Paul Paukku FCG:n vetäjäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paul Paukku FCG:n vetäjäksi"

Transkriptio

1 Helmikuu 2009 Paul Paukku FCG:n vetäjäksi FCG on monipuolinen kouluttaja FCG Consulting People 1/2009 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Laiva on lastattu tuottavuudella 6 Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeet 7 Invicta kouluttaa yritysjohtajia 8 Kriisiviestinnän suunnittelu säästää aikaa tositilanteessa 10 Turvallinen arki jokaiseen kuntaan 12 Puitteita hyvälle elämälle Paul Paukku aloitti helmikuun 2009 alussa FCG:n konsernijohtajana. Lue lisää aiheesta sivulta 26. Kannen kuva: Jorma Teinilä. 14 FCG tarjoaa uusia palvelukonsepteja asiakkailleen 16 FCG laajentaa Pietarissa 17 Planekon pietarilaisia haasteita 18 Helpotusta viranomaisten työtaakkaan 19 Tietoyhteiskuntaoppia Singaporesta FCG Consulting People on FCG yhtiöiden sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti 20 FCG-uutisia 23 SIPU International gives training in capacity development 24 FCG International services to combat climate change 26 Paul Paukku aloitti FCG:n konsernijohtajana 27 Nimityksiä FCG-konsernissa Päätoimittaja Eeva Kokki Toimitus Paula Böhling / Tutkimusviestintä PB Anna-Maija Gruber / Finessi Markkinointi palvelu Raija Helén Jorma Peltonen Marja Whitfi eld Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka Suomen Graafi set Palvelut Oy, Kuopio FCG Consulting People 1/2009

3 PÄÄKIRJOITUS Arvoisa lukija, FCG on monialainen konsultointiyhtiö, jonka liiketoiminnan yhtenä kulmakivenä on monipuolinen koulutustoiminta. Tarjoamme asiakkaille monipuolisia koulutuksia ja valmennuskokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomaan tytäryhtiöissämme. Koulutusosaamistamme kuvaa ehkä parhaiten se, että olemme menestyneet erinomaisesti koulutuspalveluita koskevissa tutkimuksissa. FCG Efeko arvioitiin Suomen parhaaksi kouluttajaksi Corporate Image Oy:n toteuttamassa ja Talouselämä-lehden (27/2008) julkistamassa koulutusorganisaatioita koskevassa tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa tärkeimpiä koulutusorganisaation valintaperusteita olivat kouluttajan ammattitaito, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys. Viron tytäryhtiömme, Invica A/S, puolestaan arvioitiin paikallisen Äripäev-lehden viime syyskuun numerossa Viron parhaaksi koulutusyhtiöksi. Tässä lehdessä esittelemme joitakin näkökulmia siihen monipuoliseen koulutustarjontaan, jota konsernimme tarjoaa asiakkailleen. Mukana on esimerkkejä ajankohtaisista teemakoulutuksista, kuten uuteen valtuustokauteen liittyvästä luottamusmiesten valmennuksesta ja kriisiviestinnästä sekä turvallisuussuunnitteluun liittyvästä koulutuksen suunnittelusta. Lehden ensimmäinen juttu käsittelee tuottavuusfoorumia, joka on esimerkki FCG:n järjestämistä suurista foorumeista, jotka ovat asiakkaillemme sekä uusien ajatusten saamisen että verkottumisen paikkoja. Tämän pääkirjoituksen myötä haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisista vuosista ja mielenkiintoisista yhteistyöhankkeista. Siirryn itse FCG:n palveluksesta eläkkeelle, ja konserninjohtajan tehtävät on ottanut vastaan Paul Paukku, jonka vastuulle on hyvä jättää FCG:n kaltainen monipuolinen ja hyvässä iskussa oleva organisaatio. Antoisia lukuhetkiä! Seppo Mäki FCG Consulting People 1/2009 3

4 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Tuottavuuden johtami sesta esitelmöi foorumin osanottajille Hel singin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toivoi kuntatalouteen tuottavuuden avulla dynaamisia sykähdyksiä. Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen korosti puheenvuorossaan tuottavuuden vaikutusta työvoimapulaan ja kustannuksiin. Laiva on lastattu tuottavuudella FCG Efekon marraskuussa 2008 järjestämä Tuottavuusfoorumi Silja Symphonylla keräsi paikalle kymmeniä kuntien ja valtionhallinnon edustajia, jotka olivat tulleet laivalle kuuntelemaan muiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä vaihtamaan mielipiteitä ja keräämään vaikutteita huippuajankohtaisesta aiheesta. Foorumissa käsiteltiin tuottavuusteemaa nimenomaan kunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Viime aikoina kovasti tapetilla ollut valtion virallinen tuottavuusohjelma on leimannut voimakkaasti tuottavuudesta julkisuudessa käytyä keskustelua, mikä kävi ilmi myös useissa puheenvuoroissa. Niukkuuden jakamista? Foorumin avauspuheenvuoroissa pidettiin tärkeänä tuottavuuden nostoa, koska kasvussa oleva työttömyys vaikuttaa viiveellä kuntien verotuottoihin ja laskee esimerkiksi yhteisöveroa. Erityisesti kunnallisten peruspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen tulee olemaan haasteellista tulojen supistuessa ja menojen kasvaessa. Monet alustajat pahoittelivat sitä, että valtion tuottavuusohjelman saama julkinen palaute on ehtinyt luoda koko tuottavuuskäsitteelle negatiivisen mielikuvan. Se on myös saanut monessa tapauksessa henkilökunnan vastahankaan, koska tuottavuudesta on tullut irtisanomisen synonyymi. Tuottavuuden kohentamiseksi lääkkeeksi oli tarjolla muun muassa tasapainotettua budjettia, tehokasta ennaltaehkäisyä ja innovatiivisten toimintamallien etsintää. Eläköityminen haastaa Espoon Espoosta Tuottavuusfoorumiin oli saapunut seitsemän hengen ryhmä kaupungin eri hallinnon aloilta. Talousarviopäällikkö Pekka Heikkinen piti foorumin teemaa perin ajankohtaisena. Espoon hyvä taloudellinen tilanne on hänen mukaansa tähän asti tehnyt mahdolliseksi suotuisan palvelujen kehittämisen. Kaupunginsihteeri Mari Immonen muis tutti kuitenkin, että kaupungin voimakkaana jatkuva väestönkasvu edellyttää vielä uusia palveluja, vaikka Espoon ikärakenne onkin sinänsä melko edullinen. Kaupungin henkilöstöstä on aika iso osa eläköitymässä, ja työvoiman saanti saattaa jatkossa heiketä hoitoalalla. Kuntien talous liikkuu kuitenkin kansantalouden tahtiin, joka puolestaan on sidok sissa globaaliin talouteen. Yleismaailmalliset kriisit näkyvät myös paikallisesti, arvioivat espoolaiset. 4 FCG Consulting People 1/2009

5 Uusia eväitä kuntatalouden hoitoon olivat tulleet etsimään Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja hallintojohtaja Päivi Mikkola. Espoon kaupunkia edustivat talousarviopäällikkö Pekka Heikkinen ja kaupunginsihteeri Mari Immonen. Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala pitää Paras-hanketta hyvänä lähtökohtana kuntien tuottavuuden parantamiseksi. Foorumin anti herätti Heikkisen mielessä myös uusia kysymyksiä. Tuottavuuden käsite on kovin monisävyinen, eikä valmiita vastauksia ole helppo löytää sen parantamiseksi, hän pohti. Foorumi vastasi kuitenkin hänen odotuksiaan. Osanottajien keskinäisiä keskusteluja hän piti antoisina, samoin kuin Espoon omia ryhmätöitä. Espoossa on ahkerasti etsitty uusia kuvioita rahoituskriisin ongelmiin. Koska kuntien tulokset tulevat heikkenemään, kasvaa motivaatio tuottavuusnäkökulman tutkimiseksi. Talouden parantamiseksi on syytä etsiä uusia ratkaisuja, koska asioita voidaan aina tehdä vielä paremmin. Espoossakin rahatilannetta joudutaan kuitenkin paikkaamaan vielä tänä vuonna lisälainan otolla. Tehokkuutta rakenneuudistuksen kautta Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala pitää Paras-hanketta hyvänä lähtökohtana kuntien tuottavuuden parantamiseksi, vaikka hanke saikin joissain puheenvuoroissa kritiikkiä osakseen. Jostain uudistus on aloitettava. Kuntien palvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta pystytään edistämään kuntaja palvelurakenneuudistuksen kautta, hän arvelee. Laajala pitää kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita välttämättöminä ja kepin ja porkkanan yhdistelmää hyödyllisenä. Parashankkeen seurantaryhmän ensi syksyn selonteossa arvioidaan myös hankkeen vaikutusta tuottavuuteen. Tuottavuus on tärkeä ja ajankohtainen aihe, ja siksi sitä pidetään esillä, sanoo Laajala, joka pitää tärkeänä myös aiheeseen liittyvää koulutusta ja tiedonvaihtoa. Tärkeää on myös Kuntaliiton kanssa tehtävä yhteistyö, jotta parhaat palvelukäytännöt saadaan kartoitettua ja levitettyä käytäntöön. Palveluja tarvitaan hänen mielestään myös yli kuntarajojen. Haasteellisia ovat valtionhallinnon kannalta ne kunnat, jotka eivät ole vielä löytäneet omia ratkaisujaan. Kuntaosasto käy neuvotteluja näiden kuntien kanssa puitelain tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotain tarttis tehrä Uusia eväitä foorumista olivat tulleet etsimään myös Kaarinan kaupunkia edustaneet kaupunginjohtaja Harri Virta ja hallintojohtaja Päivi Mikkola, jotka pitivät aloituspuheenvuoroja antoisina. Kaupunki oli lähettänyt laivalle kaikkiaan neljä edustajaansa etsimään uusia ideoita. Kaarinassa on monen muun kunnan tavoin tekeillä isoja juttuja, muun muassa kuntaliitos Piikkiön kanssa. Samalla purkautuu terveyskeskuskuntayhtymä. Liitos ei sinänsä lisää tuottavuutta. Siksi keinoja pitää etsiä muualta, arvioi Virta. Kaarinan kaupunki on mukana myös FCG Efekon tuottavuushankkeessa. FCG Consulting People 1/2009 5

6 Uusi valtuustokausi, uudet koulutustarpeet Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Kuntien alkuvuotta värittää uusien kunnan valtuutettujen esiinmarssi, kun valtuustokauden vaihtuessa onnelliset vaalivoittajat astuvat kohti uusia haasteita. Ja niitähän kyllä riittää, varsinkin ensikertalaisille. Mikä onkaan oikeasti valtuutetun rooli, miten etenee päätösprosessi kunnassa, mikä lienee lautakuntien merkitys? Ja miten yleensä toimii yhteisö nimeltä kunta? Uusien valtuutettujen lisäksi koulutusta ja opastusta tarvitsevat monessa tapauksessa myös kunnallista prosessia pyörittävät uudet päättäjät ja viranhaltijat. Kysymyksiä riittää tälläkin tasolla: miten johdetaan kuntaa tai yksittäistä valtuustoryhmää, miten ohjataan kuntakonsernia. Oman mausteensa antavat kuntaliitokset ja muu kuntien välinen uusi yhteistyö. Uusien valtuutettujen hallintokausi panee vauhtia myös Kuntaliittoon ja FCG Efekoon, joissa on jo viime keväästä lähtien pohdittu tuoreille päättäjille tarjottavaa koulutusta. Eri tulosyksiköiden johtajat sekä Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö ovat etsineet yhteisiä linjauksia, ja koulutustarjontaa on hiottu edellisestä valtuustokaudesta saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta. Tietyt perustarpeet ovat säilyneet ennallaan. Uudet kunnanvaltuutetut tarvitsevat tietoa kunnan organisaatiosta ja kuntalain sisällöstä, kuten edellisissäkin vaihdoksissa. Tällä kertaa on kuitenkin tekeillä paljon uusia muutoksia, jotka vaikuttavat koulutustarpeeseen: kuntaliitokset, kuntien uudet organisaatiot ja erilaiset yhteistyökuviot sekä Paras-hanke, sanoo FCG Efeko Oy:n johtava konsultti Arja Ketonen, jonka vastuualueena on kuntien luottamusmiesvalmennus. Valtuustokauden vaihtuessa FCG Efekon johtamisen yksikön koulutusmäärä tuplaantuu, ja erityisesti panostetaan avoimeen koulutukseen. Uusille valtuutetuille on tarjolla esimerkiksi alueellisia päättäjäpäiviä ja kaksipäiväisiä seminaareja. Ensimmäinen vuosi tarkoittaa kysyntäpiikkiä, joka tasaantuu kauden loppua kohden. Ketonen arvioi, että kevät menee lähinnä keskeisten perusasioiden valmennukseen, ja syksyllä annetaan enemmän johtajuuteen ja strategiaan liittyvää koulutusta. Kuntien koulutustarpeeseen vaikuttavat tekeillä olevat muutokset, kuntaliitokset, kuntien uudet organisaatiot ja erilaiset yhteistyökuviot sekä Paras-hanke, sanoo johtava konsultti Arja Ketonen. Kuntien uudet kuviot Kuntaliitokset muuttivat kuntakarttaa vuoden vaihteessa tavallista enemmän. Uusi kunta uusi valtuusto, on sanottu monessa paikassa. Mutta voiko kunta koskaan olla uusi, kun pöytää on mahdoton kokonaan puhdistaa? kysyy Ketonen. Voimassa on edelleen vanhoja sopimuksia ja käytäntöjä, jotka saattavat sitoa uusiakin päättäjiä. Monessa paikassa sopimuksia on yritetty tehdä väljemmin, jotta uuden valtuuston käsiä ei olisi etukäteen kokonaan sidottu. Myös kuntien muuttuvat konsernira- kenteet luovat uusia koulutustarpeita. Liikelaitoksia ja kuntien osakeyhtiöitä johdetaan erilailla kuin peruskuntaa, mikä ei välttämättä ole selvää uusille päättäjille. Myös kuntien välinen yhteistyö luo uudenlaisia rakenteita, hän kuvailee kuntapäättäjien haasteita. Pitkän aikavälin trendinä näyttää olevan se, että räätälöidyn koulutuksen suosio kasvaa, arvioi Ketonen. Avoimeen koulutukseen osallistuminen on tietysti tärkeää, jotta voi havahtua siihen, missä muualla mennään. Räätälöidyssä koulutuksessa puolestaan päästään syvälle omaan paikalliseen kulttuuriin ja siihen, miten valta- ja vastuusuhteet politiikan ja hallinnon välillä muuttuvat. Poliittisen ja virkamiesjohdon väliset kuviot ovat muutenkin puhuttaneet viime aikoina ja erityisesti valtuustokauden vaihtumisen yhteydessä. Demokratia voittaa, jos pelisäännöt pidetään selkeinä eivätkä roolit mene sekaisin, pohtii Ketonen. Strategisia linjauksia Kunta voi omista tarpeistaan ja tilanteestaan riippuen tarvita linjavalintojen ja tavoitteiden työstämiseksi myös räätälöityjä työseminaareja tai pidempiaikaista kehittämiskonsultointia. Niillä pyritään edistämään kunnan sisäistä yhteistyötä ja luottamusta esimerkiksi parantamalla kokonaisohjausta tai selventämällä työnjakoa samoin kuin valta- ja vastuukysymyksiä. Tämäntyyppinen koulutus ja konsultointi on hyvin kuntakohtaista ja soveltuu esimerkiksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän toiminnan tehostamiseen, määrittelee Ketonen. Silloin päämääränä on hyvä hallitustyöskentely ja johdon roolin selkeyttäminen. 6 FCG Consulting People 1/2009

7 Teksti ja kuvat: Eeva Kokki Koulutuskonsultit Olga Nikitina (vas.) ja Katrin Sõlg sekä toimitusjohtaja Peeter Puskai Invictan uusissa toimitiloissa Tallinnassa. Invicta kouluttaa yritysjohtajia FCG-konserniin kuuluva, Virossa toimiva Invicta on erikoistunut yksityisen sektorin kehittämiseen ja koulutukseen. Paikallisen Äripäev-lehden syyskuussa 2008 julkaistussa tutkimuksessa yhtiö valittiin vuoden 2007 parhaaksi koulutusyhtiöksi. Meidän kompetenssialuettamme ovat johtamiseen, asiakkuuksien hallintaan ja myyntiin liittyvät koulutukset, kertoo Invictan toimitusjohtaja Peeter Puskai. Johtamiskoulutuksessa Invicta on kolmen suurimman toimijan joukossa. Yhtiön kilpailijat ovat suuria kansainvälisiä koulutusyhtiöitä, joihin nähden Invictan etuna on erityisesti paikallisuus. Yhtiö käyttää koulutuksissaan myös paikallisia kumppaneita. Koulutuksia pidetään sekä viroksi että venäjäksi. Baltian hiljentyneet markkinat ovat haaste myös Invictalle, mutta Puskai uskoo hyvän maineen, vahvan osaamisen ja hyvien kontaktien olevan etu myös hiljentyvässä tilanteessa. Tehokkuutta toimintaan tuovat prosessit: yhtiön henkilöstö keskittyy palveluiden markkinointiin ja miltei kaikki markkinoinnissa käytettävä materiaali on sähköisessä muodossa. Me jatkamme toimintaa omien vahvuuksiemme kautta. Johtamisen kehittämisessä periaatteenamme on yhtiön perustamisesta lähtien ollut keskittyä johtamisen perustehtävään, ihmisten johtamiseen. Ihmisten kautta johdetaan myös prosesseja. Tästä osaamisesta yhtiömme myös tunnetaan, Puskai toteaa. Esimerkiksi myyntikoulutuksissa me tarjoamme ratkaisuja käytännön ongelmiin. Myyjä taistelee joka päivä markkinoita vastaan. Hyvä koulutus antaa välineitä ratkoa käytännön ongelmia, Puskai jatkaa. Uusiin toimitiloihin helmikuussa Invicta muutti helmikuun alussa uusiin toimitiloihin Tammsaarentielle yhdessä tytäryhtiönsä Arikon kanssa. Uudessa kiinteistössä on myös koulutustilat, joita voidaan vuokrata tarvittaessa ulkopuolisille. Invictan koulutusten kohderyhmänä on yritysten ylin johto. Ariko puolestaan kohdentaa koulutuksensa keskijohdolle ja esimiehille. Tämä jaottelu näkyy myös asiakaskunnassa: Invicta keskittyy palvelusektoriin, Ariko puolestaan tuotantoyrityksiin. - Me haluamme olla vahva Baltian markkinoilla jatkossakin, vaikka yritykset tinkivätkin koulutusbudjeteistaan. Vuoden 2009 tavoitteena meillä on säilyttää markkinaosuutemme. Talouden alamäki antaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi yritysostoille, Puskai huomauttaa. FCG Consulting People 1/2009 7

8 Kriisiviestinnän suunnittelu säästää aikaa tositilanteessa Teksti ja kuva: Raija Helén Mikä on tämä ajankohtainen asia? Sitä opiskellaan hartaasti, suunnitellaan huolella ja harjoitellaan säännöllisesti, silti toivotaan, ettei sitä jouduta koskaan toteuttamaan. Se on kriisiviestintää. Kunnassa sattui vahinko. Kriisiviestintäohje oli kunnansihteerin kassakaapissa ja kunnansihteeri kesälomalla. Silloin ei kriisiviestintä suunnitelmasta ollut apua. Kuulijat naurahtavat. Ollaan FCG Efekon koulutustilaisuudessa Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen. Kurssille osallistuu nelisenkymmentä viestintävastuullista, jotka ovat tulleet eri puolilta Suomea hakemaan työ kaluja kriisiviestintäsuunnitelman laatimiseen tai puhtia sen päivitykseen. Kriisi voi olla äkillinen tai kehittyvä Kriisiviestintä on tehostettua viestintää kärjistyneessä, vaarallisessa tai poikkeuksellisessa tilanteessa, joka uhkaa yhteisiä etuja ja järkyttää normaalia toimintaa. Siihen varaudutaan ennalta ohjeistamalla viestintätoimenpiteitä erityyppisissä kriiseissä. Mutta hyväkään suunnitelma ei auta, jos kriisiä ei havaita ajoissa. On vaikea tunnistaa, milloin tilanne täyttää kriisin tunnusmerkit ja suunnitellut toimet käynnistetään. Painetaanko nyt nappia vai ei? havainnollisti dosentti, FT Jukka-Pekka Puro. Esimerkiksi Nokian vesikriisissä tehtiin aluksi väärä tilannearvio, eikä kriisiviestintää käynnistetty ajoissa. Erityistilanteissa tiedonvälityksen on oltava nopeaa ja asiallista. Nopeuden avulla annetaan julkisuuteen oikea ensitieto itse ja pyritään hallitsemaan mediatodellisuutta. Kasvotusten median kanssa Toimitusjohtaja, FM Pentti Salosen mukaan kriisi on haaste myös medialle. Toimittajallakaan ei ehkä ole kokemusta kriiseistä eikä suunnitelmaa poikkeustilanteiden varalle. Toimittaja voi itsekin olla järkyttynyt. Silti kriisit ovat medialle tuottavaa liiketoimintaa, totesi Salonen. Salosen mukaan kriisitiedottaminen henkilöityy. Parhaiten viestintä onnistuu, kun päävastuu on yhdellä henkilöllä, joka on aiheen kannalta avainhenkilö, esiintymiskykyinen ja hallitsee paineet. Tutkija, VTM Salli Hakala oli samaa mieltä. Kriisin johtaminen vaatii johtajuuden ottamista julkisuudessa. Kun Jokelassa johtajuus oli epäselvä eikä johtaja tullut julkisuuteen, median kiinnostus kohdistui uhreihin. Verkostoyhteiskunnassa kriisi on aina julkinen tapahtuma, ja verkkojulkisuus on armotonta, Hakala kertoi. Johtamista ja viestintää ei voi erottaa Hakala esitteli tuloksia kuntien kriisiviestinnän tutkimuksesta. Hän on tutkinut kriisijohtamista erityisesti Nokian ja Jokelan kriisien tiedonkulun tiimoilta. Tutkimus on vahvistanut, että kriisin johtamista ja viestintää ei voida erottaa toisistaan. Jos viestintä epäonnistuu, myös kriisin johtaminen on epäonnistunut. Normaaliajan toimintamalli vaikuttaa kriisiajan toimintaan, kun päätöksiä täytyy tehdä epävarmuudessa ja kovan aikapaineen alaisena. Hakalan mukaan kriisissä organisaatio paljastuu: sen tavat, kulttuuri ja johtaminen. Kriisejä tutkimalla voi oppia paitsi omista virheistään, myös toisten toimintatavoista ja onnistumisista ja niistä yllätyksistä, joita kriiseissä aina tulee eteen, Hakala sanoi. Viestintäpäällikkö Tanja Ruotsi Keravalta kertoi, mitä Jokelan tapauksesta otettiin opiksi. Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat laativat yhdessä tiiviin kriisiviestintäohjeiston. Tavoitteena on sanoa asia kerrasta perille. Ohjeessa ei ole teoriaa eikä taustoja, vaan keskitytään selkeästi olennaisimpaan ja annetaan käytännön vinkkejä, totesi Ruotsi. Tunnista sidosryhmäsi Pienessäkin kriisissä on usein monia osapuolia. Yhteistyö kuntien välillä ja kunnan sisällä eri hallintokuntien välillä sekä poliisin, pelastuslaitoksen ja sairaanhoidon kanssa ratkaisee, millainen kuva kriisistä tulee julkisuuteen. Keskeinen haaste on saada eri tahot toimimaan yhdessä. Kuntaliiton tiedotuspäällikkö Tero Manninen valotti kriisiviestinnän tilannetta ja organisoimista kunnissa. 8 FCG Consulting People 1/2009

9 Osallistujat olivat tyytyväisiä FCG Efekon järjestämän kriisiviestintäsuunnitelma kurssin keskustelevaan ilmapiirin. Kriisissä yhteistyön merkitys kasvaa, jolloin viranomaisten väliset toimivat yhteydet ovat keskeinen tekijä. Osa osapuolista voi olla myös toimijoita kriisissä. Mannisen mukaan toimijoiden välinen sisäinen viestintä on usein ollut kriisiviestinnän toimimattomin osa. Lisäksi valtuusto ja hallitus on pidettävä koko ajan informoituna, samoin oma henkilökunta eri toimialoilla, muistutti Manninen. Pää kylmänä ja sydän lämpimänä Puhumista medialle pitää harjoitella. Puro antoi vinkin johdon preppaamiseen: Laittakaa harjoituksissa johtajanne 20 kuuman valospotin paahteeseen, tökkikää häntä mikrofoneilla ja kysykää ristiin samoista asioista. Tempo, jolla media nykyisin käy päälle, on huikea, ja kamera on armoton, Puro vakuutti. Puron ja Hakalan mukaan pelkkä johtajan paikallaolo ei tällaisessa tilanteessa riitä, vaan hänen on kyettävä olemaan läsnä aidosti ja inhimillisesti. Läsnäolo vaatii tunnetta. Byrokraattinen toimintatapa ja viestintä luovat julkisuuskriisin. Viestintä on myös yhteisyyden jakamista, kohtaamista ja hädän jakamista. Miten se otetaan viestintäsuunnitelmassa huomioon? Hakala pohti. Kurssipalautetta Ajankohtainen asia, erittäin hyvää keskustelua. Hyvä, että osallistujilla oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Konkreettiset esimerkit ja kokemukset olivat kultaakin kalliimpia, kiitos myös keskustelevasta ilmapiiristä. On tarpeellista tietää, miten viestintäyksikkö konkreettisesti toimii kriisissä. Erittäin hyödyllistä. Olemme kokoamassa toiminta- ja viestintäohjeistusta erityis tilanteita varten. Enemmän vielä olisi saanut olla selkeitä käytännön ohjeita. Poliisin edustajan paikallaolo olisi ollut hyvä, se olisi selventänyt poliisin roolia ja toiminta periaatteita. FCG Efekon viestinnän koulutus FCG Efekon koulutuspäällikkö Taina Karhu lupaa, että viestintäkoulutuksissa jaetaan monipuolista tietoa viestinnästä ja sen osa-alueista erityisesti julkishallinnon näkö kulmasta. Kurssien sisältö koostuu ajankohtaisesta tutkimustiedosta, havainnollisista käytännön esimerkeistä ja helposti hyödynnettävistä työkaluista Kuntaviestinnän laki- ja hankintapäivä Kuntaviestinnän ajankohtaispäivä Verkkoviestinnän ajankohtaispäivä Lisää FCG Efekon kursseja: > Koulutus FCG Consulting People 1/2009 9

10 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Valtioneuvosto teki toukokuussa 2008 periaatepäätöksen poikkihallinnollisesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka tavoite ei ole vaatimaton: Suomesta olisi tarkoitus leipoa Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Selvää on, että monella rintamalla tarvitaan paljon sanoja ja tekoja, ennen kuin tavoiteltu päämäärä lähestyy. Uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman ansiosta on ensimmäistä kertaa voitu hahmottaa tilanteen koko kuva, toteaa sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä. Turvallinen arki jokaiseen kuntaan Ohjelma on käynnistänyt eri tahoilla myös laajan suunnitteluprosessin, jonka tavoitteena on koulutuksen ja muiden käytännön toimenpiteiden kehittäminen ohjelman määrittelemässä aikataulussa. Turvallisuuden puolesta, väkivaltaa vastaan Kyseessä on jo toinen turvallisuusohjelma, sillä ensimmäinen käynnistettiin vuonna Ennen näitä ohjelmia turvallisuutta tarkasteltiin laajemmin ennen muuta valtiollisen turvallisuuden näkökulmasta. Uudessa ohjelmassa lähdetään liikkeelle sisäisestä turvallisuudesta ja jokapäiväisen elämän näkökulmasta, kertoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä. Hän toimii sekä ohjelman johtoryhmän että ohjausryhmän pääsihteerinä. Johtoryhmän puheenjohtaja on ministeri Anne Holmlund. Ohjausryhmässä on noin 15 ministeriöiden ja järjestöjen edustajaa, ja sen puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaikkien pitäisi voida nauttia lain suomasta turvallisuudesta ja turvallisesta yhteiskunnasta, sanoo Mankkinen. Tämä ei aina toteudu, koska Suomessa tehdään esimerkiksi 2,9 henkirikosta vuodessa asukasta kohden, mikä ylittää reippaasti EU:n keskiarvon (0,5 1,9). Suomalaisessa väkivallassa uhri ja tekijä tuntevat usein toisensa. Iso kansallinen ongelma ovat myös onnettomuudet ja tapaturmat. Suomessa kuolee vuosittain noin henkeä koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa, kertoo Mankkinen. Lisää turvallisuutta tarvittaisiin siis kipeästi monella rintamalla. Koko kuva hallintaan Uuden ohjelman ansiosta on ensimmäistä kertaa voitu hahmottaa tilanteen koko kuva, Mankkinen toteaa. Yhtenä painopisteenä on kodin ja lähisuhteiden väkivalta, jonka uhreina ovat ennen muuta lapset, nuoret ja ikäihmiset. Mankkista huolestuttaa erityisesti pieniin lapsiin kohdistuva väkivalta, joka usein jää piiloon, vaikka se pitäisi päästä katkaisemaan heti. Koulukiusaaminenkin on ajankohtainen haaste, samoin netistä tulevat uudet uhat. Ohjelmaa on ollut laatimassa lähes 200 asiantuntijaa, 23 järjestöä ja elinkeinoelämän edustajia. Sen valmistelu alkoi syksyllä 2007 ja päättyi maaliskuussa Ohjelma sisältää 74 konkreettista toimenpidettä ja toimeenpanosuunnitelman. Ensimmäiset seurantatiedot valmistuvat keväällä 2009 ja välitarkastelu suoritetaan tämän hallituskauden lopussa. Ohjelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Katse kuntiin käännä Ohjelman mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä myös kaikilla Suomen kunnilla pitäisi olla oma turvallisuussuunnitelmansa. Viime vuosien ikävät kouluvälikohtaukset ovat keikauttaneet päälaelleen käsitykset kuntien turvallisuusuhista, joten toimenpiteitä ja lisäkoulutusta tarvitaan monella taholla. Olemme käynnistäneet suunnittelun turvallisuuskoulutuksen painopistealueista yhdessä Kuntaliiton ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa, kertoo FCG Efeko Oy:n johtava konsultti Raila Oksanen, joka entisenä opettajana ja sivistysjohtajana on kiinnostunut koulumaailman kysymyksistä. Mutta kuntalaisen turvallisuuteen liittyvät elementit koskettavat kaikkia kunnan sektoreita, hän muistuttaa. Sekin häntä askarruttaa, miten vastavalitut kunnanvaltuustot ja -hallitukset kirjaavat uudet arvot omiin ohjelmiinsa. 10 FCG Consulting People 1/2009

11 Satsaus turvallisuuteen voi tuoda kunnalle merkittävää kokonaissäästöä, arvioivat FCG Efekon johtava konsultti Raila Oksanen ja suunnittelun ensivaiheeseen osallistunut Antero Rönkä. Haasteita tulvii Hallituksen turvallisuusohjelmassa luetellaan hengästyttävä määrä erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia näkökulmia: syrjäytyminen, tapaturmat, väestöryhmien väliset suhteet, väkivalta, suuronnettomuudet, yhteiskunnan tekninen haavoittuvuus ja tietoverkkorikollisuus, rajat ylittävä rikollisuus sekä ihmiskauppa ja terrorismi. Osa kuuluu selvästi laajemmin yhteiskunnan vastuulle, kuten ihmiskauppa ja terrorismi. Mutta nyt pitäisi löytää sellaisia elementtejä, joihin kunnissa voi vaikuttaa koulutuksella. Tärkeää on ehkäistä esimerkiksi syrjäytymistä ja väkivaltaa, arvioi työryhmän ensivaiheessa mukana ollut konsultti Antero Rönkä. Turvallisuustavoitteet ovat kaikkien mielestä tärkeitä, ja ne vetoavat voimakkaasti tunteisiin. Pian mitataan käytännössä, paljonko aikaa ja rahaa halutaan käyttää uhkien torjumiseen, pohtii Oksanen. Aiheesta on suunnitteilla myös tutkimushanke, josta Lappeenrannan yliopiston tuotantotalouden laitos on ollut kiinnostunut. Osasäästöjä vai kokonaissäästöä? Onko mahdollista saadaan aikaan säästöjä ehkäisemällä syrjäytymistä, ja mihin kohdistuvat toisaalta kulut ja toisaalta säästöt, pohtivat konsultit ja toteavat, että yhdeltä momentilta on helppo säästää näkemättä kokonaisvaikutusta. Kunnalla on kuitenkin yksi yhteinen budjetti, jonka loppusumma ratkaisee hankkeiden kannattavuuden. Yleinen turvallisuustilanne ei sinänsä ole Suomessa kehno, mutta uusien uhkien vuoksi ohjelmia täytyy myös päivittää, muistuttaa Oksanen. Työryhmä pohtii erityisesti sitä, mikä on kuntien tarve tällaiselle koulutukselle eri puolilla Suomea ja millaisia verkostohankkeita voidaan luoda. Kyseessä on arjen turvallisuuden johtaminen ja sen suunnittelu, Oksanen sanoo. Samalla pitäisi myös määritellä, mitä turvallisuus oikeastaan on ja mistä turvallisuuden tunne syntyy. Kysymys on laaja, koska asiaan vaikuttavat esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoituksen toteutus. Keväällä käyntiin Talven aikana on tarkoitus selvittää suunnitteluvaihe ja rahoitus, ja keväällä 2009 koulutus pyritään saamaan mukaan ohjelmaan, kertoo Oksanen. Näin kunnatkin pystyvät arvioimaan, millaisia kuluja uusi turvallisuusohjelma aiheuttaa. Nyt kannattaisi todella pohtia turvallisuuden hyötyjä kunnalle. Jos yhteiskunta toimii häiriöttä eikä vahinkoja synny, niin kunta säästää. Turvallisella kunnalla voi olla myös erityistä vetovoimaa. Siksi hyvän elämän laatumittarit kannattaa ottaa käyttöön, ehdottavat Efekon konsultit. Ennaltaehkäisyä ja osaavaa toimintaa Kuntaliitto on korostanut kunnissa tehtävän paikallisen turvallisuustyön merkitystä jo pitkään. Vuonna 2003 tehtyjen linjausten mukaan alueellinen ja paikallinen turvallisuussuunnittelu on nähty tärkeäksi. Liitto on ollut aktiivisesti mukana laatimassa molempia sisäisen turvallisuuden ohjelmia. Turvallisuustyön pitäisi olla osa ihmisen normaalia arkea ja mukana kunnan strategiatyössä, korostaa kehittämispäällikkö Markku Haiko. Turvallisuustyössä on kaksi tärkeää puolta: toisaalta vaarojen ja kriisien ennaltaehkäiseminen ja toisaalta ennakoiva varautuminen siihen, että kriisitilanteissa osataan toimia oikein, hän määrittelee. Eikä turvallisuutta voi erottaa arjesta, se kuuluu siihen olennaisena osana ja kansalaisilla on itselläänkin vastuuta omasta turvallisuudestaan. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö tuo säästöjä, kun vahingoilta vältytään, Haiko arvioi. Kuntaliitto on yhtenä järjestäjänä mukana laajassa valtakunnallisessa paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaarissa, joka pidettiin tammikuun lopussa Helsingissä. FCG Consulting People 1/

12 Onnea on hyvä arki, keisarillekin, Heikki Lonka sanoo. Hän viittaa suosikkityylikauteensa myöhäisantiikkiin, jolloin Rooman keisariajan korskeus vaihtui hyvin arkisiin asioihin. Heikki Longan (kesk.) kanssa kuvassa toimialapäälliköt Ulla Räihä ja Mikko Kaira. Puitteita hyvälle elämälle Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto FCG Hyvän elämän tekijät Arkkitehti, tekniikan tohtori Heikki Lonka FCG:stä puhuu lämpimästi kaupunkimaisemman Suomen puolesta. Hänen mielestään urbaani elämä on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kuin nykyinen. Jos yhdyskuntarakenne olisi tiiviimpi, paikasta toiseen olisi helppo liikkua kävellen tai julkisilla. Yksityisautoilu vähenisi, ja ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt supistuisivat. Lapset ja vanhukset voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon, täsmentää Lonka, joka on keväästä 2008 alkaen johtanut FCG Planekon arkkitehtuuri ja aluekehitys -sektoria. Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa tiivistämisen, mutta todellisuudessa asiat menevät usein toisin: rakennetaan aikataulun, maanomistusolojen tai muiden syiden takia aukeille alueille kauas keskustoista. Kestävää kehitystä kannatetaan kyllä periaatteessa, mutta käytännössä monet toimivat tavoitteitaan vastaan vaikkapa rakentamalla sille euron tontille pitkien matkojen taakse. Tällä tavoin rakentaminen on epäilemättä helpompaa, Lonka toteaa, mutta ikävänä seurauksena on yhdyskuntien jatkuva laajeneminen. Yksittäisillä ihmisillä on toki oikeus toimia tavallaan, mutta järjestelmän pitää olla sellainen, että se tuo hyvää elämää kaikille. Mukaan jo ideavaiheessa FCG Planekon uusi palvelutuote, hankekehitys, keskittyy nimenomaan keskustojen tiivistämiskohteisiin. Ne ovat monesti vaikeita esimerkiksi siksi, että omistajia on useita, asukkaita on paljon tai rahoitus puuttuu. Sellaisessa tilanteessa hankkeen eteenpäin vieminen vaatii monenlaista vuorovaikutusta ja valmistelutyötä, jota rakennusfirmat eivät ehkä ole niin halukkaita tekemään. Heikki Lonka sanoo, että mukaan on päästävä jo ideointivaiheessa: miettimään, mitä tehdään, keitä ovat asiakkaat ja kuka maksaa. Kuntien rooli rahoituksessa pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi siten, että hankkeelle etsitään myös yksityisiä rahoittajia. Tällainen toiminta tuo Longan mukaan 12 FCG Consulting People 1/2009

13 Kuvassa ote Sulkavan kunnan Partalansaaren rantaosayleiskaavasta, jossa Natura alueet on otettu huomioon. Kartassa ne on rajattu harmaalla pistekatkoviivalla. lisäarvoa, jota on vaikea saada muulla tavoin. Tilausta on, sillä suomalaisesta systeemistä puuttuvat developerit. FCG Planeko on mukana muun muassa Iisalmen uuden keskustan suunnittelussa, joka käynnistyi tammikuussa Länsimetron hankkeisiin on tarjouduttu mukaan, ja myös liityntä- ja pysäköintihankkeet sekä lähiöiden ostoskeskusten kehittäminen kiinnostavat. Missä parhaat kohteet? Heikki Longan mukaan hankekehityksessä on konsulttiyritykselle taloudellista haastetta, sillä aluksi ei välttämättä ole asiakasta. On toimittava ehkä pitkäänkin omalla riskillä. Helsingin keskustaan sijoittuville hankkeille voi löytyä kohtalaisen helposti rahoittajia, mutta siellä toteutus on teknisesti ja hallinnollisesti vaikeampaa kuin muualla. Esimerkiksi kaavoitusprosessit kestävät pidempään. Iisalmen kokoisessa kaupungissa taas kaikki ymmärtävät, että kaupungin on pakko kehittyä, jos se aikoo pärjätä. Hankeidean myyminen rahoittajille saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Oleellista on löytää oikeat, optimaaliset kohteet. Pitäisi olla enemmän aikaa etsiä ja analysoida paikkoja. Hankekehityksen haasteena Lonka pitää myös sitä, että Suomessa on melko vähän kysyntää kaupunkimaisille ympäris- töille. Kovin harvat ihmiset ovat sellaisissa kasvaneet ja oppineet elämään. Tilanne olisi toinen, jos urbanismilla olisi tuhansien vuosien historia, kuten Roomassa. Jos lähiöt olisi rakennettu toisin, meillä voisi olla jo nyt laajempi urbaani kulttuuri, Lonka arvelee. Tavoite: hyviä tavallisia ympäristöjä Aikaisemmin on toimittu asiakasohjautuvasti, mutta nyt FCG:n arkkitehtuuri ja aluekehitys -sektori haluaa olla aktiivisesti mukana yhteiskunnan toimintojen kehittämisessä. Toiminnassa painotetaan kestäviä arvoja ja sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka luovat puitteita hyvälle elämälle. Useimmille hyvä elämä syntyy hyvästä arjesta, tavallisesta perheen kanssa olemisesta ja kohtuullisesta toimeentulosta. Niinpä mekin haluamme olla mukana ihmisten arjessa, hyvän elämän arjessa. Tietenkin myös juhlat ovat tärkeitä, mutta muut saavat hoitaa ne, Heikki Lonka linjaa. Meitä voisi sanoa suunnittelun Ikeaksi. Pyrimme tekemään tehokkaasti ja edullisesti parempaa laatua kuin asiakas osaa odottaakaan. Hyviä tavallisia ympäristöjä. Hankkeeseen voi toki tilata erikseen vaikkapa erikoishyvän vuorovaikutusprosessin tai muita lisäpalveluja. Tai kuten Lonka asian ilmaisee: hyvärunkoiseen kaappiin erikoishienot ovet. FCG Planekon laatima kaava palkittiin FCG Planeko Oy:n laatima Sulkavan kunnan Partalansaaren rantaosayleiskaava on valittu vuoden kaavatyöksi Etelä-Savossa. Valinnan teki Etelä- Savon ympäristökeskus. Palkitsemisen perusteluissa todettiin, että Sulkavan Partalansaaren rantaosayleiskaavaan laadittiin laadukkaat perusselvitykset. Näistä erikseen mainittiin hyvä rakennetun ympäristön ja arvokkaan rakennusperinnön kartoitus. Alueen erityisarvot näkyivät myös kaavoituksen tavoitteiden asettamisessa ja kaavaratkaisussa pystyttiin ottamaan huomioon myös luonnonsuojelun ja yleisen virkistyskäytön tarpeet. FCG Consulting People 1/

14 FCG tarjoaa uusia palvelukonsepteja asiakkailleen Teksti: Eeva Kokki Kuva: FCG:n kuva-arkisto FCG:n perustamisesta lähtien konsernin liiketoiminnan kehittämisen keskeisenä ajatuksena on ollut yhdistää konserniyhtiöiden monipuolinen osaaminen asiakkaille suunnatuiksi, joustaviksi palvelukonsepteiksi. Näitä uusia konsepteja voidaan tarjota asiakkaille konserniyhtiöiden perinteisempien palveluiden täydennykseksi. Uudenlaisille palvelukonsepteille on kysyntää esimerkiksi meneillään olevassa kuntien ja palvelurakenteiden murrosvaiheessa. FCG on jo toteuttanut julkishallinnon asiakkailleen monia, mielenkiintoisia hankkeita. Näistä esimerkkejä ovat kuntien palveluverkkoselvitykset suosituksineen sekä alueiden, maankäytön ja matkailun kehittämiseen liittyvät hankkeet. Nämä niin kutsutut uudet palvelut on teemoitettu rakennemuutoksen, alue- ja kiinteistökehittämisen, ilmastonmuutosliiketoiminnan, ylläpitopalveluiden ja kansainvälisten palveluiden alle. Lähtökohtana kaikis sa palveluissa on ollut se, että niitä kehitetään kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Rakennemuutoksen osaaminen FCG on johtava rakennemuutoksen osaaja Suomessa. Konserniyhtiöillä on pitkä yhteinen historia kuntien ja kuntia lähellä olevien organisaatioiden kehittäjänä, ja konsernilla on vahva rooli myös strategia- ja muutoskonsulttina meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Julkishallinnossa rakennemuutos lähtee strategisista päätöksistä, jotka vaikuttavat sekä palveluiden järjestämiseen että fyysisiin rakenteisiin. Yhdistyvien kuntien on mietittävä uudelleen palveluntuotantonsa, kuten kouluverkkojen tai terveydenhuollon palvelurakenteet tai tekniseen toimeen liittyvien palveluiden, kuten vesi- tai jätehuollon järjestäminen. Näillä alueilla FCG:llä on vahvaa osaamista. Tässä lehdessä käsittelemme myös kunnille laadittavia turvallisuussuunnitelmia, jotka ovat yksi esimerkki FCG:n tavasta tuottaa ajankohtaiseen tarpeeseen joustavia palveluita. Alue- ja kiinteistökehitys Aluekehitys on ollut yksi FCG:n toiminnan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä kivijaloista. Konserni on markkinajohtaja esimerkiksi kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Aluekehittämiseen liittyy läheisesti myös vaihtoehtoisten palveluiden tuotantotapojen ja erilaisten palveluverkkojen selvittäminen ja kehittäminen. Myös näissä konserni on maan ykkösnimi. Alue- ja kiinteistökehityksen palveluistamme voit lukea lähemmin esimerkiksi lehtemme hankekehitystä käsittelevästä jutusta. 14 FCG Consulting People 1/2009

15 Ilmastonmuutosliiketoiminta Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tähdätään lähivuosina energian kulutuksen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön voimakkaaseen kasvuun. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, energiahuollon varmistaminen ja energian omavaraisuusasteen nostaminen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita, jotka tulisi huomioida jo kaupunkien ja kuntien päätöksenteossa ja kaavoituksessa. FCG on vahvistanut osaamistaan myös energia- ja ilmastopalveluissa. Päänavaus hankkeina energialiiketoiminnassa ovat olleet esimerkiksi Porin kaupungin energiansäästö suunnitelman ja YTV:n ilmastostrategian aiesopimuksen laatimiset yhdessä Gaia Group Oy:n kanssa. FCG on osakkaana myös syyskuussa 2008 toimintansa aloittaneessa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy:ssä. Lisäksi FCG on toteuttanut esimerkiksi riskikartoituksia, ennakointimalleja sekä sopeutumissuunnitelmia ja -ohjelmia. Ylläpitopalvelut FCG:n infran ja teknisen osaamisen kehittämiseen suunnattuja palveluita tuetaan rakennuttamiseen ja ylläpitoon liittyvillä palveluilla. FCG onkin vastannut monenlaisten, hyvinkin laajojen rakennuttamishankkeiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Konsernista löytyy asiakkaiden hankkeiden tueksi myös hankintojen ja kilpailuttamisen osaamista. Konkreettisina hankkeina ylläpidossa ovat olleet mm. maanhankintaan ja maanhankinnan ympäristöhaittoihin liittyvät neljän tiepiirin puitesopimukset vuosille , Hämeen tiepiirin Kanta-Hämeen alueen viranomaistehtävät sekä Uudenmaan tiepiirin alueen kaapelisijoituslupaasiat. Valvontatehtävistä esimerkki on Turun Seudun Veden rakennuttaman sadan kilometrin mittaisen putkilinjan ja siihen liittyvien vesisäiliön ja laitosten koneistojen ja putkistojen rakentamisen valvonta. Kansainväliset palvelut FCG-konsernin yhtenä strategisena tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen muun muassa yritysostojen kautta. Konserni toimii eri puolilla maailmaa sekä paikallisten tytäryhtiöidensä että kansainvälisten rahoittajien rahoittamien projektien kautta. Konsernin kansainvälinen toiminta on kattava läpileikkaus niistä palveluista, joita konserniyhtiöt tuottavat myös kotimaassa. Tässä lehdessä kerromme esimerkiksi konsernin toiminnasta Pietarin alueella sekä koulutustoiminnastamme Ruotsissa ja Virossa. FCG Consulting People 1/

16 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Rami Aapasuo FCG:llä on Pietarissa kaksi tytäryhtiötä, OOO ManNet Partners ja OOO FCG Planeko, jolla on lisenssit paikalliseen suunnittelutoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Matti Ojala. FCG laajentaa Pietarissa Laajeneminen Pietarin suuntaan on vahvasti mukana FCG:n tulevaisuudensuunnitelmissa. Asia ei sinänsä ole uusi, koska yhtiöllä on lähialuehankkeissa jo ennestään pitkät perinteet. Tavoitteena on lisätä erilaisia konsultointipalveluja laajalla rintamalla, joka kattaa enemmän kuin tutut ja tärkeät vesihuoltoon ja rakentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut. FCG Planekolla on Pietarissa kaksi tytäryhtiötä. Toinen on yrityskaupan kautta hankittu OOO ManNet Partners. Nyt olemme perustaneet myös uuden yhtiön OOO FCG Planekon, jonka sikäläinen toimipiste on aluksi myyntikonttori mutta tekee myöhemmin myös paikallissuunnittelua, kertoo toimitusjohtaja Matti Ojala. FCG:llä on tältä suunnalta vahvoja näyttöjä erityisesti erilaisista lähialueiden vesihuoltohankkeista ja jätevedenpuhdistamoista. Lounainen jätevedenpuhdistamo, jonka rakentaminen ehti välillä pysähtyäkin, on nyt valmis ja toiminnassa. Puhdistamoa parannetaan vielä jatkossa, kun sen toimintoihin lisätään kemiallinen ravinteiden poisto. Infrasuunnittelua ja kehityskonsultointia Toinen tärkeä laajennussuunta ovat uudet investointihankkeet, kuten käynnissä olevat Stockmannin tavaratalon pohjarakennustyöt. Mutta tavoitteena on tarjota myös monipuolisempia ja laajempia paketteja, joihin liittyy teknisen suunnittelun lisäksi rakennuttamista, ylläpitoa ja rahoitusosaamista, kertoo Ojala. FCG on tehnyt myös rakennusalan pkyrityksille selvityksiä ja järjestänyt Venäjäaiheisia seminaareja. Samoin vesialaan liittyvistä kysymyksistä on pidetty seminaareja Suomessa. Lapissa on koulutettu yrittäjiä palvelemaan venäläisiä matkailijoita, ja matkailun kehityskonsultointia on tehty muuallakin. Pietarin ostovoimaa ja investointipotentiaalia on monin tavoin pyritty ohjaamaan Suomen suuntaan. Olemme systemaattisesti satsanneet Pietarin-toimintoihin usealla rintamalla. Tavoitteena on vuoden sisällä laajentaa toimistomme ympäristötekniikan, geotekniikan ja vesihuollon osaamista palkkaamalla sikäläisiä asiantuntijoita. Olemme myös laajentaneet Venäjän-tiimiämme, joten meillä on riittävästi henkilöstöä, joka puhuu venäjää äidinkielenään tai osaa sitä muuten hyvin, kertoo Ojala. Tehokkaita tukipalveluja FCG:n palvelupaletista löytyy tällä hetkellä koko joukko monipuolisia tukipalveluja, joita yritykset voivat hyödyntää aloittaessaan ja kehittäessään omia Venäjän-toimintojaan, kertovat Venäjä-koordinaattori Polina Podmazova ja projektipäällikkö Jaana Myllyluoma. Palvelut FCG Planeko räätälöi asiakkaan omien tarpeiden mukaisiksi yhdessä tytäryhtiö ManNet Partnersin kanssa. Palvelupaketti voi sisältää esimerkiksi tiedonhakua jostain tietystä toimialasta, yhteistyökumppanin etsimistä Pietarin-toimiston kontaktiverkon kautta sekä asiantuntijoiden tai työntekijöiden rekrytoimista erilaisiin hankkeisiin mukaan lukien projektinjohtotehtävät, määrittelee Myllyluoma. Tarjolla on myös apua markkinointiin ja myynninedistämiseen, käännös- ja tulkkaustarpeisiin sekä paikallistoimiston monipuolinen osaaminen erilaisissa taloushallinnon kysymyksissä, kuten sikäläisessä verotuksessa ja kirjanpidossa, kertoo Podmazova. 16 FCG Consulting People 1/2009

17 Stockmannin uusi tavaratalo nousee aivan Pietarin keskustaan. Erikoista rakennuksessa ovat sen lukuisat maanalaiset kerrokset, jotka ovat vaatineet uusia ratkaisumalleja haasteellisen rakennuspaikan vuoksi. Planekon pietarilaisia haasteita Aivan Pietarin keskustassa, pääkatu Nevskij prospektin varrella, on rakenteilla Stockmannin uusi tavaratalo. Vaihteleva maaperä ja historiallisen keskustan rakentamiselle asettamat rajoitukset ovat tehneet pohjarakenteiden suunnittelusta tavallista haasteellisemman hankkeen. Pietarin keskustaan ei ole maaperäsyistä juurikaan rakennettu kellareita kuin puolen tai yhden kerroksen verran. Uuteen, neliötä käsittävään Stockmanniin niitä on kuitenkin tulossa kolmeen tai neljään kerrokseen. Maan alle sijoitetaan pysäköintitiloja 550 autolle ja herkkuosasto Helsingin tavaratalon mallin mukaisesti. Tavaratalon rakennustyömaa sijaitsee aivan Ploshtshad Vosstanijan metroaseman vieressä. Tonttiin rajoittuu myös kaksi naapurikiinteistöä. Tavallista haasteellisempi sijainti ja läheisellä Nevskij Palace -hotellin työmaalla aiemmin sattuneet vahingot hidastivat lupaprosessia, joka käynnistyi jo vuonna 2005, kertoo geo- ja mittaustekniikan toimialapäällikkö Matti Honkaniemi FCG Planeko Oy:stä, joka on vastannut tavaratalon pohjarakenteiden hankesuunnitteluvaiheesta. Työt saatiin kuitenkin käyntiin viime keväänä. Koko tontin ympäri rakennetaan Venäjällä uutta tyyppiä oleva erikoisjäykkä teräsponttiseinä. Kiinteistön pohjarakenteet ulot- tuvat noin 15 metriin, mutta paalutuksia on tehty 40 metriin asti. Maaperästä on löytynyt muun muassa turvekerroksia, hiekkaa, liejua ja savea. Myös naapurirakennuksia on jouduttu tukemaan ja maakerrosta vahvistamaan. Paalutuksen valmistuttua rakennetaan ensin ykköskerroksen kansi, josta sitten jatketaan samanaikaisesti sekä ylös- että alaspäin. Tontilla sijainneen Nevskij prospektin vanhimman kivitalon sai purkaa työmaan tieltä, mutta sen julkisivu rakennetaan entiselleen. Varsinaiset kaivutyöt on vasta päästy aloittamaan, ja maamassoja on myös jouduttu vaihtamaan, jotta tontilla pääsee liikkumaan. Uusia haasteita tulee edelleen vastaan, joten meillä on säännöllisesti paikan päällä asiantuntijana DI Harri Vehmas valvomassa työn edistymistä, kertoo Honkaniemi. Logistiikkakeskus Gorelovoon Toinen merkittävä Pietarin hanke on Pulkovon lentokentän eteläpuolelle valmistuva jättimäinen Gorelovon logistiikkakeskus, joka on tekeillä YIT:n omistamalla 95 hehtaarin tontilla. FCG Planeko on ollut alusta alkaen mukana alueen geoteknisessä suunnittelussa, tutkimusten ohjelmoinnissa, aluesuunnittelussa ja vesihuollon suunnittelussa. Alueelle valmistuu myös hiekan ja öljyn erotusjärjestelmä, jossa puhdistetaan sieltä kerätyt hulevedet ennen niiden laskemista läheiseen puroon, kertoo Honkaniemi. Sinne on suunniteltu myös aluetta halkova tie ja rautatie sekä useita logistiikkakeskuksia. Suurin osa rakennuksista on pitkiä ja yksikerroksisia, joten niiden sijoittelu vaihtelevankorkuiseen ja osittain hiekkapohjaiseen maastoon on vaatinut pinnan tasoittamista, isoja massansiirtoja ja runsaasti paalutusta, Honkaniemi kuvailee hanketta. Rakennustyöt laajalla alueella ovat edelleen käynnissä ja jatkunevat usean vuoden ajan, joten pohjatutkimukset ja viemäröintisuunnitelmat vaativat hankkeen edetessä vielä täydennyksiä ja päivityksiä, hän arvioi. FCG Consulting People 1/

18 Luvattomat tienvarsimainokset teettävät paljon työtä. Jari Kaukosen vetämä rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut toimiala tekee viranomaisten kanssa yhteistyötä muun muassa näiden inventoinnissa. Helpotusta viranomaisten työtaakkaan Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja Jari Jormakka Tiehallinto ja FCG Planeko Oy ovat kokeilleet keväästä 2008 alkaen uutta toimintamallia: infra-alan viranomaistehtävien hoitoa konsulttityönä. Kokemukset ovat hyviä. Olemme valmistelleet Tiehallinnolle muun muassa liittymälupia, alituslupia ja muita viranomaislupia sekä inventoineet luvattomia tienvarsimainoksia, kertoo FCG Planekon rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialaa johtava Jari Kaukonen. FCG valmistelee asiat niin pitkälle, että viranomainen voi sen pohjalta kirjoittaa luvan. Lupa-asioihin liittyy lähes aina myös maastokäyntejä. Niiden yhteydessä arvioidaan esimerkiksi sitä, mihin hakemuksessa tarkoitettu vesi- tai sähköjohto tai muu tiealueelle ulottuva rakenne on paras sijoittaa ja millä edellytyksillä sen voi tehdä. Kun tällaiset aikaa vievät tehtävät ulkoistetaan, viranomainen voi keskittyä muihin velvoitteisiin, kuvailee Kaukonen asiakkaan antaman palautteen pohjalta. Osaamista ja kokemusta Tiehallinnon ja FCG:n yhdessä kehittämästä kanssakäymisportaalista on tullut kätevä yhteydenpidon väline. Sen avulla tilaaja pystyy seuraaman työn etenemistä ajantasaisesti ja ilman papereita. Kiitosta on saatu myös siitä, että FCG:ssä alan tehtäviä hoitaa henkilö, joka on aikaisemmin tehnyt vastaavia töitä viranomaispuolella. Kaukosen sanoin: hän näkee heti, mistä on kysymys. Tai kuten tilaaja asian ilmaisi: ajan puute opastuksessa ei ole heikentänyt tehtävien suoritusta. Viranomaispalvelujen tuottamiseen on osallistunut lisäksi insinööriopiskelija, joka erikoistuu nimenomaan näihin tehtäviin. Näin varmistetaan, että talosta löytyy riittävästi osaamista siinäkin tapauksessa, että alan palvelujen kysyntä kasvaa niin kuin Kaukonen uskoo käyvän. Osaamisen lisäksi hän haluaa vaalia hyvää tekemisen meininkiä, joka ryhmässä vallitsee. Tukevan selustan ylläpitotehtävien hoitoon antavat FCG:n monialaisuus sekä henki ö kunnan vahva yhdyskunta teknisen suunnittelun, ylläpitovastuiden ja projektinjohtamisen osaaminen. Ylläpitopalvelut kasvussa Muutaman vuoden päästä ylläpitopalvelut, joihin viranomaispalvelutkin kuuluvat, on toivottavasti volyymiltään samaa luokkaa kuin rakennuttaminen, Jari Kaukonen visioi. Tätä ajatusta kuvastaa myös toimialan nimi: nyt se on rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut, kun aikaisemmin puhuttiin pelkästään rakennuttamispalveluista. 18 FCG Consulting People 1/2009

19 Tilannekuva tietoyhteiskuntamatkalta, jonka aikana tutustuttiin muun muassa Fusinopolis-tutkimuskeskukseen. Tietoyhteiskuntaoppia Singaporesta Teksti: Eeva Kokki Kuva: Olli Lipsanen Singapore on yksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista ja Kaakkois-Aasian taloudellisesti kehittynein maa. FCG MentorIT ja VTT järjestivät marraskuussa julkishallinnon ja yksityisen sektorin edustajille suunnatun tutustumismatkan Singaporeen. Tietoyhteiskuntamatkan keskeisenä tavoitteena oli tutustuttaa osallistujia Singaporen innovaatiotoimintaan, koulutusjärjestelmään ja terveydenhuoltoon. Matkan aikana vierailtiin muun muassa tiede-, teknologia- ja tutkimusorganisaatio A*Starin Fusinopolistutkimuskeskuksessa ja tutustuttiin paikalliseen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Viikon mittaisella matkalla oli kaksikymmentä osallistujaa mm. kunnista, ministeriöistä ja korkeakoulutuista ja yrityksistä. Mukana ollut Helsingin kaupungin tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorpi luonnehti matkaa onnistuneeksi: Ensinnäkin matka oli hyvin järjestetty ja ohjelma monipuolinen. On hyödyllistä vierailla myös muualla oppimassa, miten asioita voidaan tehdä. Singaporessa näkyi hyvin vahvana ubiikki, kaikkialla kaupunkitilassa läsnä oleva tietotekniikka. Vaikka vierailimme hyvin erilaisissa organisaatioissa, kaikkialla näkyi yhtenäinen näkemys ja visio siitä, miten tietotekniikkaa voidaan hyödyntää yhteiskunnassa. Meillä Suomessa tämä näkemys on selkeästi pirstaleisempi, Karakorpi toteaa. Toisaalta taas ongelmat esimerkiksi perustietotekniikan yhtenäistämisessä ovat samankaltaisia. Meillä ollaan kuitenkin perustietotekniikan yhtenäistämisessä pidemmällä, mikä johtuu myös organisoitumismal- leista, hän jatkaa. Mitä sitten tarvittaisiin, että esimerkiksi julkishallinnossa saataisiin yhtenäinen näkemys siitä, miten tietoyhteiskuntaa tulee kehittää? Se vaatii kuntien, valtion ja muiden osapuolten tasapuolista yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta, Karakorpi toteaa. Mikä anti tällaisilla vierailuilla on järjestäjän näkökulmasta? Tällaiset tutustumismatkat ovat kiinnostavia paitsi sisältöjensä, myös verkottumisen näkökulmasta. Matkalla oli mukana kiinnostava joukko keskeisiä tietoyhteiskunnan vaikuttajia, toteaa toimitusjohtaja Anette Vaini-Antila FCG MentorIT:stä. FCG Consulting People 1/

20 Kuvat: Suomen Betonitiedon kuva-arkisto Suomen Betonitieto palkitsi Vuosaaren sataman meluseinän vuoden betonirakenteena. Seinämä erottaa satama-alueen kuvan alalaidassa olevasta luontoalueesta. Pienessä kuvassa yksityiskohta betoniseinän rakenteista. Yrjö Halttunen energiaja ilmastopalveluiden vetäjäksi Ekonomi Yrjö Halttunen on nimitetty alkaen FCG Planeko Oy:ssä energialiiketoiminnan johtajaksi ja aluepäälliköksi. Aluepäällikkönä hänen vastuualueensa käsittää Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueet. Halttusen asemapaikka on Vaasa, jonka lisäksi hän toimii Seinäjoen toimipaikan päällikkönä. Halttunen on aiemmin toiminut Vaasassa sijaitsevan Teknologiakeskus Merinova Oy:n toimitusjohtajana. Aluepäällikön tehtävän lisäksi Halttusen tehtävänä on kehittää FCG:n ilmasto ja energia -toimialaa. Tässä työssä yhtenä toiminnan kanavana hyödynnetään FCG:n osakkuutta Cleen Oy:ssä. Cleen Oy on yksi Suomeen perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK), joka keskittyy ympäristö- ja energiakysymyksiin. Halttusella on pitkä kokemus energiatekniikkaan liittyvän liiketoiminnan kehittämisestä ja verkottumisesta alan toimijoiden kanssa. Hän on ollut mukana mm. valtakunnallisen energiaklusterin kehittämisessä ja uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman ja maalämmön käytön edistämisessä. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, energiahuollon varmistaminen ja energian omavaraisuusasteen nostaminen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita, jotka tulisi huomioida esimerkiksi jo kaupunkien ja kuntien kaavoituksessa. FCG:llä on osaa- mista myös näillä toimialoilla, mikä tekee tehtävästäni kiinnostavan, toteaa Halttunen. Vuosaaren sataman meluseinästä vuoden betonirakenne Helsingin Vuosaaren sataman meluseinä on valittu vuoden parhaaksi betonirakenteeksi. Meluseinän rakennesuunnittelu on FCG Planeko Oy:n käsialaa. Suomen Betonitieto Oy:n järjestämän kilpailun tuomaristo kiitti Vuosaaren meluseinämää arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Palkinnon perusteluissa tuomaristo totesi, että rakennuttajan, Helsingin Sataman, ja suunnittelijoiden toimivalla yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu näyttävä rakennustekninen ja arkkitehtoninen kokonaisuus Vuosaaren sataman ja Porvarinlahden luontoalueiden rajalle. Meluseinämä on 13 metriä korkea ja kilometrin pituinen, liukuvalutekniikalla toteutettu rakenne, jossa betonin ominaisuudet tulevat ilmeikkäästi ja rehellisesti esiin. Vuosaaren sataman koillisreunassa sijaitsevan meluseinän tarkoituksena on estää satamatoiminnoista syntyvien äänien kantautuminen viereiselle Porvarinlahden Natura alueelle. Samalla se toimii myös näköesteenä ja erottaa satama-alueen turvallisesti virkistys- ja ulkoilualueesta. Meluseinä on perustettu maapohjalle, joka on entistä merenpohjaa, ja sen perustustyöt edellyttivät runsaasti maamassan vaihtoja, täyttöjä ja tiivistystä. Vuosaaren meluseinän rakennuttaja on Helsingin Satama ja sen arkkitehtuurisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Hankkeen urakoinnin toteutti Terramare Oy. FCG Planeko Oy on toiminut meluseinän rakennesuunnittelijana. FCG osakkaaksi energiaja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymään FCG Planeko Oy on osakkaana syyskuussa 2008 toimintansa aloittaneessa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy:ssä. FCG:n ohella yhtiön osakkaina on muita alan johtavia suomalaisia yrityksiä, kuten Vaisala, Wärtsilä, Fortum, Stora Enso ja Neste Oil. Mukana on myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuten VTT. Cleen Oy:n toiminnan tavoitteena on kehittää suomalaista energia- ja ympäristöosaamista ja tehdä siitä kansainvälisesti merkittävä liiketoiminta. Tuotekehityshankkeille haetaan ulkopuolista rahoitusta mm. TEKESiltä, ja ensimmäiset hankkeet ovat olleet Cleen Oy:n hallituksen käsiteltävinä. FCG:n osaamista voidaan hyödyntää klusterin monimuotoisissa energia- ja ympäristöalan hankkeissa, joissa keskitytään esimerkiksi tehokkaaseen energian käyttöön, hajautettuihin energiajärjestelmiin, materiaalien kierrätykseen ja jätteiden hallintaan sekä mittaukseen ja ympäristötehokkuuden arviointiin, toteaa FCG:n ympäristösektorin johtaja Timo Lempinen. 20 FCG Consulting People 1/2009

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus 23.4.2014, Tutkija Tuomas Jalava, FCG 22.4.2014 Sivu 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 24.9.2012 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. 5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo

Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo Ari Kolehmainen 26.11.2014 Page 1 Asiat 1. FCG Finnish Consulting Group 2. Nova

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009. FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka

YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009. FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009 FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka FCG-konserni on ainutlaatuinen osaamiskeskittymä FCG Finnish Consulting Group on yksi Suomen suurimmista monialaisista konsulttiyrityksistä

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot