. Viime talven jäljiltä talvikorjuukohteita ei ostajilla ole massiivisia määriä jäljellä. Näillekin kohteille on odotettavissa kysyntää lähikuukausina. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle on ollut viime aikoina voimakasta kysyntää. Puun käyttäjät hankkivat entistä useammin puunsa metsänhoitoyhdistysten kautta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu mahdollistaa kaikkien eri puutavaralajien ohjaamisen parhaiten soveltuvaan loppukäyttöön. Tällöin metsänomistajalle pystytään hankkimaan paras puun myyntitulo puutavaralajeittain. Puukauppaa suunnittelevan metsänomistajan kannattaa pyytää tarjous myös puun korjuupalvelusta Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

5 Metsänomistajat 4/ Kuntien lupakäytännöissä suuria eroja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen Puumarkkinoille toimivuutta -hanke selvitti alueensa kuntien hakkuisiin vaadittavien maisematyölupien vaatimuksia, hintoja ja keskimääräisiä käsittelyaikoja sekä kaavoituksesta aiheutuvien haittojen mahdollisia korvausperusteita. Maisematyölupien hintojen vaihtelu kuntien välillä on todella suurta. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämistä korvauskäytännöistä metsänomistajille ei ole tietoakaan. Kyselyyn vastasi 59 kuntaa 100 kunnasta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Maisematyöluvan keskihinta koko alueella oli 158 euroa. Hinnat vaihtelivat 0:sta 1200 euroon. Pirkanmaan alueella kallein lupa oli Ylöjärven kunnassa, 453 euroa. Halvin Punkalaitumella 35 euroa. Koko kyselyalueen kallein lupa 1200 euroa oli Varsinais-Suomen Raisiossa. Pienissä maaseutukunnissa luvat ovat halvimpia. Kielteisestä päätöksestä veloitettiin yleisimmin luvan normaali hinta tai puolet siitä. Merkittäviä lisäkustannuksia luvan hakemisessa aiheuttaa myös lain edellyttämä naapurien kuuleminen. Noudattavatko kunnat lakia? Kyselyssä selvitettiin, maksavatko kunnat korvauksia maanomistajille, jos lupaa hakkuisiin ei myönnetä. Maankäyttö- ja rakennuslain 39, 54 ja 106 mukaan kaavoitus ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Esim. asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu maanomistajalle erityistä haittaa tai vahinkoa, kunta on velvollinen korvaamaan tästä johtuvan vahingon, ellei sitä ole pidettävä vähäisenä. Kyselyyn vastanneista kunnista 11 ilmoitti, ettei maksa korvauksia maanomistajille tai ei ole käytäntöä. Suurimmassa osassa lopuista vastanneista ei osattu antaa selvää vastausta, koska kyseisiä vaatimuksia ei ole kukaan esittänyt. Räikeimmissä tapauksissa vastaaja kiisti, että kunnalle voisi edes syntyä korvausvellisuutta. Saatettiin myös ihmetellä, miksi pitäisi korvata, kun kaava näin sanelee. Kaavoituksella rajoitetaan hakkuita Metsäntutkimuslaitos selvittää parhaillaan yhteistyössä Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen hankkeen kanssa kaavoituksen aiheuttamia hakkuiden rajoitteita. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Etelä-Suomen alueella, jossa yleiskaavamerkintöjen käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän ja vastaavien kantorahatulojen arviota noin 2 prosenttia Tulokset tulevat Länsi-Suomessakin tarpeeseen sillä esim. kaavoituksen aiheuttamia menetyksiä puun markkinoille tulossa ei ole selvitetty juuri lainkaan. Joidenkin kuntapäättäjien mukaan vaikutusarviointeja ei ole tehty siksi, että taloudellisten menetysten suuruuden ymmärrettyään kuntapäättäjät eivät enää uskaltaisi hyväksyä kaavoja. Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Maisematyölupien hinnat ja käsittelyajat Pirkanmaan kunnissa Kunta Maisematyöluvan hinta euroa Arvioitu käsittelyaika vkoa Akaa - - Hämeenkyrö Ikaalinen 90 1 Juupajoki - - Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia - - Orivesi Parkano Pirkkala - - Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere - - Urjala - - Valkeakoski Vesilahti Virrat - - Ylöjärvi = tietoa ei ole saatu Metsänomistajalle puuhataan yritysveroa Uusi linjaus menee eduskuntaan metsäpoliittisessa selonteossa. Jos se hyväksytään, ministeriö alkaa etsiä uudistuksen konkreettista sisältöä. Metsänomistajien yrittäjämäinen kohtelu on jo pitkään ollut metsänomistajajärjestöjen toivelistalla. Tällä on tarkoitettu ennen kaikkea siirtymistä metsätulojen pääomaverotuksesta yritysveroon. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka piti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen avajaispuheen Metsäpäivillä, sanoi verotusmuutoksen olevan tulossa. Mutta millaisen, sitä ei vielä tiedetä. Ministeriön metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mukaan ajatus on, että suunta on kohti elinkeinonharjoittajan verotusta, mutta mallia ei ole vielä päätetty. - Ei ole mitenkään päätetty, että metsäyrittäminen siirrettäisiin suoraan nykyisen elinkeinoverolain piiriin. Toistaiseksi on päätetty vain, että metsäyrittämisen syrjiminen muuhun yrittämiseen nähden pitää lopettaa, mutta millainen uusi systeemi tarkemmin on, ei ole vielä pää- tetty, Ojala sanoo. Todennäköisesti verotaso kuitenkin laskisi nykyisestä pääomaverosta, joka on prosenttia puun myyntituloista. Vähenisikö valtion metsäyrittämisestä saama verotulo, siitäkään ei ole vielä tietoa. - Ei meillä tietenkään voi olla tästä laskelmia, kun ei tiedetä systeemiäkään. Mutta verotason lasku voi tietysti myös lisätä puukauppaa, mitä kautta mahdolliset veromenetykset korvautuisivat, Ojala sanoo. Elinkeinovero ei syrjisi virkistystä korostavia Metsänomistajien etujärjestö MTK:n mielestä pääomaverotus kannustaa passiivisuutta metsänhoidossa. Samaa sanovat tutkijat. - Pääomatuloverotus lähtee siitä, että pääomatulon saaja on omistaja ja passiivinen, kuten osakesijoittaja. Hän ei osallistu yrityksen toimintaan, vaan sijoittaa siihen vain rahaa. Tämä Heli Mutkala-Kähkönen MMM:n metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mielestä metsäyrittäjien syrjintä pitää lopettaa. ei päde metsänomistuksessa, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen (forest. fi, ). Yritysverotuksen lähtökohta on toinen: yrittäjä vaikuttaa itse omaisuuden arvon kehitykseen ja siitä saatuun tuottoon, aivan kuten metsänomistaja. Erilaisilla yritysmuodoilla taataan se, että yrityksen toiminta ei hankaloidu, vaikka sillä olisi useampi omistaja. Leppäsen mukaan metsänomistuksen kohtelu elinkeinotoimintana myös edistäisi tasaista puukauppaa ja parantaisi hankintahakkuiden kannattavuutta. Toisaalta se ei rankaisisi niitä, jotka haluavat hoitaa metsiään vaikka mustikan kasvun hyväksi Metsänomistajia on kohdeltu muita yrittäjiä huonommin myös perintö- ja lahjaveron osalta. Sen alentamisen on arveltu kannustavan sukupolvenvaihdoksiin metsäyrittämisessä. Alennus vaikuttaisi myös nopeasti: 40 prosenttia metsänomistajista on jo täyttänyt 65 vuotta. Hannes Mäntyranta viestinnän suunnittelija Suomen Metsäyhdistys

6 6 Metsänomistajat 4/2013 Metsälain muutos tuo vapautta ja vastuuta Metsälain muutos on loppusuoralla. Eduskuntakäsittelyssä olevaan lakiesitykseen tuskin tulee enää suuria muutoksia. Vaikka laki on päällisin puolin hyvä, olisi siinä vielä muutostarpeitakin. Metsälain muutoksen tavoitteena on lisätä metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä hoidossa. Nykyisten järeysvaatimusten asemasta, metsänomistaja voi jatkossa itse päättää, milloin haluaa metsänsä hakata. Muutos tuo valinnan vapautta ja joustavuutta metsien käyttöön. Metsien käsittelyä monipuolistaa myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen salliminen. Metsänomistaja voi pyrkiä kasvattamaan metsänsä esimerkiksi pienaukkohakkuita tai kaistalehakkuita käyttämällä. Tämä aiheuttaa muutostarpeita metsänhakkuuilmoitukseen. Esimerkiksi kasvatushakkuita tehtäessä siinä on pystyttävä määrittelemään hakkuiden toteuttamistapa. Jatkossa metsänkäyttöilmoitus on jätettävä kymmenen päivää ennen hakkuun aloitusta, kun määräaika nyt on 14 päivää. Uudistamishakkuun voi siis lain muututtua tehdä milloin parhaaksi näkee. Kasvatushakkuussa taas käsittelyalueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena hakkuun jälkeen. Hakkuun suunnittelijan vastuuta kasvatetaan uudistuksessa. Jos ammattilainen laatii lain tarkoittaman leimikkosuunnitelman, vastaa hän myös sen lain mukaisuudesta. Uudistamisvelvoite säilyy Tietty tarvittava sääntely säilyy laissa edelleen. Uudistamisvelvoitteesta ei luovuta, hakkuun jälkeen on saatava uusi metsä kasvuun. Tavoitteena olevalle 0,4 metrin taimikon aikaansaamiseen annetaan eri aikarajat maantieteellisen sijainnin mukaan. Kasvatuskelpoiseksi taimikoksi katsottaisiin riittävän tiheä keskipituudeltaan 0,4 metrin taimikko nykyisen 1,3 metrin sijaan. Taimikon perustamisilmoitusta ei enää vaadita. Mutta taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Järkevä linjaus on myös mahdollisuus jättää aikoinaan ojitetut suot, joita ei ole saatu ojituksella metsätaloudellisesti tuottaviksi, palautumaan luonnontilaan. Eikä niitä tulevaisuudessa tarvitse yrittää väkisin uudistaa. Onko euroa vähäinen haitta? Eräs metsänomistajan oikeustajua koetteleva esitys on vähäisen haitan kynnys. Arvokkaiden elinympäristöjen käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys katsotaan lakiesityksessä vähäiseksi, jos se on pienempi kuin neljä prosenttia käsiteltävän metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta tai alle euroa. Metsänomistajan kannalta rajoitteita näyttäisi tuovan arvokkaiden elinympäristöjen listan laajentaminen. Listalle on tulossa metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet. Tämä sotii viime vuosien periaatteita vastaan. Monimuotoisuutta on turvattu vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso-keinoilla. Edellä mainituissa elinympäristöissä pitäisi käyttää vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista, eikä saattaa niitä lain piiriin. Epäoikeudenmukaisuutta lisää rajusti se, jos Heli Mutkala-Kähkönen vähäisen haitan kynnys on peräti euroa. Metsälain muutos on ohjaa toimintaa säätelystä suositusten suuntaan. Niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin on haastavaa löytää ne keinot, joilla parhaiten saavutetaan metsänomistajan metsiinsä liittyvät tavoitteet. Monia kysymyksiä nousee mieleen: Millaiset menetelmät tuottavat parhaan metsätalouden tulon? Millaisilla menetelmillä varmistetaan metsien terveys? Lähitulevaisuudessa käytettävät metsänhoidon suositukset ovat parhaillaan valmisteltavina. Näiden uusien suositusten avulla metsänomistajat toivottavasti löytävät parhaat toimintatavat metsätaloutensa toteuttamiseen. Marko Mäki-Hakola Taimikko katsotaan jatkossa kasvatuskelpoiseksi, jos se on 0,4 metrin pituisena riittävän tiheä. Kuvan taimikko täyttänee pituus- ja tiheysvaatimukset. Lisäksi taimikko pitää eteläisessä Suomessa saada aikaan 10 vuodessa puunkorjuun päättymisestä, eikä sen kehitystä saa uhata muu kasvillisuus. Se on geeneissä. METSÄN UUSI KASVU ALKAA TUHKASTA! Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa Puh Tutkitut ja turvalliset Ecolan tuhkalannoitteet ovat tuottava sijoitus Sinun, metsäsi ja ympäristön parhaaksi. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

7 Metsänomistajat 4/ Joulun tuoksu tulee metsästä ron luulisi tuolla vihdalla elpyvän pitänee kokeilla. Baltian maissa katajavihdalla hoidetaan erilaisia kolotuksia. Olkisten lisäksi näkee vielä nykyisinkin myytävänä puusta veistettyjä tai tuohesta tai risuista tehtyjä joulukoristeita. Taidokkaasti veistetty puinen tuomaanristi tai joululintu on monille tuttu joulutunnelman tuoja. Puinen joululintu on sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa ollut laajalti tunnettu jouluajan koriste. Suomeen tämä joulutapa saapui lännestä, mutta levisi kotiteollisuustuotteena koko maahan, mistä kertoo yksi joululinnun nimityksistä: Karjalan käki. Muita tunnettuja nimiä ovat olleet kattokäki, kasteen kyyhkynen ja rauhan kyyhkynen. Viime vuosina paperiset joululinnut eri muodoissaan ovat tulleet puisen joululinnun korvikkeeksi. Voisi luulla, että myös joulutontut ovat peräisin metsästä, mutta perimätiedon mukaan ne eivät polveudu metsätontuista, vaan kotitontuista, jotka asustivat jo keskiaikana riihissä ja aitoissa. Ensimmäinen mieleentuleva yhteys metsän ja joulun välillä on tietenkin joulukuusi. Suomen talonpoikaistupiin pappiloiden, koulujen ja kartanoiden kautta Saksasta vasta 1800-luvun loppupuolella levinnyt perinne tuntuu perin suomalaiselta. Joulu alkaa, kun puu on kannettu sisään ja koristeltu. Kuusen valot ja tuoksu virittävät mielen joulun tunnelmaan. Kuusen lisäksi havuja, käpyjä, varpuja ja jäkälää käytetään erilaisiin joulukoristeisiin ovikransseihin, havuköynnöksiin, kukka-asetelmiin ja myös hautaseppeleisiin. Monen kodin rappujen eteen tuodaan vielä nykyisinkin jouluna hakoja jalkojen pyyhkimistä varten. Ruuanlaitossa voidaan käyttää mausteena katajanmarjaa ja joulusahti suodattaa perinteiseen tapaan katajanoksien läpi. Leivinuunin tyhjentäminen ennen paistamista käy perinteisesti männynoksista sidotulla uuniluudalla. Ellei ole kesällä huomannut tehdä vihtaa joulusaunaa varten, eikä halua torilta ostaa, voi vihdan tehdä asiantuntijoiden mukaan myös katajasta. Vihta pehmitetään kuumassa vedessä hautomalla. Ainakin verenkier- Asetelmat Marjan Kukasta Hämeenkyröstä. Miksi kotimainen joulukuusi? Kotimainen kuusi on myös ekologinen valinta; se on tuotu läheltä, sen kasvattamiseen on käytetty erittäin vähän (tai ei ollenkaan) lannoitteita ja torjunta-aineita. Sen mukana ei kulkeudu vierasperäistä lajistoa. Puun kierrättäminen on selkeää ja yleensä helppoa. Suomen kansa on sopeutunut kotimaiseen kuuseen vuosituhansien ajan. Kiusallisia altistuksia esiintyy harvoin, ja nekin tiedetään etukäteen. Kotimaisen kuusen hankintamatka liittyy monen kotitalouden joulutapoihin metsästä, torilta, noutoviljelmältä ja erilaisista myyntipisteistä saa myös joulumieltä. Suosi suomalaista, samalla tuet työllisyyttä. Lähde: Joulupuuseura ry. Heli Mutkala-Kähkönen Katso lisätiedot Sastamala: Putaja, 31 ha/3600 m3, kasvatusmetsiä ja 5 ha päätehakkuuta. Loistavat tieyhteydet. Hp Jukka Pusa Myllymaa, 19 ha/ 2950 m3, Putajantien kahta puolen hyväpuustoinen tila, jossa paljon hakkuumahdollisuuksia. Tarj Jukka Pusa Kiikka, hyväkuntoinen ok-talo keskellä kylää. Hyvät tilat asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp Jukka Pusa Aurajärven rantarakennuspaikan (harvoin tarjolla). Hp /tarjous Vesa Yli-Hongisto Kiikoinen, metsämääräala 18,9 ha/4300 m3, tie palstan läpi, isot hakkuumahdollisuudet. Tarj klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto Kiikka, metsämääräalat 8,5 ha/1500 m3, tie palstalle Tarj klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto Parkano: Yliskylä, määräala 2,7 ha, rajoittuu 30 m Vataveteen. Puusto 200 m3 + 1,5 ha taimikkoa. Myydään tarjousten perusteella. Sauli Kallio Kiikka, Kulmuntila, maatila, peltoa 5,7 ha, metsä 3,2 ha/340 m3 ja lähes alkuperäisessä kunnossa oleva asuinrakennus. Tarj Vesa Yli-Hongisto Virrat: Vaskivesi n. 10,8 ha. Puusto pääosin varttunutta taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 670 m3. Hintanäkemys /tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Aurajärvi, Metsätila 31 ha/3700 m3, sisältää Jäähdyspohja, n. 9,3 ha. Puusto pääosin nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 960 m3. Hintanäkemys /tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Uurainen, n. 10,9 ha Reheväpohjainen kuusivaltainen tila Hauhuulla, kestopäällystetien varrella. Puumäärä n m3. Hintanäkemys: / tarjoukset mennessä. Janne Savilahti Kokemäki: Sääksjärvi, noin 33 ha/5000 m3 rantatila ison Sääksjärven länsipäässä. Hyväpohjaisia runsaspuustoisia kasvatusmetsiä, joissa hyvä arvokasvu. tarj Jukka Pusa Ota yhteyttä! Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV Orivesi: Hirsilä, metsämääräala, 9,3 ha, 860 m3, tarjoukset mennessä Miika Bucktman Akaa: Riisikkala, metsätila 14,3 ha/2200 m3. Hyväpohjainen tila, jossa päätehakkuukuvio ja hyväpuustoisia järeytyviä kasvatusmetsiä. Hp Jukka Pusa Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Huittinen: Raijala, hyväkuntoinen ok-talo + uusi sauna/talousrakennus. Iso tontti, jossa puro. Kaupungin vesi, lämpöpumppu, varaavat tulisijat ym. Hp Jukka Pusa Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh. Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV

8 8 Metsänomistajat 4/2013 Metsänhoitoyhdistyslaki eduskunnan suureen saliin Varustukset kuntoon ja yrittäjäksi Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löytyvät vanhan tutun mhy.fi osoitteen lisäksi myös osoitteesta metsänomistajat.fi. Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yhdistyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uutuutena löydät sivuilta yhdistysten jäsenetuja ja alkaen -hinnastoja eri metsätyölajeille. Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun vakäisyydessään on metsänhoitomaksuvelvollisuuden poistuminen - tilalle tulee yhdistyksen jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen metsänomistajahallinto itse päättää. Uusien metsänomistajien automaattijäsenyys metsänhoitoyhdistyksiin poistuu. Nykyisten jäsenyys säilyy, elleivät itse halua irtisanoutua. Lakiuudistuksessa poistuu myös yhdistyksen toimialueen vahvistaminen, jonka tähän saakka on tehnyt Metsäkeskus. Jatkossa yhdistys voi itse määritellä, millä alueella toimii. Metsänomistajat voivat hakeutua haluamansa metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy todennäköisesti normaalin yhdistyskäytännön mukaan ry:n hallitus. Lakimuutoksen jälkeenkin yhdistykset voivat harjoittaa nykyisen muotoista palvelu- ja liiketoimintaa. Mutta jos siitä muodostuu selkeää bisnespohjaista elinkeinotoimintaa, on se järjestettävä muutoin kuin yhdistyksen toimintana. Metsänhoitoyhdistysten uudet www-sivut avattu likosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikosta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset, mutta myös perustietoa ja ajankohtaista metsänomistamisesta. Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa. Palautetta uusista sivuista voit lähettää etusivulta tai yhteystiedot -sivulta. Kai määki nyt mettätalousyrittäjäksi ryhdyn, kun perin lopultakin nuo tätivainaan parikymmentä risukkohehtaaria. Jokaisen metsäalan ammattilehden kannessa on nainen mettätamineissa, kyllä kai meikäläinenkin nyt samaan pystyy. Pitääkin ensimmäisenä vaihtaa tuo titteli puhelinluetteloon, eläkeläisiä on muutenkin liikaa mettänomistajissa. En tykkää mistään puuhastelusta, jääköön varhaishoirot ja täyteistutukset laiskoille jälkeläisille, nehän niistä eurotkin hyötyy. Koska olen sitä ikäluokkaa, ettei vielä armeijaan kelpuutettu, näytän mihin suurten ikäluokkien Suomineito mettässä pystyy. Olenhan minä käynyt sienessäkin monta kertaa ja hieman suuntavaiston sumentamana tutustunut puolen pitäjän metsiin. Ne ovat varmaan nuo linkkimastot, joiden säteily saa pään sekaisin. Isäntä ei vaan aina osaa tulla hakemaan, vaikka mää ihan selvästi kerron, että mää seison männyn ja joukuusen välissä kiven päällä. Värianalyysin mukaan tuo oranssi ei sovi meikäläiselle ollenkaan, eikä sahakaupan myyjänkloppi luvannut kyselläkään muita trendivärejä. Eikä tunneta naisten XL-mallistoo, taas nä- Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskunnassa. Käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tätä kirjoitettaessa tulossa päätökseen. Asiantuntijalausuntojen kuuleminen on lopussa ja valiokunta antaa mietintönsä samaan aikaan kaikista metsälaeista, todennäköisesti viikolla 48. Sen jälkeen lakimuutosesitys menee vielä eduskunnan suuren salin ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn. Lakimuutosten sisältö lyhykee että miähet on asialla. Sain kun sainkin suurimmat viiltelyhousut kiinni, vessareissut kannattaa unohtaa ja lahkeista pitää ottaa puoli metriä pois, jotta saan turvasaappaatkin jalkaan. Niistä otin siroimman koon, mutta painavat kuin synti, ettei vaan tartteis ojan yli hypätä. Pusero piti ottaa takamuksen vuoks isompaa kokoa, no se käy vaikka kesämekosta, jos haluaa hyödyntää valoisat kesäyöt mettähommissa, yrittäjä kun oon. Tuo kypärä kyllä latistaa kampauksen, otin uusimman mallin, sen missä voi kuunnella iskelmäratiookin. Ei kärsi kyllä paljoo päätä kallistaa ettei Sillanpäälle tule ässävika, turvahanskat käressä on niin hankala vääntää nappuloita. Onneks en kuule ration kanssa mitään turhia rasahduksia, enhän mää mitään elukoita pelkää, mutta jos kuitenkin joku pesästä hätistely karhu sattuis samalle reitille. Ratio kannattaa olla sen verran suurella, että karhukin tajuaa väistää. Sahaks mää valitsin kevyen, sähäkän, naisen käteen sopivan. Näytti ihan hyvältä kun seisoin sovituskopissa sen kanssa. Taas samaa tylsää oranssii, eikä muita värivaihtoehtoja, voiskohan sen spraymaalta kotona uusiks. Siten kun kaikki muutkii myyjän ehdottamat tykötarpeet oli porukalla kannettu autoon, tajusin jotain. Jokaisella asiansa osaavalla hankintahakkaajalla pitää olla mönkijä. Niissä oli jo värivalikoimaa, otin tietenkin peräkärryllä, minne sain mahtumaan ne kanisterit sun muut turhakkeet. Ajoin isännän auton tallista ulos, pitäähän mönkijän olla lämmin kun yrittäjäemäntä lähtee mettätöihin. En mää ny niin tyhmä oo, että suin päin mettään ryntäsin, menen tietenkin ensin julkisen metsäcentrumin EU-varoilla järjestämälle Naisten konkeloon jääneiden tuulenkaatopuiden moottorisahakurssille. Toivottavasti siellä ois jotakin nuorempii miehii opastamassa kädestä pitäin, eikä mitään vanhoja harmaahapsia. Rahaa ja veroneuvontaakin pitäis saada, yhdistyksellehän tuli neuvojaks sellanen raamikas miehen alku. Tuliskohan se tekemään pystyleimikon ja vetämään samalla tään sahan käyntiin. Mökin akka Kiinnostaako ilmaisen joulukuusen etsiminen? Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten Joulukuusikätköily leviää koko maahan ja Euroopan metsäviikon tapahtumaksi Metsänhoitoyhdistykset järjestävät geokätköilyä mukaillen joulun alla tempauksen jossa voi epävirallisesta geokätköstä löytää joulukuusen. Tempaus saa kansainvälistä julkisuutta päättäen Rovaniemellä vietettävän Euroopan metsäviikon. Pirkanmaalla kuusia on kätketty jo kahden edellisen joulun alla. Kuusien määrä vaihtelee yhdistyksittäin, mutta ainakin noin 20 kuusta odottaa tänä vuonna etsijää. Joulukuusi tai -kuuset löytyvät GPS-koordinaattien osoittamasta paikasta Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa pitää kuusen löytöpalkkiona. Kuusen lisäksi samojen koordinaattien osoittamassa paikassa on kätköpurkki lokivihkoineen, johon toivomme kaikkien paikan löytäneiden kirjaavan käyntinsä. Purkissa on yllätys vielä muutamalle ilman kuusta jääneelle. Tällä kaikille avoimella tempauksella metsänhoitoyhdistykset haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja kiinnittää huomiota siihen, että joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Poikkeuksen tekevät nämä joulukuusikätköilyn kuuset, jotka on merkiksi koristeltu punaisella metsänhoitoyhdistys-kuitunauhalla. Kuusikätköjen koordinaatit julkaistaan lauantaina noin klo 8 osoitteessa sekä mukana olevien metsänhoitoyhdistysten sivuilla Ajankohtaista -valikossa. Sivujen päivittymisessä voi olla viivettä. Aivan tarkkaa julkaisuaikaa emme voi luvata, joten ilmaisesta kuusesta kiinnostuneet, olkaapa tarkkoina. Metsänhoitoyhdistysten uudistuneet kotisivut sijaitsevat osoitteessa Etusivulta pääsee haun kautta kaikkien metsänhoitoyhdistysten omille sivuille. Hyvää joulua toivotellen Metsänomistajat Metsän sijaintikunta: Yhteystietojen muutoslomake Sähköpostiosoite Postitoimipaikka: VASTAUSLÄHETYS Postinumero Tunnus Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Katuosoite Uusi osoite: (liimaa tähän osoitetiedot tästä lehdestä) Vanha osoite: Osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

9 Metsänomistajat 4/ Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta. Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Taimien ja siementen välitys, istutus ja kylvö Maanmuokkaus Taimikonhoito Metsänomistajien koulutus Metsäpäivät ja työnäytökset Kiinteistönvälitys Metsäarviot Metsäsuunnitelmien laadinta SilvaNetti Omaisuudenhoitopalvelut Luonnonhoitopalvelut Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennus ja perusparannus Kunnostusojitus

10 10 Metsänomistajat 4/2013 Korjuupalvelun tulot ja menot veroilmoitukseen Oletko saanut mhy:n korjuupalvelutuloja vuonna 2013? Heti tammikuussa metsänomistaja saa Yhteenvedon puukauppapalveluista veroilmoituksen täyttämistä varten. Tältä lomakkeelta voit helposti siirtää yhteissummat verolomakkeille, tutustu oheiseen esimerkkilomakkeeseen. Jos vielä jää kysyttävää, soita omalle metsäasiantuntijallesi tai käytä veroilmoituksen täyttöpalveluamme. PUUNMYYNTITULOT Hankinta- ja käteiskaupat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry Y: PL 39 (Härkikuja 3) HÄMEENKYRÖ / MEIKÄLÄINEN MATTI KUUSIPOLKU KANNONKOLO YHTEENVETO PUUKAUPPAPALVELUISTAMME Y: Myyjän alv. asema: Alv rek. Metsäverotuksen muoto: Myyntivero Metsänomistajaryhmä: Yksitt. mo, kuolinpesä Ennakonpidätys: Ostaja: ENP TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY PL TAMPERE Y: ,84 e Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 10,30 m3 337,50 77,64 415,14 Ostaja: FP1 FINEVA PLY Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 0,30 m3 19,50 4,49 23,99 Ostaja: IS7 ISOJOEN SAHA OY TEOLLISUUSTIE ISOJOKI Y: Määrä Alv, e Metsänhoitoyhdistys palvelee veroasioissa Netto, e Summa, e Yhteensä 39,50 m ,46 599, ,40 Ostaja: KN6 KINNASKOSKI OY Riihikankaantie VILPPULA Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 50,00 m ,00 845, ,25 Ostaja: SE6 STORA-ENSO OYJ Y: Määrä Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä 18,00 m3 660,60 151,94 812,54 Kirjaa tuloiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C: 1.2) ,06 Myynnistä suoritettava arvonlisävero ,26 - järjestämme metsäveroiltoja, katso tilaisuudet tästä lehdestä - neuvomme jäseniä puhelimessa, käyntiä varten sovi aika etukäteen - täytämme metsäveroilmoituksia ja kausiveroilmoituksia (alv) PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ LASKUTETUT KULUT <- kohtaan 1.2, hankintakaupat <- ALV-tulo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry PL 39 (Härkikuja 3) HÄMEENKYRÖ Y: Netto, e Alv, e Summa, e Yhteensä ,86-493, ,64 Kirjaa kuluiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C:7.3) ,86 Vähennettävää arvonlisäveroa ,78 <- kohtaan 7.3, vuosimenot <- ALV-meno Mhy välittää korjuupalvelun puut tehdashinnalla useille eri ostajille. Yhteenlasketut puunmyyntitulot merkitään nettona Hankintakaupat kohtaan veroilmoituksella. Vastaavasti yhteenlasketut puunkorjuu- ja autokuljetuskulut merkitään nettona Vuosimenoihin. Alv-tulot ja alv menot siirretään Kausiveroilmoitukselle. Joulumetso Mikäli metsänomistajalla on metsävähennysoikeutta käytettävissä, laskennan pohjana käytetään kokonaishintaa, josta muodostuu vähennettävä määrä. Esimerkissä 7 301, 06, josta 60 % = 4 380,63. Mahdolliset pystykaupat merkitään Pystykaupat kohtaan ja Vuosimenoihin tulee yleensä paljon muitakin menoja. Pakkasaamu ei ole syksyn ensimmäinen, mutta yöllä satanut hento lumikerros tekee tunnelmasta ainutlaatuisen. Tuulen viri on heikko. Kuurainen sammalmatto painuu jalan alla rapisten, kun aamunhämyssä mies kulkee suomenpystykorvan kanssa pitkin viljavaa kangasmaata. Koira kiertää etäällä käyden aika ajoin ottamassa kontaktia isäntäänsä. Tovin kuljettuaan rysähtää matkan päässä äänekkäästi, ukkometso ponnistaa siivilleen koiran kiljahtaessa perään vähintään yhtä kuuluvasti. Lintu nousee läheisen puun oksal- le katsahtamaan, kuka hänet hätyytti kesken aamusyönnöksen. Koira syöksyy puun alle ja aloittaa haukun. Haukku raikuu kuulaassa kelissä kauas. Muutaman sadan metrin päästä haukkua kuunneltuaan, erämies toteaa haukun asettuvan paikalleen. Haukku on kiivasta, koira tietää tarkasti linnun istumapuun. Alkaa jännittävä hiivintä. Maahan varisseet haavan ja koivun lehdet rapisevat jaloissa äänekkäästi, mutta lintu istuu haukkuun lumoutuneena sitkeästi. Viimein näreen takaa kurottamalla näkyy koira, joka häntä haukun tahtiin heiluen kiertää muutaman kuusen ryhmää. Koira huomaa isännän lähestymisen ja entistä kovemmalla vimmalla yrittää näyttää kuonollaan linnun istumapaikan. Huolimatta suurehkosta koostaan, metso piiloutuu usein hyvin puiden oksistoon, nähden kuitenkin itse sieltä hyvin. Maasto on sen verran avointa, että lähemmäs haukkupuuta ei ole näkösuojassa mahdollista edetä. Pitkällisen ryömimisen päätteeksi silmä löytää kuusten oksien lomasta tumman metson hahmon. Kiväärin jyvä asettuu Metsäasiantuntijamme Aapo Latvajärvi on innokas kanalintumies. Tässä 6-vuotiaan pystykorvauros Aatun kanssa napattu joulumetso. linnun rintaan. Lintu pyörähtää rymähtämällä oksalta suoraan puun juurella suu vaahdossa odottavan koiran eteen. Haukkumestari nappaa välittömästi tukevan otteen linnun niskasta, vaikka lintu onkin maahan pudotessaan jo hengetön. Isäntä nousee mättäältään ja harppoo puun alle kehumaan erätoveriaan hienosta toiminnasta. Huuru nousee koiran suusta, kun se naama leveässä virneessä antaa isännälleen vastakiitoksen. Metso osoittautuu vanhaksi linnuksi, homenokaksi. Painoa lienee yli neljä kiloa. Lintu päätyy suolistuksen jälkeen reppuun ja toverusten matka jatkuu. Vanha homenokka on saanut elolleen arvokkaan päätöksen. Reviiri tyhjenee ja antaa nuorille tulokkaille mahdollisuuden vallata oman elinalueensa. Erämiehen Metsopata 1 metso reilusti voita loraus vettä ripaus suolaa katajanmarjoja Paistetaan lihat voissa pannulla. Laitetaan pataan. Lisätään vettä niin, että lihat peittyvät. Keitetään hiljalleen muutama tunti. Annetaan hautua. Perinteisinä lisukkeina voidaan pataan lisätä esimerkiksi sipulia ja porkkanaa. Niitä voi käyttää reilusti. Metso on arvostettu saalis Metso on lintumaailmamme uljaimpia ilmestyksiä. Lajina se on säilyttänyt salamyhkäisyytensä ja samalla arvostuksensa olennaisena osana metsäluontoamme. Vaikka metsoja monesti näkeekin sorateiden varsilla, lymyävät ne pääosan ajasta metsän siimeksessä. Metson nauttimasta suuresta arvostuksesta kertoo se, että se on monessa metsästäjäperheessä tänäkin päivänä yksi joulupöydän herkuista. Voimakkaan makuinen riistaliha ei vaadi höysteeksi erikoisuuksia: voilla, suolalla, katajanmarjoilla ja vesitilkalla saa jo maittavan padan aikaiseksi. Entisaikaan metso haettiin joulupöytään usein vasta joulun alla, mutta tähän ei Suomen metsästyslainsäädäntö ole taipunut enää vuosikymmeniin. Kanalintukantojen taannuttua viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen huomattavasti, on metsästysaikoihinkin tullut tiukennuksia. Metsäkanalintujen jahtikausi kestää nykyisin pisimmilläänkin vain syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun. Lisäksi metsälintujahtiin annetaan alueellisia ja lajikohtaisia rajoituksia vuosittaisten kannanvaihteluiden mukaan. Edellä kuvatun kaltaisia jahtikokemuksia pääsee siis Suomen puolella kokemaan aniharvoin. Pakkasaamuja, saati valkean maan jahtipäiviä ei satu edes joka syksylle. Metsäkanalintukannat lienevät kuitenkin saavuttaneet pohjatasonsa. Keleiltään suotuisina vuosina kannat ovat monin paikoin jo hyvinkin vankat ja kestäisivät verotusta nykyistä enemmän. Monen erämiehen toiveissa onkin, että lintujahtikautta jatkettaisiin talvipäiville, samalla tavalla kuin länsinaapurissamme. Harrastuksen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että lintukannat ovat metsästystä sietävällä tasolla vuodesta toiseen. Tähän vaikuttaa metsästystä enemmän moni muu seikka. Tärkeimpiä lintukantaa rajoittavia tekijöitä ovat elinympäristöjen muutos, paikalliset pienpetokannat sekä vuotuiset sääolosuhteet, erityisesti poikasaikaan kesä-heinäkuussa. Aapo Latvajärvi metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa

11 Metsänomistajat 4/ Korjuupalvelun komentokeskus sijaitsee päätoimistolla Hämeenkyrön neljän metsämiehen tulosyksikkö istuu päätoimistolla ja palvelee Hämeenkyrön, Viljakkalan ja osittain Ylöjärven sekä Ikaalisten metsänomistajia. Sillanpään maiseman metsät ovat reheviä ja vähäkivisiä, puusto kasvaa ja sitä osataan hyödyntää aktiivisesti. Metsänhoitoyhdistyksen vahvoja alueita ovat aina olleet metsänomistajien neuvonta, leimikon suunnittelu ja metsänhoitopalvelut eli metsänuudistus- ja taimikonhoitotyöt. Myös metsänlannoitustöitä on tehty paljon, varsinkin 80-luvun lopulla. Nykyisin tulosyksikön metsänhoitotöissä palvelee kymmenkunta omien kylien metsuria ja maanmuokkauksessa 1 2 kaivuria. Näin metsänhoidon tasosta pystytään huolehtimaan. Mhy:n korjuupalvelu sai alkunsa 90-luvun alussa lähinnä kuitupuun huonosta menekistä, johon ratkaisua hakivat silloinen toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Puulle haettiin uusia osoitteita ja kantohintataso haluttiin säilyttää. Alussa puuta korjasi yksi osaava motoketju, nyt hommissa on viitisen paikallista yrittäjäketjua läpi vuoden. Pe- rinteisten puutavaralajihakkuiden lisäksi energiapuun korjuu on laajaa tulosyksikön alueella. Tämän seurauksena kansallisesti sovittuihin energiapuutavoitteisiin on pystytty vastaamaan kiitettävästi nuoren metsän kunnostuksella, hakkuutähteillä, sekä pellonreuna- ja tienvarsirisuilla. Erkko Koivurinne siirtyi aikoinaan puunosto- ja korjuutehtävistä yhdistyksen leipiin metsäasiantuntijaksi. Timo Harjuntausta taas on alusta asti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä metsänhoito- ja korjuupalvelua. Lauri Jylänki on tuli harjoittelijaksi ja on sen jälkeen vakituisena kenttäesimiehenä ohjannut puutavara-autoja, motoja ja metsureita. Jani Ahon ura alkoi metsäsuunnittelijana ja jatkuu metsäasiantuntijana. Joka tapauksessa puun korjuupalvelu on kaikilla verissä, ja se on tulosyksikön vahvuuksia. Parasta on, että paikalliset metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä ja haluavat käyttää tuttujen paikallisten ammattilaisten palveluja. Pieniä muutoksia miehityksessä ja rajoissa Viimeisen fuusion ja organisaatiomuutoksen jälkeen metsäasiantuntijoiden aluerajauksia tarkistettiin. Vähitellen Juhtimäen ja Sisätön metsänomistajat osaavat soittaa Erkko Koivurinteelle, Mutalan ja Kyrönlahden Timo Harjuntaustalle. Myös Herttualan ja Haukijärven metsänomistajat tunnistavat Jani Ahon metsäasiantuntijakseen. Jani on metsäasiantuntijana Katajamäen Markun sijaisena Hämeenkyrön länsipuolella. Timollakin oli tuuraaja pitkän sairausloman aikana, mutta nyt mies puhkuu jälleen työintoa. Paluumuuttaja löysi työpaikan Hämeenkyröstä Tulevan lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistyksen taloushallinnon merkitys kasvaa. Vaaditaan yhä tarkempaa seurantaa ja tulosyksikkötason raportointia. Toimistonhoitajien toimenkuvia kehitetään ja lokakuussa aloittanut Heidi Lappalainen tuo uutta näkökulmaa ja vahvistusta tiimiin yritysmaailmasta. Heidi Lappalainen s. Jaakkola on Hämeenkyrön Timin tyttöjä. Hän palasi perheineen muutama vuosi sitten Hämeenkyrön Uskelaan rakennettuun uuteen omakotitaloon. Perheeseen kuuluu 2,5 ja 5,5-vuotiaat pojat ja aviomies. Tampereelle ja takaisin Tradenomin paperit on hankittu TAMK:n Ikaalisten toimipisteestä vuonna 2001 ja työura alkoi Kyrel Oy:llä myyntiassistenttina. Vuodesta 2006 Heidi työskenteli Tampereella Tilitoimisto Westerbergillä kirjanpitäjänä, kunnes ilokseen huomasi, että Hämeenkyrössäkin tarvitaan hänen osaamistaan. Tampereen ruuhkat ovat nyt takanapäin ja Heidin perheen arki on helpompaa. Omakotitalo puutarhoineen riittää lastenhoidon ohella harrastukseksi. Tarvittaessa lastenhoitoon saa apua lähellä asuvilta isovanhemmilta. Mhy-palvelut ja työkaverit tutuiksi Heidin mielestä yhdistyksellä on metsänomistajille tarjolla monipuolisia palveluita, joihin hän vähitellen tutustuu. Palvelutarjonnan laajuus on tärkeää, sillä kaupungeissa ja metsien läheisyydessä asuvien metsänomistajien tarpeet ovat hyvin erilaisia. Yhdistyksen ilmapiiriä Heidi pitää rentona, pikkutakkien ja -kenkien sijaan näkyy maastoasuja ja kumisaappaita. Toimihenkilöissä on menossa nuorennusleikkaus ja omanikäisiä työkavereitakin suuresta porukasta löytyy. Heidi Lappalaisen tavoittaa puh tai sähköpostilla Tapio Pälä jättää toimistonhoitajan tehtävät tammikuussa. Heidi Lappalainen on aloittanut toimistonhoitajana jo lokakuussa. Erkko Koivurinne, Jani Aho, Timo Harjuntausta ja Lauri Jylänki hämeenkyröläisellä korjuupalvelutyömaalla. Palvelut pelaavat Päätoimistolla työskentelevät tulosyksikön lisäksi toiminnanjohtaja, toimistohenkilökunta, metsäsuunnittelijat ja energiapuun tulosyksikkö. Tiedonkulku on nopeaa ja erikoispalvelut helposti saatavilla. Kahvipöytä on aina valmiiksi katettu ja usein sen ääressä käydään läpi edelli- B. Virtanen jättää toimistopöytänsä Mhy Pirkanmaan Hämeenkyrön toimistolla viljellään B. Virtanen -huumoria. Valokeilassa tällöin on toimistonhoitaja Tapio Pälä, joka jää vuodenvaihteessa eläkkeelle 33 vuoden työrupeaman jälkeen. Kaikki Pälät ovat samaa suodenniemeläistä sukujuurta, Tapio syntyi Mouhijärvellä kuusikymmentäkolme vuotta sitten. Nuori mies teki töitä kotitilalla, opiskeli laskentatoimen merkonomiksi ja ehti myymään vakuutuksiakin. Mouhijärven metsänhoitoyhdistyksellä oli vuonna 1979 työnjohtajan paikka auki, tämän suhteen ei heti onnistanut. Silloinen puheenjohtaja kuitenkin lupasi pitää miehen mielessä ja seuraavana vuonna Tapsa pääsi aloittamaan toimistonhoitajan tehtävissä. Laskemista ja laskemista, välillä metsässäkin Laskukone oli paljon käytössä, kun toimistonhoitaja ynnäsi käsin palkkoja ja mittalistoja. Kun neuvojien määrä tippui yhteen, Tapsa toimistonhoitajana laitettiin hakemaan keväisin taimia taimitarhoilta ja jakamaan niitä isännille ja metsureille. Kaikki puut mitattiin tienvarressa ja toimistonhoitajan toimenkuva laajeni tukki- ja kuitukasojen mittauksille. Toimistonhoitaja piti toimiston pystyssä ja välitti tietoa suuntaan jos toiseenkin, neuvojat olivat pääosin metsässä, eikä langattomia yhteyksiä ollut tarjolla. Monet peruspalvelut hoituivat osaavan toimistonhoitajan avulla. Mikro-Mikko2 oli ensimmäinen tietokone, jolla alkuun maksettiin palkkoja ja hoidettiin kirjanpitoa metsänhoitoyhdistyksessä. Taloushallinnon ohjelmat vähitellen laajenivat ja monipuolistuivat, toimistonhoitajat olivat atk-koekaniineina metsänhoitoyhdistyksissä. Tapsa ennakkoluulottomana oppi hyödyntämään tekniikkaa nopeasti. Hyvällä miehellä on kysyntää Ensimmäisen fuusion jälkeen Tapsa tunsi itsensä ylijäämämieheksi. Naapuriyhdistykset niin Suodenniemellä kuin Vammalassakin kaipasivat kuitenkin toimistoapua ja Virtanen kiersi useammalla toimistolla. Kaikkien esimiesten kanssa B. Virtanen ei ole tunnetusti viihtynyt, mutta laajan työkaveriporukan kanssa sitä paremmin. sen ja tulevan päivän tapahtumia. Huumori on aina mukana aamun avauksissa. Toimisto on vuosien myötä levittäytynyt koko pankkirakennuksen yläkertaan ja valtatie 3 sekä kuntakeskus sykkivät ikkunan alla. Hämeenkyröläisillä on perinteitä myös tulosyksikön yhteishengen luojina. Nykyisen tulosyksikön henki on pysynyt muutoksissa ja yhdistyskoon kasvaessa hyvänä. Työkaverien naamoja jaksaa katsella ja juttuja kuunnella myös työajan ulkopuolella, toimintapäivissä tai Tampereella lätkämatseissa. Hyvä yhteishenki kestää vaikka porukassa on niin HPK:n, Tapparan kuin SaiPankin miehiä. Viime vuodet Tapsa on maksanut metsuri- ja toimihenkilöpalkkoja sekä hoitanut metsänomistajien puumaksut Mhy Pirkanmaassa. Kaikki toimihenkilöt ovat arvostaneet Tapsan auttavaista luonnetta ja hyviä hermoja puumaksuohjelman käytössä, ohjelma on useimmille toimihenkilöille yksi haasteellisimmista. Ei edes verenpainelääkitystä Kaksi tai kolme kertaa viikossa toteutuvat kävelylenkit ja hyvät geenit ovat pitäneet eläkkeelle lähtijän hyvässä kunnossa, eikä lääkäreitä ole tarvinnut pahemmin vaivata. Moni nykyinen työkaveri haluaisi eläköityä yhtä hyvässä kunnossa, sitten omalla vuorollaan. Kuntoa ovat ylläpitäneet myös entisen kotitilan työt, joita tyttären emännöimällä tilalla aika ajoin riittää. Samalla Tapsa auttelee vielä tilalla asuvia vanhempiaan ja hoitaa pappanvirkaa 2,5 vuotiaan tyttärentyttären Emman kanssa. metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa

12 12 Metsänomistajat 4/2013 Vammalan ja Mouhijärven maastotarkastukset onnistuneita Koivikon kuntoon laittaminen toi Antilan perheelle taulutelevison Mhy Pirkanmaa oli valittu yhdeksi PEFC-sertifioinnin tarkastuskohteeksi. Yhdistyksen toimintaa tarkastettiin toimistolla ja maastotarkastuksia tehtiin Vammalan ja Mouhijärven metsissä. Metsurit ja koneyrittäjät olivat tehneet hyvää jälkeä. Mutta yhdistyksen toiminta ei täyttänyt täysin kaikkia sertifiointivaatimuksia. Lopulliset ryhmäsertifioinnin tulokset selviävät joulukuun puolella. Ensi vuoden jälkeen kriteerit ja ryhmäsertifioinnin vastuut ovat muuttumassa. Metsänomistajien liitot ovat olleet ryhmäsertifikaatin hakijoita ja haltijoita ja organisoineet alueensa sertifiointiin liittyvän toiminnan. Suunnitellun metsänomistajajärjestön muutoksen myötä ryhmäsertifiointi pitänee järjestää uudella tavalla. Metsuri Ilkka Sariluoto oli auditoija Christian Hornborgin mukaan jättänyt oikeaoppisesti tulevan säästöpuuryhmän alustan koskemattomaksi jo ennakkoraivauksessa. Tyytyväinen kenttäesimies Janne Ranta keskellä. Vaatimukset tuttuja metsänomistajille Mhy:n jäseninä metsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa. PEFC:stä voi irtautua ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistykselle tai liitolle. Mutta lähes kaikki metsänomistajat ovat hyväksyneet vaatimukset ja pysyneet mukana. Sertifiointi tuo hyvinvointia sekä metsille, että metsistä toimeentuloa ja virkistystä saaville ihmisille. Joskus metsänomistaja haluaisi toimenpiteitä, joihin motokuski tai maanmuokkaaja ei voi suostua. Tällaisia ovat esim. säästöpuiden poistaminen tai ojien perkaaminen järveen asti. Tällöin on järkevintä keskustella metsäasiantuntijan kanssa. Haasteellisimpia kriteereitä kaikille toimijoille ovat erilaiset säästettävät kohteet ja vesiensuojelu, niissä tulee helposti poikkeamia. Yrittäjätkin mukana sertifioinnissa Yhdistyksemme kaikkien metsureiden ja yrittäjien pitää kuulua Pirkanmaan ryhmäsertifiointiin. Tällä tavalla varmistetaan, että sertifioitua puuta myyvät metsänomistajat saavat palvelunsa kriteerit täyttäviltä toimijoilta. Monilla yrittäjä- ja työnantajavelvoitteilla pyritään tekemään kilpailusta rehdimpää ja tasapuolisempaa. Metsäala ei halua rakennusalalta tuttuja ongelmia. Sertifioinnissa Mhy Pirkanmaalla ja sen laajalla yrittäjäporukalla on vielä parannettavaa. Mhy Pirkanmaan huhtikuusta syyskuun loppuun jatkuneelle energiapuukilpailulle on löydetty voittaja. Turo Antila ei edes tiennyt olevansa mukana kilpailussa. Hänen esimerkkinsä ansiosta myös kolmella naapuritilalla laitettiin nuoria metsiä kuntoon mhy:n korjuupalveluna. Hämeenkyrön Heinijärvellä sijaitseva maitotila metsineen on ollut 31-vuotiaan Turon omistuksessa jo seitsemän vuotta. Voittokohde sijaitsee erillisellä lohkolla, jonka Turon vanhemmat hankkivat vasta 2000-luvulla. Nuori kuuden hehtaarin koivikko oli kesäkorjuukelpoinen ja kaikki puutavaralajit hakattiin karsittuna rankana samaa kasaan. Suotuisa kesä on kuivattanut energiapuut ja talvella pystytään tekemään rekalle kääntöpaikka viereiselle pellolle. Puut ajetaan terminaaliin haketettavaksi ja edelleen Tampereelle Naistenlahden lämpölaitokselle poltettavaksi. Yksi kohde ja monenlaista hyötyä Turo poikkesi muissa asioissa mhy:n Hämeenkyrön toimistolla, jossa kaivettiin kohde metsäsuunnitelmista esiin. Turo ei pitänyt asiaa ajankohtaisena, mutta Jani Ahon neuvot vakuuttivat. Kohteen Kemera-kelpoisuus toi metsänomistajalle pinta-alatuen ja metsänhoitoyhdistykselle korjuutuen, korjuutuki vaikuttaa aina positiivisesti myös metsänomistajalle maksettavaan kantohintaan. Turolla on verotuksessa metsävähennystä käyttämättä, joten sekin vaikutti. Voittokohde kasvaa ensi kesänä silmissä, sillä latvus hyödyn- tää nopeasti vapautuneen tilan. Kun yhteyttämispinta-ala kasvaa, myös puusto kasvaa. Talvella katsellaan neljän silmäparin voimin kotona taulutelevisiota, myös esimerkkiä seuranneet naapurit toivotetaan tervetulleiksi katselupuuhiin. Tule Penan kanssa kahville! Pentti Tanhuanpää siirtyy eläkkeelle, mutta kahvittelee vielä Lempäälän toimistolla pe klo Tule kuuntelemaan viimeiset neuvot ja muistelemaan menneitä! Mhy Pirkanmaa yhteystiedot Toimistot Hämeenkyrö (päätoimisto) Härkikuja 3 PL Hämeenkyrö Puh Ikaalinen Itsenäisyydenkatu 8 as Ikaalinen Lempäälä Naperonpolku LEMPÄÄLÄ Mouhijärvi Uotsolantie 43 A Sastamala Vammala Nuutilankatu Sastamala Tampere Näsilinnankatu 48 D TAMPERE Ajanvaraukset etukäteen puh Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntijat palveluksessanne AKAA Janne Maijala Arto Sivén Savikoski ja Taipale HÄMEENKYRÖ itäosa Timo Harjuntausta länsiosa Jani Aho IKAALINEN itäosa Jukka Janakka länsiosa Aapo Latvajärvi Sisättö ja Juhtimäki Erkko Koivurinne KIIKOINEN Jari Viitanen LEMPÄÄLÄ Juha Lehtonen NOKIA Markku Uosukainen Kauniainen Juha Lehtimäki PIRKKALA Juha Lehtonen SASTAMALA Mouhijärvi Juha Lehtimäki Suodenniemi Antti Niskanen Vammalan Eko, Illo ja Sammaljoki Petteri Leppikoski Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja Pekka Tuomisto Vammalan Kaukola ja Kalliala Jari Viitanen TAMPERE Juha Lehtonen Neuvontapiste tamperelaisille VALKEAKOSKI Janne Maijala VESILAHTI Arto Sivén s-posti: YLÖJÄRVI kirkonkylä, Lempiäniemi ja Takamaa Markku Uosukainen Mutala ja Kyrönlahti Timo Harjuntausta Viljakkala Erkko Koivurinne

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista Verohallinnosta. Tampere 22.11.2012 Suvi Niittyoja veroasiantuntija

Ajankohtaista Verohallinnosta. Tampere 22.11.2012 Suvi Niittyoja veroasiantuntija Ajankohtaista Verohallinnosta Tampere Suvi Niittyoja veroasiantuntija Sisä-Suomen verotoimisto Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan verotoimistot fuusioituivat 1.1.2012 Sisä-Suomen verotoimistoksi Sisä-Suomen verotoimiston

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012 Sisä-Suomen veron esittely Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen vero 11.1.2012 Verohallinto Verohallinnon toiminnot on organisoitu asiakasryhmittäin järjestäytyneisiin toimialoihin ja muihin valtakunnallisiin

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot