Vantaan kaupungin paino C:1/2013 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan kaupungin paino C:1/2013 ISBN 978-952-443-423-2"

Transkriptio

1 Vantaan ympäristöraportti 212

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö, Ympäristökeskus Kannen kuva Ilmastoinfon Elämäsi ostoskori -näyttelystä Tikkurilassa, Jarmo Honkanen Taitto Jarmo Honkanen Paino Vantaan kaupungin paino C:1/213 ISBN

3 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki yli 2 :lla asukkaallaan. Väestönkasvu on jatkunut 2 uuden vantaalaisen vuosivauhdilla jo pitkään. Kaupungin kasvaessa myös sen ympäristövaikutukset kasvavat, mutta suurella kaupungilla on myös hyvät mahdollisuudet vastata ympäristöhaasteisiin. Vantaalla hyväksyttiin äskettäin uusi ympäristöpolitiikka vuosille Ympäristöpolitiikan kirjausten mukaisesti Vantaan kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon ekologisesti kestävän kehityksen näkökulman kaikessa toimintansa suunnittelussa ja toimimaan esimerkillisesti ympäristöasioissa. Viime vuosina ympäristöasiat ovatkin tulleet itsestään selviksi osiksi kaupungin eri toimialojen toimintatapoja. Toimialoilla tehdyt omat ympäristöohjelmat tukevat koko kaupungin linjauksia. Vantaa osallistuu myös moniin kehitys- ja tutkimushankkeisiin, joissa pyritään löytämään uusia hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna 213 Vantaalla laaditaan uudet ympäristöohjelmat, joissa varautuminen ilmastonmuutokseen tulee entistä paremmin otetuksi huomioon. Ilmastonmuutokseen on varauduttava ajoissa, sillä muutoksen aiheuttamia vahinkoja on mahdollista ehkäistä esimerkiksi tulvasuojelulla, kaavoituksella ja rakennuksen sijoittelulla sekä järkevällä rakentamisella ja kiinteistöjen hoidolla. Sopeutumisen lisäksi ilmastonmuutosta pitää edelleen hillitä ja kasvihuonekaasupäästöt tulisi saada laskemaan. Jotta tähän vaikeaan tavoitteeseen päästäisiin tarvitaan elämäntapojen muutosta, kestäviä energiaratkaisuja ja uutta tekniikkaa. Vaikka ympäristöhaasteet ovat suuria, Vantaalla on nähtävissä monia hyviä merkkejä muutoksista ympäristöystävälliseen suuntaan. Nyt käsissäsi oleva vuoden 212 Ympäristöraportti kertoo muun muassa, kuinka asunnoista ja toimitiloista rakennetaan entistä energiatehokkaampia, kuinka kaupunkirakenne tiivistyy ja kuinka kestävää liikennejärjestelmää jatkuvasti suunnitellaan ja rakennetaan Vantaalla. Merkittävin liikennehanke on luonnollisesti kehärata, jolla liikennöinti alkaa heinäkuussa 215. Nämä hankkeet ovat tärkeitä strategisia valintoja Vantaalla, missä suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalit ovat liikenteessä ja rakennusten energiankulutuksessa. Kestävän kaupungin rakentamisessa on suurelta osin kysymys valinnoista, ja jotta osaisimme tehdä oikeita valintoja, tarvitsemme riittävästi tutkittua tietoa vaihtoehdoista. On siis tärkeää pysyä mukana erilaisissa kehitys- ja tutkimushankkeissa, sillä vain silloin voimme onnistua kaupungin kehittämisen monimutkaisessa palapelissä. Juha-Veikko Nikulainen apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

4 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä 151 Vantaa Tammikuu 213 Tekijä: Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaan ympäristöraportti 212 Vantaan ympäristöraportti 212 sisältää vuoden 211 ekologisen kestävyyden indikaattorit ja ympäristötilinpidon. Indikaattorien laskentatapaa on yhtenäistetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa, jotta tulokset kaupunkien välillä olisivat vertailukelpoisia. Myös ympäristötilinpito on yhtenäinen Suomen kuutoskaupunkien ja ympäristötilinpidon lukujen esitys noudattaa yleiseurooppalaista ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitusta sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Raporttiin on myös kerätty hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita vuodelta 212. Ekologisen kestävyyden säilyttäminen kaupungissa on Vantaan ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa vuosille on kaupungin pitkän aikavälin linjaukset ekologisen kestävyyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vantaan kaupunki pystyy omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttamaan suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään. Vantaan uusi ympäristöpolitiikka on viesti siitä, että ympäristöasiat ovat kaupungissa tärkeässä asemassa ja että kaiken toiminnan lähtökohtana on ennakoiva asenne. Ekologisen kestävyyden tilanne Vantaalla on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana. Eteenpäin menoa on, mutta toisaalta joissakin asioissa ei ole tapahtunut edistystä tai on jopa menty taaksepäin. Yleistä kehitystä kuvaavien indikaattorien mukaan asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasut ovat pysyneet alle seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa jo usean vuoden ajan, kun aiemmin oltiin pitkään yli seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa asukasta kohti. Energiankulutus asukasta kohti on ollut koko 2-luvun alun hitaassa kasvussa, joskin vuonna 211 energiankulutus hieman laski edellisvuodesta. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattorit ovat keskimäärin Vantaalle suosiollisia. Esimerkiksi asemakaavoitetuille alueille rakentamisen osuus koko rakentamisesta on huippuluokkaa, miltei 99 prosenttia. Lähes jokaisen vantaalaisen kodin läheltä löytyy viheralue ja joukkoliikenteen pysäkki. Muutokset suuntaan tai toiseen palveluiden saavutettavuudessa ovat pieniä. Vaikka tietyn palvelun saavutettavuus vuonna 211 olisikin hieman huonompi kuin vuonna 21, voi tilanne silti olla parempi verrattaessa viiden vuoden takaiseen. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuuden indikaattorit osoittavat toisistaan päinvastaista kehitystä. Siinä missä yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti on hiljalleen laskenut viime vuosina, veden kulutus on samana ajanjaksona ollut hienoisessa kasvussa. Selvä kehityssuunta kohti alenevaa kulutusta on havaittavissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Niissä lämmönkulutus ja sitä myöten koko energiankulutus on laskenut tasaisesti jo monta vuotta. Liikkumisen kestävyyden indikaattoreista henkilöautojen määrä jatkaa Vantaalla kasvuaan. Vantaalla on jo nyt enemmän autoja tuhatta asukasta kohti kuin Espoossa tai etenkin Helsingissä. Joukkoliikenteen käyttäminen on pysynyt jo useita vuosia tasaisena, kun taas työsuhdematkalippujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Ympäristövastuullisen kulutuksen ja ympäristökasvatuksen saralla vuonna 29 alkanut ekotukitoiminta jatkaa myötätuulessa. Myös kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä on ollut kasvussa. Tähän kuitenkin vaikuttaa huomattavasti se, mitä tapahtumia minäkin vuonna järjestetään. Ilmastoinfon toiminta toi ison piikin ympäristökasvatuksen osallistujamääriin, mutta myös kaupungin luontoretkille osallistuneiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Vantaan kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa pyritään esimerkiksi energiankulutuksen ja sitä myöten kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. Ympäristönsuojelun tiimoilta Vantaan kaupunki on tukemassa esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa, kaupunki jatkaa luonnonsuojelualueverkoston täydentämistä ja osallistuu muun muassa Suomessa uraa uurtavaan viherkattoprojektiin. Asiasanat: Ympäristöraportti, ympäristöindikaattorit, ympäristön seuranta, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupungin ympäristökeskus Sarjan nimi: C1:213 ISSN Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Vantaan kaupunkiorganisaatio Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaan ekologinen kestävyys Yleinen kehitys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Kestävän kehityksen edistäminen Yleisen kehityksen edistäminen Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden edistäminen Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja ekotehokkuuden edistäminen Liikkumisen kestävyyden edistäminen Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalituksen edistäminen Ympäristötilinpito Ympäristötuottojen kokonaissumma Ympäristökulujen kokonaissumma Ympäristöinvestoinnit Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihe-alueittain Kirjallisuus

6 1 Johdanto Vantaan ympäristöraportissa esitellään tietoja niistä kaupunkiorganisaation ohjelmista ja toimenpiteistä, joilla kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen. Lisäksi raporttiin on koottu tilastotietoja muuttujista, joilla on keskeinen merkitys arvioitaessa, miten Vantaan kaupunki on onnistunut kestävän kehityksen tavoitteissaan. Vantaan kaupunki oli mukana allekirjoittamassa sitoumusta kestävään kehitykseen Euroopan kestävän kehityksen kaupungit -kokouksessa, joka pidettiin Tanskan Aalborgissa vuonna Aalborgin sopimuksen jälkeen kestävä kehitys on tullut yhä näkyvämmäksi osaksi kaupungin eri ohjelmia ja toimenpiteitä. Vantaalla on tehty kaupunkitason ympäristöohjelmia, kuten hulevesiohjelma ja viheralueohjelma. Lisäksi kaikilla kaupungin kuudella toimialalla on oma ympäristöohjelmansa. Vantaan kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ohjelmissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Sen lisäksi on varauduttava tähänastisen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin entistä useammin ilmeneviin ja yhä rajuimpina esiintyviin sään ääri-ilmiöihin. Yhdessä Helsingin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa Vantaa on ollut luomassa strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Vantaa on myös mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostamassa työryhmässä, joka kehittää ja yhtenäistää ympäristöraportointia jatkuvan parantamisen periaatteella. Kesällä 212 jukaistiin Vantaalla ensimmäistä kertaa Ympäristökatsaus, johon oli koottu keskeisimmät ekologisen kestävyyden indikaattorit vuodelta 212. Nämä indikaattorit on sisällytetty myös tähän Ympäristöraporttiin. KUVA: Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti Kuva 1. Viheralueverkostoa ja asuinalueita Kivistössä. 4

7 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaatio koostuu kuudesta toimialasta: Konserni ja asukaspalvelut, Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen, Sosiaali- ja terveystoimi ja Sivistystoimi. Vantaan kaupunki omistaa kolme liikelaitosta, jotka ovat Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Suun terveydenhuollon liikelaitos ja Vantaan työterveysliikelaitos. Vantaan kaupungilla on joko suoraan tai tytäryhteisöittensä kautta määräysvalta lähes sadassa osakeyhtiössä, säätiössä, yhdistyksessä ja muissa yhteisöissä. Tämän lisäksi kaupunki on osakkaana kuntayhtymissä ja muissa yhteisöissä. Vantaa Väestö Kokonaispinta-ala (maapinta-ala) 24,4 km 2 (238,4 km 2 ) Väestöntiheys (as/maa-km 2 ) Kaupungin henkilöstömäärä (vakituisia: 9 324) Lähde: Vantaan kaupunki Elinkeinorakenne ja *Työpaikkoja 29 Työpaikkoja 28 Yhteensä, kpl (prosenttia) (1 %) (1 %) Maa-, metsä- ja kalatalous 285 (,3 %) 288 (,3 %) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 14 (1,1 %) 1 (,9 %) Teollisuus (12,5 %) (12,8 %) Rakentaminen (6,4 %) 6 83 (6,4 %) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (42,1 %) 45 2 (42,6 %) Informaatio ja viestintä (1,9 %) 2 41 (1,9 %) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 787 (,8 %) 932 (,9 %) Kiinteistöalan toiminta 615 (,6 %) 621 (,6 %) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (12,7 %) (13,1 %) (17,2 %) (16,6 %) Muut palvelut (3,7 %) (3,3 %) Toimiala tuntematon 918 (,9 %) 528 (,5 %) Lähde: Tilastokeskus *Vuodesta 29 alkaen tilastoissa Suomessa on käytetty uudenlaista toimialaluokitusta. Oheiseen taulukkoon on myös merkitty uuden toimialakuokituksen mukainen työpaikkojen jakauma Vantaalla vuonna 28. Talous vuonna vuosikate/poistot 12,2 % - investointien tulorahoitus 46, % - lainat ( /asukas) 4 225,5 - konsernilainat ( /asukas) 8 55,8 Lähde: Vantaan kaupunki 5

8 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite on ekologisen kestävyyden ylläpitäminen ja edistäminen kaupungissa. Vantaalla ympäristöasioita ohjaa valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan tasapainotetun strategian vuosille , jossa tiivistetään Vantaan kaupungin visio seuraavasti: Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan strategiassa suurimmiksi haasteiksi toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle todetaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näihin haasteisiin vastataan muun muassa rakentamalla ekologisesti kestävää, eheää, kaupunkirakennetta, parantamalla joukkoliikennettä sekä säilyttämällä ja kehittämällä viheralueverkostoa. Vantaan ympäristöpolitiikka vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin ympäristöpolitiikan linjaukset ohjaavat strategisten tavoitteiden sekä toimialojen ympäristöohjelmien laadintaa ja toteutuvat niiden tavoitteissa ja toimenpiteissä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamisen ja arvioimisen ohella ympäristöjohtamiseen Vantaalla sisältyy jatkuvan parantamisen periaate. Kaupunkistrategian sitovien tavoitteiden toteutuminen arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Toimialojen ympäristöohjelmat esitellään asianomaiselle lautakunnalle vuosittain. Joka vuosi myös julkaistaan ympäristöraportti, jossa kerrotaan ekologisen kestävyyden tilanteesta Vantaalla. Ympäristöpolitiikka Ympäristöasiat kaupungin strategiassa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Sektoriohjelmat ja sopimukset sekä sitoutumukset Ympäristöasiat toimialojen ja tulosalueiden tuloskorteissa Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat Ekotukitoiminta Ympäristöraportti Ympäristökatsaus Raportointi Kuva 2. Ympäristöjohtaminen Vantaalla. 6

9 4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla kuvataan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaatiossa. Ekologisen kestävyyden indikaattorit luokitellaan viiteen ryhmään: Yleinen kehitys Maankäyttö ja kaupunkirakenne Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen indikaattoreilla kuvataan yhdyskunnan toiminnan kestävyyttä ja maailmanlaajuista vastuuta. Vantaalla seurataan vuosittain yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Neljän vuoden välein selvitetään kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Viimeksi kyselytutkimus tehtiin vuonna 211. KUVA: Vantaan kaupunki Kuva 3. Uutta rakennetaan. 7

10 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvastaa kyseisen alueen vaikutusta maapallon ilmastojärjestelmään ja siten myös yhdyskunnan vastuullisuutta maailmanlaajuisessa ympäristöongelmassa. Päästöihin lasketaan kulutusperäiset hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt. Ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv), jolloin muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Vantaalla jo lähes kymmenen vuotta runsaassa 1 3 hiilidioksidiekvivalenttitonnissa, joskin päästöjen kasvu näyttäisi pysähtyneen vuoden 27 jälkeen. Vantaalaisten osuus vuonna 211 pääkaupunkiseudun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 23 prosenttia samaan aikaan, kun vantaalaisten osuus alueen väestöstä oli 19 prosenttia. Vantaalaisten kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti kasvoivat koko 2-luvun alun vuoteen 26 asti, jonka jälkeen päästöt ovat olleet tasaisessa laskussa. Vuoden 29 edellisvuosia merkittävämpi väheneminen kasvihuonekaasupäästöissä johtui osittain taantumasta, joka pienensi etenkin raskaan liikenteen määrää. Toisaalta vähentyneen sähkön kysynnän takia muuta sähköntuotantoa runsaspäästöisemmän lauhdesähkön tarve oli vuonna 29 poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin Vantaalla vähentyneet jo useiden vuosien ajan, on vastaava trendi ollut muissa pääkaupunkiseudun kunnissa nopeampaa. Vantaalaisten asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin suuremmat kuin helsinkiläisten, espoolaisten tai kauniaislaisten. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää päästöt 4,3 hiilidioksidiekvivalenttitonniin asukasta kohti vuodessa. 1 t CO 2 -ekv Kuva 4. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Kaukolämpö 32,1 % Maatalous,2 % Jätteiden käsittely 1, % Teollisuus ja työkoneet 3,9 % Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) t CO 2 -ekv ,9 6,9 7,4 7,1 7,2 7,4 7,4 Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 7, 6,6 6,8 6, Vuoden 23 päästötavoite 4,3 t CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti. Liikenne 26,9 % Valtaosan Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä aiheuttavat lämmitys, liikenne ja kulutussähkön käyttö. Kun tähän lisätään rakennusten sähkölämmityksestä aiheutuvat päästöt, on koossa yli 9 prosenttia kaikista Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Teollisuuden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on Vantaalla pieni. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liikenteen, lämmityksen ja kulutussähkön aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet selvästi, sen sijaan jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoaineen käytön tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Erillislämmitys 4,9 % Sähkölämmitys 1, % Kulutussähkö 2,9 % Kuva 6. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen päästölähteittäin vuonna 211. Lähde: HSY 8

11 Kasvihuonekaasupäästöt t-co2-ekv/as Espoo + Kauniainen Helsinki Oulu Vantaa Kokonaispäästöt Teollisuuden päästöt Kuva 7. Hyödynjakomenetelmällä lasketut kasvihuonekaasupäästöt Helsingin seudun kunnissa ja Oulussa. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan energian kulutus Yhdyskunnan energian kulutuksella kuvataan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Muu polttoaine 14 GWh 1,9 % Talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi energian kulutuksen määrän. Koko 2-luvun alun jatkunut energian kulutuksen kasvu näyttäisi tasaantuneen ja jopa kääntyneen laskuun. Vuoden 29 taantuma näkyy notkahduksena energian kulutuksessa. Viime vuonna energiankulutus oli gigawattituntia, eli energian kulutus väheni 1,7 prosenttia vuoden 21 tasosta. Asukasta kohti laskettuna energian kulutus laski samassa suhteessa, eli 1,6 prosenttia ollen 3,2 megawattituntia jokaista vantaalaista kohti vuonna 211. Kaukolämmön, kulutussähkön ja liikenteen yhteenlaskettu osuus energian kulutuksesta on yli 87 prosenttia. Kaukolämmön ja sähkön kulutus vähenivät, mutta tieliikenteen energian kulutus kasvoi hieman vuodesta 21. Kaikkiaan muutokset vuosien 21 ja 211 välillä ovat pieniä. MWh/asukas ,6 27, 28,6 28,2 28,9 29,5 3, 3,3 3, 3,7 3,2 GWh Liikenne GWh Kuva 8. Kokonaisenergian kulutus sektoreittain Vantaalla vuonna 211. Lähde: HSY Kulutussähkö GWh ,4 % 27,6 % ,3 % 32,1 % 4,7 % Kaukolämpö GWh Erillislämmitys 252 GWh Sähkölämmitys 341 GWh Kuva 9. Energian kulutus asukasta kohden. Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) Kuva 1. Yhdyskunnan energian kulutus Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 9

12 Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus Kuutoskaupungit ja Jyväskylän kaupunki selvittivät syksyllä 211 toiseen kertaan henkilöstönsä ympäristöasenteita. Edellisen kerran näiden kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin vuonna 27, jolloin kyselyllä pyrittiin selvittämään henkilöstön näkemyksiä ympäristöasioista. Vuoden 211 kysely puolestaan keskittyi henkilöstön todellisiin ympäristötoimiin ja mielipiteisiin. Kyselyyn vastanneet vantaalaiset työntekijät kokivat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi viime vuosina. Tämä näkyi erityisesti sähkönkulutuksen seurannassa, jätteiden lajittelussa, valojen sammuttamisessa sekä ympäristöystävällisempien tuotteiden käytössä. Yhtä paljon ympäristöasioihin ei ollut kiinnitetty huomiota liikkumistottumuksissa, joissa yksityisautoilun suosio ylitti monessa kaupungissa joukkoja kevyenliikenteen. Neljä viidestä vastaajasta Vantaalla katsoi, että omat työtavat olivat muuttuneet kaupungin ympäristötyön seurauksena. Vantaan kaupunkikohtaisissa kysymyksissä pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ekotukitoimintaa, sähköisiä kokouskäytäntöjä ja etätyömahdollisuuksia. Tämän lisäksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin, mitkä ympäristöasiat olivat kaupungissa hoidettu hyvin ja mitkä ympäristöasiat huolestuttivat. Vuonna 29 aloitettu ekotukitoiminta oli hyvin tiedossa, kun lähes 7 prosenttia vastaajista oli kuullut asiasta. Ekotukitoiminta oli lisäksi lisännyt keskustelua ympäristöasioista työpaikoilla. Sähköiset kokouskäytännöt saivat periaatteessa kannatusta. Noin 1 4:lle kyselyyn vastaajasta etätyöt soveltuivat 45 prosentille ja tästä joukosta runsas 4 prosenttia ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä päivän viikossa, vajaa 3 prosenttia kaksi päivää viikossa ja noin 2 prosenttia päivän kuukaudessa. Etätyöntekijöiksi ilmoittautui kuitenkin vain kolmisensataa kaupungin työntekijää ja heistäkin kolme neljästä kertoi tekevänsä etätyötä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ympäristöasennekysely on luettavissa osoitteessa [http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_ julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77715_ Asennekyselyn_raportti.pdf]. Vantaan ympäristötyö (esim. ympäristöohjelmat) on muuttanut työtapojani Täysin eri mieltä 4 % 3 % En osaa sanoa 2 % 1 % % Jokseenkin eri mieltä Vuosi 27 Vuosi 211 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Vantaan kaupungin työntekijöiden mileipiteissä todetaan kaupungin ympärisötyön muuttaneen toimintatapoja omassa työskentelussä.. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

13 4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä kuvataan asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuudella, palveluiden saavutettavuudella sekä virkistys- ja suojelualueiden osuudella. Kestävän kehityksen tavoitteena on eheä kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa samalla, kun alueelliset virkistys- ja suojeluarvot säilyvät. Indikaattori Kehityssuunta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus, krs-m 2 (%) 96,9 88,2 88,6 96,5 98,5 Asemakaava-alueelle rakenettujen asuntojen osuus, krs-m 2 (%) 96,3 93,3 92,4 96,3 98,1 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella (%) 26,1 26,2 24, 23,9 24,5 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) 6, 6, 6,2 6,2 6,2 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden osuus kokonaispintaalasta (%) Palveluiden saavutettavuus 3 ja 7 metrin etäisyydellä (%) - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 3 m - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 7 m - Päivittäistavarakaupat: 3 m - Päivittäistavarakaupat: 7 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 3 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 7 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 3 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 7 m - Päiväkodit: 3 m - Päiväkodit: 7 m 5,9 5,9 6,1 6,1 6,1 * * * * 34,6 71,2 * * 92,7 99,8 53,3 84,6 3,3 4, 4,1 4,7 34,6 84,1 33,7 69,6 21,1 62,4 9,4 97,7 5,7 83,8 34,9 84,7 35,4 72,4 2,2 6,8 91,1 97,8 55,7 85,1 36,4 85,8 35,2 72,5 2,3 61, 88,7 97,7 6,6 88,9 35,9 85,7 34,3 71,8 22,5 65,6 9,2 97,7 57,6 86,7 - Viheralueet: 3 m - Viheralueet: 7 m 99,5 1 99,5 1 98, Alueellinen hyötyjätepiste: 3 m - Alueellinen hyötyjätepiste: 7 m * * * * * * * * 35,2 85,9 Lähde: Vantaan kaupunki 11

14 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Indikaattori kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen eheään kaupunkirakenteeseen sekä väestön keskittymistä taajamiin. Vantaalla valtaosa, viimeisen viiden vuoden aikana yli 9 prosenttia, uusista rakennuksista ja asunnoista rakennetaan asemakaavoitetuille alueille. Vuonna 211 lähes kaikki uudet rakennukset ja asunnot tehtiin asemakaava-alueelle. % ,3 94,2 96,5 95,1 98,5 98,1 92,2 93,3 92,4 96, Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista rakennuksista (%) Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista asunnoista (%) Kuva 12. Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Vantaalla luonnonsuojelu on edennyt määrätietoisesti niin, että luonnonsuojelualuevarauksia on rauhoitettu tasaiseen tahtiin. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten yhteismäärä on näin ollen pysynyt vakiona. Helsingille tehdyn alueluovutuksen takia suojelualueiden ja -varausten osuus hieman kasvoi vuoden 29 alussa. % , 5,9 6, 5,9 6,2 6,1 6,2 6,1 6,2 6, Osuus maa-alasta Kuva 13. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelualuevarausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta. Lähde: Vantaan kaupunki Osuus kokonaispinta-alasta Palveluiden saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus kuvaa yhdyskunnan rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta sekä liikkumistarvetta. Arvioinnissa käytettävät 3 ja 7 metrin etäisyydet ovat Euroopan unionin ohjeiden mukaiset. Alueellisten hyötyjätepisteiden osalta tilastointi aloitettiin vuonna 211. Joka kolmas vantaalainen asuu enintään 3 metrin päässä päivittäistavarakaupasta tai alueellisesta hyötyjätepisteestä. Lähin päivittäistavarakauppa tai alueellinen hyötyjätepiste löytyy suurimmalle osalle vantaalaisista korkeintaan 7 metrin päästä. Viheralueverkosto on Vantaalla erinomainen, ja viheralue on lähes jokaiselle vantaalaiselle enintään 3 metrin päässä. Myös joukkoliikenteen pysäkki löytyy läheltä yhdeksälle kymmenestä vantaalaisista. Miltei kaikki vantaalaiset asuvat lähimmästä pysäkistä enintään 7 metrin pääs- 12

15 sä, mitä voidaan vielä pitää hyväksyttävänä kävelymatkana. Kohtuullisen kävelymatkan päässä valtaosalle vantaalaisia löytyy kirjasto ja päiväkoti. Lähin peruskoulun ala-astekin on yli 6 prosentille 7 12-vuotiaista lapsista korkeintaan 7 metrin päässä. % ,1 26, ,9 24,5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 1 5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Asemakaavoitetun virkistysalueen oikeudellinen asema on hyvin vahva. Vuonna 28 virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 26,2 prosenttia ja vuonna 211 osuus oli pienentynyt 24,5 prosenttiin. Kehitys kertoo kuitenkin vain siitä, että kaavoitus kohdistuu täydennysrakentamiseen. Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ei pienene. Suhteellinen osuus kuitenkin vähenee, kun uusia asemakaavoja tehdään pääasiassa vain rakennettaville alueille. Aivan viime aikoina virkistysalueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla on tosin hieman kasvanut Kuva 15. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus % maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 14. luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kuutoskaupungeissa vuosina 26, 28 ja 21. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

16 4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan sähkön kulutus Yhdyskunnan sähkön kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Sähkön kulutus on ollut aiempina vuosina tasaisessa kasvussa. Edes vuoden 29 taantuma ei vaikuttanut niin, että kokonaiskulutus olisi vähentynyt edellisestä vuodesta, vaikka teollisuuden sähkön kulutus laskikin vuonna 29. Sen sijaan taantumavuoden jälkeen vuonna 21 kulutus kasvoi 2,7 prosenttia, eli yli 25 kilowattituntia asukasta kohti. Vuonna 211 sähkön kulutus sen sijaan laski monen vuoden kasvaneen kulutuksen jälkeen. Asukasta kohti sähkön kulutus pieneni 4,5 prosenttia, joskin kulutuksen lasku johtui teollisuuden sekä palveluiden ja rakentamisen pienentyneestä osuudesta. Asumiseen käytetyn sähkön kulutus kasvoi 4,4 prosenttia vuoteen 21 verrattuna. Asumisen ja maatalouden sähkön kulutus Vantaalla on käytännössä lähes kokonaan asumisen sähkön kulutusta. Maatalouden osuus on hyvin pieni, vain noin prosentin kymmenesosa. Yhdyskunnan veden kulutus Yhdyskunnan veden kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti niitä ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta. Vantaalla veden kulutus on pysynyt suhteellisen vakaana jo pitkään. Suurimmillaan kulutus, 251 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, on ollut 2-luvun puolella vuosina 21, 22 ja 26. Sen jälkeen lievässä laskussa ollut veden kulutus on jälleen pienoisessa noususuunnassa. Vuonna 211 vettä kului jokaista vantaalaista kohti 245 litraa vuorokaudessa. kwh/as l/as/vrk Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Kuva 16. Yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti Lähde: Energiateollisuus Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus (litraa asukasta kohti vuorokaudessa) Lähde: Vantaan Vesi (21-29), HSY (21, 211) Kaukolämmön tuotantotapaosuudet GWh 1 Kaukolämmön tuotantotapaosuudet -indikaattori kuvaa lämpöenergian tuotannon kestävyyttä Hyvänä tavoitteena olisi saada kasvatettua uusiutuvan energian osuutta. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia. Kaukolämmön tuotannossa on käytetty jokseenkin vain fossiilisia polttoaineita, eli maakaasua ja kivihiiltä. Öljyn osuus on ollut pieni Maakaasu Hiili Öljy Uusiutuvat Kuva 18. Kaukolämmön tuotantotapaosuudet. Lähde: Vantaan Energia 14

17 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorivertailussa vuosilta voi nähdä, että pääkaupunkiseudulla turvaudutaan kaukolämmön tuotannossa etenkin maakaasuun, Oulussa turve on tärkein energianlähde. Sähkönkulutus on suurin Oulussa, missä on paljon teollisuutta. Vantaa Kaukolämmön energialähteet % Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Biomassa Lämpöpumppu Jäte % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Kuva 19. Kaukolämmön tuotannon energianlähteet vuoden 21 tilastojen mukaan. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Yhdyskunnan sähkönkulutus kwh/as/v Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 2. Kuutoskaupunkien sähkönkulutus Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

18 Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus -indikaattori kuvaa kaupunkirakenteen ja energiantuotannon suunnitelmallisuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 17,2 17,7 17,5 11,1 9,8 9,5 Vantaan yleiskaavan pyrkimys kaupunkirakenteen tiivistämiseen on nähtävissä uusien rakennusten lämmitystavassa, sillä valtaosaan, lähes 7 prosenttiin, uutta rakennuskantaa valitaan kaukolämpö. Kaukolämpöverkon alueelle rakennettaviin rakennuksiin onkin monesti järkevää valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpöä pidetään yleisesti ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Sähkölämmitys on valittu noin 17 prosentille uusista rakennuksista. Kymmenisen prosenttia uudesta rakennuskannasta lämpiää öljyllä tai kaasulla. Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset kaupungin omistamissa toimitiloissa Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Luonnollisesti tavoitteena on saada pienennettyä sähkön ja lämmön ominaiskulutuksia. Suunta onkin ollut hyvä viimeisten vuosien aikana. Sähkön kulutus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta lämmitykseen kuluneen energian määrä ja sitä myöten kulutetun energian kokonaismäärä Vantaan kaupungin omistamissa toimitiloissa on ollut tasaisessa laskussa. Kaukolämmitys Öljy- tai kaasu Sähkö Kivihiili Puu tai turve Maalämpö Muu Kuva 21. Uusien kiinteistöjen lämmitystapa. kwh/m 3 4 % 3 % 2 % 1 % % Lähde: Tilastokeskus 72,3 73,7 52,7 52,3 51,2 19,6 21,4 18,8 2 19, Sähkön ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus Yhteensä Kuva 22. Sähkön ja lämmön ominaiskulutus (kilowattituntia kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 68,5 69,2 69, ,4 61,5 Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa Veden ominaiskulutus kuvaa kaupungin toiminnan ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä osoittaa välillisesti muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. l/m Veden kulutuksen tilastoinnista puuttuvat tiedot vuosilta Vuonna 24 veden ominaiskulutus kaupungin toimitiloissa oli 2 litraa rakennusten kuutiotilavuutta kohti ja vuonna 25 selvästi yli 2 litraa, joten siihen verrattuna vuosien 21 ja 211 laskeva suunta kulutuksessa on hyvä Kuva 23. Veden ominaiskulutus (litraa kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 16

19 Yhdyskunnan ilmanlaatu Yhdyskunnan ilmanlaatu kuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Vantaalla ilmanlaatua on mitattu Tikkurilassa, jossa on pysyvä mittauspiste. Siinä mitataan muun muassa hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ovat läpimitaltaan alle 1 mikrometrin hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Hiukkaset voivat olla vaarattomia tai niihin voi olla sitoutuneena haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Sallittu enimmäispitoisuus PM 1 -hiukkasille on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa vuorokautta kohti. Raja-arvo saa ylittyä vuodessa 35 kertaa. Viime vuosina Tikkurilassa raja-arvo on ylittynyt vain muutamina kevätpäivinä, kun liikenne nostattaa hienoksi jauhaantunutta hiekoitushiekkaa ja asfalttia katupölynä. Katujen pesu laskee pölyn ja hengitettävien hiukkasten määrän selvästi alle raja-arvon. Typpidioksidi (NO 2 ) on hengitysteitä ärsyttävä kaasu. Lisäksi se muun muassa aiheuttaa ympäristön rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidin hyväksyttävä pitoisuus on 2 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa tuntia kohti. Raja-arvo sallii 18 ylitystä. Typpidioksidin pitoisuuksia on mitattu Tikkurilassa vuodesta 1996 lähtien ja pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet koko mittausjakson ajan noin 3 mikrogrammaa kuutiometrissä. Vuoden 211 vuosikeskiarvo oli 28 mikrogramma kuutiometrissä ilmaa. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan tunneittain mitattavaa ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin suhteutettua ilmanlaatua asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Ilmanlaadun mittaustulokset ilmoitetaan tunteina vuodessa. Sääoloilla on suuri merkitys ilmanlaatuun. Vuorokaudet, jolloin PM 1 -hiukkasten ohjearvo ylittyi Kuva 24. Vuorokausimäärä, jolloin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ohjearvo ylittyi Tikkurilan mittauspisteessä. Kuva 25. Vuoden aikana ollut tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu on ollut huono tai erittäin huono Tikkurilan mittauspisteessä Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) Tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu huono tai erittäin huono Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 5 km Kuva 26. Pysyvän mittausaseman sijainti Tikkurilassa. 2 m 17

20 Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätevesikuormitus kuvaa sen vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiseen. Mittareina käytetään vesistöihin pääsevää fosforin ja typen määrää sekä vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden biologista hapenkulusta (BHK). g/as/vrk 2 1,5 1,5 1,91 1,62 1,52 1,69 1,47 Vantaan jätevedet johdetaan Viikinmäen jätevesipuhdistamolle Helsingissä ja Suomenojan puhdistamolle Espoossa. Vantaan aiheuttama jätevesikuormitus saadaan laskemalla yhteen kumpaankin puhdistuslaitokseen Vantaalta tulevan virtaaman osuus. Siitä lasketaan kuormitus asukasta kohti. Jätevedenpuhdistuslaitos toimii sitä paremmin mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Vantaalta suurin osa jätevedestä johdetaan mereen Viikinmäen puhdistamon kautta. Viime vuosina jäteveden biologinen hapenkulutus on ollut laskussa ja vuonna 211 se oli 1,57 grammaa asukasta kohti vuorokaudessa. Laskua edellisvuoteen verrattuna on kolmetoista prosenttia. Vantaan typpikuormitus pysyi sen sijaan vuoden 21 tasolla, eli 2,1 grammasssa asukasta kohti vuorokaudessa. Fosforia pääsi mereen hieman vähemmän kuin vuonna 21 ja fosforikuormituksen suhteen palattiin vuosina 28 ja 29 vallinneelle tasolle;,6 grammaan asukasta kohti vuorokaudessa. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta sekä ilmastonmuutoksen kiihtymistä Kuva 27. Mereen laskettavan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK). Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 2,62 Kuva 28. Kokonaistyppikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 2,1,9,8,8,7,7,6,6,6,6,5,4,3,2, Kuva 29. Kokonaisfosforikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 1,73 2,1 2, Yhdyskuntajätettä ovat kaatopaikalle loppusijoitettava kotitalouksien sekajäte sekä siihen rinnastettavat kaupan ja teollisuuden jätteet. Vantaan jätehuollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Vantaalta kertyvä yhdyskuntajäte lasketaan asukasluvun mukaan ja jätteen määrä ilmoitetaan kiloina asukasta kohden vuodessa kg/as/v Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti pieneni kymmeniä kiloja vuonna 29. Seuraavana vuonna jätteen määrä pysyi samana, mutta väheni taas vuonna Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti. Lähde: YTV (27-29), HSY (21) 18

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014

Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014 Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 211 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ekologisen kestävyyden tunnusluvut... 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit... 5 Asukastyytyväisyys...5 Henkilöstön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26 21 Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa Kannen kuva: Taitto Tina Kristiansson Jarmo Honkanen Ilmestymisvuosi 212 ISBN 978-952-5465-58-7

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Lukijalle. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat asettivat työryhmän kehittämään ja yhtenäistämään kestävän kehityksen raportointia

Lukijalle. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat asettivat työryhmän kehittämään ja yhtenäistämään kestävän kehityksen raportointia KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu Oheismateriaali työryhmän raporttiin 31.12.2004 30.1.2005 Lukijalle Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot