VUOSI. Nostimme. Vapon. s.48. s.38. Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI. Nostimme. Vapon. s.48. s.38. Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle"

Transkriptio

1 Vapon Vuosikertomus VUOSI 2012 Kekkilä Onnistumisen iloa harrastajalle s.48 Nostimme Vapon vastaukset s.15 kansalaisten huoliin ympäristövastuullisuuden uudelle tasolle s.38 Pellettiä riittää sekä kotitalouksille että suurille lämpölaitoksille

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...2 Forest BtL Askeleen lähempänä toteutusta...4 Vuosi 2012 lyhyesti...6 Taloudellinen vastuu...8 Vapon hallintomalli...9 Mielenkiintoisia faktoja...10 Tekojen vuosi Lähemmäksi asiakasta...16 Toimintaympäristö...18 Ympäristövastuu...25 Sosiaalinen vastuu...34 Turvetuotteet...36 Puupolttoaineet...38 Lämpö ja sähkö...42 Vapo Timber...46 Kekkilä...48 Vapo Oy:n hallitus ja johtoryhmä...52 Hallintoperiaatteet...53 Riskenhallinta...57 Hallituksen toimintakertomus...60 Konsernitilinpäätös...71 Konsernin tunnusluvut Tunnuslukujen laskentaperiaatteet...76 s.42 s.48 s.46 s.36 Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Yrjönkatu Jyväskylä Puhelin: Faksi: Sähköposti: Vapo on asiakkailleen paikallisia tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoaineita ja tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Toimitus: Viestintäjohtaja Ahti Martikainen, ulkoasu ja konsepti: Kreab Gavin Anderson Oy

3 toukokuu Kekkilän Norjan uuden tehtaan avajaiset Hankasalmen sahan moderni sahalinja vihittiin käyttöön Toukokuusta lähtien urakoitsijat ovat tarkastaneet vesienkäsittelyrakenteet kahden viikon välein syyskuu Ensimmäiset suokohteet suojeluun marraskuu Helsingin Energia aloitti pelletin koepolton joulukuu Vapo järjesti ympäristöseminaarin Turvetta ei riittänyt kaikille Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka vastuullisella tavalla tuottaa energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoiminta ratkaisuja. Markkinaalueellaan Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 prosenttia ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia. 1

4 Tekojen vuosi 2012 Vastuullisesti kotimaisen energian puolesta Ympäristövastuu on oleellinen osa Vapon uutta strategiaa. Tomi Yli-Kyyny Vuosi 2012 oli Vapokonsernille edellisen vuoden tavoin taloudellisesti haastava. Jatkoimme vuonna 2011 aloitettuja toimenpiteitä liiketoiminnan tervehdyttämiseksi, velkaantumisasteen alentamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Samaan aikaan yritysvastuu ja erityisesti vastuullinen turvetuotanto nostettiin oleelliseksi osaksi yhtiön liiketoimintastrategiaa. Uusilla linjauksilla Vapo Oy on pyrkinyt vastaamaan kansalaisten ja päättäjien esittämiin huoliin turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Juuri tästä syystä Vapo on linjannut kolme turvetuotantoa ohjaavaa periaatetta. Vapo suuntaa turvetuotantonsa jatkossa luonnontilaltaan muuttuneille, pääosin ojitetuille turv le, tehostaa vesienkäsittelymenetelmiä ja ottaa kaikki tuotanto suot päästötarkkailun piiriin. Tällä hetkellä Vapo on sitoutunut vesienkäsittelyssä siihen, että se rakentaa kaikki tuotanto suonsa parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusilla tuotantoalueilla yhtiö on valmis menemään vieläkin pidemmälle. Olemme sitoutuneet siihen, että vuoden 2016 jälkeen turvetuotantoon otettavat suot kuormittavat kiintoaineen ja humuksen osalta alapuolisia vesistöjä vähemmän, kuin samat alueet aikana ennen turvetuotantoa. Pula uusista alueista Vapon turvetuotannon suurin haaste on viime vuosina ollut se, että emme ole Yritysvastuu on Vapossa ympäristövastuun lisäksi vastuuta asiakkaista, työllisyydestä sekä taloudellista vastuuta omistajille. saaneet riittävästi uusia tuotantoalueita poistuvien alueiden tilalle. Sateinen tuotantokesä 2012 osoitti sen, ettei huoli ole ollut turha. Jäimme alle puoleen tuotantotavoitteistamme. Uusilla tuotantoalueilla tuotanto onnistui kuitenkin poikkeuksetta paremmin kuin vanhoilla alueilla, jotka ovat sateen jälkeen kauemmin pois tuotannosta. Tänä talvena Suomessa lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla enemmän kuin moneen vuoteen. Viimeisen 15 vuoden aikana energiaa on tuotettu turpeella runsaat 20 TWh vuodessa. Tällä lämmityskaudella jäädään noin puoleen tuosta. Vaje vastaa noin omakotitalon vuotuista lämmitystarvetta. Vaikka hallitusohjelmassa on linjattu, ettei turve korvautuisi kivihiilellä, niin näin vain on käymässä. Puulla toki korvautuu osa turvevajeesta, mutta valtaosa vajeesta siirtyy fossiilisilla polttoaineilla katettavaksi. Suurissa lämpöja sähkövoimaloissa puu tarvitsee palaakseen turvetta. Tältä talvelta on esimerkkejä, joissa turvepula on johtanut puun vähempään käyttöön. 2 Suomessa kaukolämmön piirissä on noin 2,6 miljoonaa asukasta. Tästä turpeen ja puun yhdistelmällä lämpönsä saa yli miljoona suomalaista. Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto on todettu monessa tutkimuksessa energiatehokkaimmaksi tavaksi tuottaa lämpö asuntoihin talven kylmimpinäkin jaksoina. Haja-asutusalueella maalämpö, ilmalämpö, pelletti ja puulämmitys ovat aivan toimivia ratkaisuja, mutta energiatehokkuuden nimissä ei kaukolämpöä kannata taajamissa korvata sen paremmin tuulivoimalla kuin maalämmölläkään. Energiatehokkuus ja suurten lämpö- ja sähkölaitosten ohjauksessa ja kehittämisessä tarvittavien resurssien yhteiskäyttö sekä parhaimpien käytäntöjen monistaminen ovat toimenpiteet, joilla kannattavuutta pyritään parantamaan lämpö- ja sähkö -liiketoiminnassa. Yritysvastuu Vapossa Yritysvastuu on Vapossa ympäristövastuun lisäksi vastuuta asiakkaista, työllisyydestä sekä taloudellista vastuuta omistajille. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote oli 161 miljardia euroa ja samana vuonna energian tuonnin arvo Suomeen oli 13,5 miljardia euroa. Energian tuonnin osuus oli siis 8,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei tarvitse siirtyä kuin vuoteen 2005, niin silloin 150 miljardin euron kansantuotteen aikaansaamiseksi, toimme energiaa 6,4 miljardilla eurolla. Energian tuonnin osuus bruttokansantuotteesta oli seitsemän vuotta sitten 4,2 prosenttia eli täsmälleen

5 Tekojen vuosi 2012 puolet pienempi kuin vain seitsemän vuotta myöhemmin. Puheet ja tavoitteet energiahuollon omavaraisuusasteen nostamisesta eivät vastaa todellisuutta. Huoli kotimaisen energian tulevaisuudesta ei ole turha, sillä vuoden alussa toteutetun energiaturpeen veronkorotuksen jälkeen kivihiili on käyttäjilleen jo paikoin edullisempi vaihtoehto kuin kotimainen alueellisesti työllistävä puun ja turpeen yhdistelmäpoltto. Vuosi 2012 antoi jo lupauksia pelletin uudesta tulemisesta ja tällä hetkellä pellettiä palaa Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kotitalouksien ja pienkattiloiden rinnalla pelletti on tullut tai tulossa myös isompien lämpölaitosten polttoaineeksi. Valitettavasti fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi ei pelletistä suuressa mittakaavassa ole, mutta paikallisesti sen merkitys tulee kasvamaan. Vapo näkee pelletin tulevaisuuden valoisampana kuin vuosiin. Energiapuussa Vapo ei jatkossa pyri nostamaan toimitettavia määriä kannattavuuden kustannuksella, vaan toimintapolitiikkamme voi vaihdella alueellisesti merkittävästikin asiakaskunnan, raaka-ainesaatavuuden ja kilpailutilanteen mukaan. Asiakaslähtöinen toimintamalli Vuoden 2012 aikana yhtiö tarkensi toiminta strategiaansa. Tämän vuoden alusta Vapo siirtyi Suomessa uuteen toimintamalliin, jossa polttoaineiden tuotanto ja myynti, lämpölaitosten ylläpito sekä vastuu asiakkaista ja sidosryhmistä siirrettiin pääasiassa kuudelle asiakasalueelle. Uudella toimintamallilla haluamme olla paikallinen kumppani niin asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme kuin paikallisille yhteisöille. Toimintamme ja tuotteemme ovat paikallisia ja tämä on ollut lähtökohta koko toimintamalliuudistukselle. Merkittävä uudistus on myös Vapo Timberin ja Kekkilä-konsernin itsenäisempi asema Vapo-konsernissa. Molempia liiketoiminta-alueita johdetaan nykymallissa omien hallitusten kautta ja tavoitteenamme on tehostaa omistaja-arvon kasvattamista näissä yksiköissä. Myös Baltian ja Ruotsin toiminnoissa on käynnistetty toimenpiteet kannattavuuden ja pääomantuoton parantamiseksi. Ruotsissa merkittävimmät toimenpiteet ovat olleet pellettiliiketoiminnassa varastotasojen tarkka seuranta pääomankierron tehostamiseksi sekä tappiollisesta energiapuuliiketoiminnasta luopuminen. Vapon kokonaan energiapuuliiketoiminnasta omistaman Neova AB:n toimintoja eli turvetuotantoa, pellettitehtaita sekä lämpöja sähkölaitoksia johdetaan nyt ja jatkossa uu Avoin yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on keskeinen osa Vapon toimintakulttuuria. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ja erikoisasiantuntija Jaakko Soikkeli tutkivat Joutsan Pajusuon mittaustuloksia Kalevi Puukon ja Jouko Häkkisen kanssa. 3

6 Tekojen vuosi 2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny kenttäkäynnillä Peuralinnannevalla. yhtenä kokonaisuutena. Virossa AS Tootsi Turvas saavutti vaikeissa olosuhteissa taloudelliset tavoitteet ja siellä pääpaino on jatkossa saada uusia tuotantoalueita energiaturvetuotantoon. Kaksi tavoitetta kolmesta saavutettiin Vuoden 2012 taloudellista tavoitteista onnistuimme sekä kassavirran kasvattamisessa että omavaraisuusasteen parantamisessa. Valitettavasti heikko turvetuotantokausi ja sahatavaramarkkinoilla jatkunut matalasuhdanne tekivät mahdottomaksi liikevoittotavoitteen saavuttamisen. Vuoden 2013 aikana tärkein tavoite onkin liikevoitto tason ja pääoman tuottavuuden selkeä nostaminen. Kassavirtatavoitteen saavuttamisessa merkittävimmät päätökset liittyivät investointitason alentamiseen ja ydinliiketoiminnan ulkopuolisten erien myyntiin. Pystyimme pudottamaan nettoinvestointimme yhteen kolmasosaan edellisvuoden tasosta, vaikka lisäsimme samaan aikaan investointeja turvetuotannon vesistökuormitusta pienentäviin vesienkäsittelyjärjestelmiin. Sama linja jatkuu tänä vuonna. Vapolla on meneillään erittäin suuri uusiutuvan energian hanke, jolla on myös kansallista painoarvoa. Kemiin kaavailtu puuperäisestä raaka-aineesta biodieseliä jalostava laitos arvioitiin kesällä 2012 EU:n NER300 tukikilpailussa kategoriansa parhaaksi. Tämä tarkoittaa, että toteutuessaan hanke saa EU-tukea 88,5 miljoonaa euroa. Vapo ei yksin pysty viemään lävitse tätä 500 miljoonan euron investointia, mutta yhtiö tekee kaikkensa, jotta hanke toteutetaan yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vuoden kuluttua. Tämä tehdas täyttäisi valmistuessaan kolmanneksen Suomen asettamasta tavoitteesta, että vuonna 2020 kaikista Suomen liikennepolttoaineista 20 prosenttia perustuu uusiutuvaan energiaan. Tavoite ei siis tällä tehtaalla täyty ja siksi kutsummekin tätä hanketta ensimmäiseksi biodieselhankkeeksi. Vapo on sitoutunut kantamaan vastuunsa ympäristöä kohtaan. Tässä yhteydessä haluan kiittää koko henkilökuntaamme ja urakoitsijakumppaneitamme siitä työstä ja asenteesta, jolla yhtiön uudet ympäristövastuusitoumukset on otettu vastaan. Lisäksi haluan kiittää asiakkaitamme joustavuudesta ja hyvästä yhteistyöstä tilanteessa, jossa emme ole kaikilta osin pystyneet vastaamaan kysyntään. Tomi Yli-Kyyny Askeleen lähempänä toteutusta Vapo ja Metsä Group käynnistivät vuonna 2009 yhdessä hankkeen, mikä tähtää toisen sukupolven biodieseliä tuottavan tehtaan perustamiseen Kemin Ajokseen. Toteutuessaan tehdas valmistaisi yli tonnia liikennepolttoaineeksi soveltuvaa puupohjaista biodieseliä. Metsä Group vetäytyi hankkeesta kesällä 2012 ja nyt Vapo vie hanketta eteenpäin. Biodiesel-projektissa on selvitetty liikennepolttonesteiden valmistamista kaupallisessa mittaskaalassa puuperäisistä raaka-aineista Fischer-Tropsch -menetelmällä. Vapon hanke todettiin kesällä 2012 EU:n NER300 uusiutuvan energian rahoituskilpailussa biodieselkategorian parhaaksi, ja kaikki uusiutuvan energian hankkeet huomioiden viidenneksi parhaaksi. Vapon hankkeen ansioiksi laskettiin se, ettei sitä tarvitse rakentaa olemassa olevan sellu- tai paperitehtaan yhteyteen. Näin tuotantolaitosta on mahdollisuus laajentaa myöhemmin ja 4

7 Tekojen vuosi 2012 samalla teknologialla toimivia laitoksia voidaan myöhemmin monistaa eri puolille maailmaa. Kaavailtu tehdas käyttäisi raakaaineenaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Energiapuusta tehty biodiesel luetaan toisen sukupolven biopolttoaineeksi, koska käytetty raaka-aine ei ole pois ravinnontuotannosta. Kemissä sertifioitua raaka-ainetta on riittävästi saatavilla 200 kilometrin säteellä. Biodieseliä ja bionaftaa Suunnitellun tehtaan on määrä valmistaa vuodessa tonnia (141 miljoonaa litraa) korkealaatuista toisen sukupolven biodieseliä ja tonnia (50 miljoonaa litraa) toisen sukupolven bionaftaa. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikissa liikennepolttoaineissa on 10 prosenttia biopolttoainetta. Suomen tavoitteena on saavuttaa samalla aikataululla 20 prosentin osuus. Toisen sukupolven biopolttoaineet ovat niin sanotun kaksoislaskennan piirissä, joten Vapon kaavaileman tuotantolaitoksen polttoainetta tarvitaan 10 prosenttia, jotta Suomen asettama tavoite täyttyisi. Tehtaan tuotanto on tarkoitus myydä puhtaana biopolttoaineena, jota sekoitetaan olemassa olevien polttoaineidenjälleenmyyjien polttoaineisiin. Puhtaan biopolttoaineen hiilijalanjälki on vähintään 83 prosenttia pienempi verrattuna mineraalipohjaisiin polttoaineisiin. Toteutuessaan tehdas työllistää tuotantopaikalla noin 100 henkilöä ja lisäksi raaka-aineen toimitusketjuissa noin 400 henkilöä. Luokkansa paras Vapon Forest BtL-hanke arvioitiin EU:n järjestämässä tukikilpailussa omassa kategoriassaan luokkansa parhaaksi. Kilpailun tulokset julkaistiin elokuussa Mikäli tehdas toteutetaan se saa 88,5 miljoonaa euroa tukea, mikä maksetaan tehtaan tuotantoa vastaan. Hyvän NER300-menestyksen vauhdittamana Biodiesel-hankkeen seuraavan suunnitteluvaiheen rahoitus saatiin järjestettyä ja pääteknologiasopimukset solmittua vuoden 2012 loppuun mennessä. Teknologian kaupallista ja monistamista varten Vapo Oy perusti Forest BtL Oy:n. Lopullinen investointipäätös tehtaan rakentamisesta voidaan tehdä aikaisintaan keväällä Vapo ei yksin pysty investointia toteuttamaan, vaan tarvitsee mukaan ulkopuolisia rahoittajia ja tai teollisia kumppaneita. Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan ja sen rahoitus saadaan ratkaistua, tehdas voisi olla parhaassa tapauksessa tuotannossa Raaka-aineen esikäsittely ja kuivaus Kaasutus ja ilmakaasutehdas Kaasun käsittely ja hiilidioksidin talteenotto Fischer- Tropsch -synteesi Jalostus Lähde: Vapo Fischer-Tropsch -menetelmällä voidaan valmistaa nestemäisiä hiilivetyjä kiinteistä raaka-aineista, kuten hiilestä tai erityyppisistä kiinteää hiiltä sisältävistä jätteistä sekä biomassoista, kuten energiapuusta. Tuotetut hiilivety-yhdisteet jalostetaan halutunlaiseksi synteettiseksi polttoaineeksi. Lopputuotteena Kemin Ajokseen suunnitellussa tehtaassa on biodieseliä ja bionaftaa. 5

8 vuosi 2012 lyhyesti Vuosi 2012 lyhyesti Omavaraisuustavoite täyttyi ja kassavirtaa kerättiin selkeästi yli tavoitteen. Huono tuotantokausi esti liikevoittotavoitteen saavuttamisen. Avainluvut 2012 Milj. euroa Liikevaihto 631,8 573,7 719,5 705,0 652,9 Käyttökate (EBITDA) 59,9 79,5 89,3 41,9 48,9 % liikevaihdosta 9,5 13,9 12,4 5,9 7,5 Liikevoitto (EBITA) 20,3 38,0 39,4 41,9 5,8 % liikevaihdosta 3,2 6,6 5,5 5,9 0,9 Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 20,9 38,1 45,7 4,5 6,5 % liikevaihdosta 3,3 6,6 6,3 0,6 1,0 Vapaa kassavirta ennen veroja 21,2 24,4 11,4 20,5 64,2 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 5,9 5,4 5,8 0,9 Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % 3,3 5,9 6,3 0,6 1,0 Omavaraisuusaste % 42,4 39,5 38,3 33,8 37,1 Bruttoinvestoinnit 83,7 80,9 80,9 94,5 48,0 Henkilöstö, keskimäärin Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, % Sijoitetun pääoman tuotto ( keskiarvo; 3,2 %) riippuu liikevoittoprosentista (3,3 %) ja pääoman kiertonopeudesta (1,0 x). Liikevoittoprosentin tärkein määrittäjä on käyttökateprosentti (EBITDA 9,8 %), koska poistot (6,5 %) ovat pysyneet suhteellisen tasaisina vuodesta toiseen. Pääoman kiertonopeuteen vaikuttaa sitoutuneen käyttöpääoman kuten saatavien ja varastojen (23,5 %) sekä käyttöomaisuuden ( 80,8 %) kuten koneiden ja laitteiden määrä. ROIC % 5,9 6,3 3,3 1, ,6 x Liikevoitto % 6,6 6,3 3,3 1, ,6 Pääoman kiertonopeus 1,0 1,0 0,9 1,0 1, / + Käyttökate % 13,9 12,4 9,5 5,9 7, Poistot % 7,2 6,0 6,1 6,6 6, Käyttöpääoma % 24,1 25,4 25,5 23,6 19, Käyttöomaisuus % 76,6 87,7 75,0 79,8 84,

9 vuosi 2012 lyhyesti Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia, milj. euroa Vapaa kassavirta ennen veroja, milj. euroa 38,1 45,7 64,2 20,9 6, ,5 Liikevoitto kuvaa operatiivisen liiketoiminnan kannattavuutta ja määrittää pitkälle muun muassa sijoitetun pääoman tuoton. Liikevoitto ennen arvonalentumisia on vaihdellut 4,5 miljoonan euron ja 45,7 miljoonan euron välillä vuosina keskiarvon ollessa 21,3 miljoonaa euroa. Vaihtelua aiheuttaa erityisesti turve- ja lämpöliiketoiminnan sääriippuvuus sekä sahausliiketoiminnan syklisyys. 21, ,4 24,4 20,5 Vapaa kassavirta ennen veroja huomioi muutokset sitoutuneessa pääomassa liikevoiton lisäksi. Vuosien negatiivinen kassavirta johtui ennen kaikkea poistoja selvästi suuremmista investoinneista. Vuonna 2011 kassavirta oli positiivinen nettokäyttöpääoman ja erityisesti saatavien pienentyessä merkittävästi. Vuonna 2012 kassavirtaa paransivat investointien leikkaukset, ydinliiketoimintaan kuulumattoman käyttöomaisuuden myynti ja käyttöpääoman pienentyminen. Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, % Omavaraisuusaste, % 5,9 6,3 42,4 39,5 38,3 37,1 33,8 3,3 1, ,6 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on tärkein kannattavuutta mittaava suhdeluku Vapon pääomaintensiivisillä toimialoilla, koska se ottaa huomioon liikevoiton lisäksi myös sitoutuneen pääoman. ROIC kuvaa yrityksen kykyä luoda arvoa omistajilleen, eli sen tulee olla korkeampi kuin pääoman kustannus (WACC). Vapon pääoman kustannus on noin 7 prosenttia. Viime vuosina ROIC ei ole yltänyt tavoitellulle tasolle Vakavaraisuutta ja yrityksen tappionsietokykyä mittaava omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Negatiivisen kassavirran vuoksi Vapon toimintaa on rahoitettu velalla, mikä on johtanut vuosina omavaraisuusasteen merkittävään heikentymiseen. Vuonna 2012 tehostamisohjelma vahvisti kassavirtaa, alensi velkaisuutta ja paransi omavaraisuusastetta. 7

10 Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu Vapo 2012 (2011) Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Asiakkaat Ulkoinen liikevaihto 652,9 milj. euroa (705,0 milj. euroa) Osuus kotimaisista polttoaineista Suomessa noin 30 % (36 %) Vapo toimittaa paikallisia biopolttoaineita, lämpöä ja sähköä, muita turvetuotteita sekä sahatavaraa. Vapo on luotettava, paikallinen kumppani, joka toimii kestävän kehityksen mukaisesti ja takaa toimitusvarmuuden. Vapo hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa kotimaisia uusiutuvia energialähteitä. Vapo tarjoaa joustavuudellaan ja resursseillaan asiakkailleen tehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja. Henkilöstö Maksetut palkat ja palkkiot 48,8 milj. euroa (50,7 milj. euroa) Konsernin palveluksessa oli keskimäärin henkilöä. Vapo kouluttaa ja kehittää henkilöstöään jatkuvasti. Alihankkijat (urakoitsijat ja kuljettajat) Ostot ja ulkopuoliset palvelut 524,3 milj. euroa (620,9 milj. euroa) Vapo ostaa metsäenergiaa, urakointipalveluja, joilla tuotetaan turvetta ja metsähaketta sekä kuljetuspalveluita. Vapo työllistää paikallisia toimijoita ja heidän työntekijöitään: urakoitsijoita 350 kpl ja kuljetusyrittäjiä vajaat 350 kpl. Vapon tavoitteena on rakentaa alihankkijoiden kanssa molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösuhde, jonka seurauksena syntyy uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Vapo luo lisäarvoa urakoitsijoille tuotantokoneiden- ja laitteiden jatkuvalla kehittämisellä. Julkinen sektori Verot ja lakisääteiset sosiaalikulut 14,1 milj. euroa (14,1 milj. euroa) Vapo maksaa veroja ja lakisäätäisiä sosiaalikuluja. Vapo kantaa taloudellista vastuuta ja luo hyvinvointia toimintaympäristössään huolehtimalla sosiaalimaksuista ja veroista sekä luomalla uusia työpaikkoja niin Vapossa kuin alihankkijoiden yrityksissä. 8

11 VAPON HALLINTOMALLI Vapon hallintomalli Vuoden 2012 aikana Vapo-konsernin organisaatiota uudistettiin. Kekkilä Oy:lle ja Vapo Timber Oy:lle nimitettiin omat hallitukset. Vapo Oy:n Suomen toiminta organisoitiin asiakaslähtöisesti kuudelle asiakasalueelle. Yhtiökokous Hallintoneuvosto Tilintarkastus Hallitus Sisäinen valvonta Tarkastusvaliokunta Palkitsemisvaliokunta Sisäinen tarkastus Toimitusjohtaja * Riskienhallinta Vapo Oy:n johtoryhmä Konsernin tytäryritysten hallitukset ja toimitusjohtajat Timber Oy Kekkilä Oy Asiakasalue Suomi Turvetuotteet Lämpö ja sähkö Puupolttoaineet Neova AB AS Tootsi Turvas Muut tytäryritykset * Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. 9

12 MIELENKIINTOISIA FAKTOJA Mielenkiintoisia faktoja Vapo on paljon muutakin kuin turvetta. Sahatavara on ekologisin rakennusmateriaali. Puutuotteet auttavat hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Pienikin puunkäytön lisäys Euroopan talonrakentamisessa vähentää CO 2 -päästöjä tuntuvasti. Kekkilän tuotteita viedään yli 60 maahan. Etelä- ja Väli-Amerikassa ainoastaan Bolivia ei kuulu vientimaihin. Puupelletin energia-arvo on korkea. Seitsemässä tonnissa pellettiä on sama energiamäärä kuin viidessä tonnissa kivihiiltä. Tuhat litraa kevyttä polttoöljyä vastaa energia-arvoltaan 2,1 tonnia pellettiä. Tuhat kiloa pellettiä vaatii tilaa 1,5 kuutiometriä. Kekkilä-konsernin pohjoisin tehdas ja tuotantoalue sijaitsevat Norjassa Lofoottien pohjoispuolella Andesin saarella. Andesin saari on tunnettu myös siitä, että siellä voi lähes päivittäin seurata valaiden uiskentelua lähellä rannikkoa. Vapo yhteistyökumppaneineen panostaa bioenergia -liiketoiminnan kehittämiseen läpi koko energia-arvoketjun polttoaineen tuotannosta lämmöntuotantoon ja -jakeluun. Tavoitteenamme on toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, minimoiden toiminnan ympäristöjalanjälki koko energia-arvoketjussa. Nykyaikainen kaukolämmön tuotanto on Suomessa maailman huipputasoa. Suomalainen kaukolämpö on saanut myös kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. 10

13 MIELENKIINTOISIA FAKTOJA Vapolla on Itämeren alueella noin 140 tuotantoyksikköä, joissa tuotetaan lämpöä tai sähköä. Konsernin 9 pellettitehdasta sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Kekkilän tuotteita viedään yli 60 maahan ja Vapo Timberin sahatavaraa ja jalosteita lähes 40 maahan. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto on polttoaineiden käytössä tehokas ja ympäristömyötäinen käyttötapa. Yhteistuotanto säästää primäärienergian kokonaiskulutusta Suomessa arviolta noin 11 prosenttia ja fossiilisia polttoaineita jopa 20 prosenttia. Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja samalla vähentävät päästöjä ja parantavat energiatehokkuutta. CO 2 päästöjen vertailu, sisältäen hiilinieluvaikutuksen, kg CO 2 -päästöjä/hiilidioksidipäästöjen nettomäärä Sahatavara Suomi on maailmanlaajuisesti lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa. Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Vastaavasti kolmannes sähköstä saadaan yhteistuotannosta. Missään muussa maassa yhteistuotantosähköllä ei ole näin suurta markkinaosuutta. EU:ssa lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus on hieman yli kymmenen prosenttia koko sähköntuotannosta. Kova PVC Teräs Kierrätysteräs Alumiini Savitiili Kevytbetoniharkot Lähde: Rakennustietosäätiö RTS, Suomi, Environmental Reporting for Building Materials, , ja Tanskan ympäristöministeriö, The Environmental Impact of Packaging Materials, Vapo Timber toimittaa sahatavaraa ja jalosteita 39 eri maahan. Kymmenen tärkeintä maata ovat Suomi, Saksa, Algeria, Israel, Egypti, Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Marokko ja Japani. Suomi on maailman turverikkaimpia maita. Suomen pinta-alasta suota on yksi kolmasosa eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Suoalasta on turvetuotannossa hehtaaria eli 0,6 prosenttia kaikista soista. Suojeltuna on hehtaaria eli 12 prosenttia kaikista soista. Jokaista turvetuotannossa olevaa hehtaaria kohden on Suomessa suojeltu 20 hehtaaria. 11

14 Tekojen vuosi 2012 Kahden tutkimuksen tulos: Turvetuotannon vesistövaikutukset yksittäisiä prosentteja Turvetuotannon vesistökuormitusta tutkittiin kahdella eri menetelmällä vuonna Vapo mittautti Kyyjärveen kohdistuvan kiintoaine- ja humuskuormituksen 11 kertaa eri ajankohtina. Mittaukset teki ympäristötutkimuksiin erikoistunut Nablabs Oy. Pöyry Oyj mittasi toisessa tutkimuksessa Liesjärveen viimeisen 26 vuoden aikana kertyneen pohjasedimentin määrää. Kumpikin tutkimus antaa tulokseksi, että turvetuotannon vesistövaikutukset korreloivat hyvin turvetuotannon pintaalojen ja virtaamien osuuksien kanssa koko valuma-alueen pinta-aloista ja virtaamista. Kyyjärvellä ja Liesjärvellä turvetuotannon osuus oli kaikilla mittareilla mitattuna alle 5 prosenttia. Vapolla on Kyyjärven valuma-alueella turvetuotannossa 372 hehtaaria, joista 49 prosenttia on tällä hetkellä parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä. Kyyjärven valuma-alue on kauttaaltaan varsin voimakkaasti ojitettua sekä metsäja maatalouden että turvetuotannon käyttöön. Kyyjärven valuma-alue on kooltaan hehtaaria, josta Kyyjärven pinta-ala kattaa hehtaaria. Vapon turvetuotannon osuus Kyyjärven valuma-alueella on alle yksi prosentti valuma-alueen pintaalasta. Kesäkuussa 2012 aloitetut mittaukset tehtiin säännöllisesti kahden viikon välein. Näiden mittausten perusteella turvetuotannon suhteellinen osuus humuskuormituksesta vastaa hyvin virtaamien suhteellista osuutta. Mittausten mukaan Vapon turvetuotantoalueilta tulevien vesien osuus oli kesän 2012 aikana keskimäärin 2,6 prosenttia Kyyjärveen tulevasta kokonaisvirtaamasta ja turvetuotantoalueilta tulevan humuksen osuus oli keskimäärin 3,1 prosenttia. Tämä suhde on hyvin samanlainen sekä pienillä että suurilla virtaamilla. Sen sijaan turvetuotantoalueilta tulevan kiintoaineen suhteellinen osuus pienenee virtausten kasvaessa. Käytetyllä kiintoainesuodattimen huokoskoolla ei ole merkitystä kuormitusosuuksiin. Vapon turvetuotantoalueilta tulevan kiintoaineen osuus koko Kyyjärveen tulevasta kiintoaineesta oli 1,2 mikrometrin huokoskoolla mitattuna keskimäärin 2,0 prosenttia ja 0,4 mikrometrin huokoskoolla mitattuna 2,2 prosenttia. 12

15 Tekojen vuosi 2012 Turvetuotannon osuus Liesjärven sedimenteistä on alle 5 prosenttia Pöyry Oyj:n tekemän ja syksyllä 2012 valmistuneen sedimenttitutkimuksen perusteella sedimentin kokonaispaksuus on kasvanut Liesjärven pohjoisosan syvänteissä vuoden 1986 jälkeen alle 10 senttimetriä. Pöyryn tekemässä tutkimuksessa selvitettiin sedimenttien kerrostumat 34 havaintopaikasta Liesjärvellä. Liesjärven sedimentoitumisnopeus on suomalaisille järville tyypillinen 1,5 3,5 millimetriä vuodessa. Turvetuotannon osuus Liesjärven sedimenteistä on alle 5 prosenttia. Kerrostumisnopeus selvitettiin määrittämällä sedimentin cesiumpitoisuus eri syvyyksissä. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama 137Cs-laskeuma näkyy järvien pohjasedimenteissä ja sen perusteella sedimenttikerrostumat voidaan ajoittaa. Liesjärvessä vuosi 1986 ajoittui sedimenteissä syvimmillään noin 10 senttimetriä ja matalimmillaan 2 4 senttimetriä syvyyteen näytteenottopaikasta riippuen. Majasuon turvetuotantoalueen pintaala on 36,9 hehtaaria. Liesjärven valumaalueella turvetuotantoa on myös Loukkusuolla ja Tupasuolla. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 296 hehtaaria, mikä on noin 3 prosenttia koko valumaalueen pinta-alasta. Liesjärven valuma-alueesta noin kolmannes on suota ja se on suurelta osin ojitettua. Valtaosa, eli 77 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta on ojitettua metsämaata. Peltojen osuus on 2 prosenttia. Liesjärvi on tyypiltään matala humusjärvi, eli järven vesi on luontaisesti tummaa ja humuspitoista. Vedenlaatuaineistojen mukaan järven vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1970-luvun puoli välistä nykypäivään. Ympäristöviranomaisten tekemässä luokittelussa järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Kaikkiaan järven pohjoisosan syvänteisiin on kertynyt 2 4 metriä järviliejua viimeistä jääkautta seuranneiden tuhansien vuosien aikana. Sedimentin paksuuskasvusta turvetuotannon osuus on tutkimuksen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin sen osuus kokonaiskiintoainekuormituksesta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan olevan noin 5 prosenttia Liesjärveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Nyt tehdyn Liesjärven sedimenttitutkimuksen tulokset vastaavat hyvin Saarijärven kaupungin Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) teettämää selvitystä Saarijärven reitin Pääjärvestä, Saarijärvestä ja Karankajärvestä ( ). Tuon selvityksen mukaan viimeaikainen ihmistoiminta ei ollut synnyttänytkään alun perin pelättyjä paksuja orgaanisia kerrostumia, vaan ihmistoiminta näkyi sedimenttikerroksen ylimmissä osissa, 5 30 senttimetrissä. 13

16 Tekojen vuosi 2012 Yli hehtaaria soita suojeluun Eri tutkimuksissa kansalaisten merkittäväksi huolenaiheeksi on noussut turvetuotannon uhka koskemattomille luonnonsoille. Ympäristöministeriö ja Vapo käynnistivät tammikuussa 2012 neuvottelut 14 Vapon omistaman luontoarvoltaan merkittävän suoalueen myymisestä tai vaihtamisesta sellaisiin suoalueisiin, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa. Neuvottelujen alkaessa kohteena oli yhteensä hehtaarin suoalueet, jotka Vapo omisti. Ensimmäisen vuoden aikana soita on myyty yhteensä jo yli 1600 hehtaaria. Neuvottelut jäljellä olevista kohteista jatkuvat. Valtio ja Vapo tekivät näiden neuvottelujen kohteena olleista soista ensimmäiset kaupat syyskuussa Tuolloin valtio osti suojelutarkoituksiin kaksi arvokasta suoaluetta, Outokummun Viurusuon ja Hyvinkään Kurkisuon. Kooltaan alueet ovat yhteensä 690 hehtaaria. Lokakuun lopussa kaupat tehtiin kolmesta suosta. Kohteet olivat Karstulan Suoniemensuo (189 ha), Vaalan Potkunsuo (228 ha) ja Vetelin Viisteenneva (229 ha). Vapon ja Ympäristöministeriön väliset suokaupat saivat jatkoa heti tammikuussa 2013, kun syksyllä 2012 neuvoteltu kauppa saatettiin päätökseen, tuolloin Metsähallitus osti Vapolta Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylässä sijaitsevan Puohtiinsuon. Suon pinta-ala on 274 hehtaaria. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny on tyytyväinen, että neuvottelut suojeltavien suokohteiden kaupoista ovat edenneet hyvin. Neuvottelujen tuloksena jo yli hehtaaria on siirtynyt suojelutarkoituksiin. Tehdyt kaupat ovat täysin uuden toimintastrategiamme mukaisia. Strategiamme kiteytyy siihen, että tuotamme asiakkaillemme turvetuotteita ympäristö näkökohdat huomioiden ja siten, että uudet turvetuotantoluvat suunnataan ihmisen muuttamille, metsäojitetuille turv le, Yli-Kyyny sanoo. Myös ympäristöministeri Ville Niinistö on ollut tyytyväinen kauppoihin. Ensimmäisten kauppojen jälkeen hän totesi, että luontoarvoiltaan merkittävien soidemme pelastamisella on kiire. Olen erittäin iloinen siitä, että neuvottelut ovat menneet hyvin ja nämä kaksi hienoa suota saadaan suojeltua, Niinistö sanoi. Niinistö toivoi myös jatkoneuvotteluilta yhtä hyvää menestystä. Toive ei ole ollut turha, sillä alkuperäisestä paketista valtaosa soista on vaihtanut omistajaa ja neuvottelujen kohteeksi on otettu jo uusiakin alueita. Suomen noin 10 miljoonasta suohehtaarista on turvetuotannossa 0,6 % Ojittamattomat suot noin 42 % Ojitetut suot noin 57 % Turvetuotantoalueet 0,6 % 1. Ahvenanmaa 2. Rannikko-Etelä 3. Lounais-Suomi 4. Häme-Uusimaa 5. Kaakkois-Suomi 6. Rannikko-Pohjanmaa 7. Pirkanmaa 8. Etelä-Pohjanmaa 9. Keski-Suomi 10. Etelä-Savo 11. Pohjois-Savo 12. Pohjois-Karjala 13. Kainuu 14. Pohjois-Pohjanmaa 15. Lappi

17 Tekojen vuosi 2012 Vapon vastaukset kansalaisten huoliin Vapo on selvittänyt kansalaisten ja päättäjien suhtautumista turvetuotantoon. Molemmissa ryhmissä suurimmat huolenaiheet ovat turvetuotannon aiheuttamat uhkat luonnontilaisille soille sekä turvetuotannon vesistövaikutukset. Julkisuudessa on esitetty myös runsaasti kannanottoja, joissa turvetuotanto-alueiden lakisääteistä päästötarkkailua pidetään riittämättömänä. Vastuullisen turvetuotannon sitoumukset Yli-Kyynyn mukaan Vapo haluaa olla edelläkävijä turvetuotannon vastuullisuudessa. Tästä syystä määrittelimme uudet vastuullisuussitoumuksemme juuri niihin aiheisiin, jotka ovat huolestuttaneet kansalaisia turvetuotannossa, Yli-Kyyny sanoo. Julkistimme uudet sitoumuksemme Helsingin Musiikkitalossa järjestetyssä ympäristöseminaarissa. Sitoumuksemme ovat seuraavat: Vapo julkisti joulukuussa 2011 vastuullisuusohjelman, jossa yhtiö sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi aloittavansa omaehtoisen tarkastuskäytännön, jossa kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan kahden viikon välein. Uutena toimintamallina otettiin lisäksi käyttöön tarkkailutietojen ja tuotantosoiden vastuuhenkilöiden yhteystietojen julkistaminen verkkosivuilla. Vastuullisuusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös yhtiön omistuksessa olevien, luontoarvoiltaan merkittävimpien soiden myynti suojelutarkoituksiin tai vaihto ojitettuihin turvemaihin. Yhtiö sitoutui myös asentamaan ja koekäyttämään jatkuvatoimisia vesien tarkkailumittalaitteita usealla tuotantoalueella eri puolilla Suomea. Joulukuussa 2011 julkistetut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta painottavat toimenpiteet ovat toteutuneet monelta osin jopa suunniteltua paremmin. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan yhtiö on hyvin aikataulussa tuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmien rakentamisessa. Luontoarvosoiden myynti suojelutarkoitukseen on edennyt erittäin hyvin ja urakoitsijat ovat toteuttaneet vesienkäsittelyjärjestelmien tarkastukset erittäin tunnollisesti. Haasteena on edelleen jatkuvatoimisten mittareiden toimintavarmuuden kehittäminen. Mittareiden luotettavuus ja tarkkuus eivät ole vielä riittävällä tasolla, mutta jatkamme tälläkin alueella suunnitelman mukaan, Yli-Kyyny sanoo. 1. Vapo 2. Turvetuotannon 3. Kolmas ei jatkossa hae ympäristölupia soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategian mukaisille luokkien 4 ja 5 soille. Vapo tuottaa turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. aloittaminen ei lisää alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta. Sitoumus koskee vuodesta 2016 lähtien tuotantoon tulevia soita. Mittaamme tulevien tuotantoalueiden taustakuormituksen vähintään yhden vuoden ajan ennen tuotannon aloittamista ja sitoudumme siihen, että turvetuotannon alettua alueen kuormitus on lähtötilannetta alhaisempi, ottaen huomioon vuosien välisen luontaisen vaihtelun ja vesienkäsittelyrakenteen vakioitumisen. Täytämme lupauksen vaikka ottamalla vesienkäsittelyjärjestelmien piiriin turvetuotannon ulkopuolisiakin alueita. lupaus koskee tuotantosoiden päästötarkkailua. Otamme jatkossa kaikki suot säännöllisen tarkkailun piiriin. Muutos tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina

18 lähemmäksi asiakasta Läheltä kuulee paremmin Vapo toteutti Suomessa poikkeuksellisen toimintamalli uudis tuksen. Keskittämisen sijaan vastuu asiakkaista, tuotan nosta ja tuotteista sekä asiakkaille räätälöitävistä uusista ratkai suista hajautettiin kuudelle asiakasalueelle. Haluamme olla asiak kai tamme kuunteleva kumppani ja läheltä kuulee paremmin kuin kauempaa, asiakkuusjohtaja Mikko Osara perustelee uudistusta. Asiakkuusjohtaja Mikko Osara mallissa ympäristöturpeilla, energiaturpeella, energiahakkeella, pelletillä ja lämpöratkaisuilla oli omat myyntiorganisaationsa ja lisäksi eri organisaatioissa sijainneet tuotanto- ja toimitusvastuut Aikaisemmassa loivat turhia rajapintoja palveluketjuihin, Mikko Osara sanoo. Nyt lähtökohtana on se, että Vapolla on vahvemmat paikalliset kasvot ja yksi organisaatio, jonka tehtävänä on palvella yhden luukun periaatteella oman alueen asiakaskuntaa. Asiakkaille uudistuksen pitää näkyä siten, että yksittäisistä tuotteista siirrytään kohti ratkaisuja hakevaa kokonais palvelua riippumatta siitä onko asiakas energia-asiakas, ympäristöturpeita käyttävä asiakas tai Vapolta lämpöä tai höyryä ostava asiakas. Kaikki Vapon valtakunnantason palvelut on nyt saatavissa aikaisempaa lähempää. Uudella toimintamallilla pystymme myös paremmin osallistumaan paikalliseen keskusteluun kaikkien sidosryhmien kanssa, Osara lisää. Nojataan vahvuuksiin Vapon tutkittuina vahvuuksina ovat olleet luotettavuus ja palvelukyky. Uudella toimintamallilla näitä halutaan korostaa painottamalla paikallisuutta ja asiakkaiden kokonaistilanteen parempaa tuntemusta. Meidän täytyy tuntea kunkin asiakkaan laitosten polttotekniikka ja lämmöntuotantotavoitteet, jotta voimme yhdessä valita optimaaliset polttoaineet ja rakentaa niille asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopiva palvelumalli, Osara sanoo. Suuri voi olla kaunoista, mutta suuri on harvoin riittävän vikkelä ja joustava tilanteissa, joissa jokin on mennyt vikaan. Viemällä päätäntävalta ja vastuu alueille, ei alueorganisaation tai yksittäisen myyjän tarvitse soitella pääkonttoriin ja selvitellä 16

19 lähemmäksi asiakasta Toiminta-alueiden rajat asiakkaiden mukaan Turpeen osuus Suomessa käytetystä energiasta on noin 6 prosenttia eli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Suomessa tuotettuun vesivoimaan. Vuotuinen 23 TWh:n energiaturpeen käyttö vastaa noin 20 miljoonaa kuutiota. Saman energiamäärän tuottamiseen tarvi taan 1,8 miljardia litraa kevyttä polttoöljyä eli öljyrekallista. Mikäli turve korvattaisiin puulla, tarvit taisiin noin 10 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta. Lounas Kaakko Itä Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjoinen Esa Aarnio Jan-Juhani Laitinen Lauri Korkeala Mika Säynäjäkangas Tommi Pihlajasalo Markku Pyykkönen Pohjoinen Pohjanmaa Keski- Suomi Itä Lounas Kaakko syitä, miksi asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun. Kaikki korjaavien toimenpiteiden työkalut pitäisi nyt löytyä omasta pakista, Osara sanoo. Juuri tästä syystä asiakasalueiden rajat on piirretty tuotteidemme ja palveluidemme luontaisten tuotanto- ja käyttöalueiden mukaan. Tällä mallilla pystymme tarjoamaan kaikki palvelumme tasalaatuisina joka puolelle Suomea ja kuitenkin pystymme ottamaan maan ja asiakkaiden paikalliset erityisvaatimukset huomioon. Kaiken kokoisille asiakkaille Osaran mukaan asiakasalueiden asiakaskunta koostuu muutamasta suuresta energia-asiakkaasta, kymmenistä pienemmistä asiakkaista sekä sadoista kotitalouksista, maatiloista ja pienyrityksistä. Suurasiakkaan tarpeet pohjoisessa ja etelässä voivat vaihdella erittäin paljon, pienemmistä asiakkaista puhumattakaan. Tästä syystä keskittäminen ja yksi koko sopii kaikille -ajattelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityskokoa parempi kriteeri palvelujen tarjonnassa on asiakastuntemus. Jos puhutaan vaikka pelletistä, tai asiakkaasta, joka haluaisi ostaa ympäristöturvetta tai vaikka ulkoistaa polttoaineen hankinnan omaan lämpölaitokseensa, pystymme uudella mallilla palvelemaan paremmin ja tehokkaammin näitä potentiaalisia uusia asiakkaita, Osara sanoo. Yksikään asiakas ei ole meille liian suuri tai pieni. Olemme valmiit taipumaan myös uusiin palvelutuotteisiin. Vapo haluaa jatkossa profiloitua entistä vahvemmin kokonaisvaltaisena polttoainetoimittajana kaikissa kokoluokissa, innovatiivisena lämpöratkaisukumppanina, sekä luotettavana eläinten kuivittamisen tuotteiden tarjoajana, Osara lupaa. 17

20 toimintaympäristö Vapon kolme haastetta: Luvitus, luvitus ja luvitus Jyrsinturve on erinomainen paikallinen polttoaine. Vaikka yhdessä täysperävaunu yhdistelmässä kulkee neljän omakotitalon vuotuista lämmitys tarvetta vastaava energiamäärä, koko lastin arvo on ainoastaan kolmen älypuhelimen yhteenlaskettu hinta. Tuotantoalueiden ja turpeen käyttöpaikan pitää sijaita enintään sadan kilometrin päässä toisistaan, jotta kuljetuskustannukset eivät kohoa liian suuriksi. Uusien tuotantolupien saaminen oikeille alueille on toiminnan perusedellytys. Vapon kolme suurinta haastetta ovatkin tällä hetkellä luvitus, luvitus ja luvitus. Vapolla oli vuonna 2012 tuotannossa yhteensä noin hehtaaria, mikä oli liki hehtaaria vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusia lupia Vapo sai vuonna 2012 vain 690 hehtaarille. Tämä oli vain hieman enemmän kuin edellisen vuoden 527 hehtaarin luvat. Tuotannosta poistuu siis vuosittain selvästi enemmän tuotantoalaa, kuin uusia lupia myönnetään. Luvitustilanne onkin kenties yhtiön merkittävin haaste. Kaikkiaan Vapolla on tällä hetkellä viranomaiskäsittelyssä hehtaarin tuotantoalueet, joille haetaan lupaa. Vanhimmat hakemukset on jätetty käsittelyyn vuonna Lupakäsittelyn piirissä olevan lähes hehtaarin turve-energian arvo asiakkaille on yli miljardi euroa ja työllistämisvaikutus on yli tuhat henkilöä. Vapon, sen asiakkaiden liiketoiminnan ja Suomen huoltovarmuuden takia uusien tuotantoalueiden saaminen käyttöön mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä. Ei se koko, vaan ikä Tuotannon ja tuotannosta saatavan turpeen käytön kannalta pinta-alat ovat vain yksi tekijä. Pinta-alojakin keskeisimmät tekijät ovat tuotantokenttien sijainti ja ikä. Kahden viime vuoden sateiset ja haihtuvuudeltaan huonot kesät ovat tuoneet kouriintuntuvalla tavalla esiin vanhojen tuotantokenttien ongelmat. Vanhoilla, madaltuneilla kentillä tuotanto on pysähdyksissä sateen jälkeen selvästi pidempään kuin uusilla kentillä. Uusille tuotantoalueille päästään myös keväällä aikaisemmin ja tuotanto onnistuu lyhyempienkin poutajaksojen aikana. Viime kesä osoitti, että samoilla paikkakunnilla samoissa sääolosuhteissa uusilta kentiltä saatiin monin paikoin kaksinkertainen tuotanto verrattuna vanhoihin kenttiin. Riittävä tuotantopinta-ala mahdollistaisi hyvinä kesinä turpeen tuottamisen yli vuotuisen kulutustarpeen varmuusvarastoiksi heikompien kesien varalle. Turpeen hyviin ominaisuuksiin kuuluu sen säilyvyys. Peitetyissä aumoissa turve säilyy käyttökelpoisena polttoaineena vuosien ajan. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa turvetta on käytetty energiantuotantoon keskimäärin 23 TWh vuodessa. Käyttö on vaihdellut 17 TWh:n ja 28 TWh:n välillä. Vuosittainen turvetuotanto on vaihdellut 5 TWh:n ja 35 TWh:n välillä. 18

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Tuloksemme Vuoden 2013 tulos kuten aiemmin raportoitu Liikevaihto Operatiivinen liikevoitto 10 544 milj. euroa 578 milj. euroa Operatiivinen ROCE 7,1 % Liiketoiminnan rahavirta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot