Talvivaara: Marssijat vetosivat ministeriin. Järvilohi. Joululahja luonnolle. Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys on vuoden paikallisyhdistys 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvivaara: Marssijat vetosivat ministeriin. Järvilohi. Joululahja luonnolle. Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys on vuoden paikallisyhdistys 10"

Transkriptio

1 luonnonsuojelija 5/ Joululahja luonnolle 18 Luonnonsuojelusenkelin Saimaan joulukauppa aukesi Järvilohi hiljainen asukki Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 5/2012 2,00 Talvivaara: Marssijat vetosivat ministeriin Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys on vuoden paikallisyhdistys 10

2 2 luonnonsuojelija 5/2012 Stressitesti ympäristöministereille pääkirjoitus 5/2012 Marraskuu nro 5/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. Ympäristöministeri Ville Niinistö on palannut ilta toisensa jälkeen uupuneena kertomaan suomalaisille Talvivaaran myrkkyvuodosta. Syitä vuotoon on haettu myös edeltäjistä, joilta on kimmonnut takaisin punehtuneita kommentteja. Edellinen ja nykyinen ympäristöministeri kohtasivat Ylen A-Talk-ohjelmassa. Paula Lehtomäki ja Ville Niinistö puivat Talvivaaran myrkkyvuotoa ja siihen johtaneita syitä. Nyt rakentavan suomalaisesti. Keskustelussa näkyi Lehtomäen lahjakkuus poliitikkona. Se ei silti peittänyt vajetta ympäristöministerin roolin sisäistämisessä. Ei, vaikka hän ajoi ministerinä tärkeitäkin asioita, esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Niinistö on tuonut erilaisen asenteen, tiedollisen tason ja aloitteellisuuden ympäristöministerin virkahuoneeseen. Hän toimii sen roolin mukaisesti, johon tehtävä antaa oikeuden. Vertailu edeltäjään on jopa kiusallisen selvä. Palataan Talvivaaran, sen perusteisiin. Metallinjalostuslaitoksen peruskiven muurauksessa paikalla olivat silloiset keskustaministerit Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen ja Paula Lehtomäki. Kainuun kasvatti Lehtomäki piti tilaisuudessa puheen: Ympäristöministerinä voin olla tyytyväinen siitä, että kaivostoimintaan liittyvät luvat myönnettiin tiukkojen ympäristökriteerien saattamina. Myös seuranta tulee olemaan tiukkaa. Ihminen ja luonto otetaan tässäkin huomioon ennen taloutta. Kaikki meni toisin. Niinistö on ollut oikeassa moittiessaan edellisen hallituksen kaivos- ja ympäristölain säätämistä mutta ennen kaikkea aluehallinnon uudistuksessa väärin koottua ympäristöhallintoa. Ei työja elinkeinoministeriön käsissä voi olla ympäristöhallinnon resurssointi. Häntä muistutetaan aina kuitenkin siitä, että Vihreät oli hyväksymässä päätöstä Vanhasen toisessa hallituksessa. Lehtomäen henkilökohtainen luottamus Talvivaaraan ei rajoittunut ministerin rooliin. Perheessä puoliso osti tuhdin nivaskan yhtiön osakkeita, ja niitä hankittiin myös lapsille. Eipä silti, jokainen meistä omistaa palan Talvivaaraa valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta, kolmisen osaketta kukin. Viime vuoden kesäkuusta alkaen osakkeita on ostettu yli sadalla miljoonalla eurolla. Nyt potin arvosta on kadonnut yli 60 prosenttia. Niinistö on yrittänyt parhaansa esikuntansa tuella. Myös kansliapäällikkö Hannele Pokka on toiminut oikeudentuntoisesti. Ympäristöministeriön johto on tällä hetkellä hyvissä käsissä. Paremmassa kuin ehkä koskaan, vaikka Suomessa on ollut monia hyviä ympäristöministereitä. Alla on pilapiirtäjämme Seppo Leinosen tuorein Muikku-kuva, jossa Lehtomäki ja Niinistö ovat taas samassa ruudussa. Matti Nieminen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , Liisa Hulkko, toimitussihteeri, AD, p. (09) , Maija Lielahti, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Sini Eräjää, Hanna Hakko, Antti Halkka, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko palstojen vinjetit Emmi Jormalainen VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2012 TILAUSHINTA 2012 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ilmestyminen 2013 Lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa: Ensimmäinen numero ilmestyy 4.2. (dl ) ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: KANNEN KUvat: Hannu Hyvönen (kuva: Eemeli Kiviniemi) HUTEJA & OSUMIA: Teemana kaivokset perä otsikoissa Nyt puhuu Pekka Perä: Voiko v-tukseen kuolla? Otsikko Uudessa- Suomessa Hautala tyytyväinen Perän esiintuloon. Otsikko Helsingin Sanomissa Perästä kuuluu. Otsikko Vihreässä Langassa vaaran talvi Pienennämme vesistöpäästöjä merkittävästi. Talvivaaran ympäristöparannusohjelma Suomen hallitus on uusien työpaikkojen ja investointien toivossa toivottamassa yritykset tervetulleiksi, osaltaan avustaen esiintymien etsinnässä ja kartoituksessa sekä antamalla dataa ja kaivuuoikeuksia halpaan hintaan, myös herkillä alueilla. Kullan, nikkelin ja uraanin metsästäjät tavoittelevat jopa maan turisti- ja suojelualueita. Käännös saksalaislehden Der Spiegelin artikkelista Pissivedet on suodatettava, muuten tulee sakkoja. Suuri pörssiyritys saa pilata ympäristöään kaikessa rauhassa vuosikausia. Mauri Liukkonen, Savon Sanomat Talvivaara todella on uusi Nokia. Loistavat lupaukset petetty, paska valuu ymparille ja yhteiskunta hoitaa jäljet. HS:n toimittaja Esa Mäkinen Twitterissä Seuraava Talvivaara? Missä on seuraava Talvivaara? Onko se Sodankylän Kevitsassa? Kemijoen sivuhaaran, Kitisen, kupeeseen avattiin kesäkuussa niin ikään nikkelikaivos. Kanadalainen omistaja First Quantum Minerals on jo ilmoittanut, ettei se pysy päästörajoissa. Juha Honkonen, Vihreä Lanka Raahen neljästä jätealtaasta kahdessa ei ole erillistä pohjarakennetta. [...] Kaivoksen vastuuvalvojan Heikki Kovalaisen mukaan ratkaisusta ei aiheudu uhkaa luonnolle, sillä jätevedet ovat melko mietoja. yle.fi Myrkkyneste siis läpäisee Suurikuusikon jätealtaiden pohjan tiivistyskerroksen 50 kertaa nopeammin kuin aivan tavallisen kaatopaikan pohjan. [...] Haitalliset aineet joutuvat pohjaveteen melko varmasti. Suomen Luonto

3 luonnonsuojelija 5/ talven kuva kuvaaja: tuula pirnes / ikkunasuomenluontoon.fi sisällys UUTISIA 4 Talvivaaran historiallinen tulos 6 Järjestöt tekivät laajan valtiomaiden suojeluesityksen 7 Tutkimus: Liito-oravan suojelu riittämätöntä 8 Koulumetsäkysely: Koulun ja päiväkodin lähimetsät useimmiten kuntien omistamia 9 Kynttilät syttyivät kuuttien muistoksi tässä numerossa uusia tuotteita norpan hyväksi Norps Rescue -tuotteet tulevat myyntiin joulun alla 14 energianeuvontaa taloyhtiöille Negawatti-hanke kiertää taloyhtiöissä antamassa vinkkejä energiansäästöön. 16 Varpuset jouluaamuna. Talvisin pihapiirin varpuset ovat usein rohkeita pikkuvarpusia, jotka petolintuja uhmaten tulevat talviaterialle. saimaannorpan ahdinko ei ole ohi Jo kuusi kuuttia on hukkunut verkkoihin tänä vuonna. 09 eemeli kiviniemi 10 Kovatasoinen suojelu palkittiin 11 Toiminnan nainen 12 Norppaluodolta Risto Sulkava 12 Vuoden 2012 voittoja ja saavutuksia 15 Luonnonsuojelusenkelin joululahjavinkit 16 Vesivuoden sarja: Vesistöt muuttuvassa ilmastossa 17 Vesitekoja: Pelastetaan Eurajoki! 18 Kurkistus ahdin valtakuntaan ELÄMÄNTAPA 20 Ekoarjen sankarit Hiki pinnassa ekoarjessa 21 Arjen kolumni Titta Lassila 22 Ekotekniikan maailma Ekotehokkuutta asumiseen 23 Kirjavinkit pukinkonttiin 36 Norpan menot juha taskinen

4 4 luonnonsuojelija 5/2012 UUTISET TEKSTI Matti Nieminen Talvivaaran historiallinen tulos Talvivaaran vuodoissa kolmas kerta toden sanoi. Jätevesivuoto on kevyt sana kuvaamaan tapahtunutta. Kyseessä oli myrkkytulva. Ympäristöhallinnon heikentäminen johti osaltaan viime vuosien pahimpaan ympäristökatastrofiin Suomessa. Valvonta petti, suunnittelu petti, pohja petti. Kun myrkkyvuodon mediapärskeet löivät jo korkealle, havahtui valtionjohtokin. Asiaa käsitteli lopulta kymmenen miniteriötä. Säteilyturvakeskus (STUK) sekä Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) rauhoittelivat suomalaisia kertomalla, että veteen liuennut uraani ei uhkaa merkittävästi ihmisterveyttä, jos ei juo uraanipitoista vettä. Nyt Talvivaaraan on saapumassa talvi. Jääkansi peittää myrkyttyneitä järviä, ja näytteiden ottokin käy vaikeammaksi. Likapyykkiä pestään vielä pitkään keväällä. eemeli kiviniemi eemeli kiviniemi Kainuun luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava Antti Lankinen puhuu mielenosoittajille Eduskuntatalon portailla. Myrkkyvesivuodon myötä luontoon on päässyt kuutiometriä jätevettä. SLL:n hallituksen jäsenet ja ammattitutkijat Helvi Heinonen-Tanski ja Heikki Simola ottivat jo kesällä vesinäytteitä lähijärvistä. Liiton kansalaiskeräyksenä saamilla varoilla voitiin kustantaa analyysit riippumattomas- Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kantaa järjestön banderollia mielenosoituksessa. Kuka vastaa vahingoista? Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii yhtiötä lain perusteella korjaamaan aiheuttamansa vahingot myös kaivosalueen ulkopuolella. Yhtiön on aloitettava hävitettyjen ja heikennettyjen luonnonarvojen palauttaminen. Aiheuttaja vastaa Suomessa ympäristövahingon ennallistamisesta, korjaamisesta ja kustannuksista. Tähän löytyy selvät pykälät ympäristölle aiheutettujen vahinkojen korjaamislaista ja ympäristönsuojelulaista, SLL:n johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo. Kaivosyhtiö on antanut vakuuksia 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi sillä on ympäristövahinkovakuutus. Vakuudet lankeavat vasta konkurssissa. Yhtiöllä on tiettävästi myös muita vakuutuksia, jotka ovat salaisia. Myös yhtiön toimitusjohtajaksi palannut pääomistaja Pekka Perä tunnusti Yleisradion tv-kameroille asian 15. marraskuuta: Meillä on tietenkin korvausvelvollisuus, hän sanoi. Ympäristöministeri Ville Niinistö oli aiemmin Kainuussa käydessään kannustanut ihmisiä hakemaan korvauksia. Matkailuyrittäjien on vaikeampi esittää korvausvaateita, vaikka Talvivaara pilaa alueen maineen pitkäksi aikaa. Kuka haluaisi liikkua lähelläkään Talvivaaraa virkistäytymismielessä? Talvivaara seis! Myrkkyvuotoa seurasi mielenosoituksia niin Kainuussa kuin Helsingissä. Yli tuhat ihmistä vaati marraskuun puolivälissä Talvivaaran pysäyttämistä. Tämän lehden kansikuvassa ollaan ympäristöministeriön oven kohdalla. Eduskuntatalon edessä penättiin eduskuntapuolueilta vastuuta, ja puolueiden edustajat joutuivat selittämään näkemyksiään portailla. Antti Lankinen istahtaa Helsingin suurmielenosoitusta seuraavana päivänä Luonnonsuojeluliiton keskustoimistolle. Kainuun luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava on ollut viime viikot kovilla, sen näkee kasvoista, mutta lauseet ovat edelleen selkeitä. Sotkamon seurakunnan kappalainen on virkavapaallaan joutunut ennennäkemättömän mediatulvan keskelle. Pääjärjestäjät ovat nyt aivan lopussa. Ajatus mielenosoituksen järjestämisestä tuli seitsemän päivää sitten. Valtaosa sotkamolaisista ja kainuulaisista uskoo Lankisen arvion mukaan vielä, että Talvivaara saa asiansa kuntoon. Toisaalta monet kainuulaiset ajattelevat, että jos ei saa, niin kaivos joutaa mennä. Keskustelu lainehtii. Esimerkiksi Kainuun Sanomien verkkokeskustelussa Talvivaarasta on kommenttia. Asiallista keskustelua enimmäkseen, Lankinen luonnehtii. Vedenjakajana mielipiteissä ovat hänen veikkauksensa mukaansa isot järvet. Kun Jormasjärven ja Laakajärven vedenlaatu alkaa muuttua ratkaisevasti huonommaksi, se vaikuttaa mieliin: Sitten uskon, että ajatus kääntyy. Ihmiset rupeavat ymmärtämään, että uhraus on liian iso, Lankinen sanoo rauhallisesti. Puhdistamoa odotellessa Uusi vedenpuhdistamo tekee tuloaan Talvivaaraan. Sille olisi nyt jo käyttöä. Jätevettä on yli miljoona kuutiometriä, ja yhtiö haluaa puhdistaa siitä prosessivettä. Vettä on nyt joka paikassa. Yhtiö on kuitenkin pitänyt kiinni siitä, mitä saa laskea luonnonvesiin, Lankinen kertoo. Ongelmajätevettä onkin varastoituna esimerkiksi kaivokseen. Käänteisosmoosiin perustuvaan puhdistuslaitokseen on tulossa kolme puhdistuskalvoyksikköä. Kukin niistä pystyy puhdistamaan 70 kuutiometriä vettä tunnissa. Jos laitos olisi ollut aiemmin toiminnassa, se olisi vähentänyt puhtaan veden tarvetta. Laitoksessa olisi miljoona kuutiota vähemmän jätevettä jokaista vuotta kohden, jolloin laitos olisi ollut käytössä. Käänteisosmoosi puhdistaa melko hyvin myös metalleja. Yhtiö on suunnitellut aloittavansa puhdistaa myös ulos laskettavia jätevesiä vuonna Lankinen ymmärtää paikallisena ihmisenä myös työllisyyden merkityksen. Yhtiönä tekisin kaikkeni, että toiminnan saisi siedettävälle tasolle. Menetykset luonnolle ja kukkaroille

5 UUTISET luonnonsuojelija 5/ Kuva ylhäällä: Talvivaaran sakka-allas. Oikealla ylhäällä: Altaan päävuotokohta, jota on tukittu. Kraateri ulottui alunperin altaan pohjaan asti. Oikealla alhaalla: Lumijoki värjäytyi vihreäksi, kun poltettua kalkkia levitettiin kaivoksen ympäristöön. Varoituskyltissä lukee: "Varo, syövyttävää". sa laboratoriossa. Jo tuolloin Kivijärven pohja oli täysin kuollut. Tämä oli siis ennen myrkkyvuotoa. Ylimmät neljä järveä ovat kuolemantilassa, Lankinen sanoo. Myrkkyvuodossa luontoon pääsi raskasmetalleja. Niillä on paha kaiku suomalaisessa vesiensuojelun historassa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti asiaa tarkemmin. Nikkelillä ja sinkillä eliöihin vaikuttavat tasot ylittyvät kymmen- tai jopa satakertaisesti, uraanilla yli kymmenkertaisesti. Kadmiumpitoisuudet ylittävät selvästi vaarallisten aineiden asetuksen mukaisen rajan. Lisäksi vesistöön on päässyt lyijyä, arseenia ja kuparia, mutta niiden pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä. Yksistään happamuuden vaihtelu aiheuttaa stressiä eliöstölle, SYKEn erikoistutkija Anna Karjalainen täydentää. Hän on huolissaan myös kemikaalien yhteisvaikutuksesta. Kemikaalicoktailista ei ole puhuttu riittävästi. Edes EU:n kemikaalilainsäädäntö ei ota sitä huomioon, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Talvivaara tuntuu myös paikallisten kukkaroissa. Vaikkapa vapaa-ajan kiinteistöjen myyntitoiveet voi unohtaa. Esimerkiksi Jormasjärvellä on 98 mökkiä. Lankisen mukaan yhtään kauppaa ei ole tehty siellä kahteen vuoteen. 60 neliökilometriä uhrattiin kaivostoimintaan. Meidän piti tehdä surutyö. Helkkarin hienoa metsää meni, Lankinen sanoo. Yli miljoona kuutiometriä vettä odottaa puhdistamista. Tehdas käyntiin vai kiinni? Miten estetään uudet Talvivaarat? Suomen luonnonsuojeluliiton vaatimukset tarvittavista muutoksista: 6 Luonnon ja ympäristön edunvalvonta erotettava hallinnossa elinkeinojen edistämisestä! ELY:jen ympäristöosaston resurssiohjaus on palautettava työ- ja elinkeinoministeriöstä ympäristöministeriöön. Ympäristöhallinnolle tarvitaan lisää asiantuntijoita ja rahoitusta. Alueellinen ympäristöhallinto on koottava valtakunnalliseksi ympäristövirastoksi. 6 Selvitysten teettäminen siirrettävä toiminnanharjoittajilta viranomaisille! Viranomaisen tulee tilata tarvittavat ympäristöselvitykset, ja toiminnanharjoittaja maksaa kulut. Näin toimitaan ydinvoimaloidenkin valvonnassa. 6 Ympäristönsuojelulakia vahvistettava! Ympäristönsuojelulakia on uudistettava huomioimaan luontoarvot. Viranomaisten on ilmoitettava aina ympäristörikoksista. Valvontamaksut otettava käyttöön. Lankinen hymyilee vinosti kertoessaan, kuinka on joutunut humanistina pohtimaan myös tekniikkaa. Saastuneiden maamassojen käsittely on edessä. Hän on miettinyt sitäkin. Voiko tehtaan sulkea vai ei? Valtiolle kysymys on yhtä haastava kuin pääkalloa pitelevälle Hamletille. Metallitehdasta pitäisi pyörittää sen verran, että liuoksesta saisi metalleja talteen, sanoi Niinistö Ylen A-talk-ohjelmassa. Jouni Nissinen vaatii jatkossa lähtökohdaksi sitä, ettei ympäristö enää kärsi. Talvivaaran tulee ajaa nykyinen vesiä pilaava toimintansa alas puolen vuoden kuluessa. Tänä aikana on rakennettava riittävästi vedenpuhdistuslaitteita ja kunnon altaat, jotta jätevesiongelma saadaan hallintaan. Kun investoinnit on tehty, voidaan toiminta käynnistää uudelleen tiukalla, ajantasaisella ympäristöluvalla, Nissinen evästää. Talvivaaran ikävät yllätykset 1. YVA:ssa ei puhuttu uraanista halaistua sanaakaan. 2. Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa oli varastoituna hapanta vettä, vaikka sen piti olla emäksistä. Metallit liukenivat veteen. 3. Bioliuotus irrotti kaivoskivestä myös uraania. 4. Varoaltaisiin ei ole tehty minkäänlaista pohjaa. Niissä on vain tavallista maapohjaa. 6 Ryhmäkannetta laajennettava koskemaan ympäristöasioita! Yksittäisen ihmisen on korkeiden oikeudenkäyntikulujen vuoksi lähes mahdotonta haastaa yrityksiä oikeuteen. 6 Kaivoslain porsaanreiät paikattava! Vanhat kaivokset toimivat vanhentuneen lainsäädännön mukaisesti. Kaivoslupaa voi hakea vaikka luonnonsuojelualueelle. Toimintaa valvovalla Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ole tarvittavaa ympäristöosaamista. talvivaara oy / lehtikuva ari kananen Ympäristönsuojelulaki uudistuu suomen luonnonsuojeluliiton mielestä esitetty ympäristönsuojelulain uudistus parantaa ympäristön tilaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Uudistus on tarpeen muun muassa Talvivaaran esille tuomien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Ympäristönsuojelulain uudistusta valmistellut työryhmä lopetti työnsä marraskuussa, ja lakiesitys lähti lausuntokierrokselle. Esityksessä luontoarvojen asema paranee nykylakiin verrattuna. Ympäristölupaa ei tule myöntää kohteille, joilla on merkittäviä valtakunnallisia tai aluellisia luontoarvoja. Tämä ei lopeta esimerkiksi turpeen käyttöä Suomessa, mutta nyt ohjataan turvetuotanto luontoarvoiltaan vähempiarvoisille soille valtineuvoston suostrategian mukaisesti, johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo. Esityksessä kansalaisten ja järjestöjen mahdollisuudet pistää vireille lupien ja tarkkailuohjelmien muutoksia paranevat. Valvontamaksuilla tehostetaan ympäristöhallinnon voimavaroja. Luonnonsuojeluliitto ei ollut valvontaasioita käsitelleessä alatyöryhmässä, joten liitto tulee esittämään lausunnossaan muitakin uudistuksia. Esimerkiksi vireillepanoista tulevat hallintopakkoasiat tulee siirtää työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamista ELY-keskuksista puolueettomammalle aluehallintoviranomaiselle (AVI). Ympäristörikoksista ilmoittamisesta pitää tehdä virkamiehille pakollista. Ilmastoneuvottelut alkavat Qatarissa YK:n ilmastoneuvotteluiden kahdeksastoista osapuolikokous alkaa Dohassa, Qatarissa. Marraskuun 26. päivä alkavat neuvottelut päättyvät 7. joulukuuta. Suomen virallisessa delegaatiossa kokoukseen osallistuvat SLL:n suojeluasiantuntija Hanna Hakko ja Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi. Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet tähtäävät siihen, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen. Tämä vaatii kokoukselta päästövähennystavoitteiden huomattavaa kiristämistä, Kioton sopimuksen porsaanreikien poistamista sekä pikaista etenemistä maailmanlaajuisen sopimuksen neuvotteluissa. Järjestöt vaativat ilmastopolitiikalta myös oikeudenmukaisuutta, mikä edellyttää riittävän ilmastorahoituksen ja sukupuolten tasa-arvonäkökulman sisällyttämistä sopimukseen. Kokouksen ratkaisuja ja tausta-analyysejä voi seurata päivittäin ilmastotyötä tekevien järjestöjen yhteisestä ilmasto.org-sivuston blogista. Levitä tietoa: Tue SLL:n työtä uusien kaivoskatastrofien estämiseksi:

6 6 luonnonsuojelija 5/2012 UUTISET Järjestöt tekivät laajan valtionmaiden suojeluesityksen Suojeluesitykseen kuuluu myös arvokkaita soita, kuten Parkanon Saukonsuo, jota reunustavat arvokkaat metsäelinympäristöt. Juho Kytömäki TEKSTI Sini Eräjää Luonnonsuojeluliitto esitti yhdessä Luonto-Liiton, WWF:n, Greenpeacen ja BirdLife Suomen kanssa lokakuussa ministeriöille ja Metsähallitukselle 500 uuden valtionmaiden kohteen, yhteensä hehtaarin suojelua. Juho Kytömäki Luonnonsuojelujärjestöt esittävät yksissä tuumin arvokkaiden metsien ja soiden suojelun lisäämistä valtion mailla. Suojeluesitys on laajuudessaan poikkeuksellinen. Töitä tehtiin kymmenien vapaaehtoisten sekä järjestöjen asiantuntijoiden voimin eri puolilla Suomea. Monien arvokkaiden alueiden luontotiedot perustuvat ahkerasti luonnossa liikkuvien vapaaehtoisten havaintoihin. Vuosi sitten kuvittelimme tekevämme lähinnä aiempien valtion maiden suojeluesityksen päivityksen, mutta into ja tekijöiden määrä kasvoi työn edetessä. Pian kasassa olikin jo ainakin sata maastotyöpäivää, kertoo suojeluesityksen laadintaa koordinoinut Juho Kytömäki. Positiivisia tuloksia Keijo Savola on yksi lukuisista suojeluesitysrajauksia tehneistä, työhön osallistuneista asiantuntijoista. Hienoja, suojelunarvoisia alueita löytyi maastoselvityksissä enemmän kuin oikeastaan uskalsimme toivoa. Suojelualueverkoston kehittämiseen on valtion mailla vielä hyvät mahdollisuudet, Savola iloitsee. Satoja työtunteja vietettiin myös kirjoituspöydän ja tietokoneen ääressä. Osa kohteista on määritetty hyvin todennäköisesti arvokkaiksi ilmakuvatulkintojen perusteella. Maastossa käytyjen kohteiden luontoarvoista on kirjoitettu tarkat kuvaukset. Historiallista suojeluesityksessä on, että se on ensimmäistä kertaa paikkatieto-ohjelmilla käsiteltävässä, GIS-muodossa. Digitaalisten karttojen ja paikkatieto-ohjelmien käyttöä sekä rajausten piirtämistä opeteltiin talkootyönä. Metso-rahoitus Luonnonsuojelujärjestöt esittävät, että kaikki arvokkaat kohteet suojellaan. Tähän onkin useita mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Metsähallitus valitsee parhaillaan hehtaaria uusia suojelualueita osana MET- SO-ohjelman toteutusta ja uutta soidensuojeluohjelmaa valmistellaan. Hallituksen päätös soi- Into ja den ja turvemaiden käytöstä velvoittaa Metsähallitusta muun muassa selvittämään arvokkaita suo-metsämosaiikkeja muodostavat alueet. Uusia toimenpiteitäkin tarvitaan ja kiireellisesti, jotta arvokkaat alueet saadaan turvaan. Järjestöjen tiedossa on jo nyt suojeluesitykseen kuuluvia alueita, jotka ovat Metsähallituksen hakkuusuunnitelmissa. Lapin eteläpuoleisessa Suomessa hehtaaria suojelemalla suojeluaste nousisi vasta noin yhdellä prosentilla. Valtion maiden arvokkaiden alueiden suojelu olisi kuitenkin tärkeä askel eteenpäin metsien ja soiden monimuotoisuuden turvaamisessa. tekijöiden määrä kasvoi työn edetessä. Pian kasassa olikin jo sata maastotyöpäivää. Komea, reilun 500 hehtaarin kokoinen Kalliojärven-Haukijärven alue Kurussa rajautuu Metsähallituksen virkistysmetsään ja suojelualueisiin.

7 UUTISET luonnonsuojelija 5/ Karttakuva oikealla: Esimerkki suojeluesityksen karttarajauksista, kuvassa Lohikosken arvokas metsäalue Etelä-Savossa. Juho Kytömäki Harri hölttä Biologi Teppo Rämä selvittää lahopuulajistoa Puolangalla Liperinsuolla. Paljakan alueella Kaavissa on monipuolinen vaarojen, pienvesiketjujen ja suometsämosaiikkien alue. Tutkimus: Liito-oravan suojelu riittämätöntä Liito-oravan suojelu ei Suomessa toimi, uudet tutkimukset todistavat. Nykyiset suojelukeinot ovat osoittautuneet Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kahdessa tuoreessa tutkimuksessa riittämättömiksi. Lain mukaan uhanalaisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Luonnonsuojeluliitossa on huolestuttu siitä, että lakia ei kuitenkaan noudateta. Hallinnon nykyisten liitooravaohjeiden lainvastaisuus on ollut kaikkien lajia seuranneiden tiedossa jo vuosia, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. Ei ole ihme, että liito-oravan kanta on laskenut ja se on luokiteltu uhanalaiseksi. Sulkava tietää, mistä puhuu. Hän on väitellyt tohtoriksi eläintieteestä, tutkinut liito-oravia ja julkaissut lajista tieteellisiä artikkeleita. Liito-oravan suojelun ongelma on tehometsätalous. Luonnonsuojeluliitto haluaa kehittää uusia keinoja liito-oravan suojeluun. Liito-oravien lisääntymisja levähdyspaikat eli elinpiirin ydinalueet tulee suojella, Sulkava sanoo. Ytimen ympärillä tulisi muuttaa metsätalouden menetelmiä. Todennäköisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmiä soveltamalla voitaisiin auttaa liito-oravaa. Näin voitaisiin jatkaa metsätaloutta liito-oravan alueella ilman kohtuuttomia kustannuksia. Liito-oravametsien omistajille pitäisi kertoa nykyistä paremmin myös METSO-ohjelman suojeluvaihtoehdoista. Nyt tieto liito-oravasta tulee metsänomistajalle usein vasta kun hakkuuilmoitus pesämetsästä on jo tehty. Jos tiedossa olevien liito-oravametsien taloudellisestikin kilpailukykyiset suojeluvaihtoehdot kerrottaisiin ajoissa metsänomistajalle, niin tulos olisi kaikkien kannalta nykyistä parempi, Sulkava kertoo. SUOJELUESITYS NUMEROINA Suojeluesitykseen kuuluu 500 kohdetta, jotka kattavat hehtaaria. Reilu puolet alueista on metsämaata, loput metsätaloudellisesti vähätuottoisempia soita. Arvoalueita kaikista maakunnista, yli sadasta kunnasta Raaseporista Kolariin. Alueiden koko vaihtelee yhdestä hehtaarista hehtaariin, keskimääräinen pinta-ala on vajaat 300 hehtaaria. liito-oravan suojelu Liito-orava on havumetsävyöhykkeen peruslaji, jonka suojelusta Suomella on erityisvastuu. Uhanalaisuus: liito-orava on taantuva silmälläpidettävä laji. Kanta on viime vuosina merkittävästi vähentynyt vanhojen sekametsien hakkuiden myötä. Laji vaatii elinympäristöltään suuria puita, riittävän määrän lehtipuita ja suojaavia kuusia sekä Entisiltä puolustusvoimien ja Metsäntutkimuslaitoksen mailta rajattiin monia arvokohteita, kuten Skinnarvik Kemiönsaarella. Liito-oravanaaras tekee pesänsä mielellään lintujen nakuttamiin koloihin. pesäpaikan, useimmiten kolon tai risupesän. Harvapuustoisissa talousmetsissä ja hakkuuaukoissa liito-orava joutuu helposti esimerkiksi viirupöllön saaliiksi. Liito-orava tulee hyvin toimeen ihmisen naapurissa, jopa kaupunkien omakotialueilla ja virkistysmetsissä, kunhan niissä on vanhaa puustoa. panu kunttu tero turunen / ikkunasuomenluontoon.fi

8 8 luonnonsuojelija 5/2012 UUTISET TEKSTI Virpi Sahi kuva Lauri Lähteenmäki Metsäelokuva levitykseen itä-suomen luonnossa kuvattu Metsän tarina -elokuva saa ensi-iltansa Koko perheen luontodokumentin ovat kuvanneet Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen vielä säilyneissä erämaisissa, itäsuomalaisissa metsissä. Se kertoo monimuotoisesta metsän elämästä, sen viestinä on luonnon kunnioitus. Pääosassa ovat metsän asukkaat. Tärkeitä kuvauspaikkoja uhkaa pirstoutuminen rantarakentamisen vuoksi. Etelä-Karjalan metsäryhmä tekee töitä metsien suojelemiseksi. Metsässä nuotion ääressä on aina kerrottu ja kunnneltu tarinoita. Tätä tarinaa ei voi jättää väliin, metsäryhmän jäsen Anitta Miikkulainen kertoo. Elokuva lähtee levitykseen ympäri Suomea, varmistakaa sen esittäminen alueenne elokuvateattereissa. Elokuvan on ohjannut Ville Suhonen, j a t u o t t a - n u t M a r ko Röhr. EU-säästöt uhkaavat ympäristöä EU-rahoilla on tehty paljon hyvää ympäristölle. Nyt Suomenkin ajamat EU-budjetin leikkaukset uhkaavat kohdistua pahasti ympäristöasioihin. EU:lla ei ole suurta ympäristörahastoa. Siksi ympäristöhankkeita on tuettu maaseutu-, rakenne-, sosiaali- ja kalatalousrahastoista. Nyt sekä jäsenmaat että EU säästävät. Kilpailu vähenevistä rahoista kovenee. Ympäristöasiat eivät ole Suomen uutta EU-ohjelmakautta suunnittelevien työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön tai maakuntien liittojen ykkösasioita. Ympäristö on vaarassa pudota EU-rahastojen laidalta niiden reunan yli. Luonnonsuojeluliitto ja Euroopan ympäristöjärjestö EEB jatkavat työtä ympäristörahojen puolesta sekä Suomessa että EU:ssa. Järjestöjen mielestä maatalouden ympäristötuen lisäksi tarvitaan viherryttämistä, kuten kaikille pakollista luonnonhoitopeltojen vähimmäisalaa. Vähähiilisen talouden edistämiseksi tulee saada ikiomat rahat rakennerastoihin. Kalatalousrahoja tulee käyttää myös vaelluskalojen elinympäristöjen ennallistamiseen. Näin EU-rahat toisivat ympäristöhyötyjä eivätkä olisi luonnolle haitallisia tukia. Koulumetsäkysely: Koulun ja päiväkodin lähimetsät useimmiten kuntien omistamia Oikean metsän tuntu koetaan tärkeänä päiväkotien ja koulujen käyttämissä lähimetsissä, selviää Luonnonsuojeluliiton koulumetsäkyselystä. Mitä oppiaineita metsässä opetetaan? Matematiikka 7 % Ympäristö- ja luonnontieto Muut 8 % 21 % Liikunta 21 % Kuvaamataito 14 % Biologia 21 % Maantieto 8 % Meri-Rastilan oppilaita lähimetsässään syksyllä Suomen luonnonsuojeluliitto selvitti kouluille ja päiväkodeille tärkeitä lähimetsiä, niiden käyttöä sekä lähimetsiin liittyviä toiveita ja huolia. Koulumetsäkyselyyn tuli 72 vastausta eri puolilta Suomea. Tulokset kertovat siitä, miten tärkeää on säilyttää aitoa metsäluontoa myös tiivistyvissä taajamissa. Vastaajien joukossa oli eniten päiväkoteja ja alakouluja, jonkin verran yläkouluja sekä muutama lukio. Tyypillinen tärkeä lähimetsä on alle 300 metrin päässä sijaitseva talojen ja katujen lomassa oleva metsikkö tai metsäinen virkistysalue. Jos maanomistaja oli tiedossa, se oli 80 % tapauksista kunta tai kaupunki. Usein samaa metsää käyttää useampikin oppilaitos. Oikean metsän tuntu on tärkeä, ja tavallista metsäluontoa arvostetaan. Yli 70 % vastanneista kouluista ja päiväkodeista vie ryhmän metsään kerran viikossa tai useammin. Päiväkotiryhmät käyvät metsässä tavallisimmin ohjatun ulkoilun aikana. Koululuokat menevät metsään teema- ja liikuntapäivinä sekä oppitunneilla. Oppitunnit metsässä toteutuvat helpoiten alakoulussa oman luokanopettajan kanssa. Lähimetsän rakentamissuunnitelmat aiheuttavat paljon huolta joka viidennelle ja ainakin vähän huolta lähes puolelle vastaajista. Roskaantuminen ja maaston kuluminen huolestuttavat ainakin vähän neljää viidestä vastaajista. Toiveita ja tarpeita Tärkein tavoite lähimetsän suhteen on lasten luontosuhteen kehittäminen. Metsän opetus- ja kasvatuskäytön kehittämiseksi toivotaan erityisesti henkilöstön perehdytystä ulkona oppimisen pedagogiikkaan ja valmiita metsäluontokasvatusta tukevia materiaaleja. Myös yhteistyötä maanomistajan kanssa toivotaan; suosituimpina linnunpönttöjen asentaminen ja roskien siivoustalkoot. Myös osallisuutta metsäaluetta koskevaan suunnitteluun sekä käyttöä helpottavia luontopolkuja ja rakenteita toivotaan. Hankkeen jatko Koulumetsät arvoonsa -hanke keräsi kyselyn avulla arvokasta perustietoa sekä yhteistyökumppaneita jatkoa varten. Yli 70 % vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa toimia pilottikohteina, jossa koulumetsäkonseptia kehitetään ja testataan. Vuonna 2013 kokeillaan, millä tavoin tärkeistä lähimetsistä voitaisiin muodostaa Koulumetsiä. Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii opetus- ja kasvatuskäyttöön sekä lasten ja nuorten virkistykseen. Metsän muodostamiseen tarvitaan oppilaitoksen ja maanomistajan välistä yhteistyötä. Pyrkimyksenä on mallintaa kymmenen erilaista esimerkkiä. Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu ratkeaa joulukuussa Päiväkodeille ja kouluille suunnattu lähimetsäaiheinen kilpailu on päättynyt lokakuun lopussa. Kilpailutöitä saapui reilu 70, ja töitä arvioiva raati työskentelee parhaillaan. Raadissa ovat mukana muun muassa laulaja ja SLL:n metsäkummi Anna Puu, Suomen Luonto -lehden toimittaja Johanna Mehtola ja Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Sini Eräjää. Kilpailun satoa voi käydä ihastelemassa osoitteessa sll.fi/koulumetsa > Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu. Koulumetsäkyselyyn tuli 72 vastausta päiväkodeista, kouluista, yläkouluista ja muutamasta lukiosta. Kyselyn tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Koulumetsät arvoonsa -hankkeen verkkosivuilla: koulumetsä > koulumetsäkysely

9 UUTISET luonnonsuojelija 5/ Kynttilät syttyivät tuulisena marraskuun iltana Senaatintorilla verkkoihin hukkuneiden saimaannorpan kuuttien muistolle. Kynttilät syttyivät kuuttien muistoksi TEKSTI Matti Nieminen kuva Eemeli Kiviniemi Toistasataa saimaannorpan ahdingosta huolestunutta kävi sytyttämässä kynttilänsä marraskuun illassa Senaatintorille Helsingissä. Tänä vuonna on löydetty jo kuusi kalanpyydyksiin hukkunutta kuuttia. Vuosi 2012 on ollut murheellinen: lokakuun alussa jälleen yksi kalaverkosta löydetty kuutti nosti kuolleiden määrän jo kuuteen. Lisäksi yhdestä kuolleena löydetystä kuutista on löytynyt viitteitä kalanpyydyskuolemasta. Luku on hälyttävän korkea. Tämä on vain jäävuoren huippu. Kaikki norppakuolemat eivät tule tietoon, sanoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava lyhyessä puheenvuorossaan. Liiton koolle kutsumassa mielenilmauksessa muistutettiin, että seuraavana päivänä viereisessä maa- ja metsätalousministeriössä Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän tulisi vetää oikeat johtopäätökset kuolemista. Alkukesän verkkorajoitukset ovat kyllä osoittaneet toimivuutensa, mutta rauhoitusaika on selvästi liian lyhyt. Hukkumiset ovat siirtyneet loppukesään ja syksyyn, eikä kalanpyydyskuolemia olla saatu vähenemään. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) yhtyi Luonnonsuojeluliiton huoleen. Se, että uhanalaisia norppia ja kuutteja hukkuu edelleen verkkoihin, on suuri häpeä Suomelle. Vapaaehtoiset suojelusopimukset ja nykyiset kalastusrajoitukset eivät selvästi riitä, Sarkomaa sanoi samana päivänä ja teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalastusrajoitusten tiukentamisesta ja täydentämisestä. Täydennetty verkkokalastuskielto ei olisi mitenkään kohtuuton, kun vastapainona on äärimmäisen uhanalaisen lajin olemassaolo. Ja varsinkin, kun kalastusta voisi jatkaa rajoitusaikana katiskoin, viehein, troolilla ja nuotalla sekä tietyn mallisilla rysillä, hän selvensi. Miten kävikään ministeriössä? Ministeriön työryhmässä oltiin toista mieltä: loppukesään ajoittuneita norppakuolemia pidettiin sattumana. Ministeriön työryhmässä oltiin seuraavana päivänä toista mieltä. Loppukesään ajoittuneita norppakuolemia pidettiin sattumina. Ryhmän enemmistön mielestä ensin pitäisi odottaa vuoteen 2015 saakka. Siihen saakka on tehty vapaaehtoisia sopimuksia verkkokalastuksesta pidättäytymiseksi, rahaa vastaan. Luonnonsuojeluliiton edustajana olleen Ilpo Kurosen mielestä norpalla on moraalinen oikeus uida vapaasti, ilman pelkoa verkkoihin kiinnijäämisestä. Vapaa-ajankalastajien sietämisvelvollisuuden piiriin täytyy kuulua pidättäytyminen haitallisten pyydysten käyttämisestä huhtikuusta elokuuhun, Kuronen kertoo lakimiehen lailla. Ja perusteluosa tulee perään erikseen pyytämättä: Kun kerran uuden ympäristösuojelulain esityksessä maanomistajan täytyy pidättäytyä luonnoltaan arvokkaan suon turpeenotosta tai metsänomistajan hakkuista, on ilmiselvää, että vapaa-ajan kalastuksessa, jossa ei edes omisteta kaloja, on siedettävä kalastuksen rajoituksia. Luonnonsuojelulakien asiantuntija antaa myös yksinkertaisen suosituksena. Koko asia tulisi järjestää ilman korvauksia asetuksella, Kuronen kuittaa. Hän tarkoittaa tällä sitä, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen voisi antaa esityksensä valtioneuvoston asetukseksi, jolloin norppavesillä ei saisi verkkokalastaa koko kesäaikana. Saimaannorpan liekki lepattaa Tuulisella Senaatintorilla monet kynttilöistä sammuivat tuulenpuuskassa. Jos on kolmesataa norppaa, niin jokainen tietää, että ei sillä pitkälle pötkitä, Kuronen sanoo. Toivoa antavaa oli se, että kynttilöitä oli sytytetty samaan aikaan eri puolilla Suomea ja jopa Hollannissa asti. TEKSTI Liisa Hulkko Saimaannorpan suojelun tarpeet Kalanpyydyskuolemat eivät ole vähentyneet. Vuosina varmoja kuuttien kalanpyydyskuolemia tilastoitiin keskimäärin 3,7 vuodessa. Kuolemat tapahtuivat pääosin touko kesäkuussa. Rajoitusten tiukentamisen jälkeen vuosina kalanpyydyksiin varmasti kuolleita kuutteja on löytynyt keskimäärin 4,0 vuodessa. Suurin osa kuuteista kuoli heinäkuussa. Johtopäätös: Kalastusrajoitusaikaa on pidennettävä. Saimaannorppa yrittää levittäytyä entisille elinalueilleen itään Joensuuta kohti ja etelään kohti Lappeenrantaa. Johtopäätös: Kalastusrajoitusaluetta on laajennettava. Kaikki kalastusosakaskunnat eivät suostu vapaaehtoisiin sopimuksiin. Osalle sopimuksia ei ole edes tarjottu. Johtopäätös: Vapaaehtoinen järjestelmä ei toimi.

10 10 luonnonsuojelija 5/2012 ympäri maata TEKSTI Maija Lielahti kuva ILYY Ansiomerkkejä vapaaehtoisille Suomen luonnonsuojeluliitto myöntää vuosittain ansiomerkkejä henkilöille, jotka ovat edistäneet järjestön toimintaa tai ovat muuten toimineet merkittävästi luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vuonna 2012 myönnettiin kuusi kultaista ansiomerkkiä. Merkki voidaan antaa liiton tai sen alaisten jäsenjärjestöjen eri tehtävissä ainakin 20 vuoden ajan menestyksellisesti toimineelle jäsenelle. Hopeisia ansiomerkkejä, jotka myönnetään vähintään 10 vuoden ajan menestyksellisesti toimineelle jäsenelle, annettiin viidelle henkilölle. Lisäksi juhlamitali myönnettiin kahdelle vapaaehtoiselle luonnonsuojelijalle: Eero- Pekka Paavolaiselle ja Arto Freylle. Kultaiset ansiomerkit: Jari Huhtala, Helsinki Juhani Koivu Esko Purola, Espoo Kimmo Saarinen, Lappeenranta Veikko Solantie, Espoo Katja Viberg, Helsinki Hopeiset ansiomerkit: Sini Harkki, Helsinki Riku Lumiaro, Espoo. Pasi Raipola, Espoo Kirsi Raulo, Tampere Stephen Venn, Espoo Iisalmi Parkano Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys (ILYY) on valittu vuoden paikallisyhdistykseksi. Suomen Luonnonsuojeluliiton myöntämän palkinnon perusteluissa kiitetään iisalmelaisyhdistystä kansalaisten vesitietoisuuden herättämisestä ja suoluonnon puolesta toimimisesta. Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Yliluoma on todella tyytyväinen palkintoon ja iloinen siitä, että yhdistys saa huomiota tällä tavalla: Aiemmin toimintamme painopiste oli luontoharrastuksissa (kasvit, linnut, tutkimukset) ja retkeilyssä. Nyt olemme aktivoituneet luonnonsuojelun osalta, ja kipinä on tarttunut ihmisiin. Olemme saaneet uusia jäseniä. Luonnonsuojeluliitto kehuu erityisesti yhdistyksen perustaman Suoryhmän aktiivista toimintaa. Kovatasoinen suojelutyö palkittiin Suoryhmä on tehnyt vuoden aikana yli 20 valitusta viranomaisille ja kartoittanut yli 40 suota. Lisäksi yhdistys on saanut paikalliset kalastajat ja mökkiläiset havahtumaan Talvivaaran ympäristöhaittoihin, palkintoraati kehuu. Talvivaara onkin työllistänyt iisalmelaisia yhdistysaktiiveja kiihtyvään tahtiin viimeisen puolen vuoden ajan. ILYY on mukana Stop Talvivaara -liikkeessä. Yliluomaa turhauttaa, että monimutkaisista kaivosasioista huolehtiminen jää kansalaisten harteille: Minua kiukuttaa se, että yksittäiset kansalaiset joutuvat perehtymään hankaliin asioihin, jotka olisivat oikeasti viranomaisten hoidettavissa. Asioita on hyvin työlästä ottaa edes välttävästi haltuun, hän sanoo. Työn haastavuudesta huolimatta yhdistys jatkaa esimerkillistä puurtamistaan suomalaisen luonnon puolesta. Mitä iisalmelaisaktiivien suunnitelmissa on seuraavaksi? Suoasia tulee jatkumaan. Talven mittaan suunnitellaan, mitä soita tullaan kartoittamaan ensi kesänä, Yliluoma kertoo. Turvevesiaktiiveille kiitosta Vuoden paikallisyhdistyksen palkitsemisen lisäksi Luonnonsuojeluliitto myönsi kunniamaininnan Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistykselle. Kunniamaininnan perusteina ovat kansanliikkeen nostatus ja humusvesihanke. Toimintaan on liitetty onnistuneesti myös ympäristökasvatusta ja taidetta, palkintoperusteissa kerrotaan. Yhdistyksessä otetaan kunniamaininta kiitollisena vastaan, sillä humusvesihankkeen eteen on tehty runsaasti työtä. Puheenjohtaja Markku Saarinen nostaa esiin erityisesti yhdistyksen hallitukseen kuuluvan Arja Pihlajan ansiot. Pihlaja on käyttänyt valtavasti vapaaaikaansa aihepiiriin liittyvissä selvityksissä ja yhteydenotoissa erilaisiin asiantuntijatahoihin sekä vesistövaikutuksiin liittyvän tiedon kokoamisessa ja seminaarien järjestelemisessä, Saarinen kiittelee. Suoryhmä vieraili Rautavaaran Löytynsuolla kesäkuussa Kuutin 1-vuotislahja saimaannorpalle Kuutti mikkonen täytti vuoden. Hänen vanhempansa halusivat lelujen sijaan kerätä sukulaisilta ja ystäviltä lahjoituksia saimaannorpan suojeluun. Lahjoituksia kertyi yli 400 euroa. Kiitos Kuutti! Merkkipäivälahjoituksen tekeminen Luonnonsuojeluliitolle on helppoa: Ilmoita meille, että aiot kerätä lahjoituksia. Kerro myös haluamasi lahjoituskohde. Kerro juhlavieraillesi lahjoitusohjeet: - Tilinumero: FI , DABAFIHH - Viestikenttään kirjoitettava teksti, esim. Kuutti 1 v., saimaannorppa. Lisätietoja: ja Pirjo Itkonen, p iisalmen luonnon ystäväin yhdistys Vuoden paikallisyhdistys 2012 Perustettu vuonna 1952 Yli 200 jäsentä Tekee suojelutyötä muun muassa suoluonnon puolesta Lisännyt tietoisuutta Talvivaaran ympäristöhaitoista Ylläpitää luontomuseota Kuuluu Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiriin

11 luonnonsuojelija 5/ TEKSTI Liisa Hulkko kuva Eemeli Kiviniemi Toiminnan nainen Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen on paikallisyhdistysaktiivi ja tulinen luonnon puolestapuhuja. Varainhankkijan omankin kukkaron nyörit avautuvat helposti. Pirjo kantaa talvisin useita kymmeniä kiloja ruokaa kuukaudessa oman pihan linnuille ja muille ruokintapaikoille. Yhdeksän vuotta sitten Pirjo Itkosen elämä muuttui. Sen teki postiluukusta kolahtava Espoon kaupungin kaavoituskatsaus, joka pysäytti kiireisen bisnesnaisen. Selasin sitä ja huomasin järkyttyneenä, että Espoon viheralueet ovat vaarassa. Kauklahden Näkinmetsä oli jäämässä asutuksen alle. Jopa minä, kaupunkilaisnainen, ymmärsin, miten valtavan tärkeä alue se on monimuotoisuuden ja viheryhteyksien kannalta. Heinolan Hevossaaressa eletyn lapsuuden jälkeen luonto oli jäänyt elämässä taka-alalle. Lapsuuden maisemat luonnontilaisine hiekkarantoineen, metsineen ja jännittävine suoalueineen muuttuivat suurkaupunkeihin ja kiireiseen työhön pörssiyhtiössä. Nyt luonto tuli takaisin elämään ryminällä. Espoon kaavoitussuunnitelmista kauhistunut Pirjo etsi vaikutuskanavaa ja löysi googlettamalla Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistolan numeron. Tapani motivoi toimimaan ja vaikuttamaan SLL:n paikallisyhdistyksen, Espoon ympäristöyhdistyksen kautta. Alkoi taistelu Näkinmetsän ja Espoon muiden metsäalueiden puolesta, joka jatkuu edelleen kestämättömien maankäyttösuunnitelmien paineessa. Usein on raivostuttanut kaupungin haluttomuus joustaa. Onneksi on olemassa lainsäädäntö, jonka avulla on pystytty taistelemaan luonnonarvojen puolesta. Ainakin väliaikainen voitto saatiin vuonna 2010, kun Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, jossa Näkinmetsän alueelle rakentaminen kumottiin isolta osin. Afrikka sydäntä lähellä Kuten Espoon kaavoituskatsaus, myös toinen herätys tipahti Pirjon elämään postiluukun kautta. Vuonna 2007 syksyllä hänet pysäytti kuva kuolleesta vuorigorillauroksesta, jota kahdeksan vartijaa kantoi paareilla pois Kongon Virungan kansallispuiston metsästä. Koko gorillaperhe oli murhattu. Käytän tarkoituksella sanaa murha, koska gorillat ovat niin läheisiä sukulaisia ihmisille. Pirjo tutustui suojeluprojekteihin ja tutkijoihin. Sen jälkeen hän on ollut mukana tukemassa yli kymmentä afrikkalaista luonnosuojeluprojektia, kerännyt varoja, tehnyt lehtijuttuja ja matkustanut paikan päälle tutustumaan projekteihin ja kehittämään niiden varainhankintaa. Matkat Afrikkaan opettivat, tekivät nöyräksi: On turha mennä sanomaan afrikkalaisille, mitä heidän pitäisi tehdä. Ainoa tapa tehdä kestävää luonnonsuojelua on tehdä sitä yhdessä heidän kanssaan. Lintujen ystävä Myös linnut ovat saaneet Pirjon liikkeelle. Kun hän kuuli Välimeren alueen laittomasta lintujen metsästyksestä, hän marssi tällä kertaa BirdLifen toimistoon kysymään, mitä voi tehdä. Linnut ovatkin hänelle tärkeitä. Linnut ovat läsnä jokapäiväisessä elämässä. Jos ihmiset vain avaavat silmänsä, katselevat ja kuuntelevat, he voivat kuulla pienen sinitiaisen pontevan laulun kaupungin melun keskeltä. Ihailen valtavasti pikkulintujen sitkeyttä. Talvisin Pirjon tärkein harrastus on lintujenruokinta. Ja siinä ei ole kyse yhdestä lintulaudasta ja talipallosta. Pirjo kantaa talvisin useita kymmeniä kiloja ruokaa kuukaudessa pihapiirin pikkulinnuille ja muihin ruokintapaikkoihin. Myös oravat ovat tervetulleita ruokinnalle. Lisäksi Pirjo siivoaa ruokintapisteitä ja valistaa lintujen ruokkijia. Lintujen ruokintapaikat ovat usein törkeässä kunnossa. On vaikeaa perustella lintujen ruokintaa, jos ei huolehdita hygieniasta ja siisteydestä. Holtiton ruokinta on lintujen ja niiden ystävien pahin vihollinen. Pirjo puhuu kuin ruuneperi ja välillä isompikin joukko pysähtyy kuuntelemaan hänen opastustaan lintujen ruokinnasta. Jotkut eivät ehkä pidä siitä, että puutun asioihin, mutta siitä en juuri välitä. Jos näen ongelman, en voi kulkea sen ohi, Pirjo naurahtaa. Vaikka olen aika inhorealisti maailmanmenon suhteen, minulla on vielä usko siihen, että voin tehdä itse jotain, muuttaa asioita. Välillä omat menot ovat kireällä, kun lahjoituskohteita kertyy liikaa. Jotta oma talous pysyy kasassa, on hänellä nykyisin oma lahjoitustili ja kirjanpito. Tingin mielelläni omista menoistani. En saa irti tavaroista sitä hyvää mieltä, minkä saan, kun lahjoitan minulle tärkeille kohteille. Otan yleensä lahjoituskohteiksi projekteja, joita tuen ja seuraan pitkäaikaisesti. Pirjo uskoo, että jokainen pystyy varmasti tukemaan ainakin kerran vuodessa haluamaansa kohdetta. Ei pidä vähätellä pienienkään lahjoitusten merkitystä. Pienistä puroista syntyy suuri virta, kuten Luonnonsuojeluliiton pienvesihankkeen nimikin kuuluu, Pirjo innostaa. Meitä ei voi ostaa Luonnonsuojeluliitossa Pirjo on ollut töissä lähes seitsemän vuotta. Yritysyhteistyö ja varainhankinta ei ole aina helppoa. Luonnonsuojeluliitossa yritysyhteistyö on herättänyt sisäisestikin paljon keskustelua. Hyvä puoli siinä on se, että samalla on saatu muodostettua kriteerit sopiville yritysyhteistyökumppaneille. Luonnonsuojeluliitto on kieltäytynyt useista tarjotuista yritysyhteistyökuvioista, koska ne eivät ole sopineet meidän arvoihin. Meitä ei voi ostaa rahalla. Ilman yritysyhteistyötä ei esimerkiksi saimaannorpan suojelutyötä ja pienvesien ennallistuksia olisi pystytty toteuttamaan niin laajasti, Pirjo muistuttaa. MITÄ MIELTÄ......suomalaisten luontosuhteesta Suomalaiset eivät mielestäni ole sen luontorakkaampaa kansaa kuin muutkaan länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa elävät ihmiset. Tuntuu, että liian harvaa jaksaa kiireen keskellä jaksa kiinnittää huomiota ympäröivään luontoon. Suomalaisten perusarvoissa on tarvetta muutokselle, jotta kulutuskeskeinen elämäntapa korvautuisi pehmeämmillä arvoilla....järjestöjen toimintamahdollisuuksista Järjestöillä on jatkuva resurssipula, koska haasteet ympäristön, ihmisten ja muiden lajien hyvinvoinnin turvaamiseksi kasvavat. Valtiovallan taholta tarvitaan tiukempaa otetta lainsäädäntöön, ja kansalaisjärjestöjenasiantuntijuudelle tulee antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttamiseen....joulusta Itselleni joulu on rauhoittumisen aikaa. Kotona aloitamme hiljalleen jouluun virittäytymisen jo viikkoja ennen varsinaisia pyhiä. Joulumusiikki, kynttilät ja tuoksut luovat tunnelmaa. Lahjoja ei meillä ole enää jaettu vuosiin. Aineettomat lahjat ja sitä kautta tärkeiden asioiden tukeminen kuuluvat kuitenkin ostoslistalle.

12 12 luonnonsuojelija 5/2012 norppaluodolta TEKSTI Liisa Hulkko Puheenjohtaja Risto Sulkava Kiitos tästä vuodesta! Vuosi 2012 on ainakin minulle ollut orastavan toivon vuosi suomalaisessa luonnonsuojelussa. On ollut hienoa havaita, kuinka ihmiset ovat yhä enemmän aktivoituneet pitämään huolta kotiseutunsa luonnosta; vesistöistä, metsistä, soista ja eläimistä. Näin juuri pitääkin toimia! Ei ole olemassakaan niitä luonnonsuojelijoita, joita voi huutaa apuun, kun vääryyksiä tapahtuu. Luonnonsuojelijoita olemme me kaikki, sinä ja minä, jotka haluamme säilyttää asuinympäristömme elävinä, metsäpolkumme käytettävinä, järvemme uimakelpoisina ja monipuolisen luonnoneläimistön ja kasvillisuuden ilonamme. Toiset voivat käyttää toisia enemmän aikaa luonnon puolesta toimimiseen. Jokaisen panosta kuitenkin kaivataan. Jäsenyys tai muu taloudellinen tuki Luonnonsuojeluliitolle ovat riittäviä tapoja auttaa. Ne mahdollistavat Suomen ylivoimaisesti tehokkaimman kotimaisen luonnonsuojelutoimijan, Suomen luonnonsuojeluliiton, toiminnan. Jäsenyys antaa voimaa suojelutyöhömme kahdella tavalla. Jäsenmaksut ovat tärkein tulonlähteemme. Lisäksi hallinnon rattaat jauhavat atomeiksi yksittäisen äänen, mutta suurta toimijaa kuunnellaan. Ja Luonnonsuojeluliittoa todella kuunnellaan, vaikka joskus tosin vasta pakon edessä. Mikko Käkelä Vuoden 2012 voittoj Kulunut vuosi on ollut menestyksekäs: turpeenotolta pelastettuja soita, ennallistettuja puroja, rakentamiselta säästyneitä rantoja ja lähimetsiä. Valtakunnallisella tasolla on saatu aikaan suojeluesityksiä, ja kotiseuduillaan ihmiset ovat vaikuttaneet oman lähiluontonsa puolesta. Ohessa muutamia tämän vuoden saavutuksia, joihin olemme vahvasti vaikuttaneet. Läsnäolo eri puolilla Suomea mahdollistaa sen, että voimme viedä viestin luonnosta suoraan vallan kabinetteihin. Luonnonsuojeluliiton pitkä historia ja ratkaisuhakuinen mutta tinkimätön toimintatapa ovat avanneet meille aseman, jota muilla luonnonsuojelun toimijoilla ei Suomessa ole. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa paljolti näkymättömissä, virkamiesten ja poliitikkojen kanssa neuvotellen, mutta siellä saavuttamamme voitot näkyvät yhteiskunnassa. Luonnonsuojeluliitto toimii joka puolella Suomea; maastossa kulkien, selvittäen, retkeillen, kirjoittaen, auttaen, puhuen, hoitaen, tutkien ja inventoiden. Paikallistoimintamme antaa mahdollisuuksia: Läsnäolo eri puolilla Suomea mahdollistaa sen, että voimme viedä viestin luonnosta suoraan vallan kabinetteihin. Mutta vielä tärkeämpää on ihmisten kanssa toimiminen. Poliittinen päätöksenteko antaa luonnolle, meille kaikille ja koko maapallolle paremman tulevaisuuden vasta, kun riittävän moni valitsee luonnon edun ja myös kertoo siitä. Kiitos, että olet ollut tänä vuonna mukana! Toivottavasti jatkat norppajengissä myös ensi vuonna. Yhdessä on mukavampi pelastaa luontoa hehtaaria suota suojeluun Luonnonsuojeluliiton työ soiden puolesta kantoi hedelmää, kun hallitus päätti elokuussa suojella hehtaaria soita. Se on METSO-ohjelman kokoinen suojelupäätös ja kolme kertaa suurempi kuin Naturan keväinen meripainotteinen täydennys. Ennallistimme lukuisia soita ja lähteitä talkoovoimin. Tuimme vesistökansanliikkeiden syntyä. Järjestimme esimerkiksi turvevesiseminaarin aktiiveille. harriet lakaniemi / ikkunasuomenluontoon.fi tarja heikkonen Kurkisuo suojeltiin Kurkisuo saatiin pelastettua turpeenotolta Hyvinkään ympäristöyhdistyksen yli kuuden vuoden jatkuvan kampanjoinnin ja työn tuloksena. Suon suojelulle saatiin kaupunkilaisten ja monien yhdistysten tuki. Ensin suon toinen omistaja Altia päätti suojella oman osansa suoluonnon ja pohjavesien vuoksi. Lopulta myös Vapo suostui myymään osuutensa valtiolle.

13 luonnonsuojelija 5/ a ja saavutuksia Rikkidirektiivi, joka vähentää laivojen ilmanpäästöjä, meni läpi EU:ssa. Ympäristönsuojelulaki uudistuu: ympäristölupaa ei tule myöntää kohteille, joilla on merkittäviä valtakunnallisia tai alueellisia luontoarvoja. Veimme suomalaisia luontoon Jarkko nisula teemu tuovinen tapani veistola Turpeenottolupia kaadettiin vesiensuojelun perusteella Luonnonsuojeluliiton piirien ja paikallisyhdistysten työn tuloksena kymmeniä turpeenottolupia on hylätty aina Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Yhä useammin luvat saadaan kaadettua vesiensuojelun perusteella, Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Merja Ylönen kertoo. Yksi tuoreimpia voittoja saavutettiin Pudasjärvellä Iijoen sivujoen, Livojoen alueella. Kiiskisuon turpeenottolupa hylättiin aluehallintovirastossa. Livojokea ja Pärjänjokea voidaan pitää erityisen arvokkaana [...] vesistönä jokihelmisimpukka- ja lohikalatutkimukselle ja -kannoille. Kiiskisuon suunniteltu turvetuotanto huonontaisi Pärjänjoen ja Livojoen erityisiä luonnonolosuhteita, kuuluivat perusteet. Jokirapuistutukset alkoivat Aloitimme jokirapujen istutukset puroihin, joissa ei ole rapuruttoa. Olemme jatkaneet myös taimenen elinympäristöjen kunnostusta. Kahden vuoden aikana on kunnostettu yli viisi kilometriä purouomia. Ilmastolaki eteni Luonnonsuojeluliiton ajaman ilmastolain valmistelu eteni lupaavasti. Ympäristöjärjestöjen oma mallilaki luovutettiin ympäristöministerille 5.9. Myös lain esiselvitys ja ilmastopaneelin riippumaton selvitys suosittelivat lain säätämistä. Ehdotuksia uusiksi kansallispuistoiksi Luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset järjestivät yli 700 luontoretkeä ja kymmeniä talkoita. Näin veimme suomalaista luontoon. Talkootyöllä ennallistettiin perinnemaisemia, pienvesiä ja soita. Lisäksi hävitettiin alkuperäiselle luonnolle haitallisia vieraslajeja. Luonto tuli ihmisten lähelle myös Luonto- ja ympäristöviikon kautta, johon osallistui yli 200 kirjastoa. Rakensimme parempaa Suomea yli sadassa viranomaistyöryhmässä. Teimme satoja lausuntoja luonnon puolesta. Teimme 12 uutta esitystä tuleviksi kansallispuistoiksi. Yksi vahva ehdokas on Porkkala, jonka alueella on 24 valtion luonnonsuojelualuetta, viisi Natura-aluetta, kaksi hylkeidensuojelualuetta ja kansainvälisesti arvokas lintualue. 20 arvokasta luontotyyppiä ja kymmenet uhanalaiset lajit halutaan saada suojeltua. antti halkka Nostimme esiin saimaannorpan ahdingon jatkumisen. Norppajengi kasvaa! 404 uutta jäsentä liittyi Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi syyslokakuussa. Yhdessä olemme voimakkaampia. Tervetuloa uudet jäsenet! Kaivosten ympäristöhaitat julkisuuteen olsyn retkikerho Nostimme Talvivaaran ja muiden kaivosten ympäristövaikutukset julkisuuteen yhdessä Suomen Luonto -lehden ja kansalaisten Stop Talvivaara -kaivosliikkeen kanssa. Olimme mukana järjestämässä mielenilmauksia Helsingissä ja Kainuussa. Lahjoittajien tuella pystyimme ottamaan ja tutkituttamaan vesinäytteitä, joiden tulokset loivat lisäpainetta kaivosten ympäristöhaittojen ratkaisemiseksi. Olemme tehneet kymmeniä tiedotteita, lausuntoja ja muistutuksia. Luonnonsuojeluliiton paikallisaktiivit ovat tehneet lujasti töitä uusien kaivoskatastrofien estämiseksi. janne käpylehto suomen luonto

14 14 luonnonsuojelija 5/2012 tina mattsson Paikallisia voittoja: harjusta ei soranottoaluetta Luonnonsuojeluliiton 180 paikallisyhdistystä ovat onnistuneet työssään. Esimerkiksi Karkkilan luonnonsuojeluyhdistyksen lähes kymmenen vuoden taistelu Ritanummen arvokkaan harjun suojelusta päättyi voittoon, kun soranottohankkeelle ei myönnetty maaaineksen ottolupaa. Ekoenergia kansainvälistyy Ekoenergia on matkalla kansainvälisyyteen. SLL on kerännyt yli sadan eurooppalaisen ympäristöjärjestön edustajalta mielipiteitä siitä, millainen eurooppalaisen sähkön ympäristömerkinnän tulisi olla. Noin 200 energia-alan edustajaa kymmenistä Euroopan maista on osallistunut keskusteluun aloitteestamme uudeksi kansainväliseksi ympäristömerkiksi. Pohjois-Karjalan Pyhäjärven ja Loviisan Myllyjärven rakentamattomat rannat säästyivät. Allin kevätmetsästys saatiin loppumaan. Iijoen ja Oulujoen kalakantojen elvyttäminen Ekoenergian vesivoimarahastovaroilla etenee. Nuuksion kupeeseen ei rakenneta yksityisautoiluun perustuvaa asuinaluetta. Metsiä pelastui hakkuilta tänä vuonna monia arvokkaita metsiä uhanneet hakkuut on saatu pysäytettyää. Esimerkiksi Kukuljärvenkallion hakkuut Loviisassa saatiin estettyä. Alue on yksi järjestöjen kartoittamista arvokohteista metsäyhtiöiden mailla. Stora Enso aikoi hakata Tornator Oy:n omistaman kohteen, mutta järjestöjen vetoomuksien ja median avulla suunnitelmat jäädytettiin. Tornator on nyt esittänyt osaa alueesta suojeluun. Kukuljärvi on yksi luonnonsuojelijoiden 80 paikallistamasta kohteesta UPM:n ja Tornatorin mailla, joita esitetään suojeluun. ekoenergia ERÄITÄ saavutuksia numeroina Kunnostimme yli 5 kilometriä purouomia uhanalaiselle taimenelle kahden vuoden aikana. Teimme 12 esitystä tuleviksi kansallispuistoiksi. Teimme 30 taloyhtiölle energiansäästöneuvontaa. Kokosimme yli 500 kohteen suojeluesityksen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestimme yli 700 luontoretkeä ja kymmeniä talkoita. Luontohaaste-kampanjan avulla suojeltiin lähiluontoa yli 2000 hehtaaria kahden vuoden aikana puuntaimea istutettiin Madagaskarin metsityshankkeessa. Jaoimme norppavesille yli 3500 katiskan nielurajoitinta. Natura-alueita saatiin hehtaaria lisää. Mukana oli työmme ansiosta säilyneitä kohteita. Saimme hehtaarin laajuisen soidensuojelun täydennysohjelman käyntiin. Anna joululahja luonnolle Ostamalla uusia Norps Rescue -tuotteita tuet samalla saimaannorpan suojelutyötä. Tuotemerkin visuaalisen ilmeen on luonut hyväntekeväisyystyönä mainostoimisto Adams ja tuotteet on valmistanut Globe Hope. Monikäyttöinen ja tilava unisexkassi. Materiaalina käytetty armeijan varustesäkkiä, ulkotaskussa Norps Rescue -logo. 41 Penaali vetoketjulla. Armeijamateriaalista. Käsinpainetut hauskat norppahahmot. Vetoketjussa somisteena verkonkoho, joita otettiin talteen "Vaihda verkot katiskaan" -kampanjan aikana Saimaan norppavesiltä kerätyistä kalaverkoista. 25 Nipsupussi meikeille ja pikkutavaroille. Materiaalina käytetty armeijan pesupussia. Käsinpainetut hauskat norppahahmot. 33 Veikeä pehmonorppa pienille ja isommille norpan ystäville. Pehmonorpan pituus on 42 cm. 28 Lahjaksi Suomen Luonto luonnonystävän ykköslehti. Joululahjatarjous 49 (12 kk, norm. 73 ). Retkihuivi kaikenikäisille norppajengiläisille. Norppakuvioinen, laadukas BUFF-merkkinen retkihuivi taipuu moneksi. 18,50 Kaunis Luonnonkalenteri 2013 avaa näkymän Suomen luontoon. Koko: avattuna 37 x 56 cm. 14 Tuotteet tulevat myyntiin joulukuun alussa osoitteessa Suomen Luonto -lehden voi tilata osoitteessa

15 luonnonsuojelija 5/

16 16 luonnonsuojelija 5/2012 Vesivuosi 2012 Vesivuoden sarjassa kerrotaan vesiluonnon turvaamisesta sekä vesistöpäästöjen vähentämisestä. TekstI Hannele Ahponen Vesistöt muuttuvassa ilmastossa Ilmastonmuutos näkyy jo vesissämme, vaikka tulevat muutokset ovat vielä osin tuntemattomia. Selvää on, että Itämeri on jälleen muutoksessa, pohjavesien riittävyys ei ole itsestäänselvyys ja etenkin maatalouden vesiensuojelutoimia on tehostettava. sopeutumistoimia petri kapanen / kuvaliiteri.fi Pohjanmaan peltolakeuksille tyypilliset tulvat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä myös muualla Suomessa. Vesiympäristöjä tulee säästää ja kunnostaa. Rantavyöhykkeet, kosteikot ja suot pidättävät vettä tasaten tulvien ja kuivien kausien vaikutuksia. Ne myös suodattavat ja pidättävät ravinteita. Luontoa autetaan sopeutumaan kattavalla suojelualueiden verkostolla, joka mahdollistaa lajien siirtymisen uusille elinalueille. Taajamissa tulvien vaikutusta voidaan pienentää ja vesiluontoa suojella luonnonmukaisilla huleveden hallintamenetelmillä, kuten imeytyspinnoilla ja kosteikoilla. Tulvat tulee ottaa huomioon jätevedenpuhdistamoilla varaamalla riittävän suuret varastoaltaat tulvavesiä varten. Häiriötilanteisiin on varauduttava saneeraamalla vuotavat viemärit ja varmistamalla pumppaamoiden toimivuus. Maatalouden vesiensuojelua on tehostettava kohdentamalla toimenpiteitä eroosio- ja tulvaherkille alueille. Talviaikaista kuormitusta vähentäviä toimia, kuten talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja pellon ravinnetaseiden hallintaa, tulee lisätä. Kalastusta tulee säädellä ottaen huomioon lajiston muutokset. Ilmastonmuutoksen hillintää ei saa unohtaa: uusiutuvat energialähteet kestävästi käytettyinä ja energiansäästö ovat avainasemassa.

17 luonnonsuojelija 5/ teemu salonen / cartinafinland Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat ja toisaalta pitkät kuivat jaksot, tulevat lisääntymään. Suomen keskilämpötilan on ennustettu nousevan ennen vuosisadan loppua jopa 3-6 asteella. Sademäärän arvioidaan nousevan noin prosentilla. Lämpötilan ja sateisuuden muutokset näkyvät selkeästi juuri vesiympäristöjen kautta. Talvisateet lisäävät vesistöjen rehevöitymistä Laajin yksittäinen uhkakuva vesille on rehevöitymisen kiihtyminen. Sateisuuden lisääntyminen ja lumettomat talvet ovat ongelman ytimessä. Maaperän talviaikainen eroosio lisääntyy etenkin maan eteläosissa, koska suojaavaa lumipeitettä ei enää saada koko talveksi. Talviset vesisateet huuhtovat paljasta peltomaata ja ravinteita vesistöihin. Lisäksi lämpimämpi sää kiihdyttää maan mikrobitoimintaa, mikä lisää ravinteiden kuormitusta sadeaikaan, professori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Vantaanjoen vesistössä Lepsämänjoella on ennustettu jopa kymmenen prosentin vuosittaista lisäystä vesimääriin vuosisadan loppupuolelle mentäessä. Tällöin kiintoainetta huuhtoutuisi veteen vuodessa 15 prosenttia ja epäorgaanista typpeä kuusi prosenttia enemmän verrattuna nykyhetkeen. Veden laatumuutokset näkyvät jo nyt Uudenmaan vähäjärvisissä vesistöissä. Esimerkiksi Mustijoen kuormitus kasvoi erityisen paljon vuonna 2011 verrattuna kuivempiin vuosiin. Loppuvuosi oli erittäin sateinen ja talvi tuli vasta tammikuun 2012 puolella, ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ELY-keskuksesta pohtii. Keväiset hellejaksot pidentävät järviveden kerrostuneisuutta ja aiheuttavat happikatoja. Kaiken kaikkiaan kuormitus ei näytä vähenemisen merkkejä vesistöissämme. Tulvat lisäävät vesiensuojelun haastetta: Tulvat huuhtovat vesistöihin multaa, lantaa, oksia, olkia, mitä tahansa. Esimerkiksi Vantaanjoella on esiintynyt tulvien jälkeen kalakuolemia, sillä orgaaninen aines kuluttaa happea hajotessaan vedessä. Jätevedenpuhdistamojen ohijuoksutuksia on jouduttu tekemään tulvien takia useilla paikkakunnilla, joilla sade- ja jätevedet johdetaan samoja putkia myöten puhdistamolle, Marttila kertoo. Maatalouden vesiensuojelutoimet uhkaavat peittyä ilmastonmuutoksen alle. Karjatilojen lantavarastot ovat kuluneen syksyn sateiden myötä paikoin ääriään myöten täynnä. Lantaa ei asetusten mukaan saa levittää pelloille enää marraskuun puolivälin jälkeen, mutta märät pellot ovat estäneet sen ennen tätä määräaikaa. Talviaikaista kuormitusta on vaikea saada kuriin esimerkiksi kosteikoilla, koska kasvillisuus ei sido ravinteita talviaikaan. Toisaalta kesäiset kuivat kaudet uhkaavat pohjavesivaroja erityisesti pienikokoisilla pohjavesialueilla. Pohjaveden pinnan liiallisen laskun myötä veden rautapitoisuus voi kasvaa, mikä lisää puhdistuskustannuksia. Rannikolla merenpinnan noususta johtuva porakaivojen suolaantuminen saattaa olla tulevaisuudessa arkipäivää. Tulvat huuhtovat vesistöihin multaa, lantaa, oksia, olkia, mitä tahansa. Lämpeneminen vaikuttaa vesieliöihin Ilmastonmuutosta ja ekosysteemejä on tutkittu Suomessa VACCIA-hankkeessa. Tulosten mukaan Hämeen Evolla sijaitsevan Valkea-Kotisen järven jääpeitteinen aika on lyhentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana noin 1,5 päivää vuotta kohti. Samalla järven pintakerroksen lämpötila on noussut ja maalta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä lisääntynyt. Orgaaninen aines tummentaa vettä ja heikentää valaistusoloja, mikä näkyy järven perustuotannon hidastumisena ja eläinplanktonin vähenemisenä. Muutosten seurauksena ahvenen on havaittu kasvavan järvessä heikommin. Vaikutukset ovat kuitenkin mutkikkaita. Kalanpoikasilla voi olla lämpimässä vedessä ravintoa enemmän saatavilla, mutta poikasia saalistavat petolajit ovat aktiivisempia. Ilmasto määrää pitkälti, mitä kalalajeja vesistämme löytyy tulevaisuudessa. Kuha ja ahven hyötyvät lämpötilan noususta lämmintä vettä suosivina lajeina. Ne voivat levittäytyä pohjoiseen päin, samoin joki- ja täplärapu. Kylmän veden kalat kuten nieriä, made, siika, taimen, harjus ja muikku taantuvat eteläisessä Suomessa. Kalatkaan eivät voi siirtyä rajattomasti pohjoiseen etenkään sisävesissä, ja muut tekijät, kuten vesien luontainen rehevyysaste, tulevat vastaan. Meriluonto muutoksessa Mannerjäätiköiden sulamisesta ja meriveden lämpölaajenemisesta johtuva merenpinnan nousu on viemässä voiton maan kohoamiselta eteläisessä Suomessa, Forsius kertoo. Maankohoamisesta riippuvaiset luontotyypit muuttuvat siis väistämättä. Monet uhanalaiset rantaluontotyypit ovat riippuvaisia myös jään säännöllisestä kulutuksesta. Perämerellä uhanalaisien rönsy- ja pohjansorsimoiden elinympäristönä toimivat rantaniityt ovat vaarantuneet umpeenkasvun ja rehevöitymisen myötä. Itämerta talvisin peittävä jää on elämisen edellytys monille lajeille, mutta jääpeitteen laajuus pienenee. Vuosisadan loppupuolella Selkämeri ja valtaosa Suomenlahtea saattavat olla jäättömiä läpi vuoden. Jäälle synnyttävät harmaahylje eli halli ja itämerennorppa joutuvat vaikeuksiin. Halli pystyy tosin synnyttämään myös maalle, mutta poikasten painot ovat selvästi alhaisempia kuin jäälle syntyneiden. Jään suolavesikäytävissä elävät levät ja bakteerit menettävät kirjaimellisesti kotinsa jään myötä. Murtoveden lajit elävät elinolojensa äärirajoilla jo nyt. Monet Itämeren avainlajit, jotka toimivat muille lajeille elinympäristöinä tai ravintona, ovat riippuvaisia veden suolapitoisuudesta. Meriajokas, rakkolevät, sinisimpukka ja useat punalevät taantuvat meriveden makeutuessa. Itämeren luontainen kerrostuneisuus voimistuu, jos pintavesi lämpenee entisestään. Happea ei pääse sekoittumaan syvempiin vesikerroksiin eikä ravinteita pintakerrokseen, millä on vaikutusta kaikkiin vesieliöihin. Rajut muutokset veden lämpötilassa ja suolaisuudessa aiheuttavat eliöille fysiologista stressiä. Tällöin ne ovat herkempiä myrkyllisten kemikaalien haittavaikutuksille. Myös lämpimämpien vesien vieraslajien vakiintuminen Itämereen helpottuu. Itämeren suojelutoimia ei voida lykätä, vaan muuttuvat ilmasto-olot vaativat entistä tehokkaampia toimia. Rakkolevä on Itämeren rantavyöhykkeen avainlaji, jonka suojassa elää runsas eliöyhteisö. Laji taantuu meriveden makeutuessa. TekstI Hannele Ahponen Vesitekoja Tällä palstalla kerrotaan SLL:n konkreettisesta vesiensuojelutyöstä. Pelastetaan Eurajoki! Ala-Satakunnan ympäristöseura on taistellut eteläisen Satakunnan läpi virtaavan Eurajoen puolesta. Se on vähäjärviselle rannikkoseudulle merkittävä vesistö. Eurassa sijaitseva JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamo on päästänyt jokeen ulosteperäisiä bakteereita sisältäviä jätevesiä useaan otteeseen. Soppaan antoi oman lisänsä lämpöherkkää paperia valmistava Jujo Thermal, joka laski toukokuussa 2011 jokeen yli tuhat kiloa syöpää aiheuttavaa bisfenoli A-kemikaalia. Tapahtumat tuovat mieleen ajat ympäristönsuojelun synkältä 1960-luvulta, jolloin vedenpuhdistus oli vasta lapsenkengissään, huokaisee Seppo Varjonen Ala-Satakunnan Ympäristöseurasta. Jätevedenpuhdistamolla tapahtui viimeksi syyskuussa laiterikko, jonka seurauksena puhdistamaton jätevesi pääsi suoraan jokeen. Myöhemmin ilmeni vuosia jatkunut luvaton ohijuoksutus. Nyt joen vesi on asetettu toistaiseksi käyttökieltoon. Jätevesilaitos toimii vuodelta 2010 peräisin olevan umpeutuneen ympäristöluvan mukaisesti. Lupa ei sisällä rajoituksia ulosteperäisille bakteereille, ja laitoksen kapasiteetti on liian pieni. Sateinen syksy pahentaa tilannetta. Tätä jokea kannattaa puolustaa Jokemme on tärkeä alueen asukkaille, ja sen antimia hyödynnetään kalastaen, meloen, uiden ja retkeillen, Varjonen kertoo. Jokivarressa on paljon asutusta. Uomaan on rakennettu kalateitä vaelluskaloille. Jokivettä käytetään maatalouden kasteluvetenä, teollisuuden prosessivetenä ja siitä valmistetaan Raumalla juomavettä. Alueella elää vahva kanta voimakkaasti taantunutta peltosirkkua, Eurajoen rantojen nimikkolintunakin pidettyä siivekästä. Vesilinnut pikku-uikkua myöten talvehtivat alueella, koska yläjuoksu pysyy sulana usein läpi talven teollisuuden lauhdevesien takia. Rantametsineen joki rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta. Jokivarressa kasvaa harvinaisia kasveja kuten jokileinikki. Alueella elää runsas sudenkorentolajisto, mutta toiveista huolimatta sen kartoittamiseen ei ole ryhdytty. Voimaa muuttaa asioita Eurajoen ympäristöseura on yhdessä Euran Kanoottiklubin kanssa järjestänyt vuodesta 2001 lähtien vuosittain Eurajoki-melonnan, jolla on herätelty kuntalaisten ja päättäjien huomiota vesistön tilaan. Soudun lisäksi on järjestetty seminaareja, kylätapahtumia ja mielenilmauksia. Olemme antaneet lausunnot jätevesipuhdistamon ympäristöluvista ja laatineet tutkintapyynnön yhteistyössä SLL:n Satakunnan piirin kanssa, Varjonen kertoo. Vapaasti koottu kansalaisryhmä järjesti kaksi Eurajokiiltamaa ja vaalipaneelin. Niihin osallistui pari sataa henkeä, ja keskustelu paikkakunnan lehdistössä oli aktiivista. Kansalaistoiminnan pohjalta annettiin kaikkiaan 120 muistutusta tai mielipidettä JVP Euran ympäristöluvasta. Uutta ympäristölupaa odotellaan edelleen, mutta Euran kunta on tehnyt miljoonan euron investointipäätöksen, jolla on tarkoitus korjata vuotavaa, puhdistamoa kuormittavaa viemäriverkostoa. Ympäristöseuran esittämä yhteistyöhanke Eurajoen vesiensuojelun ja virkistyskäytön kehittämiseksi on myös käynnistymässä.

18 18 luonnonsuojelija 5/2012 reijo juurinen / cartinafinland.fi Kurkistus ahdin valtakuntaan Mereiset kalakantamme ovat tämän tästä keskustelussa. Mutta kuinka voivat sisävesiemme kalat? Otetaanpa jokin suomalainen kala. Mikä tulee ensimmäinen mieleen? Monille se taitaa olla ahven. Useimmille ahven on lapsesta asti tuttu raitaselkäinen, helposti tunnistettava kyrmyniska. Ei ihme, että se on on valittu kansalliskalaksemme. Vuonna 2010 julkaistussa Punaisessa kirjassa arvioitiin Suomen kalojen elinvoimaisuutta ja uhanalaisuutta. Tutun ahvenen tavoin suurin osa Suomen kalakannoista polskiikin melko elivoimaisina. Arvioiduista 73 kalalajistaa tai -muodosta 12 on uhanalaisia, kuusi silmälläpidettäviä ja 10 puutteellisesti tunnettuja. Menneen maailman suuruudet, monni ja sampi ovat hävinneet jo kauan sitten. Uhanalaiset kalalajit kuuluvat ankeriasta ja rantanuoliaista lukuun ottamatta lohikalojen heimoon. Laajan ja moninaisen vesistömme kalakantojen arviointi ei tosin ole helppoa. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että suurin osa sisävesien kalalajeista tunnetaan heikosti. Kalojen tutkimus on keskittynyt sellaisiin kalalajeihin, joilla on taloudellista merkitystä. Esimerkiksi harvinainen rantanuoliainen on huonosti tunnettu, Lehtonen kertoo. Miten tulevaisuudessa? Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että ahven hyötyy ilmastonmuutoksen lämmittämistä kesistä, ja sen lähilaji kuha myös. Kolikon toisella puolella liiskaantuvat made ja siika. Ne kärsivät lämpimistä talvista ja vesien rehevöitymisestä. Vesien lämpeneminen hyödyttää myös vieraslajeja, jotka uhkaavat alkuperäisiä kalalajejamme. Sisävesien uhanalaisimmat Harvinaisuus on usein kiehtovaa, mutta uhanalaisuus ei ilahduta. Sisävesien kalamaailmassa punaisella listalla ovat varsinkin järvilohi ja saimaannieriä. Ne on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi, kuten saimaannorppakin. Järvilohi on käytännössä istutusten varassa. Luontaista lisääntymistä Saimaan alueella ei tapahdu kuin yksittäisten kalojen osalta. Saimaannieriä lisääntyy varmuudella vain Kuolimossa. Istutusten avulla sitä on pyritty palauttamaan entisiin eteläisen Saimaan nieriävesiin, esimerkiksi Luonteriin ja Yöveteen, hieman kehnolla menestyksellä. Viime vuosina on kuitenkin löytynyt toivoa antavia merkkejä luontaisen lisääntymisen onnistumisesta myös Kuolimon ulkopuolella. Molemmat lajit tarvitsevat kannan säilyttämiseksi monia toimia. Kalastuksen voimakkaammalla sääntelyllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi Pielisjokeen palaavien järvilohien määrään. Tärkeitä toimia järvilohen osalta on rasvaeväleikkausmenetelmä, jolla erotetaan säilytettävä ja kalastettava kanta. Muita apukeinoja ovat alamitan lisääminen 60 senttimetriin, verkkojen solmuvälien nosto sekä verkkopyyntirajoitukset kapeikko- ja jokisuualueilla. Järvilohta juhlapöytään? Järvilohi ja saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi, kuten saimaannorppakin. Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen projektia vetää Mirko Laakkonen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Hänen mielestään tärkeintä, mitä saimaannieriän hyväksi voidaan tehdä on riittävän suuret rauhoitusalueet sen elinalueilla. Kuolimolla ja Luonterilla on jo rauhoitusalue. Rauhoituspiirien perustamista on syytä pohtia myös muille saimaanieriän tärkeimmille elinalueille. Nykyisten rauhoitusalueiden mahdollista laajentamistakin on pohdittava. Laakkonen kertoo, että kalastuksen sääntely ei yksinään riitä saimaannieriän ja järvilohen tulevaisuuden turvaamisessa. Tärkeää on myös kunnostaa lisääntymis- ja poikastuotantoalueita ja kiinnittää huomiota istukkaiden laatuun. Joulukuun juhlien lähestyessä mieleen ui kysymys kalaruokien kestävyydestä. Mitä kalatiskillä pitää kysyä, jos siellä myydään kotimaista lohta tai taimenta? Järvilohen hoito-ohjelman tavoitteena on, että uhanalaista järvilohta ei pyydettäisi myyntitarkoituksessa. Kuluttajan kannattaa varmistaa kalakauppiaalta kalan alkuperä. Saimaalta pyydetty rasvaevällinen järvilohi tai -taimen on aina uhanalainen. Rasvaeväleikatut kalat sen sijaan ovat istutettu kalastettaviksi. Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi silti helpointa, että järvilohta ei myytäisi laisinkaan, Laakkonen opastaa.

19 luonnonsuojelija 5/ Äärimmäisen uhanalainen saimaannieriä lisääntyy luontaisesti varmuudella vain Saimaan Kuolimossa. Se viettää koko elämänsä järvialueilla, eikä nouse sukulaislajiensa järvilohen ja -taimenen tavoin virtaaviin vesiin edes lisääntymään. Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen erottaminen taimenesta saattaa joskus olla hankalaa. Paras tuntomerkki on pilkutus: Taimenella se ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, ja lohella pilkkuja on lähinnä kalan etuosassa ja kylkiviivan yläpuolella. Lasse Hyytinen / järvilohi.fi mirko laakkonen / järvilohi.fi Lohikaloilla on rasvaevä lähellä pyrstöä. Rasvaeväleikkausten avulla eriytetään kalastettavat kalat suojeltavista. Rasvaevälliset kalat ovat joko luonnossa syntyneitä tai jokialueistukkaita. Ne tulee vapauttaa koosta riippumatta. Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet taas istutetaan kalastajia varten. juho pajari / järvilohi.fi Saimaan ja Lapin taimen Luonnonsuojeluliiton vuoden laji, taimen, on yksi ja sama laji, vaikka joskus puhutaan meri-, puro- ja järvitaimenesta. Saimaan ja Pielisen alueen järvitaimenella ei mene hyvin. Suurin osa alueiden järvitaimenkannoista on hävinnyt, kun niiden luontaiset lisääntymisalueet ovat tuhoutuneet patorakentamisen, jokien perkaamisen ja vedenlaadun heikkenemisen johdosta. Myös ylikalastus verottaa erittäin uhanalaista järvitaimenkantaa. Järvitaimenella on paikallisia kantoja Suomessa vielä 30 paikassa. Näistä suurin osa on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen ainoat synnynnäiset ja omavaraiset järvitaimenet uivat Vuoksen vesistössä, Partakoskessa ja Myllykoskessa. Täpläkyljet tarvitsevat kesälläkin viileää ja happipitoista vettä. Entä mitä pohjoisen taimen puuhaa juuri nyt? Taimen on valumassa laskulohena takaisin järveen, laihana ja kuteneena. Osa on jäänyt kiertämään patoaltaiden alle, ollen edelleen juhlapuvussa, SLL:n hallituksen lappilaisjäsen Vesa Luhta kertoo. Pohjoisen raikkaissa vesissä elävät taimenkannat ovat vähemmän uhanalaisia kuin eteläiset serkkunsa. Kuitenkin myös napapiirin pohjoispuolen taimenkannat arvioitiin vuonna 2010 silmälläpidettäviksi. Miltä tilanne näyttää nyt? Yleisesti ottaen Lapin taimen voi hyvin, lukuun ottamatta meritaimenta Tornionjoessa ja Simojoessa. Ja surkeat on paikat Inarijärvelläkin, jossa esimerkiksi Juutuanvuonon kalastuksen rauhoitusalueen reunaa kiertää verkkojen muuri, johon ainakin puolet nousukaloista jää. Myös salakalastus rehottaa esimerkiksi Ivalojoella. Silti järvitaimenella menee aika hyvin yksittäisiä vesistöjä lukuun ottamatta, Luhta valaisee. Vieraslajeja sisävesillä? Sisävesiin eivät mahdollisia ongelmia aiheuttavat vieraslajit hevillä ui. Jokia pitkin toki pääsee, mutta eniten niitä solahtaa istutusten kautta. Uusimpia tulokaslajeja ovat mustatäplätokko ja hopearuutana, jota esiintyy jo joissakin sisävesissä. Erityisenä riskinä hopearuutanan kohdalla on, että naaras saattaa kutea lähilajin koiraan kanssa. Koko kanta voi koostua silloin naaraista. Kotimaisten kalalajien siirtoistuttaminen uusiin sisävesiin herättää myös keskustelua. Se voi muodostaa arvokkaita resursseja, mutta samalla aiheutetaan muutoksia ekosysteemeihin. Olisin varovaisella kannalla, Lehtonen sanoo siirtoistutuksista. Tarunhohtoiset, kadonneet jätit TekstI Matti Nieminen Suomen kaikkien aikojen suurin kala on ollut sampi. Se saatiin vuonna 1914 Kokemäenjoen suistosta. Pituutta kalalla oli 265 cm ja painoakin 152 kg. Viimeiset havainnot sammesta Suomessa ovat 1940-luvulta. Toinen myyttinen kalasuuruus on monni. Se on sisävesien kala, jota esiintyi Hämeessä vielä 1860-luvulla. Tiedetään, että vuonna 1864 Janakkalan Kernaalanjärvellä eräs maisteri Zitting souti ja kalakaverina ollut torppari alkoi nostamaan rysää. Torppari heitti sen kuitenkin takaisin huutaen tääl on itte piru rysässä, en uskalla ottaa sitä ylös. Zittingin käskystä rysä kuitenkin saatiin vedettyä rantaan. Vesihirviön pituus oli 171 cm ja ympärysmittaakin 64 cm. Se oli monni, viiksineen päivineen, hieman madetta muistuttava kalalaji. Koko kuntakin on saanut nimensä janakalasta, kuten sen paikallinen nimi kuuluu. Kaksi vuotta myöhemmin saatiin vielä metrinen monni, mutta sitten ei enää. Monnia on edelleen Virossa ja Ruotsissa, jossa Mälarenista on saatu 3,6-metrinen. Venäjällä mainitaan saadun jopa 5-metrinen ja 420-kiloinen. Entä voisiko monni palata Suomen järvien jätiksi? Turha toivo, että monni tulisi takaisin omia aikojaan, Lehtonen sanoo suoraan. Monnien palautusta ihmisvoimin on Lehtosen mukaan kuitenkin harkittu juuri Hämeeseen. Siellä on tehty selvityksiä, mutta palautus ei olisi muodostunut taloudellisesti kannattavaksi.

20 20 luonnonsuojelija 5/2012 ELÄMÄNTAPA Teksti Hanna Kaisa Hellsten kuvitus Hannele Törrö Hiki pinnassa ekoarjessa Ekoarjen sankareista löytyy sekä atleetteja että kotleetteja. En ymmärrä liikuntamuotoja, jotka vaativat kalliisti rakennettua ympäristöä kuten golfkenttiä, curling-ratoja tai laskettelurinteitä. Helsinkiläinen Anna, 34, vannoo hyötyliikunnan nimiin: Erityisesti autoton, suht' aktiivinen eläjä kuluttaa jo niin paljon kaloreita liikkuessaan kodin ulkopuolella, ettei siinä ihan hirveästi tarvitse urheilla edes jonkinmoisessa kunnossa pysyäkseen. Myös Puolangalla arki tarjoaa sporttimahdollisuuksia. Korvessa asumisessa on se hyvä puoli, että hyötyliikuntaa piisaa: talvella lumityöt, jotka tehdään lihasvoimalla ja kesäaikaan kaikki muut kiinteistön ja tontin ylläpitotyöt. Vanhassa koulukiinteistössä asumisessa on sekin hyvä puoli, että jonkinlainen jumppasali on kotona; ei tarvitse lähteä 25 kilometrin päähän kuntakeskukseen, Johan, 55, kertoo. Kaikkia eivät liikuntapaikat houkuta. Millään keinotekoisella kentällä ei voi treenata hyvillä mielin, eihän siellä voi kohdata luontomme monimuotoisuutta. Esimerkiksi hanhien muutto laajoilla peltoalueillamme on syksyisen lenkkeilijän kohokohtia, kertoo Hannu, 59, Liljendalista. Kuntosali kuvastaa mielestäni sitä, miten vieraantunut ihmislaji on elämästä. Paikallaan polkeminen ja matolla juokseminen on jonkinlaisen eksymisen merkki, toteaa helsinkiläinen Hanna-Leena, 50. Pornaisissa asuva Sari, 49, korostaa liikunnan yhteisöllisyyttä. Koulujen liikuntasalit, urheilu- ja uimahallit sekä jäähallit pitää saada kokopäiväiseen hyötykäyttöön niin, että järjestetään kimppakyytejä lapsille, aikuisille ja iäkkäille liikuntatiloihin ja vetäjät saadaan kunnan puolesta. Kaikenlainen liikkuminen ja yhdessäolo tai vaikka vain pelailun seuraaminen, jos itse ei siihen enää pysty, virkistää mieltä ja tuo mielekkyyttä elämään. Urheiluvälineiden ja -tekstiilien hankinta on monelle hankala kulutuskysymys. Toiset käyttävät vuosikymmenet samaa polkupyörää tai hankkivat käsipainot käytettyinä. Rovaniemeläinen Päivi, 26, satsaa välinehankintoihin. Ostan muut vaatteeni käytettyinä tai saan ystäviltäni, mutta urheiluvaatteiden kohdalla teen poikkeuksen. Etenkin paidat hankin mielelläni uutena. Urheiluvälineissä ja -vaatteissa panostan laatuun. Ostan kerralla hyvän tuotteen, joka kestää pitkään, niin ei tarvitse jatkuvasti olla ostamassa huonolaatuista kertakäyttökamaa. n Lähimetsät tukevat ekologista urheilua ja ihmisten terveyttä siinä sivussa. Jos luonto hupenee, saattaa liikunta vähentyä ja siirtyä nykyistä enemmän saleille. olli, 53, helsinki tuula, 57, lievestuore Urheilu ja liikunta ovat itselleni tärkeitä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. päivi, 26, rovaniemi Kaikkein mieluisinta on pitkienkin matkojen käveleminen lähiluonnossa ja -ympäristössä yleensä. Tämän ekoarjen sankarin liikuntaharrastukset eivät siten paljon muuta välinettä tarvitse kuin omaa reipasta otetta. taina, 58, kaarina

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen 27.8.2014 Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Kainuu - rikas luonnostaan

Kainuu - rikas luonnostaan Luonto, ihminen ja työ seminaari 4.6.2013 Kainuu - rikas luonnostaan Luonnonvarojen käytön periaatteet: 1. Varovaisuusperiaate 2. Elinkaariajattelu 3. Ennaltaehkäisyperiaate 4. Läheisyysperiaate 5. Aiheuttamisperiaate

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonta

Turvetuotannon valvonta Turvetuotannon valvonta Kirsi Kalliokoski 26.4.2012 26.4.2012 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta: TE-keskukset Tiepiirit Ympäristökeskukset Lääninhallitukset

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot