Primäärienergia ja kaukolämmön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Primäärienergia ja kaukolämmön"

Transkriptio

1 Primäärienergia ja kaukolämmön kilpailukyky Loppuraportti Marika Bröckl, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Executive summary Johdanto Primäärienergian käsite ja määrittely Primäärienergian määrittely Sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimen määritys Primäärienergian alueellinen ja ajallinen vaihtelu Eri lämmitysmuodot Kaukolämmitys Sähkölämmitys ja lämpöpumput Öljylämmitys Pelletti- ja hakelämmitys Muut lämmitysmuodot Primäärienergiankulutusten vertailu Pientalo Asuinkerrostalo Toimistorakennus Kaukolämmön kilpailukyky Kilpailukykyyn vaikuttavat asiat Kustannusvaikutusten arviointia Johtopäätöksiä Lähdeluettelo Liite 1: E-luvun muodostuminen eri rakennuksissa Liite 2: Matalaenergiataloratkaisun rakennuskustannukset, RIL

3 Executive summary Primary energy is an important topic when discussing the most efficient ways to heat buildings. It has been suggested that in the new building codes the energy consumption of buildings should be evaluated based on either their primary energy consumption or the emission of greenhouse gases. This study has an objective to analyze how the district heating primary energy coefficient, which is possibly going to be used in the new building codes, can be defined with different methods. The study also has an objective to evaluate how the competitiveness of district heating is influenced, if the future building codes are be based on different values of primary energy coefficients for electricity, heating fuels and district heating. The weighting of the consumption of different energy forms in the building codes has a great deal of influence on the competitiveness of various energy forms. The way in which energy coefficients are defined is important for the competitiveness of district heating solutions when comparing it to other forms of heating, such as electricity based heating systems, e.g. various heat pumps. Similarly important issue is how the energy-coefficients of wood based heating forms, prevalent especially in the countryside, are defined. On the other hand, the definition of primary coefficients is only one aspect which influences the competitiveness of different heating solutions. The investment costs required, operating costs as well as ease of use play an important role in the choice of heating solutions. It has to be noted that the primary energy coefficients for district heating and electricity are a function of time and place. Renewable fuels also have a big impact on the energy coefficients especially when used for combined heat and electricity production. This means that in reality district heating can t be described completely unambiguously with a standard coefficient. There are in fact several ways to define and calculate primary energy coefficients. The coefficients used in the base case of this study were for district heating 0.7, for electricity 2.0, for wood heating 0.5 and for oil heating 1.0. When the competitiveness of different heating solutions were analyzed with these coefficients, we observed that district heating is competitive with ground source heat pumps, but in a slightly weaker position compared with wood heating. Direct electricity heating and oil heating were in a clearly weaker position. If the benefit sharing method is used in the calculations, we can conclude that the competitiveness of district heating weakens compared to basic case, especially in detached housing and apartment buildings. Changing the primary energy coefficient of electricity up to 2.5 naturally weakens the competitiveness of electricity based heating methods compared to district heating. A lower district heating coefficient naturally makes district heating more competitive compared with other heating forms. Finally, it must be noted that as it is likely that district heating will in the future have a clearly defined primary energy coefficient; it would be logical and practical to define such a coefficient for other heating systems, such as ground source and air-to-air heat pumps as well. Defining primary energy coefficients for these heating forms would make it easier to compare different alternatives when choosing heating solutions for new building construction. 3

4 1 Johdanto Primäärienergian käsite on noussut viime vuosina esille, kun on keskusteltu siitä, mikä on kokonaisuudessaan energiatehokkain rakennusten lämmitystapa. Julkisuudessa on ollut esillä ajatus, että vuonna 2012 uudistettavissa rakennusmääräyksissä rakennusten energiankulutusta arvioitaisiin joko rakennusten primäärienergian kulutuksen pohjalta tai eri energiamuotoja tarkasteltaisiin niiden kasvihuonekaasuvaikutusten perusteella käyttäen eri energiatuotantomuodoille energiamuotokohtaisia kertoimia, jotka huomioisivat eri energiatuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt suhteessa toisiinsa. Mikäli eri energiamuotojen kulutusta painotetaan eri tavalla, on sillä suuri merkitys eri energiamuotojen väliseen kilpailutilanteeseen. Erityisesti kaukolämmön osalta kysymyksenä, on se kuinka nämä kertoimet määritellään ja mikä on kaukolämmön kerroin suhteessa kilpaileviin lämmitysmuotoihin. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella miten kaukolämmön primäärienergiakerroin tai vastaava rakennusmääräyksissä käytettävä kaukolämmön energiamuotokerroin voisi määrittyä erilaisten vaihtoehtoisten tarkastelujen pohjalta sekä arvioida, mikä merkitys tällä olisi kaukolämmön kilpailukykyyn, mikäli tulevaisuudessa uusien rakennusten energiankulutusta koskevat rakennusnormit perustuisivat primäärienergia- tai energiamuotokertoimeen. Tämän raportin luvussa 2 on kuvattu primäärienergian käsite sekä esitetty miten sähkön ja lämmön primäärienergiakerroin voidaan määrittää erilaisin menetelmin. Luvussa 3 on tarkasteltu lyhyesti eri lämmitysmuotoja, joihin kaukolämpöä verrataan tässä selvityksessä. Luvussa 4 on puolestaan tehty eri lämmitysmuotojen vertailu käyttäen vertailtavina kohteina tyypillistä pientaloa, asuinkerrostaloa ja toimistorakennusta. Luvussa 5 on esitetty analyysi kaukolämmön kilpailukyvystä ja siihen vaikuttavista seikoista. Raportin lopussa olevassa luvussa 6 on esitetty selvityksen keskeiset johtopäätökset. 2 Primäärienergian käsite ja määrittely Primäärienergiakeskustelulle on tunnusomaista että termit ja niiden soveltaminen eivät ole välttämättä yksiselitteisiä ja selkeitä. Tärkeimmät kansainväliset järjestöt kuten UNSD, IEA ja Eurostat ovat kuitenkin alkaneet soveltaa yhtenäisiä käytäntöjä. Seuraavassa pyritään määrittelemään ja selvittämään termit ja niiden soveltaminen. 2.1 Primäärienergian määrittely Primäärienergia Primäärienergialla tarkoitetaan luonnonvaroihin sisältyvää energiaa ennen muunnosprosesseja eli ensimmäistä jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Primäärienergia voi koostua uusiutuvista tai uusiutumattomista energiamuodoista tai molemmista eri suhteissa. Primäärienergiaa sisältävät 4

5 erilaiset polttoaineet kuten kivihiili, raakaöljy, maakaasu, turve, puu, kasvit, uraani sekä virtaava vesi, auringon säteily ja tuuli. Primäärienergialla tarkoitetaan käytännössä saatavilla olevaa energiaa, joka voi olla mekaanista energiaa, lämpöenergiaa tai sähköenergiaa. Primäärienergiaksi kutsutaan niiden aineiden ja ilmiöiden sisältämää tai niistä saatavissa olevaa energiaa, jotka ovat ensimmäistä kertaa siinä tilassa, että niitä voidaan hyödyntää energianlähteinä. Ensimmäisiä hyödyntämiskelpoisia energianlähteitä kutsutaan primääriksi energianlähteiksi tai primäärienergian lähteiksi. Energianlähteillä tarkoitetaan käytännössä siis niitä aineita ja ilmiöitä, joiden avulla on mahdollista tuottaa lämpöä tai sähköä tai tehdä mekaanista työtä. Pääasia on että energia on hyödynnettävissä usealla eri tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että sillä voidaan käydä kauppaa. Primäärienergian avulla pyritään kuvaamaan energianlähteistä saatavissa olevaa energiaa sekä luonnonvarojen määrää, käyttöä ja kulumista. Primäärienergiaa hyödynnetään tuotannossa tai jalostuksessa, joissa energia muutetaan käyttökelpoiseen muotoon loppukäyttöä eli kulutusta varten. Lopulta energia kulutetaan erilaisina lopputuotteina, joita ovat esimerkiksi sähkö ja lämpö. 1 Primääriset energiamuodot Energialähde (energy source) on lähde, josta hyödynnettävää energiaa voidaan siirtää tai ottaa talteen joko suoraan tai muunnettuna tai muuntuneena, esim. öljy- tai kaasukentät, hiilikaivokset, aurinko, metsät, jne. Energiamuoto (energy carrier) on aine tai ilmiö, jota voidaan käyttää tuottamaan mekaanista työtä tai lämpöä tai ylläpitämään kemiallista tai fysikaalista prosessia [ISO 13600:1997]. Primäärinen energiamuoto voi olla esimerkiksi virtaavan veden liike-energia tai auringon säteilyn sisältämä energia. Energia voidaan jakaa uusiutumattomaan ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutumaton energia (nonrenewable energy) on energia, joka otetaan ehtyvästä lähteestä (esim. fossiiliset polttoaineet). Uusiutuva energia (renewable energy) on energia, joka otetaan ehtymättömästä lähteestä, kuten aurinkoenergia (aurinkolämpö, aurinkosähkö), tuuli, vesivoima, uusiutuva biomassa, maalämpö ja ilmalämpö. Primäärienergia (primary energy) on energia, johon ei ole kohdistunut mitään muunto- tai kuljetusprosesseja. Esimerkkejä ovat maaperässä oleva öljy, kivihiili ja uraani, puu metsässä, tuuli, aurinkolämpö, maalämpö maassa jne. Primäärienergia käsittää uusiutumattoman ja uusiutuvan energian. Jos molemmat on otettu huomioon, puhutaan kokonaisprimäärienergiasta. 2 1 Matias Keto, Energiamuotojen kertoimet rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi. Diplomityö. Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos. 2 Suomen Rakennusinsinöörien liitto, RIL Matalaenergiarakennukset. Asuinrakennukset. 5

6 Vesi, tuuli sekä aurinkolämmön primäärienergia Veden, tuulen ja aurinkolämmön primäärienergiaksi on määritelty käytännössä näiden sisältämä sähköenergia. Näiden primäärienergiamuotojen kerroin muodostuu nettohyötysuhteesta. Bruttohyötysuhteeksi näille on yleensä määritelty 100 % ja nettohyötysuhde on noin 99 %. 3 Ydinvoiman primäärienergia Ydinpolttoaine on ydinvoimalla tuotetun sähkön ja lämmön energianlähde. IEA ja Eurostat käyttävät primäärisenä energiamuotona lämpöenergiaa ja tarkastelu on yleensä laitoskohtainen. Muussa tapauksessa käytetään ydinvoimaa tarkasteltaessa tuotannon primäärienergiahyötysuhteena 33 %, jota myös Tilastokeskus käyttää. Primäärienergiakerroin on täten 3,03. Vesi- ja ydinvoiman primäärienergian laskennassa ja määrittelyssä on aikaisemmin käytetty myös vaihtoehtoisen tuotantotavan menetelmää. Vaihtoehtoisen tuotantotavan menetelmässä mielletään että veden ja ydinpolttoaineen sisältämä energiamäärä syrjäyttää tavanomaisia fossiilisia polttoaineita ja että niiden primäärienergia muodostuu näiden syrjäyttämästä energiamäärästä. Normaali nykyinen käytäntö on kuitenkin että kutakin polttoainetta tai energiamuotoa tarkastellaan erikseen sen sisältämän ja hyödynnettävissä olevan energian mukaan. Polttoaineiden primäärienergia Polttoaineiden primäärienergiaksi valitaan aina käytännössä lämpöenergia ja lämpöenergian primäärienergiavastineeksi polttoaineen lämpöarvo ja käytännössä alempi lämpöarvo, joka on yleensä kiinteästä tai nestemäisestä polttoaineesta riippuen 5 6 % ja maakaasussa 10 % alempi kuin ylempi lämpöarvo. Maakaasun osalta käytetään laskelmissa poikkeuksena usein ylempää lämpöarvoa, mikäli katsotaan että maakaasu on hyödynnettävissä ylemmän lämpöarvon mukaan. Primäärienergiakerroin Primäärienergiakerroin on käytännössä primäärienergiahyötysuhteen käänteisluku. Esimerkiksi lauhdesähkön primäärienergiahyötysuhde on 40 %, jolloin primäärienergiakertoimeksi muodostuu 2,5. Koko EU-27 alueen sähköntuotannon primäärienergiakertoimen arvoksi on valittu 2,5, joka siis käytännössä vastaa hiililauhteen kerrointa. Tämä heijastelee myös sitä, että ydinvoimalle on sovellettu sellaista laskentatapaa joka johtaa likimain samaan suuruusluokkaan. Vesivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen painoarvo jää koko EU alueella vähäiseksi, eikä siten pääse merkittävästi vaikuttamaan koko EU alueen sähkön primäärienergiakertoimen muodostumiseen. Kokonaisprimäärienergiakerroin (total primary energy factor) on tietyn energiamuodon primäärienergia (uusiutumaton ja uusiutuva) jaettuna tuotetulla energialla. Kokonaisprimäärienergiakerroin sisältää sekä uusiutumattomat että uusiutuvat energialähteet. Kaikkien energiamuotojen kokonaisprimäärienergiakerroin on suurempi kuin yksi. 2 3 Matias Keto, Energiamuotojen kertoimet rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi. Diplomityö. Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos. 6

7 Uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin (non-renewable primary energy factor) on tietyn energiamuodon uusiutumaton primäärienergia jaettuna tuotetulla energialla. Uusiutumattoman energian kulutus saadaan siten hankitun energian ja uusiutumattoman energian primäärienergiakertoimen tulona. Tietyn energiamuodon uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin voi olla pienempi kuin yksi, kun energiamuoto koostuu suurelta osin uusiutuvista energialähteistä 2. Taulukossa 2.1 on esitetty yleisimpien polttoaineiden primäärienergiakertoimet sekä kokonaiskertoimen että uusiutumattoman kertoimen osalta. Taulukko 2.1. Eräiden polttoaineiden primäärienergiakertoimia. Polttoaine Uusiutumaton kerroin Kokonaiskerroin Polttoöljy 1,35 1,35 Maakaasu 1,10 1,10 Kivihiili 1,20 1,20 Turve 1,20 1,20 Koksi 1,53 1,53 Puupolttoaineet 0,10 1,10 Biokaasu 0,05 1,05 Teollisuuden sekundäärilämpö 0,05 1,05 Kierrätyspolttoaineet 0,10 1,10 Polttoöljyn, koksin ja puupolttoaineiden kertoimina on käytetty EN 15603:2008 -standardin 4 (ks. luku 2.2) mukaisia arvoja. Maakaasun, kivihiilen ja teollisuuden sekundäärilämmön kertoimina on käytetty yleiseurooppalaisen Euroheat & Power -järjestön määrittelemiä primäärienergiakertoimia 5. Turpeen primäärienergiakertoimelle ei ole olemassa yleisesti määriteltyä arvoa; näin ollen tässä on käytetty turpeelle samaa kerrointa kuin kivihiilelle. Biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden primäärienergiakertoimet on suhteutettu uusiutuvien polttoaineiden sekä sekundäärilämmön kertoimiin siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin suomalaisessa energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden toimitusketjua. 4 European committee for standardization, EN 15603:2008. Energy performance of buildings. Overall energy use and definition.of energy ratings. 5 EU Intelligent Energy Europe Programme, Euroheat & Power, Guidelines for assessing the efficiency of district heating and district cooling systems. 7

8 Kuvassa 2.1 on havainnollistettu polttoaineiden energiasisällön, kokonaisprimäärienergian ja uusiutumattoman energian primäärienergian suhdetta erään energiayhtiön kaukolämmön tuotannossa. Kuvasta 2.1 havaitaan, että kokonaisprimäärienergia on suurempi kuin polttoaineiden energiasisältö, koska jokaisen polttoaineen kokonaiskerroin on vähintään suurempi kuin 1. Uusitumattoman primäärienergian määrä on puolestaan kokonaisuudessaan pienempi, koska kyseisessä yhtiössä osa kaukolämmöstä tuotetaan uusituvilla energialähteillä (puu ja biokaasu) GWh Biokaasu Puupohjainen polttoaine Maakaasu Turve Polttoöljy 0 Polttoaineiden energiasisältö PE: kokonaismäärä PE:n uusiutumattoman osuuden määrä Kuva 2.1. Erään energiayhtiön vuosittaisen energiantuotannon polttoainejakauma energiasisällöllisesti sekä primäärienergiamäärällisesti. Energiamuotojen kerroin Energiamuotojen kertoimelle ei ole olemassa yksikäsitteistä määritelmää. Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten -raportissa energiamuotojen kerroin on määritelty seuraavasti: Energialähteen tai energiatuotantomuodon polttoaineiden hiilidioksidin ominaispäästökertoimet suhteutettuna kevyen polttoöljyn hiilidioksidin ominaispäästöön. Tällä määritelmällä voidaan huomioida eri energiantuotantomuotojen hiilidioksidipäästöt. Primäärienergiakertoimen osaltahan näin ei ole suoraan ole, sillä esimerkiksi ydinvoima on hiilidioksiditonta energiantuotantoa, mutta sillä on suhteellisen korkea primäärienergiakerroin. Koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kuitenkin yksi keskeisimmistä tavoitteista, on hyvinkin mahdollista, että rakennusmääräyksissä käytettävissä kertoimissa tullaan huomioimaan juuri eri lämmitystapojen energiamuotojen kertoimet. Taulukossa 2.2. on esitetty edellä mainitussa raportissa käytetyt energiamuotojen kertoimet. 8

9 Taulukko 2.2. Energiamuotojen kertoimet 6. Energiamuoto Kerroin Sähkö 2,0 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Uusiutuvat polttoaineet 0,5 2.2 Sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimen määritys Primäärienergiakerroin voidaan määritellä sekä yksittäisille polttoaineille että energiantuotannolle. Määrittely tehdään joko alueellisesti, kansallisesti tai paikallisesti. Kerroin vaihtelee maantieteellisesti, ajallisesti ja riippuen siitä, mitä primäärienergian laskentamenetelmää käytetään. Tässä luvussa esitellään laskentamenetelmistä yleisimmin käytetyt ja lasketaan kertoimet sekä kansallisella että paikallisella tasolla kaukolämmölle ja sähkölle. Referenssivuotena laskelmissa on käytetty vuotta EN 15603:2008 EN 15603:2008 on Eurooppalainen standardi, joka on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi vuonna Se koskee rakennusten energiatehokkuutta, kokonaisenergiantarvetta ja energialuokitusten määrittelyä. Standardissa on annettu keskiarvoiset primäärienergiakertoimet yleisimmin Euroopassa käytetyille polttoaineille. Standardin mukaan kaukolämmön primäärienergiakerroin lasketaan alla esitetyllä kaavalla. f P, DH jossa = i Q F, i f P, F, i i W Q C, i CHP, el f P, elt f, kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] P DH 6 Jarek Kurnitski, Raportti B85. Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten. Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikka. 9

10 Q F, i polttoaineen kulutus tarkasteluvuotena [Wh] f P F, i, polttoainekohtainen primäärienergiakerroin [-] W CHP, el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] f P, elt sähkön primäärienergiakerroin [-] Q C, i kaukolämmön tuotanto tarkasteluvuotena [Wh] Taulukossa 2.3 on esitetty kaukolämmön kokonaisprimäärienergiakerroin ja uusiutumattoman osuuden primäärienergiakerroin kansallisella tasolla sekä viidelle eri suomalaiselle esimerkkiyhtiölle. Eri polttoaineiden primäärienergiakertoimina on käytetty taulukon 2.1 arvoja. Tarkastellut esimerkkiyhtiöt ovat seuraavat: Esimerkkiyhtiö 1 kuvaa suurta kaukolämpöyhtiötä, jolla on paljon fossiilisilla polttoaineilla tehtyä yhteistuotantoa. Esimerkkiyhtiö 2 on keskikokoinen yhteistuotantoyhtiö, jossa kaukolämmön ja sähkön tuotannossa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita. Esimerkkiyhtiö 3 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämpöä tuotetaan suurelta osin uusiutuvilla polttoaineilla ilman yhteistuotantoa. Esimerkkiyhtiö 4 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämpö tuotetaan pelkästään fossiilisilla polttoaineilla ilman yhteistuotantoa Esimerkkiyhtiö 5 on kaukolämpöyhtiö, jossa kaukolämmön tuotannossa käytetään suurimmaksi osaksi uusiutuvia polttoaineita, kuitenkin vähemmässä määrin kuin esimerkkiyhtiö 3:ssa. Taulukko 2.3. EN 15603:2008 -standardin mukaan laskettu kaukolämmön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kokonaiskerroin Uusiutumattoman osuuden kerroin Kansallinen 0,86 0,59 Esimerkkiyhtiö 1 0,21 0,21 Esimerkkiyhtiö 2 1,02 0,99 Esimerkkiyhtiö 3 1,17 0,17 Esimerkkiyhtiö 4 1,10 1,10 Esimerkkiyhtiö 5 1,20 0,36 10

11 Taulukko 2.3 havainnollistaa hyvin yrityskohtaisten primäärienergiakertoimien eroja, jotka johtuvat ennen kaikkea laitosten polttoainejakaumasta sekä energiantuotannon rakenteesta; erityisesti yhteis- ja erillistuotannon määrästä. Tehokas yhteistuotanto siis pienentää primäärienergiakerrointa. Mitä enemmän kaukolämpöyhtiö käyttää fossiilisia polttoaineita tuotannossaan, sitä pienempi on kokonaiskertoimen ja uusiutumattoman osuuden kertoimen välinen ero. Sähkön primäärienergiakertoimena on laskelmissa käytetty EU-27 -maiden keskiarvoista hiililauhteen kerrointa 2,5. Taulukosta 2.3 nähdään myös, että kansallisella tasolla määriteltynä kaukolämmön kokonaiskerroin on 0,86, kun sähkön primäärienergiakertoimena käytetään arvoa 2,5. Uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin on puolestaan 0,59 johtuen siitä, että kaukolämmön tuotannossa käytetään huomattavasti myös uusiutuvia energialähteitä. Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhteistuotantona tuotetulle lämmölle ja sähkölle määritellään vaihtoehtoinen erillistuotantotapa. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut käyttää vaihtoehtoisena sähköntuotantotapana hiililauhdetuotantoa, jonka hyötysuhde on 40 %. Vaihtoehtoisen lämmöntuotannon (lämmön erillistuotanto) hyötysuhde on 90 %. Kun tiedetään kuinka paljon polttoaineita kuluu kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon sekä kaukolämmön erillistuotantoon, voidaan laskea polttoainemäärä, joka kuluisi vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin, joilla saavutetaan sama tuotannon taso kuin alkuperäisessä tilanteessa. Lisäksi tulee tietää kaukolämmön yhteis- ja erillistuotettu energiamäärä sekä yhteistuotantosähkön energiamäärä lähtötilanteessa. Kaukolämmön yhteistuotantomäärä jaetaan vaihtoehtoisen lämmöntuotannon hyötysuhteella ja yhteistuotantosähkön määrä jaetaan vaihtoehtoisen sähköntuotantomuodon hyötysuhteella. Näistä tuotantomääristä voidaan määrittää vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhde. Vaihtoehtoisen lämmöntuotannon primäärienergiankulutus saadaan tämän jälkeen kertomalla yhteistuotantopolttoaineiden kulutusmäärä vaihtoehtoisen lämmöntuotannon prosenttiosuudella ja lisäämällä tähän kaukolämmön erillistuotannon polttoaineet. Vaihtoehtoisen sähköntuotannon primäärienergiankulutus saadaan vastaavasti kertomalla yhteistuotantopolttoaineiden kulutusmäärä vaihtoehtoisen sähköntuotannon prosenttiosuudella. Primäärienergiakerroin kaukolämmölle saadaan lopulta jakamalla saatu vaihtoehtoisen lämmöntuotannon primäärienergiankulutus kaukolämmön nettotuotantomäärällä. Sähkön primäärienergiakerroin saadaan jakamalla edellä laskettu vaihtoehtoisen sähköntuotannon primäärienergiankulutus yhteistuotantona tuotetun sähkön määrällä. Laskukaavat kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakertoimien laskemiseksi hyödynjakomenetelmällä on esitetty alla. f h, HM x Q h CHP h =, W h, net + Q jossa x h W h CHP η h = WCHP W + η η el el f el, HM x Q el CHP =, W el jossa x el h W el η el = WCHP W + η η el el 11

12 jossa f h, HM kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] f, sähkön primäärienergiakerroin [-] el HM Q CHP yhteistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] Q h kaukolämmön erillistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] W h, net kaukolämmön nettotuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W CHP kaukolämmön yhteistuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] η h vaihtoehtoisen lämmöntuotantomuodon hyötysuhde [-] η el vaihtoehtoisen sähköntuotantomuodon hyötysuhde [-] Taulukossa 2.4 on esitetty hyödynjakomenetelmällä lasketut primäärienergiakertoimet kaukolämmölle ja sähkölle sekä kansallisella tasolla että viidelle esimerkkiyhtiölle. Hyödynjakomenetelmää sovellettaessa ei käytetä polttoainekohtaisia primäärienergiakertoimia, joten menetelmällä voidaan laskea kaukolämmölle ja sähkölle pelkästään kokonaiskertoimet. Erot kertoimissa johtuvat polttoainejakaumasta sekä energiantuotannon rakenteesta. Esimerkkiyhtiöille 3, 4 ja 5 ei luonnollisesti voida laskea sähkön primäärienergiakerrointa, koska niissä ei tuoteta sähköä. Taulukko 2.4. Hyödynjakomenetelmällä laskettu kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kaukolämpö Sähkö Kansallinen 0,90 1,84 Esimerkkiyhtiö 1 0,73 1,57 Esimerkkiyhtiö 2 0,88 1,97 Esimerkkiyhtiö 3 1,06 - Esimerkkiyhtiö 4 1,00 - Esimerkkiyhtiö 5 1,11-12

13 Energiamenetelmä Energiamenetelmässä yhteistuotantona tuotetulle lämmölle ja sähkölle määritellään osuudet suoraan kokonaisenergiantuotannosta. Käytetyt polttoaineet jyvitetään sähkölle ja lämmölle näiden osuuksien perusteella. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi kaukolämpöä tuotetaan 600 GWh ja sähköä 400 GWh, niin 40 % käytetystä yhteistuotannon primäärienergiasta jyvitetään sähkölle ja 60 % lämmölle. Lisäksi, kuten hyödynjakomenetelmänkin tapauksessa, lämmön primäärienergiankulutukseen lisätään vielä lämmön erillistuotannon polttoaineet. Primäärienergiakerroin lämmölle saadaan jakamalla yhteenlaskettu lämmöntuotannon polttoainekulutus kaukolämmön nettotuotantomäärällä. Sähkön primäärienergiakerroin saadaan jakamalla yhteistuotantosähkön polttoainekulutus yhteistuotantona tuotetun sähkön määrällä. Laskukaavat kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakertoimien laskemiseksi energiamenetelmällä on esitetty alla. f h, EM x Q h CHP h =, W h, net + Q jossa x h W = W CHP CHP + W el f el, EM x Q W el CHP =, el jossa x h = W Wel + W CHP el jossa f h, EM kaukolämmön primäärienergiakerroin [-] f, sähkön primäärienergiakerroin [-] el EM Q CHP yhteistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] Q h kaukolämmön erillistuotannon polttoainekulutus tarkasteluvuotena [Wh] W h, net kaukolämmön nettotuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W CHP kaukolämmön yhteistuotanto tarkasteluvuotena [Wh] W el yhteistuotannon sähkön nettotuotanto tarkasteluvuotena[wh] Taulukossa 2.5 on esitetty energiamenetelmällä lasketut primäärienergiakertoimet kaukolämmölle ja sähkölle sekä kansallisella tasolla että viidelle esimerkkiyhtiölle. Energiamenetelmää sovellettaessa ei käytetä polttoainekohtaisia primäärienergiakertoimia, joten menetelmällä voidaan laskea kaukolämmölle ja sähkölle pelkästään kokonaiskertoimet. Taulukosta 2.5 nähdään, että energiamenetelmä johtaa siihen, että sähkön ja kaukolämmön primäärienergiakertoimet ovat likimain yhtä suuret, mikä poikkeaa merkittävästi sekä hyödynjakomenetelmästä (ks. taulukko 2.4) että EN 15603:2008 standardin mukaisesta laskelmasta (ks. taulukko 2.3). 13

14 Taulukko 2.5. Energiamenetelmällä laskettu kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu Suomen keskiarvon ja viiden esimerkkiyhtiön välillä vuoden 2008 lähtöarvoilla. Kaukolämpö Sähkö Kansallinen 1,19 1,20 Esimerkkiyhtiö 1 1,11 1,10 Esimerkkiyhtiö 2 1,21 1,21 Esimerkkiyhtiö 3 1,06 - Esimerkkiyhtiö 4 1,00 - Esimerkkiyhtiö 5 1, Primäärienergian alueellinen ja ajallinen vaihtelu Primäärienergiakerroin vaihtelee yhtiökohtaisesta varsin paljon, kuten taulukot osoittivat. Primäärienergiakertoimet vaihtelevat vielä alueellisestikin varsin paljon ja riippuen myös siitä, mitä primäärienergian laskentamenetelmää käytetään. Kuvissa 2.2 ja 2.3 on tarkasteltu primäärienergiakerrointa maakunnittain Suomessa käyttäen lähtötietoina vuoden 2008 tilastotietoja. 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Kaukolämmön alueellinen primäärienergiakerroin 2008 Painotettu keskiarvo, HM: 0,90 Painotettu keskiarvo, EM: 1,19 Painotettu keskiarvo, EN: 0,86 Hyödynjakomenetelmä Energiamenetelmä EN 15603:2008 Kuva 2.2. Kaukolämmön alueellinen primäärienergiakerroin. 14

