Primäärienergia ja kaukolämmön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Primäärienergia ja kaukolämmön"

Transkriptio

1 Primäärienergia ja kaukolämmön kilpailukyky Loppuraportti Marika Bröckl, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Executive summary Johdanto Primäärienergian käsite ja määrittely Primäärienergian määrittely Sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimen määritys Primäärienergian alueellinen ja ajallinen vaihtelu Eri lämmitysmuodot Kaukolämmitys Sähkölämmitys ja lämpöpumput Öljylämmitys Pelletti- ja hakelämmitys Muut lämmitysmuodot Primäärienergiankulutusten vertailu Pientalo Asuinkerrostalo Toimistorakennus Kaukolämmön kilpailukyky Kilpailukykyyn vaikuttavat asiat Kustannusvaikutusten arviointia Johtopäätöksiä Lähdeluettelo Liite 1: E-luvun muodostuminen eri rakennuksissa Liite 2: Matalaenergiataloratkaisun rakennuskustannukset, RIL

3 Executive summary Primary energy is an important topic when discussing the most efficient ways to heat buildings. It has been suggested that in the new building codes the energy consumption of buildings should be evaluated based on either their primary energy consumption or the emission of greenhouse gases. This study has an objective to analyze how the district heating primary energy coefficient, which is possibly going to be used in the new building codes, can be defined with different methods. The study also has an objective to evaluate how the competitiveness of district heating is influenced, if the future building codes are be based on different values of primary energy coefficients for electricity, heating fuels and district heating. The weighting of the consumption of different energy forms in the building codes has a great deal of influence on the competitiveness of various energy forms. The way in which energy coefficients are defined is important for the competitiveness of district heating solutions when comparing it to other forms of heating, such as electricity based heating systems, e.g. various heat pumps. Similarly important issue is how the energy-coefficients of wood based heating forms, prevalent especially in the countryside, are defined. On the other hand, the definition of primary coefficients is only one aspect which influences the competitiveness of different heating solutions. The investment costs required, operating costs as well as ease of use play an important role in the choice of heating solutions. It has to be noted that the primary energy coefficients for district heating and electricity are a function of time and place. Renewable fuels also have a big impact on the energy coefficients especially when used for combined heat and electricity production. This means that in reality district heating can t be described completely unambiguously with a standard coefficient. There are in fact several ways to define and calculate primary energy coefficients. The coefficients used in the base case of this study were for district heating 0.7, for electricity 2.0, for wood heating 0.5 and for oil heating 1.0. When the competitiveness of different heating solutions were analyzed with these coefficients, we observed that district heating is competitive with ground source heat pumps, but in a slightly weaker position compared with wood heating. Direct electricity heating and oil heating were in a clearly weaker position. If the benefit sharing method is used in the calculations, we can conclude that the competitiveness of district heating weakens compared to basic case, especially in detached housing and apartment buildings. Changing the primary energy coefficient of electricity up to 2.5 naturally weakens the competitiveness of electricity based heating methods compared to district heating. A lower district heating coefficient naturally makes district heating more competitive compared with other heating forms. Finally, it must be noted that as it is likely that district heating will in the future have a clearly defined primary energy coefficient; it would be logical and practical to define such a coefficient for other heating systems, such as ground source and air-to-air heat pumps as well. Defining primary energy coefficients for these heating forms would make it easier to compare different alternatives when choosing heating solutions for new building construction. 3

4 1 Johdanto Primäärienergian käsite on noussut viime vuosina esille, kun on keskusteltu siitä, mikä on kokonaisuudessaan energiatehokkain rakennusten lämmitystapa. Julkisuudessa on ollut esillä ajatus, että vuonna 2012 uudistettavissa rakennusmääräyksissä rakennusten energiankulutusta arvioitaisiin joko rakennusten primäärienergian kulutuksen pohjalta tai eri energiamuotoja tarkasteltaisiin niiden kasvihuonekaasuvaikutusten perusteella käyttäen eri energiatuotantomuodoille energiamuotokohtaisia kertoimia, jotka huomioisivat eri energiatuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt suhteessa toisiinsa. Mikäli eri energiamuotojen kulutusta painotetaan eri tavalla, on sillä suuri merkitys eri energiamuotojen väliseen kilpailutilanteeseen. Erityisesti kaukolämmön osalta kysymyksenä, on se kuinka nämä kertoimet määritellään ja mikä on kaukolämmön kerroin suhteessa kilpaileviin lämmitysmuotoihin. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella miten kaukolämmön primäärienergiakerroin tai vastaava rakennusmääräyksissä käytettävä kaukolämmön energiamuotokerroin voisi määrittyä erilaisten vaihtoehtoisten tarkastelujen pohjalta sekä arvioida, mikä merkitys tällä olisi kaukolämmön kilpailukykyyn, mikäli tulevaisuudessa uusien rakennusten energiankulutusta koskevat rakennusnormit perustuisivat primäärienergia- tai energiamuotokertoimeen. Tämän raportin luvussa 2 on kuvattu primäärienergian käsite sekä esitetty miten sähkön ja lämmön primäärienergiakerroin voidaan määrittää erilaisin menetelmin. Luvussa 3 on tarkasteltu lyhyesti eri lämmitysmuotoja, joihin kaukolämpöä verrataan tässä selvityksessä. Luvussa 4 on puolestaan tehty eri lämmitysmuotojen vertailu käyttäen vertailtavina kohteina tyypillistä pientaloa, asuinkerrostaloa ja toimistorakennusta. Luvussa 5 on esitetty analyysi kaukolämmön kilpailukyvystä ja siihen vaikuttavista seikoista. Raportin lopussa olevassa luvussa 6 on esitetty selvityksen keskeiset johtopäätökset. 2 Primäärienergian käsite ja määrittely Primäärienergiakeskustelulle on tunnusomaista että termit ja niiden soveltaminen eivät ole välttämättä yksiselitteisiä ja selkeitä. Tärkeimmät kansainväliset järjestöt kuten UNSD, IEA ja Eurostat ovat kuitenkin alkaneet soveltaa yhtenäisiä käytäntöjä. Seuraavassa pyritään määrittelemään ja selvittämään termit ja niiden soveltaminen. 2.1 Primäärienergian määrittely Primäärienergia Primäärienergialla tarkoitetaan luonnonvaroihin sisältyvää energiaa ennen muunnosprosesseja eli ensimmäistä jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Primäärienergia voi koostua uusiutuvista tai uusiutumattomista energiamuodoista tai molemmista eri suhteissa. Primäärienergiaa sisältävät 4

5 erilaiset polttoaineet kuten kivihiili, raakaöljy, maakaasu, turve, puu, kasvit, uraani sekä virtaava vesi, auringon säteily ja tuuli. Primäärienergialla tarkoitetaan käytännössä saatavilla olevaa energiaa, joka voi olla mekaanista energiaa, lämpöenergiaa tai sähköenergiaa. Primäärienergiaksi kutsutaan niiden aineiden ja ilmiöiden sisältämää tai niistä saatavissa olevaa energiaa, jotka ovat ensimmäistä kertaa siinä tilassa, että niitä voidaan hyödyntää energianlähteinä. Ensimmäisiä hyödyntämiskelpoisia energianlähteitä kutsutaan primääriksi energianlähteiksi tai primäärienergian lähteiksi. Energianlähteillä tarkoitetaan käytännössä siis niitä aineita ja ilmiöitä, joiden avulla on mahdollista tuottaa lämpöä tai sähköä tai tehdä mekaanista työtä. Pääasia on että energia on hyödynnettävissä usealla eri tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että sillä voidaan käydä kauppaa. Primäärienergian avulla pyritään kuvaamaan energianlähteistä saatavissa olevaa energiaa sekä luonnonvarojen määrää, käyttöä ja kulumista. Primäärienergiaa hyödynnetään tuotannossa tai jalostuksessa, joissa energia muutetaan käyttökelpoiseen muotoon loppukäyttöä eli kulutusta varten. Lopulta energia kulutetaan erilaisina lopputuotteina, joita ovat esimerkiksi sähkö ja lämpö. 1 Primääriset energiamuodot Energialähde (energy source) on lähde, josta hyödynnettävää energiaa voidaan siirtää tai ottaa talteen joko suoraan tai muunnettuna tai muuntuneena, esim. öljy- tai kaasukentät, hiilikaivokset, aurinko, metsät, jne. Energiamuoto (energy carrier) on aine tai ilmiö, jota voidaan käyttää tuottamaan mekaanista työtä tai lämpöä tai ylläpitämään kemiallista tai fysikaalista prosessia [ISO 13600:1997]. Primäärinen energiamuoto voi olla esimerkiksi virtaavan veden liike-energia tai auringon säteilyn sisältämä energia. Energia voidaan jakaa uusiutumattomaan ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutumaton energia (nonrenewable energy) on energia, joka otetaan ehtyvästä lähteestä (esim. fossiiliset polttoaineet). Uusiutuva energia (renewable energy) on energia, joka otetaan ehtymättömästä lähteestä, kuten aurinkoenergia (aurinkolämpö, aurinkosähkö), tuuli, vesivoima, uusiutuva biomassa, maalämpö ja ilmalämpö. Primäärienergia (primary energy) on energia, johon ei ole kohdistunut mitään muunto- tai kuljetusprosesseja. Esimerkkejä ovat maaperässä oleva öljy, kivihiili ja uraani, puu metsässä, tuuli, aurinkolämpö, maalämpö maassa jne. Primäärienergia käsittää uusiutumattoman ja uusiutuvan energian. Jos molemmat on otettu huomioon, puhutaan kokonaisprimäärienergiasta. 2 1 Matias Keto, Energiamuotojen kertoimet rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi. Diplomityö. Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos. 2 Suomen Rakennusinsinöörien liitto, RIL Matalaenergiarakennukset. Asuinrakennukset. 5

6 Vesi, tuuli sekä aurinkolämmön primäärienergia Veden, tuulen ja aurinkolämmön primäärienergiaksi on määritelty käytännössä näiden sisältämä sähköenergia. Näiden primäärienergiamuotojen kerroin muodostuu nettohyötysuhteesta. Bruttohyötysuhteeksi näille on yleensä määritelty 100 % ja nettohyötysuhde on noin 99 %. 3 Ydinvoiman primäärienergia Ydinpolttoaine on ydinvoimalla tuotetun sähkön ja lämmön energianlähde. IEA ja Eurostat käyttävät primäärisenä energiamuotona lämpöenergiaa ja tarkastelu on yleensä laitoskohtainen. Muussa tapauksessa käytetään ydinvoimaa tarkasteltaessa tuotannon primäärienergiahyötysuhteena 33 %, jota myös Tilastokeskus käyttää. Primäärienergiakerroin on täten 3,03. Vesi- ja ydinvoiman primäärienergian laskennassa ja määrittelyssä on aikaisemmin käytetty myös vaihtoehtoisen tuotantotavan menetelmää. Vaihtoehtoisen tuotantotavan menetelmässä mielletään että veden ja ydinpolttoaineen sisältämä energiamäärä syrjäyttää tavanomaisia fossiilisia polttoaineita ja että niiden primäärienergia muodostuu näiden syrjäyttämästä energiamäärästä. Normaali nykyinen käytäntö on kuitenkin että kutakin polttoainetta tai energiamuotoa tarkastellaan erikseen sen sisältämän ja hyödynnettävissä olevan energian mukaan. Polttoaineiden primäärienergia Polttoaineiden primäärienergiaksi valitaan aina käytännössä lämpöenergia ja lämpöenergian primäärienergiavastineeksi polttoaineen lämpöarvo ja käytännössä alempi lämpöarvo, joka on yleensä kiinteästä tai nestemäisestä polttoaineesta riippuen 5 6 % ja maakaasussa 10 % alempi kuin ylempi lämpöarvo. Maakaasun osalta käytetään laskelmissa poikkeuksena usein ylempää lämpöarvoa, mikäli katsotaan että maakaasu on hyödynnettävissä ylemmän lämpöarvon mukaan. Primäärienergiakerroin Primäärienergiakerroin on käytännössä primäärienergiahyötysuhteen käänteisluku. Esimerkiksi lauhdesähkön primäärienergiahyötysuhde on 40 %, jolloin primäärienergiakertoimeksi muodostuu 2,5. Koko EU-27 alueen sähköntuotannon primäärienergiakertoimen arvoksi on valittu 2,5, joka siis käytännössä vastaa hiililauhteen kerrointa. Tämä heijastelee myös sitä, että ydinvoimalle on sovellettu sellaista laskentatapaa joka johtaa likimain samaan suuruusluokkaan. Vesivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen painoarvo jää koko EU alueella vähäiseksi, eikä siten pääse merkittävästi vaikuttamaan koko EU alueen sähkön primäärienergiakertoimen muodostumiseen. Kokonaisprimäärienergiakerroin (total primary energy factor) on tietyn energiamuodon primäärienergia (uusiutumaton ja uusiutuva) jaettuna tuotetulla energialla. Kokonaisprimäärienergiakerroin sisältää sekä uusiutumattomat että uusiutuvat energialähteet. Kaikkien energiamuotojen kokonaisprimäärienergiakerroin on suurempi kuin yksi. 2 3 Matias Keto, Energiamuotojen kertoimet rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi. Diplomityö. Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos. 6

7 Uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin (non-renewable primary energy factor) on tietyn energiamuodon uusiutumaton primäärienergia jaettuna tuotetulla energialla. Uusiutumattoman energian kulutus saadaan siten hankitun energian ja uusiutumattoman energian primäärienergiakertoimen tulona. Tietyn energiamuodon uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin voi olla pienempi kuin yksi, kun energiamuoto koostuu suurelta osin uusiutuvista energialähteistä 2. Taulukossa 2.1 on esitetty yleisimpien polttoaineiden primäärienergiakertoimet sekä kokonaiskertoimen että uusiutumattoman kertoimen osalta. Taulukko 2.1. Eräiden polttoaineiden primäärienergiakertoimia. Polttoaine Uusiutumaton kerroin Kokonaiskerroin Polttoöljy 1,35 1,35 Maakaasu 1,10 1,10 Kivihiili 1,20 1,20 Turve 1,20 1,20 Koksi 1,53 1,53 Puupolttoaineet 0,10 1,10 Biokaasu 0,05 1,05 Teollisuuden sekundäärilämpö 0,05 1,05 Kierrätyspolttoaineet 0,10 1,10 Polttoöljyn, koksin ja puupolttoaineiden kertoimina on käytetty EN 15603:2008 -standardin 4 (ks. luku 2.2) mukaisia arvoja. Maakaasun, kivihiilen ja teollisuuden sekundäärilämmön kertoimina on käytetty yleiseurooppalaisen Euroheat & Power -järjestön määrittelemiä primäärienergiakertoimia 5. Turpeen primäärienergiakertoimelle ei ole olemassa yleisesti määriteltyä arvoa; näin ollen tässä on käytetty turpeelle samaa kerrointa kuin kivihiilelle. Biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden primäärienergiakertoimet on suhteutettu uusiutuvien polttoaineiden sekä sekundäärilämmön kertoimiin siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin suomalaisessa energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden toimitusketjua. 4 European committee for standardization, EN 15603:2008. Energy performance of buildings. Overall energy use and definition.of energy ratings. 5 EU Intelligent Energy Europe Programme, Euroheat & Power, Guidelines for assessing the efficiency of district heating and district cooling systems. 7

8 Kuvassa 2.1 on havainnollistettu polttoaineiden energiasisällön, kokonaisprimäärienergian ja uusiutumattoman energian primäärienergian suhdetta erään energiayhtiön kaukolämmön tuotannossa. Kuvasta 2.1 havaitaan, että kokonaisprimäärienergia on suurempi kuin polttoaineiden energiasisältö, koska jokaisen polttoaineen kokonaiskerroin on vähintään suurempi kuin 1. Uusitumattoman primäärienergian määrä on puolestaan kokonaisuudessaan pienempi, koska kyseisessä yhtiössä osa kaukolämmöstä tuotetaan uusituvilla energialähteillä (puu ja biokaasu) GWh Biokaasu Puupohjainen polttoaine Maakaasu Turve Polttoöljy 0 Polttoaineiden energiasisältö PE: kokonaismäärä PE:n uusiutumattoman osuuden määrä Kuva 2.1. Erään energiayhtiön vuosittaisen energiantuotannon polttoainejakauma energiasisällöllisesti sekä primäärienergiamäärällisesti. Energiamuotojen kerroin Energiamuotojen kertoimelle ei ole olemassa yksikäsitteistä määritelmää. Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten -raportissa energiamuotojen kerroin on määritelty seuraavasti: Energialähteen tai energiatuotantomuodon polttoaineiden hiilidioksidin ominaispäästökertoimet suhteutettuna kevyen polttoöljyn hiilidioksidin ominaispäästöön. Tällä määritelmällä voidaan huomioida eri energiantuotantomuotojen hiilidioksidipäästöt. Primäärienergiakertoimen osaltahan näin ei ole suoraan ole, sillä esimerkiksi ydinvoima on hiilidioksiditonta energiantuotantoa, mutta sillä on suhteellisen korkea primäärienergiakerroin. Koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kuitenkin yksi keskeisimmistä tavoitteista, on hyvinkin mahdollista, että rakennusmääräyksissä käytettävissä kertoimissa tullaan huomioimaan juuri eri lämmitystapojen energiamuotojen kertoimet. Taulukossa 2.2. on esitetty edellä mainitussa raportissa käytetyt energiamuotojen kertoimet. 8

9 Taulukko 2.2. Energiamuotojen kertoimet 6. Energiamuoto Kerroin Sähkö 2,0 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Uusiutuvat polttoaineet 0,5 2.2 Sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimen määritys Primäärienergiakerroin voidaan määritellä sekä yksittäisille polttoaineille että energiantuotannolle. Määrittely tehdään joko alueellisesti, kansallisesti tai paikallisesti. Kerroin vaihtelee maantieteellisesti, ajallisesti ja riippuen siitä, mitä primäärienergian laskentamenetelmää käytetään. Tässä luvussa esitellään laskentamenetelmistä yleisimmin käytetyt ja lasketaan kertoimet sekä kansallisella että paikallisella tasolla kaukolämmölle ja sähkölle. Referenssivuotena laskelmissa on käytetty vuotta EN 15603:2008 EN 15603:2008 on Eurooppalainen standardi, joka on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi vuonna Se koskee rakennusten energiatehokkuutta, kokonaisenergiantarvetta ja energialuokitusten määrittelyä. Standardissa on annettu keskiarvoiset primäärienergiakertoimet yleisimmin Euroopassa käytetyille polttoaineille. Standardin mukaan kaukolämmön primäärienergiakerroin lasketaan alla esitetyllä kaavalla. f P, DH jossa = i Q F, i f P, F, i i W Q C, i CHP, el f P, elt f, kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] P DH 6 Jarek Kurnitski, Raportti B85. Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten. Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikka. 9

10 Q F, i polttoaineen kulutus tarkasteluvuotena [Wh] f P F, i, polttoainekohtainen primäärienergiakerroin [-] W CHP, el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] f P, elt sähkön primäärienergiakerroin [-] Q C, i kaukolämmön tuotanto tarkasteluvuotena [Wh] Taulukossa 2.3 on esitetty kaukolämmön kokonaisprimäärienergiakerroin ja uusiutumattoman osuuden primäärienergiakerroin kansallisella tasolla sekä viidelle eri suomalaiselle esimerkkiyhtiölle. Eri polttoaineiden primäärienergiakertoimina on käytetty taulukon 2.1 arvoja. Tarkastellut esimerkkiyhtiöt ovat seuraavat: Esimerkkiyhtiö 1 kuvaa suurta kaukolämpöyhtiötä, jolla on paljon fossiilisilla polttoaineilla tehtyä yhteistuotantoa. Esimerkkiyhtiö 2 on keskikokoinen yhteistuotantoyhtiö, jossa kaukolämmön ja sähkön tuotannossa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita. Esimerkkiyhtiö 3 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämpöä tuotetaan suurelta osin uusiutuvilla polttoaineilla ilman yhteistuotantoa. Esimerkkiyhtiö 4 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämpö tuotetaan pelkästään fossiilisilla polttoaineilla ilman yhteistuotantoa Esimerkkiyhtiö 5 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämmön tuotannossa käytetään suurimmaksi osaksi uusiutuvia polttoaineita, kuitenkin vähemmässä määrin kuin esimerkkiyhtiö 3:ssa. Taulukko 2.3. EN 15603:2008 -standardin mukaan laskettu kaukolämmön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kokonaiskerroin Uusiutumattoman osuuden kerroin Kansallinen 0,86 0,59 Esimerkkiyhtiö 1 0,21 0,21 Esimerkkiyhtiö 2 1,02 0,99 Esimerkkiyhtiö 3 1,17 0,17 Esimerkkiyhtiö 4 1,10 1,10 Esimerkkiyhtiö 5 1,20 0,36 10

11 Taulukko 2.3 havainnollistaa hyvin yrityskohtaisten primäärienergiakertoimien eroja, jotka johtuvat ennen kaikkea laitosten polttoainejakaumasta sekä energiantuotannon rakenteesta; erityisesti yhteis- ja erillistuotannon määrästä. Tehokas yhteistuotanto siis pienentää primäärienergiakerrointa. Mitä enemmän kaukolämpöyhtiö käyttää fossiilisia polttoaineita tuotannossaan, sitä pienempi on kokonaiskertoimen ja uusiutumattoman osuuden kertoimen välinen ero. Sähkön primäärienergiakertoimena on laskelmissa käytetty EU-27 -maiden keskiarvoista hiililauhteen kerrointa 2,5. Taulukosta 2.3 nähdään myös, että kansallisella tasolla määriteltynä kaukolämmön kokonaiskerroin on 0,86, kun sähkön primäärienergiakertoimena käytetään arvoa 2,5. Uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin on puolestaan 0,59 johtuen siitä, että kaukolämmön tuotannossa käytetään huomattavasti myös uusiutuvia energialähteitä. Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhteistuotantona tuotetulle lämmölle ja sähkölle määritellään vaihtoehtoinen erillistuotantotapa. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut käyttää vaihtoehtoisena sähköntuotantotapana hiililauhdetuotantoa, jonka hyötysuhde on 40 %. Vaihtoehtoisen lämmöntuotannon (lämmön erillistuotanto) hyötysuhde on 90 %. Kun tiedetään kuinka paljon polttoaineita kuluu kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon sekä kaukolämmön erillistuotantoon, voidaan laskea polttoainemäärä, joka kuluisi vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin, joilla saavutetaan sama tuotannon taso kuin alkuperäisessä tilanteessa. Lisäksi tulee tietää kaukolämmön yhteis- ja erillistuotettu energiamäärä sekä yhteistuotantosähkön energiamäärä lähtötilanteessa. Kaukolämmön yhteistuotantomäärä jaetaan vaihtoehtoisen lämmöntuotannon hyötysuhteella ja yhteistuotantosähkön määrä jaetaan vaihtoehtoisen sähköntuotantomuodon hyötysuhteella. Näistä tuotantomääristä voidaan määrittää vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhde. Vaihtoehtoisen lämmöntuotannon primäärienergiankulutus saadaan tämän jälkeen kertomalla yhteistuotantopolttoaineiden kulutusmäärä vaihtoehtoisen lämmöntuotannon prosenttiosuudella ja lisäämällä tähän kaukolämmön erillistuotannon polttoaineet. Vaihtoehtoisen sähköntuotannon primäärienergiankulutus saadaan vastaavasti kertomalla yhteistuotantopolttoaineiden kulutusmäärä vaihtoehtoisen sähköntuotannon prosenttiosuudella. Primäärienergiakerroin kaukolämmölle saadaan lopulta jakamalla saatu vaihtoehtoisen lämmöntuotannon primäärienergiankulutus kaukolämmön nettotuotantomäärällä. Sähkön primäärienergiakerroin saadaan jakamalla edellä laskettu vaihtoehtoisen sähköntuotannon primäärienergiankulutus yhteistuotantona tuotetun sähkön määrällä. Laskukaavat kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakertoimien laskemiseksi hyödynjakomenetelmällä on esitetty alla. f h, HM x Q h CHP h =, W h, net + Q jossa x h W h CHP η h = WCHP W + η η el el f el, HM x Q el CHP =, W el jossa x el h W el η el = WCHP W + η η el el 11

12 jossa f h, HM kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] f, sähkön primäärienergiakerroin [-] el HM Q CHP yhteistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] Q h kaukolämmön erillistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] W h, net kaukolämmön nettotuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W CHP kaukolämmön yhteistuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] η h vaihtoehtoisen lämmöntuotantomuodon hyötysuhde [-] η el vaihtoehtoisen sähköntuotantomuodon hyötysuhde [-] Taulukossa 2.4 on esitetty hyödynjakomenetelmällä lasketut primäärienergiakertoimet kaukolämmölle ja sähkölle sekä kansallisella tasolla että viidelle esimerkkiyhtiölle. Hyödynjakomenetelmää sovellettaessa ei käytetä polttoainekohtaisia primäärienergiakertoimia, joten menetelmällä voidaan laskea kaukolämmölle ja sähkölle pelkästään kokonaiskertoimet. Erot kertoimissa johtuvat polttoainejakaumasta sekä energiantuotannon rakenteesta. Esimerkkiyhtiöille 3, 4 ja 5 ei luonnollisesti voida laskea sähkön primäärienergiakerrointa, koska niissä ei tuoteta sähköä. Taulukko 2.4. Hyödynjakomenetelmällä laskettu kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kaukolämpö Sähkö Kansallinen 0,90 1,84 Esimerkkiyhtiö 1 0,73 1,57 Esimerkkiyhtiö 2 0,88 1,97 Esimerkkiyhtiö 3 1,06 - Esimerkkiyhtiö 4 1,00 - Esimerkkiyhtiö 5 1,11-12

13 Energiamenetelmä Energiamenetelmässä yhteistuotantona tuotetulle lämmölle ja sähkölle määritellään osuudet suoraan kokonaisenergiantuotannosta. Käytetyt polttoaineet jyvitetään sähkölle ja lämmölle näiden osuuksien perusteella. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi kaukolämpöä tuotetaan 600 GWh ja sähköä 400 GWh, niin 40 % käytetystä yhteistuotannon primäärienergiasta jyvitetään sähkölle ja 60 % lämmölle. Lisäksi, kuten hyödynjakomenetelmänkin tapauksessa, lämmön primäärienergiankulutukseen lisätään vielä lämmön erillistuotannon polttoaineet. Primäärienergiakerroin lämmölle saadaan jakamalla yhteenlaskettu lämmöntuotannon polttoainekulutus kaukolämmön nettotuotantomäärällä. Sähkön primäärienergiakerroin saadaan jakamalla yhteistuotantosähkön polttoainekulutus yhteistuotantona tuotetun sähkön määrällä. Laskukaavat kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakertoimien laskemiseksi energiamenetelmällä on esitetty alla. f h, EM x Q h CHP h =, W h, net + Q jossa x h W = W CHP CHP + W el f el, EM x Q W el CHP =, el jossa x h = W Wel + W CHP el jossa f h, EM kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] f, sähkön primäärienergiakerroin [-] el EM Q CHP yhteistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] Q h kaukolämmön erillistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] W h, net kaukolämmön nettotuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W CHP kaukolämmön yhteistuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] Taulukossa 2.5 on esitetty energiamenetelmällä lasketut primäärienergiakertoimet kaukolämmölle ja sähkölle sekä kansallisella tasolla että viidelle esimerkkiyhtiölle. Energiamenetelmää sovellettaessa ei käytetä polttoainekohtaisia primäärienergiakertoimia, joten menetelmällä voidaan laskea kaukolämmölle ja sähkölle pelkästään kokonaiskertoimet. Taulukosta 2.5 nähdään, että energiamenetelmä johtaa siihen, että sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimet ovat likimain yhtä suuret, mikä poikkeaa merkittävästi sekä hyödynjakomenetelmästä (ks. taulukko 2.4) että EN 15603:2008 standardin mukaisesta laskelmasta (ks. taulukko 2.3). 13

14 Taulukko 2.5. Energiamenetelmällä laskettu kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kaukolämpö Sähkö Kansallinen 1,19 1,20 Esimerkkiyhtiö 1 1,11 1,10 Esimerkkiyhtiö 2 1,21 1,21 Esimerkkiyhtiö 3 1,06 - Esimerkkiyhtiö 4 1,00 - Esimerkkiyhtiö 5 1, Primäärienergian alueellinen ja ajallinen vaihtelu Primäärienergiakerroin vaihtelee yhtiökohtaisesta varsin paljon, kuten taulukot osoittivat. Primäärienergiakertoimet vaihtelevat vielä alueellisestikin varsin paljon ja riippuen myös siitä, mitä primäärienergian laskentamenetelmää käytetään. Kuvissa 2.2 ja 2.3 on tarkasteltu primäärienergiakerrointa maakunnittain Suomessa käyttäen lähtötietoina vuoden 2008 tilastotietoja. 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Kaukolämmön alueellinen primäärienergiakerroin 2008 Painotettu keskiarvo, HM: 0,90 Painotettu keskiarvo, EM: 1,19 Painotettu keskiarvo, EN: 0,86 Hyödynjakomenetelmä Energiamenetelmä EN 15603:2008 Kuva 2.2. Kaukolämmön alueellinen primäärienergiakerroin. 14

15 Sähkön alueellinen primäärienergiakerroin 2008 Painotettu keskiarvo, HM: 1,84 Painotettu keskiarvo, EM: 1,20 Vakio arvo, EN: 2,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Hyödynjakomenetelmä Energiamenetelmä EN 15603:2008 Kuva 2.3. Sähkön alueellinen primäärienergiakerroin. Tarkastelun ajankohta vaikuttaa myös jonkin verran kertoimeen, kuten käy ilmi taulukosta 2.6, jossa on tarkasteltu kaukolämmön sekä sähkön primäärienergiakertoimien muuttumista vuosina kahdella eri laskentamenetelmällä. Näin lyhyellä aikavälillä primäärienergiakertoimien muutokset ovat hyvin pieniä, mutta pidemmällä aikavälillä muutokset voivat olla merkittäviä energiantuotantorakenteen muuttuessa. Perustavanlaatuinen analyysi pitkän tai keskipitkän aikavälin primäärienergiakertoimen muutoksesta vaatisi tarkkojen energiantuotantomallien ja -skenaarioiden tekemistä, joten tämä analyysi on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Taulukko2.6. Kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu hyödynjako- ja energiamenetelmillä laskettujen arvojen välillä Kaukolämmön primäärienergiakerroin Painotettu keskiarvo Hyödynjakomenetelmä 0,89 0,89 0,90 0,90 0,89 0,89 Energiamenetelmä 1,17 1,17 1,17 1,19 1,16 1,17 Sähkön primäärienergiakerroin Painotettu keskiarvo Hyödynjakomenetelmä 1,79 1,79 1,81 1,84 1,77 1,80 Energiamenetelmä 1,17 1,17 1,18 1,20 1,16 1,18 15

16 3 Eri lämmitysmuodot 3.1 Kaukolämmitys Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 prosenttia. Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset ovat. Lähes 95 % asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Omakotitaloista kaukolämmitettyjä on runsas 6 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli Kaukolämmön tyypillisiä polttoaineita ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista (yhteistuotanto), teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta. Pienillä paikkakunnilla näitä lämmönlähteitä ei usein ole käytettävissä. Tällöin kaukolämpö tuotetaan pelkkää lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa. Asiakkaille lämpö siirretään kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Menojohdon kuuma vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys- ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. 3.2 Sähkölämmitys ja lämpöpumput Sähkölämmitystä käytetään erityisesti pientaloissa, jotka sijaitsevat kaukolämpöverkon ulkopuolella. Suoran ja varaavan sähkölämmityksen lisäksi viime vuosina erilaiset sähköllä toimivat lämpöpumppuratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan. Seuraavassa on tarkasteltu erilaisia sähköön perustuvia lämpöpumppuratkaisuja. Suoran ja varaavan sähkölämmityksen osalta tilanne on selkeä, sillä lämmitykseen käytettävän sähkön primäärienergian kulutus määräytyy suoraan sähkön primäärienergian perusteella. Lämpöpumput yleisesti Lämpöpumppua käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on samantapainen kuin kylmälaitteissa, jotka ottavat lämmön ruokatavaroista ja siirtävät sen kylmälaitteen ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla kerätessään maaperään, veteen tai ilmaan varastoitunutta lämpöä ja siirtäessään sitä sisälle rakennukseen. Lämpöpumpuilla pystytään korvaamaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta % uusiutuvalla energialla. Säästön määrä perinteiseen energiaan verrattuna riippuu kohteen lämmön tarpeesta ja lämmityskohteen ominaisuuksista, kuten tilan koosta ja eristepaksuuksista. 8 7 Energiateollisuus ry, 8 Motiva Oy, 16

17 Lämpöpumpun primäärienergiakerroin saadaan jakamalla sähkön primäärienergiakerroin lämpöpumpun COP-kertoimella. Mikäli lämpöpumpun teho ei riitä kattamaan rakennuksen koko lämmöntarvetta, käytetään usein tukevana lämmitysmuotona suoraa sähkölämmitystä. Näin ollen mitä tehokkaampi lämpöpumppu on, sitä alhaisempi primäärienergiakerroin saavutetaan, kun sähkön käyttö on mahdollisimman vähäistä. 9 Ilma-ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta sisään rakennukseen. Ilma-ilmalämpöpumpun vuoden keskiarvoinen COP-kerroin on Suomessa ulkolämpötilasta riippuen tavallisesti 2,0 2,7 välissä. Tässä tarkastelussa käytetään COP-kerrointa 2,4. Tämä vastaa tämänhetkistä kehittynyttä tekniikkaa. 10 Ilmalämpöpumppua käytetään pelkästään tilojen lämmitykseen, eli käyttövesi lämmitetään yleensä erikseen sähköllä. Tämä on huomioitu seuraavissa tarkastelussa. Maalämpöpumppu Maalämmön talteenotossa lämpöpumppu siirtää maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöä rakennukseen. Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa joko vaakatasoon pintamaahan tai pystysuoraan tekemällä porakaivoja kallioperään. Omakotitalolle riittää usein yksi porakaivo, kun taas suuremmissa kohteissa reikiä tehdään useampia. Pintamaa-asennuksessa maalämpöä kerätään maahan kaivetulla usean sadan metrin pituisella muovisella putkistolla, joka on asennettu vaakatasoon noin metrin syvyyteen. Porakaivon syvyys vaihtelee kohteen mukaan ollen tavallisesti 100 ja 250 metrin välillä. Porakaivojen keskinäinen etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 15 metriä. Kun maalämpöpumppu mitoitetaan taloudellisesti, se kattaa % omakotitalon huipputehosta ja tuottaa % lämmön tarpeesta. Loput tarvittavasta lämmöstä saadaan perustilanteessa lämpöpumppuun asennetuilla sähkövastuksilla. Pinta-alaltaan m 2 :n talossa lämpöpumpun teho on 3,5 5,0 kw. Pintamaa-asennuksessa tarvitaan m keruuputkistoa, joka mahtuu m 2 :n pinta-alalle. Tyypillisesti talon ja käyttöveden lämmitykseen kuluu sähköä vuodessa kwh eli kolmannes siitä, mitä vastaavassa sähkölämmitteisessä talossa kulutetaan. 11 Tässä tarkastelussa käytetään täystehomitoitettua, COP-arvoltaan 3,2 maalämpöpumppua, jota käytetään sekä tilojen että käyttöveden lämmitykseen Suomen Lämpöpumppuyhdistys, 10 TM Rakennusmaailma 5E/2010. Ilmalämpöpumppuvertailu. Vertailussa kahdeksan ilmalämpöpumppua normipientalossa, jonka pinta-ala on 140 m 2. Laskenta perustui kolmeen eri säävyöhykkeeseen (Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä), joissa tarkasteltiin erilaisia lämmöntarpeita ja saavutettavia lämmitysenergiansäästöjä. Paras malli saavutti keskimmäisessä säävyöhykkeessä (Jyväskylä) vuoden keskiarvoisen COP-arvon 2,67 ja heikoin malli COP-arvon 2,21. Helsingin säävyöhykkeellä COP-arvot olivat tätä parempia ja Sodankylän säävyöhykkeellä luonnollisesti huonompia. Vertailun kahdeksasta lämpöpumpusta viisi pystyi tuottamaan kaikilla kolmella säävyöhykkeellä kaiken tyyppitalon tarvitseman lämpöenergian ilman lisälämmittimiä. 11 Motiva Oy, 12 Maalämpöpumppujen keskimääräinen vuositason lämpökerroin on välillä 2,6-3,6. Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys, 17

18 Primäärienergiakerroin Tarkasteltaessa sähköön perustuvien lämmitysratkaisujen primäärienergiankulutusta voidaan keskustella siitä, miten ostetun sähkön alkuperä pitäisi huomioida tarkastelussa. Ostetun sähkön alkuperähän on periaatteessa tiedossa, mutta se on kuluttajasta, ei rakennuksesta riippuva asia. Esimerkiksi mikäli rakennuksessa käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ei voida olla varmoja, että jatkossakin käytetään uusiutuvaa energiaa esimerkiksi rakennuksen omistussuhteiden muuttuessa. Tämän vuoksi vakiintuneena käytäntönä on, että sähkön osalta käytetään koko markkinan laskennallista primäärienergiakerrointa eikä yksittäisen kohteen sähkön alkuperän mukaista kerrointa. Markkinan määrittely voidaan tehdä markkina-alueen mukaan (EU, Pohjoismaat, Suomi). Tässä tarkastellussa ei kuitenkaan oteta kantaa määrittelyalueeseen, vaan tarkastellaan kahta eri primäärienergiakerroinvaihtoehtoa, jotka ovat 2,5 tai 2,0. Edellä mainittu 2,5 vastaa EN 15603: standardia ja jälkimmäinen 2,0 puolestaan kiinteistöverotyön yhteydessä käytettyä sähkön energiamuodon kerrointa. Taulukossa 3.1 on havainnollistettu, mikä vaikutus sähkön energiakertoimella on kaukolämmön kanssa kilpaileviin sähköpohjaisiin lämmitysmuotoihin. Taulukko 3.1. Kaukolämmön kanssa kilpailevien sähköpohjaisten lämmitysmuotojen primäärienergiakertoimet; COP-arvot on määritetty vastaamaan nykyaikaista kehittynyttä tekniikkaa. Kilpaileva lämmitysmuoto Kokonaiskerroin Ilmalämpöpumppu (COP = 2,4)* VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 1,04 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 0,83 Maalämpöpumppu (COP = 3,2) VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 0,78 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 0,63 Suora sähkölämmitys VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 2,50 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 2,00 * Ilmalämpöpumppua ei käytetä lämpimän käyttöveden valmistukseen, eli taulukossa sille ilmoitettu COP-arvo ei ole verrannollinen maalämpöpumpun COP-arvoon, sillä maalämpöpumpun avulla lämmitetään myös käyttövesi. Mikäli käyttöveden lämmityksen osuudeksi oletetaan 40 % rakennuksen lämmöntarpeesta, ovat lämmityksen primäärienergiakertoimet ilmalämpöpumpulle 1,62 (VE 1) ja 1,30 (VE 2). 18

19 3.3 Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu öljykattilasta, öljypolttimesta, säätölaitteista ja öljysäiliöstä. Järjestelmä tuottaa sekä huonetilojen että lämpimän käyttöveden tarvitseman energian, joten erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämpö jaetaan huoneisiin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Öljylämmityskattilan hyötysuhde vaihtelee kattilan iän ja kunnon mukaan. Nykyaikaisten öljylämmityskattiloiden hyötysuhde on erittäin hyvä, noin %. Tämän raportin laskennassa hyötysuhteena käytetään kiinteistöverotyöryhmän raportissa esitettyä arvoa 85 %. Öljylämmityksen osuus uusissa pientaloissa on tällä hetkellä hyvin pieni, johtuen öljyn hinnan noususta ja vaihteluista. Kehitteillä ja osin jo käytössä on polttonesteitä, joissa osa polttoaineesta on biopohjaista. Öljylämmitys voidaan yhdistää aurinkolämmitykseen, jolloin noin % lämmöntarpeesta voidaan kattaa aurinkolämpöjärjestelmällä. Tarjolla on myös kaksoispesäkattiloita, jolloin öljyn rinnalla voidaan käyttää puuta. Öljylämmityskattilassa on mahdollisten häiriöiden varalta sähkövastukset. Kattila nuohotaan ja poltin huolletaan noin kerran vuodessa ja öljysäiliö puhdistetaan 5 10 vuoden välein säiliöstä riippuen Pelletti- ja hakelämmitys Pellettilämmitys Pellettien raaka-aineena käytetään kutterinpurua, sahajauhoa ja hiontapölyä, jota saadaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteena. Pelletit puristetaan hienonnetusta puumassasta pieniksi, tiiviiksi sylintereiksi. Pelleteissä on puuenergiaa hyvin tiiviissä muodossa yksi kuutio pellettejä sisältää saman energiamäärän kuin litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta. Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Siilon on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Omakotitalossa sopiva siilon koko on noin 8 m³, jolloin siihen mahtuu vuoden pellettien tarve eli noin 4 tonnia pellettejä (6,5 m³). Kuten öljylämmityskattilan tapauksessa, myös pellettikattilan hyötysuhde vaihtelee kattilan iän ja kunnon mukaan.. Tämän raportin laskennassa hyötysuhteena käytetään kiinteistöverotyöryhmän raportissa esitettyä arvoa 85 %. Pelletit siirretään varastosta polttimelle siirtoruuvilla. Pellettejä poltetaan erityisesti pellettien polttoon suunnitelluissa polttimissa. Polttimen ohjausyksikkö säätää polttoaineen syöttöruuvin, palamisilmapuhaltimen ja polttimen toimintaa lämmöntarpeen mukaan. Pellettipoltin voidaan asentaa erityisesti pelletin polttoon suunniteltuun kattilaan, mutta myös useimpiin öljy- ja puukattiloihin. Pelletti voidaan toimittaa asiakkaalle säiliöautolla, kun tilausmäärä on vähintään 4 tonnia. Pellettiä voidaan hankkia myös 500 kg:n suursäkeissä. Pellettikattila nuohotaan ja tuhkat poistetaan säännöllisesti. Joissain kattilatyypeissä huolto on tehtävä 1 2 kuukauden välein, täysautomaattisissa kattiloissa muutaman kerran vuodessa. Kattilan 13 Motiva Oy, 19

20 säädöistä sekä polttimen, palopesän ja kattilan puhdistuksesta huolehtiminen pitää myös palamisen hiukkaspäästöt pieninä. Siilo on hyvä puhdistaa muutaman vuoden välein, sillä siilon pohjalle kertyy hienoainesta, joka saattaa haitata pelletin siirtoa. Pellettilämmityksen markkinaosuus uusissa pientaloissa on vielä melko pieni, mutta on odotettavissa, että se kasvattaa suosiotaan jonkin verran. 14 Hake-, pilke- ja halkokattilat Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puulämmitysjärjestelmässä voi olla varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan. Parhaimmillaan yksi lämmityskerta ja pesällinen polttoainetta riittää jopa vuorokaudeksi. Hyvän puukattilan hyötysuhde nimellisteholla on yli 80 %. Hiukkaspäästöjen minimoimisen kannalta säännöllinen huolto ja säätö ovat tärkeitä. Lisäksi on tärkeää, että käytettävä polttoaine on riittävän kuivaa. Puukattilat jaetaan ala-, ylä- ja käänteispalokattiloihin. Pilkkeitä voidaan polttaa kaikissa kattiloissa, haketta vain ruuvisyötin- ja alapalokattilassa. Yläpalokattilassa polttoainetta pitää lisätä pienissä erissä lyhyin väliajoin. Yläpalokattila vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan, johon kattilan tuottamaa lämpöä varastoidaan. Yläpalokattila vaati asukkailta eniten työtä. Alapalokattilassa puun palaminen on tasaisempaa ja puun lisäysväli on pidempi kuin yläpalokattilalla. Käänteispalokattilassa puu palaa kahdessa vaiheessa. Ensin puu kaasuuntuu, jonka jälkeen kaasu virtaa jälkipolttotilaan, jossa polttoaine palaa tehokkaasti. Kattilan toimintaperiaate mahdollistaa puhtaan palamisen ja tehokkaan lämmönsiirtymisen kattilaveteen. Puulämmitys vaatii asukkailta enemmän työtä kuin muut lämmitystavat. Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin 20 pinokuutiometriä. Puulämmitystä harkittaessa on syytä miettiä etukäteen mistä polttoainetta hankitaan ja missä sitä säilytetään talossa tai tontilla. Puuta voidaan toki hankkia vuoden mittaan useammassa erässä. Pilkettä ja haketta voidaan säilyttää lämmittämättömässä varastossa Muut lämmitysmuodot Aurinkoenergia Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkolämpöä voidaan hyödyntää asumisessa sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivinen hyödyntäminen tarkoittaa esimerkiksi ikkunoiden suuntaamista etelään ja aurinkolämmön varaamista massiivisiin materiaaleihin. Aktiivinen hyödyntäminen tapahtuu esimerkiksi aurinkokeräimillä, jotka tuottavat lämpöenergiaa niin kiinteistöjen kuin veden lämmittämiseen. Sähköä tuotetaan puolestaan aurinkopaneeleilla. Aurinkosähköjärjestelmiä käytetään pääosin silloin, kun sähköverkkoon ei ole mahdollista liittyä esimerkiksi kesämökeillä, veneissä ja saaristokohteissa, mutta ne todennäköisesti tulevat yleistymään myös muissa kohteissa, kuten pientaloissa. 14 Motiva Oy, 15 Motiva Oy, 20

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS KÄYTETTÄVIEN ENERGIAMUOTOJEN KERTOIMI- EN LUKUARVOISTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS KÄYTETTÄVIEN ENERGIAMUOTOJEN KERTOIMI- EN LUKUARVOISTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.10.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS KÄYTETTÄVIEN ENERGIAMUOTOJEN KERTOIMI- EN LUKUARVOISTA 1 Yleistä 2 Nykytilanne 2.1 Hallitusohjelma Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Esitys perustuu Energiankäyttö Miten vähentää energiakäyttöä? 1. by reducing our population 2. by changing

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet

RAPORTTI 16X Q MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 9.12.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ecodesign-direktiivin

Lisätiedot