UUSI ENERGIANLÄHDE RAUMALTA

Transkriptio

1 N LEHTI ENERGIA & YMPÄRISTÖ 1/2014 UUSI ENERGIANLÄHDE RAUMALTA LAAJENNUKSESSA ENERGIATEHOKKUUS TÄRKEÄNÄ 12 VENYTÄ PERSPEKTIIVIÄ 14 TYÖELÄMÄ VAATII NYT T-OSAAMISTA 18

2 PÄÄKIRJOITUS Riverissä puvun ostaminen on helppoa! UUTTA KAUPPAKAMARIVIESTINTÄÄ Osaavat ja palvelevat myyjämme auttavat löytämään sinulle sopivan koon ja mitoituksen. Paljon värejä, malleja ja tyylejä työhön ja vapaa-aikaan. Tervetuloa hyville pukukaupoille! Buzo nanopuku 249,- Kolme eri mitoitusta Buzo ihmepuku kovaankin käyttöön Nanoviimeistelty kangas hylkii likaa ja nesteitä. Joustava stretchlaatu Mukavan hengittävä villakangas KÄDESSÄSI OLEVA uusi Rauman kauppakamarilehti merkitsee kauppakamarin viestinnässä uutta vaihetta. Olemme uusimassa viestintäämme. Sähköinen digitaalinen suora viestintä laajenee ja saa samalla tuekseen myös printtituotteen. TULEMME TOIMITTAMAAN jäsenillemme ja sidosryhmillemme säännöllisin väliajoin sähköisiä uutistiedotteita ja kirjeitä. Tämä on nopea, joustava ja nykyaikainen viestintätapa. SÄHKÖPOSTIINNE TULEE kolahtamaan näitä viestejä noin kerran kuussa. SELKEÄSTI HARVEMMIN julkaisemme niitä tukevan uuden painetun Rauman kauppakamarilehden. Sähköiset tiedotteet sisältävät tietoja tapahtumistamme, koulutuksesta ja muista ajankohtaisista yritystoimintaa koskevista asioista ja lehti taas kokoaa laajemmin asioita yhteen. toimittamisen. Tämän tilalle julkaisemme ammattimaisesti toimitettua Rauman kauppakamarilehteä neljä kertaa vuodessa. LEHTI tulee olemaan korkeatasoinen, ajankohtainen elinkeinoelämän äänenkannattaja Rauman Seudulla. Se viestii painavaa, ajankohtaisista viestiä alueen elinkeinoelämälle tärkeistä asioista ja puheenaiheista. Samalla se haluaa edistää alueemme näkyvyyttä laajemmin valtakunnallisten päättäjien keskuudessa. LEHTEMME EI tietenkään kilpaile paikallisen ja alueellisen median kanssa vaan pikemminkin täydentää niitä taustoittamalla paikallisia yrityselämän asioita. USKOMME, ETTÄ tällä lehdellä on oma sijansa muuttuvassa viestinnän kentässä ja että lukijat ottavat lehden omakseen. RAUMAN KAUPPAKAMARILEHTI TULEE OLEMAAN KORKEATASOINEN, AJANKOHTAINEN ELINKEINOELÄMÄN ÄÄNENKANNATTAJA RAUMAN SEUDULLA VAIKKA ELÄMME kiihtyvää digiaikaa, emme unohda printtimediaa. Lopetamme kuitenkin kirjallisen jäsentiedotteen JAAKKO HIRVONSALO toimitusjohtaja RAUMAN SEUDULLE LÄHIVUOSILLE RAUMALTA SAA SUOMEN 4. PARASTA RAUMAN JA EURAN VÄLISET Kuninkaankatu 22, Rauma , la kohdistuvia investointeja on suunniteltu noin 1,3 miljardia euroa. Näistä julkisia investointeja on noin 300 miljoonaa ja palvelua. Suomen parasta palvelua saa asukkaiden arvioiden mukaan Kaarinassa. Toisena tulee Riihimäki, ja kolmannel- kuntaliitosneuvottelut jatkuvat hyvässä hengessä. Neuvotteluiden tavoitteena on sopia lopullisesta yhdistymissopi- Isokarhu, Pori 10 20, la 10 17, su yksityisiä noin 1000 miljoonaa. le sijalle kapuaa Salo. muksesta, johon valtuustot voivat ottaa kantaa keväällä

3 N LEHTI ENERGIA & YMPÄRISTÖ 4 5 1/2014 ENERGIA & YMPÄRISTÖ JULKAISIJA VALTAKATU RAUMA PUH (0) OSOITTEENMUUTOKSET PUH (0) KAUPPAKAMARI@ RAUMA.CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA JAAKKO HIRVONSALO TEKNINEN ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖJALOSTUS ENERGIATEHOKKUUS TOIMITUS SAMU VAHTERISTO MINNA VUORIO MARKO LEPPÄNEN Kaivopuistontie 1, Rauma p info@k3oy.fi KUN ETSIT Vapaata toimitilaa Yritystonttia Tiloihisi vuokralaista tai ostajaa tontit ja toimitilat Tutustu Rauman toimitila- ja yritystonttitarjontaan tai jätä ilmoitus omasta vapaasta kohteestasi. Tutustu kattavaan palveluumme, josta löydät yrityksellesi mahdollisuuksia kätevästi yhdestä paikasta. TAITTO MIKKO OLLIKAINEN JABADABADUU KUVAPANKIT DREAMSTIME ILMOITUSMYYNTI JABADABADUU TAI ILMESTYY HELMIKUU HUHTI-TOUKOKUU SYYS-LOKAKUU MARRAS-JOULU PAINO RAUMAN PAINOPISTE OY ISSN /2014 Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen. TIETOJA JA TAITOJA 18 TYÖELÄMÄ VAATII NYT T-OSAAMISTA Yhden alan erityisosaaminen ei kohta enää riitä minnekään. ENERGIA & YMPÄRISTÖ 6 RAUMALLE NESTEYTETTYÄ KAASUA 10 ENERGIA- JA ILMASTORATKAISUT PAINEKATTILASTA Olli-Pekka Heinonen 14 VENYTÄ PERSPEKTIIVIÄ Tero Suhonen 16 KEHU KUMPPANIA Rauman Biovoima Oy ja BMH Technology Oy JÄSENKENTTÄ 9 LYHYESTI 22 KOULUTUSKALENTERI Uusia ajankohtaisia koulutuksia! 23 KAMARIKUULUMISIA 18 toimitilat.rauma.fi Toimitila- ja tonttirekisteriä ylläpitävät Rauman kaupunki ja raumalaiset kiinteistövälittäjät. UUSI ENERGIALÄHDE RAUMALTA LAAJENNUKSESSA ENERGIATEHOKKUUS TÄRKEÄNÄ 12 VENYTÄ PERSPEKTIIVIÄ KANNEN KUVA OY AGA AB 14 TYÖELÄMÄ VAATII NYT T-OSAAMISTA 18 MINERVAN LAAJENNUKSESSA ENERGIATEHOKKUUS TÄRKEÄNÄ 12

4 6 7 Raumalle nesteytettyä kaasua ENERGIA & YMPÄRISTÖ Uusi energialähde matkaa Raumalta jopa 300 kilometriä TEKSTI MINNA VUORIO KUVAT OY AGA AB Agan projektipäällikön Pasi Moision työajasta kuluu iso osa Raumalla, jossa kaasuterminaalihanketta viedään täyttä vauhtia eteenpäin.

5 Uuden maakaasuterminaalin rakentaminen Raumalle on lähempänä kuin koskaan. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle äskettäin investointitukea 8,6 miljoonaa, ja Agalla valmistellaan parhaillaan vuoden vaihteeseen sijoittuvaa investointipäätöstä. KAPASITETTIVARAUS ENNEN PÄÄTÖSTÄ Sitä ennen Raumalla tehdään iso työ: parhaillaan neuvotellaan tulevien asiakkaiden kanssa alustavista toimitussopimuksista. Investointipäätöstä varten tarvitaan noin kuution kapasiteettivaraus. - RAUMAN ALUEEN ASIAKKAAT OVAT OLLEET ERITTÄIN KIINNOSTUNEITA JA YHTEISTYÖMME ON PARHAILLAAN HYVIN KIINTEÄÄ, KUVAA TILANNETTA LNG- PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PASI MOISIO AGALTA. Hänen mukaansa hinta on luonnollisesti se, mistä puhutaan. Energia hinta per megawattitunti kun näkyy asiakasyrityksillä suoraan liiketoiminnan kannattavuudessa. Viking Grace käyttää polttoaineenaan LNG:tä. Nynäshamnin kaasuterminaali on Itämeren alueen ensimmäinen. Sen koko eli tilavuus on m3 ja Raumalle suunnitellun lieriömäisistä säiliöistä koostuvan terminaalin tilavuus on puolet pienempi eli kuutiometriä. INVESTOINTEJA ASIAKKAILLAKIN Yritykset voivat joutua tekemään muutostöitä tuotannossaan ja ne voivat vaatia investointeja, joiden takaisinmaksuajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Moision mukaan ratkaisut ovat täysin yritys- ja toimialakohtaisia; jotkut selviävät energialähteen muuttamisessa pelkin uusin säädöin ja toiset joutuvat laittamaan miljoona euroa tuotannollisiin muutoksiin. Ratkaisut siis on räätälöivä asiakas ja tilanne kerrallaan. 300 KILOMETRIN KULJETUS KANNATTAA Rauman sataman alue ja lähiseudun yritykset ovat ensimmäisiä potentiaalisia asiakkaita. Maantieteellinen läheisyys takaa mm. edulliset logistiset kustannukset. Tosin olemme arvioineet, että toiminta on vielä kannattavaa Raumalta noin 300 päähän. Sen kauemmaksi maakaasua ei kannata kuljettaa Raumalta. Suomessa ei ole vielä rakennettu ainuttakaan vastaavaa kaasuterminaalia. Lähin esimerkki löytyy Ruotsista, Nynäshamnista, joka sijaitsee n. 70 kilometriä Tukholmasta etelään. Nynäshamnin kaasuterminaali on AGAn toistaiseksi suurin investointi ja se valmistui vuonna MIKÄ IHMEEN LNG? NESTEYTETTY MAAKAASU ELI LNG tulee sanoista liquefied natural gas. MAAKAASU NESTEYTETÄÄN, jotta se voidaan paremmin kuljettaa esim. laivoilla juuri maakaasuterminaaleihin. Terminaalista maakaasu siirtyy asiakkaille säiliöautoilla. MAAKAASU ON SUHTEELLISEN uusi energiavaihtoehto teollisuudelle ja meriliikenteelle, jossa päästörajoitukset muuttuvat kaasua suosiviksi ensi vuoden alusta. Teollisuudessa kaasulla korvataan muita energiamuotoja. VERRATTUNA ESIMERKIKSI öljyyn maakaasu on ympäristöystävällinen, puhdas energialähde. Se on turvallinen, myrkytön ja hajuton eikä aiheuta riskiä vesistöille LYHYESTI Äkillisestä rakennemuutoksesta kasvuun -seminaarissa puhui mm. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. Paneelikeskustelun aiheena ollut Rauman seudun lähitulevaisuuden suuret investoinnit ja yritysten osaamisen uusiutuminen puhutti myös yleisöä. Kuvassa Matti Vanhanen (vas.), Kari Koski ja Timo Suistio. RAUMALLA OSATAAN PÄÄTTÄÄ MARKKINATUTKIMUKSIA TEKEVÄN Innolinkin tuoreen kuntabarometrin mukaan Raumalla osataan tehdä päätöksiä. Päätöksentekokyvyltään parhaita kuntia ovat asukkaita ja yrityksiä edustavien vastaajien mukaan Rauma, Kaarina ja Ylöjärvi. KUNTIEN TEHOKKUUTTA mitannut tutkimus tehtiin lokakuussa. RAUMA SIJOITTUI yhdeksänneksi parhaiden asuinpaikkojen mittauksessa. Kolme kärjessä olivat Kaarina, Tampere ja Ylöjärvi. Kolme vähiten suosituinta kuntaa olivat Kouvola, Kotka ja Salo KASVU-OPEN 2015 KILPAILU ISOMPANA KUIN KOSKAAN! 20 ALUEELLISTA KASVUPOLKUA 114 TAPAHTUMAPÄIVÄÄ 455 YRITYSTÄ SPARRATAAN 56 KIITORATAPÄIVÄN AIKANA Merkkaa kalenteriin! To 5.2. klo 13 Kasvunpolku-startti 2015, RAUMA Kasvu Open luo hedelmällisen maaperän kasvuhakuisille yrityksille. Toisinaan mylläreiden näkemykset haastavat, toisinaan tukevat omia ajatuksia. Tämä avaa silmiä ja auttaa tutkimaan liiketoimintaa eri näkökulmista. Teemu Pohjonen yrittäjä Pohjonen Group Oy Tutustu tarkemmin, Kasvu Open -prosessiin: kasvuopen.fi Kasvu Open 2015 finaali pe

6 10 11 KOLUMNI OLLI-PEKKA HEINONEN ENERGIA- JA ILMASTORATKAISUT PAINEKATTILASTA TASAN KYMMENEN VUODEN MEDIA-ALALLA VIIHTYMISEN JÄLKEEN HUOMASIN PALANNEENI VALTIONEUVOSTON KANSLIAN PALKKALISTOILLE, TOSIN ERI ROOLISSA. VÄLILLÄ TUNTUU KUN EI OLISI POISSA OLLUTKAAN. MONET ONGELMAT OVAT valitettavan tuttuja jo 1990-luvulta, ja lukuisat samat asiatkin löytyivät edelleen Valtioneuvoston työpöydiltä. Poikkeus vahvisti tässäkin säännön, ja se poikkeus yllätti kokoluokallaan. Energia-asiat olivat kuin huomaamatta uineet niin kansallisen kuin kansainvälisen politiikan keskiöön. Vuoden 1973 öljykriisi nousi laajaan tietoisuuteen, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuin hiljaa hiipien tapahtunut megatason liikahduksia energiakysymyksissä. MONISTA ENERGIAN TUOJAMAISTA on yhtäkkiä tullut energian viejiä, ja liuskekaasu ja -öljy ovat kirjoittaneet globaalin valtapolitiikan asetelmia uusiksi. Ilmastomuutos on nostanut energiatehokkuuden fokukseen, mutta hiilidioksidipäästöt vain jatkavat kasvuaan. Kukaan ei pääse enää pakoon vastuutaan ilmastomuutoksesta, ja hiilijalanjälki tykyttää omatuntoa arjen valinnoissa. ILMASTOMUUTOS ON NOSTANUT ENERGIATEHOKKUUDEN FOKUKSEEN, MUTTA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VAIN JATKAVAT KASVUAAN. MUUTTUMATTOMUUTTA ENERGIAPOLITIIKASSA EDUSTAA puuttuvat pitkän aikavälin ratkaisut. Kaikista ponnisteluista huolimatta fossiilisten polttoaineiden osuus energiamuodoista on 82 %, eli sama kuin 25 vuotta sitten. Kasvun tekijänä energialla on iso vaikutus. Kysymys kuuluu, kenellä on energiaa kilpailussa pärjäämiseen. Tasan eivät käy onnen lahjat. Energian alueelliset hintaerot ovat suuria, ja hinnatkin ovat valtapolitiikkaa, kuten vaikkapa Venäjän ja Ukrainan välisistä hintaneuvotteluista olemme saaneet huomata. Kyse on muun muassa siitä, missä päin maailmaa kyetään tuottamaan energiaintensiivisiä tuotteita kilpailukykyisesti. Suomelle pitkien etäisyyksien, kylmän ilmanalan ja vahvan energiaintensiivisen teollisuuden takia on elintärkeää, että teemme pitkäjänteisesti viisaita ratkaisuja energiapolitiikassa. Ei ole sattuma, että Satakunta on samaan aikaan teollisuusmaakunta ja energiamaakunta. KILPAILUKYKY JA ILMASTOMUUTOKSEN edellyttämät toimet nähdään usein toistensa vastakohtina. Joko pidämme kilpailukyvystä kiinni ja tuhoamme maapallon, tai pelastamme maapallon, mutta elintasomme romahtaa. Näin halpaan argumentaatioon emme saa sortua. Kyse ei ole joko tai -valinnasta, vaan kahden alun perin vastakkaiselta näyttävän tavoitteen yhteensovittamisesta. Ongelmanratkaisuun perehtyneet tutkijat sanovat, että parhaat ratkaisut syntyvät siellä, missä ongelma on suurin. Motiivi löytää ratkaisuja on ongelman ytimessä paras. Näin ajateltuna Satakunnan tulisi olla innovatiivisten energiaratkaisujen tyyssija. MONIPUOLISUUTTA ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ ON edelleen lisättävä. Uusiutuvien energiamuotojen saaminen kilpailukykyisiksi on välttämätöntä. Energiatehokkailla ratkaisuilla on kysyntää maailmanlaajuisesti, ja cleantech voi olla Suomen tuleva menestysala. Biopolttoaineet voivat olla seuraava tuotekehitysmenestys Suomen harvojen luonnonvoimavarojen hyödyntämisessä. VÄITÄN, ETTÄ KYKY panna toimeen tehokkaasti energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050 mennessä on ratkaisevaa Suomen kannalta. Viime kuussa tehtyihin Eurooppa-neuvoston päätöksiin vuoteen 2030 ulottuvista toimista Suomi kykeni vaikuttamaan omista lähtökohdistaan. Lopputulosta voi luonnehtia tasapainoiseksi päästöjen vähentämisen ja teollisuuden kilpailukyvyn huomioimisen välillä. Kyse on siitä, mihin huomiomme kiinnitämme. Jos jokainen päästövähennystavoite nähdään vain kustannuksena ja rasitteena, tulevaisuuden näkymä on synkkä. Sen sijaan jos asenteemme on viritetty päästöjen vähentämiseen ja menestymiseen, maailma näyttää täysin toisenlaiselta. Helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. Satakunnassa elinvoimaisen metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuuden kehittäminen ja päästöjen vähentäminen samanaikaisesti synnyttää todellisen painekattilan. Silti on muistettava, että timantitkin syntyvät kovassa paineessa. Niin kuin usein energiakin. Roll-up 85 x 200 cm Messut tulossa? Kysy lisää valmiista messupaketeistamme Sis. suunnittelun, rakenteet ja painatukset Rakenteet helposti koottavia ja uudelleenkäytettäviä Messupöytä Musta pöytälevy + kuvavuota Flyer A5, 4-sivuinen, painatus 500 kpl Logo, kuvat ja tekstipohja asiakkaalta + teline ja kuljetuskassi Logo, kuvat ja tekstipohja asiakkaalta

7 12 13 Lääkärikeskus Minervan laajennus Kalliokadulla valmistuu vuoden lopulla. Perusteellinen remontti naapuritalon puolelle on tehty huolellisesti ja energiatehokkuus mielessä. Suunnitteluvaiheessa tuli ilmi monestakin suusta, että talossa oleva DNA:n palvelinsalin tuottama hukkalämpö olisi hyvä jotenkin hyödyntää, Minervan toimitusjohtaja Heimo Ylitalo kertoo. Salissa hyrräävät tietokoneet tuottavat lämpöä ja palvelinsalin lämpötilaa pidetään koneellisesti mahdollisimman stabiilina. Lämpöä on siirretty kylmällä ilmalla lauhduttimien kautta taivaan tuuliin ja lämpimällä säällä salia on jäähdytetty. Nyt palvelinsalin jäähdytyskoneiden lauhdelämpö ohjataan lämpöpumpuille, jotka ottavat kierrosta talteen neljä astetta ja siirtävät lämpöä lääkärikeskuksen tilojen lämmittämiseen, Ylitalo kuvailee. Heimo Ylitalo esittelee vaikuttavaa ilmastointihuonetta, jossa energiatehokkaat ratkaisut on otettu huomioon. Minervan laajennuksessa energiatehokkuus tärkeänä ENERGIA & YMPÄRISTÖ Lääkärikeskus Minervan laajennus hyödyntää DNA:n palvelinsalin hukkalämpöä TEKSTI JA KUVAT SAMU VAHTERISTO RATKAISU ON VERRATTAVISSA KUSTANNUKSILTAAN MAALÄMPÖÖN. VARAJÄRJESTELMÄNÄ ON SUURI SÄHKÖLLÄ LÄMPIÄVÄ VARAAJA. Ratkaisut perustuvat täysin olemassaolevaan tekniikkaan. Koska lämmönvaihtimesta saatava lämpötila on melko matala, on lääkärikeskuksen tiloissa käytetty normaalia leveämpiä pattereita lämmön tasaiseksi jakamiseksi. Ratkaisu perustui enemmän ympäristönäkökohtiin kuin kustannussäästöihin. Tuntui hullulta ajatella, että naapurissa pumpataan lämpöä harakoille ja samaan aikaa ostaa sitä jostakin muualta omaan käyttöön. Ratkaisu on verrattavissa kustannuksiltaan maalämpöön. Varajärjestelmänä on suuri sähköllä lämpiävä varaaja. MYÖS MUITA ENERGIATEHOKKAITA RATKAISUJA Rakennuksessa on hyödynnetty myös muita energiaa säästäviä ratkaisuja. Esimerkiksi valaistusta ohjataan älykkäästi ja osa valaisimista on vähän kuluttavia LED-valoja. Samoin ilmanvaihdon ohjausta on tehostettu ja ilmanvaihtokoneeksi on valittu kiilahihnapuhaltimen sijaan kammiopuhallin. Yksittäisten valintojen ja ratkaisujen vaikutus on melko pieni, mutta yhdessä ne vähentävät energiakuluja jo merkittävästi. BETONIRUNGOSTA LIIKKEELLE Suurin energiankulutukseen vaikuttava tekijä on ollut perusteellinen peruskorjaus. Uudet tilat purettiin ikkunoita ja eristeitä myöten täysin tyhjiksi ja aloitettiin rakentaminen alusta. Täällä oli purkuvaiheen jälkeen vain betonipalkit ja aukot seinissä. Siitä lähdettiin rakentamaan seiniin lisäeristeitä, uusia ikkunoita ja muita pintarakenteita. Laaja peruskorjaus on ollut myös kustannuksiltaan mittava. Investoimalla tähän omaan kylään saadaan synnytettyä myös työtä ja hyvinvointia ympärillemme, Ylitalo sanoo. Remonttivaihe on ollut haastava sekä DNA:n että Minervan osalta. Molemmissa on toiminta ollut käynnissä koko ajan. Rakennustöistä johtuvaa meteliä ahtautta on siedetty kärsivällisesti. LAAJA PERUSKORJAUS ON OLLUT MYÖS KUSTANNUKSILTAAN MITTAVA. Myös parkkitilat olivat tiukilla, kun naapuritalon parkkitasannetta korjattiin ja vielä samaan aikaan kaupunki uusi Kalliokadun vesijohtoverkkoa. Toivottavasti tilanne pikku hiljaa rauhoittuu, Ylitalo sanoo.

8 14 15 KOLUMNI TERO SUHONEN VENYTÄ PERSPEKTIIVIÄ KUN ALOIN PURESKELLA KOLUMNIN YMPÄRISTÖ JA ENERGIA TEEMAA, ALUKSI MIELEEN TULI KIRJOITTAA MEITÄ YMPÄRÖIVÄN PUHTAAN LUONNON KUNNIOITTAMISESTA. ENSIREAKTIO KUMPUSI JOSTAIN 1990-luvun taitteen tienoilta, jolloin tuli aluksi yläasteen kahdeksannen luokan oppilaana ja myöhemmin urheiluseuran jäsenenä siivottua talkootyönä tienpientareita muutamaan otteeseen. Iso jätesäkki mukaan, hanskat käteen ja pari kilometriä eteenpäin roskat keräten. Siinä ehti miettiä monenlaista. SAA KOSKETTAA TÄMÄKIN LEHTI ON MEILLÄ PAINETTU TOISAALTA VIIMEISEN 50 vuoden täydellistä maailman muuttumista ja sen vaikutusta ympäristöön voisi yhtä lailla pohtia. Viljelysmaiden köyhtyminen tehoviljelyn seurauksena, huomattavasti kehittyneet torjunta-aineet, ympäristömyrkyt, kasvihuonepäästöt, ruuan säteilytys ja tarpeettomat kosmeettiset lisäaineet sekä valtaisa aromija apuaineiden käyttö että steriili teollinen einesmaailma, antibioottien valtavan globaalin käytön vaikutus ympäristöön, lihatuotantoon ja ihmisiin, epäeettinen geenimuuntelu ja niin edelleen KORTIT JÄLKIKÄSITTELY ESITTEET LOMAKKEET TARRAT NIDONTA KUORET RAUMAN PAINOPISTE OY MÄNNISTÖNKATU 15, RAUMA PUH OMAN KOLUMNINSA ANSAITSISI myös Tyynellä valtamerellä kelluva muovijätelautta, joka painaa yli 3 M I L J O O N A A T O N N I A! Tämä jätemassa on arviolta 4 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen ja se ei saastuta pelkästään paikallisesti merta, vaan vahingoittaa myös meren pieneliöstöä, kalakantaa, lintuja ja merinisäkkäitä. Ja mitenkähän nämä muoveista liukenevat kseno- eli ympäristöestrogeenit, kuten esimerkiksi ftalaatit ja bisfenoli A, vaikuttavat meihin ravintoketjun huipulla oleviin ihmisiin? No ainakin maailma naisistuu, jos ei muuta. HELPPOHAN TUON ON SANOA, KUN ON KAIKKI NIIN MALLILLAAN JA HYVIN. KAIKISTA EDELLISISTÄ AIHEISTA kumpuaa väkisinkin jonkintasoinen negatiivisuus, ovathan asiat meille tärkeitä, meidän itsemme aiheuttamia, meihin vaikuttavia ja niille pitää ehdottomasti tehdä jotakin. Tämän negatiivisen tunteen saattelemana muutin viitekehystä ja tulokulmaa energian ja ympäristön pohdintaan totaalisesti, huolimatta edellisten aiheiden tärkeydestä ja lähellä sydäntä olemisesta. ENERGISYYS SAA MEIDÄT toimimaan aktiivisesti ja energian puute edistää aikaansaamattomuutta lisäten itseensä kohdistuvaa tyytymättömyyttä, ahdistusta, alakuloa ja negatiivista ajattelutapaa. Energisyyteen vaikuttavat tietysti monet asiat, jotka kuitenkin voidaan pelkistää järkevän ravinnon, riittävän levon ja tarkoituksenmukaisen liikunnan ja vapaa-ajan kolminaisuuteen. Vai voidaanko? KAIKEN TÄMÄN YLLÄ on asenne. Se, miten asioihin suhtaudut. Onko meininkisi positiivista vai haetko asioista aina sen mahdollisen negatiivisen puolen. Omalla asenteella on valtaisa merkitys energisyyteesi tai sen puutteeseen. Puhumattakaan onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteen kokemisesta ja vaikutuksesta läheisiisi ja ympäristöön, jossa olet, elät ja liikut. Yksinkertaista, eikö olekin? HELPPOHAN TUON ON sanoa, kun on kaikki niin mallillaan ja hyvin. Näinhän sitä helposti voi ajatella. Eli hakea taas sen negatiivisen lähestymistavan asiaan. No, mitä siitä sitten saa? Tyytyväisyyttä, onnellisuutta, hyvää mieltä ja positiivisen flown aikaan? Yllätyksellistä kyllä, kaikki muut eivät todellakaan elä täydellisessä maailmassa tietämättöminä murheen ja kurjuuden käsitteistä. Useat muut sen sijaan saattavat suhtautua asioihin positiivisesti jättämällä vastoinkäymiset oman onnensa nojaan. Eivät jumiudu niihin. HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutus antaa tietoa ja työvälineitä hallituksen tehtäväkokonaisuuden eri osa-alueille. Lisäksi HHJ tarjoaa innostavan, keskustelevan ja haastavan ryhmän, jonka kokemukset rikastuttavat kaikkia. Menesty hallitustyöskentelyä kehittämällä! Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kokonaisuus aktivoi ja kehittää pk-yrityksen hallitustyöskentelyä. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssilla käsitellään pk-yrityksen hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta ja ryhmätyöstä sekä ennakkoon luettavasta Hyvä hallitustyö -kirjasta. HHJ-kurssin jälkeen voi suorittaa HHJ-tutkinnon. Seuraava Rauman kurssi käynnistyy HHJ -kurssille ilmoittaudutaan HHJ -rekisterin kautta osoitteessa

9 KEHU KUMPPANIA KEHU KUMPPANIA Olemme vähän mustasukkaisia TEKSTI MARKO LEPPÄNEN Rauman Biovoiman ja BMH Technologyn yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Viime vuonna Rauman Biovoima tilasi kierrätyspolttoaineen vastaanottoon, käsittelyyn, varastointiin ja syöttöön liittyvän laitteiston. Biovoiman toimitusjohtaja Timo Pitkänen ja BMH:n myyntipäällikkö Teemu Kuusinen kokevat, että paikallisesta kumppanista saa monia etuja. TEKSTI MARKO LEPPÄNEN TEEMU KUUSINEN MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ RAUMAN BIOVOIMAN KANSSA? UPM-Kymmenen teollisuusalueella toimiva Rauman Biovoima on ollut tärkeä asiakas BMH:lle useita kymmeniä vuosia. Tämä nykyinen yhteistyö on jatkumoa sille. Nyt Rauman Biovoima tarvitsi BMH Technology Oy:n kehittämää teknologiaa, jolla energiajätteestä voidaan valmistaa hyvälaatuista polttoainetta voimalaitokselle. Tällä yhteistyöllä mahdollistetaan kohtuuhintainen energiatuotanto laitoksella myös tulevaisuudessa. RAUMAN BIOVOIMA OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT Hankkii lämpövoimalaitoksilla tuotettua lämpöä ja sähköä osakkailleen sekä harjoittaa muuta siihen liittyvää toimintaa. Yhtiö omistaa lämpövoimaa tuottavia voimalaitoksia sekä muuta toimialansa edellyttämää omaisuutta. PERUSTETTU Kaupallinen toiminta alkoi HENKILÖSTÖÄ Yhtiö työllistää laitoksella noin 40 henkilöä. Yhtiöllä ei yhtään palkattua hankilökuntaa. LIIKEVAIHTO Noin 35 miljoonaa euroa TIMO PITKÄNEN MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ BMH:N KANSSA? BMH Technology on paikallinen toimija, jolla on laadukkaat kilpailykykyiset tuotteet. Toimittajan laitteita on käytetty jo pitkään. MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Paikallisuus on suuri etu esimerkiksi, jos sattuu jotain vaurioita ja muissakin vastaavissa tapauksissa. MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ? Paikallisen toimijan kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä. Kontaktit ovat lähellä, ja asiat saadaan hoidettua nopeasti. MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? BMH Technologyn ominta alaa ovat jätteiden ja jätepolttoaineiden käsittelyjärjestelmät. KENELLE SUOSITELISIT KUMPPANIASI? Suosittelisin BMH Techologyä biopolttoainelaitoksille ja jätteen käsittelyyn. MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Vientiteknologiayrityksenä saimme erinomaisen referenssikohteen yrityksemme pääkonttorin viereen. Sitä on vaivatonta esitellä esimerkiksi meille ulkomailta tuleville vieraille. MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ? Saamme tietoa voimalaitosten tämän hetkisistä haasteista. Pyrimme vastaamaan tiukkeneviin ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin. Lisäksi jokainen toimittamamme uusi laitos kehittää myös meidän osaamistamme. MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? Rauman Biovoima on ollut edelläkävijä energiajätteen hyötykäyttäjänä koko maailmankin mittakaavassa, ja siksi Rauman Biovoiman henkilökunnalla on merkittävästi tietoa ja kokemusta tällaisten laitosten toiminnasta, käytöstä ja huollosta. Nyt tehtävässä yhteistyössä mekin saamme tätä tietoa käyttöömme. Yleisesti käyttäjien tiedot ovat meille kullanarvoista tietoa. KENELLE SUOSITELISIT KUMPPANIASI? Olemme mustasukkaisia, joten mielellään jatkamme itse yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Mutta toivon, että jätteen tuottajat tutustuvat Rauman Biovoiman toimintaan ja näkevät heidän tarjoaman jätteen hyötykäyttömahdollisuuden. BMH TECHNOLOGY OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT Teknologiayritys, joka tuottaa biopolttoaineen käsittelyjärjestelmiä voimalaitoksille. Valmistaa jätteenkäsittelylaitoksia jätejakeiden erotteluun ja kierrätyspolttoaineen valmistukseen. PERUSTETTU 1929 HENKILÖSTÖÄ noin 100 LIIKEVAIHTO noin 50 miljoonaa euroa

10 18 19 Yksi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä, ehdottaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen. Työelämä vaatii nyt T-osaamista TIETOJA JA TAITOJA Yhden alan erityisosaaminen ei kohta enää riitä minnekään. Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen. TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN Yritysmaailma ja työelämä muuttuvat niin hirmuista vauhtia, että perässä on vaikea pysyä. Edes työkseen ennakoivat eivät välttämättä tiedä, mikä on muutoksen lopputulos. Sen he kuitenkin osaavat kertoa, mitä muutos vaatii osaamiselta. Työtehtävät ja ammatit muuttuvat, oli koulutustaso, ala tai työtehtävä mikä tahansa. Uusia ammatteja tulee yrityksiin ja ihmisille heidän työuransa aikana useita. Tämä vaatii koulutukselta, yksilöiltä ja yritysten johtamiselta uusia malleja, kuvaa koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Kauppakamarin koordinoimissa Ennakointikamarissa ja PKS Ennakoinnissa on selvitetty tulevaisuuden ammatteja, palveluita ja osaamistarpeita. Verkkoaivoriiheen osallistui yli 1000 yritysten ja oppilaitosten edustajaa. INSINÖÖRI KOHTAA ASIAKKAAN Lahtisen mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista T:n muotoista osaamista: Yhden erityisosaamisalueen rinnalle tarvitaan mielellään vielä toinen erikoistumisalue. Lisäksi tulee jatkuvasti kehittää kevyempää moniosaajuutta ja muiden alojen ymmärrystä. Työelämän menestyjällä pitää olla jatkuva halu kehittää omaa osaamistaan sekä taito jakaa osaamista niin yrityksen sisällä kuin kumppaniverkostossa. Esimerkiksi tuotekehityksessä työskentelevä insinööri ei perinteisesti ole ollut paljon tekemisissä asiakkaan kanssa. Nykyään hänellä pitäisi olla valmiudet suoraan kommunikointiin asiakkaan kanssa, täydentämään esimerkiksi yrityksen markkinoinnin ja asiakaspalvelun kautta saatavia palautteita, Lahtinen sanoo. Muutoksen ajurina on digitalisaatio, joka on tarjonnut asiakkaille uusia kanavia kertoa mielipiteensä tuotteista ja palveluista, sekä julkisesti että yritykselle suoraan. Samalla yrityksen eri toimintojen väliset raja-aidat murtuvat ja tarvitaan lisää yhteistyötaitoja. Puhutaan metataidoista, joista ehdottomasti tärkein on kyky kommunikointiin ja vuorovaikutukseen erilaisten tahojen kanssa. Metataitoja ovat myös toisten huomioonottaminen sekä kyky ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa oman tehtävänsä ulkopuolella. Jos halutaan olla kilpailukykyisiä ja luoda uutta, siilot eivät ole enää mahdollisia, sanoo Lahtinen. TIETOA VERKOSTOISTA EK:n koordinoima osaamisen ennakointihanke Oivallus julkaisi loppuraporttinsa kolmisen vuotta sitten, ja sen sanoma on edelleen ajankohtainen. Hankkeen perusjohtopäätös oli, että koska työ tapahtuu entistä enemmän verkostoissa, huomio pitää kiinnittää ryhmän tai tiimin osaamiseen. Ei yhdellä ihmisellä tarvitse olla kaik-

11 20 21 kea maailman tietoa päässään. Pitää tuoda eri alojen osaajia yhteen ja etsiä lisäarvo eri osaamisten rajapinnalta. Ja kun ollaan verkostomaisessa työtavassa, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen. NUORTEN OPPISOPIMUS IRTI TESISTÄ YHTEYSTIEDOT VALTAKATU RAUMA EI KENENKÄÄN OPPIMINEN PÄÄTY SIIHEN, KUN ON TUTKINTOTODISTUS KÄDESSÄ 25-VUOTIAANA. Ruokosen mukaan vuorovaikutustaidot eivät tarkoita sitä, että pitäisi olla supersosiaalinen ihmisten kanssa pörrääjä on vain osattava omaksua uutta tietoa ja siirtää sitä muillekin. Miten nykyinen koulutusjärjestelmä sitten vastaa tulevaisuuden tarpeisiin? Kovatasoista perusosaamista meillä syntyy edelleen, mutta muuten kehittämisen varaa on paljon, vastaavat asiantuntijat. Mantrana on hoettu, että koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin, mutta aika vähän asiassa on tapahtunut. Ammattitutkintojärjestelmä on aika jäykkä ja sisältää pääosin oppilaitoskeskeistä oppimista. Olisi kehitettävä enemmän työelämässä tapahtuvia oppimismuotoja, Lahtinen esittää. Ruokonen painottaa, että koulutuksessa eri alojen ihmisten pitäisi oppia tekemään yhdessä töitä. Lisäksi pitäisi enemmän kokeilla ja tehdä asioita käytännössä. On esimerkiksi myytti, että insinööri ja humanisti eivät puhu samaa kieltä. Jos heidät vie yhteen ja he käsittelevät samaa asiaa omien osaamistensa kautta, siitä syntyy oivalluksia ja jotakin uutta. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito kun toimitaan verkostomaisessa työyhteisössä, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen. MONI NUORI JÄÄ ULKOPUOLELLE Markku Lahtista huolettaa erityisesti potentiaali, joka tällä hetkellä jää käyttämättä monessa paikassa. Liian monet nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni lainkaan. Nuorisotakuuta on yritetty toteuttaa myöntämällä nuorille palkkatukeen oikeuttavia Sanssi-kortteja. Noin myönnetystä kortista kuitenkin vain on johtanut jonkinlaiseen työllistymiseen. Iso kysymys monissa yrityksissä on kokemattoman työntekijän perehdyttäminen. Se vaatii aikaa ja on suuri kustannus. Siksi parempi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä, Lahtinen esittää. Koulutusta menee hukkaan myös silloin, kun ammattikorkeakouluista vuosittain valmistuvat tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää Suomeen töihin puutteellisen kielitaidon takia. Pelkästään englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ei pitäisi olla, vaan opiskelijoita pitäisi kannustaa kehittämään suomen kielen taitojaan. Heillä on osaamista, jota yritykset aidosti tarvitsisivat, mutta ilman kielitaitoa he eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kolmas hukkaan heitetty resurssi ovat Lahtisen mukaan vuotiaat, joiden kykyihin työelämän uusiin vaatimuksiin vastaamisessa työnantajat eivät aina usko. Henkilöstön koulutukseen ja uuden oppimiseen pitää pystyä panostamaan. Eikä koulutus saa perustua jo olemassa olevan tutkinnon päivittämiseen vaan pitäisi katsoa laajemmin moniosaajuutta, jota nykyisin vaaditaan. Tämä on iso resurssikysymys: tarvitaan lisää joustavia kouluttautumistapoja, moduulimaista opiskelua isojen kokonaisten tutkintojen sijaan. Myös Ruokonen painottaa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä. PAKOLLISET METATAIDOT NÄITÄ TARVITAAN KAIKISSA tehtävissä entistä enemmän VIESTINTÄ: omien näkemysten ilmaisu ja muiden kuunteleminen YHTEISTYÖ: sosiaaliset taidot, erilaisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen YRITTÄJÄMÄISYYS: vastuullinen työskentely ja riskinotto TEKEMINEN: ajatusten muuttaminen toiminnaksi, kokeilu ja virheistä oppiminen NYKYMUOTOISTA OPPISOPIMUSTA VÄLJEMPI MALLI VOISI TUODA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN NUORIA ENTISTÄ NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN. JOS NUORET halutaan nykyistä tehokkaammin mukaan työelämään, nykymuotoinen oppisopimus ei riitä, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen. Ongelmana on se, että nykymallissa oppijan kanssa tehdään työsopimus ja palkka noudattaa työehtosopimusta. TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET palkkatasot ovat aika korkeita. Jos esimerkiksi viisi henkeä työllistävä pienyritys ottaa oppisopimuskoulutettavan kolmeksi vuodeksi, kustannus vastaisi yhtä viidesosaa yrityksen liikevaihdosta. Entä jos koulutettava ei ollutkaan hyvä valinta? Harva on valmis ottamaan sitä riskiä, Lahtinen perustelee. PAREMMIN TOIMISI Lahtisen mukaan nuorille, vaikkapa vuotiaille koulutussopimus, johon ei liittyisi työsopimusta. Se tehtäisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken ja siinä sovittaisiin aina erikseen, miten työnteko ja opiskelu kussakin tapauksessa jakaantuvat. MIKÄLI OPPISOPIMUSKOULUTET- TAVAN palkka edelleen sidottaisiin TESiin, pitäisi ainakin ottaa käyttöön palkan porrastus sitä mukaa kun taidot karttuvat. Näin toimitaan esimerkiksi saksalaisessa oppisopimusmallissa. PERINTEINEN MALLI sopii joillekin nuorille ja joillekin aloille, mutta se on leimallisesti aikuiskoulutusmuoto. Koulutussopimuksesta voisi tulla valtavirtamalli, Lahtinen uskoo. TOIMITUSJOHTAJA JAAKKO HIRVONSALO Puh jaakko.hirvonsalo@rauma.chamber.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PÄIVI JUNNILA Puh paivi.junnila@rauma.chamber.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ JOHANNA HUHTALA (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puh johanna.huhtala@rauma.chamber.fi LAKIASIANTUNTIJA VT JUHA MANNER Brander&Manner Oy Puh juha.manner@brander-manner.fi VEROASIANTUNTIJA KTM TAPANI KULMALA (KHT) Puh tapani.kulmala@.ey.com YRITYSASIANTUNTIJA KTM JOUKO TUKKINIEMI (KHT) puh jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi N ALUEELLA TOIMIVAT HHJ (HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN) TUTKINNON SUORITTANEET ASIANTUNTIJAT OS. ASIANTUNTIJAT

12 TAPAHTUMAT KAMARINKUULUMISIA TAMMI HELMI TEOLLINEN INTERNET ILTAPÄIVÄ LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME ILMOITTAUTUMISET KOULUTUKSIIN: RAUMA.CHAMBER.FI AUTOMATISOI RUTIINIT EXCELIN MAKROILLA (VERKKOKOULUTUS) MA KLO Teetkö Excel-taulukoille toistuvia toimia päivittäin, viikoittain, kuukausittain? Automatisoi EXCELIN MAHDOLLISUUDET (7H) KE KLO 9 16 Tutustu Excelin mahdollisuuksiin ja päivitä osaaminen! Koulutuksen jälkeen sinulla on sujuvat peruskäyttötaidot ja olet varmempi Excelin käyttäjä, PANEELIKESKUSTELU TEOLLISEN INTERNETIN MAHDOLLISUUKSISTA VETÄÄ SATAKUNNAN ELY-KESKUK- SEN INNOVAATIOT JA YRITYSRAHOI- TUS- YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ MARKKU JOKELA. Kuvassa vasemmalta oikealle: Tuomas Kaitila, toimitusjohtaja, Sataservice Oy Janne Rautavuori, VP, Product & Brand management, Oras Group Heikki Ailisto, tutkimusprofessori, VTT, Kari Penttinen, TEKES, Jouni Latva-Pirilä, Aluepäällikkö Konecranes Oyj rutiinit makroilla ja säästä voit luottaa taulukoittesi toimi- huomattavasti työaikaa! vuuteen ja pystyt helpommin Makrojen nauhoittaminen on käsittelemään myös muiden helppoa, eikä vaadi ohjelmoin- tekemiä työkirjoja, kun hallit- titaitoja. set taulukoiden rakenteen ja laskennan perusperiaatteet. Ilmoittautuminen viimeistään MA Ilmoittautuminen viimeistään KE JOULU Tehdään yrityksestäsi ketterämpi -kauppakamariaamiaisella Jarkko Leppänen, Netwell Oy Tanskan suurlähettiläs Jette Nordam ja kaupallinen neuvos Klaus Hell Iversen olivat Oraksella tehdasvierailulla Rauman vierailun yhteydessä. I SEA BUSINESS LUVUT KUVIKSI- SOSIAALISEN MEDIAN VUOSILOMAT JA EXCELIN GRAFIIKKAA (VERKKOKOULUTUS) MA KLO Koulutuksen tavoitteena on tuottaa Excelin luvuista selkeitä kuvia, joiden avulla voi tulkita kehityssuuntia ja AJANKOHTAISKOULUTUS KE KLO 9 16 Päivitä osaamisesi sosiaalisen median maailmasta ajan tasalle! Digitaalisen markkinoinnin kehitys on nopeaa ja sosiaalisen median palvelut HENKILÖKUNTAEDUT KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI TO KLO 9-16 Koulutuksessa käsitellään monipuolisesti vuosilomalain soveltamista. Käytännönläheisessä koulutuksessa perehdy- I SEA BUSINESS -TAPAHTUMA ONNISTUI YLI ODOTUSTEN, PAIKAN PÄÄLLÄ SEA- SIDE INDUSTRY PARKISSA OLI LÄHES 250 MERITEOLLISUUDEN TULEVAISUU- DEN RAKENTAJAA. TAPAHTUMA TULLAAN JÄRJESTÄMÄÄN UUDELLEEN ENSI VUONNA SEASIDE INDUSTRY PARKISSA. tehdä vaikuttavia esityksiä. uudistuvat jatkuvalla sykkeellä. tään luontoisetuihin ja verova- Esitettävän tiedon havainnolli- Ajankohtainen tietopaketti paisiin henkilökuntaetuihin. suutta voi parantaa graafisella sosiaalisen median markki- esityksellä. noinnin nykytilasta. Ilmoittautuminen viimeistään TO Ilmoittautuminen viimeistään Ilmoittautuminen viimeistään MA KE Pääministeri Alexander Stubb kävi Raumalla telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin vieraana ja tutustui telakan haasteisiin. Vierailun päätteeksi Stubb tapasi paikallisten yritysten edustajia lounaalla.

13 ISTUTA UNELMASI. ME KASVATAMME SEN. SIJOITUSJOHTAJA JUSSI LÄHTEENMÄKI P SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ MIKKO KALLI P RAUMA PORI EURAJOKI LUVIA