15 Sähkön alueellinen primäärienergiakerroin 2008 Painotettu keskiarvo, HM: 1,84 Painotettu keskiarvo, EM: 1,20 Vakio arvo, EN: 2,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Hyödynjakomenetelmä Energiamenetelmä EN 15603:2008 Kuva 2.3. Sähkön alueellinen primäärienergiakerroin. Tarkastelun ajankohta vaikuttaa myös jonkin verran kertoimeen, kuten käy ilmi taulukosta 2.6, jossa on tarkasteltu kaukolämmön sekä sähkön primäärienergiakertoimien muuttumista vuosina kahdella eri laskentamenetelmällä. Näin lyhyellä aikavälillä primäärienergiakertoimien muutokset ovat hyvin pieniä, mutta pidemmällä aikavälillä muutokset voivat olla merkittäviä energiantuotantorakenteen muuttuessa. Perustavanlaatuinen analyysi pitkän tai keskipitkän aikavälin primäärienergiakertoimen muutoksesta vaatisi tarkkojen energiantuotantomallien ja -skenaarioiden tekemistä, joten tämä analyysi on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Taulukko2.6. Kaukolämmön ja sähkön primäärienergiakerroin; vertailu hyödynjako- ja energiamenetelmillä laskettujen arvojen välillä Kaukolämmön primäärienergiakerroin Painotettu keskiarvo Hyödynjakomenetelmä 0,89 0,89 0,90 0,90 0,89 0,89 Energiamenetelmä 1,17 1,17 1,17 1,19 1,16 1,17 Sähkön primäärienergiakerroin Painotettu keskiarvo Hyödynjakomenetelmä 1,79 1,79 1,81 1,84 1,77 1,80 Energiamenetelmä 1,17 1,17 1,18 1,20 1,16 1,18 15

16 3 Eri lämmitysmuodot 3.1 Kaukolämmitys Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 prosenttia. Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset ovat. Lähes 95 % asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Omakotitaloista kaukolämmitettyjä on runsas 6 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli Kaukolämmön tyypillisiä polttoaineita ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista (yhteistuotanto), teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta. Pienillä paikkakunnilla näitä lämmönlähteitä ei usein ole käytettävissä. Tällöin kaukolämpö tuotetaan pelkkää lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa. Asiakkaille lämpö siirretään kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Menojohdon kuuma vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys- ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. 3.2 Sähkölämmitys ja lämpöpumput Sähkölämmitystä käytetään erityisesti pientaloissa, jotka sijaitsevat kaukolämpöverkon ulkopuolella. Suoran ja varaavan sähkölämmityksen lisäksi viime vuosina erilaiset sähköllä toimivat lämpöpumppuratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan. Seuraavassa on tarkasteltu erilaisia sähköön perustuvia lämpöpumppuratkaisuja. Suoran ja varaavan sähkölämmityksen osalta tilanne on selkeä, sillä lämmitykseen käytettävän sähkön primäärienergian kulutus määräytyy suoraan sähkön primäärienergian perusteella. Lämpöpumput yleisesti Lämpöpumppua käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on samantapainen kuin kylmälaitteissa, jotka ottavat lämmön ruokatavaroista ja siirtävät sen kylmälaitteen ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla kerätessään maaperään, veteen tai ilmaan varastoitunutta lämpöä ja siirtäessään sitä sisälle rakennukseen. Lämpöpumpuilla pystytään korvaamaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta % uusiutuvalla energialla. Säästön määrä perinteiseen energiaan verrattuna riippuu kohteen lämmön tarpeesta ja lämmityskohteen ominaisuuksista, kuten tilan koosta ja eristepaksuuksista. 8 7 Energiateollisuus ry, 8 Motiva Oy, 16

17 Lämpöpumpun primäärienergiakerroin saadaan jakamalla sähkön primäärienergiakerroin lämpöpumpun COP-kertoimella. Mikäli lämpöpumpun teho ei riitä kattamaan rakennuksen koko lämmöntarvetta, käytetään usein tukevana lämmitysmuotona suoraa sähkölämmitystä. Näin ollen mitä tehokkaampi lämpöpumppu on, sitä alhaisempi primäärienergiakerroin saavutetaan, kun sähkön käyttö on mahdollisimman vähäistä. 9 Ilma-ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta sisään rakennukseen. Ilma-ilmalämpöpumpun vuoden keskiarvoinen COP-kerroin on Suomessa ulkolämpötilasta riippuen tavallisesti 2,0 2,7 välissä. Tässä tarkastelussa käytetään COP-kerrointa 2,4. Tämä vastaa tämänhetkistä kehittynyttä tekniikkaa. 10 Ilmalämpöpumppua käytetään pelkästään tilojen lämmitykseen, eli käyttövesi lämmitetään yleensä erikseen sähköllä. Tämä on huomioitu seuraavissa tarkastelussa. Maalämpöpumppu Maalämmön talteenotossa lämpöpumppu siirtää maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöä rakennukseen. Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa joko vaakatasoon pintamaahan tai pystysuoraan tekemällä porakaivoja kallioperään. Omakotitalolle riittää usein yksi porakaivo, kun taas suuremmissa kohteissa reikiä tehdään useampia. Pintamaa-asennuksessa maalämpöä kerätään maahan kaivetulla usean sadan metrin pituisella muovisella putkistolla, joka on asennettu vaakatasoon noin metrin syvyyteen. Porakaivon syvyys vaihtelee kohteen mukaan ollen tavallisesti 100 ja 250 metrin välillä. Porakaivojen keskinäinen etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 15 metriä. Kun maalämpöpumppu mitoitetaan taloudellisesti, se kattaa % omakotitalon huipputehosta ja tuottaa % lämmön tarpeesta. Loput tarvittavasta lämmöstä saadaan perustilanteessa lämpöpumppuun asennetuilla sähkövastuksilla. Pinta-alaltaan m 2 :n talossa lämpöpumpun teho on 3,5 5,0 kw. Pintamaa-asennuksessa tarvitaan m keruuputkistoa, joka mahtuu m 2 :n pinta-alalle. Tyypillisesti talon ja käyttöveden lämmitykseen kuluu sähköä vuodessa kwh eli kolmannes siitä, mitä vastaavassa sähkölämmitteisessä talossa kulutetaan. 11 Tässä tarkastelussa käytetään täystehomitoitettua, COP-arvoltaan 3,2 maalämpöpumppua, jota käytetään sekä tilojen että käyttöveden lämmitykseen Suomen Lämpöpumppuyhdistys, 10 TM Rakennusmaailma 5E/2010. Ilmalämpöpumppuvertailu. Vertailussa kahdeksan ilmalämpöpumppua normipientalossa, jonka pinta-ala on 140 m 2. Laskenta perustui kolmeen eri säävyöhykkeeseen (Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä), joissa tarkasteltiin erilaisia lämmöntarpeita ja saavutettavia lämmitysenergiansäästöjä. Paras malli saavutti keskimmäisessä säävyöhykkeessä (Jyväskylä) vuoden keskiarvoisen COP-arvon 2,67 ja heikoin malli COP-arvon 2,21. Helsingin säävyöhykkeellä COP-arvot olivat tätä parempia ja Sodankylän säävyöhykkeellä luonnollisesti huonompia. Vertailun kahdeksasta lämpöpumpusta viisi pystyi tuottamaan kaikilla kolmella säävyöhykkeellä kaiken tyyppitalon tarvitseman lämpöenergian ilman lisälämmittimiä. 11 Motiva Oy, 12 Maalämpöpumppujen keskimääräinen vuositason lämpökerroin on välillä 2,6-3,6. Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys, 17

18 Primäärienergiakerroin Tarkasteltaessa sähköön perustuvien lämmitysratkaisujen primäärienergiankulutusta voidaan keskustella siitä, miten ostetun sähkön alkuperä pitäisi huomioida tarkastelussa. Ostetun sähkön alkuperähän on periaatteessa tiedossa, mutta se on kuluttajasta, ei rakennuksesta riippuva asia. Esimerkiksi mikäli rakennuksessa käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ei voida olla varmoja, että jatkossakin käytetään uusiutuvaa energiaa esimerkiksi rakennuksen omistussuhteiden muuttuessa. Tämän vuoksi vakiintuneena käytäntönä on, että sähkön osalta käytetään koko markkinan laskennallista primäärienergiakerrointa eikä yksittäisen kohteen sähkön alkuperän mukaista kerrointa. Markkinan määrittely voidaan tehdä markkina-alueen mukaan (EU, Pohjoismaat, Suomi). Tässä tarkastellussa ei kuitenkaan oteta kantaa määrittelyalueeseen, vaan tarkastellaan kahta eri primäärienergiakerroinvaihtoehtoa, jotka ovat 2,5 tai 2,0. Edellä mainittu 2,5 vastaa EN 15603: standardia ja jälkimmäinen 2,0 puolestaan kiinteistöverotyön yhteydessä käytettyä sähkön energiamuodon kerrointa. Taulukossa 3.1 on havainnollistettu, mikä vaikutus sähkön energiakertoimella on kaukolämmön kanssa kilpaileviin sähköpohjaisiin lämmitysmuotoihin. Taulukko 3.1. Kaukolämmön kanssa kilpailevien sähköpohjaisten lämmitysmuotojen primäärienergiakertoimet; COP-arvot on määritetty vastaamaan nykyaikaista kehittynyttä tekniikkaa. Kilpaileva lämmitysmuoto Kokonaiskerroin Ilmalämpöpumppu (COP = 2,4)* VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 1,04 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 0,83 Maalämpöpumppu (COP = 3,2) VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 0,78 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 0,63 Suora sähkölämmitys VE 1 (sähkön kerroin 2,5) 2,50 VE 2 (sähkön kerroin 2,0) 2,00 * Ilmalämpöpumppua ei käytetä lämpimän käyttöveden valmistukseen, eli taulukossa sille ilmoitettu COP-arvo ei ole verrannollinen maalämpöpumpun COP-arvoon, sillä maalämpöpumpun avulla lämmitetään myös käyttövesi. Mikäli käyttöveden lämmityksen osuudeksi oletetaan 40 % rakennuksen lämmöntarpeesta, ovat lämmityksen primäärienergiakertoimet ilmalämpöpumpulle 1,62 (VE 1) ja 1,30 (VE 2). 18

19 3.3 Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu öljykattilasta, öljypolttimesta, säätölaitteista ja öljysäiliöstä. Järjestelmä tuottaa sekä huonetilojen että lämpimän käyttöveden tarvitseman energian, joten erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämpö jaetaan huoneisiin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Öljylämmityskattilan hyötysuhde vaihtelee kattilan iän ja kunnon mukaan. Nykyaikaisten öljylämmityskattiloiden hyötysuhde on erittäin hyvä, noin %. Tämän raportin laskennassa hyötysuhteena käytetään kiinteistöverotyöryhmän raportissa esitettyä arvoa 85 %. Öljylämmityksen osuus uusissa pientaloissa on tällä hetkellä hyvin pieni, johtuen öljyn hinnan noususta ja vaihteluista. Kehitteillä ja osin jo käytössä on polttonesteitä, joissa osa polttoaineesta on biopohjaista. Öljylämmitys voidaan yhdistää aurinkolämmitykseen, jolloin noin % lämmöntarpeesta voidaan kattaa aurinkolämpöjärjestelmällä. Tarjolla on myös kaksoispesäkattiloita, jolloin öljyn rinnalla voidaan käyttää puuta. Öljylämmityskattilassa on mahdollisten häiriöiden varalta sähkövastukset. Kattila nuohotaan ja poltin huolletaan noin kerran vuodessa ja öljysäiliö puhdistetaan 5 10 vuoden välein säiliöstä riippuen Pelletti- ja hakelämmitys Pellettilämmitys Pellettien raaka-aineena käytetään kutterinpurua, sahajauhoa ja hiontapölyä, jota saadaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteena. Pelletit puristetaan hienonnetusta puumassasta pieniksi, tiiviiksi sylintereiksi. Pelleteissä on puuenergiaa hyvin tiiviissä muodossa yksi kuutio pellettejä sisältää saman energiamäärän kuin litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta. Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Siilon on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Omakotitalossa sopiva siilon koko on noin 8 m³, jolloin siihen mahtuu vuoden pellettien tarve eli noin 4 tonnia pellettejä (6,5 m³). Kuten öljylämmityskattilan tapauksessa, myös pellettikattilan hyötysuhde vaihtelee kattilan iän ja kunnon mukaan.. Tämän raportin laskennassa hyötysuhteena käytetään kiinteistöverotyöryhmän raportissa esitettyä arvoa 85 %. Pelletit siirretään varastosta polttimelle siirtoruuvilla. Pellettejä poltetaan erityisesti pellettien polttoon suunnitelluissa polttimissa. Polttimen ohjausyksikkö säätää polttoaineen syöttöruuvin, palamisilmapuhaltimen ja polttimen toimintaa lämmöntarpeen mukaan. Pellettipoltin voidaan asentaa erityisesti pelletin polttoon suunniteltuun kattilaan, mutta myös useimpiin öljy- ja puukattiloihin. Pelletti voidaan toimittaa asiakkaalle säiliöautolla, kun tilausmäärä on vähintään 4 tonnia. Pellettiä voidaan hankkia myös 500 kg:n suursäkeissä. Pellettikattila nuohotaan ja tuhkat poistetaan säännöllisesti. Joissain kattilatyypeissä huolto on tehtävä 1 2 kuukauden välein, täysautomaattisissa kattiloissa muutaman kerran vuodessa. Kattilan 13 Motiva Oy, 19

20 säädöistä sekä polttimen, palopesän ja kattilan puhdistuksesta huolehtiminen pitää myös palamisen hiukkaspäästöt pieninä. Siilo on hyvä puhdistaa muutaman vuoden välein, sillä siilon pohjalle kertyy hienoainesta, joka saattaa haitata pelletin siirtoa. Pellettilämmityksen markkinaosuus uusissa pientaloissa on vielä melko pieni, mutta on odotettavissa, että se kasvattaa suosiotaan jonkin verran. 14 Hake-, pilke- ja halkokattilat Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puulämmitysjärjestelmässä voi olla varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan. Parhaimmillaan yksi lämmityskerta ja pesällinen polttoainetta riittää jopa vuorokaudeksi. Hyvän puukattilan hyötysuhde nimellisteholla on yli 80 %. Hiukkaspäästöjen minimoimisen kannalta säännöllinen huolto ja säätö ovat tärkeitä. Lisäksi on tärkeää, että käytettävä polttoaine on riittävän kuivaa. Puukattilat jaetaan ala-, ylä- ja käänteispalokattiloihin. Pilkkeitä voidaan polttaa kaikissa kattiloissa, haketta vain ruuvisyötin- ja alapalokattilassa. Yläpalokattilassa polttoainetta pitää lisätä pienissä erissä lyhyin väliajoin. Yläpalokattila vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan, johon kattilan tuottamaa lämpöä varastoidaan. Yläpalokattila vaati asukkailta eniten työtä. Alapalokattilassa puun palaminen on tasaisempaa ja puun lisäysväli on pidempi kuin yläpalokattilalla. Käänteispalokattilassa puu palaa kahdessa vaiheessa. Ensin puu kaasuuntuu, jonka jälkeen kaasu virtaa jälkipolttotilaan, jossa polttoaine palaa tehokkaasti. Kattilan toimintaperiaate mahdollistaa puhtaan palamisen ja tehokkaan lämmönsiirtymisen kattilaveteen. Puulämmitys vaatii asukkailta enemmän työtä kuin muut lämmitystavat. Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin 20 pinokuutiometriä. Puulämmitystä harkittaessa on syytä miettiä etukäteen mistä polttoainetta hankitaan ja missä sitä säilytetään talossa tai tontilla. Puuta voidaan toki hankkia vuoden mittaan useammassa erässä. Pilkettä ja haketta voidaan säilyttää lämmittämättömässä varastossa Muut lämmitysmuodot Aurinkoenergia Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkolämpöä voidaan hyödyntää asumisessa sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivinen hyödyntäminen tarkoittaa esimerkiksi ikkunoiden suuntaamista etelään ja aurinkolämmön varaamista massiivisiin materiaaleihin. Aktiivinen hyödyntäminen tapahtuu esimerkiksi aurinkokeräimillä, jotka tuottavat lämpöenergiaa niin kiinteistöjen kuin veden lämmittämiseen. Sähköä tuotetaan puolestaan aurinkopaneeleilla. Aurinkosähköjärjestelmiä käytetään pääosin silloin, kun sähköverkkoon ei ole mahdollista liittyä esimerkiksi kesämökeillä, veneissä ja saaristokohteissa, mutta ne todennäköisesti tulevat yleistymään myös muissa kohteissa, kuten pientaloissa. 14 Motiva Oy, 15 Motiva Oy, 20

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energiatekniikan laitos Matias Keto Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU

Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU Iiro Ollikainen Opinnäytetyö Syksy 2014 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista.

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista. Rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt ja primäärienergiankäyttö Jarek Kurnitski, Dosentti, Tkt Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi Matias Keto Tutkimusapulainen, TKK LVI-tekniikka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot