Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Hallitus

2 2 Sisällys 1. Toiminnan johtaminen Viestintä Kansainvälinen yhteistyö Hankekeskus ja hankkeet Ohjaus- ja neuvontapalvelut Koulutustoiminta Kulttuuritoiminta Paikallinen toiminta ja vapaaehtoistoiminta Hallinto ja talous... 14

3 3 1. Toiminnan johtaminen Toimintavuonna 2016 TSL ottaa käyttöön uuden rahoituslain mukaisen sopimusjärjestelmän. Koulutuksen kustannuspohja ja hyväksyttävien menojen rakenne koostuvat alkuvuodesta 2016 säädettävän asetuksen pohjalta. TSL:n toimintaa ohjaavat edustajiston hyväksymät strategiset linjaukset vuosille Nämä ovat - sivistyksellinen tasa-arvo - digitalisoituva yhteiskunta - paikallinen toiminta / tekeminen kuuluu kaikille - liike ja kansalaisyhteiskunta sekä TSL jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaavana oppilaitoksena. Opetustunti-, koulutussuunnittelu- ja ohjausresurssit käytetään strategiassa määriteltyjen koulutuspilareiden suuntaisesti kaiken toiminnan kehittämiseen. Toimintavuonna 2016 TSL ottaa käyttöön uuden rahoituslain mukaisen sopimusjärjestelmän. Koulutuksen kustannuspohja ja hyväksyttävien menojen rakenne koostuvat alkuvuodesta 2016 säädettävän asetuksen pohjalta. Valtionosuuden tason oletetaan vakiintuvan, mutta jo päätetyt leikkaukset vuodelle 2017 kaventavat liikkumavaraa. On myös oletettavaa, että valtionavustukset ylipäänsä vähenevät. Erityisenä huolen kohteena on sivistys- ja kulttuurimäärärahan väheneminen. Yhteydenpito rahoitusjärjestelmiin ja rahoittajaviranomaisiin on välttämätöntä TSL:n talouden turvaamiseksi. Myös hyvä yhteistyö opintokeskusten kesken on tarpeellista yllätyksellisten uhkien ennakoimiseksi ja välttämiseksi. TSL haluaa lisätä koulutuspoliittista keskustelua sidosryhmien kesken. Liitto jatkaa kamppailua oikeudesta järjestää ammatillista lisäkoulutusta jäsenjärjestöjen jäsenten ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Vaikuttamistyötä tehdään valtakunnallisilla ja alueellisilla keskustelutilaisuuksilla sekä vaikuttajatapaamisilla. Laatua ja ennakoitavuutta lisätään järjestelmällisesti TSL-palveluiden laatua ja määrän ennakoitavuutta parannetaan entisestään. Jäsenjärjestöjen kanssa laaditut sopimukset ja neuvottelut perustuvat vuosikelloon. Jäsenjärjestöille tuotetaan toteutuneesta toiminnasta ajantasaiset raportit. Hankekeskuksen toimintaa tehdään entistäkin tutummaksi jäsenjärjestökentässä. TSL suuntaa resurssit sinne missä tapahtuu. Järjestökoulutusta kehitetään integroimalla viestintätekniikan käyttö osaksi järjestöjen toimintaa. TSL tuottaa avoimia oppimisympäristöjä ja verkkokoulutusta sekä kehittää verkkopedagogiikkaa omin voimin sekä yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja T-opistojen kanssa. Yhteistyötä muiden opintokeskusten kanssa ja Työelämäopistojen kesken kehitetään. Erityisenä painopisteenä on Kiljavan opiston ja JHL-opiston kanssa tehtävä yhteistyö. Aktiivinen kansalainen vaikuttaa ympäristöönsä

4 4 Yhteiskunnallista koulutusta laajennetaan myös ay-kentälle yhteistyökumppaneiden kanssa huomioimalla ammattiliittojen ryhmätoimintaan liittyvät koulutustarpeet. Erityisesti pyritään sitouttamaan nuoria työväenliikkeen toimintaan pitkäkestoisilla koulutusohjelmilla ja luomalla määrä- ja osa-aikaisia työtehtäviä eri hankkeisiin. Valtakunnallisella koulutuksella aktivoidaan ihmisiä tekemään hanketyötä, kampanjoimaan ja kouluttamaan muita kampanjoinnissa ja yhteiskunnallisen toiminnan organisoinnissa. TSL:n keskustoimiston muutolla Ympyrätaloon lisätään synergiaa yhteiskunnallisessa koulutustoiminnassa. TSL kehittää vapaaehtoistoimintaansa. Alueellisina painopisteinä ovat toimintavuonna erityisesti Tampereen ja Oulun seudut. Myös kulttuuritoiminnan yhteistyötä syvennetään TSL:n, Kansan Sivistysrahaston, TNL:n ja STM:n kesken. TSL:oa yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja ruokkijana toteutetaan sekä Aikamerkkinettijulkaisussa että sosiaalisessa mediassa. Sisältöjen tuottamisen ohella kiinnitetään huomiota visuaalisuuden kehittämiseen kaikessa viestinnässä ja oppimateriaalituotannossa. 2. Viestintä Viestintä tukee TSL:n ydintoimintoja, kertoo niistä sekä nostaa esille liiton roolia yhteiskunnallisena vaikuttamiskanavana. TSL-viestinnän periaatteet ovat liiton viestintästrategian mukaisesti avoimuus, selkeys ja luotettavuus. Viestinnän tehtävänä on vahvistaa liiton sivistystyön kuvaa jäsenjärjestöjen keskuudessa ja niiden ulkopuolella. Viestintä tukee TSL:n ydintoimintoja, kertoo niistä sekä nostaa esille liiton roolia yhteiskunnallisena vaikuttamiskanavana. Vaikuttajaviestintä Valtakunnallinen ja paikallinen poliittinen päätöksenteko vaikuttaa vapaan sivistystyön ja siten TSL:n toimintaan. Vaikuttajaviestinnällään TSL pitää yllä säännöllistä yhteyttä politiikan sidosryhmiin. TSL järjestää toimintakautena 1-3 vaikuttajatapaamista ottamalla huomioon jäsenjärjestökentän ja sidosryhmät. Uusissa toimitiloissa Ympyrätalossa järjestetään avoimet ovet tammi-helmikuun vaihteessa. Syyskuun ensimmäisenä päivänä TSL järjestää avoimen sivistys- ja suvaitsevaisuuspäivän. Päivän ympärillä järjestetään myös vapaaehtoistyöntekijöiden toteuttamia tilaisuuksia. Visuaalinen ilme Visuaalinen ilme kertoo järjestöstä ilman sanoja. TSL:n logo on ilmava ja kestää ajassa hyvin. Logon ja graafisten ohjeitten pohjalta visuaalista yleisilmettä päivitetään ajan hengen mukaiseksi. Uudistustyö käynnistetään vuoden 2016 aikana. Uudistunut ilme tulee näkymään kotisivuilla, esitteissä, julkaisuissa sekä kirje- ja viestipohjissa. Kotisivut

5 5 TSL:n kotisivujen tehtävänä on kertoa liiton toiminnasta luotettavasti ja selkeästi. Sivut on suunnattu ennen kaikkea liiton jäsenjärjestöjen jäsenille ja TSL-palveluista kiinnostuneille. Kotisivujen rakenne uudistetaan vastaamaan liiton nykyisiä toimintoja ja tänä päivänä kotisivuilta odotettavia vaateita. TSL:n yhteisöprofiilit TSL:lla on yhteisöprofiilit facebookissa ja twitterissä. Liitto kertoo profiilien kautta toiminnoistaan. Profiilien toimintaperiaatteet ja työnjako saatetaan ajan tasalle. TSL-uutiskirje TSL-uutiskirje kootaan ja lähetetään 6 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä on tavoittaa jäsenjärjestöjen keskeiset työntekijät, TSL:n muut sidosryhmät sekä uutiskirjeen tilanneet palveluidemme käyttäjät. Uutiskirjeen kohderyhmät tarkennetaan ja ulkoasu saatetaan ajan tasalle päivitetyn visuaalisen ilmeen mukaisesti. Tiedotteet TSL tiedottaa avoimesti median välityksellä kannoistaan ja toiminnoistaan. Jotta median tavoitettavuus olisi hyvä, TSL ottaa käyttöön epressi.com palvelun. Tämä palvelu tuo TSLkäyttäjän ulottuville ajan tasalla olevan valtakunnallisen ja paikallisen median yhteystiedot sekä seurantamahdollisuudet. Aikamerkki Aikamerkki.org -verkkojulkaisun tehtävänä on vahvistaa TSL:n kansalaisjärjestöroolia yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana. Aikamerkillä on uutiskirje ja yhteisöprofiili facebookissa ja niiden tehtävänä on kertoa Aikamerkin sisällöistä. Facebook-profiili tarjoaa myös vuorovaikutuskanavan toimituksen/kirjoittajien ja lukijan välille. Profiili päivitetään jokaisen ilmestyneen artikkelin yhteydessä. Uutiskirje lähetetään kahden viikon välein. Aikamerkkiä kehitetään käsittelemään työväenliikkeen koulutus- ja sivistystyötä, käymään keskustelua ajankohtaista teemoista työväenliikkeen arvomaailman pohjalta ja rohkaisemaan ennen kaikkea jäsenjärjestöjen jäseniä ottamaan selvää faktoiksi julistettujen uutisten taustoista. Aikamerkki on ammattitaitoisesti toimitettu aikakauslehtimäinen verkkojulkaisu. Tuottamisesta vastaa Unionimedia Oy ja siellä nimetty tuottaja. Aikamerkin vastaava toimittaja on TSL:sta. Esitteet ja ilmoitukset Esitteiden ja ilmoitusten tarkoituksena on kertoa TSL:n hanke-, koulutus- ja neuvontapalveluista jäsenjärjestöille ja niiden jäsenille. Esitteiden ja ilmoitusten visuaalista yleisilmettä uudistetaan ja sisältöä kehitetään entistä selkeämmäksi. Vuoden 2015 aikana tuotetaan ainakin seuraavia julkaisuja: toimintakertomus 2015 ja hankekeskusta esittelevä esite. Studiotoiminta TSL:lla on ohjelmatuotantoa varten studiotila Säästöpankinranta 6:n yhteydessä. Studiota käytetään koulutustarkoituksissa sekä Aikamerkin videotuotannossa. Yhteistyötä ja tilan vuokrausta jäsenjärjestöille, yhteistyökumppaneille (Demokraatti) ja muille kiinnostuneille kehitetään aktiivisesti.

6 6 Sisäinen viestintä Sisäinen viestintä on järjestetty Torin kautta. Toimintakaudella selvitetään kuinka Torin käyttöä voidaan tehostaa. Samalla Torin ylläpitäjien työnjako selvitetään. 3. Kansainvälinen yhteistyö TSL vahvistaa globaalia ja solidaarista toimintaansa. Kansainväliset verkostot hyödyttävät myös jäsenjärjestöjä. TSL käy työväenliikkeen arvoista lähtevää vuoropuhelua solidaarisemman, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi maailmassa. Strategian mukaisesti globaalia ja solidaarista ajattelua ja toimintaa vahvistetaan. Kansainväliset verkostot hyödyttävät myös jäsenjärjestöjä. Pohjoismainen yhteistyö TSL on aktiivinen toimija pohjoismaisessa yhteistyössä. Liitto osallistuu ABF i Norden -järjestön piirissä yhteiseen toimintojen suunnitteluun, jäsenjärjestöjen jäsenille suunnattuihin pohjoismaisiin koulutusohjelmiin ja yhteisiin koulutusseminaareihin. Liitto osallistuu Pohjolan TSL:n päätöksentekokokouksiin ja koulutusseminaareihin sekä järjestää yhteistyössä Genevékoulua ja YGAP-kurssia. Liitto on tarvittaessa mukana Nordenskolan järjestelyissä. Tästä tarpeesta päättävät jäsenjärjestöt SAK ja SDP. Eurooppa-yhteistyö Euroopan tasolla TSL toimii Solidarin koulutuspilarissa ja osallistuu päätöksentekoon Solidarin kongressissa. Liitto osallistuu maksimissaan vuosittain kolmeen koulutuspilarin seminaariin, joiden sisältö hyödyttää TSL:n jäsenjärjestöjä. Lisäksi liitto osallistuu ETUI:n koulutusohjelmiin ja niiden kehittämiseen yhdessä SAK:n ja Kiljavan opiston kanssa. Globaali yhteistyö Maailmanlaajuisesti TSL toimii kansainvälisen TSL-organisaatioiden järjestössä (IFWEA). TSL:n edustaja on IFWEA:n hallituksen jäsen ja osallistuu päätöksentekoon vaikuttamalla siten että jäsenjärjestöjä hyödyttävät toiminnot ja koulutusohjelmat jatkuvat. Tärkein painopistealue on YGAP-koulutus ja sen jatkuvuus. Mahdollisuuksia ottaa osallistujia myös pohjoismaiden ulkopuolelta selvitetään. Kaikista kansainvälisistä tilaisuuksista kirjoitetaan raportti. Opittuja asioita ja kansainvälisiä verkostoja hyödynnetään kotimaisessa toiminnassa siten, että niistä koituu mahdollisimman paljon hyötyä jäsenjärjestöille. Kansainvälisen yhteistyön suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuvat pääsääntöisesti TSL:n johto ja työntekijät. Kansainvälisten koulutusohjelmien kohderyhmää ovat jäsenjärjestöjen jäsenet, pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenet.

7 7 4. Hankekeskus ja hankkeet Hankekeskus tekee hankeyhteistyötä TSL:n jäsenjärjestöjen ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. Keskus panostaa yhteistyö- ja asiantuntijakumppaneiden kanssa verkostoitumiseen ja hankkeisiin. Hankekeskus käynnistää vuonna 2016 useita uusia hankkeita, joiden yleisenä tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien asemaa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävillä hankkeilla tuetaan samalla mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan, yhdessä tekemiseen, asioihin vaikuttamiseen ja kulttuuriseen osallistumiseen. Sivistyksellisen tasa-arvon toteutumiseksi hankekeskuksen toteuttamat hankkeet mahdollistavat osallistumisen eri tapoja haavoittuville ryhmille, erilaisia matalan kynnyksen yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuuksia. TSL:n tärkeä vapaan sivistystyön tehtävä strategian mukaisesti on vahvistaa kansalaisuuden perustaitoja haavoittuville ryhmille. Yhteistyöllä hankkeita Hankekeskuksen tehtävänä on synnyttää ammattiliittojen strategioiden mukaisia ja tarpeeseen vastaavia hankkeita. Hankekeskuksen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jota johtaa SAK. Ohjausryhmän tehtävänä on kartoittaa hanketarpeita, koota ja kehitellä hankeaihioita, kutsua koolle eri hankevalmisteluja työstäviä työryhmiä ja olla resurssina hankesuunnittelulle. Hankekeskus tekee hankeyhteistyötä myös muiden TSL:n jäsenjärjestöjen ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. Keskus panostaa yhteistyö- ja asiantuntijakumppaneiden kanssa verkostoitumiseen ja hankeyhteistyön vahvistamiseen. Kumppaneita ovat niin ikään T- opistot, muut opintokeskukset, opintojärjestöt kuin työpaikat, viranomaistahot ja korkeakoulut, yliopistot. Hankekeskus lisää toimintavuoden aikana tiedotusta ja tekee siten toiminnastaan näkyvämpää ja tavoitettavampaa. Hankekeskus järjestää jäsenjärjestöille ja yhteistyökumppaneille tilauksesta koulutusta projektisuunnittelusta ja projektijohtamisesta. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneet hankkeet näkyvät TSL:n kotisivuilla. 5. Ohjaus- ja neuvontapalvelut Ohjaus- ja neuvontapalvelut tuottaa koulutuksen tukipalveluita TSL:n sekä jäsenjärjestöjen järjestämiin koulutuksiin sekä ajantasaista tietoa pääkoulutusteemojen kehityksestä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on tukea sivistyksellisen tasa-arvon toteutumista sekä vastata jäsenjärjestöjen tarpeisiin. Keskeisenä tavoitteena on jäsen- ja opintojärjestöjen paikallisen toiminnan tukeminen ja järjestöjen yhteisen tekemisen vahvistaminen.

8 Palveluiden toiminnallisena tavoitteena on, että jäsenjärjestöjen ja näiden jäsenyhdistysten sekä opintojärjestöjen toimijat saavat ajantasaista ja asiantuntevaa apua koulutuksen järjestämiseen. Ohjaus- ja neuvontapalvelut seuraa ja tuottaa jäsen- ja opintojärjestöille ajantasaista tietoa koulutustoiminnan tuntimäärien ja koulutuksen järjestämistä koskevan toimintasuunnitelman mukaisten pääkoulutusteemojen kehityksestä. Koulutusten järjestäjiä neuvotaan, ohjataan ja koulutetaan sopimusjärjestelmään liittyvien prosessien, käytössä olevien tietojärjestelmien ja koulutusten järjestämisen osalta. Ohjausta kouluttamalla Ohjaus- ja neuvontapalvelut tuottaa myös koulutuksen tukipalveluita TSL:n sekä jäsenjärjestöjen järjestämiin koulutuksiin. TSL osallistuu neuvonta- ja markkinointitarkoituksessa myös aktiivisesti jäsenjärjestöjen tapahtumiin. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden toiminnot - Sopimusjärjestelmään liittyvien prosessien kuvaaminen ja ohjeistaminen ja sopimustoiminnan kehittäminen - Koulutuksen seurantajärjestelmän kehittäminen vastaamaan sopimusjärjestelmää ja jäsen- ja opintojärjestöjen tarpeita - Aktiivinen yhteydenpito jäsenjärjestöihin ja toteutuneesta koulutustoiminnasta ajantasaisten raporttien tuottaminen jäsenjärjestöjen käyttöön - Paikallisten toimijoiden neuvominen ja ohjaaminen koulutusten järjestämisessä (edellyttää jäsenjärjestöjen koulutustoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin perehtymistä) - Koulutusten järjestäjien kouluttaminen sopimusjärjestelmän mukaiseen toimintaan ja tiedotustilaisuudet - TSL:n markkinointi jäsenjärjestöjen ja kumppaneiden tapahtumissa 8 Helppo tavoittaa Ohjaus- ja neuvontapalvelun keskeisenä kohderyhmänä ovat TSL:n jäsenjärjestöjen sopimusjärjestelmän yhteyshenkilöt, jäsenjärjestöjen paikallisten koulutusten järjestäjät sekä opintojärjestöjen toimijat. Keskitettynä asiakaspalvelun keskuksena ohjaus- ja neuvontapalvelun kohderyhmää ovat myös kaikki TSL:n koulutuksesta ja toiminnasta kiinnostuneet henkilöt ja tahot. Ohjaus- ja neuvontapalvelut tavoittaa yhden puhelinnumeron ja sähköpostin kautta. TSL on aktiivisesti yhteydessä ja vuorovaikutuksessa jäsenjärjestöjen yhteyshenkilöihin puhelimitse, sähköpostitse ja tapaamisin. Toiminnan tueksi tuotetaan ohjausmateriaalia jäsenjärjestöjen toimijoille. Tämän lisäksi toteutetaan alueellisia tiedotus-/koulutustilaisuuksia liittyen uudistukseen ja koulutuksen järjestämiseen. 6. Koulutustoiminta TSL-koulutuksen kivijalka on yhteinen pedagoginen linja, joka pohjautuu konstruktivistiselle oppimiskäsitykselle, dialogiselle oppimiselle ja monipuolisille osallistaville opetusmenetelmille.

9 9 TSL-koulutusta kehitetään vastaamaan entistä paremmin jäsenjärjestöjen aitoja tarpeita. Vuonna 2015 aloitetulla systemaattisella koulutuksen laadunkehittämistyöllä liitto varmistaa tavoitteen saavuttamisen. Yksi laatutyön tärkeä tavoite on oppimisen ja vaikuttavuuden seurannan kehittäminen. Koulutussuunnittelun kantavana ajatuksena on tuottaa jäsenjärjestöille heidän tarpeisiinsa vastaavia koulutuspalveluita. Koulutuspalvelut voivat olla TSL:n alusta loppuun itse toteuttamia kursseja, liiton suunnittelemia ja jäsenjärjestön toteuttamia koulutuksia tai liiton tuottamia koulutukseen liittyviä muita palveluita kuten oppimateriaaleja, verkkokurssien ja webinaarien teknistä ja pedagogista tukea tai videotuotantoa. Dialogia ja osallistamista TSL-koulutusten kivijalka on yhteinen pedagoginen linja, joka pohjautuu konstruktivistiselle oppimiskäsitykselle, dialogiselle oppimiselle ja monipuolisille osallistaville opetusmenetelmille. Koulutusten monimuotoisuutta kehitetään suunnittelemalla joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia koulutuksia. Webinaari-tyyppisiä asiantuntijaluentoja tullaan lisäämään. Koulutusmenetelmiä laajennetaan asteittain myös digitalisaation avulla. Uusia aluevaltauksia ovat mm. pedagoginen digiosaaminen, oppiminen ja mobiilipedagogiikka sekä oppimisen visualisointi ja ohjaus digiympäristöissä. Tärkein kohderyhmä on TSL:n jäsenjärjestöjen paikalliset toimijat kuten ammattiosastot ja paikallisyhdistykset ja niiden kautta yksittäiset jäsenet. Koulutuksen kohderyhmää ovat myös jäsenjärjestöjen henkilöstö Työelämä- ja järjestökoulutus Tarvelähtöisen koulutussuunnittelun avulla TSL tukee jäsenjärjestöjä niiden pitkän ja lyhyen tähtäyksen tavoitteiden saavuttamisessa. Näitä tavoitteita ovat erilaisiin teemoihin liittyvät ajankohtaiset kampanjat. Läpileikkaavana kaikessa koulutuksessa on jäsenhankinta ja jäsenten kiinnittyminen järjestöön. Tavoitteena on tuottaa perinteisen lyhytkurssitarjonnan rinnalle pidempikestoisia koulutusohjelmia ja kehittämisprojekteja, joilla varmistetaan paremmin koulutuksessa opittujen työelämä-, viestintä- ja järjestötaitojen juurruttaminen luonnolliseksi osaksi paikallisen toiminnan kehittämistä. Liittokierros on tärkeä vuorovaikutuskanava, jolla selvitetään jäsenjärjestöjen koulutus- ja palvelutarpeita. Liittokierroksen ja jatkuvan dialogin johtopäätösten perusteella kehitetään uusia koulutustuotteita ja räätälöidään olemassa olevaa tarjontaa asiakkaiden tarpeisiin. Työhyvinvointia ja verkostoja Järjestökoulutuksen vahvan perustan muodostavat edelleen erilaiset järjestötoiminnan peruspilareita rakentavat sekä uusiin toiminnan ja viestinnän muotoihin innostavat koulutukset. Työelämäkoulutuksessa painopiste on työhyvinvointia ja luottamushenkilöiden jaksamista parantavissa koulutuksissa. Ruotsinkielisiä kursseja ei järjestetä erillisenä tarjontana SAK:n ja TSL:n toimesta, vaan ruotsinkielinen SAK:laisen jäsenistön tarpeisiin vastaava koulutus järjestetään yhteistyössä SAK:n kanssa.

10 TSL jatkaa oppimateriaalien kehittämistä uusimalla hyväksi havaitun Taskumatti-sarjan osia ja opinnollistamalla TSL:n yhteiskunnallisia julkaisuja. Osaamisen kehittämistä edistävää koulutusta suunnitellaan ja kehitetään yhdessä SAK:n, liitojen ja opistojen (KIO, JHL, Murikka) kanssa. Verkko- ja monimuotokoulutus - Ideasta tapahtumaksi - Uusi Kirjoittajakurssi - Lehtiavustajakurssi - Luottamusmiehen starttikurssi - Kouluttajakursseja jäsenjärjestöille - Paikallisten ja alueellisten pitkäkestoisten koulutusprojektien aloitus (Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueiden paikallistoiminnan kehittämisprojekti sekä AKT:n nuorten videoprojekti) Tietoyhteiskuntakoulutus Tietoyhteiskuntakoulutuksen tavoite on saada sisällöllinen ja määrällinen tarjonta vastaamaan jäsenjärjestöjen tarpeita ja kovaa vauhtia digitalisoituvan yhteiskunnan haasteita. Useat tutkimukset (mm. PIAAC) tukevat käsitystä, että työikäisten suomalaisten tietotekniikan perustaitojen koulutukselle olisi edelleen suuri tarve. Tietoyhteiskuntakoulutuksen keskeisimpiä tavoitteita on työelämässä olevien vähemmän koulutettujen sekä muiden haavoittuvien ryhmien tietotekniikkataitojen ja koulutustarpeen selvittäminen yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Nämä koulutustarpeet yhdessä yhdistystoiminnan kehittämisen kanssa ohjaavat tietotekniikkakoulutusten sisältöjen uudistamista. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen läpäisevänä periaatteena on myös medialukutaidon ja lähdekriittisyyden lisääminen. Tekniikkapainotteisten kurssien sisältöihin integroidaan järjestötoiminnan, työelämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta merkittäviä sisältöjä. Tätä kautta koulutus vastaa myös entistä paremmin työelämän ja jäsenjärjestöjen tarpeisiin. Uusia oppimisympäristöjä TSL kehittää pitkäkestoisia ammattiosastojen ja yhdistysten verkkoviestintää ja verkkopohjaista toiminnan kehittämistä tukevia koulutuskokonaisuuksia ja projekteja. Koulutuksia toteutetaan edelleen osittain perinteisenä luokkaopetuksena, joka pohjautuu hyvin pitkälle ilmiöpohjaiseen oppimiseen. TSL tutkii myös mahdollisuuksia soveltaa osallistavia menetelmiä. Verkko-opetuksen ja webinaarien määrää lisätään. Tilauskurssien kohderyhminä ovat ammattiosastot, paikallis- ja alueyhdistykset sekä jäsenjärjestöjen henkilöstö. Kurssikalenterissa oleva koulutus on avointa kaikille, mutta jäsenjärjestöjen jäseniä aktivoidaan entistä enemmän hakeutumaan myös näihin omaehtoisiin koulutuksiin. Haavoittuvista ryhmistä erityisesti maahanmuuttajien koulutukseen panostetaan mm. opintosetelirahoituksella.

11 Mediakoulutusta ja -tuotantoa lisätään sekä itsenäisenä toimintona että muun koulutustoiminnan tukena. Jäsenjärjestöjen tietotekniikkakoulutusta osana henkilöstökoulutusta kehitetään ja markkinoidaan yhdessä SAK:n Kehittämiskeskuksen kanssa. Tietokoneen korttikoulutuksen verkkoversio otetaan tuotantokäyttöön. Uusia hankkeita suunnitellaan yhdessä hankekeskuksen ja jäsenjärjestöjen kanssa. Valokuvauslinjaa jatketaan. Koulutushankkeet - TSL osatoteuttajana Osaava työntekijä digitalisoituvassa työelämässä (Etelä-Savo) - TSL on osatoteuttajana EKL:n Verkosta virtaa ja Turun Yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen ICT-taidot kaupan alalla -hankkeissa Yhteiskunnallinen koulutus Yhteiskunnallisen koulutuksen tavoitteena on työväenliikkeen yhteisen tekemisen, kansanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen yhteiskunnallisia ja järjestöllisiä valmiuksia kehittämällä. TSL tarjoaa koulutuksen avulla tukea maailmankuvan rakentamiseen sekä mahdollisuuden globaalin ja solidaarisen ajattelun vahvistamiseen. Yhteistyössä työväenliikkeen toimijoiden kanssa järjestetään koulutusohjelmia, joiden tavoitteena on osallistujien valmiuksien kehittäminen sekä se, että osallistujat jakavat oppimaansa myös muille toimijoille omissa yhteisöissään. Lisäksi järjestetään kohtaamisia, keskusteluja, väittelyitä, totuuden etsintää ja osallistavuutta sekä tuotetaan laadukkaita yhteiskunnallisia julkaisuja yhteistyössä Into Kustannus Oy:n kanssa. Koulutusohjelmat ovat pitkäkestoisia ja monimuotoisia ja perustuvat dialogiselle oppimiselle ja monipuolisille osallistaville opetusmenetelmille. Koulutusohjelmien suunnittelua ohjaavat jäsenjärjestöjen tarpeet ja tavoitteet sekä osallistujien tavoitteet ja palaute. Koulutusta ja julkaisuja Uusia toimintamuotoja ovat turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen tähtäävät kulttuuritulkkikoulutukset. Miina Sillanpään juhlavuosi tuo koulutustarjontaan mukaan entistä vahvemmin keskustelua tasa-arvo-teemoista. Työväenliikkeen yhteistä tekemistä tuetaan lisäksi tarjoamalla koulutuskonsepteja ja konsultointia strategia- ja ohjelmatyöhön sekä kuntavaaliteemoista ja ehdokaskoulutuksesta. Yhteiskunnallisen koulutuksen tärkein kohderyhmä on SDP:n ja sen sisarjärjestöjen jäsenet. Kaikki toiminnat suunnitellaan yhteistyössä SDP:n ja sen piirien tai sisarjärjestöjen kanssa. TSL osallistuu SDP:n periaateohjelmatyöhön ja siihen liittyvien seminaarien toteuttamiseen sekä SONK:n strategiaprosessin vetämiseen. Into Kustannus Oy:n kanssa tuotetaan seuraavat julkaisut - Suomalainen köyhyys (Anna-Maria Isola ja Esa Suominen) - Tulevaisuuden koulutuspolitiikka (toim. Anette Karlsson ja Katri Söder) - Julkisten palveluiden tulevaisuus (Jan-Erik Sjöstad, suom. käännös Hans Virtanen) - Haanpään muistiinmerkinnät (Pentti Haanpää) Koulutusohjelmat

12 - Poliittinen korkeakoulu Poliko (3. vuosikurssi) - Osallistava kampanjakoulutus (5. lähitapaamista, etäopiskelua) - Maailmapolitiikan koulu (5 lähitapaamista, etäopiskelua) - Gènevekoulu (ay-aktiivien ILO-koulu, viikonloppu Ruotsissa, 2 viikkoa Gènevessä) - Youth Global Awareness Program YGAP (esitapaaminen, verkko-opiskelua ja 2 viikkoa Etelä-Afrikassa) - Kulttuuritulkkikoulutukset (kesto 3 x 3 tuntia, 10 koulutusta jos saadaan hankerahoitusta) - Euroopan unioniin liittyviä teemaseminaareja Kulttuuritoiminta Opintojärjestöt ovat keskeisiä toimijoita TSL:n kulttuuritoiminnassa. Kulttuuritoiminnan yhteistyötä syvennetään TSL:n, Kansan Sivistysrahaston, TNL:n ja STM:n kesken. TSL:n tavoitteena on tukea yhteistä tekemistä jäsenjärjestöjen kesken sekä vahvistaa vapaaehtoistoimintaa paikallisella ja alueellisella tasolla sekä mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumista. Kulttuuritoiminnalla osana liikettä ja kansalaisyhteiskuntaa tavoitellaan työväenliikkeen yhteisen tekemisen, kansanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. TSL:lle opintojärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kulttuuritoiminnassa. Kulttuurijärjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja yhteistä tekemistä vahvistetaan paikallisella ja alueellisella tasolla toteuttamalla kulttuuritoiminnan toimijoille työpajoja, joissa tuetaan yhteistyön käynnistämistä ja yhteistä ideointia. Paikallisia toimijoita aktivoidaan huomioimaan Suomen itsenäistymisen, sisällissodan ja TSL:n merkkivuodet ideoinnissaan, mahdollisessa yhteistyössä sekä toiminnan suunnittelussa. TSL kartoittaa merkkivuosien tapahtumiin soveltuvia rahoituslähteitä ja laatii ideoiden pohjalta hankkeita vuosille 2017 ja Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan merkkivuosiin TSL osallistuu myös työväenliikkeen järjestöjen neuvottelukunnan kautta. TSL tukee viriävää työväen musiikillinen kulttuuriperintö talteen ja eläväksi -hanketta mahdollisuuksiensa mukaan. Merkkivuosia TSL:n omaan 100-vuotisjuhlaan valmistautuminen käynnistetään perustamalla ohjausryhmä vastaamaan juhlavuoden suunnittelusta. Kulttuuritoiminnan yhteistyötä syvennetään TSL:n, Kansan Sivistysrahaston, TNL:n ja STM:n kesken. TSL:n tärkeänä yhteistyökumppanina kulttuuritoiminnassa on Työväen Musiikkitapahtuma, jonka kanssa vuonna 2015 käynnistettyä Ekakerta Uusien laulujen festivaalia kehitetään ja toteutetaan edelleen vuonna Yhteistyötä tehdään myös Työväen Kirjallisuudenpäivän sekä Stadin Työväenkirjallisuuspäivän toimijoiden kanssa. Tapahtumien kautta tavoitetaan laajasti kulttuurista kiinnostuneita kansalaisia. Kulttuuritoiminnan kohderyhmänä ovat erityisesti kulttuurijäsenjärjestöjen (STM ja TNL) paikalliset toimijat sekä TSL:n opintojärjestöjen toimijat. TSL järjestää alueelliset yhteistyö- ja ideointityöpajat kulttuurijärjestöjen kanssa.

13 13 8. Paikallinen toiminta ja vapaaehtoistoiminta TSL:n paikallista toimintaa suunnitellaan yhdessä TSL-aktiivien ja opintojärjestötoimijoiden kanssa. Opintojärjestötoimintaa tuetaan opintojärjestöstrategian mukaisesti. Paikallisen toiminnan ja opintojärjestötoiminnan kehittämisen tavoitteena on vahvistaa jäsenjärjestöjen yhteistä tekemistä paikallisesti ja alueellisesti. Kohderyhmiä ovat paikallisen ja opintojärjestötoiminnan kehittämisen osalta erityisesti TSL:n opintojärjestöissä toimivat, mutta myös liiton jäsenjärjestöjen paikalliset yhdistykset. Paikallista toimintaa vahvistetaan kehittämällä TSL-aktiivien toimintaa ja mahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda TSL:n toimintaan ja koulutuksiin osallistuneille itsenäisille aktiivisille toimijoille tekemisen ja osallistumisen paikkoja projekteissa ja tapahtumissa, jotka eivät välttämättä ole sidottuja perinteiseen järjestörakenteeseen. TSL-aktiivien toimintaa suunnitellaan yhdessä aktiivien ja opintojärjestötoimijoiden kanssa. Työväenliikkeen ruotsinkielisten toimijoiden yhteistyötä sekä ruotsinkielisen toiminnan ja koulutuksen toteutusta kehitetään TSL:n koordinoimassa ruotsinkielisessä työryhmässä, jossa mukana on jäsenjärjestöjen edustajia sekä opintojärjestötoimijoita. Matalan kynnyksen osallistuminen Opintojärjestötoimintaa tuetaan opintojärjestöstrategiaan nojaten. Tavoitteena on tarjota opintojärjestöjen toiminnan kautta matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa opintojärjestöjen mahdollisuuksia tuottaa kansalaisuuden perustaitoja lisäävää koulutusta. TSL:n sopimuskumppaneiksi liittyy opintojärjestöistä TSL:n Helsingin ja Turun opintojärjestöt. Opintojärjestötoimintaa vahvistetaan erityisesti Tampereen ja Oulun seuduilla. Uuden sopimusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien opintojärjestöjen paikallista koulutus- ja sivistystyötä tuetaan harkinnanvaraisesti niiltä osin, kun koulutus perustuu TSL:n sopimusjärjestelmässä mainittuihin koulutuspilareihin ja laadukkaisiin suunnitelmiin. Opintojärjestöjä ohjataan sitouttamaan omia jäsenjärjestöjään ja tuottamaan jäsenjärjestöilleen laadukkaita koulutuspalveluita sopimuksellisuuteen perustuen. Kummiksi opintojärjestölle Opintojärjestöjen keskinäisen vertaistuen toteuttamiseksi piirijärjestötoiminnan rinnalle tarjotaan verkostomaiseen yhteistyöhön perustuvaa kummiopintojärjestömallia. Opintojärjestöstrategian päivittäminen aloitetaan toimintavuoden aikana. Opintojärjestöjen neuvottelupäivien roolia muunnetaan enemmän kehittämistyöpajatyyppiseksi toiminnaksi. Opintojärjestöjen toiminnan kehittämistä tehdään yhteistyössä opintojärjestöjen edustajisto- ja hallitusedustajien kanssa. Opintojärjestöjä pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan mukaan alueellisiin hankkeisiin niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Alueellisten tarpeiden tunnistamiseksi ja hankkeistamiseksi toteutetaan hankeideointia tukevia koulutuksia.

14 14 9. Hallinto ja talous Uuden rahoituslain mukainen sopimusjärjestelmä lisää ajantasaisen seurannan tarvetta, jotta ennakoidut tuntimäärät toteutuvat ja tilitykset saadaan toteuttajille rullaavasti koko tilivuoden ajan. Liiton ylin päättävä elin on edustajisto, jonka toimikausi on kolme vuotta. Vuonna 2014 valittu edustajistoryhmä hyväksyi kokouksessaan toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2016 hallinnon esitysten mukaisina. Edustajiston valitsema hallitus johtaa liiton yleistä toimintaa ja taloutta voimassaolevien lakien, liiton sääntöjen ja edustajiston kokouksen päätösten mukaisesti. TSL:n hallintoa ja taloutta hoidetaan tarkasti huolehtien vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Laatutyö Vuonna 2016 laatutyö vakiintuu osaksi yksiköiden, johdon ja yksikkörajat ylittävien prosessien toimintaa ja kehittämistä. Yksiköissä käydään yhteisesti läpi niiden toimintaa määrittelevien laatutavoitteiden ja -kriteerien seuranta ja toiminnan kehittäminen. Yksiköiden, johdon ja keskeisten yksikkörajat ylittävien prosessien arviointi on osa vakiintunutta keskipitkän aikavälin kehittämistyötä. Laatutyöhän kanavoituu myös jäsenjärjestöjen ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kehittämistoiveita. Keskeisten laatutavoitteiden seuranta (esimerkiksi koulutuksen oppimisen ja vaikuttavuus) välittyy johdolle. Kaikkiaan johto ja henkilöstö käsittelevät laatutyön kokonaisuutta yhteisesti vuosittain. Yleishallinto Liiton päätöksenteko on tehokasta, päätösten toimeenpano ripeää ja ammatillisesti hyvin hoidettu. Toimintavuosi 2016 alkaa liiton keskustoimiston uusissa toimitiloissa. Muuton myötä hallinto ottaa käyttöön arkistointiohjeen, jota noudatetaan kaikessa asiakirjahallinnossa yksiköstä riippumatta. Hallinto-osasto toteuttaa arkiston digitointia ja sähköisen arkiston käyttöä toteutetaan toimintakauden aikana. Toiminnan johdon päivittämät hallinto- ja taloussääntö otetaan käyttöön hallituksen hyväksyttyä ne. Samalla yhdenmukaistetaan hankintasopimusten kilpailutustavat sekä tehtyjen sopimusten dokumentointi. Hyvän hallintotavan ohjeistuksen koonti aloitetaan yhdenmukaistamalla hallinnon eri ohjeistukset yhdessä viestinnän kanssa. Tämä ohjeistus tulee myöhemmin osaksi TSL:n suunniteltua laatukäsikirjaa. Kestävän kehityksen periaatteita toteutetaan sekä toimistojen hankinnoissa että päivittäisillä teoilla. Henkilöstöhallinto TSL on tasa-arvoinen, innostava työnantaja, jolla on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Vuonna 2016 käyttöön otettava palkkausjärjestelmä varmentaa osaamisen kehittämisen sekä motivoi työntekijöitä oman työnsä kehittämiseen. Keväällä koulutetaan sekä esimiehet että arviointiryhmä palkkausjärjestelmän mukaiseen suoriutumisen arviointiin.

15 YT-lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat päivitetään henkilöstötyöryhmän johdolla vuosittain, lisäksi laaditaan ikäohjelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Myös TSL:n päivitetty perehdytysohjelma otetaan käyttöön. Vuoden 2015 lopussa valittu työsuojelutoimikunta käsittelee työsuojelun toimintaohjelman vuodelle 2016 ennen yhteistyötoimikunnan käsittelyä. Erityistä huomiota kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin ja psykososiaaliseen kuormitukseen. Henkilöstöetuja parannetaan yhdistämällä lääke- ja hammaslääkärikulujen korvaukset. Taloushallinto Liiton talouden oletetaan pysyvän vuonna 2016 tasapainossa, kassavirta ja maksuvalmius kunnossa sekä vakavaraisuus hallinnassa huolimatta yleisen taloustilanteen vakavuudesta. Tämä edellyttää talousarvion tarkkaa seurantaa, sillä ylimääräisiin kuluihin ei liitolla ole varaa. Investointeja on viimeisten kolmen vuoden aikana toteutettu runsaasti, ja vuonna 2016 aikana suunnitelman mukainen käyttöomaisuuserien hankinta supistuu. Hallinnolle esitetään budjettivertailu 6 8 kertaa tilikauden aikana. Uuden rahoituslain mukainen sopimusjärjestelmä lisää ajantasaisen seurannan tarvetta, jotta ennakoidut tuntimäärät toteutuvat ja tilitykset saadaan toteuttajille rullaavasti koko tilivuoden ajan. Sopimuksiin perustuvien rahoituserien lukumäärien ja suuruusluokan ennakointi tasaa kassavirran poikkeamia järjestelmän käyttöönoton myötä. Tietohallinto Tapahtumahallinto-ohjelmiston vaatimat muutokset painottuvat vuoden alkupuolelle. Sopimusjärjestelmän edellyttämät muutokset on saatava sopimuskumppaneiden käytössä olevan versioon heti vuoden 2015 raportoinnin valmistuttua. Työvälineiden uusiminen tehdään sovitun suunnitelman mukaisesti. Kaikki TSL:n työntekijät perehdytetään uuden työvälineen ja sen järjestelmien käyttöön laitteen luovutuksen yhteydessä. Yhtenäiset järjestelmäasetukset varmentavat kaikille käyttäjille samat verkossa toimivat palvelut. Näin pystytään toteuttamaan TSL:n ensimmäiset paperittomat henkilöstöpäivät vuonna