VUOSI. Nostimme. Vapon. s.48. s.38. Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI. Nostimme. Vapon. s.48. s.38. Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle"

Transkriptio

1 Vapon Vuosikertomus VUOSI 2012 Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle s.48 Nostimme Vapon vastaukset s.15 kansalaisten huoliin ympäristövastuullisuuden uudelle tasolle s.38 Pellettiä riittää sekä kotitalouksille että suurille lämpölaitoksille

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...2 Forest BtL Askeleen lähempänä toteutusta...4 Vuosi 2012 lyhyesti...6 Taloudellinen vastuu...8 Vapon hallintomalli...9 Mielenkiintoisia faktoja...10 Tekojen vuosi Lähemmäksi asiakasta...16 Toimintaympäristö...18 Ympäristövastuu...25 Sosiaalinen vastuu...34 Turvetuotteet...36 Puupolttoaineet...38 Lämpö ja sähkö...42 Vapo Timber...46 Kekkilä...48 Vapo Oy:n hallitus ja johtoryhmä...52 Hallintoperiaatteet...53 Riskenhallinta...57 Hallituksen toimintakertomus...60 Konsernitilinpäätös...71 Konsernin tunnusluvut Tunnuslukujen laskentaperiaatteet...76 s.42 s.48 s.46 s.36 Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Yrjönkatu Jyväskylä Puhelin: Faksi: Sähköposti: Vapo on asiakkailleen paikallisia tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoaineita ja tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Toimitus: Viestintäjohtaja Ahti Martikainen, ulkoasu ja konsepti: Kreab Gavin Anderson Oy

3 toukokuu Kekkilän Norjan uuden tehtaan avajaiset Hankasalmen sahan moderni sahalinja vihittiin käyttöön Toukokuusta lähtien urakoitsijat ovat tarkastaneet vesienkäsittelyrakenteet kahden viikon välein syyskuu Ensimmäiset suokohteet suojeluun marraskuu Helsingin Energia aloitti pelletin koepolton joulukuu Vapo järjesti ympäristöseminaarin Turvetta ei riittänyt kaikille Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka vastuullisella tavalla tuottaa energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoiminta ratkaisuja. Markkinaalueellaan Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 prosenttia ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia. 1

4 Tekojen vuosi 2012 Vastuullisesti kotimaisen energian puolesta Ympäristövastuu on oleellinen osa Vapon uutta strategiaa. Tomi Yli-Kyyny Vuosi 2012 oli Vapokonsernille edellisen vuoden tavoin taloudellisesti haastava. Jatkoimme vuonna 2011 aloitettuja toimenpiteitä liiketoiminnan tervehdyttämiseksi, velkaantumisasteen alentamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Samaan aikaan yritysvastuu ja erityisesti vastuullinen turvetuotanto nostettiin oleelliseksi osaksi yhtiön liiketoimintastrategiaa. Uusilla linjauksilla Vapo Oy on pyrkinyt vastaamaan kansalaisten ja päättäjien esittämiin huoliin turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Juuri tästä syystä Vapo on linjannut kolme turvetuotantoa ohjaavaa periaatetta. Vapo suuntaa turvetuotantonsa jatkossa luonnontilaltaan muuttuneille, pääosin ojitetuille turv le, tehostaa vesienkäsittelymenetelmiä ja ottaa kaikki tuotanto suot päästötarkkailun piiriin. Tällä hetkellä Vapo on sitoutunut vesienkäsittelyssä siihen, että se rakentaa kaikki tuotanto suonsa parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusilla tuotantoalueilla yhtiö on valmis menemään vieläkin pidemmälle. Olemme sitoutuneet siihen, että vuoden 2016 jälkeen turvetuotantoon otettavat suot kuormittavat kiintoaineen ja humuksen osalta alapuolisia vesistöjä vähemmän, kuin samat alueet aikana ennen turvetuotantoa. Pula uusista alueista Vapon turvetuotannon suurin haaste on viime vuosina ollut se, että emme ole Yritysvastuu on Vapossa ympäristövastuun lisäksi vastuuta asiakkaista, työllisyydestä sekä taloudellista vastuuta omistajille. saaneet riittävästi uusia tuotantoalueita poistuvien alueiden tilalle. Sateinen tuotantokesä 2012 osoitti sen, ettei huoli ole ollut turha. Jäimme alle puoleen tuotantotavoitteistamme. Uusilla tuotantoalueilla tuotanto onnistui kuitenkin poikkeuksetta paremmin kuin vanhoilla alueilla, jotka ovat sateen jälkeen kauemmin pois tuotannosta. Tänä talvena Suomessa lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla enemmän kuin moneen vuoteen. Viimeisen 15 vuoden aikana energiaa on tuotettu turpeella runsaat 20 TWh vuodessa. Tällä lämmityskaudella jäädään noin puoleen tuosta. Vaje vastaa noin omakotitalon vuotuista lämmitystarvetta. Vaikka hallitusohjelmassa on linjattu, ettei turve korvautuisi kivihiilellä, niin näin vain on käymässä. Puulla toki korvautuu osa turvevajeesta, mutta valtaosa vajeesta siirtyy fossiilisilla polttoaineilla katettavaksi. Suurissa lämpöja sähkövoimaloissa puu tarvitsee palaakseen turvetta. Tältä talvelta on esimerkkejä, joissa turvepula on johtanut puun vähempään käyttöön. 2 Suomessa kaukolämmön piirissä on noin 2,6 miljoonaa asukasta. Tästä turpeen ja puun yhdistelmällä lämpönsä saa yli miljoona suomalaista. Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto on todettu monessa tutkimuksessa energiatehokkaimmaksi tavaksi tuottaa lämpö asuntoihin talven kylmimpinäkin jaksoina. Haja-asutusalueella maalämpö, ilmalämpö, pelletti ja puulämmitys ovat aivan toimivia ratkaisuja, mutta energiatehokkuuden nimissä ei kaukolämpöä kannata taajamissa korvata sen paremmin tuulivoimalla kuin maalämmölläkään. Energiatehokkuus ja suurten lämpö- ja sähkölaitosten ohjauksessa ja kehittämisessä tarvittavien resurssien yhteiskäyttö sekä parhaimpien käytäntöjen monistaminen ovat toimenpiteet, joilla kannattavuutta pyritään parantamaan lämpö- ja sähkö -liiketoiminnassa. Yritysvastuu Vapossa Yritysvastuu on Vapossa ympäristövastuun lisäksi vastuuta asiakkaista, työllisyydestä sekä taloudellista vastuuta omistajille. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote oli 161 miljardia euroa ja samana vuonna energian tuonnin arvo Suomeen oli 13,5 miljardia euroa. Energian tuonnin osuus oli siis 8,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei tarvitse siirtyä kuin vuoteen 2005, niin silloin 150 miljardin euron kansantuotteen aikaansaamiseksi, toimme energiaa 6,4 miljardilla eurolla. Energian tuonnin osuus bruttokansantuotteesta oli seitsemän vuotta sitten 4,2 prosenttia eli täsmälleen

5 Tekojen vuosi 2012 puolet pienempi kuin vain seitsemän vuotta myöhemmin. Puheet ja tavoitteet energiahuollon omavaraisuusasteen nostamisesta eivät vastaa todellisuutta. Huoli kotimaisen energian tulevaisuudesta ei ole turha, sillä vuoden alussa toteutetun energiaturpeen veronkorotuksen jälkeen kivihiili on käyttäjilleen jo paikoin edullisempi vaihtoehto kuin kotimainen alueellisesti työllistävä puun ja turpeen yhdistelmäpoltto. Vuosi 2012 antoi jo lupauksia pelletin uudesta tulemisesta ja tällä hetkellä pellettiä palaa Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kotitalouksien ja pienkattiloiden rinnalla pelletti on tullut tai tulossa myös isompien lämpölaitosten polttoaineeksi. Valitettavasti fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi ei pelletistä suuressa mittakaavassa ole, mutta paikallisesti sen merkitys tulee kasvamaan. Vapo näkee pelletin tulevaisuuden valoisampana kuin vuosiin. Energiapuussa Vapo ei jatkossa pyri nostamaan toimitettavia määriä kannattavuuden kustannuksella, vaan toimintapolitiikkamme voi vaihdella alueellisesti merkittävästikin asiakaskunnan, raaka-ainesaatavuuden ja kilpailutilanteen mukaan. Asiakaslähtöinen toimintamalli Vuoden 2012 aikana yhtiö tarkensi toiminta strategiaansa. Tämän vuoden alusta Vapo siirtyi Suomessa uuteen toimintamalliin, jossa polttoaineiden tuotanto ja myynti, lämpölaitosten ylläpito sekä vastuu asiakkaista ja sidosryhmistä siirrettiin pääasiassa kuudelle asiakasalueelle. Uudella toimintamallilla haluamme olla paikallinen kumppani niin asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme kuin paikallisille yhteisöille. Toimintamme ja tuotteemme ovat paikallisia ja tämä on ollut lähtökohta koko toimintamalliuudistukselle. Merkittävä uudistus on myös Vapo Timberin ja Kekkilä-konsernin itsenäisempi asema Vapo-konsernissa. Molempia liiketoiminta-alueita johdetaan nykymallissa omien hallitusten kautta ja tavoitteenamme on tehostaa omistaja-arvon kasvattamista näissä yksiköissä. Myös Baltian ja Ruotsin toiminnoissa on käynnistetty toimenpiteet kannattavuuden ja pääomantuoton parantamiseksi. Ruotsissa merkittävimmät toimenpiteet ovat olleet pellettiliiketoiminnassa varastotasojen tarkka seuranta pääomankierron tehostamiseksi sekä tappiollisesta energiapuuliiketoiminnasta luopuminen. Vapon kokonaan energiapuuliiketoiminnasta omistaman Neova AB:n toimintoja eli turvetuotantoa, pellettitehtaita sekä lämpöja sähkölaitoksia johdetaan nyt ja jatkossa uu Avoin yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on keskeinen osa Vapon toimintakulttuuria. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ja erikoisasiantuntija Jaakko Soikkeli tutkivat Joutsan Pajusuon mittaustuloksia Kalevi Puukon ja Jouko Häkkisen kanssa. 3

6 Tekojen vuosi 2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny kenttäkäynnillä Peuralinnannevalla. yhtenä kokonaisuutena. Virossa AS Tootsi Turvas saavutti vaikeissa olosuhteissa taloudelliset tavoitteet ja siellä pääpaino on jatkossa saada uusia tuotantoalueita energiaturvetuotantoon. Kaksi tavoitetta kolmesta saavutettiin Vuoden 2012 taloudellista tavoitteista onnistuimme sekä kassavirran kasvattamisessa että omavaraisuusasteen parantamisessa. Valitettavasti heikko turvetuotantokausi ja sahatavaramarkkinoilla jatkunut matalasuhdanne tekivät mahdottomaksi liikevoittotavoitteen saavuttamisen. Vuoden 2013 aikana tärkein tavoite onkin liikevoitto tason ja pääoman tuottavuuden selkeä nostaminen. Kassavirtatavoitteen saavuttamisessa merkittävimmät päätökset liittyivät investointitason alentamiseen ja ydinliiketoiminnan ulkopuolisten erien myyntiin. Pystyimme pudottamaan nettoinvestointimme yhteen kolmasosaan edellisvuoden tasosta, vaikka lisäsimme samaan aikaan investointeja turvetuotannon vesistökuormitusta pienentäviin vesienkäsittelyjärjestelmiin. Sama linja jatkuu tänä vuonna. Vapolla on meneillään erittäin suuri uusiutuvan energian hanke, jolla on myös kansallista painoarvoa. Kemiin kaavailtu puuperäisestä raaka-aineesta biodieseliä jalostava laitos arvioitiin kesällä 2012 EU:n NER300 tukikilpailussa kategoriansa parhaaksi. Tämä tarkoittaa, että toteutuessaan hanke saa EU-tukea 88,5 miljoonaa euroa. Vapo ei yksin pysty viemään lävitse tätä 500 miljoonan euron investointia, mutta yhtiö tekee kaikkensa, jotta hanke toteutetaan yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vuoden kuluttua. Tämä tehdas täyttäisi valmistuessaan kolmanneksen Suomen asettamasta tavoitteesta, että vuonna 2020 kaikista Suomen liikennepolttoaineista 20 prosenttia perustuu uusiutuvaan energiaan. Tavoite ei siis tällä tehtaalla täyty ja siksi kutsummekin tätä hanketta ensimmäiseksi biodieselhankkeeksi. Vapo on sitoutunut kantamaan vastuunsa ympäristöä kohtaan. Tässä yhteydessä haluan kiittää koko henkilökuntaamme ja urakoitsijakumppaneitamme siitä työstä ja asenteesta, jolla yhtiön uudet ympäristövastuusitoumukset on otettu vastaan. Lisäksi haluan kiittää asiakkaitamme joustavuudesta ja hyvästä yhteistyöstä tilanteessa, jossa emme ole kaikilta osin pystyneet vastaamaan kysyntään. Tomi Yli-Kyyny Askeleen lähempänä toteutusta Vapo ja Metsä Group käynnistivät vuonna 2009 yhdessä hankkeen, mikä tähtää toisen sukupolven biodieseliä tuottavan tehtaan perustamiseen Kemin Ajokseen. Toteutuessaan tehdas valmistaisi yli tonnia liikennepolttoaineeksi soveltuvaa puupohjaista biodieseliä. Metsä Group vetäytyi hankkeesta kesällä 2012 ja nyt Vapo vie hanketta eteenpäin. Biodiesel-projektissa on selvitetty liikennepolttonesteiden valmistamista kaupallisessa mittaskaalassa puuperäisistä raaka-aineista Fischer-Tropsch -menetelmällä. Vapon hanke todettiin kesällä 2012 EU:n NER300 uusiutuvan energian rahoituskilpailussa biodieselkategorian parhaaksi, ja kaikki uusiutuvan energian hankkeet huomioiden viidenneksi parhaaksi. Vapon hankkeen ansioiksi laskettiin se, ettei sitä tarvitse rakentaa olemassa olevan sellu- tai paperitehtaan yhteyteen. Näin tuotantolaitosta on mahdollisuus laajentaa myöhemmin ja 4

7 Tekojen vuosi 2012 samalla teknologialla toimivia laitoksia voidaan myöhemmin monistaa eri puolille maailmaa. Kaavailtu tehdas käyttäisi raakaaineenaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Energiapuusta tehty biodiesel luetaan toisen sukupolven biopolttoaineeksi, koska käytetty raaka-aine ei ole pois ravinnontuotannosta. Kemissä sertifioitua raaka-ainetta on riittävästi saatavilla 200 kilometrin säteellä. Biodieseliä ja bionaftaa Suunnitellun tehtaan on määrä valmistaa vuodessa tonnia (141 miljoonaa litraa) korkealaatuista toisen sukupolven biodieseliä ja tonnia (50 miljoonaa litraa) toisen sukupolven bionaftaa. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikissa liikennepolttoaineissa on 10 prosenttia biopolttoainetta. Suomen tavoitteena on saavuttaa samalla aikataululla 20 prosentin osuus. Toisen sukupolven biopolttoaineet ovat niin sanotun kaksoislaskennan piirissä, joten Vapon kaavaileman tuotantolaitoksen polttoainetta tarvitaan 10 prosenttia, jotta Suomen asettama tavoite täyttyisi. Tehtaan tuotanto on tarkoitus myydä puhtaana biopolttoaineena, jota sekoitetaan olemassa olevien polttoaineidenjälleenmyyjien polttoaineisiin. Puhtaan biopolttoaineen hiilijalanjälki on vähintään 83 prosenttia pienempi verrattuna mineraalipohjaisiin polttoaineisiin. Toteutuessaan tehdas työllistää tuotantopaikalla noin 100 henkilöä ja lisäksi raaka-aineen toimitusketjuissa noin 400 henkilöä. Luokkansa paras Vapon Forest BtL-hanke arvioitiin EU:n järjestämässä tukikilpailussa omassa kategoriassaan luokkansa parhaaksi. Kilpailun tulokset julkaistiin elokuussa Mikäli tehdas toteutetaan se saa 88,5 miljoonaa euroa tukea, mikä maksetaan tehtaan tuotantoa vastaan. Hyvän NER300-menestyksen vauhdittamana Biodiesel-hankkeen seuraavan suunnitteluvaiheen rahoitus saatiin järjestettyä ja pääteknologiasopimukset solmittua vuoden 2012 loppuun mennessä. Teknologian kaupallista ja monistamista varten Vapo Oy perusti Forest BtL Oy:n. Lopullinen investointipäätös tehtaan rakentamisesta voidaan tehdä aikaisintaan keväällä Vapo ei yksin pysty investointia toteuttamaan, vaan tarvitsee mukaan ulkopuolisia rahoittajia ja tai teollisia kumppaneita. Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan ja sen rahoitus saadaan ratkaistua, tehdas voisi olla parhaassa tapauksessa tuotannossa Raaka-aineen esikäsittely ja kuivaus Kaasutus ja ilmakaasutehdas Kaasun käsittely ja hiilidioksidin talteenotto Fischer- Tropsch -synteesi Jalostus Lähde: Vapo Fischer-Tropsch -menetelmällä voidaan valmistaa nestemäisiä hiilivetyjä kiinteistä raaka-aineista, kuten hiilestä tai erityyppisistä kiinteää hiiltä sisältävistä jätteistä sekä biomassoista, kuten energiapuusta. Tuotetut hiilivety-yhdisteet jalostetaan halutunlaiseksi synteettiseksi polttoaineeksi. Lopputuotteena Kemin Ajokseen suunnitellussa tehtaassa on biodieseliä ja bionaftaa. 5

8 vuosi 2012 lyhyesti Vuosi 2012 lyhyesti Omavaraisuustavoite täyttyi ja kassavirtaa kerättiin selkeästi yli tavoitteen. Huono tuotantokausi esti liikevoittotavoitteen saavuttamisen. Avainluvut 2012 Milj. euroa Liikevaihto 631,8 573,7 719,5 705,0 652,9 Käyttökate (EBITDA) 59,9 79,5 89,3 41,9 48,9 % liikevaihdosta 9,5 13,9 12,4 5,9 7,5 Liikevoitto (EBITA) 20,3 38,0 39,4 41,9 5,8 % liikevaihdosta 3,2 6,6 5,5 5,9 0,9 Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 20,9 38,1 45,7 4,5 6,5 % liikevaihdosta 3,3 6,6 6,3 0,6 1,0 Vapaa kassavirta ennen veroja 21,2 24,4 11,4 20,5 64,2 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 5,9 5,4 5,8 0,9 Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % 3,3 5,9 6,3 0,6 1,0 Omavaraisuusaste % 42,4 39,5 38,3 33,8 37,1 Bruttoinvestoinnit 83,7 80,9 80,9 94,5 48,0 Henkilöstö, keskimäärin Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, % Sijoitetun pääoman tuotto ( keskiarvo; 3,2 %) riippuu liikevoittoprosentista (3,3 %) ja pääoman kiertonopeudesta (1,0 x). Liikevoittoprosentin tärkein määrittäjä on käyttökateprosentti (EBITDA 9,8 %), koska poistot (6,5 %) ovat pysyneet suhteellisen tasaisina vuodesta toiseen. Pääoman kiertonopeuteen vaikuttaa sitoutuneen käyttöpääoman kuten saatavien ja varastojen (23,5 %) sekä käyttöomaisuuden ( 80,8 %) kuten koneiden ja laitteiden määrä. ROIC % 5,9 6,3 3,3 1, ,6 x Liikevoitto % 6,6 6,3 3,3 1, ,6 Pääoman kiertonopeus 1,0 1,0 0,9 1,0 1, / + Käyttökate % 13,9 12,4 9,5 5,9 7, Poistot % 7,2 6,0 6,1 6,6 6, Käyttöpääoma % 24,1 25,4 25,5 23,6 19, Käyttöomaisuus % 76,6 87,7 75,0 79,8 84,

9 vuosi 2012 lyhyesti Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia, milj. euroa Vapaa kassavirta ennen veroja, milj. euroa 38,1 45,7 64,2 20,9 6, ,5 Liikevoitto kuvaa operatiivisen liiketoiminnan kannattavuutta ja määrittää pitkälle muun muassa sijoitetun pääoman tuoton. Liikevoitto ennen arvonalentumisia on vaihdellut 4,5 miljoonan euron ja 45,7 miljoonan euron välillä vuosina keskiarvon ollessa 21,3 miljoonaa euroa. Vaihtelua aiheuttaa erityisesti turve- ja lämpöliiketoiminnan sääriippuvuus sekä sahausliiketoiminnan syklisyys. 21, ,4 24,4 20,5 Vapaa kassavirta ennen veroja huomioi muutokset sitoutuneessa pääomassa liikevoiton lisäksi. Vuosien negatiivinen kassavirta johtui ennen kaikkea poistoja selvästi suuremmista investoinneista. Vuonna 2011 kassavirta oli positiivinen nettokäyttöpääoman ja erityisesti saatavien pienentyessä merkittävästi. Vuonna 2012 kassavirtaa paransivat investointien leikkaukset, ydinliiketoimintaan kuulumattoman käyttöomaisuuden myynti ja käyttöpääoman pienentyminen. Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, % Omavaraisuusaste, % 5,9 6,3 42,4 39,5 38,3 37,1 33,8 3,3 1, ,6 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on tärkein kannattavuutta mittaava suhdeluku Vapon pääomaintensiivisillä toimialoilla, koska se ottaa huomioon liikevoiton lisäksi myös sitoutuneen pääoman. ROIC kuvaa yrityksen kykyä luoda arvoa omistajilleen, eli sen tulee olla korkeampi kuin pääoman kustannus (WACC). Vapon pääoman kustannus on noin 7 prosenttia. Viime vuosina ROIC ei ole yltänyt tavoitellulle tasolle Vakavaraisuutta ja yrityksen tappionsietokykyä mittaava omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Negatiivisen kassavirran vuoksi Vapon toimintaa on rahoitettu velalla, mikä on johtanut vuosina omavaraisuusasteen merkittävään heikentymiseen. Vuonna 2012 tehostamisohjelma vahvisti kassavirtaa, alensi velkaisuutta ja paransi omavaraisuusastetta. 7

10 Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu Vapo 2012 (2011) Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Asiakkaat Ulkoinen liikevaihto 652,9 milj. euroa (705,0 milj. euroa) Osuus kotimaisista polttoaineista Suomessa noin 30 % (36 %) Vapo toimittaa paikallisia biopolttoaineita, lämpöä ja sähköä, muita turvetuotteita sekä sahatavaraa. Vapo on luotettava, paikallinen kumppani, joka toimii kestävän kehityksen mukaisesti ja takaa toimitusvarmuuden. Vapo hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa kotimaisia uusiutuvia energialähteitä. Vapo tarjoaa joustavuudellaan ja resursseillaan asiakkailleen tehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja. Henkilöstö Maksetut palkat ja palkkiot 48,8 milj. euroa (50,7 milj. euroa) Konsernin palveluksessa oli keskimäärin henkilöä. Vapo kouluttaa ja kehittää henkilöstöään jatkuvasti. Alihankkijat (urakoitsijat ja kuljettajat) Ostot ja ulkopuoliset palvelut 524,3 milj. euroa (620,9 milj. euroa) Vapo ostaa metsäenergiaa, urakointipalveluja, joilla tuotetaan turvetta ja metsähaketta sekä kuljetuspalveluita. Vapo työllistää paikallisia toimijoita ja heidän työntekijöitään: urakoitsijoita 350 kpl ja kuljetusyrittäjiä vajaat 350 kpl. Vapon tavoitteena on rakentaa alihankkijoiden kanssa molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösuhde, jonka seurauksena syntyy uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Vapo luo lisäarvoa urakoitsijoille tuotantokoneiden- ja laitteiden jatkuvalla kehittämisellä. Julkinen sektori Verot ja lakisääteiset sosiaalikulut 14,1 milj. euroa (14,1 milj. euroa) Vapo maksaa veroja ja lakisäätäisiä sosiaalikuluja. Vapo kantaa taloudellista vastuuta ja luo hyvinvointia toimintaympäristössään huolehtimalla sosiaalimaksuista ja veroista sekä luomalla uusia työpaikkoja niin Vapossa kuin alihankkijoiden yrityksissä. 8

11 VAPON HALLINTOMALLI Vapon hallintomalli Vuoden 2012 aikana Vapo-konsernin organisaatiota uudistettiin. Kekkilä Oy:lle ja Vapo Timber Oy:lle nimitettiin omat hallitukset. Vapo Oy:n Suomen toiminta organisoitiin asiakaslähtöisesti kuudelle asiakasalueelle. Yhtiökokous Hallintoneuvosto Tilintarkastus Hallitus Sisäinen valvonta Tarkastusvaliokunta Palkitsemisvaliokunta Sisäinen tarkastus Toimitusjohtaja * Riskienhallinta Vapo Oy:n johtoryhmä Konsernin tytäryritysten hallitukset ja toimitusjohtajat Timber Oy Kekkilä Oy Asiakasalue Suomi Turvetuotteet Lämpö ja sähkö Puupolttoaineet Neova AB AS Tootsi Turvas Muut tytäryritykset * Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. 9

12 MIELENKIINTOISIA FAKTOJA Mielenkiintoisia faktoja Vapo on paljon muutakin kuin turvetta. Sahatavara on ekologisin rakennusmateriaali. Puutuotteet auttavat hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Pienikin puunkäytön lisäys Euroopan talonrakentamisessa vähentää CO 2 -päästöjä tuntuvasti. Kekkilän tuotteita viedään yli 60 maahan. Etelä- ja Väli-Amerikassa ainoastaan Bolivia ei kuulu vientimaihin. Puupelletin energia-arvo on korkea. Seitsemässä tonnissa pellettiä on sama energiamäärä kuin viidessä tonnissa kivihiiltä. Tuhat litraa kevyttä polttoöljyä vastaa energia-arvoltaan 2,1 tonnia pellettiä. Tuhat kiloa pellettiä vaatii tilaa 1,5 kuutiometriä. Kekkilä-konsernin pohjoisin tehdas ja tuotantoalue sijaitsevat Norjassa Lofoottien pohjoispuolella Andesin saarella. Andesin saari on tunnettu myös siitä, että siellä voi lähes päivittäin seurata valaiden uiskentelua lähellä rannikkoa. Vapo yhteistyökumppaneineen panostaa bioenergia -liiketoiminnan kehittämiseen läpi koko energia-arvoketjun polttoaineen tuotannosta lämmöntuotantoon ja -jakeluun. Tavoitteenamme on toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, minimoiden toiminnan ympäristöjalanjälki koko energia-arvoketjussa. Nykyaikainen kaukolämmön tuotanto on Suomessa maailman huipputasoa. Suomalainen kaukolämpö on saanut myös kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. 10

13 MIELENKIINTOISIA FAKTOJA Vapolla on Itämeren alueella noin 140 tuotantoyksikköä, joissa tuotetaan lämpöä tai sähköä. Konsernin 9 pellettitehdasta sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Kekkilän tuotteita viedään yli 60 maahan ja Vapo Timberin sahatavaraa ja jalosteita lähes 40 maahan. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto on polttoaineiden käytössä tehokas ja ympäristömyötäinen käyttötapa. Yhteistuotanto säästää primäärienergian kokonaiskulutusta Suomessa arviolta noin 11 prosenttia ja fossiilisia polttoaineita jopa 20 prosenttia. Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja samalla vähentävät päästöjä ja parantavat energiatehokkuutta. CO 2 päästöjen vertailu, sisältäen hiilinieluvaikutuksen, kg CO 2 -päästöjä/hiilidioksidipäästöjen nettomäärä Sahatavara Suomi on maailmanlaajuisesti lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa. Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Vastaavasti kolmannes sähköstä saadaan yhteistuotannosta. Missään muussa maassa yhteistuotantosähköllä ei ole näin suurta markkinaosuutta. EU:ssa lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus on hieman yli kymmenen prosenttia koko sähköntuotannosta. Kova PVC Teräs Kierrätysteräs Alumiini Savitiili Kevytbetoniharkot Lähde: Rakennustietosäätiö RTS, Suomi, Environmental Reporting for Building Materials, , ja Tanskan ympäristöministeriö, The Environmental Impact of Packaging Materials, Vapo Timber toimittaa sahatavaraa ja jalosteita 39 eri maahan. Kymmenen tärkeintä maata ovat Suomi, Saksa, Algeria, Israel, Egypti, Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Marokko ja Japani. Suomi on maailman turverikkaimpia maita. Suomen pinta-alasta suota on yksi kolmasosa eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Suoalasta on turvetuotannossa hehtaaria eli 0,6 prosenttia kaikista soista. Suojeltuna on hehtaaria eli 12 prosenttia kaikista soista. Jokaista turvetuotannossa olevaa hehtaaria kohden on Suomessa suojeltu 20 hehtaaria. 11

14 Tekojen vuosi 2012 Kahden tutkimuksen tulos: Turvetuotannon vesistövaikutukset yksittäisiä prosentteja Turvetuotannon vesistökuormitusta tutkittiin kahdella eri menetelmällä vuonna Vapo mittautti Kyyjärveen kohdistuvan kiintoaine- ja humuskuormituksen 11 kertaa eri ajankohtina. Mittaukset teki ympäristötutkimuksiin erikoistunut Nablabs Oy. Pöyry Oyj mittasi toisessa tutkimuksessa Liesjärveen viimeisen 26 vuoden aikana kertyneen pohjasedimentin määrää. Kumpikin tutkimus antaa tulokseksi, että turvetuotannon vesistövaikutukset korreloivat hyvin turvetuotannon pintaalojen ja virtaamien osuuksien kanssa koko valuma-alueen pinta-aloista ja virtaamista. Kyyjärvellä ja Liesjärvellä turvetuotannon osuus oli kaikilla mittareilla mitattuna alle 5 prosenttia. Vapolla on Kyyjärven valuma-alueella turvetuotannossa 372 hehtaaria, joista 49 prosenttia on tällä hetkellä parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä. Kyyjärven valuma-alue on kauttaaltaan varsin voimakkaasti ojitettua sekä metsäja maatalouden että turvetuotannon käyttöön. Kyyjärven valuma-alue on kooltaan hehtaaria, josta Kyyjärven pinta-ala kattaa hehtaaria. Vapon turvetuotannon osuus Kyyjärven valuma-alueella on alle yksi prosentti valuma-alueen pintaalasta. Kesäkuussa 2012 aloitetut mittaukset tehtiin säännöllisesti kahden viikon välein. Näiden mittausten perusteella turvetuotannon suhteellinen osuus humuskuormituksesta vastaa hyvin virtaamien suhteellista osuutta. Mittausten mukaan Vapon turvetuotantoalueilta tulevien vesien osuus oli kesän 2012 aikana keskimäärin 2,6 prosenttia Kyyjärveen tulevasta kokonaisvirtaamasta ja turvetuotantoalueilta tulevan humuksen osuus oli keskimäärin 3,1 prosenttia. Tämä suhde on hyvin samanlainen sekä pienillä että suurilla virtaamilla. Sen sijaan turvetuotantoalueilta tulevan kiintoaineen suhteellinen osuus pienenee virtausten kasvaessa. Käytetyllä kiintoainesuodattimen huokoskoolla ei ole merkitystä kuormitusosuuksiin. Vapon turvetuotantoalueilta tulevan kiintoaineen osuus koko Kyyjärveen tulevasta kiintoaineesta oli 1,2 mikrometrin huokoskoolla mitattuna keskimäärin 2,0 prosenttia ja 0,4 mikrometrin huokoskoolla mitattuna 2,2 prosenttia. 12

15 Tekojen vuosi 2012 Turvetuotannon osuus Liesjärven sedimenteistä on alle 5 prosenttia Pöyry Oyj:n tekemän ja syksyllä 2012 valmistuneen sedimenttitutkimuksen perusteella sedimentin kokonaispaksuus on kasvanut Liesjärven pohjoisosan syvänteissä vuoden 1986 jälkeen alle 10 senttimetriä. Pöyryn tekemässä tutkimuksessa selvitettiin sedimenttien kerrostumat 34 havaintopaikasta Liesjärvellä. Liesjärven sedimentoitumisnopeus on suomalaisille järville tyypillinen 1,5 3,5 millimetriä vuodessa. Turvetuotannon osuus Liesjärven sedimenteistä on alle 5 prosenttia. Kerrostumisnopeus selvitettiin määrittämällä sedimentin cesiumpitoisuus eri syvyyksissä. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama 137Cs-laskeuma näkyy järvien pohjasedimenteissä ja sen perusteella sedimenttikerrostumat voidaan ajoittaa. Liesjärvessä vuosi 1986 ajoittui sedimenteissä syvimmillään noin 10 senttimetriä ja matalimmillaan 2 4 senttimetriä syvyyteen näytteenottopaikasta riippuen. Majasuon turvetuotantoalueen pintaala on 36,9 hehtaaria. Liesjärven valumaalueella turvetuotantoa on myös Loukkusuolla ja Tupasuolla. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 296 hehtaaria, mikä on noin 3 prosenttia koko valumaalueen pinta-alasta. Liesjärven valuma-alueesta noin kolmannes on suota ja se on suurelta osin ojitettua. Valtaosa, eli 77 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta on ojitettua metsämaata. Peltojen osuus on 2 prosenttia. Liesjärvi on tyypiltään matala humusjärvi, eli järven vesi on luontaisesti tummaa ja humuspitoista. Vedenlaatuaineistojen mukaan järven vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1970-luvun puoli välistä nykypäivään. Ympäristöviranomaisten tekemässä luokittelussa järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Kaikkiaan järven pohjoisosan syvänteisiin on kertynyt 2 4 metriä järviliejua viimeistä jääkautta seuranneiden tuhansien vuosien aikana. Sedimentin paksuuskasvusta turvetuotannon osuus on tutkimuksen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin sen osuus kokonaiskiintoainekuormituksesta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan olevan noin 5 prosenttia Liesjärveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Nyt tehdyn Liesjärven sedimenttitutkimuksen tulokset vastaavat hyvin Saarijärven kaupungin Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) teettämää selvitystä Saarijärven reitin Pääjärvestä, Saarijärvestä ja Karankajärvestä ( ). Tuon selvityksen mukaan viimeaikainen ihmistoiminta ei ollut synnyttänytkään alun perin pelättyjä paksuja orgaanisia kerrostumia, vaan ihmistoiminta näkyi sedimenttikerroksen ylimmissä osissa, 5 30 senttimetrissä. 13

16 Tekojen vuosi 2012 Yli hehtaaria soita suojeluun Eri tutkimuksissa kansalaisten merkittäväksi huolenaiheeksi on noussut turvetuotannon uhka koskemattomille luonnonsoille. Ympäristöministeriö ja Vapo käynnistivät tammikuussa 2012 neuvottelut 14 Vapon omistaman luontoarvoltaan merkittävän suoalueen myymisestä tai vaihtamisesta sellaisiin suoalueisiin, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa. Neuvottelujen alkaessa kohteena oli yhteensä hehtaarin suoalueet, jotka Vapo omisti. Ensimmäisen vuoden aikana soita on myyty yhteensä jo yli 1600 hehtaaria. Neuvottelut jäljellä olevista kohteista jatkuvat. Valtio ja Vapo tekivät näiden neuvottelujen kohteena olleista soista ensimmäiset kaupat syyskuussa Tuolloin valtio osti suojelutarkoituksiin kaksi arvokasta suoaluetta, Outokummun Viurusuon ja Hyvinkään Kurkisuon. Kooltaan alueet ovat yhteensä 690 hehtaaria. Lokakuun lopussa kaupat tehtiin kolmesta suosta. Kohteet olivat Karstulan Suoniemensuo (189 ha), Vaalan Potkunsuo (228 ha) ja Vetelin Viisteenneva (229 ha). Vapon ja Ympäristöministeriön väliset suokaupat saivat jatkoa heti tammikuussa 2013, kun syksyllä 2012 neuvoteltu kauppa saatettiin päätökseen, tuolloin Metsähallitus osti Vapolta Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylässä sijaitsevan Puohtiinsuon. Suon pinta-ala on 274 hehtaaria. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny on tyytyväinen, että neuvottelut suojeltavien suokohteiden kaupoista ovat edenneet hyvin. Neuvottelujen tuloksena jo yli hehtaaria on siirtynyt suojelutarkoituksiin. Tehdyt kaupat ovat täysin uuden toimintastrategiamme mukaisia. Strategiamme kiteytyy siihen, että tuotamme asiakkaillemme turvetuotteita ympäristö näkökohdat huomioiden ja siten, että uudet turvetuotantoluvat suunnataan ihmisen muuttamille, metsäojitetuille turv le, Yli-Kyyny sanoo. Myös ympäristöministeri Ville Niinistö on ollut tyytyväinen kauppoihin. Ensimmäisten kauppojen jälkeen hän totesi, että luontoarvoiltaan merkittävien soidemme pelastamisella on kiire. Olen erittäin iloinen siitä, että neuvottelut ovat menneet hyvin ja nämä kaksi hienoa suota saadaan suojeltua, Niinistö sanoi. Niinistö toivoi myös jatkoneuvotteluilta yhtä hyvää menestystä. Toive ei ole ollut turha, sillä alkuperäisestä paketista valtaosa soista on vaihtanut omistajaa ja neuvottelujen kohteeksi on otettu jo uusiakin alueita. Suomen noin 10 miljoonasta suohehtaarista on turvetuotannossa 0,6 % Ojittamattomat suot noin 42 % Ojitetut suot noin 57 % Turvetuotantoalueet 0,6 % 1. Ahvenanmaa 2. Rannikko-Etelä 3. Lounais-Suomi 4. Häme-Uusimaa 5. Kaakkois-Suomi 6. Rannikko-Pohjanmaa 7. Pirkanmaa 8. Etelä-Pohjanmaa 9. Keski-Suomi 10. Etelä-Savo 11. Pohjois-Savo 12. Pohjois-Karjala 13. Kainuu 14. Pohjois-Pohjanmaa 15. Lappi

17 Tekojen vuosi 2012 Vapon vastaukset kansalaisten huoliin Vapo on selvittänyt kansalaisten ja päättäjien suhtautumista turvetuotantoon. Molemmissa ryhmissä suurimmat huolenaiheet ovat turvetuotannon aiheuttamat uhkat luonnontilaisille soille sekä turvetuotannon vesistövaikutukset. Julkisuudessa on esitetty myös runsaasti kannanottoja, joissa turvetuotanto-alueiden lakisääteistä päästötarkkailua pidetään riittämättömänä. Vastuullisen turvetuotannon sitoumukset Yli-Kyynyn mukaan Vapo haluaa olla edelläkävijä turvetuotannon vastuullisuudessa. Tästä syystä määrittelimme uudet vastuullisuussitoumuksemme juuri niihin aiheisiin, jotka ovat huolestuttaneet kansalaisia turvetuotannossa, Yli-Kyyny sanoo. Julkistimme uudet sitoumuksemme Helsingin Musiikkitalossa järjestetyssä ympäristöseminaarissa. Sitoumuksemme ovat seuraavat: Vapo julkisti joulukuussa 2011 vastuullisuusohjelman, jossa yhtiö sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi aloittavansa omaehtoisen tarkastuskäytännön, jossa kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan kahden viikon välein. Uutena toimintamallina otettiin lisäksi käyttöön tarkkailutietojen ja tuotantosoiden vastuuhenkilöiden yhteystietojen julkistaminen verkkosivuilla. Vastuullisuusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös yhtiön omistuksessa olevien, luontoarvoiltaan merkittävimpien soiden myynti suojelutarkoituksiin tai vaihto ojitettuihin turvemaihin. Yhtiö sitoutui myös asentamaan ja koekäyttämään jatkuvatoimisia vesien tarkkailumittalaitteita usealla tuotantoalueella eri puolilla Suomea. Joulukuussa 2011 julkistetut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta painottavat toimenpiteet ovat toteutuneet monelta osin jopa suunniteltua paremmin. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan yhtiö on hyvin aikataulussa tuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmien rakentamisessa. Luontoarvosoiden myynti suojelutarkoitukseen on edennyt erittäin hyvin ja urakoitsijat ovat toteuttaneet vesienkäsittelyjärjestelmien tarkastukset erittäin tunnollisesti. Haasteena on edelleen jatkuvatoimisten mittareiden toimintavarmuuden kehittäminen. Mittareiden luotettavuus ja tarkkuus eivät ole vielä riittävällä tasolla, mutta jatkamme tälläkin alueella suunnitelman mukaan, Yli-Kyyny sanoo. 1. Vapo 2. Turvetuotannon 3. Kolmas ei jatkossa hae ympäristölupia soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategian mukaisille luokkien 4 ja 5 soille. Vapo tuottaa turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. aloittaminen ei lisää alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta. Sitoumus koskee vuodesta 2016 lähtien tuotantoon tulevia soita. Mittaamme tulevien tuotantoalueiden taustakuormituksen vähintään yhden vuoden ajan ennen tuotannon aloittamista ja sitoudumme siihen, että turvetuotannon alettua alueen kuormitus on lähtötilannetta alhaisempi, ottaen huomioon vuosien välisen luontaisen vaihtelun ja vesienkäsittelyrakenteen vakioitumisen. Täytämme lupauksen vaikka ottamalla vesienkäsittelyjärjestelmien piiriin turvetuotannon ulkopuolisiakin alueita. lupaus koskee tuotantosoiden päästötarkkailua. Otamme jatkossa kaikki suot säännöllisen tarkkailun piiriin. Muutos tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina

18 lähemmäksi asiakasta Läheltä kuulee paremmin Vapo toteutti Suomessa poikkeuksellisen toimintamalli uudis tuksen. Keskittämisen sijaan vastuu asiakkaista, tuotan nosta ja tuotteista sekä asiakkaille räätälöitävistä uusista ratkai suista hajautettiin kuudelle asiakasalueelle. Haluamme olla asiak kai tamme kuunteleva kumppani ja läheltä kuulee paremmin kuin kauempaa, asiakkuusjohtaja Mikko Osara perustelee uudistusta. Asiakkuusjohtaja Mikko Osara mallissa ympäristöturpeilla, energiaturpeella, energiahakkeella, pelletillä ja lämpöratkaisuilla oli omat myyntiorganisaationsa ja lisäksi eri organisaatioissa sijainneet tuotanto- ja toimitusvastuut Aikaisemmassa loivat turhia rajapintoja palveluketjuihin, Mikko Osara sanoo. Nyt lähtökohtana on se, että Vapolla on vahvemmat paikalliset kasvot ja yksi organisaatio, jonka tehtävänä on palvella yhden luukun periaatteella oman alueen asiakaskuntaa. Asiakkaille uudistuksen pitää näkyä siten, että yksittäisistä tuotteista siirrytään kohti ratkaisuja hakevaa kokonais palvelua riippumatta siitä onko asiakas energia-asiakas, ympäristöturpeita käyttävä asiakas tai Vapolta lämpöä tai höyryä ostava asiakas. Kaikki Vapon valtakunnantason palvelut on nyt saatavissa aikaisempaa lähempää. Uudella toimintamallilla pystymme myös paremmin osallistumaan paikalliseen keskusteluun kaikkien sidosryhmien kanssa, Osara lisää. Nojataan vahvuuksiin Vapon tutkittuina vahvuuksina ovat olleet luotettavuus ja palvelukyky. Uudella toimintamallilla näitä halutaan korostaa painottamalla paikallisuutta ja asiakkaiden kokonaistilanteen parempaa tuntemusta. Meidän täytyy tuntea kunkin asiakkaan laitosten polttotekniikka ja lämmöntuotantotavoitteet, jotta voimme yhdessä valita optimaaliset polttoaineet ja rakentaa niille asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopiva palvelumalli, Osara sanoo. Suuri voi olla kaunoista, mutta suuri on harvoin riittävän vikkelä ja joustava tilanteissa, joissa jokin on mennyt vikaan. Viemällä päätäntävalta ja vastuu alueille, ei alueorganisaation tai yksittäisen myyjän tarvitse soitella pääkonttoriin ja selvitellä 16

19 lähemmäksi asiakasta Toiminta-alueiden rajat asiakkaiden mukaan Turpeen osuus Suomessa käytetystä energiasta on noin 6 prosenttia eli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Suomessa tuotettuun vesivoimaan. Vuotuinen 23 TWh:n energiaturpeen käyttö vastaa noin 20 miljoonaa kuutiota. Saman energiamäärän tuottamiseen tarvi taan 1,8 miljardia litraa kevyttä polttoöljyä eli öljyrekallista. Mikäli turve korvattaisiin puulla, tarvit taisiin noin 10 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta. Lounas Kaakko Itä Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjoinen Esa Aarnio Jan-Juhani Laitinen Lauri Korkeala Mika Säynäjäkangas Tommi Pihlajasalo Markku Pyykkönen Pohjoinen Pohjanmaa Keski- Suomi Itä Lounas Kaakko syitä, miksi asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun. Kaikki korjaavien toimenpiteiden työkalut pitäisi nyt löytyä omasta pakista, Osara sanoo. Juuri tästä syystä asiakasalueiden rajat on piirretty tuotteidemme ja palveluidemme luontaisten tuotanto- ja käyttöalueiden mukaan. Tällä mallilla pystymme tarjoamaan kaikki palvelumme tasalaatuisina joka puolelle Suomea ja kuitenkin pystymme ottamaan maan ja asiakkaiden paikalliset erityisvaatimukset huomioon. Kaiken kokoisille asiakkaille Osaran mukaan asiakasalueiden asiakaskunta koostuu muutamasta suuresta energia-asiakkaasta, kymmenistä pienemmistä asiakkaista sekä sadoista kotitalouksista, maatiloista ja pienyrityksistä. Suurasiakkaan tarpeet pohjoisessa ja etelässä voivat vaihdella erittäin paljon, pienemmistä asiakkaista puhumattakaan. Tästä syystä keskittäminen ja yksi koko sopii kaikille -ajattelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityskokoa parempi kriteeri palvelujen tarjonnassa on asiakastuntemus. Jos puhutaan vaikka pelletistä, tai asiakkaasta, joka haluaisi ostaa ympäristöturvetta tai vaikka ulkoistaa polttoaineen hankinnan omaan lämpölaitokseensa, pystymme uudella mallilla palvelemaan paremmin ja tehokkaammin näitä potentiaalisia uusia asiakkaita, Osara sanoo. Yksikään asiakas ei ole meille liian suuri tai pieni. Olemme valmiit taipumaan myös uusiin palvelutuotteisiin. Vapo haluaa jatkossa profiloitua entistä vahvemmin kokonaisvaltaisena polttoainetoimittajana kaikissa kokoluokissa, innovatiivisena lämpöratkaisukumppanina, sekä luotettavana eläinten kuivittamisen tuotteiden tarjoajana, Osara lupaa. 17

20 toimintaympäristö Vapon kolme haastetta: Luvitus, luvitus ja luvitus Jyrsinturve on erinomainen paikallinen polttoaine. Vaikka yhdessä täysperävaunu yhdistelmässä kulkee neljän omakotitalon vuotuista lämmitys tarvetta vastaava energiamäärä, koko lastin arvo on ainoastaan kolmen älypuhelimen yhteenlaskettu hinta. Tuotantoalueiden ja turpeen käyttöpaikan pitää sijaita enintään sadan kilometrin päässä toisistaan, jotta kuljetuskustannukset eivät kohoa liian suuriksi. Uusien tuotantolupien saaminen oikeille alueille on toiminnan perusedellytys. Vapon kolme suurinta haastetta ovatkin tällä hetkellä luvitus, luvitus ja luvitus. Vapolla oli vuonna 2012 tuotannossa yhteensä noin hehtaaria, mikä oli liki hehtaaria vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusia lupia Vapo sai vuonna 2012 vain 690 hehtaarille. Tämä oli vain hieman enemmän kuin edellisen vuoden 527 hehtaarin luvat. Tuotannosta poistuu siis vuosittain selvästi enemmän tuotantoalaa, kuin uusia lupia myönnetään. Luvitustilanne onkin kenties yhtiön merkittävin haaste. Kaikkiaan Vapolla on tällä hetkellä viranomaiskäsittelyssä hehtaarin tuotantoalueet, joille haetaan lupaa. Vanhimmat hakemukset on jätetty käsittelyyn vuonna Lupakäsittelyn piirissä olevan lähes hehtaarin turve-energian arvo asiakkaille on yli miljardi euroa ja työllistämisvaikutus on yli tuhat henkilöä. Vapon, sen asiakkaiden liiketoiminnan ja Suomen huoltovarmuuden takia uusien tuotantoalueiden saaminen käyttöön mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä. Ei se koko, vaan ikä Tuotannon ja tuotannosta saatavan turpeen käytön kannalta pinta-alat ovat vain yksi tekijä. Pinta-alojakin keskeisimmät tekijät ovat tuotantokenttien sijainti ja ikä. Kahden viime vuoden sateiset ja haihtuvuudeltaan huonot kesät ovat tuoneet kouriintuntuvalla tavalla esiin vanhojen tuotantokenttien ongelmat. Vanhoilla, madaltuneilla kentillä tuotanto on pysähdyksissä sateen jälkeen selvästi pidempään kuin uusilla kentillä. Uusille tuotantoalueille päästään myös keväällä aikaisemmin ja tuotanto onnistuu lyhyempienkin poutajaksojen aikana. Viime kesä osoitti, että samoilla paikkakunnilla samoissa sääolosuhteissa uusilta kentiltä saatiin monin paikoin kaksinkertainen tuotanto verrattuna vanhoihin kenttiin. Riittävä tuotantopinta-ala mahdollistaisi hyvinä kesinä turpeen tuottamisen yli vuotuisen kulutustarpeen varmuusvarastoiksi heikompien kesien varalle. Turpeen hyviin ominaisuuksiin kuuluu sen säilyvyys. Peitetyissä aumoissa turve säilyy käyttökelpoisena polttoaineena vuosien ajan. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa turvetta on käytetty energiantuotantoon keskimäärin 23 TWh vuodessa. Käyttö on vaihdellut 17 TWh:n ja 28 TWh:n välillä. Vuosittainen turvetuotanto on vaihdellut 5 TWh:n ja 35 TWh:n välillä. 18

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004)

Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) BIOENERGIA RY Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) Edustamme koko bioenergiaketjua aina maanomistuksesta ja hankinnasta

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot