Vantaan kaupungin paino C:1/2013 ISBN
|
|
- Aurora Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan ympäristöraportti 212
2 Julkaisija Vantaan kaupunki, Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö, Ympäristökeskus Kannen kuva Ilmastoinfon Elämäsi ostoskori -näyttelystä Tikkurilassa, Jarmo Honkanen Taitto Jarmo Honkanen Paino Vantaan kaupungin paino C:1/213 ISBN
3 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki yli 2 :lla asukkaallaan. Väestönkasvu on jatkunut 2 uuden vantaalaisen vuosivauhdilla jo pitkään. Kaupungin kasvaessa myös sen ympäristövaikutukset kasvavat, mutta suurella kaupungilla on myös hyvät mahdollisuudet vastata ympäristöhaasteisiin. Vantaalla hyväksyttiin äskettäin uusi ympäristöpolitiikka vuosille Ympäristöpolitiikan kirjausten mukaisesti Vantaan kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon ekologisesti kestävän kehityksen näkökulman kaikessa toimintansa suunnittelussa ja toimimaan esimerkillisesti ympäristöasioissa. Viime vuosina ympäristöasiat ovatkin tulleet itsestään selviksi osiksi kaupungin eri toimialojen toimintatapoja. Toimialoilla tehdyt omat ympäristöohjelmat tukevat koko kaupungin linjauksia. Vantaa osallistuu myös moniin kehitys- ja tutkimushankkeisiin, joissa pyritään löytämään uusia hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna 213 Vantaalla laaditaan uudet ympäristöohjelmat, joissa varautuminen ilmastonmuutokseen tulee entistä paremmin otetuksi huomioon. Ilmastonmuutokseen on varauduttava ajoissa, sillä muutoksen aiheuttamia vahinkoja on mahdollista ehkäistä esimerkiksi tulvasuojelulla, kaavoituksella ja rakennuksen sijoittelulla sekä järkevällä rakentamisella ja kiinteistöjen hoidolla. Sopeutumisen lisäksi ilmastonmuutosta pitää edelleen hillitä ja kasvihuonekaasupäästöt tulisi saada laskemaan. Jotta tähän vaikeaan tavoitteeseen päästäisiin tarvitaan elämäntapojen muutosta, kestäviä energiaratkaisuja ja uutta tekniikkaa. Vaikka ympäristöhaasteet ovat suuria, Vantaalla on nähtävissä monia hyviä merkkejä muutoksista ympäristöystävälliseen suuntaan. Nyt käsissäsi oleva vuoden 212 Ympäristöraportti kertoo muun muassa, kuinka asunnoista ja toimitiloista rakennetaan entistä energiatehokkaampia, kuinka kaupunkirakenne tiivistyy ja kuinka kestävää liikennejärjestelmää jatkuvasti suunnitellaan ja rakennetaan Vantaalla. Merkittävin liikennehanke on luonnollisesti kehärata, jolla liikennöinti alkaa heinäkuussa 215. Nämä hankkeet ovat tärkeitä strategisia valintoja Vantaalla, missä suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalit ovat liikenteessä ja rakennusten energiankulutuksessa. Kestävän kaupungin rakentamisessa on suurelta osin kysymys valinnoista, ja jotta osaisimme tehdä oikeita valintoja, tarvitsemme riittävästi tutkittua tietoa vaihtoehdoista. On siis tärkeää pysyä mukana erilaisissa kehitys- ja tutkimushankkeissa, sillä vain silloin voimme onnistua kaupungin kehittämisen monimutkaisessa palapelissä. Juha-Veikko Nikulainen apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
4 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä 151 Vantaa Tammikuu 213 Tekijä: Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaan ympäristöraportti 212 Vantaan ympäristöraportti 212 sisältää vuoden 211 ekologisen kestävyyden indikaattorit ja ympäristötilinpidon. Indikaattorien laskentatapaa on yhtenäistetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa, jotta tulokset kaupunkien välillä olisivat vertailukelpoisia. Myös ympäristötilinpito on yhtenäinen Suomen kuutoskaupunkien ja ympäristötilinpidon lukujen esitys noudattaa yleiseurooppalaista ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitusta sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Raporttiin on myös kerätty hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita vuodelta 212. Ekologisen kestävyyden säilyttäminen kaupungissa on Vantaan ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa vuosille on kaupungin pitkän aikavälin linjaukset ekologisen kestävyyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vantaan kaupunki pystyy omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttamaan suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään. Vantaan uusi ympäristöpolitiikka on viesti siitä, että ympäristöasiat ovat kaupungissa tärkeässä asemassa ja että kaiken toiminnan lähtökohtana on ennakoiva asenne. Ekologisen kestävyyden tilanne Vantaalla on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana. Eteenpäin menoa on, mutta toisaalta joissakin asioissa ei ole tapahtunut edistystä tai on jopa menty taaksepäin. Yleistä kehitystä kuvaavien indikaattorien mukaan asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasut ovat pysyneet alle seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa jo usean vuoden ajan, kun aiemmin oltiin pitkään yli seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa asukasta kohti. Energiankulutus asukasta kohti on ollut koko 2-luvun alun hitaassa kasvussa, joskin vuonna 211 energiankulutus hieman laski edellisvuodesta. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattorit ovat keskimäärin Vantaalle suosiollisia. Esimerkiksi asemakaavoitetuille alueille rakentamisen osuus koko rakentamisesta on huippuluokkaa, miltei 99 prosenttia. Lähes jokaisen vantaalaisen kodin läheltä löytyy viheralue ja joukkoliikenteen pysäkki. Muutokset suuntaan tai toiseen palveluiden saavutettavuudessa ovat pieniä. Vaikka tietyn palvelun saavutettavuus vuonna 211 olisikin hieman huonompi kuin vuonna 21, voi tilanne silti olla parempi verrattaessa viiden vuoden takaiseen. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuuden indikaattorit osoittavat toisistaan päinvastaista kehitystä. Siinä missä yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti on hiljalleen laskenut viime vuosina, veden kulutus on samana ajanjaksona ollut hienoisessa kasvussa. Selvä kehityssuunta kohti alenevaa kulutusta on havaittavissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Niissä lämmönkulutus ja sitä myöten koko energiankulutus on laskenut tasaisesti jo monta vuotta. Liikkumisen kestävyyden indikaattoreista henkilöautojen määrä jatkaa Vantaalla kasvuaan. Vantaalla on jo nyt enemmän autoja tuhatta asukasta kohti kuin Espoossa tai etenkin Helsingissä. Joukkoliikenteen käyttäminen on pysynyt jo useita vuosia tasaisena, kun taas työsuhdematkalippujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Ympäristövastuullisen kulutuksen ja ympäristökasvatuksen saralla vuonna 29 alkanut ekotukitoiminta jatkaa myötätuulessa. Myös kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä on ollut kasvussa. Tähän kuitenkin vaikuttaa huomattavasti se, mitä tapahtumia minäkin vuonna järjestetään. Ilmastoinfon toiminta toi ison piikin ympäristökasvatuksen osallistujamääriin, mutta myös kaupungin luontoretkille osallistuneiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Vantaan kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa pyritään esimerkiksi energiankulutuksen ja sitä myöten kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. Ympäristönsuojelun tiimoilta Vantaan kaupunki on tukemassa esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa, kaupunki jatkaa luonnonsuojelualueverkoston täydentämistä ja osallistuu muun muassa Suomessa uraa uurtavaan viherkattoprojektiin. Asiasanat: Ympäristöraportti, ympäristöindikaattorit, ympäristön seuranta, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupungin ympäristökeskus Sarjan nimi: C1:213 ISSN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47
5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Vantaan kaupunkiorganisaatio Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaan ekologinen kestävyys Yleinen kehitys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Kestävän kehityksen edistäminen Yleisen kehityksen edistäminen Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden edistäminen Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja ekotehokkuuden edistäminen Liikkumisen kestävyyden edistäminen Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalituksen edistäminen Ympäristötilinpito Ympäristötuottojen kokonaissumma Ympäristökulujen kokonaissumma Ympäristöinvestoinnit Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihe-alueittain Kirjallisuus
6 1 Johdanto Vantaan ympäristöraportissa esitellään tietoja niistä kaupunkiorganisaation ohjelmista ja toimenpiteistä, joilla kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen. Lisäksi raporttiin on koottu tilastotietoja muuttujista, joilla on keskeinen merkitys arvioitaessa, miten Vantaan kaupunki on onnistunut kestävän kehityksen tavoitteissaan. Vantaan kaupunki oli mukana allekirjoittamassa sitoumusta kestävään kehitykseen Euroopan kestävän kehityksen kaupungit -kokouksessa, joka pidettiin Tanskan Aalborgissa vuonna Aalborgin sopimuksen jälkeen kestävä kehitys on tullut yhä näkyvämmäksi osaksi kaupungin eri ohjelmia ja toimenpiteitä. Vantaalla on tehty kaupunkitason ympäristöohjelmia, kuten hulevesiohjelma ja viheralueohjelma. Lisäksi kaikilla kaupungin kuudella toimialalla on oma ympäristöohjelmansa. Vantaan kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ohjelmissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Sen lisäksi on varauduttava tähänastisen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin entistä useammin ilmeneviin ja yhä rajuimpina esiintyviin sään ääri-ilmiöihin. Yhdessä Helsingin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa Vantaa on ollut luomassa strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Vantaa on myös mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostamassa työryhmässä, joka kehittää ja yhtenäistää ympäristöraportointia jatkuvan parantamisen periaatteella. Kesällä 212 jukaistiin Vantaalla ensimmäistä kertaa Ympäristökatsaus, johon oli koottu keskeisimmät ekologisen kestävyyden indikaattorit vuodelta 212. Nämä indikaattorit on sisällytetty myös tähän Ympäristöraporttiin. KUVA: Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti Kuva 1. Viheralueverkostoa ja asuinalueita Kivistössä. 4
7 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaatio koostuu kuudesta toimialasta: Konserni ja asukaspalvelut, Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen, Sosiaali- ja terveystoimi ja Sivistystoimi. Vantaan kaupunki omistaa kolme liikelaitosta, jotka ovat Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Suun terveydenhuollon liikelaitos ja Vantaan työterveysliikelaitos. Vantaan kaupungilla on joko suoraan tai tytäryhteisöittensä kautta määräysvalta lähes sadassa osakeyhtiössä, säätiössä, yhdistyksessä ja muissa yhteisöissä. Tämän lisäksi kaupunki on osakkaana kuntayhtymissä ja muissa yhteisöissä. Vantaa Väestö Kokonaispinta-ala (maapinta-ala) 24,4 km 2 (238,4 km 2 ) Väestöntiheys (as/maa-km 2 ) Kaupungin henkilöstömäärä (vakituisia: 9 324) Lähde: Vantaan kaupunki Elinkeinorakenne ja *Työpaikkoja 29 Työpaikkoja 28 Yhteensä, kpl (prosenttia) (1 %) (1 %) Maa-, metsä- ja kalatalous 285 (,3 %) 288 (,3 %) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 14 (1,1 %) 1 (,9 %) Teollisuus (12,5 %) (12,8 %) Rakentaminen (6,4 %) 6 83 (6,4 %) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (42,1 %) 45 2 (42,6 %) Informaatio ja viestintä (1,9 %) 2 41 (1,9 %) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 787 (,8 %) 932 (,9 %) Kiinteistöalan toiminta 615 (,6 %) 621 (,6 %) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (12,7 %) (13,1 %) (17,2 %) (16,6 %) Muut palvelut (3,7 %) (3,3 %) Toimiala tuntematon 918 (,9 %) 528 (,5 %) Lähde: Tilastokeskus *Vuodesta 29 alkaen tilastoissa Suomessa on käytetty uudenlaista toimialaluokitusta. Oheiseen taulukkoon on myös merkitty uuden toimialakuokituksen mukainen työpaikkojen jakauma Vantaalla vuonna 28. Talous vuonna vuosikate/poistot 12,2 % - investointien tulorahoitus 46, % - lainat ( /asukas) 4 225,5 - konsernilainat ( /asukas) 8 55,8 Lähde: Vantaan kaupunki 5
8 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite on ekologisen kestävyyden ylläpitäminen ja edistäminen kaupungissa. Vantaalla ympäristöasioita ohjaa valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan tasapainotetun strategian vuosille , jossa tiivistetään Vantaan kaupungin visio seuraavasti: Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan strategiassa suurimmiksi haasteiksi toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle todetaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näihin haasteisiin vastataan muun muassa rakentamalla ekologisesti kestävää, eheää, kaupunkirakennetta, parantamalla joukkoliikennettä sekä säilyttämällä ja kehittämällä viheralueverkostoa. Vantaan ympäristöpolitiikka vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin ympäristöpolitiikan linjaukset ohjaavat strategisten tavoitteiden sekä toimialojen ympäristöohjelmien laadintaa ja toteutuvat niiden tavoitteissa ja toimenpiteissä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamisen ja arvioimisen ohella ympäristöjohtamiseen Vantaalla sisältyy jatkuvan parantamisen periaate. Kaupunkistrategian sitovien tavoitteiden toteutuminen arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Toimialojen ympäristöohjelmat esitellään asianomaiselle lautakunnalle vuosittain. Joka vuosi myös julkaistaan ympäristöraportti, jossa kerrotaan ekologisen kestävyyden tilanteesta Vantaalla. Ympäristöpolitiikka Ympäristöasiat kaupungin strategiassa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Sektoriohjelmat ja sopimukset sekä sitoutumukset Ympäristöasiat toimialojen ja tulosalueiden tuloskorteissa Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat Ekotukitoiminta Ympäristöraportti Ympäristökatsaus Raportointi Kuva 2. Ympäristöjohtaminen Vantaalla. 6
9 4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla kuvataan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaatiossa. Ekologisen kestävyyden indikaattorit luokitellaan viiteen ryhmään: Yleinen kehitys Maankäyttö ja kaupunkirakenne Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen indikaattoreilla kuvataan yhdyskunnan toiminnan kestävyyttä ja maailmanlaajuista vastuuta. Vantaalla seurataan vuosittain yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Neljän vuoden välein selvitetään kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Viimeksi kyselytutkimus tehtiin vuonna 211. KUVA: Vantaan kaupunki Kuva 3. Uutta rakennetaan. 7
10 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvastaa kyseisen alueen vaikutusta maapallon ilmastojärjestelmään ja siten myös yhdyskunnan vastuullisuutta maailmanlaajuisessa ympäristöongelmassa. Päästöihin lasketaan kulutusperäiset hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt. Ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv), jolloin muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Vantaalla jo lähes kymmenen vuotta runsaassa 1 3 hiilidioksidiekvivalenttitonnissa, joskin päästöjen kasvu näyttäisi pysähtyneen vuoden 27 jälkeen. Vantaalaisten osuus vuonna 211 pääkaupunkiseudun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 23 prosenttia samaan aikaan, kun vantaalaisten osuus alueen väestöstä oli 19 prosenttia. Vantaalaisten kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti kasvoivat koko 2-luvun alun vuoteen 26 asti, jonka jälkeen päästöt ovat olleet tasaisessa laskussa. Vuoden 29 edellisvuosia merkittävämpi väheneminen kasvihuonekaasupäästöissä johtui osittain taantumasta, joka pienensi etenkin raskaan liikenteen määrää. Toisaalta vähentyneen sähkön kysynnän takia muuta sähköntuotantoa runsaspäästöisemmän lauhdesähkön tarve oli vuonna 29 poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin Vantaalla vähentyneet jo useiden vuosien ajan, on vastaava trendi ollut muissa pääkaupunkiseudun kunnissa nopeampaa. Vantaalaisten asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin suuremmat kuin helsinkiläisten, espoolaisten tai kauniaislaisten. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää päästöt 4,3 hiilidioksidiekvivalenttitonniin asukasta kohti vuodessa. 1 t CO 2 -ekv Kuva 4. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Kaukolämpö 32,1 % Maatalous,2 % Jätteiden käsittely 1, % Teollisuus ja työkoneet 3,9 % Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) t CO 2 -ekv ,9 6,9 7,4 7,1 7,2 7,4 7,4 Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 7, 6,6 6,8 6, Vuoden 23 päästötavoite 4,3 t CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti. Liikenne 26,9 % Valtaosan Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä aiheuttavat lämmitys, liikenne ja kulutussähkön käyttö. Kun tähän lisätään rakennusten sähkölämmityksestä aiheutuvat päästöt, on koossa yli 9 prosenttia kaikista Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Teollisuuden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on Vantaalla pieni. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liikenteen, lämmityksen ja kulutussähkön aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet selvästi, sen sijaan jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoaineen käytön tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Erillislämmitys 4,9 % Sähkölämmitys 1, % Kulutussähkö 2,9 % Kuva 6. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen päästölähteittäin vuonna 211. Lähde: HSY 8
11 Kasvihuonekaasupäästöt t-co2-ekv/as Espoo + Kauniainen Helsinki Oulu Vantaa Kokonaispäästöt Teollisuuden päästöt Kuva 7. Hyödynjakomenetelmällä lasketut kasvihuonekaasupäästöt Helsingin seudun kunnissa ja Oulussa. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan energian kulutus Yhdyskunnan energian kulutuksella kuvataan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Muu polttoaine 14 GWh 1,9 % Talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi energian kulutuksen määrän. Koko 2-luvun alun jatkunut energian kulutuksen kasvu näyttäisi tasaantuneen ja jopa kääntyneen laskuun. Vuoden 29 taantuma näkyy notkahduksena energian kulutuksessa. Viime vuonna energiankulutus oli gigawattituntia, eli energian kulutus väheni 1,7 prosenttia vuoden 21 tasosta. Asukasta kohti laskettuna energian kulutus laski samassa suhteessa, eli 1,6 prosenttia ollen 3,2 megawattituntia jokaista vantaalaista kohti vuonna 211. Kaukolämmön, kulutussähkön ja liikenteen yhteenlaskettu osuus energian kulutuksesta on yli 87 prosenttia. Kaukolämmön ja sähkön kulutus vähenivät, mutta tieliikenteen energian kulutus kasvoi hieman vuodesta 21. Kaikkiaan muutokset vuosien 21 ja 211 välillä ovat pieniä. MWh/asukas ,6 27, 28,6 28,2 28,9 29,5 3, 3,3 3, 3,7 3,2 GWh Liikenne GWh Kuva 8. Kokonaisenergian kulutus sektoreittain Vantaalla vuonna 211. Lähde: HSY Kulutussähkö GWh ,4 % 27,6 % ,3 % 32,1 % 4,7 % Kaukolämpö GWh Erillislämmitys 252 GWh Sähkölämmitys 341 GWh Kuva 9. Energian kulutus asukasta kohden. Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) Kuva 1. Yhdyskunnan energian kulutus Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 9
12 Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus Kuutoskaupungit ja Jyväskylän kaupunki selvittivät syksyllä 211 toiseen kertaan henkilöstönsä ympäristöasenteita. Edellisen kerran näiden kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin vuonna 27, jolloin kyselyllä pyrittiin selvittämään henkilöstön näkemyksiä ympäristöasioista. Vuoden 211 kysely puolestaan keskittyi henkilöstön todellisiin ympäristötoimiin ja mielipiteisiin. Kyselyyn vastanneet vantaalaiset työntekijät kokivat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi viime vuosina. Tämä näkyi erityisesti sähkönkulutuksen seurannassa, jätteiden lajittelussa, valojen sammuttamisessa sekä ympäristöystävällisempien tuotteiden käytössä. Yhtä paljon ympäristöasioihin ei ollut kiinnitetty huomiota liikkumistottumuksissa, joissa yksityisautoilun suosio ylitti monessa kaupungissa joukkoja kevyenliikenteen. Neljä viidestä vastaajasta Vantaalla katsoi, että omat työtavat olivat muuttuneet kaupungin ympäristötyön seurauksena. Vantaan kaupunkikohtaisissa kysymyksissä pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ekotukitoimintaa, sähköisiä kokouskäytäntöjä ja etätyömahdollisuuksia. Tämän lisäksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin, mitkä ympäristöasiat olivat kaupungissa hoidettu hyvin ja mitkä ympäristöasiat huolestuttivat. Vuonna 29 aloitettu ekotukitoiminta oli hyvin tiedossa, kun lähes 7 prosenttia vastaajista oli kuullut asiasta. Ekotukitoiminta oli lisäksi lisännyt keskustelua ympäristöasioista työpaikoilla. Sähköiset kokouskäytännöt saivat periaatteessa kannatusta. Noin 1 4:lle kyselyyn vastaajasta etätyöt soveltuivat 45 prosentille ja tästä joukosta runsas 4 prosenttia ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä päivän viikossa, vajaa 3 prosenttia kaksi päivää viikossa ja noin 2 prosenttia päivän kuukaudessa. Etätyöntekijöiksi ilmoittautui kuitenkin vain kolmisensataa kaupungin työntekijää ja heistäkin kolme neljästä kertoi tekevänsä etätyötä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ympäristöasennekysely on luettavissa osoitteessa [ julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77715_ Asennekyselyn_raportti.pdf]. Vantaan ympäristötyö (esim. ympäristöohjelmat) on muuttanut työtapojani Täysin eri mieltä 4 % 3 % En osaa sanoa 2 % 1 % % Jokseenkin eri mieltä Vuosi 27 Vuosi 211 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Vantaan kaupungin työntekijöiden mileipiteissä todetaan kaupungin ympärisötyön muuttaneen toimintatapoja omassa työskentelussä.. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit
13 4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä kuvataan asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuudella, palveluiden saavutettavuudella sekä virkistys- ja suojelualueiden osuudella. Kestävän kehityksen tavoitteena on eheä kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa samalla, kun alueelliset virkistys- ja suojeluarvot säilyvät. Indikaattori Kehityssuunta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus, krs-m 2 (%) 96,9 88,2 88,6 96,5 98,5 Asemakaava-alueelle rakenettujen asuntojen osuus, krs-m 2 (%) 96,3 93,3 92,4 96,3 98,1 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella (%) 26,1 26,2 24, 23,9 24,5 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) 6, 6, 6,2 6,2 6,2 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden osuus kokonaispintaalasta (%) Palveluiden saavutettavuus 3 ja 7 metrin etäisyydellä (%) - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 3 m - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 7 m - Päivittäistavarakaupat: 3 m - Päivittäistavarakaupat: 7 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 3 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 7 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 3 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 7 m - Päiväkodit: 3 m - Päiväkodit: 7 m 5,9 5,9 6,1 6,1 6,1 * * * * 34,6 71,2 * * 92,7 99,8 53,3 84,6 3,3 4, 4,1 4,7 34,6 84,1 33,7 69,6 21,1 62,4 9,4 97,7 5,7 83,8 34,9 84,7 35,4 72,4 2,2 6,8 91,1 97,8 55,7 85,1 36,4 85,8 35,2 72,5 2,3 61, 88,7 97,7 6,6 88,9 35,9 85,7 34,3 71,8 22,5 65,6 9,2 97,7 57,6 86,7 - Viheralueet: 3 m - Viheralueet: 7 m 99,5 1 99,5 1 98, Alueellinen hyötyjätepiste: 3 m - Alueellinen hyötyjätepiste: 7 m * * * * * * * * 35,2 85,9 Lähde: Vantaan kaupunki 11
14 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Indikaattori kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen eheään kaupunkirakenteeseen sekä väestön keskittymistä taajamiin. Vantaalla valtaosa, viimeisen viiden vuoden aikana yli 9 prosenttia, uusista rakennuksista ja asunnoista rakennetaan asemakaavoitetuille alueille. Vuonna 211 lähes kaikki uudet rakennukset ja asunnot tehtiin asemakaava-alueelle. % ,3 94,2 96,5 95,1 98,5 98,1 92,2 93,3 92,4 96, Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista rakennuksista (%) Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista asunnoista (%) Kuva 12. Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Vantaalla luonnonsuojelu on edennyt määrätietoisesti niin, että luonnonsuojelualuevarauksia on rauhoitettu tasaiseen tahtiin. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten yhteismäärä on näin ollen pysynyt vakiona. Helsingille tehdyn alueluovutuksen takia suojelualueiden ja -varausten osuus hieman kasvoi vuoden 29 alussa. % , 5,9 6, 5,9 6,2 6,1 6,2 6,1 6,2 6, Osuus maa-alasta Kuva 13. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelualuevarausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta. Lähde: Vantaan kaupunki Osuus kokonaispinta-alasta Palveluiden saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus kuvaa yhdyskunnan rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta sekä liikkumistarvetta. Arvioinnissa käytettävät 3 ja 7 metrin etäisyydet ovat Euroopan unionin ohjeiden mukaiset. Alueellisten hyötyjätepisteiden osalta tilastointi aloitettiin vuonna 211. Joka kolmas vantaalainen asuu enintään 3 metrin päässä päivittäistavarakaupasta tai alueellisesta hyötyjätepisteestä. Lähin päivittäistavarakauppa tai alueellinen hyötyjätepiste löytyy suurimmalle osalle vantaalaisista korkeintaan 7 metrin päästä. Viheralueverkosto on Vantaalla erinomainen, ja viheralue on lähes jokaiselle vantaalaiselle enintään 3 metrin päässä. Myös joukkoliikenteen pysäkki löytyy läheltä yhdeksälle kymmenestä vantaalaisista. Miltei kaikki vantaalaiset asuvat lähimmästä pysäkistä enintään 7 metrin pääs- 12
15 sä, mitä voidaan vielä pitää hyväksyttävänä kävelymatkana. Kohtuullisen kävelymatkan päässä valtaosalle vantaalaisia löytyy kirjasto ja päiväkoti. Lähin peruskoulun ala-astekin on yli 6 prosentille 7 12-vuotiaista lapsista korkeintaan 7 metrin päässä. % ,1 26, ,9 24,5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 1 5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Asemakaavoitetun virkistysalueen oikeudellinen asema on hyvin vahva. Vuonna 28 virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 26,2 prosenttia ja vuonna 211 osuus oli pienentynyt 24,5 prosenttiin. Kehitys kertoo kuitenkin vain siitä, että kaavoitus kohdistuu täydennysrakentamiseen. Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ei pienene. Suhteellinen osuus kuitenkin vähenee, kun uusia asemakaavoja tehdään pääasiassa vain rakennettaville alueille. Aivan viime aikoina virkistysalueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla on tosin hieman kasvanut Kuva 15. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus % maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 14. luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kuutoskaupungeissa vuosina 26, 28 ja 21. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit
16 4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan sähkön kulutus Yhdyskunnan sähkön kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Sähkön kulutus on ollut aiempina vuosina tasaisessa kasvussa. Edes vuoden 29 taantuma ei vaikuttanut niin, että kokonaiskulutus olisi vähentynyt edellisestä vuodesta, vaikka teollisuuden sähkön kulutus laskikin vuonna 29. Sen sijaan taantumavuoden jälkeen vuonna 21 kulutus kasvoi 2,7 prosenttia, eli yli 25 kilowattituntia asukasta kohti. Vuonna 211 sähkön kulutus sen sijaan laski monen vuoden kasvaneen kulutuksen jälkeen. Asukasta kohti sähkön kulutus pieneni 4,5 prosenttia, joskin kulutuksen lasku johtui teollisuuden sekä palveluiden ja rakentamisen pienentyneestä osuudesta. Asumiseen käytetyn sähkön kulutus kasvoi 4,4 prosenttia vuoteen 21 verrattuna. Asumisen ja maatalouden sähkön kulutus Vantaalla on käytännössä lähes kokonaan asumisen sähkön kulutusta. Maatalouden osuus on hyvin pieni, vain noin prosentin kymmenesosa. Yhdyskunnan veden kulutus Yhdyskunnan veden kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti niitä ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta. Vantaalla veden kulutus on pysynyt suhteellisen vakaana jo pitkään. Suurimmillaan kulutus, 251 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, on ollut 2-luvun puolella vuosina 21, 22 ja 26. Sen jälkeen lievässä laskussa ollut veden kulutus on jälleen pienoisessa noususuunnassa. Vuonna 211 vettä kului jokaista vantaalaista kohti 245 litraa vuorokaudessa. kwh/as l/as/vrk Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Kuva 16. Yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti Lähde: Energiateollisuus Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus (litraa asukasta kohti vuorokaudessa) Lähde: Vantaan Vesi (21-29), HSY (21, 211) Kaukolämmön tuotantotapaosuudet GWh 1 Kaukolämmön tuotantotapaosuudet -indikaattori kuvaa lämpöenergian tuotannon kestävyyttä Hyvänä tavoitteena olisi saada kasvatettua uusiutuvan energian osuutta. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia. Kaukolämmön tuotannossa on käytetty jokseenkin vain fossiilisia polttoaineita, eli maakaasua ja kivihiiltä. Öljyn osuus on ollut pieni Maakaasu Hiili Öljy Uusiutuvat Kuva 18. Kaukolämmön tuotantotapaosuudet. Lähde: Vantaan Energia 14
17 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorivertailussa vuosilta voi nähdä, että pääkaupunkiseudulla turvaudutaan kaukolämmön tuotannossa etenkin maakaasuun, Oulussa turve on tärkein energianlähde. Sähkönkulutus on suurin Oulussa, missä on paljon teollisuutta. Vantaa Kaukolämmön energialähteet % Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Biomassa Lämpöpumppu Jäte % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Kuva 19. Kaukolämmön tuotannon energianlähteet vuoden 21 tilastojen mukaan. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan sähkönkulutus kwh/as/v Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 2. Kuutoskaupunkien sähkönkulutus Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit
18 Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus -indikaattori kuvaa kaupunkirakenteen ja energiantuotannon suunnitelmallisuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 17,2 17,7 17,5 11,1 9,8 9,5 Vantaan yleiskaavan pyrkimys kaupunkirakenteen tiivistämiseen on nähtävissä uusien rakennusten lämmitystavassa, sillä valtaosaan, lähes 7 prosenttiin, uutta rakennuskantaa valitaan kaukolämpö. Kaukolämpöverkon alueelle rakennettaviin rakennuksiin onkin monesti järkevää valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpöä pidetään yleisesti ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Sähkölämmitys on valittu noin 17 prosentille uusista rakennuksista. Kymmenisen prosenttia uudesta rakennuskannasta lämpiää öljyllä tai kaasulla. Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset kaupungin omistamissa toimitiloissa Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Luonnollisesti tavoitteena on saada pienennettyä sähkön ja lämmön ominaiskulutuksia. Suunta onkin ollut hyvä viimeisten vuosien aikana. Sähkön kulutus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta lämmitykseen kuluneen energian määrä ja sitä myöten kulutetun energian kokonaismäärä Vantaan kaupungin omistamissa toimitiloissa on ollut tasaisessa laskussa. Kaukolämmitys Öljy- tai kaasu Sähkö Kivihiili Puu tai turve Maalämpö Muu Kuva 21. Uusien kiinteistöjen lämmitystapa. kwh/m 3 4 % 3 % 2 % 1 % % Lähde: Tilastokeskus 72,3 73,7 52,7 52,3 51,2 19,6 21,4 18,8 2 19, Sähkön ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus Yhteensä Kuva 22. Sähkön ja lämmön ominaiskulutus (kilowattituntia kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 68,5 69,2 69, ,4 61,5 Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa Veden ominaiskulutus kuvaa kaupungin toiminnan ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä osoittaa välillisesti muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. l/m Veden kulutuksen tilastoinnista puuttuvat tiedot vuosilta Vuonna 24 veden ominaiskulutus kaupungin toimitiloissa oli 2 litraa rakennusten kuutiotilavuutta kohti ja vuonna 25 selvästi yli 2 litraa, joten siihen verrattuna vuosien 21 ja 211 laskeva suunta kulutuksessa on hyvä Kuva 23. Veden ominaiskulutus (litraa kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 16
19 Yhdyskunnan ilmanlaatu Yhdyskunnan ilmanlaatu kuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Vantaalla ilmanlaatua on mitattu Tikkurilassa, jossa on pysyvä mittauspiste. Siinä mitataan muun muassa hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ovat läpimitaltaan alle 1 mikrometrin hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Hiukkaset voivat olla vaarattomia tai niihin voi olla sitoutuneena haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Sallittu enimmäispitoisuus PM 1 -hiukkasille on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa vuorokautta kohti. Raja-arvo saa ylittyä vuodessa 35 kertaa. Viime vuosina Tikkurilassa raja-arvo on ylittynyt vain muutamina kevätpäivinä, kun liikenne nostattaa hienoksi jauhaantunutta hiekoitushiekkaa ja asfalttia katupölynä. Katujen pesu laskee pölyn ja hengitettävien hiukkasten määrän selvästi alle raja-arvon. Typpidioksidi (NO 2 ) on hengitysteitä ärsyttävä kaasu. Lisäksi se muun muassa aiheuttaa ympäristön rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidin hyväksyttävä pitoisuus on 2 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa tuntia kohti. Raja-arvo sallii 18 ylitystä. Typpidioksidin pitoisuuksia on mitattu Tikkurilassa vuodesta 1996 lähtien ja pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet koko mittausjakson ajan noin 3 mikrogrammaa kuutiometrissä. Vuoden 211 vuosikeskiarvo oli 28 mikrogramma kuutiometrissä ilmaa. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan tunneittain mitattavaa ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin suhteutettua ilmanlaatua asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Ilmanlaadun mittaustulokset ilmoitetaan tunteina vuodessa. Sääoloilla on suuri merkitys ilmanlaatuun. Vuorokaudet, jolloin PM 1 -hiukkasten ohjearvo ylittyi Kuva 24. Vuorokausimäärä, jolloin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ohjearvo ylittyi Tikkurilan mittauspisteessä. Kuva 25. Vuoden aikana ollut tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu on ollut huono tai erittäin huono Tikkurilan mittauspisteessä Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) Tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu huono tai erittäin huono Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 5 km Kuva 26. Pysyvän mittausaseman sijainti Tikkurilassa. 2 m 17
20 Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätevesikuormitus kuvaa sen vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiseen. Mittareina käytetään vesistöihin pääsevää fosforin ja typen määrää sekä vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden biologista hapenkulusta (BHK). g/as/vrk 2 1,5 1,5 1,91 1,62 1,52 1,69 1,47 Vantaan jätevedet johdetaan Viikinmäen jätevesipuhdistamolle Helsingissä ja Suomenojan puhdistamolle Espoossa. Vantaan aiheuttama jätevesikuormitus saadaan laskemalla yhteen kumpaankin puhdistuslaitokseen Vantaalta tulevan virtaaman osuus. Siitä lasketaan kuormitus asukasta kohti. Jätevedenpuhdistuslaitos toimii sitä paremmin mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Vantaalta suurin osa jätevedestä johdetaan mereen Viikinmäen puhdistamon kautta. Viime vuosina jäteveden biologinen hapenkulutus on ollut laskussa ja vuonna 211 se oli 1,57 grammaa asukasta kohti vuorokaudessa. Laskua edellisvuoteen verrattuna on kolmetoista prosenttia. Vantaan typpikuormitus pysyi sen sijaan vuoden 21 tasolla, eli 2,1 grammasssa asukasta kohti vuorokaudessa. Fosforia pääsi mereen hieman vähemmän kuin vuonna 21 ja fosforikuormituksen suhteen palattiin vuosina 28 ja 29 vallinneelle tasolle;,6 grammaan asukasta kohti vuorokaudessa. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta sekä ilmastonmuutoksen kiihtymistä Kuva 27. Mereen laskettavan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK). Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 2,62 Kuva 28. Kokonaistyppikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 2,1,9,8,8,7,7,6,6,6,6,5,4,3,2, Kuva 29. Kokonaisfosforikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 1,73 2,1 2, Yhdyskuntajätettä ovat kaatopaikalle loppusijoitettava kotitalouksien sekajäte sekä siihen rinnastettavat kaupan ja teollisuuden jätteet. Vantaan jätehuollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Vantaalta kertyvä yhdyskuntajäte lasketaan asukasluvun mukaan ja jätteen määrä ilmoitetaan kiloina asukasta kohden vuodessa kg/as/v Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti pieneni kymmeniä kiloja vuonna 29. Seuraavana vuonna jätteen määrä pysyi samana, mutta väheni taas vuonna Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti. Lähde: YTV (27-29), HSY (21) 18
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö
OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotKiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto
Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotVantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020
Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotSuurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet
Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen johtaja Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri
LisätiedotKuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2006 2010
Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26 21 Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa Kannen kuva: Taitto Tina Kristiansson Jarmo Honkanen Ilmestymisvuosi 212 ISBN 978-952-5465-58-7
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214
LisätiedotKaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet
Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotKuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014
Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 211 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ekologisen kestävyyden tunnusluvut... 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit... 5 Asukastyytyväisyys...5 Henkilöstön
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
Lisätiedot