LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ. Tekijä: Pekka Rossi. Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ. Tekijä: Pekka Rossi. Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ Oulussa Tekijä: Pekka Rossi Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori Työn ohjaaja: Jarkko Okkonen Filosofian maisteri

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Tekijä Työn valvoja Rossi, Pekka Matias Kløve, B. Professori Työn nimi Limingan syväpohjavesien kartoitus ja hyötykäyttö Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesitekniikka Diplomityö Elokuu s., 22 s. 6 liitelehteä Tiivistelmä Tässä työssä selvitettiin esimerkkikohteen avulla, kuinka voidaan tutkia syvän, hienoaineksen peittämän paineellisen akviferin ominaisuuksia ja kuinka kohdealue soveltuisi vedenottoon. Tutkimusalue sijaitsee Limingan ja Tyrnävän kunnissa, Muhoksen muodostumana tunnetun maapeitteisen vajoaman eteläreunalla. Vajoamassa tiedetään olevan paksuja maaperäkerroksia, joiden pintamaa koostuu hienoaineksisesta merenpohjasedimentistä. Alueen aiemmin tiedossa olevien vesilähteiden ongelmina ovat olleet korkeat rauta-, mangaani- ja kloridipitoisuudet. Tutkimuksessa maaperän rakenteen kartoittaminen perustui kairauksiin, joilla varmennettiin aiempien geofysikaalisten tutkimusten tulkintoja. Pohjavesiesiintymän ominaisuuksien selvittämiseksi asennettiin alueelle uusia pohjaveden seurantaputkia, suoritettiin kahden kuukauden koepumppaus käytöstä poistetusta pohjavedenottamosta Limingan kirkonkylällä sekä analysoitiin seurantaputkien pohjaveden kemiallinen laatu. Maaperän rakenteen selvityksen ja koepumppauksen tuloksista koostettiin hydrogeologinen malli ja pohjaveden virtausmalli, joilla selvitettiin pohjaveden virtaussuuntia. Lisäksi mallin avulla määritettiin, mistä vesi alueen akviferiin muodostuu. Maaperän kartoituksen perusteella Limingan tutkimusalueen lävitse kulkee luode-kaakko - suunnassa kallion syventymä, jonka ylin kerros on metrin syvyyteen hienoa silttiä ja syvemmät kerrokset kallioon asti hiekkaa. Tällä hetkellä Limingan juomavesi otetaan kirkonkylän länsipuolella sijaitsevasta Rantakylän harjusta. Harju kulkee silttikerroksen peittämien alueiden eteläreunalla itä-länsi-suunnassa jatkuen hienoaineksen alla piiloharjuna Limingan kirkonkylälle, jossa Foudilan lähteen kohdalla hienoaineksen alainen sorakerrostuma on harjanteen itäisin tunnettu piste. Alueen koepumppauksessa Foudilan lähteen vierestä, vanhasta vedenottamosta pumpattiin vettä m 3 päivässä kahden kuukauden ajan. Rantakylän harjualueen itäpäässä pumppaus aiheutti pohjaveden laskua jo vuorokauden sisällä pumppauksen aloittamisesta. Vastaavasti idässä, kolmen kilometrin etäisyydellä pumppaamosta, peitteisessä hiekkakerroksessa havaittiin pohjaveden pinnan laskua. Pumppaus ei kuitenkaan kahdessa kuukaudessa vaikuttanut harjualueen vedenottamoiden pohjaveden pintoihin. Pohjaveden vedenlaatuanalyysien perusteella silttikerroksen alapuolisen paineellisen akviferin vesi on suolapitoista reliktisen meriveden tai vanhasta merenpohjasedimentistä irtoavan suolan takia. Korkeimmat kloridipitoisuudet (1 600 mg/l) havaittiin Limingan kirkonkylältä itään, Liminganlahdelta sisämaahan päin. Korkein pitoisuus oli kymmenkertainen verrattuna Liminganlahtea lähempänä havaittuihin pitoisuuksiin. Kauempana sisämaan suunnalla, Limingan ja Tyrnävän kunnan rajalla havaittu pitoisuus oli alempi (100 mg/l). Veden hyötykäytön kannalta havaitut kloridipitoisuudet syvissä pohjavesissä ovat korkeita. Rautaa ja mangaania havaittiin Rantakylän harjun itäpäätä lukuun ottamatta kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön suositusarvot ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesimallissa pohjaveden päävirtaussuunta alueella on Rantakylän harjua pitkin itään Foudilan lähteen suuntaan, josta kääntyy virtaamaan pohjoiseen. Limingan kirkonkylän itäpuolisen hiekkakerroksen pohjaveden pinnan laskua koepumppauksen aikana ei mallilla saatu toistettua. Tästä syystä alueen itäosan pohjaveden virtausolosuhteista ei saatu varmuutta. Hienoaineksen alaisen, paineellisen akviferin vesimäärät ovat mallin perusteella korkeahkot, tosin itäosan virtauksen epäselvyys heikentää mallin tarkkuutta. Itäosan geologiset lisätutkimukset rakenteen tarkentamiseksi varmentaisivat tulosta. Mallia voidaan epävarmuuksineenkin pitää hyvänä, suuntaa-antavana työkaluna muuten vaikeasti tutkittavan Limingan syvän pohjavesiakviferin ominaisuuksien selvityksessä. Säilytyspaikka Oulun yliopisto, Tiedekirjasto Tellus Lisätietoja

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Abstract of thesis Department Department of Process and Environmental Engineering Author Rossi, Pekka Matias Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Kløve, B. Professor Name of the thesis Characterisation and Utilization of Deep Groundwater in Liminka Area Subject Level of studies Date Number of pages Water Engineering Master Thesis August p., 22 p. 6 appendices Abstract The aim of the study was to determine how the characteristics of a deep, fine silt covered confined aquifer can be studied and to test if the water can be used as a drinking water. Research area is situated in the northern Finland municipalites of Liminka and Tyrnävä, on the southern rim of the ground covered depression called Muhos formation. The depression is known of its thick ground layers and the top layers consist of fine sea bed sediments. High concentration of iron, manganese and chloride is a problem with the known water resources of the area. Characterisation of the soil structure was conducted with drillings and these results were used to verify interpretations of geophysical research methods conducted earlier in the area. For the determination of the aquifer characteristics new groundwater monitoring pipes were installed, a two-month pumping test was conducted from the municipality centre of Liminka and the quality of the groundwater was analyzed from samples taken from the monitoring pipes. A hydrogeological model and a groundwater flow model were assembled based on the charting of the soil structure and the groundwater research. Models were used to determine sources of water to the confined aquifer and the directions of groundwater flow. Based on the soil structure charting, a rock basin cuts the research area in northwest-southeast direction. Top layers of the soil covering rock basin consists of fine silt with thickness of meters. Deeper soil layers consist mainly of sand. Currently the supply water of Liminka is the Rantakylä esker, situated west from the Liminka municipality centre. This esker is on the southern edge of the silt covered areas in an east-west direction. The esker continues under the silt layer to the centre of Liminka municipality where silt covered gravel formation under Foudila spring is the easternmost known point of the esker. The pumping test was conducted from an old groundwater intake next to the Foudila spring m 3 /d of water was pumped for two months. The pumping started to lower groundwater levels in the Rantakylä esker area one kilometre west from the pumps within a day. Similarly, 3 km east from the pumps, the groundwater level of silt covered sand layer declined. Still, the two-month pumping did not affect the water levels of the groundwater intakes of Rantakylä esker. Based on the water quality analyzes, the chloride concentration of the confined aquifer water is due to fossil seawater or dissolving of salt from the old seabed sediment. Highest chloride concentrations (even mg/l) were observed from a water samples taken from groundwater pipes east of Liminka municipality centre, towards inland. The highest concentration was ten times higher than the concentration of sample taken near the sea, west of municipality centre. Further inland, near the border of Tyrnävä and Liminka the sample concentration was smaller, 100 mg/l. For household water use, chloride concentrations are high. Iron and manganese concentrations exceed the recommended limits of Social and Health department expect in eastern part of Rantakylä esker. In the groundwater flow model the main direction of flow to the area is from the Rantakylä esker, heading east to the Foudila spring where the flow turns to north. The decline of groundwater level due to pumping in the sand layer east of Liminka municipality centre couldn t be reproduced in the model. Therefore, the flow conditions of the eastern area remained uncertain. Based on the model, the water quantities in the confined aquifer are moderately high but the unclarity of the flow conditions in the eastern areas weakens the accuracy. Further investigations of the geological structure of the eastern part of research area would increase accuracy. Even with its uncertainties the model can be considered as a good indicative tool when investigating the characteristics of the deep aquifer of Liminka. Library location University of Oulu, Science Library Tellus. Additional information

4 Alkusanat Tämä työ on tehty Oulun yliopiston vesi ja ympäristötekniikan laboratoriossa kesäkuun 2007 ja elokuun 2008 välisenä aikana. Sen rahoittamiseen ja tukemiseen ovat osallistuneet Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Limingan vesihuolto Oy, Tyrnävän vesihuolto Oy, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä Maa- ja vesitekniikan tuki Ry, joille esitän kiitokseni. Työn tekeminen on ollut antoisa perehtyminen pohjavesien tutkimukseen mallinnuksen avulla. Haluan kiittää Bjørn Kløveä työni ohjauksesta ja tarkastuksesta sekä Jarkko Okkosta ohjauksesta. Limingan vesihuollon, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä Tyrnävän vesihuollon henkilökuntaa kiitän kaikesta avusta tutkimuksen aikana. Geofysiikan osaston henkilökunnalle ja Mikko Malille kuuluvat kiitokset hyvästä yhteistyöstä tutkimusten toteutuksessa. Erityisesti haluan kiittää Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion koko henkilökuntaa avuista ja neuvoista vuosien aikana. Kiitokset kuuluvat myös Oulun yliopiston ympäristörakentajakillalle ja Oulun yliopiston vesiteknilliselle yhdistykselle. Haluan kiittää kaikkia ystäviäni ja perhettäni, joiden ansioista opiskeluaikani on kulunut kuin siivillä. Kaunein kiitokseni kuuluu kuitenkin Johannalle. Me olemme graniittia, maasälpää, gneissiä, Ukrainan verentummaa multaa. Me olemme kalkkijuonne Illyrian basaltissa, Rautajuova moreenissa Salpausselkien. A.W. Yrjänä - Pedot, Oulussa Pekka Rossi

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Liiteluettelo Lyhenteet ja merkinnät 1 Johdanto Limingan ja Tyrnävän tutkimusalue ja alueen aiemmat tutkimukset Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalueen maaperä Limingan ja Tyrnävän lakeuksien hienojakoiset sedimenttimaat Rantakylän harjualue ja Foudilan lähde Tutkimusalueen pohjaveden laatu ja hyötykäyttö Kloridi Rauta ja mangaani Alueen pohjavedenottamot Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja lähdemateriaali Geofysikaaliset tutkimukset TEM-menetelmä Maavastusluotaus Seisminen taittumisluotaus A-linja B-linja C-linja D- ja E-linja Hajapisteet Alueen pihakaivojen ja pohjaveden tarkkailuputkien kartoitus Koekairaukset Pohjaveden seurantapisteiden tarkkavaaitus Koepumppaus Foudilan pohjavedenottamolta Pohjaveden laadunmääritykset Pohjaveden virtausmalli Kallion pinnanmuodot ja hydrogeologinen malli Konseptuaalinen malli... 49

6 3.7.3 MODFLOW-mallin hilaverkko Steady state- ja transient-malli Mallin kalibrointi, verifionti ja herkkyys Tutkimustulokset ja tulosten tarkastelu Koekairaukset Koepumppaus Foudilan pohjavedenottamolta Pohjaveden laadunmääritykset Alueen vedenlaadun määritykset ennen koepumppausta Vedenlaadun määritykset koepumppauksen aikana Pohjaveden virtausmalli Kallion pinnanmuodot ja hydrogeologinen malli Virtausmallin kalibrointi, verifiointi ja herkkyys Johtopäätökset Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet

7 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Tutkimusalueen aiempien selvitysten kairausprofiilit Tutkimusalueen aiemmat selvitykset kartalla Tutkimusalueen TEM-luotausten tulkinnat Tutkimusalueen seismisten taittumisluotausten tulkinnat Pohjaveden pinnan muutokset seurantapisteissä koepumppauksen aikana Vedenlaadun raportit Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laboratoriosta

8 Lyhenteet ja merkinnät f i f x f y Tunnetun pisteen arvo, tässä kalliopinnan syvyys Osittaisderivaatta tunnetun pisteen kohdalla Osittaisderivaatta tunnetun pisteen kohdalla g Vetovoiman kiihtyvyys [m/s 2 ] h Pohjaveden potentiometrinen pinta [m] h i h m h s H HHk Hk HkSr HkMr K K x K y K z KHk KiHHk KiKHk LjSi Mr n n * Q Q i R s S S s Sa Si SiHk Etäisyys tunnettuun pisteeseen i [m] Mitattu pinnankorkeus [m] Mallinnettu pinnankorkeus [m] Akviferin paksuus [m] Hieno hiekka Hiekka Hiekkainen sora Hiekkainen moreeni Akviferin hydraulinen johtavuus [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo x-koordinaatin suunnassa [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo y-koordinaatin suunnassa [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo z-koordinaatin suunnassa [m/d] Karkea hiekka Kivinen hieno hiekka Kivinen karkea hiekka Liejuinen siltti Moreeni Maa-aineksen huokoisuus Tunnettujen pisteiden määrä (esimerkiksi kairaukset) Pumpattavan veden määrä [m 3 /d] Solmukohdan yhtälö Etäisyys interpoloitavasta pisteestä etäisimpään tunnettuun pisteeseen [m] Pohjaveden pinnan lasku tarkasteltavassa seurantapisteessä [m] Varastoitumiskerroin paineelliselle akviferille Akviferin ominaisvarastoitumiskerroin [1/m] Savi Siltti Silttinen hiekka

9 SiHHk Silttinen hieno hiekka SiMr Silttinen moreeni Sr Sora t Aika [d] T Transmissiviteetti [m 2 /d] u Kaivofunktion dimensioton arvo w i W W(u) α β Painofunktio Volymetrinen vuo per yksikkötilavuus, jossa negatiivinen arvo on poistuma ja positiivinen injektio [1/s] Theisin kaivofunktio Akviferin puristuvuus [m 2 /N] Veden puristuvuus [m 2 /N] ρ Veden tiheys [kg/m 3 ] GMS GTK LPF OUVY PCG2 PPO RMS TEM TIN Groundwater Modeling System, pohjaveden virtausmallinnukseen käytetty ohjelma Geologian tutkimuskeskus Layer Property Flow, maaperäkerrosten hydraulisten ominaisuuksien määrittelyyn käytettävä paketti GMS-ohjelmassa Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Preconditioned Conjugate Gradient Method, laskunratkaisijapaketti GMSohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Root Mean Squared Error, standardipoikkeama Time-domain Electromagnetic method, aika-alueen elektromagneettinen luotausmenetelmä Triangulated Irregular Network, epäsäännöllinen kolmioverkko

10 1 Johdanto Suomen pohjavesiesiintymät ovat yleensä lähellä maanpintaa sijaitsevia vapaapintaisia, ohuita akviferejä. Merkittävä osa esiintymistä on eräillä alueilla kuitenkin poikkeavia: paineellisia savipeitteisiä hiekka- tai sorakerrostumia, joissa maapeite kallion päällä voi olla jopa 100 metriä paksu. Tällaisia pohjavesialueita on esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla, jossa merenpohjan sedimentistä muodostunutta maa-ainesta on kasautunut jäätikön muodostamien harjurakenteiden tai deltojen päälle. Kyseisten alueiden pohjavesiesiintymien ominaisuuksien tutkiminen ja kartoitus on ollut aiemmin vähäistä; erityisesti syvien esiintymien tutkimusta on aiemmin rajoittanut soveltuvien tutkimusmenetelmien puute. Tässä työssä selvitettiin esimerkkikohteen avulla, kuinka edellä mainitun tyyppistä syvän, hienoaineksen peittämän paineellisen akviferin ominaisuuksia voidaan tutkia ja kuinka kohdealue soveltuisi vedenottoon. Tutkimuksen kohteena oli Pohjois- Pohjanmaalla, Limingan ja Tyrnävän kuntien alueella sijaitseva osa Muhoksen muodostumana tunnetusta vajoamasta. Vajoamassa tiedetään olevan paksuja maaperäkerroksia, joiden pintamaa koostuu hienoaineksisesta merenpohjasedimentistä. Alueen vedenoton kannalta on olemassa selkeä tarve etsiä uusia vedenoton kohteita: kuntien väestönkasvu on viime vuosina ollut väkilukuun suhteutettuna Suomen nopeinta ja väestömäärän noustessa on kasvanut tarvittavan talousveden tarve. Alueen maankäyttö on toisaalta myös maatalouteen suunnattua ja viljelyn vedentarve on huomioitava vedenoton suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää alueen syvien maaperän kerrosrakennetta ja pohjavesiesiintymän ominaisuuksia, kuten virtaussuuntia ja muodostumista, pohjavesimallin avulla. Hienoaineksen peittämän alueen vedenotossa on aiemmin ollut ongelmana suolainen vesi, jonka oletetaan aiheutuvan joko merestä maaperään suotautuvasta vedestä tai vanhan merenpohjan sedimentistä liukenevasta suolasta. Lisäksi alueen pohjavesi on ollut voimakkaasti rauta- ja mangaanipitoista. Yksi tutkimusten tavoitteista oli siis edellä mainittujen lisäksi määrittää alueen suolapitoisen veden esiintyminen sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien alueellinen vaihtelevuus. 10

11 Maaperän rakenteen kartoittaminen toteutettiin geofysikaalisin tutkimusmenetelmin, joita varmennettiin koekairauksin. Geofysikaalisista tutkimuksista vastasi geofysiikan ylioppilas Mikko Mali pro gradu-tutkielmassaan Geofysikaalisia tutkimuksia Limingan syväpohjavesihankkeessa. Pohjavesiesiintymän ominaisuuksien selvittämiseksi asennettiin alueelle uusia pohjaveden seurantaputkia, toteutettiin talvella 2008 kahden kuukauden koepumppaus käytöstä poistetusta pohjavedenottamosta Limingan kirkonkylällä sekä analysoitiin seurantaputkien pohjaveden kemiallinen laatu. Maaperän rakenteen selvityksen ja koepumppauksen tuloksista koostettiin Groundwater Modeling System -ohjelmalla (GMS-ohjelma) hydrogeologinen malli sekä pohjaveden virtausmalli, joilla selvitettiin pohjaveden virtaussuuntia. Lisäksi ohjelman avulla määritettiin, mistä vesi alueen akviferiin muodostuu. 11

12 2 Limingan ja Tyrnävän tutkimusalue ja alueen aiemmat tutkimukset Tutkimuksen kohdealue jakautuu Limingan ja Tyrnävän kunnan alueille (kuva 1.). Kunnat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun kaupungin eteläpuolella. Alue on suurimmilta osin tasaista viljelysmaata, jossa asuinalueet ovat vähitellen laajenneet ja laajenevat edelleen peltoalueille. Luoteeseen tutkimusalueesta sijaitsee Perämeren Liminganlahti, johon laskee alueelta kolme jokea: Limingan-, Temmes- sekä Tyrnävänjoki. Suurin osa tämän tutkimuksen kenttämittauksista ja pohjavesimallin rakentaminen kohdentuivat Limingan kirkonkylän ympärille. Tämä tarkemman tutkimuksen alue rajautuu kuvan 1 mukaisesti laajemman kohdealueen sisälle. Genimap Oy, Lupa L4659/02 0 7,5 km Kuva 1. Tutkimusalueen rajaukset. Punaisella on esitetty tutkimuksen kohdealueen raja ja sinisellä tarkemman tutkimuksen alue. (Hertta-tietokanta 2008) 12

13 2.1 Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalue sijaitsee Muhoksen savikivimuodostuman eteläisellä raja-alueella. Muhoksen savikivimuodostuma on peruskallioon 1200 miljoonaa vuotta sitten syntyneen vajoaman täyttänyttä kivettynyttä merenpohjasedimenttiä, joka on kertynyt noin miljoonaa vuotta sitten (Laitakari 1998, 316). Savikivikallion ja vajoaman ominaisuuksia, kuten savikiven esiintymisen rajaa ja savikivimuodostuman paksuutta on aiempina vuosikymmeninä tutkittu useammassa yhteydessä kairauksin sekä geofysikaalisin mittauksin. Nämä tutkimukset ja niiden tulokset on koottu yhteen Vuennon (1986) pro gradu-tutkielmassa. Tämän tutkimuksen kannalta olennainen osa savikivimuodostuman esiintymisessä on sen eteläreunan määritys. Aiempien tutkimusten perusteella tutkimusalue on rajattu eteläosalta kulkemaan savikivimuodostuman etelärajaa, koska muodostuman päällä oleva maaperäkerros on todettu olevan tyypillisesti paksu (Lanne & Pernu 1974, 2). 2.2 Tutkimusalueen maaperä Limingan ja Tyrnävän lakeuksien hienojakoiset sedimenttimaat Tutkimusalue on osa Perämeren rannikon maankohoamisaluetta, jossa jääkauden aikaisen mannerjäätikön alla painunut maankuori vähitellen palautuu tasapainotilaan (Taipale & Saarnisto 1991, 258). Kohoamisen ansiosta tutkimusalue on vähitellen noussut merenpinnan tason yläpuolelle. Tätä ennen alueelle on syntynyt maaperäkerroksia Perämeren eri vaiheiden aikana pohjaan kasautuneesta sedimentistä. Tutkimusalue kuuluu Rantakylän harjua (kappale 2.2.2) lukuun ottamatta tähän hienojakoisen sedimenttimaan peittämään alueeseen. Pintamaaltaan tutkimusalueen vanha merenpohja on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartoituksen (Maaperäkartat 1: , Liminka, Liminganjärvi ja Tyrnävä) mukaan suurilta osin hienolajisia maalajeja, kuten silttiä. Pintamaata syvempiä 13

14 kerroksia alueella on tutkittu useammassa hankkeessa, mutta tuloksia ei ole koottu yhteen. Soinin ja Virrin (1968, 25) kokoamassa maatalouden agrogeologisessa julkaisussa mainitaan Limingan pintamaan alla olevasta liejuisesta mustasta sulfidisavikerroksesta. Liejuinen silttikerros on havaittu myös esimerkiksi Tielaitoksen (1996) suorittamissa alueen 4- ja 8-tien parannussuunnitelmien kairauksissa (liite 1. 1/4 ja liite 2.). Nämä kairaukset ulottuivat kymmenen metrin syvyyteen antaen tuloksia maan pintarakenteesta. Mustan kerroksen rakenne viittaa sen syntyneen Itämeren nykyistä suolaisemman Litorinameri-vaiheen aikaan ( vuotta sitten), jonka aikana muodostuneet pohjasedimentit ovat sulfidipitoisia (Taipale & Saaristo 1991, 276). Kymmentä metriä syvempiä kairauksia ja tutkimuksia on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (PPO) ja GTK. Myös alueen maalämpöpumppujen asennuksen yhteydessä on saatu tietoa maaperän rakenteesta. Vuoden 2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen pohjavesitutkimuksessa määritettiin maaperän rakennetta Limingan kirkonkylän, Haaransillan (kirkonkylältä noin 3 kilometriä itään) ja Alatemmeksen (kirkonkylältä 6 kilometriä kaakkoon) alueilla. Keskustan alueen kairauksissa havaittiin mustan silttikerroksen ulottuvan 20 metrin syvyyteen, jonka alla neljässä kairauksessa havaittiin hiekkaa tai hienoa hiekkaa (liite 1 2/4 ja liite 2.). Alatemmeksellä tämä silttikerros oli yli 20 metriä paksu ja yhdessä kairauksista siltin alla oli hiekkakerros. Haaransillan kaikissa kairauksissa, yhtä lukuun ottamatta, havaittiin metriä paksu musta silttikerros. Kairauksessa, jossa silttikerrosta ei havaittu, maaperä oli 12 metrin syvyyteen asti hienoa hiekkaa, jonka alla oli paineellisen pohjaveden hiekkakerros (kairaus PPO Hsilta4). Laajemman tutkimusalueen eteläreunalla, Tyrnävän kirkonkylän länsipuolella, Nipsingin alueella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kairasi pohjavesitutkimuksen yhteydessä kaksi augerkoekairausta vuonna 2002 (liite 1. 2/4 ja 3/4 sekä liite 2.). Toisessa kairauksista (PPO Tyrnävä2) paljastui hienomman maa-aineksen alta 20 m syvyydeltä hiekkakerros (Miettunen 2007). Osassa Tielaitoksen (1996) 4-tien kehittämis-suunnitelman kairauksista samalla alueella (liite 1. 1/4 ja liite 2.) on myös havaittavissa hiekkakerros silttikerroksen alapuolella. Alueen maaperärakenteen tarkemmaksi kartoittamiseksi GTK kairasi kesällä 2007 uuden tutkimuskairauksen (GTK Tyrnävä1, liite 1. 3/4 ja liite 2.). Kairauksen kohdalla silttikerros oli 10 metriä 14

15 paksu, jonka alla maaperä jatkui hienona hiekkana, ohuena 0,8 m paksuisena sorakerroksena, hiekkana ja hiekkaisena moreenina. Savikivikallio paljastui 43,2 metrin syvyydellä maan pinnasta (tasolla 29,7 metriä merenpinnan alapuolella) (Hiltunen 2007). Kesällä ja syksyllä 2007 GTK kairasi kaksi kertaa Tyrnävän kirkonkylän alueella (Liite 1. 3/4 ja liite 2.). Näistä pohjoisemmassa kairauksessa (GTK Tyrnävä2) hienojakoinen savi- ja silttikerros pintamaan alapuolella oli 35 metrin paksuinen. Tämän alapuolella maaperä jatkui hiekkana ja hienona hiekkana 29 metriä, savikivikallion alkaessa 64,4 metrin syvyydellä (47,7 metriä merenpinnan alapuolella). Eteläisemmässä GTK Tyrnävä3 -kairauksessa (1500 metriä kaakkoon edellisestä) oli pintamaan alla 8 metriä hienoa hiekkaa ja sen alla 6 metrin paksuinen silttikerros. Siitä alaspäin maaperä jatkui eri raekoon hiekkoina 42 metrin syvyyteen maanpinnasta (23 metriä merenpinnan alapuolella). (Hiltunen 2007 ja 2008) Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi tutkimusalueelle oli asennettu maalämpöpumppuja, joiden asennuskairauksen yhteydessä on saatu tietoa maaperästä ja kallion syvyydestä. Näitä pumppuja on Limingan kirkonkylällä kaksi ja Rantakylän harjualueella sekä kirkonkylän lounaispuolella yksi. Kirkonkylän kairauksista ensimmäinen sijaitsee Alapääntie 6:ssa (pisteen koordinaatit yhtenäiskoordinaatistojärjestelmässä X: , Y: , kartalla liite 2. 3/4). Kairauspisteessä maanpinnasta alkaneen 24 metriä paksun silttikerroksen alla maaperä jatkui hienona hiekkana aina 73 metrin syvyyteen, jonka alapuolella havaittiin mahdollisesti karkea hiekka/sorakerros. Tätä karkeampaa materiaalia oli noin viiden metrin paksuudelta, jonka alapuolella tuli savikivikallio vastaan 78 metrin syvyydellä maanpinnasta, 73 metriä merenpinnan alapuolella (Määttä 2007). Toinen kirkonkylän pumpuista asennettiin kesällä 2007 Alapääntie 25:een (X: , Y: , kartalla liite 2. 3/4 ), 360 metriä luoteeseen ensimmäisenä mainitusta. Tässä pisteessä havaittiin hienoja maalajeja (silttiä ja hienoa hiekkaa), tarkempaa tietoa ei kerrosrakenteesta saatu. Savikivikallion pinta tuli vastaan 36 metrin syvyydellä (31 metriä merenpinnasta). Kirkonkylältä kaakkoon, Rantatie 52:n (X: , Y: kartalla liite 2. 4/4) maalämpöpumpun asennuskairauksessa maaperä koostui moreenista ja kallio tuli kairauksessa vastaan 21 metrin syvyydellä maanpinnasta, 0,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Kallio kairauksen kohdalla oli savikiven sijaan graniittia, mikä viittaa siihen, että alue ei kuulu Muhoksen muodostuman savikivialueeseen (Takkinen 2007). 15

16 GTK:n kaksi kallioperäkairausta vuosilta 1938 ja 1945 tutkimusalueella kertovat kairauspisteiden maaperäkerroksen paksuuden, mutta maaperän rakennetietoja ei ollut saatavilla (Liite 1. 3/4 ja liite 2.) (GTK Loppi tietokanta 2008). Tielaitoksen saatavilla olevat maaperätutkimukset eivät ole, 4- ja 8-tien korjaussuunnitelman edellä mainittuja kairauksia lukuun ottamatta, syvyyksiltään mainittavia (Tielaitos 1996, Kallio 2007). Poikkeuksena kairausten syvyysulottuvuuteen ovat maaperän kantavuutta tutkivat painokairaukset. Ne ulottuvat syvempiin kerroksiin, mutta tuloksista on vaikea määritellä maalajien eroavaisuuksia. Esimerkiksi tiivis siltti ja hieno hiekka eivät välttämättä eroa tuloksissa toisistaan (Kujala 2008) Rantakylän harjualue ja Foudilan lähde Alueen länsipään huomattavin muodostuma on Rantakylän harju (kuva 2.), joka kulkee lännestä Lumijoen kunnan puolelta kohti Limingan kirkonkylää lähes itä-länsisuunnassa. Harju ja siihen liittyvä pohjaveden muodostumisalueen rajaus kuvassa 2 noudattaa alueen maaperäkartassa (1:20 000, Liminka) esiintyvää hiekka-aluetta. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue päättyy kohtaan, johon aiemmissa tutkimuksissa Muhoksen muodostuman raja on määritelty (Vuento 1986, 3). Harjualueesta noin kilometri itään päin sijaitsee Foudilan lähde. Tätä lähdettä on yleisesti pidetty harjualueen jatkeena, jonne Rantakylän pohjavesialueen rajaa on jatkettu (Hertta-tietokanta 2008). Harjun yhteyttä ei ole tähän mennessä kuitenkaan tutkimuksin todistettu. Lähdettä ympäröivän alueen pintakerros on hienojakoista sedimenttimaata (kappale 2.2.1). 16

17 SYKE Genimap Oy, Lupa L4659/02 Kuva 2. Rantakylän harjualue Limingassa. Vihreä viiva osoittaa harjun pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen, vihreä katkoviiva pohjavesialueen rajan ja vihreä piste Foudilan lähteen. Sininen viiva rajaa tarkemman tutkimuksen alueen. (Hertta-tietokanta 2008) Harjualueen rakennetta on tutkinut aiemmin Oulun vesi- ja ympäristöpiiri (OUVY) (Miettunen 1992 ja 1993). Vuosien 1992 ja 1993 tutkimuksissa kairattiin maaperää ja asennettiin pohjavesiputkia (liite 1. 4/4 ja liite 2.). Kairauksien perusteella harjualueen vallitsevina maalajeina ovat hiekka, karkea hiekka ja sora. Maaperäkerroksen kokonaispaksuutta kalliovarmennuksin ei kairauksissa ole määritetty kuin yhden pisteen kohdalta (OUVY Rkylä1). Pisteistä itäisin, OUVY Rkylä9, muistuttaa kerrosrakenteeltaan sedimenttialueen kairaustuloksia, tosin päällimmäinen silttikerros on muuta aluetta ohuempi. Rantakylän alueelle on asennettu maalämpöpumppu Ylipääntie 4:ään (X: , Y: , kartalla liite 2. 4/4). Pumpun asennuskairauksessa koko maaperäkerros koostui eri raekoon hiekoista, jonka alla savikivikerros tuli vastaan 36 metrin syvyydellä maanpinnasta, 23 metriä merenpinnan alapuolella. (Määttä 2007) 17

18 Foudilan aluetta on tutkittu vedenoton yhteydessä jo vuosikymmeniä. Lähteen viereen on rakennettu pohjavedenottamo, joka on ollut käytössä 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle. Viimeisin tutkimus alueella on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2005 suorittama augerkairaus pohjavedenottamon viereen (Liite 1. 4/4 ja liite 2.) (Miettunen 2007). Kairauksen kohdalla oli kahden metrin pintakerros hienoa hiekkaa, jonka alla vaihtui sedimenttialueen mustaksi silttikerrokseksi. Silttikerros oli paksuudeltaan 8 metriä, jonka alapuolella maaperä jatkui sorana. Sorakerroksen paksuus oli 23 metriä, jonka alla kairauksessa tuli vastaan metrin paksuinen kivisen hienon hiekan kerros. 2.3 Tutkimusalueen pohjaveden laatu ja hyötykäyttö Alueen pohjavedenotossa suurimpia ongelmia ovat aiheuttaneet korkeat kloridi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet (kappale 2.3.3). Pohjaveden kemiallinen tarkastelu keskittyy tässä työssä näiden aineiden pitoisuuksiin Kloridi Kloridin pitoisuus osoittaa veden suolaisuutta Cl - -ionien määränä vedessä. Suomen alueella suolapitoisuutta pohjavesiin aiheuttavat ilman kautta kulkeutuva merivesi (0,5-1,7 mg/l), ihmisen toiminta kuten teiden suolaus, meriveden suotautuminen maaperään rannikkoalueilla ja vanha reliktinen merivesi. Suomen kallioperän mineraalirakenteissa on vähän kloridilähteitä. (Lahermo et al. 1990, 31) Suomen pohjavesikaivojen keskimääräinen kloridipitoisuus on maaperästä riippuen 6,0-25,8 mg/l (Lahermo et al. 1990, 15) ja Pohjois-Suomen sadevedellä 0,6-1,4 mg/l (Järvinen 1986, ja Lahermo et al. 1990, 12). Perämeressä suolapitoisuus on murtoveden luokkaa: 2,0 promillea pohjoisosassa kasvaen etelään suunnatessa 4,5 promilleen Vaasan alueella (Alenius et al. 2008, 59) eli kloridipitoisuutena noin mg/l (Merentutkimuslaitos 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa talousveden, jota toimitetaan käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 hengen tarpeisiin, kloridipitoisuuden tulisi olla alle 250 mg/l, mutta vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi alle 25 mg/l (STMa /461). 18

19 2.3.2 Rauta ja mangaani Rauta kulkeutuu pohjaveteen rautaa sisältävästä maa- ja kallioperästä. Rauta liukenee pääasiassa maaperän maannosvyöhykkeen rikastumis-kerroksesta. Rautaa voi kuitenkin liueta pelkistävissä oloissa pohjaveteen myös pohjavesivyöhykkeen helposti rapautuvasta mineraaliaineksesta. Akviferin happitasapaino vaikuttaa raudan esiintymismuotoon. Muita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pohjaveden rautapitoisuuteen, ovat hapetus-pelkistys olosuhteet ja veden ph. (Palomäki 1998, 12 ja Hatva 1989, 6) Rauta voi esiintyä pohjavedessä pelkistyneessä tilassa liukoisena kahden arvoisena ferrorautana. Hapettavissa olosuhteissa ferrorauta hapettuu kolmenarvoiseksi ferriraudaksi, joka muodostaa niukkaliukoisia hydroksideja ja oksideja. Niin kauan kun pohjavedessä on happea, vedessä oleva liukoinen rauta hapettuu saostuvaan muotoon, jolloin pohjaveden rautapitoisuus ei pääse nousemaan veden käyttöä haittaavalle tasolle. (Palomäki 1998, 12 ja Hatva 1989, 13) Mangaanin esiintymiseen pohjavesissä vaikuttaa samat tekijät kuin raudan esiintymiseen. Niinpä rautapitoisissa pohjavesissä on usein myös jonkin verran mangaania. (Palomäki 1998, 13) Rautaa esiintyy Suomen savipeitteisten maiden kaivoissa keskimäärin 630 µg/l ja hiekka- ja soramaiden kaivoissa 530 µg/l. Mangaanille savipeitteisten maiden keskimääräinen pitoisuus on 190 µg/l, hiekka- ja soramaille 80 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet löytyvät Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoalueilta, jossa paineellinen pohjavesi ja veteen hajonnut orgaaninen materiaali aiheuttavat happivajetta. Pitoisuuksiin vaikuttavat enemmän akviferin ominaisuudet, kuten turpeen esiintyminen alueella tai hienosedimenttinen maa-aines, kuin alueen kallion kivilajityyppi. Sosiaalija terveysministeriön laatusuosituksessa talousveden, jota toimitetaan käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 hengen tarpeisiin, rautapitoisuuden tulisi olla alle 250 µg/l ja mangaanin alle 50 µg/l. (Lahermo 1990, ja STMa /461) 19

20 2.3.3 Alueen pohjavedenottamot Aiempina vuosikymmeninä Foudilan pohjavedenottamo oli Limingan kunnan alueen tärkein raakaveden lähde. Vedenlaadun kannalta vesi oli ongelmallista sen sisältämien korkeiden rauta-, mangaani-, ja kloridiarvojen takia (taulukko 1.). Vedenottomäärä Foudilan pohjavedenottamosta oli vuonna 1993 keskimäärin m 3 /d (Komulainen 2008). Taulukko 1. Foudilan raakaveden ja pisteen OUVY Rkylä5 koepumppauksen analyysitulos vuodelta 1992 sekä Montun pohjavedenottamon analyysi elokuulta Montun kloridin ja sähkönjohtavuuden arvot ovat aiemmasta, vuoden 2001 analyysistä (Antila 1992, Miettunen 1992, liite 7 ja Komulainen 2008). Piste ph Sähkönjohtavuus [ms/m] Kloridi [mg/l] Happi [µg/l] Rauta [µg/l] Mangaani [µg/l] Foudila 7,0 85, Rkylä5 6,1-6,5 19,0-26,0 18,5-26,7 0,0-2, Monttu 6,47 16,8 19 1, Vuonna 1994 otettiin käyttöön Rantakylän alueen pohjavedenottamot ja samana vuonna luovuttiin Foudilan pohjavedenotosta (Kurkinen & Leppänen 2007, 2). Raakaveden otto Rantakylän harjusta jatkuu edelleen kolmesta pisteestä ja se on Limingan kunnan talousveden päälähde. Näistä itäisin on Montun vedenottamo, joka sijaitsee OUVY Rkylä1 kairauksen kohdalla. Montun vedenottomäärä vaihteli vuoden 2006 aikana kuukausikeskiarvoina välillä m 3 /d (Kurkinen & Leppänen 2007, 3). Rantakylän pohjaveden kloridipitoisuus on kymmenesosa Foudilan pohjaveden pitoisuudesta, mutta rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset (Miettunen 1992, liite 7 ja Komulainen 2008). 20

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä 8.3.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pekka Grims Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Työnumero

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

SAMPO 3 Päivittäistavarakaupan tontti Ensimmäinen tarjoustenjättöaika

SAMPO 3 Päivittäistavarakaupan tontti Ensimmäinen tarjoustenjättöaika SAMPO 3 Päivittäistavarakaupan tontti 26-174-1 Ensimmäinen tarjoustenjättöaika 13.5-14.6.2013 1 TONTTIEN SIJAINTI Sampo 3 alue sijaitsee n. 6,5 kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta lounaaseen.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä

Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä 19.12.2013 www.ymparisto.fi >Vesi ja meri > Vesien- ja merensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä Vuonna 2009 toteutettiin valtakunnallinen hanke,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot