Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Uusiutuva energia Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Uusiutuva energia Toimialaraportti Markku Alm 4/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Markku Alm Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Uusiutuva energia Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli 950 miljoonaa euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 871 yrityksessä, jotka työllistivät yhteensä 3576 henkilöä. Yrityksistä 87,2 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 34,8 % ja työpaikoista 38,2 %. Vuonna 2013 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä 14 % oli vesi- ja tuulivoiman käyttöä, 15 % pienpuun käyttöä, 30 % teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, metsäteollisuuden jäteliemien käyttöä 31 % ja 10 % muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Muiden energialähteiden ryhmä sisältää lämpöpumppujen tuottaman energian, kierrätyspolttoaineet, biokaasun ja muiden biopolttoaineiden käytön osuuden. Suuri osa uusiutuvan energian yrityksistä on hyvin pieniä mikroyrityksiä. Toimialan yrityksistä vain harva on kansainvälistynyt merkittävästi. Suuren ryhmän tällä toimialalla toimivista yrityksistä muodostavat maatilat, joilla maatalouden toiminnan ohella harjoitetaan lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraakaaineiden tuotantoa. Puuperäiset energia raaka-aineet muodostavat merkittävän osan uusiutuvan energian kokonaistuotannostamme tällä hetkellä. Uusiutuvan energian yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimarkkinoilla ja erityisen usein alueellisella tai enintään maakunnallisella tasolla. Merkittävin vientituote on ollut puupelletti. Vuoden 2013 kotimaan tonnin tuotannosta tonnia eli 29 % vietiin ulkomaille, lähinnä Ruotsin ja Tanskan pellettimarkkinoille. Pelletin tuonti Suomeen oli tonnia vuonna EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi vahvistamat tavoitteet vuoteen 2020 luovat merkittävän kasvumahdollisuuden uusiutuvan energian alan toimijoille. Suomessa biokaasun, etanolin ja puudieselin tuotanto sekä peltobiomassojen hyödyntäminen ovat edelleen vasta toiminnan alku- ja kehittelyvaiheessa. Ely-keskuksen yhteyshenkilö: Markku Alm, puh TEM:n yhdyshenkilö:tieto-osasto/esa Tikkanen, puh Asiasanat ISSN Kokonaissivumäärä 79 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2014 Författare Markku Alm Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Förnybar energi Referat Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter uppgick bruttovärdet av produktionen hos företagsgrupperna inom sektorn för förnybar energi till 950 miljoner euro år Verksamhet inom sektorn för förnybar energi bedrevs vid sammanlagt 871 företag, vilka sysselsatte totalt 3576 personer. Hela 87,2 % av företagen var mikroföretag som sysselsätter färre än 10 personer. Mikroföretagen svarade för 34,8 % av omsättningen för och för 38,2 % av arbetsplatserna inom sektorn. År 2013 svarade användningen av vatten- och vindkraft för 14 %, användningen av klenvirke för 15 %, användningen av trä inom industrin och energiproduktionen för 30 %, användningen av industrins avfallslut för 31 % och användningen av andra förnybara energikällor för 10 % av den totala användningen av förnybar energi. Gruppen andra energikällor inbegriper sådan energi som produceras med hjälp av värmepumpar, återvinningsbränslen, biogas och användningen av andra biobränslen. En stor del av företagen inom sektorn för förnybar energi är mycket små mikroföretag. Endast mycket få av företagen inom sektorn bedriver internationell verksamhet i någon betydlig utsträckning. Bland de företag som är verksamma inom sektorn bildar gårdsbruksenheterna en stor grupp. Dessa bedriver utöver jordbruksproduktion dessutom företagsverksamhet i form av värmeproduktion eller produktion av energiråvaror. För närvarande har träbaserade energiråvaror en betydande roll i vår totala produktion av förnybar energi. Företagen inom sektorn för förnybar energi opererar huvudsakligen på hemmamarknaden och särskilt ofta på den regionala nivån eller på sin höjd på landskapsnivån. Träpelletar har varit den viktigaste exportprodukten. År 2013 exporterades ton, dvs. 29 %, av den inhemska produktionen på ton, närmast till pelletmarknaderna i Sverige och Danmark. År 2013 importerades ton pelletar till Finland. De mål för främjande av användningen av förnybara energikällor som EU fastställt för år 2020 skapar betydande tillväxtmöjligheter för aktörerna inom sektorn för förnybar energi. I Finland befinner sig produktionen av biogas, etanol och trädiesel samt utnyttjandet av åkerbiomassa ännu i ett initial- och utvecklingsskede. Kontaktperson vid NTM-centralen: Markku Alm, tfn Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/esa Tikkanen, tfn Nyckelord ISSN Sidoantal 79 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja käytetty aineisto Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja asiakkaisiin Uusiutuva energia ja globaalit haasteet Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin Hakeyritysryhmä Energiapuu-yritysryhmä Lämpöyritysryhmä Tuulivoimayritysryhmä Bioenergiayritysryhmä Liikevaihdon näkymät ei yritysryhmissä Henkilöstön määrä ja yhtiömuoto Alan toimipaikkojen alueellinen jakauma Tuotanto ja markkinat Energiamarkkinoiden kokonaiskuva Suomen energiamarkkinat Uusiutuvan energian tuotanto ja markkinat Puu Lämpöyrittäjätoiminta Tuulivoima Biokaasu Vienti ja tuonti Vienti Tuonti Suhdannenäkymät, investoinnit, rahoitus ja kapasiteettitilanne Suhdannenäkymät Investoinnit Rahoitus Kapasiteettitilanne TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

6 5 Taloudellinen tila, kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Hakeyrittäjäryhmä Energiapuuyrittäjäryhmä Lämpöyrittäjäryhmä Tuulivoimayrittäjäryhmä Bioenergiaryhmä Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Markkinoiden kehitys Kotimarkkinat Vientimarkkinat Lähteet Liite Energiayksiköt TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritystenpäätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualan, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimialapäälliköt laativat toimialaraporttien tueksi kaksi kertaa vuodessa julkaistavat toimialan lähiajan näkymät ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Lähiajan näkymien katsaukset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että toimialan lähiajan näkymät yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelua sekä työvoimakoulutuksen suuntaamista Tämä toimialaraportti käsittelee uusiutuvan energian yritysryhmiä, jotka on koottu työvoima- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energiatuki- ja yritysrahoituksen asiakasrekistereistä. Yritysryhmiä on täydennetty alan eri toimijoiden ja edunvalvontaorganisaatioiden omista yritysrekistereistä. Raporttiin sisältyvät erillisinä yritysryhminä tuulivoiman tuotanto, energiapuun korjuu, hakkeen tuotanto, lämpöyrittäjyys sekä edellisiä sektoriryhmiä laajempi bioenergiaryhmä. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan puubiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee teknologiatason kehittyessä ja energiaverotuksen kiristyessä. Päästökaupan eri energianlähteiden käyttöä ohjaava rooli jää lähivuosina vähemmälle päästöoikeuksien alhaisen hinnan vuoksi. Uusiutuvan energian ala on merkittävä ja kasvava osa suomalaista maa- ja metsätaloutta, metsäteollisuutta sekä energia- että ympäristöteknologian teollisuutta. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eri puolille maata tarjoten näin merkittävästi toimeentuloa ja työtä myös kasvukeskusten ulkopuolisille maaseudun alueille. Tässä yhteydessä kiitän kaikkia tämän raportin laatimisessa avustaneita sekä erityisesti siinä kannustaneita. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa vasta aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Salossa Markku Alm Toimialapäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja käytetty aineisto Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden merkittävimmät edut uusiutumattomiin energialähteisiin verrattuna ovat niiden pienemmät ympäristövaikutukset (ekologiset hyödyt) ja kestävän kehityksen periaatteisiin perustuva käyttö (uusiutuvuus). Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita taas kutsutaan biopolttoaineiksi. Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista sivujakeista. Bioenergia on osa uusiutuvia energialähteitä. Suomessa bioenergian käyttö on noin neljännes koko maan energiankulutuksesta. Bioenergia edustaakin lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Tämä toimialaraportti koostuu viidestä raporttia varten kootusta yritysryhmästä: hakkeen tuotanto energiapuun korjuu lämpöyrittäjyys tuulivoiman tuotanto muu bioenergiayrittäjyys (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria (alle 250 työntekijää, liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa), pieniä (alle 50 työntekijää, liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa) ja mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää, liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa). Suuret yritykset (yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa) on jätetty tämän raportin tarkastelun ulkopuolelle. Uusiutuvan energian toimialaa ei ole erikseen luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008-toimialaluokituksessa. Aineistona raportissa on käytetty muun muassa tilastokeskuksen omaa kuukausittaista tiedon suorakeruuta sekä vuositilastoja, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energiatuki- ja yritysrahoituksen asiakasrekisteriä sekä verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa (kokonaisaineisto). 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

9 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja asiakkaisiin Kaikki yhteiskunnassa hyödyntävät energiaa. Energian käytöllä on vaikutuksia ympäristöön ja riippuvuutta ympäristöstä. Energiaklusterin rajaus onkin klusterin laajuuden vuoksi ongelmallista. Klusteri myös leikkaa muita klustereita. Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, että klusterin suurimmat toimijat kuuluvat myös johonkin muuhun toimialaan, esimerkiksi metsäklusteriin (energian kulutus ja tuotanto) tai metalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta ympäristöklusteri koskettaa kaikkia toimialoja. Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoiminnan osa-klustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa koneita, laitteita ja järjestelmiä tuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Se on vientivetoinen ja pitkälti suurten monikansallisten yritysten omistuksessa. Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon, muunnon ja jakelun sekä energian ja polttoaineen jalostuksen. Se toimii kotimarkkinoilla, mutta tuotteiden kilpailukykyisyys luo kilpailuedun suomalaiselle vientiteollisuudelle. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen energialiiketoimintaklusteri on osoittautunut hyvin kilpailukykyiseksi. Suomalaisen energiaklusterin (kuva 1) ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologia, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Markkinoiden vapautuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta luovat uudenlaisia ja kasvavia mahdollisuuksia suomalaiselle energiatekniikalle, erityisesti uusiutuvan energian ja energian käytön teknologioille. Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tulevaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden uusiutuvasta energiasta, mutta myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvillä ratkaisuilla on merkittävä kasvupotentiaali. Näitä ovat esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat, haja-asutusalueiden jätevesilietteet ja kotieläintalouksista peräisin oleva lanta. Lähitulevaisuudessa nopeasti kehittyviä energian tuotantomuotoja ovat maalämpö, tuulivoima ja aurinkoenergia. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

10 Kuva 1. Energiateknologian klusteri Suomessa Lähde: Energiateknologian klusteriohjelma Pk-yritysbarometrin mukaan uusiutuvan energian yrityksistä 44 prosenttia ilmoittaa ensisijaiseksi asiakasryhmäkseen teollisuuden yritykset. Seuraavana järjestyksessä ovat kunnat 19 % osuudella. Yksityishenkilöt ja kotitaloudet sekä muiden toimialojen yritykset ovat kolmanneksi tärkein (12 %) asiakasryhmä. Kuva 2. Uusiutuvan energian yritysten palvelujen asiakasryhmät Ulkomaat / palvelujen vienti Muiden toimialojen yritykset Teollisuuden yritykset Palvelualojen yritykset Yhdistykset tai järjestöt Valtion laitokset tai yksiköt Kunnat Yksityishenkilöt / kotitaloudet 0 % 2 % 6 % 6 % 12 % 12 % 19 % 44 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

11 1.3 Uusiutuva energia ja globaalit haasteet Ilmastonmuutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen uudistaa energian tuotantoa vähäpäästöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi. Tästä seuraa uusia ja kasvavia mahdollisuuksia energiateknologialle. Päästökauppa luo tulevaisuudessa uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Eniten korostuvat kuitenkin uusiutuvan energian ratkaisut niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömaksuina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta luo uusia työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolisille haja-asutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen ja ovat muuttumassa vähemmän päästöjä ja vähemmän resursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa hyötysuhteita uusissa teknologisissa ratkaisuissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto. Hajautetun energiantuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älykkäisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristön kannalta vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämisen. Materiaalitekniikka on avainasemassa, kun parannetaan prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisessä tuotannossa ja jalostamisessa. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen energiayhteistyöhön. Kioton pöytäkirjan ilmasto- ja ympäristösopimukset ja niiden jatkokäsittely vaikuttavat voimakkaasti kansainväliseen kauppaan, maitten energiapolitiikkaan sekä ympäristöystävällisemmän ja energiatehokkaamman teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Varsinkin Pohjoismainen ja EU:n sisäinen yhteistyö on voimistunut viime vuosina, ja energia-ala on voimakkaasti globalisoitunut. Energiatiekartta 2050 Euroopan komission vuonna 2011 julkistama tiedonanto, Energiatiekartta 2050, merkitsee täydellistä muutosta Euroopan energiajärjestelmiin. Komissio on arvioinut, että nykyisillä toimenpiteillä energia-alan kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi tulevina vuosikymmeninä tarvitaan erittäin huomattavia muutoksia energian kysyntään ja tarjontaan. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä näihin päästövähennyksiin pyrittäessä. Samalla se osoittaa sähkön olevan tärkeässä asemassa, kun EU tavoittelee 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä energiankäytössä vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelun mukaisesti pidemmällä aikavälillä tehokkain vaihtoehto niin ilmastohaasteen hoitamisessa kuin EU:n kilpailukyvyn turvaamisessa on monipuolinen tuotantovalikoima, jonka kehitystä ohjaa päästökauppajärjestelmä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa oli 871 uusiutuvan energian pk-yritystä vuonna Yritysten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna prosentin (8 yritystä). Vuoden 2012 tilastotietojen mukaan toimialalla oli 1309 toimipaikkaa (kuva 3). Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien, lukuun ottamatta vuotta Kasvu on taittunut vuonna Suurimman yritysryhmän muodostavat mikroyritykset, joita oli 87,2 prosenttia. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 12,8 prosenttia, mutta niiden lukumäärää ei ole erikseen eritelty lähdeaineistossa. Vuoden 2013 yritys- ja toimipaikkatiedot valmistuvat tilastokeskuksessa vasta tämän raportin julkaisemisen jälkeen joulukuussa. Kuva 3. Uusiutuvan energian alan toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Vuonna 2012 suurin uusiutuvan energian yritysryhmistä oli bioenergianyritysryhmä, jonka toimipaikkoja oli yhteensä 576. Pienin ryhmistä on tuulivoimaryhmä, jonka toimipaikkoja oli tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen mukaan TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

13 Taulukko 1. Uusiutuvan energian toimipaikkojen määrä yritysryhmittäin vuonna Ryhmä Toimipaikat Bioenergia 576 Energiapuu 353 Hake 225 Lämpö 133 Tuulivoima 22 Yhteensä 1309 Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 2.2 Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin Vuonna 2013 toimialan yhteenlaskettu liikevaihto oli 950 miljoonaa euroa. Kokonaisliikevaihdon kasvua rajoittivat teollisuustuotannon lasku ja poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi. Alan liikevaihdosta 65,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 34,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Toimipaikoittainen liikevaihto on vaihdellut varsin merkittävästi yritysryhmittäin (kuva 4). Alhaisimmat toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat bioenergiayritysryhmässä ja ne vaihtelevat vuosittain eurosta euroon. Lämpöyrittäjäryhmän liikevaihdot ovat kasvaneet vuodesta 2007 alkaen, vaihdellen eurosta aina euroon vuonna Tuulivoiman toimipaikkakohtainen liikevaihto on vaihdellut eurosta euroon vuosien 2007 ja 2012 välillä. Myös hake- ja energiapuuyritysryhmän toimipaikkakohtainen liikevaihto on ollut kasvussa vuodesta 2009 lähtien. Kuva 4. Uusiutuvan energian alan yritysryhmien liikevaihto/toimipaikka vuosina Bio Energiapuu Lämpö Hake Tuulivoima Lähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

14 2.2.1 Hakeyritysryhmä Hakeyritysryhmän (kuva 5) liikevaihto on viime vuosina kehittynyt huomattavasti lämpöyritysryhmää maltillisemmin. Vuonna 2010 yritysryhmän liikevaihto supistui ainoana tarkasteltavista yritysryhmistä vuoteen 2009 verrattuna. Hakeyritysryhmän liikevaihto lähti kolmen verkkaisemmin kehittyneen vuoden jälkeen reippaaseen kasvuun vuoden 2012 aikana, kun kasvua edellisvuodesta kertyi noin 14 prosenttia. Kasvu oli erityisen rivakkaa kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä kehitys oli edelleen suotuisaa liikevaihdon kohotessa 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Loppuvuoden aikana liikevaihtokäyrä kääntyi luisuun, mikä johtui lämmityskauden 2013/2014 erittäin lämpimästä säästä. Suuri osa hakepolttoaineista jäi käyttämättä lämmityskaudella ja tämä heijastuu suoraan liikevaihdon trendikuvaajaan. Tilanne paranee nopeasti, mikäli tulevan lämmityskauden olosuhteet ovat normaalin pakkastalven olosuhteet. Tosin energiapuuta on myös paljon varastossa tulevaa lämmityskautta varten. Kuva 5. Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Energiapuu-yritysryhmä Energiapuu-yritysryhmässä (kuva 6) liikevaihto on ollut tasaisessa nousussa koko 2000-luvun, vuoden 2009 notkahdusta lukuun ottamatta. Ryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna Tällöin yri- 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

15 tysryhmän liikevaihto supistui taantuman puristuksessa 10 prosenttia vuoden takaisesta. Vuosi 2010 oli sitä vastoin jo ripeän kasvun vuosi. Myös vuosi 2011 oli yritysryhmässä muutamaa kuukautta lukuun ottamatta nopean kasvun aikaa. Ryhmän liikevaihdon kasvu oli vuoden 2012 tammi kesäkuussa selvästi vuoden jälkimmäistä puoliskoa nopeampaa, kun liikevaihto kohosi noin 10 prosenttia edellisvuoden tammi kesäkuusta. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä yritysryhmän liikevaihto kohosi 8,6 prosenttia viime vuoden tammi maaliskuusta kasvun ollessa voimakkainta tammikuussa. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui hieman vuoden 2013 vastaavasta neljänneksestä. Viimeisenä tarkastelukuukautena, huhtikuussa 2014 liikevaihto supistui peräti 19 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tätä selittää sama asia kuin lämpö- ja hakeyrittäjäryhmien trendikuvaajassa esiintynyt liikevaihdon taittuminen. Lämmityskauden 2013/2014 aikana ei tarvittu energiapuuta vastaavia määriä kuin normaalitalvina, säästöön jäi arviolta 20 % normaalivuosina käytettävästä energiapuusta. Kuva 6. Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lämpöyritysryhmä Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihdot (kuva 7) ovat kehittyneet vuodesta 2005 lähtien tuulivoiman ohella kaikista viidestä yritysryhmästä voimakkaimmin. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista lukuun ottamatta vuotta Lämpöyritysryhmän liikevaihdon kehitykseen vuoden 2009 taantuma vaikutti tarkastelluista yritysryhmistä vähiten. Liikevaihto jatkoi TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

16 vahvaa kehitystään vuoteen 2012 saakka kun yritysryhmän liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vuodentakaisesta. Lämmityskauden 2013/2014 lämpimästä säästä johtuen lämpöyrittäjien liikevaihtokäyrä taittui laskuun aivan tarkastelujakson lopulla. Kuva 7. Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tuulivoimayritysryhmä Tuulivoimayritysryhmässä (kuva 8) on koko tarkastelujakson aikana huomattavasti muita ryhmiä vähemmän yrityksiä. Tämän vuoksi ryhmässä tapahtui suuria vaihteluita liikevaihdon kehityksessä, ja yksittäiset yritykset vaikuttivat yritysryhmän indeksiin merkittävästi. Tuulivoiman yritysryhmän liikevaihto on kasvanut selvästi nopeammin kuin muiden yritysryhmien, kun verrataan indeksin perusvuoteen Tuulivoimaryhmän liikevaihto kasvoi kiivaasti vuonna 2011, jolloin lisäystä edellisvuodesta kertyi jopa 29 prosenttia. Syynä tähän oli tuulisuudeltaan keskimääräistä parempi vuosi verrattuna esimerkiksi vuoteen 2010, joka oli koko Euroopassa tuulisuuden kannalta erittäin huono vuosi. Neljännesvuositarkastelu paljastaa kuitenkin suuria vaihteluja kalenterivuoden sisällä. Tämä johtuu vuodenaikojen tuuliolosuhteiden vaihtelusta. Tuulisinta on talvikaudella, ja heikoimmat tuulet ja siten alhaisimmat liikevaihdot ajoittuvat normaalisti kesäkaudelle. Vuonna 2012 kehitys jäi selvästi maltillisemmaksi, joskin kasvua vuotta aiemmasta kertyi kuitenkin edelleen. Positiiviseen kasvuun vaikutti vuoden jälkimmäinen puolisko, jolloin 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

17 liikevaihto kipusi lähes 24 prosenttia vertailuajankohdastaan. Tammi kesäkuussa puolestaan yritysryhmän kehitys ei ollut yhtä suotuisaa. Tuulivoima-yritysryhmän liikevaihto kasvoi vuonna 2013 peräti 35 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla kasvua oli 25 prosenttia ja toisella puolikkaalla 47 prosenttia. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui hieman verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon. Kuten aiempinakin vuosineljänneksinä, olivat vaihtelut suuria kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen sisällä kun muutoksia tarkasteltiin kuukausitasolla. Kuva 8. Liikevaihdon kehitys tuulivoimayritysryhmässä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Bioenergiayritysryhmä Bioenergian yritysryhmässä (kuva 9) yleistaloudellisen taantuman vaikutus näkyi liikevaihdon hitaampana kasvuna vuosina Vuonna 2010 liikevaihdon kehitys oli jo myönteistä. Liikevaihdon vuosikasvuksi kirjattiin 10 prosenttia. Ryhmän vuoden 2011 liikevaihdon kasvu oli niukkaa edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu oli kaikista yritysryhmistä hitainta. Bioenergia-yritysryhmän liikevaihto kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa koko tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna Kehitys on jatkunut alavireisenä myös vuonna 2013 ja kuluvan vuoden alussa. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 8,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon. Etenkin maalis-huhtikuun aikana liikevaihto supistui rajusti vuodentakaisista vastaavista kuukausista. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

18 Kuva 9. Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon näkymät ei yritysryhmissä Kuvassa 10 on esitetty kaikkien yritysryhmien trendikuvaajat samassa kuvaajassa. Taloustaantuman (vuosi 2008) vaikutus näkyy erityisesti hakeyritysryhmässä, jossa liikevaihto on palannut takaisin kasvu-uralle taantumajakson jälkeen vasta vuoden 2011 aikana. Sitä vastoin energiapuuryhmässä lyhyen notkahduksen jälkeen vuodesta 2010 alkaen on tapahtunut erittäin nopeaa kasvua aina vuoden 2012 loppuun saakka. Lämpö- ja tuulivoimayritysryhmässä taloustaantuman vaikutusta ei ole nähtävissä. Tuulivoimaryhmän trendikuvaajan vaihtelut johtuvat pääosin luonnonolosuhteiden vuosittaisesta vaihtelusta. Kaikelle tuulivoimaloiden tuottamalle sähköenergialle löytyy markkinoilta aina ostaja. Tulevaisuudessa trendikuvaajaan vaikuttaa sähkön syöttötariffin maksurytmin vaikutus, kun tuotantotuki maksetaan tuulivoimalaitoksille aina jälkikäteen kolmen kuukauden tuotantojakson markkinahinnan keskiarvoon perustuen. Tässä yhteydessä esitetyt indeksit mittaavat liikevaihdon muutosta suhteutettuna vuoden 2010 tasoon. Liikevaihdossa on mukana sekä kotimaan myynti että vienti. Yritysryhmien yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuonna ,7 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla kasvua oli 3 prosenttia ja toisella puolikkaalla 2,3 prosenttia verrattuna edellisvuoden samoihin ajanjaksoihin. Vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla liikevaihto supistui 7 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon, mikä kuvastaa hyvin myös yksittäisten bioryhmien liikevaihtokehitystä. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

19 Suurin yksittäinen syy tähän liikevaihdon supistumiseen on erittäin lämmin sää lämmityskaudella 2013/2014. Kuva 10. Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä teettämän pk-yritysbarometrin mukaan taloudellinen taantuma ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen pitävät pk-yritysten odotukset varovaisina. Lähes 42 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana. Kasvua odottavien osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin normaalioloissa. Yritysten liikevaihtonäkymiä ensi vuodelle on siis pidettävä varsin varovaisina. Vastaavasti uusiutuvan energian yrityksistä 37 % arvioi liikevaihdon kasvavan ja 39 % olettaa liikevaihdon pysyvän aiemmalla tasolla. 20 % uusiutuvan energian yrityksistä ilmoittaa liikevaihdon pienenevän (Kuva 11). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

20 Kuva 11. Liikevaihto vuoden kuluttua. Pienempi 18 % 20 % Yhtä suuri Suurempi 45 % 39 % 37 % 42 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Epävarma taloustilanne pidättelee kysyntää ja liikevaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritysten kannattavuutta koskeviin odotuksiin. Barometrin koko vastaajajoukon kannattavuusodotuksia peilaava saldoluku laski nyt neljättä kertaa peräkkäin ja painui lukemaan +6, joka on varsin matala. Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet verrattuna kevääseen Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9 %). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli 16 %. Uusiutuvan energian palveluja tarjoavien pk-yritysten osalta suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on myös heikentynyt syksystä 2013 (8 % => 2% ). 2.3 Henkilöstön määrä ja yhtiömuoto Uusiutuvan energian alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2010 kasvu on kuitenkin taittunut. Vuonna 2013 uusiutuvan energian toimiala työllisti 3576 henkilöä (kuva 12). Alan työpaikoista 61,8 % on yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 38,2 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

21 Kuva 12. Henkilöstön määrä uusiutuvan energian alalla vuosina Lähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri PK-barometrin mukaan toimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat heikentyneet viime vuoteen verrattuna. 9 % toimialan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 14 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Saldoluvuksi muodostuu näin ollen -5 %, joka on heikompi tulos kuin koko maan yritysten osalta (6 %). Uusiutuvan energian yritysten yhtiömuotona osakeyhtiö on 60 %:lla yrityksistä, luonnollinen henkilö/toiminimi 26 %:lla yrityksistä ja kommandiittiyhtiö 11 %:lla yrityksistä (kuva 13). Kuva 13. Uusiutuvan energian yritysten yhtiömuodot Osuuskunta 1 % Muu oikeudellinen muoto 1 % Avoin yhtiö 1 % Luonnollinen henkilö/toiminimi 26 % Kommandiittiyhtiö 11 % Osakeyhtiö 60 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

22 2.4 Alan toimipaikkojen alueellinen jakauma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna toimialan painopistealueita ovat Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnat (taulukko 2). Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärissä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet merkittäviä. Toimiala työllistää eniten Pohjois- Pohjanmaalla, Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Liikevaihdolla mitattuna suurimpia maakuntia ovat Häme, Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Taulukossa 2 on esitetty uusiutuvan energian yritysten toimipaikkojen lukumäärät, liikevaihto ja henkilöstö koko maassa yhteensä sekä ELY-keskusalueittain eriteltynä. Taulukko 2. Uusiutuvan energian alan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto ELY-keskusalueittain vuonna 2012 Ely-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto, 1000 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

23 3 Tuotanto ja markkinat 3.1 Energiamarkkinoiden kokonaiskuva Globaaleja markkinoita muokkaavat jatkossa USA:n ja EU:n ohella suurten kehittyvien talouksien, erityisesti Kiinan ja Intian synnyttämät energiatarpeet. Vuonna 2013 maailman primäärienergian kulutuksesta raaka-aineittain pääosan (88 %) muodostivat öljy, maakaasu ja kivihiili. Näiden raaka-aineiden osuus on ollut myös jatkuvasti kasvussa. Yhteensä noin 12 % osuuden muodostivat suuruusjärjestyksessä vesivoima, ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet. Uusiutuvan energian osuus koko maailman energiankulutuksesta on tässä vaiheessa vain muutaman prosentin luokkaa (kuva 14). Kuva 14. Maailman primäärienergian kulutuksen (ktoe) ennuste energialähteittäin vuoteen Lähde: BP, Energy outlook Suomen energiamarkkinat Energian kokonaiskulutus oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 373 TWh (terawattituntia) vuonna 2013, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna Sähkön kulutus oli 83,9 TWh, mikä oli 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkön nettotuonti Suomeen väheni 10 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pysyivät ennallaan vuonna Hiilen käytön kasvu lisäsi hiilidioksidipäästöjä ja öljyn, maakaasun ja turpeen käytön väheneminen pienensi niitä. Vuonna 2013 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita noin 13,8 miljardin euron arvosta, joka oli kolme prosenttia enemmän TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

24 kuin vuonna Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita vajaan 7,0 miljardin euron arvosta, joka oli 10 prosenttia enemmän vuotta kuin aiemmin. Energiatuotteiden tuonnin osuus Venäjältä oli 66 prosenttia. Energialähteistä eniten väheni turpeen käyttö, yli 25 prosenttia. Vesivoiman saatavuuden ja sähkön nettotuonnin pienentyminen lisäsi hiilen käyttöä 17 prosentilla. Lämmin loppuvuosi vähensi lämmitysenergian kulutusta. Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan uusiutuvan energian osuus oli 31,6 prosenttia koko energian kokonaiskulutuksesta (kuva 15). Kuva 15. Energian kulutus (TWh) Suomessa energialähteittäin vuonna Muut energialähteet 4 % (7%) Vesi- ja tuulivoima 4 % (-21 %) Puupolttoaineet 24 % (-2 %) Turve 4 % (-25 %) Sähkön nettotuonti 4 % (-10 %) Öljy 23 % (- 3 %) Hiili 11 % (17 %) Ydinenergia Maakaasu 18 % 8 % (3 %) (- 7 %) Lähde: Tilastokeskus Yksittäisistä energialähteistä turpeen kulutus väheni määrällisesti eniten 25 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Turvetta ja puuta on korvattu pääosin kivihiilellä. Maakaasun kulutus väheni 7 prosentilla. Sähkön nettotuonti väheni noin 10 prosenttia ja ydinenergian kulutus lisääntyi 3 prosenttia. Suomen kokonaisenergian kulutuksesta puupolttoaineilla katettiin lähes neljännes, joka on hieman enemmän kuin öljyn kulutus. Puupolttoaineen käyttö kuitenkin väheni ennakkolaskelman mukaan noin kaksi prosenttia. Puupolttoaineiden käytön väheneminen johtui lämpimästä loppuvuodesta ja lisääntyneestä kivihiilen käytöstä suurissa laitoksissa Kuvassa 15 on esitetty eri energianlähteiden käyttöosuuden kehittyminen vuosina Uusiutuvan energian käyttö on vuodesta 2009 alkaen kehittynyt prosentin vuosivauhdilla, poikkeuksena vuosi 2012 jolloin se nousi yli kolme prosenttia. Samalla ajanjaksolla fossiilisten polttoaineiden käyttö on laskenut neljä prosenttiyksikköä. Koko tarkastelujaksolla fossiilisten polttoaineiden käyttö on laskenut 5,7 prosenttiyksikköä ja uusiutuvien vastaavasti kasvanut 6,2 prosenttiyksikköä energian kokonaiskulutuksesta. Turpeen käyttöosuus puolestaan on laskenut vastaavana ajanjaksona 3,4 prosenttiyksikköön. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

25 Kuva 16. Eri energialähteiden käytön jakautuminen vuosina , % energian kokonaiskulutuksesta * Fossiiliset polttoaineet 47,9 45,6 46,6 47,1 43,9 40,9 42,2 Turve 7 5,8 5,4 6,4 6,1 4,7 3,6 Uusiutuva energia 24,8 27,5 25, ,3 31,6 31 *Vuosi 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus 3.2 Uusiutuvan energian tuotanto ja markkinat Uusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja kulutukseen liittyvät markkinat ovat globaalisti voimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän kasvihuonekaasujen määrän puolittamista nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Samalla siirrytään hiilivapaaseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämän toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan 1000 miljardin euron vuosittaiset investoinnit. Nopeimmin tulevaisuudessa kasvavat aurinko- ja tuulivoimateknologioiden markkinat. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 31,6 prosenttia eli 117,8 TWh vuonna Vesivoiman osuus uusiutuvan energian tuotannosta oli 14 %, metsäteollisuuden jäteliemien 31 %, teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden 30 %, puun pienkäytön 15 % ja muun uusiutuvan 10 % (kuva 17). EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään kuitenkin suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

26 Kuva 17. Uusiutuvien energialähteiden käytön jakautuminen vuonna 2013, % Kierrätyspolttoain e (bio-osuus) 2 % Lämpöpumput 4 % Muu bioenergia 4 % Vesivoima 14 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 30 % Puun pienkäyttö 15 % Metsäteollisuuden jäteliemet 31 % Lähde: Tilastokeskus Uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun osalta viime vuosien huono turvetilanne aiheuttaa ongelmia lämpö- ja voimalaitosten ajojärjestyksessä. Samoin uusiutuvan energian tukijärjestelmien suunnittelun aikana vuonna 2010 tehdyt oletukset päästökauppajärjestelmän toimivuudesta ja päästöoikeuden hinnan muodostumisesta eivät ole toteutuneet. Runsas päästöoikeuksien määrä ja taloudellinen taantuma ovat laskeneet päästöoikeuden hinnan historiallisen alhaiselle tasolle. Hiilidioksiditonnin hinta on vaihdellut viime aikoina 6 euron tasolla, kun uusiutuvan energian tukijärjestelmiä valmisteltaessa vuonna 2010 sen uumoiltiin nousevan vähintään 20 euron tasolle. Tähän korkeaan päästöoikeuden hintaan perustuivat myös useiden eri tahojen tekemät puun energiakäytön arviot Puu Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2013 yhteensä 92 TWh, joka oli 24 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta (kuva 17). Metsäteollisuuden jäteliemiä käytettiin energiantuotannossa 38 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 54 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului lämpö- ja voimalaitoksissa 36 TWh (18,7 milj. m³) ja pienpoltossa (liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) 17 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat nousseet ohi öljytuotteiden Suomen merkittävimmäksi energianlähteeksi. Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimialojen tehdaspolttoaineista yli 40 prosenttia (kuva 18). 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

27 Kuva 18. Puupolttoaineiden käytön jakautuminen vuonna 2013, TWh Metsäteollisuuden jäteliemet Puupolttoaineet Öljytuotteet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Sähkön nettotuonti Vesi- ja tuulivoima Muu Kiinteät puupolttoaineet Lämpö- ja voimalaitokset Puun pienpoltto 38 TWh 36 TWh 18 TWh Terawattituntia TWh Puru 2,3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 Kuori 6,6 Muu 0,8 Jätepuu 1,3 Metsähake 0,7 Metsähake 8,0 Halot, pilkkeet ja klapit 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 18,7 milj. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Lähde: Metla Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2013 ennätykselliset 18,75 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 3). Käyttö lisääntyi edellisvuodesta hieman alle miljoonaa kuutiometriä eli 5 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 36,24 terawattituntia (TWh), joka oli 39 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 9 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Metsäteollisuuden sivutuotepuun lämpö- ja voimalaitoskäyttö yhteensä 9,9 miljoonaa kuutiometriä nousi 6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja puulevyteollisuuden sivutuotteista valmistettua puutähdehaketta kului miljoona kuutiometriä ja erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 2,3 miljoonaa kuutiometriä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

28 Taulukko 3. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Puupolttoaine Muutos Energiasisältö Käyttö 2013/ kohteita milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12, ,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 17,83 18, ,24 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 7,62 8, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 9,34 9, ,4 400 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86 0,80 1, , Puru 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 2,04 2, , Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 6,5 6, , Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 Puupelletit ja briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07 0,09 0, ,7 200 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 0,77 0, , Vuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhun Lähde: Metla Metsähake Metsähakkeen käytössä saavutettiin jälleen uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 8 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskautena 2013 pientalot polttivat metsähaketta noin 0,67 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2013 kaikkiaan 8,7 miljoonaan kuutiometriin (kuva 19). Taulukko 4. Metsähakkeen kokonaiskäyttö käyttökohteittain vuosina Muutos % Käyttö 1000 m³ 2013/2012 kohteita Kokonaiskäyttö Lämpö ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntutanto Pientalot Lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset Lähde: Metla Kansallisen metsäohjelman päivityksessä vuotuinen käyttötavoite nostettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2013 päivitetyn kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti metsähakkeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi nostaa 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Se vastaa noin 13 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

29 Kuva 19. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina , 1000 m³ Pientalot Lämpö ja voimalaitokset Lähde: Metla Pienpuun (karsittu ranka, karsimaton pienpuu, kuitupuu) käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena väheni edellisvuodesta prosentin 3,55 miljoonaan kuutiometriin. Järeän runkopuun (0,525 milj. m³), joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta, käyttö lisääntyi 42 prosenttia edellisvuodesta. Myös hakkuutähteiden (2,75 milj. m³) sekä kantojen ja juurakoiden (1,19 milj. m³) käyttö lisääntyi. Käytetystä metsähakkeesta arvioitiin olevan ulkomaista alkuperää noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli 6 prosenttia (taulukko 5). Taulukko 5. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina Muutos Osuus 1000 m³ 2013/ % % Yhteensä Pienpuu ,0 Järeä runkopuu ,0 Hakkutähteet ,0 Kannot ja juurakot ,0 Erittelemätön Lähde: Metla Polttopuu Nykyisellään pientaloissa käytetään polttopuuta, metsähake mukaan lukien, kaikkiaan 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pientalojen polttopuun käyttö on kasvanut seitsemässä vuodessa 9 prosenttia. Käytetystä polttopuusta on raakapuuta 5,4 ja erilaista jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientaloissa poltetaan lähes kymmenesosa Suomessa käytetystä kotimaisesta raakapuusta. Keskimäärin polttopuuta kuluu taloutta kohti 4,6 kuutiometriä vuodessa. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

30 Pelletti Suomessa toimii tällä hetkellä 25 pelletin tuotantolaitosta. Pelletintuottajien tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa (Kuva 20). Kuva 20. Pelletin tuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna 2012 Lähde: VTT, Metla, Pellcert-hanke Suomessa tuotettiin vuonna 2013 puupellettejä tonnia. Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia eli tonnia. Suurin tuotantomäärä, tonnia, saavutettiin vuonna Puupellettejä vietiin ulkomaille tonnia. Vienti kasvoi edellisvuoden notkahduksen jälkeen 28 prosenttia, mutta jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin 2000-luvun puolivälin huippuvuosina. Lähes kaikki vienti suuntautui Ruotsiin ja Tanskaan. Puupellettien keskimääräinen vientihinta (FOB) oli 133 euroa/tonni ja viennin kokonaisarvo 10,4 miljoonaa euroa. Pelletin kulutus on lisääntynyt viime vuosina kotimaassa hitaasti. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että myös pk-yritykset ovat alkaneet investoida pellettilaitteistojen hankintaan. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

31 Syynä tähän on ollut ensisijaisesti korkea öljyn hinta, jonka kustannusrasitusta yritykset eivät ole kyenneet enää siirtämään tuotteidensa loppuhintoihin Pelletintuotantoa koskevia tuotantolukuja on esitetty taulukossa 6. Taulukon tiedot kattavat pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. Taulukko 6. Puupellettien kotimainen tuotanto, kulutus, tuonti ja vienti vuosina Puupelletit Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt t * 78* Muutos 2013/2012 % *Vuoden 2013 vienti- ja tuontitieto on ennakkotieto (Tullihallitus, maaliskuu 2014) Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko >25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli Ulkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin ulkomaankauppatilastoihin (kuukausitilasto, ennakkotieto). Tätä aiemmin tiedot kerättiin pellettien valmistajilta ja tuojilta. Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2009 alusta puupelletin kuluttajahintoja osana kuukausittaista tuottajahintaindeksiään (http://stat.fi/til/thi/index.html). Tiedot kerää Bioenergia ry yli viiden tonnin irtotoimituksista yhteensä 14 vähittäismyyntipisteestä ympäri Suomea. Viimeisin tilastoitu kuluttajahinta (elokuu 2014) oli 243 euroa/tonni Lämpöyrittäjätoiminta Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista. Pääpolttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjä huolehtii lämpökeskuksen toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoon tuottamastaan energiasta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

32 Lämpöyrittäminen on Työtehoseuran (TTS) selvitysten mukaan kasvanut tasaista vauhtia 2000-luvulla. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli toiminnassa 533 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Laitoksista 198 on aluelämpölaitoksia. Loput 335 ovat kiinteistökohtaisia. Näistä 44 prosenttia lämmitti koulukiinteistöjä ja vajaa kolmannes yksityisiä kiinteistöjä. Lämpöyrityksiä on laitoksia vähemmän, sillä osa yrityksistä hoitaa useita laitoksia. Vuonna 2011 laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 15:llä eli kolme prosenttia. Aluelämpölaitosten osuus laitoksista on noin kolmasosa. Loput 355 laitosta olivat kiinteistökohtaisia laitoksia. Näistä vajaa puolet lämmitti koulukiinteistöjä ja runsas neljäsosa yksityisiä kiinteistöjä. Yksittäiset yrittäjät vastasivat lämmöntuotannosta 178 laitoksessa, joiden kpa-kattilateho oli yhteensä 70 megawattia ja keskimäärin 0,42 megawattia (taulukko 7). Useamman yrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat lämmöntuotannosta 42 lämpölaitoksessa. Yli puolet kaikista laitoksista oli osakeyhtiöiden tai osuuskuntien hoitamia. Osakeyhtiöt vastasivat lämmöntuotannosta 181 laitoksessa ja osuuskunnat 102 laitoksessa. Lämpöyrittäjien energiaosuuskuntien laitokset olivat yleisimpiä Länsi-Suomessa ja osakeyhtiöiden Etelä-Suomessa. Osuuskuntien ja osakeyhtiöiden hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho on lähes kaksinkertainen yksittäisten yrittäjien ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten kattilatehoon verrattuna. Osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoiset lämpöyritykset tuottivat runsaat kaksi kolmasosaa kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Tyypillisesti ne huolehtivat aluelämpölaitoksista. Vuosina osakeyhtiöiden ja osuuskuntien hoidossa olevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavasti laskenut. Vuonna 2012 käynnistyneistä laitoksista runsas kaksi kolmasosaa oli osakeyhtiömuotoisten lämpöyritysten hoitamia. Vuonna 2012 käynnistyneiden laitosten keskikoko oli noin yksi megawatti. Taulukko 7. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä vuoden 2013 lopussa Yhtiömuoto Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Yrittäjä 186 Yrittäjärengas 46 Osuuskunta 102 Osakeyhtiö 193 Yhteensä 527 Lähde: Työtehoseura Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2013 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,54 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä puupolttoaineita. Loput olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Myös viljan lajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiin yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisä- tai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2013 metsähaketta noin 1,32 miljoonaa irtokuutiometriä. Valtaosassa lämpöyrittäjien hoitamista lämpölaitoksista käytettiin pääpolttoaineena metsä- 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

33 haketta. Metsähakkeen lisäksi käytettiin sahauspintahaketta sekä muita kiinteitä puupolttoaineita noin irtokuutiometriä. Lämpöyrityksiä on Suomessa jo lähes kaksisataa. Lämpöenergian ostaja on aikaisemmin ollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on 13-kertaistunut ajanjaksolla Samana ajanjaksona lämpölaitosten lukumäärä on viisinkertaistunut (kuva 21). Laitosta kohden laskettu metsähakkeen käyttömäärä oli vuonna 2013 keskimäärin noin irtokuutiometriä/laitos. Puuenergian hyötykäyttö tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon. Näin on mahdollista hyödyntää oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käyttää lähialueen yrittäjien palveluja. Lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat lisäksi oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Kuva 21. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä Lähde: Työtehoseura Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee 40 % laitoksista (kuva 22). Etelä-Suomessa sijaitsi 30 prosenttia, Itä-Suomessa 20 % ja Pohjois-Suomessa 10 % laitoksista. Aluelämpölaitosten osuus lämpöyrittäjien hoitamista laitoksista on suurin Pohjois- Suomessa. Kiinteistökohtaiset laitokset ovat yleisimpiä Etelä- ja Länsi-Suomessa. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

34 Kuva 22. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2013 lopulla. Lähde: Työtehoseura Kuva: Kaija Laaksonen 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

35 3.1.3 Tuulivoima Suomessa tuuliolot ovat varsin hyvät tuulivoiman tuottamiseen. Merialueella noin 100 m korkeudella tuulen vuotuinen keskinopeus on 8,5 10 m/s saaristossa ja rannikolla 7,5 9,5 m/s, Lapin tuntureilla 6,5 8 m/s ja sisämaan mäkialueilla 6,5 7,5 m/s. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, joten mitä korkeampi voimala on, sitä paremmat ovat sen tuuliolosuhteet. Esimerkiksi tuulivoiman mahtimaassa Saksassa tuuliolot sisämaan voimalapaikoilla ovat selvästi huonommat kuin Suomessa hyvillä sijoituspaikoilla. Tuotanto Vuoden 2013 aikana aloitettiin useampia tuulivoimaprojekteja ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin yhteensä 60 kappaletta, nimellisteholtaan yhteensä 192 MW (kuva 23). Vuoden 2013 lopulla tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä 447 MW ja tuulivoimaloiden lukumäärä oli 211. Vuoden 2013 tuulisähkön kokonaistuotantomäärä oli 771 GWh (gigawattituntia). Kuva 23. Suomessa toimivat tuulivoimapuistot kesäkuussa 2013 Lähde: VTT Tuulivoimatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

36 Kuvassa 24 on esitetty tuulivoimatuotannon indeksejä vuodesta 1997 vuoden 2013 loppuun. Liukuva 12 kuukauden tuotanto on kehittynyt tasolle 771 GWh. Kuva 24. Suomen tuulivoimaloiden vuosituotanto, asennettu kapasiteetti ja tuotantoindeksit vuosina Lähde: VTT Tuulivoimatilastot Tällä hetkellä keskustelu tuulivoimatuotannon osalta kohdistuu voimaloiden aiheuttamaan ääneen. Valtioneuvoston päätöksessä melurajaksi on yöaikaan asuinalueilla asetettu 50 db ja vapaa-ajan asunnoilla 45 db. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevissa ohjeissa on vastaavasti esitetty 40 desibelin ohjearvo asuinalueille ja 35 db vapaa-ajan asunnoille. Ohjearvo ei kuitenkaan ole oikeudellisesti velvoittava, vaan ohjearvot ovat olleet lähinnä riskienhallinnan väline ennakkosuunnittelussa. Tämä juridisesti epäselvä ohjeistus aiheuttaa ristiriitatilanteita tuulivoimahankkeiden valmistelussa ja rakennuslupien myöntämisessä. On välttämätöntä, että tilanteeseen saadaan selvyys mahdollisimman pian. Tuulipuistojen rakentamisen lykkääntyminen on vaikeuttanut myös kotimaisen tuulivoimalatuotannon tilannetta. Haminassa toiminut WinWind on asetettu lokakuussa 2013 konkurssiin varojen puuttuessa. Vaasalainen Mervento Oy sen sijaan on vasta hakemassa markkinoilta rahoitusta tuotantotoiminnan aloittamista varten. Lähiajan näkymät Vuonna 2014 uutta tuotantokapasiteettia valmistuu 193 megawattia ja tuulivoimaloita rakentuu vuoden loppuun mennessä valmiiksi 61 kappaletta (taulukko 8). Siten tuulivoiman tuotantokapasiteetti lisääntyy 640 megawattiin ja voimaloiden lukumäärä yltää 272 kappa- 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

37 leeseen vuoden loppuun mennessä. Nykyistä nopeampaa kehitystä jarruttavat yhä hankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Asioissa on kuitenkin saatu parannusta aikaan. Ilmailuviranomaisten lentoestelupakäytännöt ovat esimerkiksi selkiintyneet, ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuksiin vaikuttaneita lentopintojen minimisektorikorkeuksia on korotettu useimpien lentokenttien alueella. Näin mahdollistetaan nykyteknologian mukaisten korkeampien ja tehokkaampien voimaloiden rakentaminen. Kansallisten tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että toimialan resurssit pystytään mahdollisimman nopeasti kohdistamaan voimaloiden rakentamiseen selvitys- ja lupaprosessien sijasta. Suomessa on julkaistu tuulivoimahankkeita yhteensä noin megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus näistä on MW. Taulukko 8. Vuonna 2014 Suomeen valmistuvat tuulipuistot, voimaloiden lukumäärä, nimellisteho sekä valmistaja Vuonna 2014 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho yhteensä MW turbiinin teho, MW valmistaja Haminan energia Oy Hamina Enercon Lumituuli Oy Ii, Laitakari 1 0,8 0,8 Enercon Taaleritehdas Ii, Olhava 8 19,5 2,4 Nordex Yksityishenkilö Kauhajoki 1 2,5 2,5 Lagerway Tuuliveikot Oy Kortesjärvi 1 2,5 2,5 Lagerway Kotkan energia Oy Mussalo 2 5 2,5 Enercon Ilmatar Windpower Oy Luhanka Vestas WPD Finland Oy Pyhäjoki Nordex Raahen energia Oy Raahe Nordex Puhuri Oy Raahe, Kopsa II 8 26,4 3,3 Vestas Restuuli Oy Salo, Märynummi Gamesa Tuuliwatti Oy Salo, Märynummi Gamesa Impax asset Joukahaisselkä Nordex management Tuuliwatti Oy Tornio, Kitkiäisvaara 7 31,5 4,5 Gamesa Yhteensä ,2 3,0 Vuosina käytössä on nopean rakentajan lisäbonus, jolloin takuuhinta on 105,3 euroa megawattitunnilta. Vuodesta 2016 alkaen takuuhinnan määrä on 83,5 euroa megawattitunnilta. Tuotantotuen määrä on takuuhinnan ja sähköpörssin kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon välinen erotus. Takuuhintaa ei kuitenkaan makseta, jos sähköpörssin kolmen kuukauden keskiarvohinta painuu alle 0 euron megawattitunnilta. Takuuhinta maksetaan valtion budjettiin varatuilla määrärahoilla. Käytännön työn hoitaa energiavirasto (EV) tuotantotuen maksatusjärjestelmän (SATU) kautta. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tuulivoiman tavoitteeksi vuonna 2020 yhteensä kuuden terawattitunnin (TWh) tuotanto, joka vastaa 2500 MW:n asennettua nimellistehoa. Tavoitteen varmistamiseksi valmisteltiin sähkön syöttötariffijärjestelmä. Tukijärjestelmä otettiin käyttöön pitkällisten EU-komission kanssa käy- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

38 tyjen neuvottelujen jälkeen. Tuotantotukijärjestelmä takaa tuottajalle sähköstä takuuhinnan 12 vuoden ajaksi. Tekninen kehitys ja sähkön tuotanto Tuulivoimalan tuottama energia riippuu olennaisesti tuulivoimalan lapojen piirtämällä ympyräalueella (pyyhkäisyala) vallitsevasta tuulen nopeudesta. Tästä syystä voimalan sijoittelua suunniteltaessa on pyrittävä löytämään mahdollisimman tuulinen paikka. Tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä eli voimalan tornin korkeutta lisäämällä päästään suurempiin tuulennopeuksiin. Kuvassa 25 on esitetty tuulivoimalan roottorikoon ja napakorkeuden kasvusta aiheutuva tuotannon lisäys sekä tuotantokustannusten alentuminen suhteessa investointikustannukseen verrattuna vuoden 2009 hintatasoon. Napakorkeuden noustessa 100 metristä 140 metriin ja samanaikaisesti roottorin halkaisijan kasvaessa 100 metristä 120 metriin nousevat tuotot 48 prosenttia. Investointikustannukset kohoavat tällöin 23 prosenttia ja vastaavasti tuotantokustannus pienenee 20 prosenttia. Tuottavuuden parantuessa voimalat voidaan sijoittaa entistä kauemmas rannikolta, sisämaan heikkotuulisempiin olosuhteisiin, jopa 100 kilometrin etäisyydelle rannikon parempituulisilta alueilta. Kuva 25. Roottorikoon ja tornin napakorkeuden kasvusta johtuvat muutokset voimalan tuotantotaloudessa. Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys Kuvassa 26 on esimerkkiesitys Tuuliwatti Oy:n tuulivoimahankkeiden teknologisesta kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2009 Porin Tahkoluotoon asennetun 3 MW:n WinWindin tuulivoimalan roottorin halkaisija ja napakorkeus ovat 100 metriä, jolloin pyyhkäisykorkeus (siiven kärjen maksimikorkeus kääntöpisteessä) on 150 metriä. Vastaavasti vuonna 2013 Poriin asennettujen Gamesan 4,5 MW:n tuulivoimaloiden napakor- 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

39 keus on 140 metriä ja roottorin halkaisija 128 metriä, jolloin pyyhkäisykorkeus on 204 metriä. Roottorin pyörähdyspinta-ala on Tahkoluodon voimalalla 7852 neliömetriä, kun taas Porin voimaloissa pinta-ala on neliömetriä. Vastaavasti Porin tuulivoimaloiden sähköntuotanto on kaksinkertainen Tahkoluotoon vuonna 2009 asennettuun voimalaan verrattuna. Suuria voimaloita tarvitaan lukumääräisesti vähemmän saman sähkötuotannon aikaansaamiseksi. Kuva 26. Roottorikoon ja napakorkeuden kasvu Tuuliwatin tuulivoimahankkeissa vuosina Lähde: Tuuliwatti Oy Tuulivoimalan tuottoa arvioitaessa käytetään tuulen nopeutena yleensä voimalan konehuoneen (naselli) korkeudella, eli napakorkeudella, vallitsevaa tuulen nopeutta. Lapojen piirtämällä alueella tuulen nopeuden vertikaalisen muutoksen oletetaan noudattavan logaritmista tuuliprofiilia, mikä ei todellisuudessa kaikissa tilanteissa suinkaan pidä paikkaansa. Tuulivoiman teho on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin; eli kun tuulen nopeus kasvaa kaksinkertaiseksi, esimerkiksi arvosta 4 m/s arvoon 8 m/s kasvaa tuulen liike-energia nelinkertaiseksi ja tuulen teho kahdeksankertaiseksi. Betzin lain mukaan turbiini pystyy hyödyntämään korkeintaan 59,3 prosenttia ilmavirtauksen energiasta. Samalla kyseessä on tuulivoimalan kokonaishyötysuhteen teoreettinen yläraja. Käytännössä kokonaishyötysuhteet ovat voimaloilla tätä arvoa pienempiä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

40 Markkinat ja alan työllisyys Suomalaisella teknologiateollisuudella on pitkä kokemus tuulivoimaloiden komponenttien sekä tuulivoimaloissa käytettävien materiaalien toimittajana. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat jo pitkään toimineet maailman johtavien tuulivoimalavalmistajien alihankkijoina. Suomalaisten generaattoreiden, vaihdelaatikoiden, sekä lapa- ja tornimateriaalien toimittajien asema tuulivoimamarkkinoilla on vahva. Vuonna 2011 tuulivoimatoimialan (sisältää koneja laitevalmistuksen) liikevaihto oli noin miljardi euroa, josta viennin osuus oli noin 90 prosenttia. Riittävillä panostuksilla tuotekehitykseen ja markkinointiin voidaan varmistaa viennin määrän kasvu tulevaisuudessakin. Tuulivoiman työllisyysvaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisesta valmistamisesta sekä Suomessa käytettävän tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidosta. Esimerkiksi 500 MW:n tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapitotehtäviin tarvittaisiin noin henkilön vuosittainen työpanos. Teknologiateollisuus on arvioinut tiekartassaan 100 MW:n tuulipuiston työllistämisvaikutuksen olevan rakentamisvaiheessa 380 henkilötyövuotta ja voimalan elinkaaren aikana käyttö- ja kunnossapitotehtävissä 300 henkilötyövuotta Biokaasu Biokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaerobisella käsittelyllä tuotetuksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktorilaitoksissa, joissa mädätetään orgaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- ja eläinperäisiä jätteitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Myös kaatopaikoilla muodostuu orgaanisten jätteiden hajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikkakaasuksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina muun muassa rikkiyhdisteitä. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniä määriä muun muassa vesihöyryä, typpeä, happea ja rikkiyhdisteitä. Metaanipitoisuudella on vaikutusta biokaasun lämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4-7 kwh/m³. Puhtaan metaanin lämpöarvo on 10 kwh/m³. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 153,9 milj. m³ vuonna Biokaasun määrä nousi vajaat 2 % vuoteen 2012 verrattuna (150,4 milj. m³). Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli pientä laskua edellisvuoteen verrattuna, koska hyödyntämisaste laski vajaasta 83 prosentista 81 prosenttiin. Vaikka reaktorilaitoksilla, erityisesti yhteismädätyslaitoksilla, biokaasun tuotanto lisääntyikin, kaatopaikoilla jäätiin alle edellisten vuosien tason. Teollisuuden ja maatalouden laitoksilla biokaasun hyödyntäminen oli edellisvuosien tapaan määrällisesti suhteellisen vähäistä. Kuvassa 27 on esitetty biokaasun tuotanto ja sen hyödyntäminen energian tuotannossa vuosina TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

41 Kuva 27. Suomessa vuosina tuotetun biokaasun määrä ja sen hyödyntäminen hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 2013 Biokaasusta tuotettiin vuonna 2013 lämpöä noin 404 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 151 GWh (kuva 28). Biokaasulla tuotettu energiamäärä (556 GWh) on 0,5 prosenttia Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian määrästä. Biokaasun hyödyntämisessä on parannettavaa, vaikka minimitavoitteeseen, eli 75 prosenttiin tuotetusta biokaasun kokonaisenergiamäärästä, päästiinkin. Vuonna 2013 ylijäämäpoltossa tuhlattiin energiaa 126 GWh. Kuva 28. Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina sähköä lämpöä GW h Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 2013 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41

42 Ylijäämäpoltettu kaasu poltetaan soihdussa, jolloin kaasun energiasisältö hukataan, mutta toisaalta vältetään haitalliset metaanipäästöt. Metaanipitoisuus tarkoittaa metaanin osuutta biokaasun kaasuseoksen sisällöstä. Suurin osa loppupitoisuudesta on kuitenkin hiilidioksidia, josta ei energiaa saada. Vuonna 2013 kaatopaikkalaitoksilla kerättiin biokaasua talteen 94,8 milj. m³ (kuva 29). Biokaasua tuotettiin lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna. Kaasun suhteellinen hyötykäyttö kuitenkin väheni 6 prosenttia edellisvuodesta. Pumpatusta biokaasusta 70,8 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 295 GWh. Kuva 29. Biokaasuntuotanto Suomessa laitostyypeittäin vuonna Maatalous Teollisuuden jvp Yhteismädätyslaitokset Yhdyskuntien jvp Kaatopaikat milj. m 3 Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 2013 Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä niin sanotut yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Vuonna 2013 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 49, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 14, jätevedenpudistuslaitoksia 19 ja yhteiskäsittelylaitoksia 13 (kuva 30, vasen kartta). Yksi biokaasulaitos on integroitu bioetanolin tuotannon yhteyteen (ST1, Lahti) ja sen lisäksi käytössä on kaksi koelaitosta. Kaatopaikkakaasua kerättiin 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 87 biokaasulaitosta. Vuoden 2013 lopulla Suomessa oli 5 liikennebiokaasujalostamoa, joiden yhteenlaskettu vuotuinen tuotantokapasiteetti oli 32,8 GWh. Suomessa oli 20 julkista ja viisi yksityistä biokaasun tankkausasemaa. Kaikilla tankkausasemilla oli saatavissa 100 % biokaasua (CBG100). Näistä Gasumin operoimilla 15 julkisella ja yhdellä yksityisellä asemalla oli saatavissa valinnaisesti myös maakaasua (CNG). Vuonna 2013 Suomessa on avattu kaksi julkista biokaasun tankkausasemaa. Jo edellä mainitun Gasumin aseman lisäksi Haminan Energia aloitti biokaasun myynnin vuodesta 2006 alkaen toiminnassa olleella maakaasun tankkausasemallaan. 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

43 Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 30 biokaasulaitoshanketta, joista 19 on yhteismädättämöjä, yksi jätevedenpuhdistuslaitos ja 10 maatilalaitoksia (kuva 30, oikeanpuoleinen kartta). Kuva 30. Suomessa vuonna 2013 toiminnassa ja suunnitteilla sekä rakenteilla olevat biokaasulaitokset. Toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset, tilanne Toimivat # Jätevedenpuhdistamolaitos (19) " Maatilalaitos (14)! Yhteiskäsittelylaitos (13) "/ Koelaitos (2) ^ Integroitu bioetanolin ja biokaasuntuotantilaitos) (1) ELY-keskukset (16) " " Suunnitteilla/rakenteilla # Jätevedenpuhdistamolaitos (1) " Maatilalaitos (10)! Yhteiskäsittelylaitos (19) Kunnat (320) " "! " " "/ " "! "! # " #" #!" # " #!!!!# # ^ # #!" # "! # # ## "/#!!! "! "!!!!!!!! "!! " "! "! "! #!! Kunnat (Hall3Milj) Karttakeskus Oy, lupa L4659 SYKE (lähteet: VAHTI-tietojärjestelmä, Markku Alm/Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Itä-Suomen yliopiston biokaasulaitosrekisteri) Kirsi Merilehto/SYKE Lähde: Suomen ympäristökeskus Kuva: Kirsi Merilehto Kannattavan toiminnan edellytyksenä maatilojen biokaasulaitoksissa on riittävä ja ennustettava kate sähkön ja lämmöntuotannosta sekä mädätysjäännöksistä tuotettujen lannoitteiden myynnistä saadut myyntitulot ja lisäsyötteistä saadut porttimaksut. Katteen merkitystä biokaasulaitoksen toiminnassa korostaa biokaasulaitosten huomattavan suuri investointikustannus suhteessa liikevaihtoon. Investointia suunnittelevan yrittäjän käytännön avuksi tulisi tuottaa suomalaisten biokaasulaitosten kokemuksiin perustuvia toimintamalleja ja kannattavuuslaskelmaesimerkkejä. Biokaasualan kasvua edistäisi myös uusi kokonaisvaltaisempi ajattelutapa, jossa biokaasulaitosta tarkasteltaisiin energia-, maatalous-, jätehuolto- ja ravinteiden kierrätys -osioista muodostuvana kokonaisuutena. Tämä mahdollistaisi myös biokaasun ympäristöhyötyjen huomioimisen paremmin tukipolitiikassa. Helpotusta biokaasulaitosten suunnitteluun on saatu Ukipolis Oy:n toteuttamalla biokaasulaskurihankkeella. Laskuri valmistui Wienin yliopiston, MTT:n ja Ukipoliksen yhteistyönä. Laskurin avulla on mahdollista hahmottaa tietyntyyppisestä syötteestä saatava biokaasupotentiaali ja samalla laskea tietyn kokoisen sekä hintaisen biokaasulaitoksen kan- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43

44 nattavuutta. Laskuri on valmistunut yleiseen käyttöön ja se on vapaasti käytettävissä MTT:n internetsivujen kautta (biokaasulaskuri.fi). MTT huolehtii laskurin päivittämisestä ja ylläpidosta seuraavat 5 vuotta. Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina. Kiinnostusta ovat lisänneet kiristyneet ympäristönormit ja jätehuoltomääräykset sekä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden edistämistavoitteet. Mahdollisuudet teknologiseen kehitykseen, uuteen yritystoimintaan sekä työpaikkojen ja vientimahdollisuuksien lisääntymiseen ovat tällä alalla merkittävät, mutta niitä on toistaiseksi hyödynnetty luvattoman vähän. Suurimman esteen nykyistä nopeammalle laitoslukumäärän kehittymiselle asettaa biokaasulaitosten korkea investointikustannus ja tästä johtuva liiketaloudellisten kannattavuusedellytysten puuttuminen. Kannattavuutta voidaan toki parantaa porttimaksujen muodossa. Suomessa toimii tällä hetkellä 18 eläinten lantaa käsittelevää biokaasulaitosta. Oheiseen karttaan (Kuva 31) on sijoitettu kyseiset Suomessa toimivat laitokset. Kartta on alun perin julkaistu vuonna 2013 ilmestyneessä MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa, Marttinen et al. Kuva 31. Suomessa vuonna 2013 sijaitsevat eläinten lantaa hyödyntävät biokaasulaitokset. Lähde: MTT, Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa; Eläinmäärät: Evira 2011 ja taustakartat Maanmittauslaitos TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

45 3.3 Vienti ja tuonti Vienti Uusiutuvan energian sektorin pk-yritysten ainoana merkittävänä vientituotteena on aiempina vuosina ollut pelletti. Vuonna 2013 pellettiä tuotettiin tonnia ( tonnia vuonna 2012). Kotimainen kulutus lisääntyi 14 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna, ja samanaikaisesti pelletin vienti nousi 78 tuhanteen tonniin. Viennin osuus oli 29 prosenttia kokonaistuotannosta. Vienti kohdistuu edelleen samoille markkinoille kuin aiempinakin vuosina, lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan. Puupellettien keskimääräinen vientihinta (FOB) vuonna 2013 oli 133 euroa/tonni ja viennin kokonaisarvo 10,4 miljoonaa euroa. Viennin osuus kotimaisesta pellettituotannosta kasvoi 29 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 24 prosenttia. Puupellettien tuonti yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Puupellettejä tuotiin vuonna 2013 kaikkiaan tonnia, josta kaksi kolmasosaa tuli Venäjältä ja loput pääosin Latviasta ja Norjasta. Keskimääräinen tuontihinta (CIF) oli 120 euroa/tonni. Pelletin tuonnin kokonaisarvo oli 7 miljoonaa euroa. Pk-yritysbarometrin (syksy 2014) uusiutuvan energian toimialan vastaajista 72 % arvioi viennin arvon olevan yhtä suuri vuoden takaiseen verrattuna. Toimialalla 10 % vastaajista ilmoitti viennin arvon olevan suurempi ja 17 % sen olevan pienempi (kuva 32). Kuva 32. Viennin arvo vuonna 2014, tilanne vuoden takaiseen verrattuna Pienempi 15 % 17 % Yhtä suuri 72 % 84 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 1 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Kysyttäessä viennin arvoa vuoden kuluttua, Pk-yritysbarometrin uusiutuvan energian toimialan vastaajista 70 % arvioi viennin arvon olevan yhtä suuri. Toimialalla 15 % vastaajista ilmoittaa viennin arvon olevan suurempi ja 15 % sen olevan pienempi vuoden kuluttua (Kuva 33). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45

46 Kuva 33. Viennin arvo vuoden kuluttua Pienempi 15 % 15 % Yhtä suuri 79 % 70 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 6 % 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Tuonti Vuonna 2013 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 13,8 miljardin euron arvosta, joka oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 7 miljardin euron arvosta, joka oli 10 prosenttia enemmän vuotta aiempaan. Kivihiilivarastot olivat joulukuussa noin 26 TWh eli yli 33 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Turpeen varastotilanne oli joulukuussa noin 17,6 TWh, joka oli noin 137 prosenttia suurempi vuotta aiempaan. Energiaturvetta arvioidaan jäävän keväällä 2014 aikaisempia vuosia runsaammin varastoihin. Merkittävimpiä toimialan tuontituotteita ovat liikennepolttonesteisiin sekoitettavat biokomponentit, etanoli ja biodiesel. Vuonna 2008 Suomeen tuotiin ensimmäisen kerran pellettiä tonnia ja vuonna 2009 sitä tuotiin jo tonnia, lähinnä Venäjän markkinoilta. Vuonna 2011 pelletin tuonti laski tonniin ja vuonna 2013 nousi uudelleen tonniin. Tähän raporttiin etanolin ja biodieselin tuontiosuuksia ei ole saatu listattua, koska tuontimäärät liittyvät lähinnä Suomessa harjoitettavaan polttonesteiden vähittäiskauppaan ja teollista valmistusta harjoittavien suuryritysten (Neste Oil Oy ja ST 1 Oy) toimintaan. Näiden suuryritysten toiminnan analysointi ei kuulu tähän toimialaraporttiin, jossa käsitellään ainoastaan pk-yrityksiä. Pk-yritysbarometrin uusiutuvan energian toimialan vastaajista 81 % arvioi tuonnin arvon olevan yhtä suuri vuoden takaiseen verrattuna. Toimialalla 5 % vastaajista ilmoittaa tuonnin arvon olevan suurempi ja 14 % sen olevan pienempi (Kuva 34). 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

47 Kuva 34. Tuonnin arvo, tilanne vuoden kuluttua Pienempi 14 % 15 % Yhtä suuri 81 % 72 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 5 % 13 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47

48 4 Suhdannenäkymät, investoinnit, rahoitus ja kapasiteettitilanne Pk-yritysbarometriin 2013 liittyvissä tuloksissa, joihin viitataan tässä raportissa, esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranevat 39,4 %, huononevat 8,6 % -> saldoluku on + 30,8 % ~31 % 4.1 Suhdannenäkymät Koko maan pk-yrityksistä 40 % arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana, 27 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 33 % huononevan. Uusiutuvaa energia-alaa edustavat pk-yritykset arvioivat suhdannenäkymät koko maan pk-yrityksiä myönteisimmiksi. Yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana, 28% arvioi suhdanteiden paranevan ja 29 % huononevan (Kuva 35). Kuva 35. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Huonompi 33 % 29 % Pysynyt ennallaan 40 % 43 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Parempi 27 % 28 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista kymmenesosa (10 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, kun taas 23 % yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän pienenevän. Uusiutuvan energian toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan pk-yritysten näkymiä hieman myönteisemmät. Kaksi kolmasosaa (70 %) uusiutuvan energian vastaajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua yhtä suuren. 16 % alan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, ja 14 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi (kuva 36). 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

49 Kuva 36. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrässä seuraavan vuoden kuluttua, % Pienempi 23 % 14 % Yhtä suuri 68 % 70 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 10 % 16 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa tuotteiden ja palveluiden hintojen (kuva 37) uskotaan pysyvän ennallaan koko maan pk-yrityksissä hieman yleisemmin. Koko maassa uskotaan toiseksi eniten (31 %) hintojen nousuun. Uusiutuvan energian alan yrityksissä uskotaan eniten hintojen muuttumattomuuteen (66 %) ja toiseksi eniten toimialalla uskotaan tuotteiden ja palveluiden hintojen nousuun (21 %). Kuva 37. Tuotteiden ja palveluiden hinnat seuraavan vuoden kuluttua, % Pienempi 14 % 9 % Yhtä suuri 66 % 60 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 21 % 31 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 4.2 Investoinnit Uusiutuvan energian alan investoinnit ovat vaihdelleet vuosittain (vuosina ) miljoonan euron välillä. Investointien kokonaismäärässä on tapahtunut merkittävä nousu vuoden 2011 jälkeen. Vuonna 2009 investoinnit olivat toimialalla yhteensä 85 miljoonaa TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49

50 euroa ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ne kohosivat vuonna 2013 noin 128 miljoonaan euroon eli 13 prosenttiin uusiutuvan energian toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kuten kuvasta 38 nähdään, ovat investoinnit olleet viimeisen vuoden aikana 36 miljoonaa euroa poistoja suuremmat. Tilanne on merkittävästi muuttunut, kun aiemmin Euroopan rahoituskriisin ja taloudellisen taantuman yhteisvaikutuksena investointien taso oli laskenut vuonna 2009 ja 2010 pysyvästi alle 100 miljoonan euron. Kuva 38. Investoinnit ja poistot, 1000 euroa investoinnit poistot Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto, vuosi 2013 ennakkotieto 4.3 Rahoitus Muutokset pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyydessä ja rahoituksen hakuaikomuksissa ovat olleet melko pieniä, vaikka kriisiherkkyys on leimannut rahoitusmarkkinoita jo useita vuosia. Rahoituksen hakuaikomukset vaihtelevat huomattavasti yritysten koon mukaan. Kaikkein vähiten rahoitussuunnitelmia on muutaman hengen yrityksillä. Niistä vain hyvin pieni joukko suunnittelee ulkoisen rahoituksen hakemista. Tähän voi vaikuttaa se, että mikroyritysten luottokelpoisuus on sekä vakuuksien että liiketoiminnan näkymien osalta nykyoloissa tavallista heikompi. Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä merkittävimmät pk-yritysten kehittämisen esteet ovat rahoituksen saatavuus ja vakuuksien puute. Uusiutuvan energian toimialalla vakuuksien puutteen merkitys on pienentynyt ja rahoituksen saatavuuden merkitys korostunut syksystä Toimialalla (kuva 39) vakuuksien puutteen kokee merkittävimmäksi esteeksi 35 prosenttia yrityksistä, ja osuus on sama kuin muissa vastaajaryhmissä. Toimialan yrityksistä sitä vastoin huomattavasti suurempi osa (45 %) ilmoittaa rahoituksen saatavuuden merkittävimmäksi esteeksi samoin kuin muissa vastaajaryhmissä. Rahoituksen hinnan arvioi merkittävimmäksi kehittämisen esteeksi 15 prosenttia uusiutuvan energian alan yrityksistä. Laina-aikojen lyhyyden kokee ongelmaksi vain 4 prosenttia toimialan yrityksistä. 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

51 Kuva 39. Merkittävin rahoituksen este, % Laina-aikojen lyhyys 7 % 4 % Vakuuksien puute Rahoituksen hinta 14 % 15 % 34 % 35 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Rahoituksen saatavuus 45 % 45 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 4.4 Kapasiteettitilanne Koko maan pk-yrityksistä 39 % on mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on kolmannes ja yritystoiminnan loppumista ennakoivia 2 %. Myös uusiutuvan energian toimialaa edustavissa pk-yrityksissä yleisin ryhmä muodostuu mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivistä yrityksistä ja osuus on lähes samansuuruinen kuin koko maassa (37 %). Toimialalla ilman kasvutavoitteita olevia pk-yrityksiä on 19 % ja asemansa säilyttämään pyrkiviä 33 %. Toiminnan loppumista ennakoi 3 %. Niiden yritysten osuus, joilla ei ole kasvutavoitteita on noin kaksinkertaistunut ja asemansa säilyttämään pyrkivien määrä vastaavasti vähentynyt eniten viime vuodesta (Kuva 40). Kuva 40. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %. Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 % 3 % Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 29 % 19 % 24 % 33 % 39 % 37 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 6 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51

52 Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä teettämän Pk-yritysbarometrin (syksy 2014) mukaan uusiutuvan energian yrityksistä 44 prosenttia arvioi kapasiteetin käyttöasteen pysyvän samana ja 42 prosenttia ennakoi kapasiteetin käyttöasteen kasvavan. Yrityksistä 15 prosenttia ennakoi kapasiteetin pienenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Vastaavasti muilla toimialoilla 68 prosenttia yrityksistä arvioi kapasiteetin käyttöasteen pysyvän samana ja 32 prosenttia ennakoi kapasiteetin käyttöasteen kasvavan. Muut yritykset eivät ennakoi kapasiteetin pienenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna (kuva 41). Kuva 41. Kapasiteetin käyttöasteen tilanne vuoden takaiseen verrattuna Pienempi 0 % 15 % Yhtä suuri 44 % 68 % Uusiutuva energia Kaikki vastaajat Suurempi 32 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

53 5 Taloudellinen tila, kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Hakeyrittäjäryhmä Hakeyrittäjäryhmän kustannusrakenne (taulukko 9) on myös melko samankaltainen kuin bioenergiayritysten ja lämpöyrittäjäryhmän. Pakolliset kustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) ovat vaihdelleet tarkastelujaksona 71 prosentista 76,2 prosenttiin, ja trendi on ollut vuosittain nouseva. Näiden kulujen osuus on noussut noin prosentin vuodessa. Lisäksi ulkopuolisten palveluiden prosentuaalinen osuus liikevaihdosta on kohonnut noin 25 prosenttiin liikevaihdosta. Käyttökatteen taso on edellä mainituista syistä alentunut samassa suhteessa 10 prosentin tasolle. Liiketulosprosentti on vastaavana aikana laskenut 6,7 prosentista 3,6 prosenttiin vuonna Taulukko 9. Kustannusrakenne, hakeyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja (1-249 henkilöä). YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim ** % % % % % 1 078, , , , ,5 Liiketoiminnan muut tuotot 23,7 31,6 34,2 40,4 40,9 LIIKETOIMINNAN TUOTOT 1 102,1 100, ,6 100, ,8 100, ,8 100, ,4 100,0 YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -336,3-30,5-356,4-31,1-355,3-30,4-452,0-33,8-506,5-33,3 Ulkopuoliset palvelut -248,3-22,5-262,7-22,9-282,5-24,1-305,5-22,8-379,9-25,0 Palkat ja henkilösivukulut -198,0-18,0-210,8-18,4-228,8-19,6-247,9-18,5-271,4-17,9 Laskennallinen palkkakorjaus -8,8-0,8-13,2-1,1-11,7-1,0-13,6-1,0-14,9-1,0 Liiketoiminnan muut kulut -161,4-14,6-180,4-15,7-167,3-14,3-178,1-13,3-177,6-11,7 Valmistevarastojen lisäys/ 5,7 0,5-5,5-0,5 4,6 0,4-5,8-0,4-6,4-0,4 vähennys KÄYTTÖKATE 154,9 14,1 118,6 10,3 128,7 11,0 134,8 10,1 163,7 10,8 Poistot ja arvonalentumiset -80,7-7,3-93,9-8,2-126,0-10,8-91,5-6,8-109,7-7,2 LIIKETULOS 74,3 6,7 24,7 2,2 2,8 0,2 43,3 3,2 54,0 3,6 Rahoitustuotot 2,9 0,3 5,0 0,4 4,8 0,4 5,8 0,4 6,5 0,4 Rahoituskulut -17,7-1,6-14,7-1,3-17,7-1,5-20,2-1,5-22,2-1,5 Verot -14,3-1,3-11,3-1,0-9,5-0,8-10,6-0,8-10,4-0,7 NETTOTULOS 45,2 4,1 3,7 0,3-19,5-1,7 18,4 1,4 27,9 1,8 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,5 0,0 0,9 0,1-0,3 0,0 1,0 0,1 36,6 2,4 KOKONAISTULOS 45,7 4,1 4,6 0,4-19,9-1,7 19,4 1,5 64,5 4,2 Laskennallinen palkkakorjaus 8,8 0,8 13,2 1,1 11,7 1,0 13,6 1,0 14,9 1,0 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 53,7 4,9 17,1 1,5-1,0-0,1 30,5 2,3 55,4 3,6 ** tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53

54 Hakeyrittäjätoiminnan kannattavuutta (mediaaniluku, taulukko 10) eri mittareilla mitattuna voidaan pitää heikkona. Lisäksi kannattavuus näyttää asettuneen aina edellistä vuotta alhaisemmalle tasolle vuosina Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan kehitys on johtanut 1,4 prosentin nettotulokseen. Suhteellinen velkaantuneisuus on 63,3 prosenttia vuonna 2012 ja omavaraisuusaste on 19,9 prosenttia vuonna Taulukko 10. Kannattavuus ja taloudellinen asema, hakeyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 306,2 347,6 396,1 430,8 507,4 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 320,7 350,1 398,0 444,7 520,0 Jalostusarvo/yritys 1000e 116,6 133,4 143,8 146,8 188,8 Henkilöstön lkm/yritys 1,9 2,0 2,2 2,2 2,3 Liikevaihto/henkilö 1000e 157,7 143,2 156,8 168,0 214,4 Jalostusarvo/henkilö 1000e 69,2 64,5 61,2 66,6 77,4 Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,7 1,7 1,6 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 274,1 267,5 311,2 350,2 0,0 Myyntikate/yritys 1000e 219,6 239,5 267,3 292,3 409,0 Myyntikate-% 78,1 75,4 70,7 68,6 68,8 Käyttökate/yritys 1000e 62,8 62,6 60,7 49,5 68,7 Käyttökate-% 20,6 18,1 14,7 15,4 13,9 Rahoitustulos-% 16,4 15,0 11,8 12,0 11,8 Liiketulos-% 7,6 4,4 3,8 3,2 3,3 Nettotulos-% 3,0 1,5 1,5 1,2 1,4 Kokonaistulos-% 3,1 1,5 1,4 1,1 1,4 Tilikauden tulos-% 6,3 5,3 3,4 4,0 1,3 Kokonaíspääoman tuotto-% 8,0 6,5 5,7 4,8.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 2,4 1,5 2,3 2,0 Omavaraisuusaste-% 13,8 15,0 13,1 16,9 19,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 64,2 58,5 67,2 63,3.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2013 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Energiapuuyrittäjäryhmä Energiapuuyrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 11) poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistä merkittävästi. Toiminnan luonteen vuoksi aine- ja tarvikekäyttö poikkeaa muista ryhmistä huomattavasti, ja henkilöstökulut ovat suhteellisesti muita ryhmiä suuremmat. Yhteismäärältään pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on %:n välillä. Merkittävää on ulkopuolisten palveluiden kulujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2013 ulkopuoliset palvelut olivat keskimäärin 22,9 % liikevaihdosta ( euroa). Kustannusten nousua tässä ryhmässä on tapahtunut yhteensä 8 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on laskenut 19 prosentista 14,6 prosenttiin samalla ajanjaksolla. 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

55 Taulukko 11. Kustannusrakenne, Energiapuuyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249 henkilöä). YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim ** % % % % % 665,0 693,3 783,1 834,6 931,0 Liiketoiminnan muut tuotot 12,8 13,5 16,3 11,2 9,9 LIIKETOIMINNAN TUOTOT 677,8 100,0 706,9 100,0 799,4 100,0 845,9 100,0 940,9 100,0 YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -117,8-17,4-140,0-19,8-180,2-22,5-204,3-24,2-219,4-23,3 Ulkopuoliset palvelut -126,2-18,6-134,6-19,0-176,1-22,0-187,0-22,1-215,7-22,9 Palkat ja henkilösivukulut -179,4-26,5-183,8-26,0-198,7-24,9-208,4-24,6-226,9-24,1 Laskennallinen palkkakorjaus -5,8-0,9-11,2-1,6-11,0-1,4-12,4-1,5-14,3-1,5 Liiketoiminnan muut kulut -119,5-17,6-119,3-16,9-119,9-15,0-114,6-13,6-127,4-13,5 Valmistevarastojen lisäys/ -0,2 0,0 0,4 0,1-0,3 0,0-0,4 0,0 0,1 0,0 vähennys KÄYTTÖKATE 128,8 19,0 118,3 16,7 113,2 14,2 118,7 14,0 137,4 14,6 Poistot ja arvonalentumiset -78,6-11,6-73,7-10,4-79,7-10,0-88,1-10,4-88,9-9,4 LIIKETULOS 50,2 7,4 44,6 6,3 33,5 4,2 30,6 3,6 48,6 5,2 Rahoitustuotot 1,1 0,2 0,4 0,1 0,5 0,1 1,0 0,1 1,0 0,1 Rahoituskulut -12,5-1,8-9,2-1,3-10,3-1,3-11,6-1,4-10,7-1,1 Verot -9,3-1,4-10,2-1,4-7,9-1,0-7,9-0,9-10,0-1,1 NETTOTULOS 29,5 4,4 25,6 3,6 15,8 2,0 12,1 1,4 28,9 3,1 Satunnaiset tuotot ja kulut -0,7-0,1 0,7 0,1 1,5 0,2 0,5 0,1-2,0-0,2 KOKONAISTULOS 28,9 4,3 26,3 3,7 17,3 2,2 12,6 1,5 26,9 2,9 Laskennallinen palkkakorjaus 5,8 0,9 11,2 1,6 11,0 1,4 12,4 1,5 14,3 1,5 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 33,1 4,9 36,6 5,2 26,6 3,3 23,6 2,8 24,0 2,6 ** tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Energiapuuryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (taulukko 12) voidaan pitää tyydyttävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen usein aiempia vuosia alhaisemmalle tasolle. Nettotulos on vaihdellut tarkastelujaksolla 3,3:n ja 0,3 prosentin välillä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste 18,2 % on tyydyttävä ja suhteellinen velkaantuneisuus on laskenut 55,1 prosenttiin vuonna TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55

56 Taulukko 12. Kannattavuus ja taloudellinen asema, Energiapuuyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 296,2 279, ,0 318,8 344,2 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 297,7 279,4 309,9 325,8 347,0 Jalostusarvo/yritys 1000e 133,1 132,2 131,4 131,3 142,0 Henkilöstön lkm/yritys 1,9 2,1 2,3 2,2 2,0 Liikevaihto/henkilö 1000e 129,0 119,9 122,5 132,3 158,3 Jalostusarvo/henkilö 1000e 64,9 59,4 57,6 60,4 71,4 Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,8 1,6 1,5 1,5 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 259,9 225,4 238,6 244,9 0,0 Myyntikate/yritys 1000e 211,9 207,5 218,1 215,6 227,0 Myyntikate-% 82,7 80,7 78,2 76,2 76,2 Käyttökate/yritys 1000e 59,6 50,2 48,8 46,1 53,2 Käyttökate-% 21,9 19,3 14,7 14,9 16,3 Rahoitustulos-% 18,2 15,6 12,1 12,1 13,5 Liiketulos-% 7,0 3,9 2,7 2,5 3,5 Nettotulos-% 3,3 1,5 0,4 0,3 1,3 Kokonaistulos-% 3,2 1,6 0,4 0,3 1,4 Tilikauden tulos-% 4,9 5,4 3,1 3,8 1,0 Kokonaíspääoman tuotto-% 7,0 5,2 3,6 4,1.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 3,1 2,7 3,0 2,9 Omavaraisuusaste-% 15,9 15,1 14,1 13,3 18,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 65,2 60,5 54,1 55,1.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2013 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo / henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Lämpöyrittäjäryhmä Lämpöyritystoiminnan kustannusrakenne (taulukko 13) on melko samankaltainen kuin bioener-giaryhmän ja pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on vaihdellut %:n välillä. Ulkopuolisten palveluiden kustannusten osuus on noussut tarkastelujaksolla, ja vuonna 2013 osuus oli jo 9,3 % liikevaihdosta. Liiketulosprosentti on vaihdellut 9,5 prosentin ja 5 prosentin välillä, ja nettotulos on vastaavasti vaihdellut 4,8 ja 0,7 prosentin välillä vuosittain. Tosin viimeisen vuoden nettotulos on asettunut 0,7 prosenttiin. 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

57 Taulukko 13. Kustannusrakenne, lämpöyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249 henkilöä). YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim ** % % % % % 770,0 825,1 887,7 919,7 962,9 Liiketoiminnan muut tuotot 13,0 10,6 11,2 9,1 9,6 LIIKETOIMINNAN TUOTOT 783,0 100,0 835,7 100,0 898,9 100,0 928,8 100,0 972,5 100,0 YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -349,3-44,6-384,9-46,1-423,9-47,2-434,9-46,8-461,4-47,4 Ulkopuoliset palvelut -47,5-6,1-57,5-6,9-78,2-8,7-75,3-8,1-90,5-9,3 Palkat ja henkilösivukulut -105,5-13,5-103,0-12,3-105,0-11,7-105,1-11,3-122,7-12,6 Laskennallinen palkkakorjaus -4,8-0,6-5,8-0,7-5,0-0,6-6,8-0,7-6,7-0,7 Liiketoiminnan muut kulut -103,0-13,2-112,2-13,4-111,7-12,4-118,1-12,7-117,6-12,1 Valmistevarastojen lisäys/ 1,8 0,2 2,4 0,3 1,0 0,1-8,4-0,9-1,9-0,2 vähennys KÄYTTÖKATE 174,7 22,3 174,6 20,9 176,0 19,6 180,2 19,4 171,8 17,7 Poistot ja arvonalentumiset -102,2-13,0-95,5-11,4-99,4-11,1-107,5-11,6-122,7-12,6 LIIKETULOS 72,6 9,3 79,1 9,5 76,7 8,5 72,7 7,8 49,1 5,0 Rahoitustuotot 2,2 0,3 1,9 0,2 1,6 0,2 3,3 0,4 1,1 0,1 Rahoituskulut -43,7-5,6-33,8-4,0-41,0-4,6-32,2-3,5-33,2-3,4 Verot -4,2-0,5-6,9-0,8-6,9-0,8-8,4-0,9-10,3-1,1 NETTOTULOS 26,9 3,4 40,3 4,8 30,4 3,4 35,5 3,8 6,7 0,7 Satunnaiset tuotot ja kulut 1,3 0,2 2,3 0,3 13,4 1,5 4,1 0,4 0,2 0,0 KOKONAISTULOS 28,3 3,6 42,6 5,1 43,8 4,9 39,5 4,3 6,9 0,7 Laskennallinen palkkakorjaus 4,8 0,6 5,8 0,7 5,0 0,6 6,8 0,7 6,7 0,7 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 9,7 1,2 5,8 0,7 23,8 2,6 26,1 2,8-18,6-1,9 ** tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Lämpöyrittäjyyden kannattavuutta (mediaaniluku, taulukko 14) eri mittareilla mitattuna voidaan pitää tyydyttävänä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa raskas. Omavaraisuusaste on varsin alhainen ja velkaantumisaste korkea, mikä aiheuttaa vaikeuksia nykyisessä taloustilanteessa. Suhteellinen velkaantuneisuus on 125 %. Henkilöä kohti laskettu liikevaihto on kasvanut tarkastelujaksolla euroon. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57

58 Taulukko 14. Kannattavuus ja taloudellinen asema, lämpöyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 222,9 260,6 278,6 288,0 322,2 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 225,8 261,3 282,0 288,0 322,2 Jalostusarvo/yritys 1000e 66,0 73,0 85,1 89,8 96,2 Henkilöstön lkm/yritys 0,4 0,5 0,5 0,5 0,3 Liikevaihto/henkilö 1000e 373,4 451,1 450,3 417,2 530,0 Jalostusarvo/henkilö 1000e 113,0 116,9 117,4 113,6 128,0 Jalostusarvo/henkilöstökulut 3,3 3,3 3,3 2,8 3,1 Taseen loppusumma/yritys 1000e 365,7 396,3 407,5 425,8 0,0 Myyntikate/yritys 1000e 135,8 141,2 155,2 160,7 173,7 Myyntikate-% 59,5 59,6 64,1 60,4 63,4 Käyttökate/yritys 1000e 44,7 44,2 54,6 54,5 63,3 Käyttökate-% 21,3 18,5 23,3 22,9 24,6 Rahoitustulos-% 15,6 13,6 15,2 16,5 18,1 Liiketulos-% 7,7 4,9 8,3 9,2 9,8 Nettotulos-% 2,1 2,1 3,0 3,5 4,2 Kokonaistulos-% 2,3 2,1 3,0 3,8 5,0 Tilikauden tulos-% 3,1 3,3 4,0 6,0 3,5 Kokonaíspääoman tuotto-% 3,6 3,6 4,2 4,6.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 15,6 17,0 19,9 21,3 21,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 128,2 111,9 115,9 125,1.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2013 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Tuulivoimayrittäjäryhmä Tuulivoimayrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 15) poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistä merkittävästi, koska henkilöstökulut ovat toiminnan luonteesta johtuen muita ryhmiä huomattavasti pienemmät, suhteellisesti alle 5 prosentin tasoa. Yhteensä pakolliset kustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) ovat liikevaihdosta prosenttia. Viimeisen kahden vuoden aikana näiden kustannusten osuus liikevaihdosta on laskenut prosentin välille. Merkittävää on ulkopuolisten palvelujen kulujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2012 ulkopuoliset palvelut olivat keskimäärin 6,5 % liikevaihdosta, kun sama kustannuserä oli vuonna 2008 keskimäärin 2,9 prosenttia liikevaihdosta. Kustannusten laskua tässä ryhmässä on tapahtunut yhteensä noin 20 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on parantunut noin 18 prosenttia samalla ajanjaksolla. Poistojen osuus liikevaihdosta on tuulivoimaryhmässä muita ryhmiä suhteellisesti suurempi. Kun muiden ryhmien poisto-osuus vaihtelee 6 12 prosentin välillä, on se tuulivoimaryhmässä prosenttia. Tuulivoima-ala on erityisen pää- 58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

59 omavaltainen ala, jossa työtä korvataan pääomalla. Käyttökatteen taso on vaihdellut vuosittain prosentin välillä. Liiketulos on vuonna 2013 noussut 39 prosenttiin, ja myös nettotulos on noussut 29 prosentin tasolle. Tämä johtuu uusiutuvan energian sähkön syöttötariffin nopean investoijan bonuksesta, joka on vaikuttanut tuloksiin erittäin myönteisesti. Taulukko 15. Kustannusrakenne, tuulivoimayrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249 henkilöä). YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/ yritys keskim ** % % % % % ,4 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 LIIKETOIMINNAN TUOTOT , , , , ,2 100,0 YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö , , , ,5-162,8-6,8 Ulkopuoliset palvelut -59-4, , , ,5-86,4-3,6 Palkat ja henkilösivukulut -55-4, , , ,5-41,3-1,7 Laskennallinen -7-0,6-5 -0,4-3 -0,2-4 -0,3-9,1-0,4 palkkakorjaus Liiketoiminnan muut kulut , , , ,3-549,5-23,0 Valmistevarastojen lisäys/ 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 vähennys KÄYTTÖKATE , , , , ,1 64,5 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,3-608,2-25,4 LIIKETULOS , , , ,6 932,9 39,0 Rahoitustuotot 13 1,0 14 1,0 17 1,3 9 0,6 12,0 0,5 Rahoituskulut , , , ,3-240,3-10,1 Verot -13-1, , ,1-8 -0,5-8,1-0,3 NETTOTULOS 33 2,6 3 0,2 36 2, ,4 696,5 29,1 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0,0 5 0,4 17 1,3-5 -0,3-13,5-0,6 KOKONAISTULOS 33 2,6 8 0,6 52 4, ,1 683,0 28,6 Laskennallinen 7 0,7 5 0,4 3 0,2 4 0,3 9,1 0,4 palkkakorjaus (palautus) TILIKAUDEN TULOS 34 2,7 64 4,8 12 1,0 31 2,1 8,3 0,3.. tietoa ei ole saatavissa ** tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Tuulivoimaryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (mediaaniluku, taulukko 16) voidaan pitää tyydyttävänä. Kannattavuus näyttää usein asettuneen aiempia vuosia paremmalle tasolle, vuotta 2012 lukuun ottamatta. Nettotulos on vaihdellut 0 ja 10,7 prosentin välillä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttävä, mutta trendi on vuosittain laskeva ja vuonna 2013 on päädytty 33 prosentin omavaraisuusasteeseen. Suhteellinen velkaantuneisuus on toimialan pääomavaltaisuudesta johtuen vaihdellut 282 ja 350 prosentin välillä. Velkaantuneisuus johtuu toimialan merkittävästä pääomavaltaisuudesta. Lisäksi liikevaihto saadaan aikaan pitkällä viiveellä pääomien sitoutumisen jälkeen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 59

60 Taulukko 16. Kannattavuus ja taloudellinen asema, tuulivoimayrittäjäryhmä, mediaanilukuja Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 364,3 228,1 277,1 208,5 223,0 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 415,9 481,3 326,8 244,2 301,0 Jalostusarvo/yritys 1000e 251,4 185,0 116,8 64,5 83,0 Henkilöstön lkm/yritys 0,4 0,2 0,2.. 0,1 Liikevaihto/henkilö 1000e 616,2 693,8 848, ,0 Jalostusarvo/henkilö 1000e 448,2 582,5 762, ,8 Jalostusarvo/henkilöstökulut 14,9 13,5 21,0 13,6 11,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 1 424, , ,1 1350,5 0,0 Myyntikate/yritys 1000e 340,9 224,0 263,4 200,5 196,7 Myyntikate-% 97,8 96,1 97,5 98,4 98,2 Käyttökate/yritys 1000e 132,7 113,6 110,7 53,2 69,4 Käyttökate-% 43,9 51,6 46,4 47,4 47,2 Rahoitustulos-% 31,0 37,7 44,7 44,1 43,5 Liiketulos-% 4,3 6,0 14,2 5,4 10,8 Nettotulos-% 0,0 0,3 10,7 0,3 4,6 Kokonaistulos-% 0,0 1,2 12,9 1,7 5,8 Tilikauden tulos-% 0,0 1,2 3,0 0,0 0,8 Kokonaíspääoman tuotto-% 1,8 1,1 3,5 0,8.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 54,7 45,5 40,6 30,4 33,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 302,6 282,5 330,1 350,2.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2013 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Bioenergiaryhmä Bioenergiaryhmässä (taulukko 17) niin sanottujen pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut prosentin suuruusluokkaa. Muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin on ollut käytettävissä % liikevaihdosta. Tilanne on kohtuullinen, mutta tulos on heikentynyt vuodesta 2008 lähtien. Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan kokonaistulos nousee 3,5 prosenttiin liikevaihdosta. Aine- ja tarvikekäytön osuus kustannuksista on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 alkaen. Palkkakulujen osuus on pysytellyt samalla prosentin tasolla koko tarkastelukauden. Nettotulos on ollut noin 3 prosenttia vuotta 2011 lukuun ottamatta, jolloin nettotulos laski poikkeuksellisesti 0,3 prosenttiin. 60 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

61 Taulukko 17. Kustannusrakenne, bioenergiaryhmä, keskiarvolukuja (1-249 henkilöä). YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/ yritys keskim ** % % % % % 827,6 930,1 970,1 997, ,5 Liiketoiminnan muut tuotot 31,7 37,6 39,9 43,5 37,9 LIIKETOIMINNAN TUOTOT 859,3 100,0 967,7 100, ,9 100, ,8 100, ,4 100,0 YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -279,2-32,5-313,6-32,4-327,6-32,4-358,0-34,4-352,7-32,6 Ulkopuoliset palvelut -158,3-18,4-186,6-19,3-212,3-21,0-217,8-20,9-260,7-24,1 Palkat ja henkilösivukulut -156,0-18,2-193,2-20,0-201,3-19,9-186,1-17,9-196,4-18,1 Laskennallinen -6,0-0,7-9,1-0,9-8,4-0,8-10,2-1,0-10,2-0,9 palkkakorjaus Liiketoiminnan muut kulut -138,6-16,1-147,3-15,2-147,6-14,6-145,7-14,0-146,1-13,5 Valmistevarastojen lisäys/ 5,4 0,6-2,8-0,3 0,9 0,1-4,1-0,4 2,8 0,3 vähennys KÄYTTÖKATE 126,6 14,7 115,2 11,9 113,7 11,3 118,9 11,4 119,2 11,0 Poistot ja arvonalentumiset -68,7-8,0-71,8-7,4-87,0-8,6-68,7-6,6-71,2-6,6 LIIKETULOS 57,9 6,7 43,4 4,5 26,7 2,6 50,2 4,8 48,0 4,4 Rahoitustuotot 3,6 0,4 4,3 0,4 2,7 0,3 4,1 0,4 3,4 0,3 Rahoituskulut -16,8-2,0-14,6-1,5-15,8-1,6-15,7-1,5-12,8-1,2 Verot -12,1-1,4-13,7-1,4-10,4-1,0-11,7-1,1-9,1-0,8 NETTOTULOS 32,6 3,8 19,4 2,0 3,2 0,3 27,0 2,6 29,5 2,7 Satunnaiset tuotot ja kulut -1,7-0,2-1,4-0,1-6,4-0,6-3,1-0,3 8,8 0,8 KOKONAISTULOS 30,9 3,6 18,0 1,9-3,2-0,3 23,9 2,3 38,3 3,5 Laskennallinen 6,0 0,7 9,1 0,9 8,4 0,8 10,2 1,0 10,2 0,9 palkkakorjaus (palautus) TILIKAUDEN TULOS 36,6 4,3 29,4 3,0 12,4 1,2 30,5 2,9 35,6 3,3 ** tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Bioenergiaryhmän yritysten kannattavuus on tarkastelujaksolla säilynyt ennallaan kokonaistuloksen vaihdellessa 0,8 ja 3 prosentin välillä (mediaaniluku). Omavaraisuusaste on edelleen varsin alhainen ja se vaihtelee vuosittain prosentin välillä. Velkaantumisaste on ollut laskusuunnassa ja vuonna 2012 suhteellinen velkaantuneisuus oli 64 %. Näiden edellä mainittujen tunnuslukujen merkitys myös korostuu vallitsevassa suhdannetilanteessa. Kokonaispääoman tuotto on vaihdellut 4,2 5,4 % välillä tarkastelujakson aikana. Kokonaispääoman tuotto jäänee tyydyttävälle tasolle myös vuonna 2013 (taulukko 18). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 61

62 Taulukko 18. Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 201,5 219,7 254,9 230,8 204,0 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 203,9 227,2 259,1 234,2 215,1 Jalostusarvo/yritys 1000e 78,2 91,8 93,9 85,4 78,8 Henkilöstön lkm/yritys 1,1 1,4 1,4 1,2 1,0 Liikevaihto/henkilö 1000e 147,0 135,0 136,2 145,8 170,8 Jalostusarvo/henkilö 1000e 68,0 58,4 56,0 59,9 67,4 Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,7 1,6 1,6 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 207,1 218,9 245,3 224,9 0,0 Myyntikate/yritys 1000e 129,8 143,2 166,2 137,4 140,5 Myyntikate-% 79,3 75,9 71,2 70,2 68,8 Käyttökate/yritys 1000e 35,6 38,7 33,0 31,5 25,3 Käyttökate-% 19,4 16,5 15,0 14,4 12,4 Rahoitustulos-% 15,2 12,1 11,6 11,1 10,4 Liiketulos-% 7,5 4,0 4,7 3,6 3,3 Nettotulos-% 3,0 0,8 1,4 0,9 1,1 Kokonaistulos-% 3,0 0,8 1,4 0,8 1,2 Tilikauden tulos-% 5,5 4,6 3,3 4,3 1,2 Kokonaíspääoman tuotto-% 5,4 4,2 5,1 4,2.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 2,0 0,9 2,4 1,3 Omavaraisuusaste-% 18,1 21,3 18,5 22,3 20,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 72,2 67,1 70,0 64,0.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2013 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto 62 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

63 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 6.1 Menestystekijät Suomen vahvuus on, ettei se ole riippuvainen ainoastaan yhdestä energialähteestä, vaan monilla eri energialähteillä on vahva asema. Fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasu ja öljy) osuus koko Suomen energiatuotannosta on noin puolet. Koska Suomella on suuret metsävarat, puupohjaisten polttoaineiden osuus on myös merkittävä. Niin kansalliset strategiat kuin kansainväliset sopimukset ja säädökset sekä EU:n tavoitteet ovat tärkeitä välineitä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Suomen päämääränä on nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta koko energian kulutuksesta 38 prosenttiin. Sähkön osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin neljäsosa ja rakennusten lämmitykseen energiasta kuluu noin viidesosa. Noin 37 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja puupohjaisten polttoaineiden osuus on 12 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus lämmitykseen käytettävistä energialähteistä on hieman yli 11 prosenttia. Teollisuus kuluttaa suurimman osan sekä tuotetusta sähköstä että lämmöstä. Menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, panostavat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessa ja käyttöönotossa. Seuraavaan luetteloon on listattu muutamia menestyvien yritysten ominaispiirteitä: asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin logistiikan hallinta tehokas tuotanto ja hallinto raaka-ainevirtojen hallinta ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 6.2 Keskeiset ongelmat Uusiutuvan energian markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävin ongelma on energian usein kalliimpi hinta suhteessa muihin energiamuotoihin. Kallis hinta johtuu monesta eri muuttujasta; tuotantoteknologia on uutta, raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoaineiden vastaanotossa ja käsittelyssä on ongelmia sekä polttoaineen laatu on usein laadultaan riittämätöntä. Raaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa. Metsäenergian raaka-aineina käytetään pääasiassa hakkuutähteitä, mutta esimerkiksi ensiharvennuksista kilpaillaan perinteisen selluteollisuuden kanssa. Toisaalta kilpailu ei ole kummankaan osapuolen etujen mukaista, vaan yhteistyöllä tulisi pyrkiä tehokkai- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 63

64 siin integroituihin korjuuketjuihin. Tällä tavalla molempien osapuolten kustannukset saataisiin mahdollisimman alas ja samalla molemmat osapuolet varmistaisivat tarvittavan raaka-aineen metsästä. Korjuuteknologian kehitykseen on panostettu voimakkaasti viime aikoina muun muassa Tekesin rahoittamin hankkein. Myös laitevalmistajat ovat tuotekehityksessä panostaneet energiapuun korjuuteknologiaan. Teknologian kehittymisen myötä uusiutuvan energian hintakilpailukyky raaka-aineesta on vähitellen parantumassa. Elintarviketeollisuuden sivujakeiden hyödyntämistä biokaasulaitoksissa ja biodieselin valmistuksessa vaikeuttavat erilaiset ja toisinaan ristiriitaisetkin viranomaismääräykset prosessoitavasta materiaalista ja lopputuotteen olemuksesta sekä nimikkeistä. Suurien kaupunkien ja teollisuuden omistamissa energialaitoksissa polttoaineen hankintaa ohjaa tällä hetkellä lyhyen tähtäimen voiton maksimointi. Tämä johtaa nykyisessä energiajakeiden hintatilanteessa siihen, että lämpö- ja voimalaitoksissa käytetään mieluummin kivihiiltä kuin kotimaista haketta tai turvetta. Aluetaloudelliset kerrannaisvaikutukset jäävät hyödyntämättä ja kokonaisoptimoinnin sijaan keskitytään osaoptimointiin. Samalla positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja vaihtotaseeseen jäävät marginaalisiksi. Lähivuosina Helsingin ja Turun alueilla tehdään suuria energiainvestointeja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena näissä investoinneissa tulee olla mahdollisimman suuri uusiutuvan energian käyttöosuus, jolloin myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja vaihtotaseeseen saadaan maksimoitua puhumattakaan yhteiskuntavastuun toteutumisesta näissä yhteiskunnan omistamissa laitoksissa. Lämpöyrittäjyyden keskeinen ongelma on, että kunnat eivät ole olleet aloitteellisia alueellisten lämpölaitosten toteutuksissa. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat kriittisen massan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattavia yksikköjä. Tästä syystä aloitteen tulisi tulla kunnilta. Aluetalouden ja työllisyyden kannalta laitoksilla on myös suuri merkitys, koska Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksen lasketaan työllistävän neljä henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa. Lämpölaitosten investointikustannukset ovat myös korkeita ja merkittävä osuus kustannuksista kohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Tästä syystä investoinnin tekeminen soveltuisi energiahuollon järjestämisen näkökulmasta paremmin kunnalle kuin yksityiselle yrittäjälle. Samoin investoinnin pitkä kuoletusaika (15-20 vuotta) sopii paremmin kunnallisen kuin yrittäjävetoisen laitoksen investoinnin takaisinmaksuajaksi. Aurinkosähkötuotannon kasvun esteeksi on kuluvan vuoden aikana noussut tullin uusi verokäytäntö. Koko kuukauden sähkötuotanto on verollista, (lukuun ottamatta mikrotuotantoa < 50 kwp nimellisteho) mikäli pienikin osa tuotetusta sähköstä myydään tuotantokuukauden aikana sähköverkkoon. Näin aurinkosähköinvestointien takaisinmaksuajat ovat nousseet 20 vuoteen aiemman alle 15 vuoden sijasta. Tavoite tuottaa osa omasta käyttösähköstä aurinkopaneeleilla on muuttunut tullin käytännön myötä mahdottomaksi yli 50 kwp:n laitteistoilla. Tuulivoima-alaan liittyvä sääntely on yhä varsin sekavaa, etenkin hankkeiden luvitukseen ja äänikysymyksiin liittyen. Yhteiskunnan odotusten ja reunaehtojen pitäisi asettua kohdilleen selkeänä lainsäädäntönä, jotta toimialaan investoiville yrityksille voidaan taata selkeä näkymä tulevaisuuteen ja rauha investointien toteuttamiselle. Tuulivoiman ääniky- 64 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

65 symysten ratkaisun kannalta keskeinen ja valmistelussa oleva valtioneuvoston päätös on saatava mitä pikimmin valmiiksi. Investointi-ilmapiiri ei ole kannustava, jos keskustelussa kaiken aikaa vaaditaan uusia tiukempia normeja. Tilanne on jo heijastunut kuntien lupa- ja kaavoitustyöhön, koska tuulivoimahankkeita jätetään mieluummin odottamaan mahdollista uutta lainsäädäntöä ja uusia normeja. Peltobiomassojen käytön laajenemisen esteenä ovat lähinnä tuotteen loppukäyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa liittyvät tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat muun muassa kevään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalien kuljetuksen kannattavuusongelmat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helven murskaus- ja sekoitustekniikkojen puutteellisuus. Suomessa on tällä hetkellä vain muutama lämpölaitos, joissa paalit voidaan polttaa kokonaisena. Lisäksi suurissa voimalaitoksissa ruokohelpeä ei voida polttoteknisten ominaisuuksien vuoksi käyttää kuin seospolttoaineena, enintään 5-10 prosentin osuuksina kokonaismassasta Tämä johtuu lähinnä raaka-aineen korroosiovaikutuksista, keveydestä ja alhaisesta kosteuspitoisuudesta. Laitoksilta edellytetään toimivaa paalinrepijätekniikkaa ja polttoaineiden tehokkaita sekoituslaitteistoja. Lopputuotteen hinnan tulee olla markkinoilla kilpailukykyinen, mikä edellyttää kaikkien biopolttoaineiden valmistuksessa riittävän tehokkaan ja kustannuksiltaan kilpailukykyisen tuotantoteknologian kehittämistä sekä kustannustehokasta logistiikkaa. 6.3 Keskeiset kehittämistarpeet Koko maassa pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdanne- ja taloustilanne (32 %). Kilpailutilanne, kustannustaso ja resurssitekijät nähdään koko maassa tasaväkisesti seuraavaksi merkittävimpinä kehittämisen esteinä. Uusiutuvan energian pk-yrityksissä kustannustaso (31 %) koetaan muista vastaajaryhmistä poiketen merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Lisäksi kustannustason merkitys on kasvanut viime vuodesta. Toimialalla yleinen suhdanne-/taloustilanne kehittämisen esteenä on jaetulla toisella sijalla yhdessä kilpailutilanteen kanssa (18 %). Yritystoiminnan sääntelyä ei nyt pidetä läheskään yhtä merkittävänä kehittämisen esteenä kuin vuosi sitten (Kuva 42). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 65

66 Kuva 42. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan jatkuvan muutoksen seurauksena. Tämän vuoksi pk-yritysten on kehityttävä menestyäkseen kilpailussa. Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (35 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta nähdään henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen (13 %) sekä yhteistyön tai verkottumisen sekä alihankinnan (13 %) suhteen. Uusiutuvan energian yritykset kokevat (kuva 40), että eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissa ja myynnissä (19 %). Toiseksi eniten kehittämistä toimialalla koetaan olevan yhteistyössä tai verkottumisessa ja alihankinnassa (16 %). Yhteistyön ja verkottumisen kehittämiseen liittyvä panostustarve koetaan alalla suurempana kuin muissa vastaajaryhmissä, kuten myös rahoituksen, talouden ja laskentatoimen osa-alueella. Tuotannon ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tuotekehityksen ja laadun kehittämistarve on selkeästi pienentynyt viime vuodesta. Uusiutuvan energian yrityksistä 16 prosenttia kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita. Huolestuttavaa tilanteessa on se, että tällaisten yritysten määrä on merkittävässä kasvussa (6 % vuonna 2013). Sen sijaan kasvuhakuisimmista yrityksistä lähes kaikki tunnistavat yrityksessään kehittämistarpeita. Näissä yrityksissä erityisesti kansainvälistymistä pidetään tärkeimpänä kehittämisen kohteena. 66 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

67 Kuva 43. Millä osa-alueella yrityksessänne on eniten kehittämistarvetta? Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Kustannustasoon liittyvistä osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä koetaan koko maassa työn sivukulut. Uusiutuvan energian toimialalla muut tuotantokustannukset koetaan merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Työn sivukulut ovat alalla seuraavaksi merkittävin este. Palkkatasoa ei alalla koeta niin merkittävänä kehityksen esteenä kuin muissa vastaajaryhmissä (kuva 44). Kuva 44. Merkittävin kustannuseste kehittämisessä, % Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Uusien investointien sijaan nykyisiä laitoksia voidaan muuttaa biopolttoaineiden käyttöön sopiviksi. Tulevan kymmenen vuoden aikana ikääntyviä fossiilisia polttoaineita käyttäviä CHP-voimaloita (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) on paljon ja ne on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä korvaamaan uuden tekniikan laitoksilla. CHP-voimaloiden sähkön- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 67

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Uusiutuva energia Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja

Lisätiedot

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua KATSAUS 26.9.2013 Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2012, tavoite vuonna 2020 on 38

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia. ww.temtoimialapalvelu.fi. Näkemyksestä menestystä

Uusiutuva energia. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia. ww.temtoimialapalvelu.fi. Näkemyksestä menestystä Syksy 2015 Uusiutuva energia Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia ww.temtoimialapalvelu.fi Näkemyksestä menestystä Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Uusiutuva energia 29.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia 29.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia 29.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian toimialaraportti Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.fi www.mmm.fi www.okm.fi www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 879 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2012. laskua edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia 14.11.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana 2 Sisältö Taustaa: EU:n ja kansalliset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot