Vantaan kaupungin paino C:1/2013 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan kaupungin paino C:1/2013 ISBN 978-952-443-423-2"

Transkriptio

1 Vantaan ympäristöraportti 212

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö, Ympäristökeskus Kannen kuva Ilmastoinfon Elämäsi ostoskori -näyttelystä Tikkurilassa, Jarmo Honkanen Taitto Jarmo Honkanen Paino Vantaan kaupungin paino C:1/213 ISBN

3 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki yli 2 :lla asukkaallaan. Väestönkasvu on jatkunut 2 uuden vantaalaisen vuosivauhdilla jo pitkään. Kaupungin kasvaessa myös sen ympäristövaikutukset kasvavat, mutta suurella kaupungilla on myös hyvät mahdollisuudet vastata ympäristöhaasteisiin. Vantaalla hyväksyttiin äskettäin uusi ympäristöpolitiikka vuosille Ympäristöpolitiikan kirjausten mukaisesti Vantaan kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon ekologisesti kestävän kehityksen näkökulman kaikessa toimintansa suunnittelussa ja toimimaan esimerkillisesti ympäristöasioissa. Viime vuosina ympäristöasiat ovatkin tulleet itsestään selviksi osiksi kaupungin eri toimialojen toimintatapoja. Toimialoilla tehdyt omat ympäristöohjelmat tukevat koko kaupungin linjauksia. Vantaa osallistuu myös moniin kehitys- ja tutkimushankkeisiin, joissa pyritään löytämään uusia hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna 213 Vantaalla laaditaan uudet ympäristöohjelmat, joissa varautuminen ilmastonmuutokseen tulee entistä paremmin otetuksi huomioon. Ilmastonmuutokseen on varauduttava ajoissa, sillä muutoksen aiheuttamia vahinkoja on mahdollista ehkäistä esimerkiksi tulvasuojelulla, kaavoituksella ja rakennuksen sijoittelulla sekä järkevällä rakentamisella ja kiinteistöjen hoidolla. Sopeutumisen lisäksi ilmastonmuutosta pitää edelleen hillitä ja kasvihuonekaasupäästöt tulisi saada laskemaan. Jotta tähän vaikeaan tavoitteeseen päästäisiin tarvitaan elämäntapojen muutosta, kestäviä energiaratkaisuja ja uutta tekniikkaa. Vaikka ympäristöhaasteet ovat suuria, Vantaalla on nähtävissä monia hyviä merkkejä muutoksista ympäristöystävälliseen suuntaan. Nyt käsissäsi oleva vuoden 212 Ympäristöraportti kertoo muun muassa, kuinka asunnoista ja toimitiloista rakennetaan entistä energiatehokkaampia, kuinka kaupunkirakenne tiivistyy ja kuinka kestävää liikennejärjestelmää jatkuvasti suunnitellaan ja rakennetaan Vantaalla. Merkittävin liikennehanke on luonnollisesti kehärata, jolla liikennöinti alkaa heinäkuussa 215. Nämä hankkeet ovat tärkeitä strategisia valintoja Vantaalla, missä suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalit ovat liikenteessä ja rakennusten energiankulutuksessa. Kestävän kaupungin rakentamisessa on suurelta osin kysymys valinnoista, ja jotta osaisimme tehdä oikeita valintoja, tarvitsemme riittävästi tutkittua tietoa vaihtoehdoista. On siis tärkeää pysyä mukana erilaisissa kehitys- ja tutkimushankkeissa, sillä vain silloin voimme onnistua kaupungin kehittämisen monimutkaisessa palapelissä. Juha-Veikko Nikulainen apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

4 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä 151 Vantaa Tammikuu 213 Tekijä: Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaan ympäristöraportti 212 Vantaan ympäristöraportti 212 sisältää vuoden 211 ekologisen kestävyyden indikaattorit ja ympäristötilinpidon. Indikaattorien laskentatapaa on yhtenäistetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa, jotta tulokset kaupunkien välillä olisivat vertailukelpoisia. Myös ympäristötilinpito on yhtenäinen Suomen kuutoskaupunkien ja ympäristötilinpidon lukujen esitys noudattaa yleiseurooppalaista ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitusta sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Raporttiin on myös kerätty hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita vuodelta 212. Ekologisen kestävyyden säilyttäminen kaupungissa on Vantaan ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa vuosille on kaupungin pitkän aikavälin linjaukset ekologisen kestävyyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vantaan kaupunki pystyy omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttamaan suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään. Vantaan uusi ympäristöpolitiikka on viesti siitä, että ympäristöasiat ovat kaupungissa tärkeässä asemassa ja että kaiken toiminnan lähtökohtana on ennakoiva asenne. Ekologisen kestävyyden tilanne Vantaalla on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana. Eteenpäin menoa on, mutta toisaalta joissakin asioissa ei ole tapahtunut edistystä tai on jopa menty taaksepäin. Yleistä kehitystä kuvaavien indikaattorien mukaan asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasut ovat pysyneet alle seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa jo usean vuoden ajan, kun aiemmin oltiin pitkään yli seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa asukasta kohti. Energiankulutus asukasta kohti on ollut koko 2-luvun alun hitaassa kasvussa, joskin vuonna 211 energiankulutus hieman laski edellisvuodesta. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattorit ovat keskimäärin Vantaalle suosiollisia. Esimerkiksi asemakaavoitetuille alueille rakentamisen osuus koko rakentamisesta on huippuluokkaa, miltei 99 prosenttia. Lähes jokaisen vantaalaisen kodin läheltä löytyy viheralue ja joukkoliikenteen pysäkki. Muutokset suuntaan tai toiseen palveluiden saavutettavuudessa ovat pieniä. Vaikka tietyn palvelun saavutettavuus vuonna 211 olisikin hieman huonompi kuin vuonna 21, voi tilanne silti olla parempi verrattaessa viiden vuoden takaiseen. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuuden indikaattorit osoittavat toisistaan päinvastaista kehitystä. Siinä missä yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti on hiljalleen laskenut viime vuosina, veden kulutus on samana ajanjaksona ollut hienoisessa kasvussa. Selvä kehityssuunta kohti alenevaa kulutusta on havaittavissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Niissä lämmönkulutus ja sitä myöten koko energiankulutus on laskenut tasaisesti jo monta vuotta. Liikkumisen kestävyyden indikaattoreista henkilöautojen määrä jatkaa Vantaalla kasvuaan. Vantaalla on jo nyt enemmän autoja tuhatta asukasta kohti kuin Espoossa tai etenkin Helsingissä. Joukkoliikenteen käyttäminen on pysynyt jo useita vuosia tasaisena, kun taas työsuhdematkalippujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Ympäristövastuullisen kulutuksen ja ympäristökasvatuksen saralla vuonna 29 alkanut ekotukitoiminta jatkaa myötätuulessa. Myös kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä on ollut kasvussa. Tähän kuitenkin vaikuttaa huomattavasti se, mitä tapahtumia minäkin vuonna järjestetään. Ilmastoinfon toiminta toi ison piikin ympäristökasvatuksen osallistujamääriin, mutta myös kaupungin luontoretkille osallistuneiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Vantaan kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa pyritään esimerkiksi energiankulutuksen ja sitä myöten kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. Ympäristönsuojelun tiimoilta Vantaan kaupunki on tukemassa esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa, kaupunki jatkaa luonnonsuojelualueverkoston täydentämistä ja osallistuu muun muassa Suomessa uraa uurtavaan viherkattoprojektiin. Asiasanat: Ympäristöraportti, ympäristöindikaattorit, ympäristön seuranta, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupungin ympäristökeskus Sarjan nimi: C1:213 ISSN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Vantaan kaupunkiorganisaatio Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaan ekologinen kestävyys Yleinen kehitys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Kestävän kehityksen edistäminen Yleisen kehityksen edistäminen Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden edistäminen Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja ekotehokkuuden edistäminen Liikkumisen kestävyyden edistäminen Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalituksen edistäminen Ympäristötilinpito Ympäristötuottojen kokonaissumma Ympäristökulujen kokonaissumma Ympäristöinvestoinnit Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihe-alueittain Kirjallisuus

6 1 Johdanto Vantaan ympäristöraportissa esitellään tietoja niistä kaupunkiorganisaation ohjelmista ja toimenpiteistä, joilla kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen. Lisäksi raporttiin on koottu tilastotietoja muuttujista, joilla on keskeinen merkitys arvioitaessa, miten Vantaan kaupunki on onnistunut kestävän kehityksen tavoitteissaan. Vantaan kaupunki oli mukana allekirjoittamassa sitoumusta kestävään kehitykseen Euroopan kestävän kehityksen kaupungit -kokouksessa, joka pidettiin Tanskan Aalborgissa vuonna Aalborgin sopimuksen jälkeen kestävä kehitys on tullut yhä näkyvämmäksi osaksi kaupungin eri ohjelmia ja toimenpiteitä. Vantaalla on tehty kaupunkitason ympäristöohjelmia, kuten hulevesiohjelma ja viheralueohjelma. Lisäksi kaikilla kaupungin kuudella toimialalla on oma ympäristöohjelmansa. Vantaan kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ohjelmissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Sen lisäksi on varauduttava tähänastisen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin entistä useammin ilmeneviin ja yhä rajuimpina esiintyviin sään ääri-ilmiöihin. Yhdessä Helsingin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa Vantaa on ollut luomassa strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Vantaa on myös mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostamassa työryhmässä, joka kehittää ja yhtenäistää ympäristöraportointia jatkuvan parantamisen periaatteella. Kesällä 212 jukaistiin Vantaalla ensimmäistä kertaa Ympäristökatsaus, johon oli koottu keskeisimmät ekologisen kestävyyden indikaattorit vuodelta 212. Nämä indikaattorit on sisällytetty myös tähän Ympäristöraporttiin. KUVA: Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti Kuva 1. Viheralueverkostoa ja asuinalueita Kivistössä. 4

7 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaatio koostuu kuudesta toimialasta: Konserni ja asukaspalvelut, Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen, Sosiaali- ja terveystoimi ja Sivistystoimi. Vantaan kaupunki omistaa kolme liikelaitosta, jotka ovat Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Suun terveydenhuollon liikelaitos ja Vantaan työterveysliikelaitos. Vantaan kaupungilla on joko suoraan tai tytäryhteisöittensä kautta määräysvalta lähes sadassa osakeyhtiössä, säätiössä, yhdistyksessä ja muissa yhteisöissä. Tämän lisäksi kaupunki on osakkaana kuntayhtymissä ja muissa yhteisöissä. Vantaa Väestö Kokonaispinta-ala (maapinta-ala) 24,4 km 2 (238,4 km 2 ) Väestöntiheys (as/maa-km 2 ) Kaupungin henkilöstömäärä (vakituisia: 9 324) Lähde: Vantaan kaupunki Elinkeinorakenne ja *Työpaikkoja 29 Työpaikkoja 28 Yhteensä, kpl (prosenttia) (1 %) (1 %) Maa-, metsä- ja kalatalous 285 (,3 %) 288 (,3 %) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 14 (1,1 %) 1 (,9 %) Teollisuus (12,5 %) (12,8 %) Rakentaminen (6,4 %) 6 83 (6,4 %) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (42,1 %) 45 2 (42,6 %) Informaatio ja viestintä (1,9 %) 2 41 (1,9 %) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 787 (,8 %) 932 (,9 %) Kiinteistöalan toiminta 615 (,6 %) 621 (,6 %) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (12,7 %) (13,1 %) (17,2 %) (16,6 %) Muut palvelut (3,7 %) (3,3 %) Toimiala tuntematon 918 (,9 %) 528 (,5 %) Lähde: Tilastokeskus *Vuodesta 29 alkaen tilastoissa Suomessa on käytetty uudenlaista toimialaluokitusta. Oheiseen taulukkoon on myös merkitty uuden toimialakuokituksen mukainen työpaikkojen jakauma Vantaalla vuonna 28. Talous vuonna vuosikate/poistot 12,2 % - investointien tulorahoitus 46, % - lainat ( /asukas) 4 225,5 - konsernilainat ( /asukas) 8 55,8 Lähde: Vantaan kaupunki 5

8 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite on ekologisen kestävyyden ylläpitäminen ja edistäminen kaupungissa. Vantaalla ympäristöasioita ohjaa valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan tasapainotetun strategian vuosille , jossa tiivistetään Vantaan kaupungin visio seuraavasti: Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan strategiassa suurimmiksi haasteiksi toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle todetaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näihin haasteisiin vastataan muun muassa rakentamalla ekologisesti kestävää, eheää, kaupunkirakennetta, parantamalla joukkoliikennettä sekä säilyttämällä ja kehittämällä viheralueverkostoa. Vantaan ympäristöpolitiikka vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin ympäristöpolitiikan linjaukset ohjaavat strategisten tavoitteiden sekä toimialojen ympäristöohjelmien laadintaa ja toteutuvat niiden tavoitteissa ja toimenpiteissä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamisen ja arvioimisen ohella ympäristöjohtamiseen Vantaalla sisältyy jatkuvan parantamisen periaate. Kaupunkistrategian sitovien tavoitteiden toteutuminen arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Toimialojen ympäristöohjelmat esitellään asianomaiselle lautakunnalle vuosittain. Joka vuosi myös julkaistaan ympäristöraportti, jossa kerrotaan ekologisen kestävyyden tilanteesta Vantaalla. Ympäristöpolitiikka Ympäristöasiat kaupungin strategiassa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Sektoriohjelmat ja sopimukset sekä sitoutumukset Ympäristöasiat toimialojen ja tulosalueiden tuloskorteissa Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat Ekotukitoiminta Ympäristöraportti Ympäristökatsaus Raportointi Kuva 2. Ympäristöjohtaminen Vantaalla. 6

9 4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla kuvataan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaatiossa. Ekologisen kestävyyden indikaattorit luokitellaan viiteen ryhmään: Yleinen kehitys Maankäyttö ja kaupunkirakenne Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen indikaattoreilla kuvataan yhdyskunnan toiminnan kestävyyttä ja maailmanlaajuista vastuuta. Vantaalla seurataan vuosittain yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Neljän vuoden välein selvitetään kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Viimeksi kyselytutkimus tehtiin vuonna 211. KUVA: Vantaan kaupunki Kuva 3. Uutta rakennetaan. 7

10 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvastaa kyseisen alueen vaikutusta maapallon ilmastojärjestelmään ja siten myös yhdyskunnan vastuullisuutta maailmanlaajuisessa ympäristöongelmassa. Päästöihin lasketaan kulutusperäiset hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt. Ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv), jolloin muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Vantaalla jo lähes kymmenen vuotta runsaassa 1 3 hiilidioksidiekvivalenttitonnissa, joskin päästöjen kasvu näyttäisi pysähtyneen vuoden 27 jälkeen. Vantaalaisten osuus vuonna 211 pääkaupunkiseudun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 23 prosenttia samaan aikaan, kun vantaalaisten osuus alueen väestöstä oli 19 prosenttia. Vantaalaisten kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti kasvoivat koko 2-luvun alun vuoteen 26 asti, jonka jälkeen päästöt ovat olleet tasaisessa laskussa. Vuoden 29 edellisvuosia merkittävämpi väheneminen kasvihuonekaasupäästöissä johtui osittain taantumasta, joka pienensi etenkin raskaan liikenteen määrää. Toisaalta vähentyneen sähkön kysynnän takia muuta sähköntuotantoa runsaspäästöisemmän lauhdesähkön tarve oli vuonna 29 poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin Vantaalla vähentyneet jo useiden vuosien ajan, on vastaava trendi ollut muissa pääkaupunkiseudun kunnissa nopeampaa. Vantaalaisten asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin suuremmat kuin helsinkiläisten, espoolaisten tai kauniaislaisten. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää päästöt 4,3 hiilidioksidiekvivalenttitonniin asukasta kohti vuodessa. 1 t CO 2 -ekv Kuva 4. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Kaukolämpö 32,1 % Maatalous,2 % Jätteiden käsittely 1, % Teollisuus ja työkoneet 3,9 % Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) t CO 2 -ekv ,9 6,9 7,4 7,1 7,2 7,4 7,4 Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 7, 6,6 6,8 6, Vuoden 23 päästötavoite 4,3 t CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti. Liikenne 26,9 % Valtaosan Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä aiheuttavat lämmitys, liikenne ja kulutussähkön käyttö. Kun tähän lisätään rakennusten sähkölämmityksestä aiheutuvat päästöt, on koossa yli 9 prosenttia kaikista Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Teollisuuden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on Vantaalla pieni. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liikenteen, lämmityksen ja kulutussähkön aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet selvästi, sen sijaan jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoaineen käytön tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Erillislämmitys 4,9 % Sähkölämmitys 1, % Kulutussähkö 2,9 % Kuva 6. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen päästölähteittäin vuonna 211. Lähde: HSY 8

11 Kasvihuonekaasupäästöt t-co2-ekv/as Espoo + Kauniainen Helsinki Oulu Vantaa Kokonaispäästöt Teollisuuden päästöt Kuva 7. Hyödynjakomenetelmällä lasketut kasvihuonekaasupäästöt Helsingin seudun kunnissa ja Oulussa. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan energian kulutus Yhdyskunnan energian kulutuksella kuvataan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Muu polttoaine 14 GWh 1,9 % Talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi energian kulutuksen määrän. Koko 2-luvun alun jatkunut energian kulutuksen kasvu näyttäisi tasaantuneen ja jopa kääntyneen laskuun. Vuoden 29 taantuma näkyy notkahduksena energian kulutuksessa. Viime vuonna energiankulutus oli gigawattituntia, eli energian kulutus väheni 1,7 prosenttia vuoden 21 tasosta. Asukasta kohti laskettuna energian kulutus laski samassa suhteessa, eli 1,6 prosenttia ollen 3,2 megawattituntia jokaista vantaalaista kohti vuonna 211. Kaukolämmön, kulutussähkön ja liikenteen yhteenlaskettu osuus energian kulutuksesta on yli 87 prosenttia. Kaukolämmön ja sähkön kulutus vähenivät, mutta tieliikenteen energian kulutus kasvoi hieman vuodesta 21. Kaikkiaan muutokset vuosien 21 ja 211 välillä ovat pieniä. MWh/asukas ,6 27, 28,6 28,2 28,9 29,5 3, 3,3 3, 3,7 3,2 GWh Liikenne GWh Kuva 8. Kokonaisenergian kulutus sektoreittain Vantaalla vuonna 211. Lähde: HSY Kulutussähkö GWh ,4 % 27,6 % ,3 % 32,1 % 4,7 % Kaukolämpö GWh Erillislämmitys 252 GWh Sähkölämmitys 341 GWh Kuva 9. Energian kulutus asukasta kohden. Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) Kuva 1. Yhdyskunnan energian kulutus Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 9

12 Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus Kuutoskaupungit ja Jyväskylän kaupunki selvittivät syksyllä 211 toiseen kertaan henkilöstönsä ympäristöasenteita. Edellisen kerran näiden kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin vuonna 27, jolloin kyselyllä pyrittiin selvittämään henkilöstön näkemyksiä ympäristöasioista. Vuoden 211 kysely puolestaan keskittyi henkilöstön todellisiin ympäristötoimiin ja mielipiteisiin. Kyselyyn vastanneet vantaalaiset työntekijät kokivat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi viime vuosina. Tämä näkyi erityisesti sähkönkulutuksen seurannassa, jätteiden lajittelussa, valojen sammuttamisessa sekä ympäristöystävällisempien tuotteiden käytössä. Yhtä paljon ympäristöasioihin ei ollut kiinnitetty huomiota liikkumistottumuksissa, joissa yksityisautoilun suosio ylitti monessa kaupungissa joukkoja kevyenliikenteen. Neljä viidestä vastaajasta Vantaalla katsoi, että omat työtavat olivat muuttuneet kaupungin ympäristötyön seurauksena. Vantaan kaupunkikohtaisissa kysymyksissä pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ekotukitoimintaa, sähköisiä kokouskäytäntöjä ja etätyömahdollisuuksia. Tämän lisäksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin, mitkä ympäristöasiat olivat kaupungissa hoidettu hyvin ja mitkä ympäristöasiat huolestuttivat. Vuonna 29 aloitettu ekotukitoiminta oli hyvin tiedossa, kun lähes 7 prosenttia vastaajista oli kuullut asiasta. Ekotukitoiminta oli lisäksi lisännyt keskustelua ympäristöasioista työpaikoilla. Sähköiset kokouskäytännöt saivat periaatteessa kannatusta. Noin 1 4:lle kyselyyn vastaajasta etätyöt soveltuivat 45 prosentille ja tästä joukosta runsas 4 prosenttia ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä päivän viikossa, vajaa 3 prosenttia kaksi päivää viikossa ja noin 2 prosenttia päivän kuukaudessa. Etätyöntekijöiksi ilmoittautui kuitenkin vain kolmisensataa kaupungin työntekijää ja heistäkin kolme neljästä kertoi tekevänsä etätyötä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ympäristöasennekysely on luettavissa osoitteessa [http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_ julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77715_ Asennekyselyn_raportti.pdf]. Vantaan ympäristötyö (esim. ympäristöohjelmat) on muuttanut työtapojani Täysin eri mieltä 4 % 3 % En osaa sanoa 2 % 1 % % Jokseenkin eri mieltä Vuosi 27 Vuosi 211 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Vantaan kaupungin työntekijöiden mileipiteissä todetaan kaupungin ympärisötyön muuttaneen toimintatapoja omassa työskentelussä.. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

13 4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä kuvataan asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuudella, palveluiden saavutettavuudella sekä virkistys- ja suojelualueiden osuudella. Kestävän kehityksen tavoitteena on eheä kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa samalla, kun alueelliset virkistys- ja suojeluarvot säilyvät. Indikaattori Kehityssuunta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus, krs-m 2 (%) 96,9 88,2 88,6 96,5 98,5 Asemakaava-alueelle rakenettujen asuntojen osuus, krs-m 2 (%) 96,3 93,3 92,4 96,3 98,1 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella (%) 26,1 26,2 24, 23,9 24,5 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) 6, 6, 6,2 6,2 6,2 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden osuus kokonaispintaalasta (%) Palveluiden saavutettavuus 3 ja 7 metrin etäisyydellä (%) - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 3 m - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 7 m - Päivittäistavarakaupat: 3 m - Päivittäistavarakaupat: 7 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 3 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 7 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 3 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 7 m - Päiväkodit: 3 m - Päiväkodit: 7 m 5,9 5,9 6,1 6,1 6,1 * * * * 34,6 71,2 * * 92,7 99,8 53,3 84,6 3,3 4, 4,1 4,7 34,6 84,1 33,7 69,6 21,1 62,4 9,4 97,7 5,7 83,8 34,9 84,7 35,4 72,4 2,2 6,8 91,1 97,8 55,7 85,1 36,4 85,8 35,2 72,5 2,3 61, 88,7 97,7 6,6 88,9 35,9 85,7 34,3 71,8 22,5 65,6 9,2 97,7 57,6 86,7 - Viheralueet: 3 m - Viheralueet: 7 m 99,5 1 99,5 1 98, Alueellinen hyötyjätepiste: 3 m - Alueellinen hyötyjätepiste: 7 m * * * * * * * * 35,2 85,9 Lähde: Vantaan kaupunki 11

14 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Indikaattori kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen eheään kaupunkirakenteeseen sekä väestön keskittymistä taajamiin. Vantaalla valtaosa, viimeisen viiden vuoden aikana yli 9 prosenttia, uusista rakennuksista ja asunnoista rakennetaan asemakaavoitetuille alueille. Vuonna 211 lähes kaikki uudet rakennukset ja asunnot tehtiin asemakaava-alueelle. % ,3 94,2 96,5 95,1 98,5 98,1 92,2 93,3 92,4 96, Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista rakennuksista (%) Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista asunnoista (%) Kuva 12. Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Vantaalla luonnonsuojelu on edennyt määrätietoisesti niin, että luonnonsuojelualuevarauksia on rauhoitettu tasaiseen tahtiin. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten yhteismäärä on näin ollen pysynyt vakiona. Helsingille tehdyn alueluovutuksen takia suojelualueiden ja -varausten osuus hieman kasvoi vuoden 29 alussa. % , 5,9 6, 5,9 6,2 6,1 6,2 6,1 6,2 6, Osuus maa-alasta Kuva 13. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelualuevarausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta. Lähde: Vantaan kaupunki Osuus kokonaispinta-alasta Palveluiden saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus kuvaa yhdyskunnan rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta sekä liikkumistarvetta. Arvioinnissa käytettävät 3 ja 7 metrin etäisyydet ovat Euroopan unionin ohjeiden mukaiset. Alueellisten hyötyjätepisteiden osalta tilastointi aloitettiin vuonna 211. Joka kolmas vantaalainen asuu enintään 3 metrin päässä päivittäistavarakaupasta tai alueellisesta hyötyjätepisteestä. Lähin päivittäistavarakauppa tai alueellinen hyötyjätepiste löytyy suurimmalle osalle vantaalaisista korkeintaan 7 metrin päästä. Viheralueverkosto on Vantaalla erinomainen, ja viheralue on lähes jokaiselle vantaalaiselle enintään 3 metrin päässä. Myös joukkoliikenteen pysäkki löytyy läheltä yhdeksälle kymmenestä vantaalaisista. Miltei kaikki vantaalaiset asuvat lähimmästä pysäkistä enintään 7 metrin pääs- 12

15 sä, mitä voidaan vielä pitää hyväksyttävänä kävelymatkana. Kohtuullisen kävelymatkan päässä valtaosalle vantaalaisia löytyy kirjasto ja päiväkoti. Lähin peruskoulun ala-astekin on yli 6 prosentille 7 12-vuotiaista lapsista korkeintaan 7 metrin päässä. % ,1 26, ,9 24,5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 1 5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Asemakaavoitetun virkistysalueen oikeudellinen asema on hyvin vahva. Vuonna 28 virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 26,2 prosenttia ja vuonna 211 osuus oli pienentynyt 24,5 prosenttiin. Kehitys kertoo kuitenkin vain siitä, että kaavoitus kohdistuu täydennysrakentamiseen. Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ei pienene. Suhteellinen osuus kuitenkin vähenee, kun uusia asemakaavoja tehdään pääasiassa vain rakennettaville alueille. Aivan viime aikoina virkistysalueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla on tosin hieman kasvanut Kuva 15. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus % maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 14. luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kuutoskaupungeissa vuosina 26, 28 ja 21. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

16 4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan sähkön kulutus Yhdyskunnan sähkön kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Sähkön kulutus on ollut aiempina vuosina tasaisessa kasvussa. Edes vuoden 29 taantuma ei vaikuttanut niin, että kokonaiskulutus olisi vähentynyt edellisestä vuodesta, vaikka teollisuuden sähkön kulutus laskikin vuonna 29. Sen sijaan taantumavuoden jälkeen vuonna 21 kulutus kasvoi 2,7 prosenttia, eli yli 25 kilowattituntia asukasta kohti. Vuonna 211 sähkön kulutus sen sijaan laski monen vuoden kasvaneen kulutuksen jälkeen. Asukasta kohti sähkön kulutus pieneni 4,5 prosenttia, joskin kulutuksen lasku johtui teollisuuden sekä palveluiden ja rakentamisen pienentyneestä osuudesta. Asumiseen käytetyn sähkön kulutus kasvoi 4,4 prosenttia vuoteen 21 verrattuna. Asumisen ja maatalouden sähkön kulutus Vantaalla on käytännössä lähes kokonaan asumisen sähkön kulutusta. Maatalouden osuus on hyvin pieni, vain noin prosentin kymmenesosa. Yhdyskunnan veden kulutus Yhdyskunnan veden kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti niitä ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta. Vantaalla veden kulutus on pysynyt suhteellisen vakaana jo pitkään. Suurimmillaan kulutus, 251 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, on ollut 2-luvun puolella vuosina 21, 22 ja 26. Sen jälkeen lievässä laskussa ollut veden kulutus on jälleen pienoisessa noususuunnassa. Vuonna 211 vettä kului jokaista vantaalaista kohti 245 litraa vuorokaudessa. kwh/as l/as/vrk Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Kuva 16. Yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti Lähde: Energiateollisuus Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus (litraa asukasta kohti vuorokaudessa) Lähde: Vantaan Vesi (21-29), HSY (21, 211) Kaukolämmön tuotantotapaosuudet GWh 1 Kaukolämmön tuotantotapaosuudet -indikaattori kuvaa lämpöenergian tuotannon kestävyyttä Hyvänä tavoitteena olisi saada kasvatettua uusiutuvan energian osuutta. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia. Kaukolämmön tuotannossa on käytetty jokseenkin vain fossiilisia polttoaineita, eli maakaasua ja kivihiiltä. Öljyn osuus on ollut pieni Maakaasu Hiili Öljy Uusiutuvat Kuva 18. Kaukolämmön tuotantotapaosuudet. Lähde: Vantaan Energia 14

17 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorivertailussa vuosilta voi nähdä, että pääkaupunkiseudulla turvaudutaan kaukolämmön tuotannossa etenkin maakaasuun, Oulussa turve on tärkein energianlähde. Sähkönkulutus on suurin Oulussa, missä on paljon teollisuutta. Vantaa Kaukolämmön energialähteet % Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Biomassa Lämpöpumppu Jäte % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Kuva 19. Kaukolämmön tuotannon energianlähteet vuoden 21 tilastojen mukaan. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan sähkönkulutus kwh/as/v Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 2. Kuutoskaupunkien sähkönkulutus Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

18 Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus -indikaattori kuvaa kaupunkirakenteen ja energiantuotannon suunnitelmallisuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 17,2 17,7 17,5 11,1 9,8 9,5 Vantaan yleiskaavan pyrkimys kaupunkirakenteen tiivistämiseen on nähtävissä uusien rakennusten lämmitystavassa, sillä valtaosaan, lähes 7 prosenttiin, uutta rakennuskantaa valitaan kaukolämpö. Kaukolämpöverkon alueelle rakennettaviin rakennuksiin onkin monesti järkevää valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpöä pidetään yleisesti ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Sähkölämmitys on valittu noin 17 prosentille uusista rakennuksista. Kymmenisen prosenttia uudesta rakennuskannasta lämpiää öljyllä tai kaasulla. Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset kaupungin omistamissa toimitiloissa Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Luonnollisesti tavoitteena on saada pienennettyä sähkön ja lämmön ominaiskulutuksia. Suunta onkin ollut hyvä viimeisten vuosien aikana. Sähkön kulutus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta lämmitykseen kuluneen energian määrä ja sitä myöten kulutetun energian kokonaismäärä Vantaan kaupungin omistamissa toimitiloissa on ollut tasaisessa laskussa. Kaukolämmitys Öljy- tai kaasu Sähkö Kivihiili Puu tai turve Maalämpö Muu Kuva 21. Uusien kiinteistöjen lämmitystapa. kwh/m 3 4 % 3 % 2 % 1 % % Lähde: Tilastokeskus 72,3 73,7 52,7 52,3 51,2 19,6 21,4 18,8 2 19, Sähkön ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus Yhteensä Kuva 22. Sähkön ja lämmön ominaiskulutus (kilowattituntia kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 68,5 69,2 69, ,4 61,5 Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa Veden ominaiskulutus kuvaa kaupungin toiminnan ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä osoittaa välillisesti muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. l/m Veden kulutuksen tilastoinnista puuttuvat tiedot vuosilta Vuonna 24 veden ominaiskulutus kaupungin toimitiloissa oli 2 litraa rakennusten kuutiotilavuutta kohti ja vuonna 25 selvästi yli 2 litraa, joten siihen verrattuna vuosien 21 ja 211 laskeva suunta kulutuksessa on hyvä Kuva 23. Veden ominaiskulutus (litraa kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 16

19 Yhdyskunnan ilmanlaatu Yhdyskunnan ilmanlaatu kuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Vantaalla ilmanlaatua on mitattu Tikkurilassa, jossa on pysyvä mittauspiste. Siinä mitataan muun muassa hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ovat läpimitaltaan alle 1 mikrometrin hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Hiukkaset voivat olla vaarattomia tai niihin voi olla sitoutuneena haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Sallittu enimmäispitoisuus PM 1 -hiukkasille on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa vuorokautta kohti. Raja-arvo saa ylittyä vuodessa 35 kertaa. Viime vuosina Tikkurilassa raja-arvo on ylittynyt vain muutamina kevätpäivinä, kun liikenne nostattaa hienoksi jauhaantunutta hiekoitushiekkaa ja asfalttia katupölynä. Katujen pesu laskee pölyn ja hengitettävien hiukkasten määrän selvästi alle raja-arvon. Typpidioksidi (NO 2 ) on hengitysteitä ärsyttävä kaasu. Lisäksi se muun muassa aiheuttaa ympäristön rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidin hyväksyttävä pitoisuus on 2 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa tuntia kohti. Raja-arvo sallii 18 ylitystä. Typpidioksidin pitoisuuksia on mitattu Tikkurilassa vuodesta 1996 lähtien ja pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet koko mittausjakson ajan noin 3 mikrogrammaa kuutiometrissä. Vuoden 211 vuosikeskiarvo oli 28 mikrogramma kuutiometrissä ilmaa. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan tunneittain mitattavaa ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin suhteutettua ilmanlaatua asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Ilmanlaadun mittaustulokset ilmoitetaan tunteina vuodessa. Sääoloilla on suuri merkitys ilmanlaatuun. Vuorokaudet, jolloin PM 1 -hiukkasten ohjearvo ylittyi Kuva 24. Vuorokausimäärä, jolloin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ohjearvo ylittyi Tikkurilan mittauspisteessä. Kuva 25. Vuoden aikana ollut tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu on ollut huono tai erittäin huono Tikkurilan mittauspisteessä Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) Tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu huono tai erittäin huono Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 5 km Kuva 26. Pysyvän mittausaseman sijainti Tikkurilassa. 2 m 17

20 Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätevesikuormitus kuvaa sen vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiseen. Mittareina käytetään vesistöihin pääsevää fosforin ja typen määrää sekä vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden biologista hapenkulusta (BHK). g/as/vrk 2 1,5 1,5 1,91 1,62 1,52 1,69 1,47 Vantaan jätevedet johdetaan Viikinmäen jätevesipuhdistamolle Helsingissä ja Suomenojan puhdistamolle Espoossa. Vantaan aiheuttama jätevesikuormitus saadaan laskemalla yhteen kumpaankin puhdistuslaitokseen Vantaalta tulevan virtaaman osuus. Siitä lasketaan kuormitus asukasta kohti. Jätevedenpuhdistuslaitos toimii sitä paremmin mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Vantaalta suurin osa jätevedestä johdetaan mereen Viikinmäen puhdistamon kautta. Viime vuosina jäteveden biologinen hapenkulutus on ollut laskussa ja vuonna 211 se oli 1,57 grammaa asukasta kohti vuorokaudessa. Laskua edellisvuoteen verrattuna on kolmetoista prosenttia. Vantaan typpikuormitus pysyi sen sijaan vuoden 21 tasolla, eli 2,1 grammasssa asukasta kohti vuorokaudessa. Fosforia pääsi mereen hieman vähemmän kuin vuonna 21 ja fosforikuormituksen suhteen palattiin vuosina 28 ja 29 vallinneelle tasolle;,6 grammaan asukasta kohti vuorokaudessa. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta sekä ilmastonmuutoksen kiihtymistä Kuva 27. Mereen laskettavan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK). Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 2,62 Kuva 28. Kokonaistyppikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 2,1,9,8,8,7,7,6,6,6,6,5,4,3,2, Kuva 29. Kokonaisfosforikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 1,73 2,1 2, Yhdyskuntajätettä ovat kaatopaikalle loppusijoitettava kotitalouksien sekajäte sekä siihen rinnastettavat kaupan ja teollisuuden jätteet. Vantaan jätehuollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Vantaalta kertyvä yhdyskuntajäte lasketaan asukasluvun mukaan ja jätteen määrä ilmoitetaan kiloina asukasta kohden vuodessa kg/as/v Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti pieneni kymmeniä kiloja vuonna 29. Seuraavana vuonna jätteen määrä pysyi samana, mutta väheni taas vuonna Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti. Lähde: YTV (27-29), HSY (21) 18

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen johtaja Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri

Lisätiedot

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2006 2010

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2006 2010 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26 21 Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa Kannen kuva: Taitto Tina Kristiansson Jarmo Honkanen Ilmestymisvuosi 212 ISBN 978-952-5465-58-7

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014

Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014 Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 211 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ekologisen kestävyyden tunnusluvut... 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit... 5 Asukastyytyväisyys...5 Henkilöstön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Lukijalle. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat asettivat työryhmän kehittämään ja yhtenäistämään kestävän kehityksen raportointia

Lukijalle. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat asettivat työryhmän kehittämään ja yhtenäistämään kestävän kehityksen raportointia KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu Oheismateriaali työryhmän raporttiin 31.12.2004 30.1.2005 Lukijalle Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat

Lisätiedot

Työryhmän yhteystiedot:

Työryhmän yhteystiedot: Lukijalle Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat asettivat työryhmän kehittämään ja yhtenäistämään kestävän kehityksen raportointia ja sopimaan yhteisistä indikaattoreista. Indikaattorityö aloitettiin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot