qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
|
|
- Aino Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz Kalliomaan koulu, Kellokoski xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu
2 Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja Sisältö Lukijalle... 4 LAATUKUVAUKSET Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetussuunnitelman laatiminen Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetus ja opetusjärjestelyt Työparityöskentely Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Työskentely avustajan kanssa Eriyttäminen Integroinnista inkluusioon Muut joustavat opetusjärjestelyt Koulujen tilat ja varustelutaso Oppilasarviointi Oppilaan itsearviointi Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Nuorisovaltuusto Kodin ja koulu yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Fyysinen oppimisympäristö
3 3
4 Lukijalle Kädessäsi on Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja. Sen kirjoittamisesta on vastannut laatutyöryhmä, johon kuuluivat: luokanopettaja Kirsi Pässilä, erityisluokanopettaja Anu Piira, uskonnonopettaja ja apulaisrehtori Elsi Kiviniemi, äidinkielenopettaja ja apulaisrehtori Minna Järvi, erityisopetuksen koordinaattori Liisa Hasunen sekä pj. rehtori Mika Saatsi. Työryhmä työskenteli lukuvuoden Kiviniemi osallistui työskentelyyn tammikuuhun 2011 saakka ja Järvi tammikuusta lukuvuoden loppuun. Koulujen laatuvastaavat sekä rehtorit osallistuivat työskentelyyn ja Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen koordinoi työskentelyä. Laatukäsikirja on kirjoitettu Opetusministeriön Perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta tuusulalaisin painotuksin. Tavoitteena oli luoda konkreettinen kouluja ja koko opetustoimea palveleva vihkonen laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Kyseessä ei ole oppimisen käsikirja, vaan käsikirja opettajille ja laatukäsikirja kouluille. Oppimisen kysymyksiin tukea antaa paremmin opetussuunnitelma (TOPS), johon Tuusulassa on vielä erikseen lisätty Oppimaan oppimisen luku. Olemme huomioineet opetussuunnitelman muutokset ja muutoinkin pyrkineet katsomaan tulevaisuuteen perusopetuksen normien muutoksen hengessä. Sitä tarkoittaa käsikirjasta löytyvä 2020-luvun asenne. Jokaista laatukuvausta seuraa muutamia laadukkaan toiminnan tunnusmerkkejä. Ne ovat tarkoitetut mittareiksi kouluille ja koko opetustoimellemme. Laadusta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että tarvitsemme mittareita, joilla voimme toisaalta osoittaa todeksi hyvää laatuamme ja toisaalta löytää kehittämiskohteita nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä laatu on kaikkien oppilaiden, huoltajien ja koulujen henkilökunnan etu. Laatukäsikirja ei ole tarkoitettu vain opettajainhuoneen tai kanslian koristeeksi, vaan lukuvuoden koulutyötä tukevaksi dokumentiksi yhdessä uudistuvan työsuunnitelman ja lukuvuoden seurantaraportin kanssa. Samalla se palvelee opetustoimen strategiatyötä ja auttaa löytämään vahvuuksia ja kehittämiskohteita koko toimialalla. Laaturyhmän puolesta Tuusulan Kellokoskella Mika Saatsi rehtori 4
5 LAATUKUVAUKSET 1. Johtaminen Opetuksen järjestäjä ja koulu Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja strategian niiden toteuttamiseksi Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö on sitoutunut niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti Miten johtaja kehittää itseään johtajana Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa Tuusulassa kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus, arvopohja ja lähitulevaisuuden tavoitteet on kirjattu opetussuunnitelmaan sekä vuosittain tarkasteltavaan strategiaan. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla, kouluilla ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Toimintatavat ja toimintakulttuuri on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. Hyvä johtaminen tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaa. Tuusulassa tuetaan kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä mm. projektein ja pilottihankkein. Ne ovat myös tärkeä rahoituskanava opetustoimelle. Hankkeiden kulusta ja tuloksista tiedotetaan koko henkilöstöä. Toimivat mallit otetaan käyttöön. Johto on ajan tasalla valtakunnan tasolla menossa olevassa kehittämisessä. Laadukkaan johtamisen tunnusmerkkejä ovat: hallinnossa riittävästi henkilökuntaa 5
6 työn- ja vastuunjako on tiedossa ja perusteltua rehtorin työ painottuu pedagogiseen ja henkilöstöjohtamiseen koulussa on kannustavat käytännöt oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen avoin ja monipuolinen tiedottaminen koulussa sekä kasvatus- ja opetustoimessa, mm. intranetin tehokas käyttö tiedottamisessa pedagogisen keskustelemisen kulttuuri rehtoreiden vireä yhteistyö ja ideoiden jakaminen kunnan sisällä ja naapurikuntien välillä rehtorin ja vararehtorin välinen selkeä työnjako Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Pedagogisen keskustelun kulttuuri on Kalliomaassa vankkaa yhteisöllisen ja tiimityörakenteen vuoksi. Työn- ja vastuujaot ovat tiedossa ja ne sovitaan jokaisen lukuvuoden käynnistyessä ja arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Näitä sisältöjä käydään läpi myös vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Koulun toimintaa ollaan kehitetty sekä sisäisten että ulkoa tulevien (hoidon rakenteet) muutosten vuoksi. Suunnitteluun ja arviointiin on osallistunut koko henkilökunta. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Sairaalakoulun rehtorin työnkuvaan kuuluu tiivis yhteydenpito hoitoon, hallintoon ja yhteistyökouluihin. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa rehtori toimii tarvittaessa opettajien tukena. 3. Kehittämiskohde: Johtoryhmän toiminnan edelleen kehittäminen osana koko koulun tiimityötä. Toimintasuunnitelma: Lv alkaen. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lukuvuosittain koulun rakenteissa. Vastuuhenkilöt: Rehtori, johtoryhmä ja koko henkilökunta 6
7 2. Henkilöstö Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään STM:n antamien suositusten mukaiset palvelut Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut) Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, -kuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Kaikki eivät kuulu kasvatus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kunnassa on erillinen henkilöstöstrategia, joka päivitetään joka neljäs vuosi. Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Ajoissa suoritettu rekrytointi antaa tilaisuuden mahdollisimman osaavan ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Riittävä tuntikehys, sopivat ryhmäkoot ja avustajaresurssi auttavat henkilöstöä jaksamaan. Kehityskeskustelu on tärkein väline henkilöstön osaamistason kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa. Se on vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä saa tukea ja kannustusta ammatilliseen kehittymiseen. Keskustelussa voidaan konkretisoida ja sopia koulutustoiveista pidemmällekin aikavälille. Perusopetuslain ja opetussuunnitelman muututtua järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi opetusmenetelmäkoulutusta. 7
8 Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelma kirjataan vuosittain tehtävään Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen suunnitelmaan. Suunnitelma palautetaan Tuusulan tyky-ryhmälle maaliskuun loppuun mennessä. TYKYtoiminta tarjoaa myös yksilöllisiä mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitoon. Laadun tunnusmerkkejä ovat: oma halu kehittyä yksilöllisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaava tyky-toiminta toimiva työterveyshuolto eri ammattiryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen kehityskeskustelun merkityksellisyyden ymmärtäminen vertaisoppiminen, mentorointi ja konsultointi koulun, alueen, kunnan ja seutukunnan sisällä opetusta tukevat kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät, vähintään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset palvelut mahdollisuus työnohjaukseen ja riittävään täydennyskoulutukseen koulutustarjonta on helposti löydettävissä Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Tunnusmerkit toteutuvatpääosin. Pieni henkilökunnan määrä ja yhteinen ammatillinen katsontakanta vaikuttavat tähän. Henkilökunta suhtautuu myönteisesti oman työn ja oman ammattitaidon kehittämiseen. Ryhmätyönohjaus on vallitseva työnohjausmuoto, mutta myös henkilökohtaiseen työnohjaukseen on tarvittaessa mahdollisuus. Koulutustarpeet arvioidaan kehityskeskusteluissa. Kouluterveydenhoidon palvelut ovat vähäisiä. Sosiaalitoimen yhteistyötahot ovat pääosin hoidon ja omien kuntien työntekijöitä, ei koulukuraattoreita. Kalliomaassa ei ole omaa Tuusulan oppilashuoltohenkilökuntaa, vaan oppilashuoltotiimi koostuu hoidosta ja muista mahdollisista toimijoista sekä oppilasta opettavista koulun opettajista. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Kouluterveydenhoitajan rooli sairaalaopetuksessa. 8
9 Toimintasuunnitelma: Lv vaihtuu kouluterveydenhoitaja ja on hyvä käydä yhdessä läpi toimintatapoja. Pohdittavia kysymyksiä ovat: Mikä on järkevää kouluterveydenhoitajan työtä sairaalakoulussa ja miten sitä tehdään? Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lv & Vastuuhenkilöt: Rehtori, henkilökunta ja Mäntsälän kouluterveydenhoito 9
10 3. Taloudelliset resurssit Opetuksen järjestäjä ja koulun johto Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen organisoinnin kannalta Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohta on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti Tuusulan kunta takaa perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa opetuksen tavoitteiden ja oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla. Koulujen resurssit tulevat hallinnosta perustellusti, avoimesti ja riittävän ajoissa tulevan lukuvuoden suunnittelun kannalta. Taloussuunnittelussa kouluilla on tällä hetkellä vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Suunnitelmat tehdään pääosin hallinnossa. Resurssit määräytyvät yhteisesti tiedossa olevien mittareiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kasvatus- ja opetustoiminnan laatu ja tuloksellisuus vaikuttavat saatavan resurssin määrään. Kestävän kehityksen toteutumisessa tarvitaan kaikkien toimialojen yhteistyötä. Laadukkaan taloudellisten resurssien käytön tunnusmerkkejä ovat: optimaalinen resurssien käyttö hyvinvointi- ym. kyselyt resurssien jakamisen tukena investoiminen tulevaisuuteen laaja kokonaiskuvan hallinta itseohjautuvuus koulujen taloudenpidossa kestävät ja laadukkaat hankinnat 10
11 Koulu yhteiskäyttö ja materiaalipankit 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Opetusresurssit (tunnit, ym) ovat tehokkaassa käytössä. Tiimityörakenne tukee sairaalaopetukseen oleellisesti kuuluvien yhteistyöpalavereihin osallistumista myös taloudellisesti järkevällä tavalla. Tornin tiimin henkilöstöresurssin tehokkaampaan käyttöön kannattaa tulevaisuudessa satsata työnjaon ja toimenkuvien kautta. Prosessikuvauksissa tähän on jo paneuduttu. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Toiveissa olisi, että laadukkaalla opetuksella olisi mahdollista saada perustellusti lisäresurssia toiminnan kehittämiseen. Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 11
12 4. Arviointi Opetuksen järjestäjä ja koulu Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet Arviointi- ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö Tuusulan opetustoimessa on vuonna 2006 tehty ja edelleen voimassa oleva arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelman avulla saadaan tietoa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Opetustoimen arvioinnissa ei riitä pelkkä tulosten arviointi, vaan huomiota on kiinnitettävä koko palveluprosessiin ja sen parantamiseen. Kehittämiskohteet ja vahvuudet löytyvät arvioinnin ja palautteen kautta. Tuusulan kunnalla on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, jonka perusteella kunnan palveluita toteutetaan ja kehitetään. Kunnan strategiset tavoitteet huomioidaan kasvatusja sivistystoimen strategiassa ja edelleen opetustoimessa. Opetustoimen strategiassa määritellään opetustoimen keskeiset tavoitteet sekä kehittämisen painopistealueet ja kohteet. Opetustoimen strategialla tulee olla yhteys päivittäiseen koulutyöhön. Henkilöstö osallistuu strategian päivittämiseen vuosittaisen toimintaympäristöanalyysin kautta. Taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää opetustoimen määrärahoista ja sitovista toiminnallisista tavoitteista. Koko opetustoimella on yhteisiä tavoitteita, jotka kirjataan taloussuunnitelmaan. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden lisäksi koulut laativat myös koulukohtaisia tavoitteita, itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin. Nämä tavoitteet kirjataan lukuvuosittain koulukohtaiseen työ- ja kehittämissuunnitelmaan. Laadukkaan arvioinnin tunnusmerkkejä ovat: plan-do-check-act! 12
13 myös oppilaat, huoltajat ja sidosryhmät osallistuvat arviointiin tiedottaminen ja vertailu jatkuvan kehittämisen järjestelmä monipuolinen oppilasarviointi itsearviointi (oppilas, opettaja, koulu, opetustoimi) selkät tavoitteet, joita on helppo arvioida Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Yleisesti olemme sitä mieltä, että laadukkaan arvioinnin tunnusmerkit jo toteutuvat. Sovittiin, että kirjataan lukuvuoden aikana toteutuvat monipuolisen oppilasarvioinnin käytänteet sekä koulun toiminnan arviointi (mm. kyselyt ja käytänteet) lukuvuosiaikatauluksi. Siitä on helppo katsoa ja todentaa millaista arviointia toteutamme, onko se monipuolista ja laadukasta (plan-do-check-act) ja onko meillä jatkuvan kehittämisen järjestelmä. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Kriisi- ja vastaanotto-osaston (os.18) opetus, rakenteet ja toimintatavat. Lukuvuosi on kolmas, kun os.18 on toiminut nykyisellä profiilillaan. Toteutetaan kysely oppilaiden omille kouluille lv Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 13
14 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetuksen järjestäjä Koulu Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Opetussuunnitelman kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset ja strategiset linjaukset. Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin. Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa. Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämiselle. 14
15 Opetussuunnitelman laatiminen Tuusulan opetussuunnitelma sisältää kolme tasoa: kunnallisen opetussuunnitelman, alueelliset painotukset sekä koulujen omat tarkennukset ja painotukset. Tuusulan perusopetuksen opetussuunnitelman (TOPS 05) laadintaan osallistui ops-työryhmän lisäksi lukuisia opettajia eri alue- ja eri oppiaineryhmissä sekä moniammatillinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta. Huoltajat kommentoivat opetussuunnitelman yleistä osaa prosessin aikana. Erillinen prosessikuvaus on liitteenä. Opetussuunnitelman päivitys perusopetuslain muutoksen (2010) mukaisesti tehtiin moniammatillisena hanketyönä keväällä Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella ops-prosessi toteutetaan samalla tavalla. Huoltajille ja oppilaille varataan riittävän yksinkertaiset matalan kynnyksen tavat osallistua ops-työhön sekä kouluilla että verkossa laatukriteereiden mukaisesti. Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelma on koulun työ- ja kehittämissuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Opetussuunnitelmaa arvioidaan Tuusulassa lukuvuosittain koulujen seurantaraporteissa sekä kunnan että koulujen tasolla. Opettajat ja oppilaat punnitsevat päivittäisessä työssään opetussuunnitelman toimivuutta. Opetussuunnitelman pitäisi olla oppimisen suunnittelua ohjaava työväline myös oppilaalle. Kun opetussuunnitelma on helposti luettavissa, voivat myös huoltajat ja muut yhteistyökumppanit helpommin osallistua opetussuunnitelman toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Lukuvuoden alussa rehtorit ja opettajat laativat vuosittain koulun työ- ja kehittämissuunnitelman. Kehityskeskusteluissa voidaan myös arvioida opetussuunnitelman toimivuutta. Koulut keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Palautetta voidaan kerätä alueen koulujen yhteistyönä. Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Oppilaalla on mahdollisuus valita yhdessä huoltajansa kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia. Koulut tiedottavat ajankohtaisista valintoihin liittyvistä asioista tiedottein ja koulujen kotisivuilla. Valintoja tehdään: - koulunkäynnin alkaessa katsomusaine - 2. luokalla musiikkiluokalle pyrkiminen - 3. luokalla A2-kieli - 4. luokalla käsityö - 6. luokalla lyhytkurssi 7. luokalle - 7. luokalla valinnaisaineet Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäistä perusopetusta varten. Eri koulujen ja luokkaasteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön yhteisistä 15
16 toimintalinjoista. Tällä hetkellä Tuusulassa toteutuva yhteistyö on vähäistä. Se keskittyy lähinnä esikoulun ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä alakoulusta yläkouluun siirtymisen rakenteisiin. Yhteistyömalleissa voitaisiin tehdä rohkeampiakin kokeiluja esim. aihekokonaisuuksissa vaikka erilaisina teemapäivinä. Laadukkaan opetussuunnitelman tunnusmerkkejä ovat: opetussuunnitelma liitteineen on helposti luettavissa kunnan ja koulun kotisivuilla kaikki oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa kielen, kulttuuritaustan tai uskonnon suhteen normien puitteissa suunnitelmallinen arviointi valinnaisainetarjonta on hyvin tiedotettu ja vaihtoehdot löydettävissä myös kunnan ja koulun kotisivuilta toimivat rakenteet luokan- ja aineenopettajien monipuoliselle yhteistyölle Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Ops löytyy koulun kotisivuilta. Kaikki liitteet eivät löydy edes kunnan sivuilta. Kalliomaassa palaverit pyritään järjestämään oppilaan kotikielellä. Tarvittaessa käytetään tulkkauspalveluita. Oppilaita kohdellaan tasavertaisesti. Monipuolisen oppilasarvioinnin lisäksi Kalliomaassa arvioidaan säännöllisesti työskentelytaitoja sekä kerätään palautetta eri sidosryhmiltä. Valinnaisainetarjonnassa pieni on kaunista. Omien koulujen lyhytkursseja ei toteuteta. Aineen- ja erityisluokanopettajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Kalliomaassa on kirjatut rakenteet. Luokanopettajien kanssa yhteistyötä teemme erityisen harvoin, koska oppilaat ovat vuotiaita. Arviointia toteutetaan arjessa ja lukuvuoden päätteeksi. Lisäksi toteutetaan joka lukuvuosi joitakin erillisiä arviointeja / kyselyitä työsuunnitelmaan kirjatulla tavalla. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppilaiden nivelvaiheet hoidetaan srtukturoidusti yhdessä huoltajien, hoidon ja omien koulujen kanssa. 3. Kehittämiskohde: Opetussuunnitelman liitteet koulun(kin) kotisivuille. Opinto-ohjaus lisättävä opsiin. Toimintasuunnitelma: Lukuvuoden aikana. 16
17 Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Keväällä 2012 valmiina. Vastuuhenkilöt: Opoa opettavat opettajat, rehtori 17
18 6. Opetus ja opetusjärjestelyt Opetuksen järjestäjä Koulu Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet, esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksen tai opetustuntimäärä/oppilas/ vuosiviikkotunti määrän välyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa (esim. päätettäessä opetustuntien määrästä) opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahoja sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteista koostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta. Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaavia tietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästä valmistavaan opetukseen. Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuuden osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. Koulujen tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmäkoon ja tavoitteiden mukaan. Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, korjaamisesta, säilyttämisestä ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty. Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. 18
19 Tuusulan opetussuunnitelmassa on kuvattu kasvatus- ja opetustehtävän perusteet: opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja oppilaan arviointi. Lisäksi oppiaineosan aloittaa kappale Opettajuus, jossa kuvataan opettajan roolia ja oppimiskäsitystä. Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä. Suositeltava yleisopetusryhmien yläraja on Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa noudatetaan lakisääteisiä luokkakokoja. Ryhmien kokoa sekä opetuksen järjestämisen ja alueellisten tukipalveluiden resursseja määriteltäessä otetaan huomioon oppilaiden erityispiirteet, turvallisuus, kieli- ja kulttuuritausta sekä opetustilojen erityispiirteet esimerkiksi kotitaloudessa ja teknisissä töissä. Pienemmät ryhmät antavat myös paremman mahdollisuuden laadukkaalle yhteistyölle huoltajien kanssa, esimerkiksi kolmikantakeskusteluihin ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Tuusulassa työskentelee ammattitaitoisia ja kelpoisia luokan-, aineen- ja erityisopettajia, joilla on mahdollisuus hakeutua koulutuksiin myös Tuusulan ulkopuolelle. Opettajilla on mahdollisuus kokoontua oppiaineryhmittäin tapaamisiin, joissa voidaan keskittyä esimerkiksi oppiaineen opetuksen erityiskysymyksiin. Kunnassa on vakiintunut käytäntö ja aikataulu siihen, miten vuosittain kouluille jaettava tuntiresurssi muodostuu. Tavoitteena on, että kouluilla on seuraavan vuoden tuntikehys tiedossa jo huhtikuun loppuun mennessä. Tarkemmat tuntiresurssien jakamisen perusteet ja aikataulut on kuvattu prosesseissa. Työparityöskentely Yhteistyön tekeminen ei vaadi erillistä resurssia, vaan suunnittelun ja panostamisen kautta se voi tuoda uutta näkökulmaa opetukseen ja auttaa työssä jaksamista. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Työparityöskentelyä pidetään turhaan persoonakohtaisena valintana. Ammatilliseen työotteeseen tulee kuulua työskentely niin erilaisten oppilaiden kuin kollegoidenkin kanssa. Oman työn kehittämisen kannalta työn jakaminen kannattaa ja yksin tekemisestä irtautuminen on toivottavaa. Tilojen osalta kannattaa suosia rohkeita ja luovia ratkaisuja: seinät eivät ole este. Laadukasta työparityöskentelyä ovat: lukujärjestys, joka mahdollistaa yhteistyön yksittäiset projektit, teemapäivät tai laajemmat kokonaisuudet suunnittelupalaverit ja tiimivesot Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Yhteisöllisyys on koulun positiivinen me-henki. Se näkyy (tai ei näy) koulun toimintakulttuurissa. Joka vuosi koulun oppilaat ja aikuiset kasvavat uudeksi yhteisöksi. Siihen tarvitaan vapaata ja pedagogista keskustelua sekä toimintaa kaikkien aikuisten ja oppilaiden kesken arjen rakenteissa. Tuusulan kouluilla yhteisöllisyyden rakentamisen tukena on oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaa sekä yhteistyötä Koti ja koulu - yhdistysten kanssa. Toimintamalleja kouluille tarjoavat myös mm. KiVa- koulu -hanke ja Lions Quest. 19
20 Yhteistoiminnallisuus on vuorovaikutuksellista työskentelyä yhdessä. Yhdessä kouluttautuminen on suositeltavaa uusien toimintatapojen oppimiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta luovat turvallisuutta koulutyöhön ja edistävät henkistä hyvinvointia. Tuusulassa on paljon pieniä ja keskisuuria kouluja, joissa kaikki tuntevat toisensa. Isommissa kouluissa yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii enemmän tietoista työtä ja rakenteellisia ratkaisuja. Koulun myönteiseen me-henkeen kannattaa satsata. Laadukasta yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ovat: yhteinen ja sisäistetty toimintakulttuuri hyvin toimiva oppilaskunta tuki- ja kummioppilastoiminta päivän- ja viikonavaukset tervehtiminen vertaisoppiminen koulun ulkopuolinen toiminta ryhmäytymispäivät ja toimintapäivät vertaissovittelu välituntileikit (isommat leikittävät pienempiä) kummioppilastoiminta retket yhteiset produktiot, esim. musikaalit, talent tapahtumat rinnakkaisluokkien yhteiset luokkatoimikunnat Työskentely avustajan kanssa Avustajien ammattiryhmä on tullut pysyvästi kouluun ja he ovat tasavertaisia työtovereita niin opetustilanteissa kuin koulun muissakin rakenteissa. Avustajaresurssien jakamisessa pyritään pysyviin ja vakinaisiin ratkaisuihin. Osa avustajista työskentelee sekä koulussa että iltapäiväkerhon ohjaajana. Näissä tilanteissa tulee sopia mm. yhteistyöpalaverien ja sijaistamisten vaikutus ja järjestelyt. Työskentelyn avustajien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista. Suurin osa avustajista työskentelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa opettajan työparina. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Laadukasta avustajien kanssa työskentelyä ovat: ammatillinen työote selkeät työroolit ja vastuualueet yhteiselle suunnittelulle varattu aika Eriyttäminen Opettajat eriyttävät opetuksen sisältöjä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Arkipäivän työssä opettajat eriyttävät materiaalia, välineitä, tehtäviä sekä tuotoksia ja arviointia oppilaan taso ja kehitys huomioiden. Oppilaan työtä voidaan eriyttää myös syventävään ja soveltavaan suuntaan. Lisämateriaalit, vaihtoehtoiset tehtävät sekä erilaiset kotitehtävät voivat olla oppilaan valittavissa esim. oppilaan oppimistyylin mukaan. 20
21 Oppilaista voi muodostaa erilaisia ryhmiä esim. valmiuksien, oppimistyylien ja mieltymysten mukaisesti. Erityisen palkitsevaa ryhmittely on silloin, kun ohjaamassa on useampi aikuinen yhtä aikaa. Opettaja tai avustaja voi työskennellä yksittäisen oppilaan tai pienen ryhmän kanssa toisessa tilassa kuin muu ryhmä. Eriyttävinä tiloina voivat olla esim. eri luokkahuone, kirjasto, opiskelupiste käytävällä tai muu koulusta löytyvä sopiva tila. Laadukasta eriyttämistä ovat: suunnitelmallisuus oppimistyylien ja -valmiuksien huomioiminen oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö laaja-alaisen erityisopettajan tuki käytännön toteutukset mm. oppilasparit, monipuoliset koejärjestelyt, äänikirjat Integroinnista inkluusioon Integrointi tarkoittaa opetuksessa toimintaa, jossa joukosta aiemmin siirretty palautetaan takaisin. Perusopetuslain henki ohjaa koulujen kehitystä kuitenkin enemmän inkluusion suuntaan, jossa yhteen joukkoon kuuluminen on lähtökohta ja oppimisympäristöt (sekä psyykkinen, fyysinen että sosiaalinen) vastaavat oppilaiden tarpeita. Lukuaineiden kohdalla oppilaan taitotaso on paljolti määrittänyt integroinnin toteutumisen, heikkoa tai rajoittunutta taitotasoa on pidetty esteenä. Kun kaikkien oppilaiden omat oppimistavoitteet hyväksytään oppimista rikastuttavana, ei kukaan erotu joukosta integroituna tai tavallisena oppilaana. Erilaisten oppijoiden ryhmä on kaikille kasvattava. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat oppilaiden ryhmittelyn ja inkluusion toteutumisen oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Näin toimittaessa yleisen ja tehostetun tuen oppilas voi saada vahvaakin tukea opiskeluunsa. Laadukkaaseen inkluusioon saattelevat: 2020-luvun asenne yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhteistoiminnallisuus työjärjestys, joka edistää integraation toteutumista (esim. palkitus) vaihtelevat pienet opetusryhmät Muut joustavat opetusjärjestelyt Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa. Tarvittaessa toinen opettajista voi myös ottaa osan oppilaista toiseen tilaan työskentelemään. Samanaikaisopetuksen hyötyjä ovat mm. asiantuntija-avun saaminen, opetusvastuun jakautuminen kahden opettajan välille sekä opettajien kesken tapahtuva molemminpuolinen oppiminen. Myös oppilaat hyötyvät erilaisista opettajista. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Kiistämättömien etujensa takia samanaikaisopetuksen järjestäminen pitää jatkossa ottaa huomioon erityisopetuksen resursseja laskettaessa. Opettajien erityistaitoja tulee hyödyntää niin, että erityisosaaja jakaa osaamistaan laajemmin koko koulussaan tai jopa koko kunnan tasolla. Kyseessä voi olla kouluttaminen, lyhyen periodin vaihto perusopetuksessa, vaihtokauppa koko lukuvuodeksi tai oppiaineen tuntien kohdentaminen erityisosaajalle. 21
22 Tukiopetuksen antaminen ryhmälle, jossa on oppilaita eri rinnakkaisryhmistä tai eri luokka-asteilta, on järkevää resurssien käyttöä. Tukiopetusta voi antaa muukin aikuinen kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan tai -ryhmän opettaja tai resurssiopettaja. Kynnys tuen järjestämiseen ja oppilaalla myös siihen osallistumiseen madaltuu, kun tukiopetuksille on varattu vakioajat koulun lukujärjestykseen. Oppilas voi saada tukea muutenkin kuin tukiopetuksena esimerkiksi läksykerhossa tai ylitöissä. Laadukkaita joustavia opetusjärjestelyjä ovat: monikanavainen opetus yhdessä opettaminen rinnakkaisopettaminen pysäkkiopettaminen läksykerho, ylityöt opettajavaihto koulujen kesken opetustilanteen järjestelyt mm. ohjeet pöytätasossa erityisosaamisen vaihtopäivät koulujen sisällä ja kesken Koulujen tilat ja varustelutaso Tuusulan kouluverkko on laaja ja hajanainen, ja koulurakennukset ovat eri-ikäisiä. Joka kolmas vuosi tehtävässä kouluverkkoselvityksessä koko kunnan opetustilojen kuntoa, alueellista riittävyyttä sekä varustelutasoa arvioidaan ja suunnitellaan. Koulujen tulee myös itse tarkastella koulutilojensa tarkoituksenmukaisuutta ja miettiä mahdollisimman monipuolista tilojen käyttöä turvallisuussäädösten puitteissa. Oppilasarviointi Opetussuunnitelman mukaan oppilasarvioinnilla on kolme tehtävää: 1) ohjata ja kannustaa opiskelua, 2) kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä 3) auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opettajan antama jatkuva palaute on ehdottoman tärkeää. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Hyvän osaamisen kuvaukset nivelvaiheissa ovat kirjattuina Tuusulan opetussuunnitelman oppiaineosiossa kuhunkin oppiaineeseen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan ja huoltajan pitää saada etukäteen tietoa arvioinnin perusteista. Pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi mm. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. Oppilaan itsearviointi Oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa, myönteistä minäkuvaa oppijana sekä osallisuuden tunnetta. 22
23 Tuusulassa oppilaan itsearviointia toteutetaan oppituntien yhteydessä esim. keskusteluin ja tavoiteasetteluin. Näiden lisäksi käytössä on itsearviointikyselyjä väliarviointiin kuuluvana tai erillisinä kyselyinä. Laadukkaan opetuksen ja opetusjärjestelyiden tunnusmerkkejä ovat: oppiminen on keskiössä oppilasarvionti on oikeudenmukaista ja erityispiirteitä ymmärtävää koulun arviointikäytänteet ja -aikataulu ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa lukuvuoden alussa ja helposti tarkasteltavissa esimerkiksi koulun kotisivuilta. joustavat arviointimenetelmät, esim. suulliset kokeet ja oppimispäiväkirjat työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan suunnitelmallisesti käyttäytymistä arvioidaan opetussuunnitelmaan kirjattujen koulukohtaisten tavoitteiden mukaisesti suunnitelmallisesti lukuvuoden aikana toteutettavat itsearviointimenetelmät opetus järjestetään oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioiden oppilaan aito mahdollisuus osallisuuteen, palautteenantoon ja koulun toiminnan kehittämiseen Koulu ohjaava ote opetuksessa ja metataitojen kehittäminen 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Kalliomaassa opetus ja opetusjärjestelyt on suunniteltu monipuolisiksi ja yksilöllisen oppimisen mahdollistaviksi. Kaikki oppilaat ovat hyvin erilaisia ja vaativat yksilöllisemmän lähestymistavan niin kognitiivisen kuin psykiatrisenkin viitekehyksen takia. Henkilökunta on erityisopetuksen ammattilaisia ja työyhteisö ei ole liian suuri, joten yhteisöllinen työote on helpompaa toteuttaa kuin isommassa yksikössä. Jokaisen oppilaan kohdalla meillä tulee olla riittävästi taustatietoa aiemmasta koulu- ja hoitohistoriasta. Tämä helpottaa huomattavasti opiskelun suunnittelua ja aloitusta. Suunnitelmissa on taustatietojen keräämiseen oma lomakkeensa (Tuija Savolainen). 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Tiimityöskentely mahdollistaa mm. joustan palavereihin osallistumisen. 3. Kehittämiskohde: Ohjaava ote ja metataitojen kehittäminen. Toimintasuunnitelma: 23
24 Pyritään huomioimaan monikanavaisen opetuksen mahdollisuudet. Yhteistyötä lääkärien, psykologien ja toimintaterapeuttien kanssa syvennetään. Oppimisvalmiuksien ja tyylien kartoitukseen kiinnitetään enemmän huomiota. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lukuvuonna pidetään 2-3 palaveria ko. ammattiryhmien kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman pian päästä antamaan oppilaan todellisten oppimisvalmiuksien mukaista opetusta. Vastuuhenkilöt: Rehtori, laatuvastaava + henkilökunta. 24
25 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Opetuksen järjestäjä Koulu Kunnassa on suunnitelmallinen, moniammatillinen tukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä. Kouluilla on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssit oppilaanohjauksen ja oppilashuoltoon. Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovat sopineet keskinäisestä työnja vastuunjaostaan, tietojen vaihdosta sekä oppilashuollon johtamisesta. Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyt on suunniteltu. Palvelut turvataan ensisijaisesti lähipalveluna ja tarvittaessa seudullisena yhteistyönä. Tuetaan ja seurataan nuorten koulutuksen jälkeisen sijoittumisen toteutumista. Kouluverkko-linjaukset tukevat oppilaan tervettä kasvua ja edistävät kehitystä. Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea trvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kouluruuan maittavuutta ja ravintosisältöä seurataan. Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat sekä koulun ja varhaiskasvatusksen että koulun ja toisen asteen nivelvaiheisiin. Koulussa käytetään moniammaitillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua. Koulutuksen sisäisin, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen välisiin nivelvaiheisiin on kehitetty toimiva käytäntö. Miten oppilaiden erilaisuus huomioidaan. 25
26 Hyvä koulupäivä on turvallinen, yhteisöllinen ja kasvun ja kehityksen perustarpeita tukeva. Siinä toteutuu laadukas perusopetus sekä kodin ja koulun yhteistyö. Näitä tavoitteita tukevat myös koulujen kerhot ja Tuusulan iltapäiväkerhotoiminta. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että koulussa toimivien eri ammattikuntien yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Joustavat työjärjestelyt tukevat sekä oppilaiden koulunkäyntiä että opettajien jaksamista. Oppilashuoltoa ja oppilaan kohtaamaa tukea Tuusulassa kehitetään moniammatillisena yhteistyönä Eritu-ryhmän toimesta. Kouluilla oppilashuollon rooli tulee kehittymään enemmän koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opetuksen tukemisen edistämiseen yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyn sijaan. Oppilashuollon riittävyyttä tarkastellaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä. Lukuvuonna Tuusulassa erityisen tuen oppilaita on 5,2 % kaikista oppilaista. Näistä oppilaista integroituna yleisopetukseen on 13 %. Integroitujen oppilaiden määrä on melko alhainen verrattaessa naapurikuntien lukuja. Lähikunnissa (KUUMA) erityisen tuen oppilaista on integroituna 20,8-49,7 %. Lain hengen mukaan kouluvalmius onkin koulun valmiutta ottaa vastaan, kasvattaa ja opettaa oppilaaksiottoalueensa oppilaat. Tavoitteena on kaikille yhteinen inklusiivinen peruskoulu. Tuusulan tukipolussa kuvataan vaiheittain tuen tarjoamisen periaatteet. Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille, ja tehostettua tukea tulee tarjota mahdollisimman varhain oppilaalle, jolla on tarve säännölliseen ja monialaiseen tukeen. Erityisen tuen saamiseksi oppilaalle tehdään pedagogiseen selvitykseen perustuva erityisen tuen päätös. Erityinenkin tuki pyritään ensisijaisesti järjestämään oppilaan lähikoulussa osana yleisopetusta. Nivelvaiheet varhaiskasvatuksesta alakouluun ja eteenpäin yläkouluun on kuvattu alueellisissa malleissa. Tässä yhteistyö huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on tärkeää tiedon siirron onnistumiseksi. Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden seurantaa kuvataan koulujen lukuvuosiraporteissa. Opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä oppilaiden ja oppilaitosten kanssa toisen asteen koulutukseen hakeutumisen onnistumiseksi. Tuusulan kunnan koulujen yhteisessä turvallisuussuunnitelmassa on kuvattu toimintamalleja erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseksi. Opettajien ja avustajien koulutusta tulee kehittää vastaamaan työssä tarvittavia taitoja. Yhteistyö kollegoiden ja muiden oppilashuoltoon kuuluvien henkilöjen kanssa varmistaa, että oppilaille järjestyy riittävä tuki ja ohjaus. Laadukkaan oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen tunnusmerkkejä ovat: selkeät koulun, kunnan ja seutukunnan oppilashuollon rakenteet yhteisöllinen työote riittävä tuki ja koulutus kaikille koulussa toimiville oppilaanohjaus ensimmäisestä luokasta alkaen oppilashuollon sisäistäminen kaikille kuuluvana toimintana yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestelmä on kaikilla tasoilla riittävä 26
27 iltapäiväkerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa koulujen kerhotoiminnan johdonmukainen kehittäminen Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Yhteisöllinen ja ohjauksellinen työote on Kalliomaan koulun vahvuuksia ja tunnusmerkkejä. Koulussa on yhteiset toimintatavat erilaisten sairaalakoulujaksojen nivelvaiheisiin. Ne on kuvattu opsin liitteinä prosessikuvauksin. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Sairaalan kanssa tehdään myös tiivistä koulutuksellista yhteistyötä erityisesti nuorisopsykiatrian ja turvallisuuden alueilla. 3. Kehittämiskohde: Oppilaanohjaus Toimintasuunnitelma: Koulussa lähes 20 vuotta oppilaanohjaus oli yhden henkilön vastuulla. Nyt tilanne on muuttunut ja tarvitaan uusien toimijoiden yhteissuunnittelua. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Pidetään esillä vuosina Vastuuhenkilöt: Oppilaanohjauksesta vastaavat opettajat 27
28 8. Osallisuus ja vaikuttaminen Opetuksen järjestäjä Koulu Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja. Oppilaiden osallisuuden toteutumista opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla. Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa Koulun avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee oppilaiden osallisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista sekä tietoisuutta yhteiskunnan arvoista ja toimintatavoista. Koulun tulee määritellä se, miten varmistetaan oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen arkipäivänkin oppimistilanteissa. Oppilaiden osallisuutta voivat edistää mm. sopiva opiskeluympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), vuorovaikutukselliset ja toiminnalliset opetusmenetelmät, harjoittelujaksot, yli luokkarajojen tapahtuva opetus sekä joustavat opetusjärjestelyt. Jokainen oppilas tulee haastaa vaikuttamaan omaan oppimiseensa omien oppimisedellytystensä mukaisesti. 28
29 Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö Tuusulan kaikilla kouluilla toimii oppilaskunta. Koulut itse määrittelevät oppilaskuntatoimintansa rakenteet koulun omien mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Koulut kirjaavat nämä käytäntönsä myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Osallisuus ei ole synnynnäistä vaan osallistumisessa tarvittavia taitoja on opeteltava ja kehitettävä. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus, luokat ja opettajat yhdessä voivat rakentaa yhteisöllisesti toimivan koulun. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla. Oppilailta kerätään palautetta opetuksesta ja omasta oppimisestaan lukuvuoden aikana koulussa päätettävällä ja työsuunnitelmaan kirjattavalla tavalla. Lisäksi oppilailta kerätään palautetta kuntakohtaisesti suunnitellun ulkopuolisen arvioinnin kautta. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Koululta edellytetään rakenteita huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Näitä ovat mm. yhteistoimintapäivät, vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, juhlat, koti ja koulu yhdistykset tai vanhempainyhdistykset. Tuusulassa ei ole koulujen johtokuntia. Kuitenkin jokaisella koululla pitää olla kanava, jonka kautta huoltajat pystyvät vaikuttamaan koulun ja kotien yhteistoiminnan toteutukseen ja edistämiseen. Koulut kirjaavat nämä käytäntönsä myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuustoon kuuluu vuotiaita tuusulalaisia nuoria. Perustehtävänä sillä on tuoda nuorten ääni Tuusulassa kuuluviin ja antaa heille vaikuttamismahdollisuuksia nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto pyrkii toimimaan tehtävässään aktiivisesti. Se tekee aloitteita ja kannanottoja nuorten itsensä tärkeiksi kokemissa asioissa. Valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kokoontumisia on järjestetty nuorisotiloissa eri puolilla Tuusulaa. Nuorisovaltuustolla on edustuksia kunnan lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa. Näin on mahdollistettu suora yhteys kunnallisiin päättäjiin. Nuorisovaltuuston edustajat on valittu syksyisin järjestetyssä nuorisovaltuustovaaleissa. Nykyisessä valtuustossa toimii 19 nuorta. Aikaisemmin vaalit on järjestetty kahden vuoden välein, mutta vuodesta 2010 alkaen vaalit on tarkoitus järjestää jatkossa joka 29
30 vuosi. Äänestäjinä ja ehdokkaina toimivat vuotiaat tuusulalaisnuoret. Äänestyspaikkoina toimivat kunnan yläkoulut ja lukiot sekä nuorisotilat. Hyvän osallisuuden ja vaikuttamisen tunnusmerkkejä ovat: Aktiivista osallistumista arvostava ilmapiiri Demokratiaan kasvattava toiminta Oppilaiden keskinäinen hyväksyvä vuorovaikutus Oppilas vaikuttaa omaan oppimiseensa Yhteissuunnittelu opettajien ja oppilaiden kanssa Kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan Oppilailta kerätään palautetta opetuksesta ja omasta oppimisestaan lukuvuoden aikana Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Sairaalakoulujaksolla olevat nuoret ovat hyvin erilaisia. Yhteistä on se, että kaikilla on omat terveydelliset syynsä käydä sairaalakoulua. Tämän johdosta oppilaat ovat suvaitsevaisempia oppilastovereita kohtaan. Oppilas vaikuttaa aina omaan opiskeluunsa, etenkin sairaalakoulujakson tulovaiheessa yhdessä hoidon, koulun ja huoltajien kanssa. Tulovaiheessa käydään läpi kouluhistoria ja koulunkäynnin omat tavoitteet ja toiveet. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppilaita rohkaistaan osallistumaan juhlien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Juhlien jälkeen saadaan välitön palaute huoltajilta: Oli hienoa nähdä oma lapsensa esiintymässä. 3. Kehittämiskohde: Oppilaskunnan toiminta Toimintasuunnitelma: Oppilaskunta toimii koulussa joka vuosi. Haasteen tuo se, että oppilaat vaihtuvat jatkuvasti. Pyrimme löytämään, yhdessä oppilaskunnan kanssa, hyvät toiminnan rakenteet meidän oppilaskuntamme pyörittämiseksi. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Ensi lukuvuosi lv Säännölliset kuukausittaiset oppilaskunnan hallituksen kokoukset. Tavoitteena oppilaiden oman aktiivisuuden lisääminen. Vastuuhenkilöt: oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaskunta 30
Opetustoimen laatukäsikirja
Opetustoimen laatukäsikirja Sisällysluettelo 1. Perusteet ja tavoitteet... 1 2. Fyysinen oppimisympäristö... 2 2.1. Ministeriön laatukriteerit... 2 2.2. Kankaanpään kaupungin opetustoimen laatukriteerit...
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotRakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet
Perusopetuksen laatukriteerit Hyväksytty sivistyslautakunnassa ppkkvvvv Tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotOsa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus
LisätiedotLaatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit
Perusopetuksen laatukriteerit Aleksanterin ja Gananderin koulujen laatukäsikirja 2013 Laatutiimi: Paula Haapakoski, Minna Niemi, Mona Rintala ja Maritta Salmela Gananderin koulu Aleksanterin koulu Sisällys
LisätiedotVertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö
Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö 9.11.2017 Mikä vertaisauditointi ja miksi? Auditointiprosessi Mitä opimme, mitä voisitte oppia meiltä? MK 9.11.2017
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotPerusopetuksen laadun huoltajakysely 2014
Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.
LisätiedotOsaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja
Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotVastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44
Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on
LisätiedotLukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely
Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotPerusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut
Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Taustatietoja Vastaajina yli tuusulalaista ala- ja yläkoulun oppilaan huoltajaa. Kysely avoinna huoltajille.-... Strukturoitujen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotOppilaanohjauksen malli
Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotMikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011
Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN
VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina
LisätiedotGUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3
LisätiedotKoulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.
Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotUtajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Lisätiedotarvioinnin xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Perusopetuksen laadun löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTaloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010
Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien
LisätiedotKalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
Lisätiedot1. Kolmiportainen tuki
1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
LisätiedotErityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden
Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotKotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011
Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotHuoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147
Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu Kevät 2018 N = 147 Osa-alueiden keskiarvot järjestyksessä 10 9 8,92 8 7 6 5 4 3 2 1 5,35 5,34 5,28 5,2 5,12 5,01 4,95 4,9 4,81 4,66 4,57 5,02 *Kouluarvosana ei ole
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit
2012 Perusopetuksen laatukriteerit TAINIONMÄEN YHTENÄISKOULU KIVIJÄRVEN KUNTA, KIVIJÄRVI Perusopetuksen laatukriteerit 2012 Tainionmäen yhtenäiskoulu, Kivijärvi Kivijärvi 2014 Sisällysluettelo Johdanto...
LisätiedotILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
Lisätiedot