Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti
|
|
- Akseli Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pertti Haapala Päivi Karttunen Ulla Ruotsalainen Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti 1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta Valmisteluryhmän tehtävä oli laatia tilannekuvaus kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta ja sen profiilista, eli miten TaY:n, TTY:n ja TAMKin tutkimustoiminta liittyvät toisiinsa ja miten kukin korkeakoulu ja ne yhdessä sijoittuvat suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimusmaailmaan. Toinen tehtävä oli hahmottaa miten tutkimusta voi kehittää yhdessä, ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, kun halutaan luoda Tampereelle uusi mahdollisimman korkeatasoinen tutkimusyliopisto. Valmisteluryhmä teki korkeakouluista profiilikuvauksen (ks. päätelmät alla). Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi valmisteluryhmä kutsui koolle alaryhmiä eri tieteenaloilta ja tutkimusalueilta. Näiden lisäksi henkilöstö perusti oma-aloitteisesti muutamia alaryhmiä; kaikkiaan ryhmiä oli 11. Niiden työskentely perustui tutkijoiden omaan aloitteellisuuteen ja kaikissa oli edustus kolmesta korkeakoulusta (liite). Koska ryhmien kokoamisella haettiin uutta yhteistyötä, ne eivät kata kaikkea tutkimusta, ei edes kaikkia suuria tutkimusalueita eri korkeakouluissa. Ryhmät tuottivat suuren joukon tutkimusavauksia ja ehdotuksia siitä miten yhteistyötä voidaan edistää. Ne ovat tärkeä aineisto jatkokehittelylle. Samalla on huomioitava, että monet tutkimusalat, joilla ei vielä ole yhteisiä hankkeita, ovat tulevaisuudessa yhtä tärkeä osa tutkimuksen kokonaisuutta. Profiilikuvauksen lisäksi valmisteluryhmä hahmotti tulevaa yhteistä profiilia, yhteisiä tavoitteita, yhteisen tutkimuspolitiikan periaatteita sekä keinoja ja malleja yhteiselle tutkimusyliopistolle. Näitä on kuvattu alla. TaY ja TTY laativat yhteisen hakemuksen Suomen akatemian tutkimuksen profilointihakuun. Hakemuksessa määriteltiin yhteisiä tavoitteita Tampere3-hankkeen osalta sen suhteesta yliopistojen tutkimuksen strategiaan: yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen uusi syntyvä yliopisto luo mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla luo uuden yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön. Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia ja hyvin vähän uhkatekijöitä tai edes kuvitteellisia ongelmia, jotka olisivat hyötyjä suurempia. Tutkimusta tarkasteltiin - ja sitä pitää suunnitella - sisältöjen kautta, mutta ratkaisevaa voi olla myös se millaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla tutkimusta edistetään tai hankaloitetaan. Keskeinen päätelmä oli, että mahdollisimman tiivis yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio (hallinto) on lupaavin ja tavoittelemisen 1
2 arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä (erillisine yhteistyöhankkeineen) on jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta sen mukana hukattaisiin paljon mahdollisuuksia saavuttaa Tampere3-hankkeen tavoite, mikä on: kansainvälisesti merkittävä ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimusyliopisto. 2. Yhteinen toimintamalli/ Vaihtoehtoiset toimintamallit 2.1 Tutkimuksen profiili Tampereen korkeakouluilla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat muista suomalaisista korkeakouluista. TaY on tyypillinen monialainen yliopisto, jolla on laaja koulutustarjonta, mutta jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen (kuva s.5). TaY:n tavoite on olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu. TTY on teknillinen yliopisto, jonka tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin (kuva s.5). Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. TTY:n tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja luonnontieteen tutkimuksessa sillä tavalla, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta yhteiskunnalle. TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen (kuva s.6). TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen alueella, joskaan tutkimusta ei tehdä samassa laajuudessa kuin yliopistoissa. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (Living Labit) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Omalla soveltavan tutkimuksen alueellaan TAMK on tärkeä linkki korkeakoulujen innovaatioketjussa, mikä takaa sen, että uudella yliopistolla on mahdollisuus kattaa koko ketju perustutkimuksesta, soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Kolmen korkeakoulun tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös huomattavan paljon rinnakkaisia tutkimusalueita sekä tekniikan, terveyden että yhteiskuntatutkimuksen alueilla (ks. alaryhmien raportit). Tiiviimmällä yhteistyöllä saataisiin huomattavia synergia- ja skaalaetuja. Tätäkin merkittävämpää on se, että korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat täydentävät toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa, jossa yhteiskunnan, terveyden ja tekniikan tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa 2
3 laajuudessa. Tämä tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia sekä monitieteiselle tutkimukselle että perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhdistämiselle. Yhteisten resurssien kasvu olisi jo sinänsä merkittävä etu kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja kansainvälisyyttä. Kolmen korkeakoulun yhteinen visio tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki korostavat tutkimuksensa tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sitä miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Toinen kaikkia yhdistävä visio on vastuullisuus ja pyrkimys "kestävään kehitykseen" niin luonnossa kuin yhteiskunnassa. Kolmella korkeakoululla on lupaava tilaisuus luoda niitä yhdistävä tutkimusprofiili, joka nojaa nykyisiin vahvuuksiin ja niiden yhdistämisestä avautuviin mahdollisuuksiin. On realistista ajatella, että tutkimusalueiden moninaisuus uudessa yliopistossa ei johtaisi hajanaisuuteen, vaan laajaan perustaan, josta nousee tutkimuksen uusia kärkiä Ehdotus toimenpiteiksi Työryhmä esittää, että kolmen korkeakoulun tutkimus pyritään yhdistämään, mikä tarkoittaa uuden ja uudenlaisen tutkimusyliopiston rakentamista. Tämä tarkoittaa tutkimuksen osalta seuraavia toimenpiteitä ja seuraavanlaista tutkimuspolitiikkaa: Määritellään tutkimukselle yhteinen strategia (visio, tavoitteet, keinot) mainittujen perusajatusten mukaisesti: tutkimuksessa tavoitellaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta (ihmisten elinolot, terveys, ympäristö) sekä paikallisella, kansallisella että globaalilla tasolla. Vaikuttavuus perustuu vahvaan ja vapaaseen perustutkimukseen ja siihen tiiviiseen yhteistyöhön, jota kaikilla korkeakouluilla jo on elinkeinoelämän, julkisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteisessä tutkimuksen strategiassa korostetaan yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden monitieteistä ja erilaisia näkökulmia yhdistävää tutkimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään innovaationketjun toimivuuteen perustutkimuksesta arjen sovelluksiin (hyvien käytäntöjen jakaminen yrityksiin, hallintoon, julkisuuteen, järjestöihin). Tutkimuksen resurssit yhdistetään ja kootaan tutkimusaloittain tai temaattisesti. Samankaltainen ja samaa infrastruktuuria käyttävä tutkimus kootaan samalle kampukselle (esimerkiksi seuraavat klusterit: terveys, biotieteet, ICT, talous- ja kauppatieteet, sosiaalitieteet). Tutkimuksen kokoaminen edellyttää uudenlaisia instituutioita, jollaisia voivat olla yhteiset tutkimusyksiköt (kuten nykyinen BMT), temaattiset tai monitieteiset kollegiumit (kuten IASR), ja Research Schoolit, jotka ylittävät nykyiset tiede- ja hallintorajat. Näissä toiminnan painopiste on nimenomaan korkealuokkaisessa tutkimuksessa ja niissä ei välttämättä ole perusopetusta. Tutkimuksen organisoimisessa on oleellista liikkuvuus ja verkottuminen yliopiston ulkopuolelle, jotta varmistetaan tutkimuksen taso ja sisällöllinen kansainvälisyys. Perinteisiä rajoja ja toimintamalleja voidaan ylittää Living Labin kaltaisilla ja tutkimus- ja kehitysympäristöillä sekä virtuaalisilla tutkimusympäristöillä. 3
4 Yliopisto tukee tutkimusta omilla resursseillaan, jotta tärkeillä aloilla on riittävä jatkuvuus. Tukimuotoja ovat tutkimuspalvelut (erit. kansainvälinen tutkimus), laadukkaan infrastruktuurin rakentaminen, valikoitu kohdetuki (esim. huippuyksiköt), perusrahoitus ja erilliset kannustimet. Lisäksi tuetaan tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa, jolle kolmen korkeakoulun yhdistäminen luo erittäin hyvät mahdollisuudet. Ns. huippututkimukseen investoidaan niillä aloilla (teemoissa) missä on uskottava mahdollisuus saavuttaa kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen strateginen tukeminen perustuu aina näyttöihin lupaavuudesta ja riippumattomaan arviointiin (erillinen arviointi tai menestys Suomen akatemian, Tekesin ja EU:n rahoituskilpailussa). Yliopiston perusrahoitusta ohjataan tutkimukseen sisäisellä rahoitusmallilla, joka kannustaa uusiin avauksiin ja palkitsee menestyksestä. Opetuksen ja tutkimuksen resursseja ja ei pidä asettaa toisiaan vastaan, eikä rahoitusmalli saa haitata tutkimusyhteistyötä. Tutkimuksessa tulee olla kannustimia sekä tutkimusryhmätasolla (laadun ja jatkuvuuden edistäminen) että yksilötasolla (urakehitys). Uusia avauksia ja ideoita etsitään kilpailulla ja riskirahoituksella. Rekrytointi tutkijanuralle järjestetään yhdenmukaiseksi: se on joustavaa, liikkuvuutta edistävää, ja korostaa tulevaa tutkimuspotentiaalia. Kaikki tehtävät täytetään avoimella ja kansainvälisellä kilpailulla ja hakijat arvioidaan puolueettomasti. Kaikilla tutkimusyksiköillä on kauaskantoinen rekrytointisuunnitelma. Professorinimityksissä voidaan hyödyntää myös moniportaista tenure track -järjestelmää. Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. Koulutettavat valitaan kilpailun perusteella ja yliopisto varmistaa lupaaville opiskelijoille hyvät tutkimusedellytykset ja rahoituksen (4 v.). Yliopisto laatii tutkimuspoliittisen ohjelman ja tutkimuksen johtamisen mallin. Niissä määritellään tutkimuksen edistämisen ja kannustamisen tiedepoliittiset, eettiset, taloudelliset ja organisatoriset säännöt. 4
5 Relative specialization index based on Web of Science publications. Lähde: Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators. Nordforsk Policy Paper , Figure 3.5, p 41. 5
6 2.3 Merkittävät riskit esitetyissä ratkaisuissa Merkittävin riski toiminnassa, joka tähtää voimien yhdistämiseen on se, että mahdollisuudet jätetään käyttämättä muista kuin tieteellisistä syistä. Tällöin hukataan potentiaalisia mahdollisuuksia. Toisenlainen epäonnistumisen vaara on tavoitteiden ja resurssien ristiriita, eli tavoitteet on mitoitettava realistisesti. Jos tavoitellaan nykyistä korkeammalle, tähän on varattava henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Hallinnolliset pullonkaulat on purettava ja erittäin tärkeätä uudessa vaiheessa on avoin, innostava ja kannustava ilmapiiri. Jokaisen suuren uudistuksen vaarana on myös sisäänpäin kääntyminen, vaikka tavoite on päinvastainen. 2.4 Haasteet, jotka vaativat ratkaisua Uusi tutkimusyliopisto tarvitsee vahvan identiteetin (ja brändin), jolla se erottuu muista ja korostaa omia vahvuuksiaan. Tämä identiteetti on vahvuus kuitenkin vasta kun se on sisäistetty ja perustuu mm. luottamukseen, hyvään johtamiseen, yhteisiin tavoitteisiin ja ristiriitojen sietämiseen ja sovittamiseen. Tämä edellyttää aikaisempien toiminta- ja organisaatiomallien purkamista, mikä voi synnyttää epätietoisuutta ja epävarmuutta. 6
7 3. Alustava aikataulu toteutukselle Valmisteluryhmien työ on jo luonut aloitteita uusiin tutkimusaiheisiin, jotka voivat käynnistyä heti. Korkeakouluja yhdistäviä tutkimushankkeita voidaan käynnistää ja tukea nopeammin kuin tehdä muutoksia esim. opetukseen tai hallintoon. Jos hanke etenee uskottavasti, tutkimuksessa yhteistyö voi olla huomattavan pitkällä jo ennen uutta yliopistoa. Laajennettu valmisteluryhmä jatkaa tutkimuksen profiilin ja yhteistyön suunnittelua ja täsmentämistä syksyn 2015 aikana. Jo tehty tutkimusaihioiden kehittelyä jatketaan ja konkretisoidaan. Uusia suunnitteluryhmiä perustetaan siten, että ne kattavat korkeakoulujen kaikki tutkimusalueet. Kun tutkimus on hyvin kartoitettu, suunnitellaan lähemmin sen priorisointia ja tutkimuksen täsmällisempiä kehitystoimia. Tämä sijoittuu vuodelle Yhteiset tutkimuspoliittiset linjaukset ja toimintamallit täsmennetään vuoden 2016 aikana. Samalla aloitetaan tutkimuksen organisoinnin suunnittelu ja uusia muotoja voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017 (esim. yhteinen tiedeneuvosto, tutkijakoulu, yhteisiä tutkimus- ja infrahankkeita, tutkimus- ja innovaatiopalvelut jne.) 7
8 Liite: työhön osallistuneet alaryhmät ja niiden jäsenet Tieteellinen profiili ja tutkimusalueet /alaryhmät: 1. Rakennettu ja koettu ympäristö o TTY: Panu Lehtovuori, TaY: Markku Sotarauta, TAMK: Jouko Lähteenmäki 2. BMT-yksikkö ja Kauppi (bio- ja lääketieteet, terveystieteet, terveysteknologia, kliininen lääketiede) o BMT: Hannu Hanhijärvi, Olli Yli-Harja TAMK: Riitta Hanhijärvi 3. Sosiaali- ja terveysalan toimintamallien ja palveluiden kehittäminen sekä monitieteinen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus o TTY: Hannu Nieminen, TaY: Juha Teperi, TAMK: Hannele Laaksonen 4. ICT o TTY: Jarmo Takala, TaY: Mika Grundström, TAMK: Rami Lehtinen 5. Älykkäät koneet/cyber Physical Systems; ihminen ja kone, psykologia, signaalinkäsittely, hydrauliikka (IHA), robotiikka o TTY: Joni Kämäräinen, TaY: Roope Raisamo, TAMK: Riitta Mäkelä 6. Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit, ml. sosiaaliset yritykset ja innovaatiot (Business School) o TTY: Miia Martinsuo, TaY: Johanna Kujala, TAMK: Mika Boedeker 7. Oppimisen ja tulevaisuuden oppimisympäristöjen tutkimus o TTY: Hannu-Matti Järvinen, TaY: Petri Nokelainen, TAMK: Harri Kukkonen 8. Energia- ja ekotehokkuus sekä ympäristötekniikka (cleantech) ja ympäristöpolitiikka o TTY: Pertti Järventausta, TaY: Ilkka Ruostetsaari, TAMK: Pirkko Harsia 9. Turvallisuus, riskienhallinta ja kriisit o TTY: Jouni Kivistö-Rahnasto, TaY: Sirpa Virta, TAMK: Kai Hintsanen 10. Pelitutkimus, pelillistäminen o TTY: Mikko Tiusanen, TaY: Frans Mäyrä, TAMK: Toni Pippola 11. MAGIC- Vuorovaikutus, media ja pelit o TAMK: Timo Kivikangas, Howell Instance, Mira Grönvall, Toni Pippola, TaY: Roope Raisamo, Veikko Surakka, Markku Turunen, Frans Mäyrä, TTY: Kaisa Väänänen-Vainio- Mattila, Mikko Tiusanen ja Tommi Mikkonen Tehtäväksianto: Ryhmien tehtävänä oli luoda visio vuodelle 2020; kansainvälinen tutkimuksellinen kärki ja tutkimusympäristö uudessa korkeakoulussa ko. alueilla. Organisointitavan sijaan mietittiin puhtaasti tutkimuksellisia sisältöjä. Tavoitteena oli monitieteisyyden hyödyntäminen, minkä pohjalta voitaisiin löytää uusia avauksia ja innovaatioita. Alaryhmiä ei valittu sillä perusteella, että niiden teemat muodostaisivat uuden korkeakouluyhteisön tutkimuksellisen kärjen, vaan on pyritty löytämään kolmen korkeakoulun yhteisiä ja limittäisiä tutkimusalueita. Osa alaryhmistä on valmisteluryhmän nimeämiä, osa on syntynyt spontaanisti henkilöstön aloitteesta. Alaryhmät järjestivät teemansa ympärille mm. avoimia keskustelutilaisuuksia, workshopeja ja kyselyitä. Vuorovaikutteisten työskentelytapojen myötä yllä nimettyjen ryhmäläisten lisäksi lukuisat muutkin korkeakouluyhteisön jäsenet pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan alaryhmien työskentelyyn. 8
Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)
Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus
LisätiedotTAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS
TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotYLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA
#TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON
LisätiedotHyvinvointi uhattuna!
Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotDemola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo
Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
Lisätiedot#TAMPERE3 Yliopistopäivä-seminaari: Fuusiot ja yhteistyö Marianne Kukko, Tampere3-hankejohtaja
#TAMPERE3 Yliopistopäivä-seminaari: Fuusiot ja yhteistyö 15.9.2017 Marianne Kukko, Tampere3-hankejohtaja Kolme huippua muodostavat uuden korkeakouluyhteisön Tampereen yliopisto + Tampereen teknillinen
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotStrategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija
Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotOsaaminen työllistää
Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotSote Tampereen korkeakouluyhteisössä Juha Teperi Tutkimus ja tieto osaksi sote-palvelujen kehittämistä -seminaari
Sote Tampereen korkeakouluyhteisössä 9.4.2019 Juha Teperi Tutkimus ja tieto osaksi sote-palvelujen kehittämistä -seminaari Sote Tampereen korkeakouluyhteisössä Sote kontekstissa Mikä sote? Miksi korkeakoulujen
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
Lisätiedot11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure
11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,
LisätiedotJATKUVA OPPIMINEN YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN NEUVOTTELUKUNTA RUUSUPUISTO, LUCINA. Tervetuloa: yliopiston ajankohtaiset kuulumiset
YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN NEUVOTTELUKUNTA 7.6.2019 RUUSUPUISTO, LUCINA JATKUVA OPPIMINEN Tervetuloa: yliopiston ajankohtaiset kuulumiset rehtori Keijo Hämäläinen 8.40 Yhteiskunnallisesti vaikuttava
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotTiedekuntajako. Ehdotus
Tiedekuntako Ehdotus 8.12.2017 Tiedekuntaon periaatteita Uusi yliopisto on ainutlaatuinen mahdollisuus ylittää perinteiset rat yhdistää yhteiskunnan, terveyden tekniikan alan osaamista uusiksi kokonaisuuksiksi.
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotKuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta
Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja
LisätiedotTampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015
1(7) Mika Hannula, Harri Melin, Mikko Naukkarinen Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015 1. Johdanto Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015
TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu työryhmä Agenda: Esittelyt, Strategiakierrokset yliopistoissa, Profilointihaut 1 ja 2 Timo Taskinen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
Lisätiedotpienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?
Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotLapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA
Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotKokous 2/2007 Paikka: Hallituksen kokoushuone
1 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n mukaa kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotOtsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat 5
MUISTIO 2/2019 1 AIKA 11.03.2019 klo 10:15-11:45 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Tilannekatsaus 4 3 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat
LisätiedotKULTU-kokeiluhankkeet
KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen
Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotTutkimuksen huippulaatu menestystekijänä
Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin
LisätiedotSuomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus
Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotTampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin
Tampere 12.5.2014/SiSu Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Sisältö 1. Taustaa 2. Yhteiskuntasitoumus 3. Yhteiskuntasitoumuksen teemat
LisätiedotYliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI
Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotKäyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
LisätiedotUusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari
Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotPARAS. korkeakoulu opiskelijalle
Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotTohtorikoulutus Helsingin yliopistossa 2014-
Tohtorikoulutus Helsingin yliopistossa 2014- Marko Virta Varajohtaja, tutkimus ja jatkokoulutusasiat Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos marko.virta@helsinki.fi Neljä tutkijakoulua Humanistis-yhteiskuntatieteellinen
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Lisätiedot