Atk-palvelukeskus Tieto- ja viestintätekniikkasuunnitelma Atk-palvelukeskus HALLINTOPALVELUT

Transkriptio

1 Atk-palvelukeskus Tieto- ja viestintätekniikkasuunnitelma 2016 Atk-palvelukeskus HALLINTOPALVELUT

2 2 Tieto- ja viestintätekniikkasuunnitelma Sisällys 1 Yleistä Tietohallinto Atk-palvelut Atk-palvelukeskuksen palvelukonsepti Laitteistoarkkitehtuuri Palvelinlaitteet Työasemat Tulostinlaitteet ja tulostus Tietoliikenne Toimenpiteet Tiedon hallinta ja tietopalvelu Järjestelmätuki Koulutus Toimenpiteet Atk-palvelukeskuksen ja toimialojen välinen työnjako Konserniyhteistyö... 11

3 3 1 Yleistä Savonlinnan kaupungin tietotekniset toiminnot muodostuvat tietohallinnosta ja atk-palveluista. Tietohallinto määrittelee kaupungin strategian perusteella yleiset tietotekniset linjaukset, joiden mukaan atk-palvelut toteutetaan. Atkpalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia kaupungin tietohallinnosta, keskitetyn tietojenkäsittelyjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä sekä toimia konsulttina asiakaskuntansa tietotekniikkahankkeissa. Yleinen suuntaus tietotekniikan kehityksessä on pyrkiä lisäämään kuntien, yritysten ja erilaisten yhteisöjen välistä yhteistyötä. Julkisten verkkopalveluiden hyödyntäminen jokapäiväisenä työvälineenä ja vaatimukset sähköisen asioinnin mahdollistamiseen ovat nykyaikaa. Tämä kaikki asettaa vaatimuksia niin tietoturvallisuuden kuin henkilöstön osaamisen tasolle sekä laitteistojen ja ohjelmistojen yhteensopivuudelle. 1.1 Tietohallinto Tietohallinnolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen. Tietohallinto on kaupungin tiedonhallinnan suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa tietoturvapolitiikkaa noudattaen. Tietohallintoa koordinoi kaupunginjohtajan johtoryhmä. Tietohallintoon kuuluvat seuraavat osa-alueet tietohallinnon ja tietotekniikan hyödyntämisen suunnittelu kaupungin strategian pohjalta tietoteknisen yhteistyön kehittäminen kaupunkikonsernin eri osapuoliin ja ympäristökuntiin nähden atk-palveluita koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmat hallintokuntien tietojärjestelmähankkeisiin ja kehittämiskohteiden valmisteluun osallistuminen infrastruktuuria, atk-sovelluksia ja -palveluita koskevat strategiset tehtävät tietokonearkkitehtuuria, tietoliikennettä, tietojärjestelmiä ja ohjelmia sekä hyvää tiedonhallintatapaa koskevat ohjeet ja suositukset tietoturvasuunnittelu. 1.2 Atk-palvelut Atk-palvelukeskuksen toiminnallisena tehtävänä on huolehtia kaupungin keskitetyn tietojenkäsittelyjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä tietohal-

4 4 linnon määrittämien linjausten mukaisesti sekä auttaa toimialoja palvelujen tehostamisessa tietotekniikkaa käyttäen. Atk-palvelukeskus tuottaa seuraavat palvelut palvelinlaitteistojen ja -palveluiden hankinta ja ylläpito työasemien hankinta ja ylläpito oheislaitteiden hankinta laitteistojen huollon järjestäminen käyttöjärjestelmien ja varusohjelmistojen hankinta ja ylläpito yhteiskäyttöisten työasemasovellusten hankinta, ylläpito ja koulutuksen järjestäminen yhteiskäyttöisten työasemasovellusten käyttötuki kaupungin verkkosivujen ja intranetin ylläpidon koordinointi puhelinliittymien ja puhelinpäätelaitteiden hallinta Atk-palvelukeskuksen asiakaskunnan muodostavat kaupungin henkilöstö sekä ne kaupunkikonsernin osapuolet, kunnat ja kuntayhtymät, joiden kanssa on laadittu eriasteisia yhteistoimintasopimuksia. Atk-palvelukeskuksen henkilöstö tietohallintopäällikkö Kari Raatikainen atk-suunnittelijat Marika Turunen (järjestelmätuki, internet/intranet), äitiysvapaalla, sijaisena Sanna Rautiainen Petri Puhakainen (palvelinympäristö) Mika Baljaskin (palvelinympäristö) Timo Myöhänen (työasemat, hallinto ja koulut) Pekka Luukkainen (työasemat, koulut) Esa Leirivaara (työasemat, hallinto), sijaisena Marjo Kosonen Vuoden 2013 alusta liittyneiden kuntien (Kerimäki ja Punkaharju) osalta atkpalvelukeskus osti tukipalveluita IT-JT Oy:ltä vuoden 2014 loppuun. Savonlinnan kaupungin ICT-menot vuonna 2014 Atk-palvelukeskus Tekninen toimiala Sivistystoimiala Perusturvan toimiala Keskushallinto Yhteensä Atk-palvelukeskuksen palvelukonsepti Atk-palvelukeskus toimii työasemapalvelutoiminnassaan avaimet käteen - periaatteella. Käytännössä tämä merkitsee loppukäyttäjälle käyttövarmuutta

5 5 ja -mukavuutta sekä mahdollistaa sen, että toiminnan jatkuvuus on turvattua lähes kaikissa oloissa ja mahdolliset keskeytykset jäävät lyhyiksi. Näin tulosyksiköillä ei tarvitse olla tietoteknistä asiantuntemusta omassa yksikössään vaan ammattitaitoinen, yksikön toiminnan tunteva apu on saatavilla lyhyellä odotusajalla omasta talosta. Ensisijaisesti tuki tarjotaan etähallintaohjelmiston avulla. Käyttäjät maksavat toiminnan ylläpidosta kuukausittaisen asiakasmaksun, jolla katetaan toiminnasta aiheutuvat kulut ottaen huomioon investointien takaisinmaksuajat. Veloituksella ei kerätä voittoa. Veloitusjärjestelmä on uusittu vuoden 2016 alusta siten, että jokaiselle laitteelle määritellään tuotekohtainen veloitus. Näin perustyöaseman veloitusta on ollut mahdollista alentaa ja mahdollistaa paremmin tietotekniikan käyttöönottoa toimialoilla. 2 Laitteistoarkkitehtuuri 2.1 Palvelinlaitteet Keskustietokoneet sijaitsevat kaupungintalon valvotussa ja ilmastoidussa laitetilassa. Palvelimet hankitaan leasingsopimuksilla. Laitearkkitehtuurissa on jo 2000-luvun alussa siirrytty lattiamallisista palvelimista laitekehikkoratkaisuihin ja palvelinlevyjärjestelmään (SAN-ratkaisu, virtuaalilevyt) toiminnallisuuden parantamiseksi, vikasietoisuuden lisäämiseksi ja tilan säästämiseksi. Palvelinten virtuaalikäyttö aloitettiin vuoden 2009 aikana. Laitetilassa on fyysisiä palvelinlaitteita 35 kpl ja lisäksi virtuaalipalvelimia 30 kpl. Ulkopuolista palvelinpalvelua hyödynnetään toimitilapalvelun joidenkin sovellusten osalta, jotka ohjelmatoimittaja Haahtela tuottaa, sekä verkkopalvelun palvelinalustassa ja teknisen toimen karttapalveluun liittyvässä palvelinalustassa, jotka tarjoaa Blue Lake Communications Oy. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen käytössä siirryttiin Aditron käyttöpalveluun vuoden 2013 aikana. Uusien tietojärjestelmien hankinnan ja nykyisten järjestelmien merkittävien päivitysten yhteydessä arvioidaan, onko toiminta kokonaistaloudellisesti edullisempaa pyörittää omassa palvelinympäristössä vai palveluntarjoajan mahdollisessa pilvipalvelussa tietoturva ja toiminnallisuus huomioon ottaen. 2.2 Työasemat Työasemina ovat mikrotietokoneet, joissa on käyttöjärjestelmänä Windows 7. Asiakaskunnalle toimitetaan perusasennukseltaan vakioitu, tarpeen mukainen työasema tarvittavine sovelluksineen ja tulostusympäristöineen. Työasemia on hallinnon käytössä n. 700 kpl.

6 6 Työasemat pyritään pitämään teholtaan riittävällä tasolla käyttäjätarpeiden mukaan talousarvion puitteissa. Käyttöjärjestelmien suhteen ei ole ilmennyt tarvetta poiketa nykyisestä linjasta. Uudet työasemat hankitaan Windows 7 käyttöjärjestelmällä varustettuna. Työasemat ja oheislaitteet hankitaan hankintatoimen kilpailuttamalla puitesopimuksella ja neljän vuoden vuokrakaudella 3StepIT:n kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen, mikä määrittelee myös laitteiden uudistamiskierron. Luottamushenkilöiden (lautakunnat ja valtuutetut) käytössä olevat kannettavat tietokoneet vaihdetaan ylläpitotarpeen vähentämiseksi asteittain tablettimallisiin ipad-laitteisiin nykyisten laitteiden leasingkausien päättyessä. Tabletit luovutetaan henkilökohtaiseen käyttöön niille luottamushenkilöille, joilla ei ole jostain kaupunkikonsernin muusta organisaatiosta laitetta luottamustehtävän hoitoa varten. Toimenpiteellä poistetaan vahtimestareiden tarve jakaa tietokoneet kokoustilan pöydille ennen kokousta sekä nykyisten Windows-kannettavien tarvitsema jatkuva päivitystarve. Ensimmäisenä ipadit on otettu käyttöön joulukuussa 2015 rakennus- ja ympäristölautakunnassa. 2.3 Tulostinlaitteet ja tulostus Kaikki tulostinlaitteet hankitaan atk-palvelukeskuksen kautta hankintatoimen kilpailuttamiin sopimuksiin perustuen. Atk-palvelukeskus määrittää työyksikköä kuullen työyksikköön sijoitettavan laitteen. Kokonaislaitemäärä pidetään mahdollisimman vähäisenä. Laitekanta vakioidaan käyttöympäristön tulostusmäärien mukaisesti kolmeen luokkaan. pieni tulostuslaite keskikokoinen tulostuslaite suurikokoinen tulostuslaite Laitekohtaiset viimeistelytarpeet määritellään tapauskohtaisesti käyttäjäyksikön tarpeen mukaan. Vähäisellä käytöllä olevat laitteet ja erityisesti henkilökohtaiset oheistulostimet tullaan poistamaan kokonaan. Poikkeuksena on toimitila, jossa asiakasta ei voi jättää ilman valvontaa muusta toiminnasta erillään oleva toimitila, jossa laite toimii kohteen ainoana tulostimena Laitteiden sijoittelussa otetaan huomioon tilaresurssit, palo-ovet ja lukitukset sekä kapeat käytävätilat verkon ja sähkön saatavuus Tulostus on tehtävä harkiten. Tulostettaessa minimoidaan arkkimäärä tulostamalla usea sivu arkille ja käyttämällä kaksipuoleista tulostusta, mikäli tulostin ja tulosteen käyttötarve sen mahdollistavat. Laitteen oletusasetuksena

7 7 käytetään harmaasävytulostusta. Väritulostus on sallittu vain pakottavassa tapauksessa, esim. jos asiakirja ei ole luettavissa harmaasävyisenä. Mikäli tulostettu asiakirja sisältää yhdenkin värimerkin, se on värituloste. Käyttäjäyksikkö hankkii tulostustarvikkeet (paperit ja väriaineet) keskitetysti palvelupisteiden kautta, mikäli laitteella ei ole väriaineiden toimituksen sisältävää huoltosopimusta. Tarvikkeita ei tule kuitenkaan kerätä omaan varastoon vaan niitä tilataan ainoastaan tarpeen mukaan. Laitteiden asianmukaisen toiminnan kannalta ei tule käyttää uudelleentäytettyjä värikasetteja tai tarvikekasetteja, vaan ainoastaan merkkikohtaisia alkuperäisiä väriaineita. Savonlinnan kaupunki pyrkii keskitettyyn tulostuksenhallintaan, joka mahdollistaa mm. nopean reagoinnin ongelmatilanteissa, sivukohtaisen laskutuksen ja turvatulostuksen. Turvatulostuksessa tulostaja itse vapauttaa tulosteensa haluamaltaan tulostinlaitteelta, jolloin luottamuksellisia asiakirjoja ei jää tulostinlaitteille. Vuoden 2016 alussa kaupungilla on käytössä 369 tulostuslaitetta, jolloin yhtä laitetta käyttää 2,7 henkilöä. Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä laitteita karsitaan siten, että yhtä laitetta käyttää henkilöä. Mikäli poistettavien laitteiden tulostustarve kyetään ohjaamaan olemassa olevalle laitekannalle, vuotuinen kustannussäästö on vähintään vuoden 2016 aikana aikana aikana Tietoliikenne Tietoliikenneverkon ylläpidosta on sopimus Blue Lake Communications Oy:n kanssa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kalenterivuoden kerrallaan. Sopimuksen pohjalta BLC Oy on sitoutunut kehittämään kaupungin käytössä olevia verkkopalveluita. BLC:n kanssa yhteistyössä haetaan toimintatapoihin ja käytössä oleviin tekniikoihin ratkaisuja, joilla saavutetaan tietoliikennekustannusten alentumista ja entistä parempaa toiminnallisuutta sekä erityisesti tietoturvan tasoa. Meneillään on 802.1X-autentikoinnin käyttöönotto, jolla estetään tietoliikenneverkkoon pääsy muilta kuin atkpalvelukeskuksen toimittamilta laitteilta. Kaupungintalon ulkoiset toimipisteet on liitetty kaupungintalon verkon palveluihin erilaisia yhteystekniikoita käyttäen. Kaupungin tietoliikenneverkot on suojattu ulkoisesta verkosta palomuureilla. Koulujen oppilaspuolen ja kaupungin hallinnon internet-yhteydet on tietoturvasyistä erotettu toisistaan. Kaupunginjohtajan johtoryhmän päätöksellä tietosuoja- ja kustannussyistä yhteydet kotoa kaupungin verkkoon ovat olleet sallittuja vain kaupungin johtoryhmän jäsenille ja atk-palvelukeskuksen henkilöstölle. Myöhemmin johtoryhmä on päättänyt, että mikäli joissakin tapauksissa toimialoilla tulee esiin kotiyhteyden tarve, kyseinen esimies harkitsee yhteyden tarpeellisuuden

8 8 työtehtävien hoitamisen kannalta. Uusia kotiyhteyksiä perustetaan todelliseen tarpeeseen helpottamaan työtehtävien hoitoa erityisesti esimiestyössä ja niissä hyödynnetään suojattua vpn-yhteystekniikkaa. Puhelinjärjestelmän toimittajana on tällä hetkellä Blue Lake Communications ja matkapuhelinoperaattorina BLC:n kautta Dna. Puhelinjärjestelmä kilpailutettiin vuoden 2013 aikana ja palveluntarjoajina jatkavat BLC ja Dna. 2.5 Toimenpiteet 2016 luottamushenkilöiden kannettavien tietokoneiden vaihto ipadlaitteisiin tulostuksenhallintajärjestelmän käyttöönotto ja tulostinlaitekannan vähentäminen 802.1X-autentikoinnin määrittely kytkinverkkoon 3 Tiedon hallinta ja tietopalvelu A) Toimisto-ohjelmistoina käytetään Microsoft Office tuoteperheen ohjelmistoja. Käytössä oleva Office-ohjelmiston versio on B) Vuoden 2016 alussa selvitetään mahdollisuudet keskitetyn tulostusjärjestelmän hankintaan tavoitteena optimoida tulostinlaitteiden määrä ja sijoituspaikat sekä sen kautta alentaa pääomakuluista, paperista ja väriaineista muodostuvaa tulostuskustannusta. Valmistavana toimenpiteenä vuoden 2015 lopussa tehtiin konsulttityönä tulostinkartoitus, jonka tuloksena saatiin raportti tulostuksen kustannuksista ja kehittämiskohteista. Raportin pohjalta on käynnistetty tulostinlaitteiden määrän vähentäminen. C) Sähköposti- ja kalenterijärjestelmänä on Microsoft Exchange. Palvelu on rakennettu verkkoteknisesti siten, että sähköpostin ja kalenterin käyttö on mahdollista myös mobiilipäätelaitteilla ja julkisen verkon kautta webliittymällä. Sähköpostiviesti on mahdollista lähettää salattuna. D) Sisäisen viestinnän (läsnäolotieto, videoneuvottelu, pikaviestit) välineeksi on otettu käyttöön Microsoft Skype for Business (aiemmin Microsoft Lync). Ohjelma on asennettu kaikille työasemille ja toimintaa on testattu atk-palvelukeskuksessa sekä pilotoitu sivistystoimessa. Käyttöönottoa laajennetaan sopivissa kokonaisuuksissa. Pöytätyöasemaan tarvitaan käyttötarpeen mukaisia lisävarusteita, joita voivat olla headset, webkamera ja kaiutinmikrofoni. Toimiala maksaa tarvitsemansa lisävarusteet. E) Kaupungin verkkosivustoa ylläpidetään Valu Digital Oy:n (entinen Media Cabinet Oy) Base C6 -julkaisujärjestelmällä, joka mahdollistaa ylläpidon hallitun hajauttamisen toimialoille. Sivuston kehittämistä jatketaan Valu Digital Oy:n kanssa sovitun lifecycle-ohjelman

9 9 mukaisesti. Sivustoon vuonna 2014 tehty uudistus mahdollistaa sivuston mukautumisen automaattisesti eri päätelaitteille (responsiivisuus). F) Sähköisen asioinnin käyttöönottosuunnitelman laatiminen aloitettiin palvelupäällikön johdolla vuoden 2009 aikana kartoittamalla toimialoilta palveluketjut, joissa vuosittaiset asiointimäärät ovat sen suuruiset, että toimintojen sähköistämisellä saavutetaan sekä toiminnallista että taloudellista etua. Käyttöönottosuunnitelman ensimmäinen versio valmistui syyskuussa Pilottihankkeena toteutettiin sähköinen päivähoitohakemus. Toimeentulotukihakemuksen sähköistämisestä on keskusteltu, mutta asia on levossa sosiaalitoimen kentässä tulevien muutosten vuoksi. Vuoden 2015 aikana kaupunki on ottanut käyttöön Kansalaisen Asiointitilin, joka mahdollistaa kuntalaiselle suojatun asiointikanavan kaupungin suuntaan ja liittyy Kansalliseen Palveluväylään. Vapaaaikatoimen sähköinen tilavarausjärjestelmä on käyttöönotossa kevään 2016 aikana. Sähköisiä palveluita lisätään sitä mukaa, kun kustannustehokkaita ja aidosti toiminnallisuutta parantavia ratkaisuja tulee tarjolle. G) Intranet-järjestelmä (Savnet) on toteutettu Microsoft Sharepoint ratkaisulla. Savnet otettiin käyttöön syyskuun alussa Savnetin käyttöä sisäisenä tiedotuskanavana pyritään tehostamaan. Pääsy Savnetiin myös hallintoverkon ulkopuolelta toteutettaneen kevään 2016 aikana riippuen toimenpiteen kustannuksista. H) Työaikaleimaukset Esmikko -työajanseurantajärjestelmään on vuodesta 2014 alkaen ollut teknisesti mahdollista suorittaa matkapuhelimella. 4 Järjestelmätuki Atk-palvelukeskus antaa järjestelmä- ja käyttötukea yhteiskäyttöisiin työasemasovelluksiin. Järjestelmätukeen sisältyy koulutuksen ja puhelintuen lisäksi mm. ongelmanselvitys sekä yleinen sovellusten tehokkaan käytön edistäminen. Käyttäjätuessa käytetään etähallintaohjelmistoa. Vuoden 2012 lopussa otettiin käyttöön sähköinen palveluportaali ja siirryttiin yhden puhelinnumeron järjestelmään helpdesk-toiminnan selkeyttämiseksi. Sähköinen palveluportaali uusittiin keväällä Jokaisella toimialan erityissovelluksella (esim. Facta, Effica jne) on oma pääkäyttäjänsä. Pääkäyttäjä on oman sovelluksensa asiantuntija, joka antaa tarvittaessa opastusta ja järjestelmätukea sovelluksensa käytössä. Lisäksi pääkäyttäjä on yhteyshenkilö ohjelmatoimittajan suuntaan atkpalvelukeskuksen toimiessa tarvittaessa teknisenä osapuolena. Yksi henkilö päivystää atk-palvelukeskuksessa kaupunginvaltuuston kokousten aikana.

10 10 5 Koulutus Atk-palvelukeskus opastaa toimittamiensa sovellusten käyttöön toimialojen ilmoittaman tarpeen mukaan resurssiensa puitteissa. Koulutus tapahtuu pienryhmissä atk-palvelukeskuksen koulutusluokassa. Sisäisen koulutuksen vahvuutena on hyvä asiakaskunnan tuntemus ja sitä kautta ohjelmatekniikan opettamisen ohella ohjelmistojen käytön soveltaminen työtehtäviin. Luokkaopetuksen lisänä on käyttäjille annettava puhelintuki ja myös mahdollinen opastus työpisteessä. Toimialoille on tarjottu myös tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta. Lisäksi atk-luokassa järjestetään runsaasti eri toimialojen organisoimaa koulutusta sekä ohjelmistoesittelyjä, joissa kouluttajina ovat joko ohjelmistojen pääkäyttäjät tai ohjelmatoimittajien kouluttajat tai esittelijät. 5.1 Toimenpiteet 2016 MS Office-ohjelmien käytön peruskoulutuksen liittämistä uuden työntekijän perehdyttämiseen suunnitellaan 6 Atk-palvelukeskuksen ja toimialojen välinen työnjako Yhteiskäyttöisistä sovelluksista (asianhallinta, toimistosovellukset ja sähköposti) vastaa atk-palvelukeskus. Keskuslaitteille tai työasemiin tulevat toimialakohtaiset sovellukset käyttäjäyksikkö hankkii itse atk-palvelukeskuksen toimiessa konsultoivana osapuolena ja tarvittavan palvelinlaitealustan tarjoajana. Käyttäjäyksiköt eivät tee ohjelmistohankintoja sopimatta asiasta atkpalvelukeskuksen kanssa. Hallintoverkon laitehankinnat suorittaa keskitetysti atk-palvelukeskus. Kullekin käyttäjälle toimitetaan käyttämäänsä sovelluskantaan soveltuva työasema tulostusympäristöineen. Oheislaitteisiin liittyvät tarvikehankinnat (paperit, värikasetit yms.) tekee käyttäjäyksikkö itse. Atk-palvelukeskus huolehtii laitteiden huollosta ja muista ylläpitotoiminnoista. Atk-palvelukeskus vastaa tietoliikenneverkostoon tehtävistä toimenpiteistä. Toimialojen pyynnöstä toimipisteisiin rakennettavien lisäyhteyksien mahdolliset rakentamiskulut maksaa pääsääntöisesti kyseinen käyttäjäyksikkö. Kaupungin hallintoverkkoon liitetään vain atk-palvelukeskuksen toimittamia tai hyväksymiä laitteita. Atk-palvelukeskus vastaa puhelinliittymien avauksista ja sulkemisista sekä puhelinpäätelaitteiden hankinnasta. Toimialat maksavat itse puhelinten hankinta- ja käyttökulut. Palvelujen osalta keskeistä on työnjako atk-palvelukeskuksen toimittamien ja eri toimialojen erityissovellusten välillä. Kaupungin atk-palvelukeskus huolehtii yleiseen tietotekniikka-arkkitehtuuriin, keskuslaitepalveluihin, käyt-

11 11 töjärjestelmiin, yleisiin työasemapalveluihin ja yleisiin toimistosovelluksiin liittyvistä palveluista. Toimialojen toimialaan kuuluvat toimialojen erityissovelluksiin liittyvät yhteys-, tuki- ja koulutuspalvelut. Atk-palvelukeskuksen talousarvioon on varattu keskitetyn järjestelmän kulut ja toimialoilla vastaavasti omien sovellustensa käytön edellyttämät varat. Kaupungin kotisivujen ylläpitoa on tarpeellisin osin hajautettu toimialoille, mutta ylläpidon koordinointi on atk-palvelukeskuksella. Koulut ylläpitävät itse omia kotisivujaan. Ulkoiset internetyhteyspalvelut ostetaan BLC Oy:ltä. Atk-palvelukeskus hallitsee tietoturvaan liittyviä asioita tietotekniseltä kannalta kuten viruksilta ja haittaohjelmilta suojautuminen, ulkoisten yhteyksien koordinointi sekä näihin liittyvä lainsäädäntö ja opastus. Tietosuojavastaavana toimii tietohallintopäällikkö. Vastuu tietoturvan toteutumisesta on viime kädessä toimialoilla, joiden tulee järjestää toimintansa ja työpisteensä siten, että työtehtävissä käsiteltävät tiedot eivät joudu sivullisten käsiin. 7 Konserniyhteistyö Kaupungin atk-palvelukeskus toimii palvelinalustan ylläpitäjänä Dynasty asianhallintajärjestelmän osalta kaupungin lisäksi Sulkavan kunnalle sekä ostolaskujen sähköisen kierrätyksen osalta Sulkavan kunnalle ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymälle. Savonlinnan kesäyliopistolle tuotetaan palvelin- ja työasematukipalvelut. Joulukuussa 2005 solmittu sopimus on tarkistettu ja uusittu alkaen. Enonkosken kirjasto on käyttänyt Savonlinnan kanssa yhteistä kirjastojärjestelmää atk-palvelukeskuksen palvelimilta syksyllä 2015 tapahtuneen seudullisen kirjastojärjestelmän uudistumiseen asti. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy liitettiin kaupungin verkkoon ja atkpalvelukeskuksen asiakkaaksi ja Piällysmies ry Tietotekniselle yhteistyölle kaupunkikonsernin eri osapuolten ja ympäristökuntien kanssa ei aseteta esteitä.