LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ. Tekijä: Pekka Rossi. Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ. Tekijä: Pekka Rossi. Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö LIMINGAN SYVÄPOHJAVESIEN KARTOITUS JA HYÖTYKÄYTTÖ Oulussa Tekijä: Pekka Rossi Työn valvoja ja ohjaaja: Bjørn Kløve Professori Työn ohjaaja: Jarkko Okkonen Filosofian maisteri

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Tekijä Työn valvoja Rossi, Pekka Matias Kløve, B. Professori Työn nimi Limingan syväpohjavesien kartoitus ja hyötykäyttö Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesitekniikka Diplomityö Elokuu s., 22 s. 6 liitelehteä Tiivistelmä Tässä työssä selvitettiin esimerkkikohteen avulla, kuinka voidaan tutkia syvän, hienoaineksen peittämän paineellisen akviferin ominaisuuksia ja kuinka kohdealue soveltuisi vedenottoon. Tutkimusalue sijaitsee Limingan ja Tyrnävän kunnissa, Muhoksen muodostumana tunnetun maapeitteisen vajoaman eteläreunalla. Vajoamassa tiedetään olevan paksuja maaperäkerroksia, joiden pintamaa koostuu hienoaineksisesta merenpohjasedimentistä. Alueen aiemmin tiedossa olevien vesilähteiden ongelmina ovat olleet korkeat rauta-, mangaani- ja kloridipitoisuudet. Tutkimuksessa maaperän rakenteen kartoittaminen perustui kairauksiin, joilla varmennettiin aiempien geofysikaalisten tutkimusten tulkintoja. Pohjavesiesiintymän ominaisuuksien selvittämiseksi asennettiin alueelle uusia pohjaveden seurantaputkia, suoritettiin kahden kuukauden koepumppaus käytöstä poistetusta pohjavedenottamosta Limingan kirkonkylällä sekä analysoitiin seurantaputkien pohjaveden kemiallinen laatu. Maaperän rakenteen selvityksen ja koepumppauksen tuloksista koostettiin hydrogeologinen malli ja pohjaveden virtausmalli, joilla selvitettiin pohjaveden virtaussuuntia. Lisäksi mallin avulla määritettiin, mistä vesi alueen akviferiin muodostuu. Maaperän kartoituksen perusteella Limingan tutkimusalueen lävitse kulkee luode-kaakko - suunnassa kallion syventymä, jonka ylin kerros on metrin syvyyteen hienoa silttiä ja syvemmät kerrokset kallioon asti hiekkaa. Tällä hetkellä Limingan juomavesi otetaan kirkonkylän länsipuolella sijaitsevasta Rantakylän harjusta. Harju kulkee silttikerroksen peittämien alueiden eteläreunalla itä-länsi-suunnassa jatkuen hienoaineksen alla piiloharjuna Limingan kirkonkylälle, jossa Foudilan lähteen kohdalla hienoaineksen alainen sorakerrostuma on harjanteen itäisin tunnettu piste. Alueen koepumppauksessa Foudilan lähteen vierestä, vanhasta vedenottamosta pumpattiin vettä m 3 päivässä kahden kuukauden ajan. Rantakylän harjualueen itäpäässä pumppaus aiheutti pohjaveden laskua jo vuorokauden sisällä pumppauksen aloittamisesta. Vastaavasti idässä, kolmen kilometrin etäisyydellä pumppaamosta, peitteisessä hiekkakerroksessa havaittiin pohjaveden pinnan laskua. Pumppaus ei kuitenkaan kahdessa kuukaudessa vaikuttanut harjualueen vedenottamoiden pohjaveden pintoihin. Pohjaveden vedenlaatuanalyysien perusteella silttikerroksen alapuolisen paineellisen akviferin vesi on suolapitoista reliktisen meriveden tai vanhasta merenpohjasedimentistä irtoavan suolan takia. Korkeimmat kloridipitoisuudet (1 600 mg/l) havaittiin Limingan kirkonkylältä itään, Liminganlahdelta sisämaahan päin. Korkein pitoisuus oli kymmenkertainen verrattuna Liminganlahtea lähempänä havaittuihin pitoisuuksiin. Kauempana sisämaan suunnalla, Limingan ja Tyrnävän kunnan rajalla havaittu pitoisuus oli alempi (100 mg/l). Veden hyötykäytön kannalta havaitut kloridipitoisuudet syvissä pohjavesissä ovat korkeita. Rautaa ja mangaania havaittiin Rantakylän harjun itäpäätä lukuun ottamatta kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön suositusarvot ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesimallissa pohjaveden päävirtaussuunta alueella on Rantakylän harjua pitkin itään Foudilan lähteen suuntaan, josta kääntyy virtaamaan pohjoiseen. Limingan kirkonkylän itäpuolisen hiekkakerroksen pohjaveden pinnan laskua koepumppauksen aikana ei mallilla saatu toistettua. Tästä syystä alueen itäosan pohjaveden virtausolosuhteista ei saatu varmuutta. Hienoaineksen alaisen, paineellisen akviferin vesimäärät ovat mallin perusteella korkeahkot, tosin itäosan virtauksen epäselvyys heikentää mallin tarkkuutta. Itäosan geologiset lisätutkimukset rakenteen tarkentamiseksi varmentaisivat tulosta. Mallia voidaan epävarmuuksineenkin pitää hyvänä, suuntaa-antavana työkaluna muuten vaikeasti tutkittavan Limingan syvän pohjavesiakviferin ominaisuuksien selvityksessä. Säilytyspaikka Oulun yliopisto, Tiedekirjasto Tellus Lisätietoja

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Abstract of thesis Department Department of Process and Environmental Engineering Author Rossi, Pekka Matias Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Kløve, B. Professor Name of the thesis Characterisation and Utilization of Deep Groundwater in Liminka Area Subject Level of studies Date Number of pages Water Engineering Master Thesis August p., 22 p. 6 appendices Abstract The aim of the study was to determine how the characteristics of a deep, fine silt covered confined aquifer can be studied and to test if the water can be used as a drinking water. Research area is situated in the northern Finland municipalites of Liminka and Tyrnävä, on the southern rim of the ground covered depression called Muhos formation. The depression is known of its thick ground layers and the top layers consist of fine sea bed sediments. High concentration of iron, manganese and chloride is a problem with the known water resources of the area. Characterisation of the soil structure was conducted with drillings and these results were used to verify interpretations of geophysical research methods conducted earlier in the area. For the determination of the aquifer characteristics new groundwater monitoring pipes were installed, a two-month pumping test was conducted from the municipality centre of Liminka and the quality of the groundwater was analyzed from samples taken from the monitoring pipes. A hydrogeological model and a groundwater flow model were assembled based on the charting of the soil structure and the groundwater research. Models were used to determine sources of water to the confined aquifer and the directions of groundwater flow. Based on the soil structure charting, a rock basin cuts the research area in northwest-southeast direction. Top layers of the soil covering rock basin consists of fine silt with thickness of meters. Deeper soil layers consist mainly of sand. Currently the supply water of Liminka is the Rantakylä esker, situated west from the Liminka municipality centre. This esker is on the southern edge of the silt covered areas in an east-west direction. The esker continues under the silt layer to the centre of Liminka municipality where silt covered gravel formation under Foudila spring is the easternmost known point of the esker. The pumping test was conducted from an old groundwater intake next to the Foudila spring m 3 /d of water was pumped for two months. The pumping started to lower groundwater levels in the Rantakylä esker area one kilometre west from the pumps within a day. Similarly, 3 km east from the pumps, the groundwater level of silt covered sand layer declined. Still, the two-month pumping did not affect the water levels of the groundwater intakes of Rantakylä esker. Based on the water quality analyzes, the chloride concentration of the confined aquifer water is due to fossil seawater or dissolving of salt from the old seabed sediment. Highest chloride concentrations (even mg/l) were observed from a water samples taken from groundwater pipes east of Liminka municipality centre, towards inland. The highest concentration was ten times higher than the concentration of sample taken near the sea, west of municipality centre. Further inland, near the border of Tyrnävä and Liminka the sample concentration was smaller, 100 mg/l. For household water use, chloride concentrations are high. Iron and manganese concentrations exceed the recommended limits of Social and Health department expect in eastern part of Rantakylä esker. In the groundwater flow model the main direction of flow to the area is from the Rantakylä esker, heading east to the Foudila spring where the flow turns to north. The decline of groundwater level due to pumping in the sand layer east of Liminka municipality centre couldn t be reproduced in the model. Therefore, the flow conditions of the eastern area remained uncertain. Based on the model, the water quantities in the confined aquifer are moderately high but the unclarity of the flow conditions in the eastern areas weakens the accuracy. Further investigations of the geological structure of the eastern part of research area would increase accuracy. Even with its uncertainties the model can be considered as a good indicative tool when investigating the characteristics of the deep aquifer of Liminka. Library location University of Oulu, Science Library Tellus. Additional information

4 Alkusanat Tämä työ on tehty Oulun yliopiston vesi ja ympäristötekniikan laboratoriossa kesäkuun 2007 ja elokuun 2008 välisenä aikana. Sen rahoittamiseen ja tukemiseen ovat osallistuneet Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Limingan vesihuolto Oy, Tyrnävän vesihuolto Oy, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä Maa- ja vesitekniikan tuki Ry, joille esitän kiitokseni. Työn tekeminen on ollut antoisa perehtyminen pohjavesien tutkimukseen mallinnuksen avulla. Haluan kiittää Bjørn Kløveä työni ohjauksesta ja tarkastuksesta sekä Jarkko Okkosta ohjauksesta. Limingan vesihuollon, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä Tyrnävän vesihuollon henkilökuntaa kiitän kaikesta avusta tutkimuksen aikana. Geofysiikan osaston henkilökunnalle ja Mikko Malille kuuluvat kiitokset hyvästä yhteistyöstä tutkimusten toteutuksessa. Erityisesti haluan kiittää Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion koko henkilökuntaa avuista ja neuvoista vuosien aikana. Kiitokset kuuluvat myös Oulun yliopiston ympäristörakentajakillalle ja Oulun yliopiston vesiteknilliselle yhdistykselle. Haluan kiittää kaikkia ystäviäni ja perhettäni, joiden ansioista opiskeluaikani on kulunut kuin siivillä. Kaunein kiitokseni kuuluu kuitenkin Johannalle. Me olemme graniittia, maasälpää, gneissiä, Ukrainan verentummaa multaa. Me olemme kalkkijuonne Illyrian basaltissa, Rautajuova moreenissa Salpausselkien. A.W. Yrjänä - Pedot, Oulussa Pekka Rossi

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Liiteluettelo Lyhenteet ja merkinnät 1 Johdanto Limingan ja Tyrnävän tutkimusalue ja alueen aiemmat tutkimukset Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalueen maaperä Limingan ja Tyrnävän lakeuksien hienojakoiset sedimenttimaat Rantakylän harjualue ja Foudilan lähde Tutkimusalueen pohjaveden laatu ja hyötykäyttö Kloridi Rauta ja mangaani Alueen pohjavedenottamot Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja lähdemateriaali Geofysikaaliset tutkimukset TEM-menetelmä Maavastusluotaus Seisminen taittumisluotaus A-linja B-linja C-linja D- ja E-linja Hajapisteet Alueen pihakaivojen ja pohjaveden tarkkailuputkien kartoitus Koekairaukset Pohjaveden seurantapisteiden tarkkavaaitus Koepumppaus Foudilan pohjavedenottamolta Pohjaveden laadunmääritykset Pohjaveden virtausmalli Kallion pinnanmuodot ja hydrogeologinen malli Konseptuaalinen malli... 49

6 3.7.3 MODFLOW-mallin hilaverkko Steady state- ja transient-malli Mallin kalibrointi, verifionti ja herkkyys Tutkimustulokset ja tulosten tarkastelu Koekairaukset Koepumppaus Foudilan pohjavedenottamolta Pohjaveden laadunmääritykset Alueen vedenlaadun määritykset ennen koepumppausta Vedenlaadun määritykset koepumppauksen aikana Pohjaveden virtausmalli Kallion pinnanmuodot ja hydrogeologinen malli Virtausmallin kalibrointi, verifiointi ja herkkyys Johtopäätökset Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet

7 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Tutkimusalueen aiempien selvitysten kairausprofiilit Tutkimusalueen aiemmat selvitykset kartalla Tutkimusalueen TEM-luotausten tulkinnat Tutkimusalueen seismisten taittumisluotausten tulkinnat Pohjaveden pinnan muutokset seurantapisteissä koepumppauksen aikana Vedenlaadun raportit Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laboratoriosta

8 Lyhenteet ja merkinnät f i f x f y Tunnetun pisteen arvo, tässä kalliopinnan syvyys Osittaisderivaatta tunnetun pisteen kohdalla Osittaisderivaatta tunnetun pisteen kohdalla g Vetovoiman kiihtyvyys [m/s 2 ] h Pohjaveden potentiometrinen pinta [m] h i h m h s H HHk Hk HkSr HkMr K K x K y K z KHk KiHHk KiKHk LjSi Mr n n * Q Q i R s S S s Sa Si SiHk Etäisyys tunnettuun pisteeseen i [m] Mitattu pinnankorkeus [m] Mallinnettu pinnankorkeus [m] Akviferin paksuus [m] Hieno hiekka Hiekka Hiekkainen sora Hiekkainen moreeni Akviferin hydraulinen johtavuus [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo x-koordinaatin suunnassa [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo y-koordinaatin suunnassa [m/d] Hydraulisen johtavuuden arvo z-koordinaatin suunnassa [m/d] Karkea hiekka Kivinen hieno hiekka Kivinen karkea hiekka Liejuinen siltti Moreeni Maa-aineksen huokoisuus Tunnettujen pisteiden määrä (esimerkiksi kairaukset) Pumpattavan veden määrä [m 3 /d] Solmukohdan yhtälö Etäisyys interpoloitavasta pisteestä etäisimpään tunnettuun pisteeseen [m] Pohjaveden pinnan lasku tarkasteltavassa seurantapisteessä [m] Varastoitumiskerroin paineelliselle akviferille Akviferin ominaisvarastoitumiskerroin [1/m] Savi Siltti Silttinen hiekka

9 SiHHk Silttinen hieno hiekka SiMr Silttinen moreeni Sr Sora t Aika [d] T Transmissiviteetti [m 2 /d] u Kaivofunktion dimensioton arvo w i W W(u) α β Painofunktio Volymetrinen vuo per yksikkötilavuus, jossa negatiivinen arvo on poistuma ja positiivinen injektio [1/s] Theisin kaivofunktio Akviferin puristuvuus [m 2 /N] Veden puristuvuus [m 2 /N] ρ Veden tiheys [kg/m 3 ] GMS GTK LPF OUVY PCG2 PPO RMS TEM TIN Groundwater Modeling System, pohjaveden virtausmallinnukseen käytetty ohjelma Geologian tutkimuskeskus Layer Property Flow, maaperäkerrosten hydraulisten ominaisuuksien määrittelyyn käytettävä paketti GMS-ohjelmassa Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Preconditioned Conjugate Gradient Method, laskunratkaisijapaketti GMSohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Root Mean Squared Error, standardipoikkeama Time-domain Electromagnetic method, aika-alueen elektromagneettinen luotausmenetelmä Triangulated Irregular Network, epäsäännöllinen kolmioverkko

10 1 Johdanto Suomen pohjavesiesiintymät ovat yleensä lähellä maanpintaa sijaitsevia vapaapintaisia, ohuita akviferejä. Merkittävä osa esiintymistä on eräillä alueilla kuitenkin poikkeavia: paineellisia savipeitteisiä hiekka- tai sorakerrostumia, joissa maapeite kallion päällä voi olla jopa 100 metriä paksu. Tällaisia pohjavesialueita on esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla, jossa merenpohjan sedimentistä muodostunutta maa-ainesta on kasautunut jäätikön muodostamien harjurakenteiden tai deltojen päälle. Kyseisten alueiden pohjavesiesiintymien ominaisuuksien tutkiminen ja kartoitus on ollut aiemmin vähäistä; erityisesti syvien esiintymien tutkimusta on aiemmin rajoittanut soveltuvien tutkimusmenetelmien puute. Tässä työssä selvitettiin esimerkkikohteen avulla, kuinka edellä mainitun tyyppistä syvän, hienoaineksen peittämän paineellisen akviferin ominaisuuksia voidaan tutkia ja kuinka kohdealue soveltuisi vedenottoon. Tutkimuksen kohteena oli Pohjois- Pohjanmaalla, Limingan ja Tyrnävän kuntien alueella sijaitseva osa Muhoksen muodostumana tunnetusta vajoamasta. Vajoamassa tiedetään olevan paksuja maaperäkerroksia, joiden pintamaa koostuu hienoaineksisesta merenpohjasedimentistä. Alueen vedenoton kannalta on olemassa selkeä tarve etsiä uusia vedenoton kohteita: kuntien väestönkasvu on viime vuosina ollut väkilukuun suhteutettuna Suomen nopeinta ja väestömäärän noustessa on kasvanut tarvittavan talousveden tarve. Alueen maankäyttö on toisaalta myös maatalouteen suunnattua ja viljelyn vedentarve on huomioitava vedenoton suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää alueen syvien maaperän kerrosrakennetta ja pohjavesiesiintymän ominaisuuksia, kuten virtaussuuntia ja muodostumista, pohjavesimallin avulla. Hienoaineksen peittämän alueen vedenotossa on aiemmin ollut ongelmana suolainen vesi, jonka oletetaan aiheutuvan joko merestä maaperään suotautuvasta vedestä tai vanhan merenpohjan sedimentistä liukenevasta suolasta. Lisäksi alueen pohjavesi on ollut voimakkaasti rauta- ja mangaanipitoista. Yksi tutkimusten tavoitteista oli siis edellä mainittujen lisäksi määrittää alueen suolapitoisen veden esiintyminen sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien alueellinen vaihtelevuus. 10

11 Maaperän rakenteen kartoittaminen toteutettiin geofysikaalisin tutkimusmenetelmin, joita varmennettiin koekairauksin. Geofysikaalisista tutkimuksista vastasi geofysiikan ylioppilas Mikko Mali pro gradu-tutkielmassaan Geofysikaalisia tutkimuksia Limingan syväpohjavesihankkeessa. Pohjavesiesiintymän ominaisuuksien selvittämiseksi asennettiin alueelle uusia pohjaveden seurantaputkia, toteutettiin talvella 2008 kahden kuukauden koepumppaus käytöstä poistetusta pohjavedenottamosta Limingan kirkonkylällä sekä analysoitiin seurantaputkien pohjaveden kemiallinen laatu. Maaperän rakenteen selvityksen ja koepumppauksen tuloksista koostettiin Groundwater Modeling System -ohjelmalla (GMS-ohjelma) hydrogeologinen malli sekä pohjaveden virtausmalli, joilla selvitettiin pohjaveden virtaussuuntia. Lisäksi ohjelman avulla määritettiin, mistä vesi alueen akviferiin muodostuu. 11

12 2 Limingan ja Tyrnävän tutkimusalue ja alueen aiemmat tutkimukset Tutkimuksen kohdealue jakautuu Limingan ja Tyrnävän kunnan alueille (kuva 1.). Kunnat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun kaupungin eteläpuolella. Alue on suurimmilta osin tasaista viljelysmaata, jossa asuinalueet ovat vähitellen laajenneet ja laajenevat edelleen peltoalueille. Luoteeseen tutkimusalueesta sijaitsee Perämeren Liminganlahti, johon laskee alueelta kolme jokea: Limingan-, Temmes- sekä Tyrnävänjoki. Suurin osa tämän tutkimuksen kenttämittauksista ja pohjavesimallin rakentaminen kohdentuivat Limingan kirkonkylän ympärille. Tämä tarkemman tutkimuksen alue rajautuu kuvan 1 mukaisesti laajemman kohdealueen sisälle. Genimap Oy, Lupa L4659/02 0 7,5 km Kuva 1. Tutkimusalueen rajaukset. Punaisella on esitetty tutkimuksen kohdealueen raja ja sinisellä tarkemman tutkimuksen alue. (Hertta-tietokanta 2008) 12

13 2.1 Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalue sijaitsee Muhoksen savikivimuodostuman eteläisellä raja-alueella. Muhoksen savikivimuodostuma on peruskallioon 1200 miljoonaa vuotta sitten syntyneen vajoaman täyttänyttä kivettynyttä merenpohjasedimenttiä, joka on kertynyt noin miljoonaa vuotta sitten (Laitakari 1998, 316). Savikivikallion ja vajoaman ominaisuuksia, kuten savikiven esiintymisen rajaa ja savikivimuodostuman paksuutta on aiempina vuosikymmeninä tutkittu useammassa yhteydessä kairauksin sekä geofysikaalisin mittauksin. Nämä tutkimukset ja niiden tulokset on koottu yhteen Vuennon (1986) pro gradu-tutkielmassa. Tämän tutkimuksen kannalta olennainen osa savikivimuodostuman esiintymisessä on sen eteläreunan määritys. Aiempien tutkimusten perusteella tutkimusalue on rajattu eteläosalta kulkemaan savikivimuodostuman etelärajaa, koska muodostuman päällä oleva maaperäkerros on todettu olevan tyypillisesti paksu (Lanne & Pernu 1974, 2). 2.2 Tutkimusalueen maaperä Limingan ja Tyrnävän lakeuksien hienojakoiset sedimenttimaat Tutkimusalue on osa Perämeren rannikon maankohoamisaluetta, jossa jääkauden aikaisen mannerjäätikön alla painunut maankuori vähitellen palautuu tasapainotilaan (Taipale & Saarnisto 1991, 258). Kohoamisen ansiosta tutkimusalue on vähitellen noussut merenpinnan tason yläpuolelle. Tätä ennen alueelle on syntynyt maaperäkerroksia Perämeren eri vaiheiden aikana pohjaan kasautuneesta sedimentistä. Tutkimusalue kuuluu Rantakylän harjua (kappale 2.2.2) lukuun ottamatta tähän hienojakoisen sedimenttimaan peittämään alueeseen. Pintamaaltaan tutkimusalueen vanha merenpohja on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartoituksen (Maaperäkartat 1: , Liminka, Liminganjärvi ja Tyrnävä) mukaan suurilta osin hienolajisia maalajeja, kuten silttiä. Pintamaata syvempiä 13

14 kerroksia alueella on tutkittu useammassa hankkeessa, mutta tuloksia ei ole koottu yhteen. Soinin ja Virrin (1968, 25) kokoamassa maatalouden agrogeologisessa julkaisussa mainitaan Limingan pintamaan alla olevasta liejuisesta mustasta sulfidisavikerroksesta. Liejuinen silttikerros on havaittu myös esimerkiksi Tielaitoksen (1996) suorittamissa alueen 4- ja 8-tien parannussuunnitelmien kairauksissa (liite 1. 1/4 ja liite 2.). Nämä kairaukset ulottuivat kymmenen metrin syvyyteen antaen tuloksia maan pintarakenteesta. Mustan kerroksen rakenne viittaa sen syntyneen Itämeren nykyistä suolaisemman Litorinameri-vaiheen aikaan ( vuotta sitten), jonka aikana muodostuneet pohjasedimentit ovat sulfidipitoisia (Taipale & Saaristo 1991, 276). Kymmentä metriä syvempiä kairauksia ja tutkimuksia on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (PPO) ja GTK. Myös alueen maalämpöpumppujen asennuksen yhteydessä on saatu tietoa maaperän rakenteesta. Vuoden 2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen pohjavesitutkimuksessa määritettiin maaperän rakennetta Limingan kirkonkylän, Haaransillan (kirkonkylältä noin 3 kilometriä itään) ja Alatemmeksen (kirkonkylältä 6 kilometriä kaakkoon) alueilla. Keskustan alueen kairauksissa havaittiin mustan silttikerroksen ulottuvan 20 metrin syvyyteen, jonka alla neljässä kairauksessa havaittiin hiekkaa tai hienoa hiekkaa (liite 1 2/4 ja liite 2.). Alatemmeksellä tämä silttikerros oli yli 20 metriä paksu ja yhdessä kairauksista siltin alla oli hiekkakerros. Haaransillan kaikissa kairauksissa, yhtä lukuun ottamatta, havaittiin metriä paksu musta silttikerros. Kairauksessa, jossa silttikerrosta ei havaittu, maaperä oli 12 metrin syvyyteen asti hienoa hiekkaa, jonka alla oli paineellisen pohjaveden hiekkakerros (kairaus PPO Hsilta4). Laajemman tutkimusalueen eteläreunalla, Tyrnävän kirkonkylän länsipuolella, Nipsingin alueella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kairasi pohjavesitutkimuksen yhteydessä kaksi augerkoekairausta vuonna 2002 (liite 1. 2/4 ja 3/4 sekä liite 2.). Toisessa kairauksista (PPO Tyrnävä2) paljastui hienomman maa-aineksen alta 20 m syvyydeltä hiekkakerros (Miettunen 2007). Osassa Tielaitoksen (1996) 4-tien kehittämis-suunnitelman kairauksista samalla alueella (liite 1. 1/4 ja liite 2.) on myös havaittavissa hiekkakerros silttikerroksen alapuolella. Alueen maaperärakenteen tarkemmaksi kartoittamiseksi GTK kairasi kesällä 2007 uuden tutkimuskairauksen (GTK Tyrnävä1, liite 1. 3/4 ja liite 2.). Kairauksen kohdalla silttikerros oli 10 metriä 14

15 paksu, jonka alla maaperä jatkui hienona hiekkana, ohuena 0,8 m paksuisena sorakerroksena, hiekkana ja hiekkaisena moreenina. Savikivikallio paljastui 43,2 metrin syvyydellä maan pinnasta (tasolla 29,7 metriä merenpinnan alapuolella) (Hiltunen 2007). Kesällä ja syksyllä 2007 GTK kairasi kaksi kertaa Tyrnävän kirkonkylän alueella (Liite 1. 3/4 ja liite 2.). Näistä pohjoisemmassa kairauksessa (GTK Tyrnävä2) hienojakoinen savi- ja silttikerros pintamaan alapuolella oli 35 metrin paksuinen. Tämän alapuolella maaperä jatkui hiekkana ja hienona hiekkana 29 metriä, savikivikallion alkaessa 64,4 metrin syvyydellä (47,7 metriä merenpinnan alapuolella). Eteläisemmässä GTK Tyrnävä3 -kairauksessa (1500 metriä kaakkoon edellisestä) oli pintamaan alla 8 metriä hienoa hiekkaa ja sen alla 6 metrin paksuinen silttikerros. Siitä alaspäin maaperä jatkui eri raekoon hiekkoina 42 metrin syvyyteen maanpinnasta (23 metriä merenpinnan alapuolella). (Hiltunen 2007 ja 2008) Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi tutkimusalueelle oli asennettu maalämpöpumppuja, joiden asennuskairauksen yhteydessä on saatu tietoa maaperästä ja kallion syvyydestä. Näitä pumppuja on Limingan kirkonkylällä kaksi ja Rantakylän harjualueella sekä kirkonkylän lounaispuolella yksi. Kirkonkylän kairauksista ensimmäinen sijaitsee Alapääntie 6:ssa (pisteen koordinaatit yhtenäiskoordinaatistojärjestelmässä X: , Y: , kartalla liite 2. 3/4). Kairauspisteessä maanpinnasta alkaneen 24 metriä paksun silttikerroksen alla maaperä jatkui hienona hiekkana aina 73 metrin syvyyteen, jonka alapuolella havaittiin mahdollisesti karkea hiekka/sorakerros. Tätä karkeampaa materiaalia oli noin viiden metrin paksuudelta, jonka alapuolella tuli savikivikallio vastaan 78 metrin syvyydellä maanpinnasta, 73 metriä merenpinnan alapuolella (Määttä 2007). Toinen kirkonkylän pumpuista asennettiin kesällä 2007 Alapääntie 25:een (X: , Y: , kartalla liite 2. 3/4 ), 360 metriä luoteeseen ensimmäisenä mainitusta. Tässä pisteessä havaittiin hienoja maalajeja (silttiä ja hienoa hiekkaa), tarkempaa tietoa ei kerrosrakenteesta saatu. Savikivikallion pinta tuli vastaan 36 metrin syvyydellä (31 metriä merenpinnasta). Kirkonkylältä kaakkoon, Rantatie 52:n (X: , Y: kartalla liite 2. 4/4) maalämpöpumpun asennuskairauksessa maaperä koostui moreenista ja kallio tuli kairauksessa vastaan 21 metrin syvyydellä maanpinnasta, 0,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Kallio kairauksen kohdalla oli savikiven sijaan graniittia, mikä viittaa siihen, että alue ei kuulu Muhoksen muodostuman savikivialueeseen (Takkinen 2007). 15

16 GTK:n kaksi kallioperäkairausta vuosilta 1938 ja 1945 tutkimusalueella kertovat kairauspisteiden maaperäkerroksen paksuuden, mutta maaperän rakennetietoja ei ollut saatavilla (Liite 1. 3/4 ja liite 2.) (GTK Loppi tietokanta 2008). Tielaitoksen saatavilla olevat maaperätutkimukset eivät ole, 4- ja 8-tien korjaussuunnitelman edellä mainittuja kairauksia lukuun ottamatta, syvyyksiltään mainittavia (Tielaitos 1996, Kallio 2007). Poikkeuksena kairausten syvyysulottuvuuteen ovat maaperän kantavuutta tutkivat painokairaukset. Ne ulottuvat syvempiin kerroksiin, mutta tuloksista on vaikea määritellä maalajien eroavaisuuksia. Esimerkiksi tiivis siltti ja hieno hiekka eivät välttämättä eroa tuloksissa toisistaan (Kujala 2008) Rantakylän harjualue ja Foudilan lähde Alueen länsipään huomattavin muodostuma on Rantakylän harju (kuva 2.), joka kulkee lännestä Lumijoen kunnan puolelta kohti Limingan kirkonkylää lähes itä-länsisuunnassa. Harju ja siihen liittyvä pohjaveden muodostumisalueen rajaus kuvassa 2 noudattaa alueen maaperäkartassa (1:20 000, Liminka) esiintyvää hiekka-aluetta. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue päättyy kohtaan, johon aiemmissa tutkimuksissa Muhoksen muodostuman raja on määritelty (Vuento 1986, 3). Harjualueesta noin kilometri itään päin sijaitsee Foudilan lähde. Tätä lähdettä on yleisesti pidetty harjualueen jatkeena, jonne Rantakylän pohjavesialueen rajaa on jatkettu (Hertta-tietokanta 2008). Harjun yhteyttä ei ole tähän mennessä kuitenkaan tutkimuksin todistettu. Lähdettä ympäröivän alueen pintakerros on hienojakoista sedimenttimaata (kappale 2.2.1). 16

17 SYKE Genimap Oy, Lupa L4659/02 Kuva 2. Rantakylän harjualue Limingassa. Vihreä viiva osoittaa harjun pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen, vihreä katkoviiva pohjavesialueen rajan ja vihreä piste Foudilan lähteen. Sininen viiva rajaa tarkemman tutkimuksen alueen. (Hertta-tietokanta 2008) Harjualueen rakennetta on tutkinut aiemmin Oulun vesi- ja ympäristöpiiri (OUVY) (Miettunen 1992 ja 1993). Vuosien 1992 ja 1993 tutkimuksissa kairattiin maaperää ja asennettiin pohjavesiputkia (liite 1. 4/4 ja liite 2.). Kairauksien perusteella harjualueen vallitsevina maalajeina ovat hiekka, karkea hiekka ja sora. Maaperäkerroksen kokonaispaksuutta kalliovarmennuksin ei kairauksissa ole määritetty kuin yhden pisteen kohdalta (OUVY Rkylä1). Pisteistä itäisin, OUVY Rkylä9, muistuttaa kerrosrakenteeltaan sedimenttialueen kairaustuloksia, tosin päällimmäinen silttikerros on muuta aluetta ohuempi. Rantakylän alueelle on asennettu maalämpöpumppu Ylipääntie 4:ään (X: , Y: , kartalla liite 2. 4/4). Pumpun asennuskairauksessa koko maaperäkerros koostui eri raekoon hiekoista, jonka alla savikivikerros tuli vastaan 36 metrin syvyydellä maanpinnasta, 23 metriä merenpinnan alapuolella. (Määttä 2007) 17

18 Foudilan aluetta on tutkittu vedenoton yhteydessä jo vuosikymmeniä. Lähteen viereen on rakennettu pohjavedenottamo, joka on ollut käytössä 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle. Viimeisin tutkimus alueella on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2005 suorittama augerkairaus pohjavedenottamon viereen (Liite 1. 4/4 ja liite 2.) (Miettunen 2007). Kairauksen kohdalla oli kahden metrin pintakerros hienoa hiekkaa, jonka alla vaihtui sedimenttialueen mustaksi silttikerrokseksi. Silttikerros oli paksuudeltaan 8 metriä, jonka alapuolella maaperä jatkui sorana. Sorakerroksen paksuus oli 23 metriä, jonka alla kairauksessa tuli vastaan metrin paksuinen kivisen hienon hiekan kerros. 2.3 Tutkimusalueen pohjaveden laatu ja hyötykäyttö Alueen pohjavedenotossa suurimpia ongelmia ovat aiheuttaneet korkeat kloridi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet (kappale 2.3.3). Pohjaveden kemiallinen tarkastelu keskittyy tässä työssä näiden aineiden pitoisuuksiin Kloridi Kloridin pitoisuus osoittaa veden suolaisuutta Cl - -ionien määränä vedessä. Suomen alueella suolapitoisuutta pohjavesiin aiheuttavat ilman kautta kulkeutuva merivesi (0,5-1,7 mg/l), ihmisen toiminta kuten teiden suolaus, meriveden suotautuminen maaperään rannikkoalueilla ja vanha reliktinen merivesi. Suomen kallioperän mineraalirakenteissa on vähän kloridilähteitä. (Lahermo et al. 1990, 31) Suomen pohjavesikaivojen keskimääräinen kloridipitoisuus on maaperästä riippuen 6,0-25,8 mg/l (Lahermo et al. 1990, 15) ja Pohjois-Suomen sadevedellä 0,6-1,4 mg/l (Järvinen 1986, ja Lahermo et al. 1990, 12). Perämeressä suolapitoisuus on murtoveden luokkaa: 2,0 promillea pohjoisosassa kasvaen etelään suunnatessa 4,5 promilleen Vaasan alueella (Alenius et al. 2008, 59) eli kloridipitoisuutena noin mg/l (Merentutkimuslaitos 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa talousveden, jota toimitetaan käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 hengen tarpeisiin, kloridipitoisuuden tulisi olla alle 250 mg/l, mutta vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi alle 25 mg/l (STMa /461). 18

19 2.3.2 Rauta ja mangaani Rauta kulkeutuu pohjaveteen rautaa sisältävästä maa- ja kallioperästä. Rauta liukenee pääasiassa maaperän maannosvyöhykkeen rikastumis-kerroksesta. Rautaa voi kuitenkin liueta pelkistävissä oloissa pohjaveteen myös pohjavesivyöhykkeen helposti rapautuvasta mineraaliaineksesta. Akviferin happitasapaino vaikuttaa raudan esiintymismuotoon. Muita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pohjaveden rautapitoisuuteen, ovat hapetus-pelkistys olosuhteet ja veden ph. (Palomäki 1998, 12 ja Hatva 1989, 6) Rauta voi esiintyä pohjavedessä pelkistyneessä tilassa liukoisena kahden arvoisena ferrorautana. Hapettavissa olosuhteissa ferrorauta hapettuu kolmenarvoiseksi ferriraudaksi, joka muodostaa niukkaliukoisia hydroksideja ja oksideja. Niin kauan kun pohjavedessä on happea, vedessä oleva liukoinen rauta hapettuu saostuvaan muotoon, jolloin pohjaveden rautapitoisuus ei pääse nousemaan veden käyttöä haittaavalle tasolle. (Palomäki 1998, 12 ja Hatva 1989, 13) Mangaanin esiintymiseen pohjavesissä vaikuttaa samat tekijät kuin raudan esiintymiseen. Niinpä rautapitoisissa pohjavesissä on usein myös jonkin verran mangaania. (Palomäki 1998, 13) Rautaa esiintyy Suomen savipeitteisten maiden kaivoissa keskimäärin 630 µg/l ja hiekka- ja soramaiden kaivoissa 530 µg/l. Mangaanille savipeitteisten maiden keskimääräinen pitoisuus on 190 µg/l, hiekka- ja soramaille 80 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet löytyvät Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoalueilta, jossa paineellinen pohjavesi ja veteen hajonnut orgaaninen materiaali aiheuttavat happivajetta. Pitoisuuksiin vaikuttavat enemmän akviferin ominaisuudet, kuten turpeen esiintyminen alueella tai hienosedimenttinen maa-aines, kuin alueen kallion kivilajityyppi. Sosiaalija terveysministeriön laatusuosituksessa talousveden, jota toimitetaan käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 hengen tarpeisiin, rautapitoisuuden tulisi olla alle 250 µg/l ja mangaanin alle 50 µg/l. (Lahermo 1990, ja STMa /461) 19

20 2.3.3 Alueen pohjavedenottamot Aiempina vuosikymmeninä Foudilan pohjavedenottamo oli Limingan kunnan alueen tärkein raakaveden lähde. Vedenlaadun kannalta vesi oli ongelmallista sen sisältämien korkeiden rauta-, mangaani-, ja kloridiarvojen takia (taulukko 1.). Vedenottomäärä Foudilan pohjavedenottamosta oli vuonna 1993 keskimäärin m 3 /d (Komulainen 2008). Taulukko 1. Foudilan raakaveden ja pisteen OUVY Rkylä5 koepumppauksen analyysitulos vuodelta 1992 sekä Montun pohjavedenottamon analyysi elokuulta Montun kloridin ja sähkönjohtavuuden arvot ovat aiemmasta, vuoden 2001 analyysistä (Antila 1992, Miettunen 1992, liite 7 ja Komulainen 2008). Piste ph Sähkönjohtavuus [ms/m] Kloridi [mg/l] Happi [µg/l] Rauta [µg/l] Mangaani [µg/l] Foudila 7,0 85, Rkylä5 6,1-6,5 19,0-26,0 18,5-26,7 0,0-2, Monttu 6,47 16,8 19 1, Vuonna 1994 otettiin käyttöön Rantakylän alueen pohjavedenottamot ja samana vuonna luovuttiin Foudilan pohjavedenotosta (Kurkinen & Leppänen 2007, 2). Raakaveden otto Rantakylän harjusta jatkuu edelleen kolmesta pisteestä ja se on Limingan kunnan talousveden päälähde. Näistä itäisin on Montun vedenottamo, joka sijaitsee OUVY Rkylä1 kairauksen kohdalla. Montun vedenottomäärä vaihteli vuoden 2006 aikana kuukausikeskiarvoina välillä m 3 /d (Kurkinen & Leppänen 2007, 3). Rantakylän pohjaveden kloridipitoisuus on kymmenesosa Foudilan pohjaveden pitoisuudesta, mutta rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset (Miettunen 1992, liite 7 ja Komulainen 2008). 20

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006 - Itä-Savon pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vantaan kaupunki Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Rusokallio (Brunaberget), Hakkila 82116843 20.8.2007 RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com 20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Pohjavesialueiden Rakenneselvitykset Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Hydrogeologisen tutkimuksen vaiheet Kolme mallinnusvaihetta:

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot