Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Kokousaika kello 10:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto Asialista: 23 Kokouksen avaus ja saapuvilla olevien toteaminen 3 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 25 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 26 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 27 Katsaus ajankohtaisiin asioihin 7 28 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus EU:n rakennerahastokauden valmistelu Osaamisteemaan kuuluva hanke:koulutusvienti kasvuun! Osaamisteemaan kuuluva hanke: Erityisen hyvää oppia Osaamisteemaan kuuluva hanke: Ohjaukselliset toimintamallit - Etelä-Savon ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin edistäminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen 34 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari 35 Osaamisteemaan kuuluva hanke: Hallitse tieto - Itä-Suomen ammatillisten oppilaitosten tiedonhallinnan vahvistaminen 36 Yrittäjyysteemaan kuuluva hanke:uudistuva johtajuus - PK- yritysten kehittymisen tuki 37 Yrittäjyysteemaan kuuluva hanke: Eastwood Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelma 38 Työmarkkinoiden toimivuus teemaan kuuluva hanke: TENHO - Työllisyyden, ennakoinnin, nuorten työllisyyden, hankinnan ja osaamisen kehittämisen hanke: LISÄRAHOITUS 39 Teemojen ulkopuolinen hanke: Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen VARMA-VESI 40 n sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi Muut asiat Seuraavan kokouksen ajankohta Kokouksen päättäminen 40 Sivu

2 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kokousaika kello 10:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto Jäsenet varsinainen jä-sen läs-nä varajäsen läs-nä puheenjohtaja Ruokoselkä, Liisa Tiainen, Teemu kuntaosapuoli Auvinen, Toni Lappalainen, Esa Happonen, Aarno Hokka, Mervi Kilpinen, Esko Intke, Juha Linnamurto, Saku Halko, Harri Mikander, Kimmo Selenius, Pekka Savander, Susanna Klén, Tanja Tulla, Matti Lehvonen, Johanna Uimonen, Anna-Liisa Korhonen, Leena alueviranomaiset Häkkinen, Pekka Kilpeläinen, Marjukka Jordan, Jukka-Pekka Hautaniemi, Merja Keränen, Petri Muhonen, Airi Kosunen, Kirsi Alasuvanto, Timo Lehtonen, Päivi Toivakainen, Tuija Pulliainen, Juha Sillanpää, Pekka Puurunen, Maija Tuuliainen, Ossi Raatikainen, Tea Sokka, Irja järjestöosapuoli Hirvonen, Juha Suomalainen, Ritva Hämäläinen, Heikki Laine, Raimo Kallio, Vesa Paajanen, Juha Kääriäinen, Tuula Gustafsson-Pesonen, Anne Savolainen, Kalevi Pärnänen, Marja-Liisa Seila, Heikki Savolainen, Hannu Smolander, Riitta Immonen, Jarmo Wuorinen, Jarkko Leskinen, Jaana asiantuntijat esittelijä varaesittelijä sihteeri tiedottaja muut läsnäolijat Hyvärinen, Marja Jurvelius, Juha Tiitinen, Jorma Heikkilä, Antti Viialainen, Matti Kakriainen, Markku Koskinen, Riitta Ollikainen, Jukka Makkula, Hanna Huoviala, Tuula Aarnio, Eero Löf, Christa Asiat 23-43

3 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kokouksen avaus ja saapuvilla olevien toteaminen Päätösesitys: Todetaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano.

4 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään asialistan mukainen järjestys kokouksen työjärjestykseksi.

6 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Pöytäkirjantarkastajien valinta n pöytäkirjan tarkastaa kussakin kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

7 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Katsaus ajankohtaisiin asioihin Kokouksessa maakuntajohtaja Matti Viialainen luo katsauksen maakunnan kehitysnäkymiin. Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi.

8 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille / /2011 Maakuntaohjelman vuosittaista toteuttamissuunnitelmaa (TOTSU) on laadittu vuodesta 2003 alkaen. Toteuttamissuunnitelma jäsennetään maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Se tarkentaa maakuntaohjelmaa sekä ajoittaa ja hankkeistaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan alueellisena yhteistyönä ja se hyväksytään maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyn jälkeen maakuntahallituksessa. Samaan aikaan on käynnissä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisten tulossopimusten laadinta strategiakaudelle Sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman että ELYkeskusten strategisten tulossopimusesitysten valmistelussa ja päätöksenteossa noudatetaan samaa aikataulua ja lähes samaa päätösprosessia. Näihin asiakirjoihin tulee yhteinen toimintaympäristön kuvaus ja alueelliset painotukset tulevat Uusiutuva Etelä-Savo -strategiasta, keväällä 2009 hyväksytystä maakuntaohjelmasta sekä niitä täsmentävistä maakunnallisista ja seudullisista strategioista, kuten maakunnan innovaatiostrategia, Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset, Etelä-Savon matkailustrategia, liikennejärjestelmäsuunnitelma, seutujen elinkeinostrategiat ja alueelliset erityisohjelmat. Osana toteuttamissuunnitelmaa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Toteuttamissuunnitelmaan kootaan maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan osaltaan ELYille, maakuntaliitolle, ministeriöille, keskusvirastoille ja joissakin tapauksissa AVIlle osoitetuilla resursseilla ja toimenpitein. Näin ollen näihin hankkeisiin kuuluvat myös ELYkeskusten ja AVIen tulossopimuksissa määritellyt hankkeet. Näistä aluehallintoviranomaisten toimivaltaan kuuluvista hankkeista ei ole tarpeen neuvotella keskushallinnon kanssa. Vuonna 2011 valmisteltavassa toteuttamissuunnitelmassa painotetaan edellisen lisäksi erityisesti laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää myös keskushallinnon toimenpiteitä. Tällaisten hankkeet käsitellään aluehallintoviranomaisten tuloskeskustelujen jälkeen omana neuvotteluprosessinaan niin, että ne voidaan ottaa huomioon valtion talousarvion ja kehysbudjetin valmistelussa. ELY-keskusten strategisen tulossopimuksen sisällöllisen ohjeistuksen yhteydessä kesäkuussa annetaan myös yksityiskohtaisemmat ohjeet toteuttamissuunnitelman laadinnasta. Hyväksytty toteuttamissuunnitelma tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. käsittelee toteuttamissuunnitelman ja hyväksyy siihen kuuluvan maakunnan yhteistyöasiakirjan lokakuun kokouksessaan. Päätosesitys: Yhteistyöryhmälle esitellään toteuttamissuunnitelman laadinnan sisältökysymyksiä sekä laadintaprosessia. merkitsee asian tiedoksi.

9 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus / /2011 Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskuksille laaditaan yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä alueiden näkemysten huomioon ottamiseksi keskusten toiminnan yleistä suunnittelua, ohjausta ja järjestämistä varten yhteinen strategia-asiakirja. Yhteiseen strategia-asiakirjaan perustuen jokaiselle ELY-keskukselle tehdään erillinen strateginen tulossopimus. Strategia-asiakirja ja strategiset tulostavoiteasiakirjat laaditaan hallituksen toimikaudeksi ja niiden sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Lisäksi tarvittaessa laaditaan ELY-keskuksen toiminnan ja tehtävien ohjausta ja järjestämistä varten toiminnalliset tulostavoiteasiakirjat. Kevään 2011 aikana on valmisteltu uutta ELY -keskusten yhteistä strategia-asiakirjaa, jossa linjataan tavoitteet ja painopisteet vuosille sekä linjaukset resurssien kohdentamiselle toimintaympäristön näkökulmat huomioiden. Lisäksi asiakirjassa asetetaan tavoitteet ELY-keskusten toiminnan kehittämiselle. Uuden muodostettavan hallituksen hallitusohjelma vaikuttaa keskeisesti strategia-asiakirjan sisältöön. Strategia-asiakirja, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä toimintaympäristöstä nousevat haasteet ovat perustana strategisen tulossopimuksen laatimiselle. ELY-keskuksen strateginen tulossopimusesitys on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle mennessä. Samassa ajassa toimitetaan myös laadittavat toiminnalliset tulossopimusesitykset eri ministeriöille. Tulossopimusesitykset tuodaan maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi lokakuussa ennen niiden toimittamista ministeriöille. Etelä-Savon ELY-keskus on valmistellut strategisen tulossuunnittelun tueksi omaa strategiaa vuoteen Valmistelu on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa mm. kolmessa seminaarissa ja seututapaamisin. Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia on otettu valmistelutyön alueelliseksi lähtökohdaksi ja maakuntaliiton virasto on osallistunut kaikkiin järjestettyihin seminaareihin. Etelä- Savon ELY-keskuksen strategia 2015 valmistuu kesäkuussa Päätösesitys: Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen esittelee kokouksessa luonnoksen Etelä- Savon ELY-keskuksen keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi ja tulossuunnittelun aikataulun. merkitsee asian tiedoksi.

10 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ EU:n rakennerahastokauden valmistelu 128/ /2011 Tulevan ohjelmakauden valmistelun perusta Euroopan unionin komission keskeiset tulevaa ohjelmakautta koskevat dokumentit ovat laajasti taustoja, tarpeita ja mahdollisuuksia luotaava EU:n viides koheesioraportti sekä sisältöjä linjaava Eurooppa strategia. Komissio antaa tulevaa rakennerahastopolitiikkaa koskevat rahoituskehysesitykset ja asetusluonnokset näillä näkymin tämän vuoden syksyllä. Viidennessä koheesioraportissa on todettu Itä- ja Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin harvaan asutukseen ja pitkiin etäisyyksiin liittyvä pysyvä kilpailukykyhaitta. Raportti mainitsee myös mm. väestön ikääntymisen ja vähenemisen erityishaasteet. Eurooppa 2020 strategia linjaa tulevan ohjelmakauden sisällölle kolme strategista prioriteettia: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. Rahoitusvolyymia, rahoituksen kohdentumista, ohjelmasisältöjä ja toimeenpanomenettelyjä komissio valmistelee apunaan epävirallinen korkean tason työryhmä, jossa jäsenmaiden aluekehityksestä vastaavat ministeriöt ovat edustettuina. Neuvottelut jäsenmaiden kanssa käynnistyvät syksyllä Poliittinen ratkaisu rahoituskehyksistä on tavoitteena vuoden 2012 joulukuun huippukokouksessa. Ohjelmavalmistelun itäsuomalaiset linjaukset: Itä-Suomen maakunnat ovat valmistelleet näkemyksiään tulevan ohjelmakauden sisällöistä ja menettelyistä eri foorumeilla. Valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä maakunnissa sekä maakuntien kesken, ottaen huomioon EU:n ja kansallisen valmistelun reunaehtoja ja näkökulmia. Yhteistyötä on tehty myös Pohjois-Suomen maakuntien kanssa, EU-vaikuttamisen osalta myös Pohjois-Ruotsin alueiden kanssa. Rahoitusvolyymi Itä-Suomessa säilytettävä nykytasolla EU:n koheesioraportissa on tunnustettu Itä- ja Pohjois-Suomen harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuva pysyvä kilpailukykyhaitta. Suomen kansallisessa valmistelussa on linjattu, että rakennerahastojen tuki kohdistuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Bkt-vertailussa Itä-Suomi on aavistuksen verran kuronut kiinni eroa koko Suomen lukuihin - Itä-Suomella on siis kehityspotentiaalia. Absoluuttisissa luvuissa Itä-Suomi jää kuitenkin selvästi alle Suomen ja myös Pohjois-Suomen tason - erityistoimia tarvitaan edelleen. Pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella Itä-Suomen EU-rakennerahastojen rahoitusvolyymi on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Itä- ja Pohjois-Suomeen tarvitaan laaja aluekehityksen instrumenttivalikoima - myös yritystuet ja pienimuotoinen infra EU:n komissio on linjannut tulevan rakennerahastopolitiikan sisältöjä Eurooppa 2020 strategiaan ja ns. lippulaivahankkeisiin perustuvaksi menu-valikoksi, josta kukin jäsenmaa voisi valita rajallisen määrän (1-3) prioriteetteja, joihin tulevat ohjelmat fokusoidaan. (Yhteenveto Eurooppa 2020-prioriteeteistä on tämän pykälän liitteenä)

11 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Itä- ja Pohjois-Suomessa tarvitaan muuta maata laajempi aluekehityksen instrumenttivalikoima, koska pysyvä kilpailukykyhaitta vaikuttaa laajasti aluetalouden eri osa-alueilla. Valikoima voitaisiin esittää esimerkiksi kolmena EU-komission menu-valikon painopisteenä, joihin sisällytettäisiin neljäntenä resurssitehokas Eurooppa -painopisteen sisältöjä: - innovaatiounioni (t&k-toiminta, kaupallistaminen, liiketoimintaosaaminen) - läpikäyvästi painotus omien luonnonvarojen ja erityisolojen/-osaamisen hyödyntämisessä kestävällä tavalla - globalisaatioaikakauden elinkeinopolitiikka (yritystuet, yritysverkostot, kansainvälistyminen, yritysten toimintaympäristö, rakennemuutosasiat, ketteryys maailmanmarkkinoilla, palveluliiketoiminta) - läpikäyvästi painotus resurssitehokkuudessa ml. uusiutuva energia - uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (osaava työvoima, nuoret, työn ja työvoiman kohtaanto, työn ja työelämän kehittäminen) - läpikäyvästi painotus pienten työmarkkinoiden erityisoloissa, resurssitehokkuutta mm. mobiili-, verkko-, etä- ja muilla ratkaisuilla Ohjelmien laadinta ja toimeenpano kytkettävä olemassa oleviin menettelyihin Komissio on eri yhteyksissä korostanut, että ohjelmien laadinta ja niiden toimeenpano tulee kytkeä jäsenmaiden olemassa oleviin aluekehittämisen menettelyihin. Näin EU-ohjelmille saadaan sekä tehoa että vaikuttavuutta. Suomessa on juuri toteutettu laaja aluehallintouudistus, jossa EU-ohjelmien rahoittajaviranomaisten määrä väheni aikaisemmasta viidestä nykyiseen kahteen (maakunnan liitto ja ELY). Liittojen ja ELYjen työnjako, jota on ehditty testata vasta viime vuoden alusta, on selkeä ja yhteistyö sujuvaa, eikä päällekkäisyyksiä hankerahoituksessa esiinny. * Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS2-alueelle tulee laatia integroitu (EAKR+ESR) alueellinen ohjelma, jonka strategia perustuu maakuntaohjelmista johdettuihin sisältöpainotuksiin. * Ohjelman toimeenpano tulee kytkeä maakuntien aluekehitystyöhön maakunnan yhteistyöasiakirjamenettelyn tai vastaavan pitkäjänteisen, ennalta sovittavan maakunnittaisen budjettimenettelyn kautta. * Toimeenpano tulee organisoida maakunnan liittojen ja ELYjen yhteistyön pohjalle, jossa ELY rahoittaa yritystuet (Itä- ja Pohjois-Suomessa), mahdolliset Tekesin EAKR-hankkeet sekä ESRhankkeet, ja maakuntaliitto rahoittaa EAKR-kehittämishankkeet, ml. elinkeinoelämää tukevan pienimuotoisen infran edistäminen. Päätösesitys Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmä käy keskustelun tulevan ohjelmakauden sisällöllisistä painotuksista jatkovalmistelun pohjaksi.

12 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ n sihteeristö Osaamisteemaan kuuluva hanke: Koulutusvienti kasvuun! 113/ /2011 n sihteeristö Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma ESR/EAKR Toimintalinja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Etelä-Savon ELY-keskus ESR TL 3 (OKM) Kuvaus Tausta Suomalaista koulutusvientiä koskevien strategisten linjausten tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen Koulutusvientiin liittyvän osaamisen avulla voidaan edistää Suomen kansainvälistymiskehitystä auttamalla etenkin PKsektorin vientiin tähtäävää kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen puute on todettu monissa eri yhteyksissä suomalaisen yhteiskunnan yhdeksi suurimmaksi haasteeksi. Hankkeessa ovat osatoteuttajina mukana "Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka koulutusviennin painotuksena on vihreä aate, luomu, ekologisuus ja osuustoiminta (osuus hankkeesta 21%) "Lappeenrannan teknillisen yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio, jonka painotuksina ovat vihreä kemia, ekologisuus ja uusiutuva energia (osuus hankkeesta 21%) "Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä, jonka painopisteenä on ekologisuus ja kulutustottumusten ympäristöystävällisyys sekä kestävä kehitys (osuus hankkeesta 21%). Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköiden ja MAMK:in koulutusvientiä ja lisäarvoa tuovien, teknologista, pedagogista ja sisältöosaamista yhdistävien asiantuntijapalvelujen kehittämistä yksityisen sektorin kanssa. Tätä kautta kehitetään edelleen Etelä-Savon alueen yritysten kansainvälistä toimintaa, asiakkuuksia ja kumppanuusverkostoja hyödyntämällä koulutusviennin mukanaan tuomaa kansainvälistä verkostoa ja kontakteja. Tulokset 1.Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu ovat pystyneet tuotteistamaan koulutuspalvelujaan sekä aloittaneet systemaattisen koulutusviennin määrätyillä kohdealuilla ja segmenteissä. Projektin osapuolet pystyvät tekemään tiivistä yhteistyötä vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen tuotekehityksessä yhteistyössä alueen pk-yritysten kanssa sekä tuottamaan myös yrityksille uusia kansainvälisen viennin avauksia. Alueelle on kehitetty koulutusvientistrategia, jolla tuetaan Etelä-Savon elinkeinoelämän kansainvälistymistä. 2.Alueen yritykset oppivat käyttämään hyväksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulun asiantuntijoita tarjotessaan koti- ja ulkomaisille asiakkailleen uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Etelä-Savon alueen yritystoiminta pysyy paremmin mukana globalisaatiokehityksessä. 3.Projektin toimijat ovat asiantuntemuksellaan ja konsultoinnillaan luoneet lisäarvoa Etelä-Savon alueenyritysten kansainvälisiin avauksiin ja vientiponnistuksiin. Yritysten henkilöstön kansainväliset valmiudet ovat lisääntyneet ja projekti on edesauttanut uudenlaisen kansainvälisen yrittäjyyden ja liiketoiminnan syntymistä alueelle. Alueen yritykset pystyvät hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja paremmin.

13 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kohderyhmä Varsinaiset kohderyhmät ovat Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköiden sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulunasiantuntijat sekä Etelä-Savon alueen yritykset. Lisäksi projektista hyötyvät alueen oppilaitoksista valmistuvat nuoret osaajat. Toimenpiteet Projektiin osallistuva yksiköt ja yritykset tekevät yhteistyötä vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen tuotekehityksessä etenkin Venäjän ja Aasian markkinoille. 1) Projektiin osallistuvissa yksiköissä kartoitetaan omat asiantuntijat sekä kartoitetaan vientiin tähtäävät alueen yritykset. Arvioidaan vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen edellytykset ja mahdollisuudet Etelä-Savon kannalta. 2) Laaditaan projektiin osallistuville koulutusyksiköille ja yrityksille yhteinen toimintastrategia: mitä koulutus- ja konsultointipalveluja yksiköt alkavat järjestelmällisesti kehittää alueen yritysten tarpeisiin ja vientiin sopiviksi. 3) Yksiköiden asiantuntijoita valmennetaan vientimahdollisuuksien analysointiin, markkinoiden kartoitukseen ja koulutusviennin aloittamiseen. Järjestetään foorumeita vertaiskehittämiseen ja kokemusten jakamiseen myös muille yrityksille, jotka eivät ole mukana projektissa. 4) Pilotoidaan ensimmäisiä vientiin suunnattuja koulutus- ja konsultointipalveluja määrätyillä kohdealueilla ja segmenteissä yhdessä alueen yritysten kanssa. 5) Arvioidaan pilotoinnin onnistumista, tuloksia ja jatkoa. Tehdään selvitys toimijoiden kokemuksista ja saaduista hyödyistä. Vaikutukset Hankkeen vaikutuksesta toimijat ovat oppineet tuotteistamaan ja markkinoimaan asiantuntemustaan vientimarkkinoille. Koulutusvienti ja arvon tuottaminen ymmärretään avoimena dialogina ulkomaisten asiakkaiden ja alueen yritysten kesken. Oppilaitosten, yritysten ja opiskelijoiden yhteistyönä saadaan alueen yritysten avuksi uusia ideoita ja näkemyksiä kv- markkinoille soveltuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Alueen yritykset ovat onnistuneet innovoimaan uusia liiketoimintoja ja niillä on paremmat mahdollisuudet toimia globaalissa verkostotaloudessa. Etelä-Savon alue ylläpitää ja kehittää kilpailukykyään ja vientiään. Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 85 % Hankkeen kesto Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta

14 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hanke on Manner-Suomen ESR-ohjelman mukainen ja noudattaa maakunnallisia painopisteitä. Hanke on Suomen koulutusvientistrategian linjausten mukainen. Hankkeen kautta Etelä-Savon alueen koulutustoimijat pilotoivat räätälöityjä koulutusvientituotteita ja -palveluita valituilla kärkiosaamisaloilla ja testaavat niiden konsepteja kansainvälisillä markkinoilla sekä myös Suomessa kansainvälisille kohderyhmille. Tarjottavien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan alan yritysten näkemykset ja tarpeet. Hanketta on käsitelty osaamisryhmässä, joka on suhtautunut hankkeen rahoittamiseen myönteisesti. Etelä-Savon ELY-keskus puoltaa hankkeen rahoittamista. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen.

15 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ n sihteeristö Osaamisteemaan kuuluva hanke: Erityisen hyvää oppia 145/ /2011 n sihteeristö Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma ESR/EAKR Toimintalinja S. ja A. Bovalliuksen säätiö, Bovallius-ammattiopisto, Pieksämä ki Etelä-Savon ELY-keskus ESR TL 3 (OKM) Kuvaus Tausta Itä-Suomen alueella on pulaa pätevistä ammatillisista erityisopettajista. Samaan aikaan erityisopiskelijoiden osuus opiskelijoista kasvaa. Erilaisia oppijoita ja vammaisia opiskelijoita koskevien erityisjärjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisten oppijoiden ja vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi. Näiden oppimisvaikeuksien voittamiseen tarvitaan erityisopettajia. Hankkeessa osatoteuttajana on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä/hamk Ammatillinen opettajakorkeakoulu (HAMK aokk). HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu vastaa seuraavien toimintojen kehittämisestä, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista 1) ammatillisen erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen ja laatiminen, 2) ammatillisen erityisopettajakoulutuksen toteuttaminen, 3) ammatillisen erityisopettajakoulutuksen arviointi, 4) todistukset ammatillisen erityisopettajakoulutuksen 60 op suorittamisesta. Lisäksi HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu osallistuu verkostoyhteistyöhön kaikissa projektin toiminnoissa Tavoitteet "Hankkeen tavoitteena on järjestää ammatillinen erityisopettajankoulutus (60 op) 25 osallistujalle, kohderyhmänä pääasiassa Etelä-Savon ammatillisissa oppilaitoksissa, erityisoppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opettajat. "Hankkeessa laaditaan Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen 60 op yrittäjyyspainoitteinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmassa huomioidaan alueen työelämän mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistäjinä ja uusien työpaikkojen luominen. Opetussuunnitelma laaditaan verkostotyönä ja työseminaareissa mukaan tulevien organisaatioiden kanssa. "Opetussuunnitelman pilotointi toteutetaan alueella. Toteutus suunnitellaan Learning by developing (LbD) toimintamallilla, joka pyrkii integroimaan opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön ja aluekehityksen sekä parantamaan oppimisen työelämäläheisyyttä. Toteutuksessa hyödynnetään lisäksi korkeakoulujen "oppisopimustyyppisissä" täydennyskoulutuksissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. "Järjestetään mentorivalmennus LbD- mallin toteutukseen. Valmennusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan verkostotyönä projektin toimijoiden kesken. Tulokset "opetustyötä tekevien henkilöiden erityispedagoginen osaaminen ja asiantuntijuus ovat parantuneet ja ammatillisten erityisopettajien määrä Etelä-Savossa on lisääntynyt "ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen on luotu innovatiivinen verkostomaisesti toimiva työelämäläheinen lähestymistapa, jossa erityisopettajan työ työllistymisen tukijana ja uusien työpaikkojen kehittäjänä korostuu "oppilaitoksiin on luotu toimintamalleja, joiden avulla edistetään opiskelijoiden, erityisesti erityisopiskelijoiden työllistymistä ja uusien työpaikkojen luomista erityisesti sosiaalisiin yrityksiin

16 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ "ammatillisen erityisopettajan osaamista osataan käyttää ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimisvaikeuksien voittamiseen "opettajat oppivat tunnistamaan oppimisen ja työllistymisen esteitä ja kehittämään toimintatapoja, joilla tuetaan opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia ja niistä johtuvia keskeytymisiä. Kohderyhmä Ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja heidän moniammatilliset yhteistyöverkostonsa. Tällaisia ovat mm työpajojen henkilöstö, työpaikkaohjaajat, työvalmentajat ja yrittäjät. Toimenpiteet "Yhteistyössä verkostoon tulevien toimijoiden kanssa laaditaan osaamisperusteinen, yrittäjyyspainotteinen opetussuunnitelma ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen. Opetussuunnitelman vahvistaa HAMK aokk. "Tarkastellaan "oppisopimustyyppisen" ammatillisen erityisopettajakoulutuksen toteuttamismahdollisuuksia alueen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. "Analysoidaan oppilaitosten tarjoamat erityisopetuksen oppimisympäristöt ja suunnitellaan arviointitavat uudistettavalle ammatilliselle erityisopettajakoulutukselle. "HAMK aokk ja alueen oppilaitokset suunnittelevat yhteistyössä opiskelijarekrytoinnin ammatilliseen erityisopettajakoulutukseen. Opiskelijavalinnasta päättää HAMK aokk noudattaen ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaun valintakriteerejä. "Suunnitellaan koulutuksen sisältö, vahvistetaan opetussuunnitelma "Ammatillinen erityisopettajankoulutus alkaa tammikuussa Koulutuksen kesto henkilökohtaistetaan. "Järjestetään "oppisopimustyyppisesti" toteutettavan koulutuksen työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi mentorivalmennus. "Hyvien toimintamallien ja käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen (mm. excel-taulukoidut II-asteen opetussuunnitelmat yhteistyön työkaluiksi) "Arvioidaan koulutusmallin toimivuutta Vaikutukset Oppilaitokset saavat osaavaa, alueen kehittämiseen sitoutunutta työvoimaa. Opettajat osaavat ennakoida, analysoida ja tukea erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja erityisopiskelijoiden työllistymis-mahdollisuuksia alueen työelämän näkökulmasta sekä rakentaa opiskelijoille yksilöllisiä polkuja työelämään ja sen eri mahdollisuuksiin mm. yhteiskunnallisiin yrityksiin. He osaavat toimia moniammatillisissa verkostoissa sekä erityisopetuksen eri tehtävissä ja toimintaympäristöissä tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. He pystyvät parantamaan koulutuksen, oppimisen ja työelämään saattamisen laatua niin, että oppimisvalmiuksiltaan ja -taidoiltaan erilaiset oppijat suoriutuvat opinnoissaan. Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 82,5 %

17 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kesto Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hanke on Manner-Suomen ESR-ohjelman mukainen ja noudattaa maakunnallisia painopisteitä. Hanke tukee OKM:n valtakunnallista kehittämisohjelmaa Osaajana työmarkkinoille. Hankkeen avulla alueelle saadaan päteviä ammatillisen koulutuksen erityisopettajia, jotka voivat vastata lisääntyvään erityisopetuksen tarpeeseen. Hankkeessa luodaan uudenlaisia toimintamalleja erityisopetuksen ja työelämän välille, mikä edistää koulutuksen sisällöllistä kehittymistä ja tämän seurauksena opiskelijoiden opinnoista suoriutumista ja työllistymistä. Hanketta on käsitelty ja osaamisryhmässä, joka on suhtautunut hankkeen rahoittamiseen myönteisesti. Etelä-Savon ELY-keskus puoltaa hankkeen rahoittamista. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen.

18 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ n sihteeristö Osaamisteemaan kuuluva hanke: Ohjaukselliset toimintamallit - Etelä-Savon ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin edistäminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen 114/ /2011 n sihteeristö Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma ESR/EAKR Toimintalinja Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus ESR TL 2 (OKM) Kuvaus Tavoitteet Projektin tavoitteena on vastata yhä lisääntyvään opiskelun ohjauksen tarpeeseen ammattikorkeakouluissa. Tarve kohdistuu sekä opiskelijan opiskelukyvyn, opiskeluvalmiuksien ja elämänhallinnan tukemiseen tavoitteena keskeyttämisten vähentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen sekä maakunnallisesti työelämään siirtymisen helpottamiseen. Tavoitteena on ohjauksellisten toimintamallien kehittäminen alueellisen työelämäyhteistyön vahvistamiseksi ja opiskelijan sitouttamiseksi maakuntaan. Tulokset Projektissa tuotetaan sekä oppilaitoksittain että koulutusohjelmittain: 1) toimintamalleja työelämäyhteistyöhön erityisesti uraohjauksen näkökulmasta (esim. vertaismentorointi, mestari-kisälli -mallit amk-kontekstissa) 2) ohjauksellisia toimintamalleja ja käytänteitä sekä opiskelun ohjaukseen että ammatillisen identiteetin kehittymisen tukemiseen 3) toimintamalleja ja prosesseja ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoon (palvelujärjestelmien toimivat palveluketjut). Projektin tuloksena oppilaitosten ja palvelujärjestelmien henkilöstön osaaminen opiskelijoiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia tukevissa asioissa lisääntyy. Projektin tuloksena Mamk:ssa kaikkien koulutusohjelmien osalta -opintojen läpäisyaste on yli 70 % (vaihteluväli nyt koulutusohjelmittain 31-91%), -opiskeluhyvinvoinnin osioiden keskiarvo on yli 3,0 vuosittain kerättävissä opiskelijapalautekyselyissä (tai muulla mahdollisesti kehitettävällä opiskelijahyvinvoinnin indikaattorilla) ja se kehittyy suotuisasti -maakuntaan työllistyminen lisääntyy 10 prosenttiyksiköllä. Projektin tuloksena Diak Idässä sosiaali- ja terveysalan osalta -opintojen läpäisyaste on yli 80 % (v aloittaneiden osalta 74 %) -opiskeluhyvinvoinnin osioiden keskiarvo on yli 3,5 vuosittain kerättävissä opiskelijapalautekyselyissä (tai muulla mahdollisesti kehitettävällä opiskelijahyvinvoinnin indikaattorilla) ja se kehittyy suotuisasti -maakuntaan työllistyminen lisääntyy 10 prosenttiyksiköllä. Kohderyhmä Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Etelä-Savossa toimivien ammattikorkeakoulujen opiskelijat, opetus-, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö, työelämän edustajat, työnantajat ja opiskelijahuoltopalvelujen toteuttajat. Projektin välilliset kohderyhmät ovat sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujärjestelmät, kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, työnantajat ja elinkeinoelämä ja muut oppilaitokset.

19 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Toimenpiteet 1.Kartoitetaan ja siirretään valtakunnallisen ja kansainvälisen korkeakoulujen työelämä- ja yritysyhteistyön ja opiskelijahuollon kehittämistyön tulokset Etelä-Savoon (alkukartoitus, yhteiset kehittämisfoorumit ja koulutustilaisuudet) 2.Mallinnetaan ja pilotoidaan ohjauksellisia menetelmiä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi Teemoina mm: -Henkilökohtaisen ja ryhmäohjauksen mallit ja menetelmät (tukipajat ja - palvelut) opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa -Opiskelijaryhmän yhteisöllisyyden kehittäminen opintojen alkuvaiheessa sekä opintoihin sitouttaminen -Verkko-ohjauksen kehittäminen opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tukena -Ohjausprosessin mallintaminen ja riskivaiheiden tunnistaminen opintopolun eri vaiheissa -Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukselliset menetelmät 3.Kehitetään työelämävalmiuksia ja työelämäyhteistyötä tukevia koulutusmalleja Teemoina mm: -Työnohjauksen menetelmät harjoitteluohjauksessa -Työelämälähtöisen pedagogiikan ohjaukselliset haasteet (pilotoidaan ja mallinnetaan osallistavia yhteisöllisiä toimintamalleja ja -menetelmiä) 4.Pilotoidaan ja mallinnetaan opiskelijahuollon yhtenäiset toimintamallit ja -prosessit; palvelujärjestelmien ja korkeakoulujen henkilöstö ja ammattikorkeakouluopiskelijat laativat yhdessä toimintamallit ja ohjeistukset ml. verkko-ohjaukseen, johon luodaan matalan kynnyksen palvelu, opiskelijoiden opintojen osaksi kehitetään vertaistukipalvelu. Vaikutukset Toiminnalla saadaan aikaan uusia ohjauksellisia toimintamalleja ja prosesseja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyöhön ja opiskelijahuoltoon. Projektilla vaikutetaan opiskelijoiden opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien lisäämiseen. Opiskelijoiden opiskelulliset valmiudet ja opiskeluviihtyvyys sekä työelämätaidot ja tietoisuus alueellisista työllistymismahdollisuuksista lisääntyvät. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön valmiudet opiskelun ohjauksen tarpeen tunnistamiseen ja ohjauksellisten menetelmien hallitsemiseen kehittyvät. Työelämän näkökulmasta merkityksellistä on systemaattisten toimintamallien ja käytänteiden kehittyminen opiskelijoiden mahdolliseksi sitouttamiseksi alueen eri työyhteisöihin jo opintojen aikana. Tukitoimia tehostamalla ja niitä näkyväksi tekemällä voidaan tehostaa ja kehittää varhaista puuttumista opiskelun etenemisen ongelmiin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Projekti vaikuttaa osaltaan siihen, että ammattikorkeakouluista valmistuu hyvinvoivia osaajia. Projektin vaikutus kohderyhmän toimintaympäristöön on ennaltaehkäisevänä toimintana yhteiskunnallisesti merkittävää. Nuorten ongelmien kasaantumisen ehkäiseminen vähentää amk-opiskelijoiden opiskelujen keskeytymistä, julkisen sairaanhoidon kuormittuminen vähenee ja opiskelijoiden sekä heidän läheistensä elämänlaatu kohenee. Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus 0 - muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 85 %

20 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Hankkeen kesto Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Etelä-Savon ELY-keskus ei puolla hankkeen rahoittamista seuraavin perusteluin: Hanke ei sisälly ensisijaisesti rahoitettaviin hankkeisiin. Hankkeen aihealue opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi on tärkeä, mutta hankkeessa ei ole mukana kattavaa alueellista toimijaverkostoa ja se keskittyy oppilaitosten sisäisen kehittämisen malleihin. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet suhteessa tavoitteisiin eivät ole riittävän konkreettisia. Jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen ei ole kuvattu. Hanketta on käsitelty MYR-sihteeristön osaamisen teemaryhmässä, jossa sen rahoittamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Sihteeristö ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin pohjautuen ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle ei esitetä puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin nojaten.

21 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ n sihteeristö Osaamisteemaan kuuluva hanke: Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari 146/ /2011 n sihteeristö Hakija Mikkelin kaupunki Vastuuviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus Ohjelma ESR/EAKR ESR Toimintalinja TL 2 Kuvaus Tausta Projektilla haetaan ratkaisumalleja Mikkelin alueen nuorten koulutuksen ja työllistymisen pulmakohtiin. Nykyiset nuorten tukipalvelut ovat pirstaloituneita, segmentoituneita, eivätkä kohdistu kaikille tukea tarvitseville nuorille. Mikkelissä ei juurikaan ole peruskoulunsa päättäneille ja ilman koulutuspaikkaa jääneille tehostettuja tukipalveluja tarjolla. Myös osa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä nuorista tarvitsee yksilöllisesti koordinoituja tuki- ja ohjauspalveluja kiinnittyäkseen uudelleen koulutukseen ja työelämään. Lisäksi on joukko nuoria, jotka ovat pudonneet kokonaan palvelujärjestelmien ulkopuolelle. Nuorten ongelmien ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista sekä eri viranomaistahojen yhdessä ja yhteen toimimista. Mikkelissä ei ole nuorten matalan kynnyksen paikkaa, joka on sidoksissa kaupungin palvelujärjestelmään. Aikuisen apu olisi sijoitettava yhden oven taakse, jotta nuoren tilanteesta saadaan koppi. Tavoitteet Projektin tavoitteena on hallintorajat ylittävän nuorten ohjauspalvelun rakentaminen ja palveluiden organisointi nuorten näkökulmasta yhdessä pisteessä. Ohjauspalveluja tuotetaan verkostoyhteistyössä viranomaistahojen, oppilaitosten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Pilottitoimintana kokeillaan uudenlaisia aukioloaikoja ja toimintamalleja nuorten tavoitettavuuden parantamiseksi. Tulokset Projektin tuloksena nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan paranee, kun syrjäytymistä ennaltaehkäistään. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja perustutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa, kun nuorista otetaan koppi riittävän varhain. Nuorten työllisyysaste nousee, koska heillä on työelämän vaatima koulutus sekä työelämätaidot. Projektin tuloksena vuotiaiden ohjauspalvelut on organisoitu nuorten näkökulmasta hallintorajat rikkoen ja on syntynyt moniammatillinen yhteistyökäytäntö nykyisten eriytettyjen palvelujen sijaan. Kaupungin, valtion, oppilaitosten, seurakuntien ja järjestöjen edustajat toimivat yhteistyössä nuortenpalveluja toteuttaen. Projektin tuloksena syntyy konkreettisesti yhteinen palvelupiste nuorten palvelujen tuottajille. Nuorille tarjotaan ohjaus- ja neuvontapalveluja matalan kynnyksen periaatteella. Nuoret saavat rinnalla kulkijan, joka tukee koulutus- ja työelämäsuunnitelmien toteuttamisessa. Toteutettava ohjaustyö on luonteeltaan etsivää ja painottaa ennaltaehkäisevää työotetta.

22 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, joille järjestetään ohjausta, neuvontaa ja tukea omaan itsenäiseen elämään, vastuunottoon, harrastuksiin sekä ura- ja koulutusvalintojen tekemiseen. Kohderyhmän nuoret ovat vielä pohtimassa tulevaisuuden vaihtoehtoja tai epätietoisia omista valinnoistaan. Lisäksi he voivat olla vailla koulutuspaikkaa, opinnot ovat keskeytyneet, työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät ole edenneet toivotulla tavalla tai suunnitelmat ovat muutoin katkenneet. Erityisenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat työvoima- ja sosiaalitoimen asiakkaana olevat nuoret. Välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien, valtion, oppilaitosten ja järjestöjen toimijat, jotka tuottavat erilaisia asiantuntijapalveluja nuorille sekä nuorille ohjaus- ja ryhmämuotoisia palveluja tuottavat julkiset ja kolmannen sektorin toimijat, joiden kanssa yhteistyössä luodaan pysyvä toimintamalli nuoren eduksi. Toimenpiteet Olkkaritoiminta "Olkkarissa julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin toimijat tuottavat yhteistyössä nuorille ohjauspalveluja. Nuorille on tarjolla matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, josta he saavat tukea itsenäistymiseen ja omiin valintoihin koulutuksen ja työelämän suhteen. Nuorten yleinen ohjaus ja neuvonta "Olkkarissa nuori kohtaa aikuisen, joka antaa aikaa nuoren huolille ilman ajanvarausta. Tiedotustilaisuuksia järjestävät eri toimijat yhdessä Olkkarin työntekijöiden kanssa. Toiminnassa otetaan nuoret mukaan heti alusta alkaen. Kopparitoiminta "Kohderyhmänä ovat ilman koulutus- tai työpaikkaa olevat nuoret. Kopparitoiminta on osa etsivää nuorisotyötä ja sen toiminnassa otetaan huomioon 2011 alusta voimaan tullut uusi nuorisolaki. Ennalta ehkäisevä työskentely "Olkkarissa ennalta ehkäisevä työ on omana toimintalinjanaan. Työtä toteutetaan järjestämällä nuorille erilaisia tapahtumia, tukemalla harrastustoimintaa ja perustamalla uusia ryhmätoimintoja. Olkkaritoiminta on palveluohjausta, jossa toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Ohjaaja koordinoi palveluprosessia. Työmuotoina ovat yksilötyö, ryhmätyöskentely ja nuoren lähiverkostojen kanssa työskentely. Kaupungin lastensuojelun tuki- ja jälkihuoltopalvelutyö, ehkäisevä päihdetyö sekä osa nuorisotyöstä sijoittuvat Olkkariin. Vaikutukset Nuorten ohjauspalveluiden organisoimista muutetaan ja niiden toiminnan perustana on nuorten näkökulma. Hankkeen kohderyhmän nuoret saavat kokonaisvaltaista ohjausta elämänsä nivelvaiheissa. Heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuudet vahvistuvat, kun uuden toiminnan periaatteena on varhainen mukaantulo sekä ennalta ehkäisevä tukeminen. Nuorten osallisuus yhteiskuntaan lisääntyy ja tätä kautta alueen sosiaalinen pääoma nousee. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan tekemällä lähtötilanalyysi nuorten tilanteesta ja vertaamalla saatuja tuloksia projektin päättyessä.

23 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Rahoitustaulukko Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 80,7 % Hankkeen kesto Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hanke on Manner-Suomen ESR-ohjelman mukainen ja noudattaa maakunnallisia painopisteitä. Hankkeella on yhteys opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin. Hankkeessa luodaan moniammatillinen, eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva verkostomainen toimintamalli, jonka kautta nuorten ohjausta ja neuvontaa tehostetaan. Yhteistyöverkoston kautta lisätään varhaista puuttumista ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Hanketta on käsitelty osaamisryhmässä, joka on suhtautunut hankkeen rahoittamiseen myönteisesti. Etelä-Savon ELY-keskus puoltaa hankkeen rahoittamista. Päätökseen tulee kirjata, että Mikkelin kaupunki sitoutuu jatkamaan rahoitettavia toimintoja hankkeen päättymisen jälkeen. Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU + valtio yhteensä) enintään euroa vuosille ESR-ohjelman toimintalinjassa 2 työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

24 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ n sihteeristö Osaamisteemaan kuuluva hanke: Hallitse tieto - Itä-Suomen ammatillisten oppilaitosten tiedonhallinnan vahvistaminen 153/ /2011 n sihteeristö Hakija Savon koulutuskuntayhtymä Vastuuviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus Ohjelma ESR/EAKR ESR Toimintalinja TL 3 Kuvaus Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian mukaan opiskelijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksista huolehtiminen on valtakunnallisista linjauksista huolimatta jäänyt pääosin yksittäisten yhteisöjen ja opettajien vastuulle, mikä on johtanut opiskelijoiden kannalta epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Suurimpana syynä lienee ammattitaitoisen henkilökunnan puute, mutta myös kirjasto- ja tietopalvelujen hajanainen organisointi ja käytänteet sekä puutteellinen aineisto. Hallitse tieto - hankkeen avulla kehitetään mukana olevien organisaatioiden tietopalvelutoimintaansa siten, että tietokeskuksilla on jatkossa nykyistä paremmat mahdollisuudet tarjota opiskelijoilleen, henkilökunnalleen ja muille asiakkailleen mahdollisimman täysipainoista, asiantuntevaa ja tasaarvoista palvelua. Tavoite ja tulokset Hankkeen tuloksena on mm. koulutusrunko, informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetuksen oppimateriaalia verkkoon, tiedonhankinnan perusteet -kurssi kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle, tasa-arvoiset, ajasta ja opiskelupaikasta riippumattomat mahdollisuudet tiedonhallintataitojen ja kriittisen ajattelun kehittämiseen, helposti hyödynnettävissä oleva avoimen verkkomateriaalin pankki, kehittyneet sosiaalista mediaa ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntävät tietokeskuksen verkkopalvelut, tietopalveluhenkilöstön kasvanut ammattitaito sekä opettajien, opiskelijoiden ja oppilaitosten sidosryhmien kehittyneet tiedonhankintataidot. Hankkeessa mallinnetaan koulutusrunko sekä suljettuun oppimisympäristöön että sosiaalisen median välineisiin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan opiskelijoille ja henkilökunnalle tarkoitettu tiedonhankinnan perusteet -kurssi, informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetuksen oppimateriaalia verkkoon sekä helposti hyödynnettävissä oleva avoimen verkkomateriaalin pankki Kohderyhmä Hankkeen kohderyhminä ovat Savon ammatti- ja aikuisopiston, Ylä-Savon ammattiopiston, Etelä- Savon ammattiopiston ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston opetushenkilöstö, kirjastohenkilöstö ja opiskelijat sekä välillisesti Muiden itäsuomalaisten ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstö ja opiskelijat, oppilaitosten sidosryhmät, kuten muut kirjastot sekä yritysten edustajat. Hankkeeseen osallistuu 39 henkilöä. Sisältö ja toimenpiteet Hankkeen käynnistyttyä hankkeen projektipäälliköksi palkataan pedagoginen informaatikko. Lisäksi hankkeeseen palkataan osa-aikainen projektisihteeri. Hankkeen toimenpiteinä ovat mm. koulutusrungon mallintaminen, räätälöityjen, ostopalveluna hankittavien koulutusten järjestäminen kirjastojen henkilökunnalle ja opetushenkilökunnalle (esim. 1 päivä/yksikkö), tarvittavan aineiston hankkiminen (varsinkin sähköisiä aineistoja, E-kirjoja ja tietokantoja), verkkoaineistojen tekemiseen tarvittavan alustan hankkiminen sekä itse verkkomateriaalin tuottaminen. Opetus- ja kirjastohenkilökunta työskentelevät yhteistyössä siten, että eri alojen opettajat tuovat hankkeeseen

25 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ tiedonhaun ja arvioinnin näkökulmaa, kun taas kirjastohenkilökunta vastaa varsinaisen työn toteutuksesta. Lähtökohtana on yleisen tiedonhankinnan opetuspaketin luominen, jota sitten voidaan soveltaa eri aloille. Kumppanuus ja/tai hankkeen horisontaaliset vaikutukset Osatoteuttajina Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon Koulutus Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Pysyvät vaikutukset Hankkeen tuloksena organisaatioille saadaan hyödynnettäväksi opetukseen mm. koulutusrunko, informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetuksen oppimateriaalia verkkoon, tiedonhankinnan perusteet - kurssi kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle, tasa-arvoiset, ajasta ja opiskelupaikasta riippumattomat mahdollisuudet tiedonhallintataitojen ja kriittisen ajattelun kehittämiseen, helposti hyödynnettävissä oleva avoimen verkkomateriaalin pankki, kehittyneet sosiaalista mediaa ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntävät tietokeskuksen verkkopalvelut, tietopalveluhenkilöstön kasvanut ammattitaito sekä opettajien, opiskelijoiden ja oppilaitosten sidosryhmien kehittyneet tiedonhankintataidot. Kustannusten erittely Henkilöstökustannukset , palvelujen ostot , aineet ja tarvikkeet Rahoitustaulukko (koko hanke) Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitustaulukko (Etelä- Savon osuus) Hankkeen kustannukset /. Hankkeen tulot Rahoitettavat nettomenot Rahoitussuunnitelma Kokonaisrahoitus, Julkinen rahoitus yhteensä EU + valtio kuntarahoitus muu kansallinen julk. rahoitus Yksityinen rahoitus Tuen osuus hankkeen kustannuksista 85 % Hankkeen kesto

26 Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 2/ Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Hankkeella tuettaisiin Itä-Suomen ammatillisten oppilaitosten kykyä parempaan tietopalvelujen kehittämiseen ja henkilöstönsä kykyyn auttaa opettajia tietojenhaun tukemisessa. Tämä edistäisi koulutuksen laatua ja opiskelijoiden kykyä elinikäisen oppimiseen. Hanke ei sisällä juurikaan innovatiivisia elementtejä. Hanke ei o le kustannustehokas ja osin toimenpiteitä on jo tuettu käynnissä olevissa ammatillisen koulutuksen verkko-opetusta kehittävissä' hankkeissa.(ps: osaamoosallistumistalous ammattioppislaitoksissa, ES; eammattipolut, PK; Verkko opisto-hanke). Hankkeeseen osallistuu vain hakijaorganisaatioiden henkilöstöä ja laajempi alueellinen kehittämisvaikutus jää heikoksi. Pysyvien vaikutusten toteutumiseksi vaadittaisin informaatikkojen pysyvää palkkaamista oppilaitoksiin. Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi ohjelmarahoituksesta. Ylimaakunnallisena ko. hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä. Sihteeristö ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin pohjautuen ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle ei esitetä puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Päätösesitys: Yhteistyöryhmä ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin nojaten.