KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä"

Transkriptio

1 Loppuraportti KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä Hankkeen numero: 1944 Dnro 3587/ Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry Projektipäällikkö Mirva Ämmälä Tekninen asiantuntija Sami Perälä Projektityöntekijät Rami Latvala, Jyri Heikkilä

2 1 Tiivistelmä Kulkurin valssi- hankkeessa kohderyhmänä oli 32 Seinäjoen, (sis. Nurmon, Ylistaron) Lapuan, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven taajama-alueen ulkopuolisella maaseudulla asuvaa dementoituvaa henkilöä, joilla oli kulunvalvontatarve sekä osalla sisään lukitsemisen tarve. Tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla tunnistetaan syrjäseudulla asuvien dementoituvien vaelteluun liittyvät vaaratekijät ja mahdollistetaan dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeessa kokeiltiin sosiaalisen turvaverkon ja erilaisten kulunvalvontalaitteiden käytettävyyttä vaeltelevien dementoituvien kotona - asuvien tukemisessa. Mahdollistettiin dementoituvien turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Etsittiin teknologisia ratkaisuja korvaamaan dementoituvien sisään lukitsemista sekä löytää hoivayrityksille uudenlaista toimintaa syrjäkylillä ja edistää lähipalvelujen syntymistä. Useista alueella toteutetuista teknologiahankkeista huolimatta kotona - asumista tukeva teknologia koettiin edelleen uutena ja vaikeana asiana. Kuntien kotihoidossa oli perustietoutta teknologioista, mutta tietämystä tulisi hankkeessa saadun kokemuksen perusteella lisätä. Kuntien henkilöstön työmäärä lisääntyy ja uuden asian oppimiselle ei välttämättä ole kapasiteettia. Myös asenteet vaikuttavat teknologiatietouteen. Teknologiatietoutta tulisi jakaa myös muistisairaille sekä heidän omaisilleen, joka auttaisi monia selviämään päivittäisestä elämästä turvallisemmin kotona. Kulkurin valssi-hankkeessa saatu käytännön kokemus osoitti, että kotihoidon henkilöstöllä ja teknologia-asiantuntijalla tulee olla aikaa muistisairaalle ja omaisille. Asiakkaille suunnitellut teknologiaratkaisut olivat yksilöllisiä ja niitä räätälöitiin tilanteen mukaan. Tärkeää oli saada tarkka kokonaiskuva tilanteesta, jotta pystyttiin löytämään juuri oikeanlainen tapa ja teknologia turvaamaan kotona asuminen. Luottamuksen saavuttamiseksi oli tärkeää, että asennettavan laiteen toimivuus oli testattu ennen asentamista. Laitteiden koettiin vähentävän läheisten huolta muistisairaan selviytymisestä kotonaan. Laitteiden koettiin myös ennaltaehkäisevän ja estävän vaaratilanteita, joita muistisairaan kotona sattui, pahimmassa tapauksessa estettiin jopa eksyminen. Hankkeessa kuuden dementoituvan asiakkaan kotona asuminen pidentyi, yhdellä asiakkaalla lähes kaksi vuotta. Tämä osoittaa, että teknologiasta saatu hyöty on suuri kun löydetään oikea kokonaisratkaisu. Tällä tavoin kyettiin mahdollistamaan muistisairaalle mielekäs kotona asuminen. Lisäksi asuinkunnan taloudellinen hyöty oli merkittävä. Oikein kohdistettuna laitteet ja turvaverkko vähensivät kotihoidon työtaakkaa ja helpottivat arjen hoitotyötä. Erityisenä haasteena koettiin se, että teknologia tulee vielä liian myöhään dementoituvan avuksi. Hankkeessa mietittiin myös mahdollisuuksia laajentaa hoivapalveluja tarjoavien yritysten palvelutarjontaa teknologian avulla. Eräs hoivakoti oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa ja näki myös teknologiset ratkaisut yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena. Hankkeen toimesta kehitettiin hoivayrityksille palvelukonsepti, jonka avulla yritykset voivat suunnitella uusia palveluja myös kotona asuville asiakkaille. Hankkeessa kehiteltiin toimintamalli dementoituvia hoitaville omaisille ja ammattilaisille. Mallin avulla voidaan tunnistaa dementoivan sairauden kuva sekä ehkäistä vaeltelua. Näin mahdollistetaan turvallinen vaeltelu ja taataan turvallinen asuminen ja kulkeminen dementoituvan omassa tutussa ympäristössä teknologian avulla.

3 2 TIIVISTELMÄ TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET TOTEUTUS TOIMENPITEET Asiakkaat Asiakasvalinnat Kotikäyntiprosessi Koteihin asennetut laitteet Kunnat Teknologian juurruttaminen osaksi kunnan palveluprosessia Info- ja opastusiltapäivät Hoivayrittäjät Yritysyhteistyö RESURSSIT TOTEUTTAJAORGANISAATIO KUSTANNUKSET JA RAHOITUS RAPORTOINTI JA SEURANTA Viestintä ja tiedotus YHTEISTYÖKUMPPANIT PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Kunnat Yritykset Tutkimusyksiköt Kolmas sektori Muu MUU YHTEISTYÖ OPINNÄYTTEET JA JULKAISUT HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET KYSELYN TULOKSET KULUNVALVONTALAITTEIDEN JA SOSIAALISEN TURVAVERKON KÄYTTÖ MUISTISAIRAAN JA OMAISEN NÄKÖKULMASTA Teknologia Turvaverkkotyöskentely KULUNVALVONTALAITTEIDEN JA TURVAVERKKOTYÖSKENTELYN MERKITYS KOTIHOIDON TIIMIEN NÄKÖKULMASTA HOIVAKOTIEN KOKEMUKSET TEKNOLOGIAN KÄYTÖSTÄ Hoivakartanon kokemukset Hoivakoti Vuosikas Oy:n kokemukset Tuulikellon kokemukset HOIVAYRITYKSEN PALVELUKONSEPTI TEKNOLOGIAYRITYSYHTEISTYÖ KULKURIN VALSSI-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI POHDINTAA JA EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI LIITTEET...30

4 3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) on vuodesta 1997 lähtien toteuttanut ja hallinnoinut monia kehittämishankkeita. Se on toteuttanut koulutus- ja kehittämishankkeita sekä terveyden edistämisen toimikentällä, pk-sektorilla että erikoissairaan-hoidon ja kotihoidon sektorilla. EPTEK hallinnoi ja toteutti edellisellä ohjelmakaudella (maaseutuohjelma) Eeva-hankkeen (yksilöllinen turvaverkko dementoituneille). Eeva -hankkeessa luodun mallin juurruttamista jatkettiin ESR- rahoituksen turvin Kotipesä -hankkeessa, joka oli monen kunnan alueella toimivien vanhustyön ammattilaisten sekä hoiva- sekä teknologiayritysten koulutushanke. Kulkurinvalssi -hankkeen idea (kulunvalvonta, vaeltelu) nousi aikaisemmista hankkeista esiin kehitettävänä osa-alueena Hankkeen tavoitteet Kulkurin valssi-hankkeen tavoitteena oli kehittää syrjäseudulla kotona asuvien dementoituvien henkilöiden avuksi malli, jonka avulla omaiset ja kuntien vanhustyön ammattilaiset osaisivat tunnistaa vaelteluvaaran, ehkäistä sitä tai mahdollistaa dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeessa lähestyttiin vaelteluongelmaa kokonaisuutena: lääketieteellinen hoito, ei-lääketieteellinen hoito ja teknologia. Tavoitteena oli selvittää sosiaalisen turvaverkon ja erilaisten kulunvalvontalaitteiden käytettävyyttä dementoituvien ja omaisten näkökulmasta. Erityisesti kiinnitettiin huomiota dementoituvan omaan näkökulmaan ja reagointiin. Hankkeessa oli tarkoitus testata erilaisia teknologisia ratkaisuja kotona asuvien dementoituvien apuna. Näin pyrittiin mahdollistamaan dementoituvien turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja palveluketjun ulottaminen syrjäkylille kunnan tai hoivayritysten/ kyläyhdistysten kautta. Hankkeessa pyrittiin löytämään hoivayrityksille syrjäkylillä uudenlaista toimintaa, joka auttaisi lähipalvelujen syntymisessä. Kohderyhmä oli alun perin kolmekymmentäviisi (35) Etelä-Pohjanmaan alueella taajama-alueen ulkopuolisella maaseudulla asuvaa dementoituvaa henkilöä, joilla oli kulunvalvontatarve sekä ainakin osalla sisään lukitsemistarve. Toinen kohderyhmä oli dementoituvien asuinkunnissa sijaitsevat hoivayritykset. Välillisesti kohderyhmänä oli myös edellä mainittujen dementoituvien henkilöiden koko turvaverkko, joka koostuu sekä ihmisistä että teknologiasta. Käytännössä hankkeen aikana kohderyhmäksi vakiintui kolmekymmentäkaksi (32) asiakasta. Tästä lisää kohdassa

5 4 2. TOTEUTUS Hankkeen suunniteltu toteutusaika oli Hankkeelle haettiin jatkoaikaa asti, jolloin hanke päättyi. Hankkeen vaiheessa I: tavoitteena oli asiakasvalintojen tekeminen, yritysten/ kylätoimikuntien avoin rekrytointi ja kartoittavien kotikäyntien tekeminen. Hankkeen vaiheessa II: tavoitteena oli toteuttaa interventiota valituissa asiakaskohteissa. Hanketyöntekijöiden toimesta annettiin toimeksiantoja esim. lääkityksen tarkastuksesta, kerättiin tietoa ei-lääkkeellisten hoitomahdollisuuksien kartoituksesta ja toteutuksesta ja teknologisten ratkaisujen toteuttamisesta. Hankkeen vaiheessa III: tavoitteena oli kerätä seurantamateriaalia: millaisia ratkaisuja kaivattiin, mitkä olivat esteet teknologian käyttöönotossa, millaisia tuotteita tarvittaisiin, mitä parannuksia tarvittiin olemassa oleviin ratkaisuihin. Mikä oli suhde muihin hoitokeinoihin. Tavoitteena oli myös muistisairaan hoitopolkumallin kehittäminen kuntien kotihoidon työkaluksi sekä kulunvalvontakonseptin pilotoiminen hoivayritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli artikkeleiden kirjoittaminen kehitystyön vaiheista Toimenpiteet Asiakkaat Asiakasvalinnat Hankkeen alussa luotiin yhdyshenkilöverkosto (Liite 1), johon kuuluivat hankkeessa mukana olevien kuntien kotihoidosta vastaavat henkilöt. Nämä kuntien yhdyshenkilöt valitsivat hankkeen asiakkaat. Asiakasvalinnat viivästyivät ja valintoja tehtiin vielä vuonna Ohjeistus asiakasvalintoihin pysyi koko ajan samana. Yhdyshenkilöille tuotti hankaluuksia mm. Ilmajoen ja erityisesti Seinäjoen alueella asiakkaiden hankinta. Maaseudun kehittämisohjelma määritti asiakkaan asuinpaikan taajaman ulkopuolelle. Taajamassa sopivia asiakkaita olisi ollut, mutta taajaman ulkopuolella ei. Joissakin kunnissa sopiva asiakas joutui laitoshoitoon tai häntä tai hänen omaisiaan ei saatu motivoitumaan hankkeeseen osallistumiseen. Yhdyshenkilöiltä oli selvästi kuultavissa, että heidän asiakkaissaan ei ollut hankkeen tavoitteiden mukaisia asiakkaita, varsinkaan sivukylissä. Tämä on nähtävissä hankkeen yhdeksi tulokseksi, jota voisi olla mielenkiintoista tarkastella myös myöhemmin. Miksi heitä ei ollut vai eikö heitä tunnistettu tarpeeksi ajoissa? Asiakkaiden rekrytoinnissa tehtiin runsaasti töitä paitsi hankkeen, myös erityisesti yhdyshenkilöiden ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen taholta. Kuntien toimijoiden lisäksi oltiin yhteydessä mm Seinäjoen diakoniatyön johtajaan, Lakeuden Omaishoitajat ry:n aktiiveihin ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöihin. Tarkoitus oli löytää hankkeeseen sopivia henkilöitä, joilla oli vaelteluongelmaa, mutta jotka eivät vielä olleet kunnallisten palveluiden piirissä. Hankkeen asiakkaat löytyivät pääsääntöisesti kuntien yhdyshenkilöiden kautta. Myös Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys antoi vinkkejä muutaman sopivan henkilön suhteen. Ohjausryhmän kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, että hankkeen asiakasmääräksi jää 33, tämä tosin vielä vähentyi yhdellä, kun omainen perui yhden asiakkaan alkutestaukset. Hankkeen kokonaisasiakasmääräksi jäi siten 32.

6 Kotikäyntiprosessi Hankkeen kotikäynneillä toteutettiin aikaisemmassa Eeva-hankkeessa kehitettyä kotikäynti-prosessia, jota hiukan kehitettiin lisää. Kuva 1. Kotikäyntiprosessi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n toimesta suoritettiin hankkeen asiakkaille alkutestaukset, jotka saatiin tehtyä elokuuhun 2009 mennessä. Yhtä henkilöä ei pystytty testaamaan hänen huonon kuntonsa vuoksi. Tämän jälkeen tehtiin kartoittava kotikäynnit, jotka saatiin päätökseen myös elokuussa Kartoittavien kotikäyntien jälkeen paneuduttiin kunkin asiakkaan tilanteeseen yksilöllisesti. Kotikäynneillä keskusteltiin omaisen sekä asiakkaan kanssa halukkuudesta kutsua asiakkaan kotiin hoitoon osallistuvia tahoja yhteiseen verkostopalaveriin. Näistä verkostopalavereista käytetään tässä raportissa myöhemmin nimeä turvaverkkopalaveri. Turvaverkkopalavereita pidettiin vuoden aikana yhteensä 17 kpl. Palaverien kokoonpanot olivat erilaisia kutsujana ja järjestelijänä kuitenkin aina hankkeen työntekijä. Turvaverkkopalavereihin osallistui pääsääntöisesti seuraavat tahot: asiakas itse, omaisia, naapureita, läheisiä, kotipalveluohjaaja / kotipalvelun tai kotihoidon työntekijä, kotisairaanhoitaja, fysioterapeutti, yksityinen palveluntuottaja.

7 6 Kuva 2. Esimerkki turvaverkkokalenterista Turvaverkkokalenteriin kirjattiin kunkin asiakkaan viikko-ohjelma. Kalenterista jokainen turvaverkkoon kuuluva henkilö näki oman roolinsa dementoituvan arjessa ja myös muiden turvaverkkoon kuuluvien tehtävät. Lisäksi kalenterissa oli näkyvissä millaista teknologiaa asiakkaan kotona oli ja mitkä sen tehtävät olivat. Kalenterista hyötyi myös lievän vaiheen dementoituva asiakas itse. Asiakkaita ja heidän läheisiään ohjattiin ja opastettiin turvaverkkopalaverissa mm. seuraavissa asioissa: lääkityksen / hoidon kokonaisuuden tarkistaminen ja ohjaus tarvittaessa geriatrian poliklinikalle mahdollisten kotona asumista tukevien laitteiden toiminnan esittely ja ohjeistus sekä laitehankintaan liittyvät asiat paloturvallisuuden huomioiminen kotipalvelun järjestäminen apuvälineiden hankinta (rivat, luiskat yms.) intervallihoidon järjestäminen tai sen määrän lisääminen päivätoimintapaikan järjestäminen tai sen määrän lisääminen omaishoidon tuen hakeminen / yleensä sosiaalietuuksien selvittäminen kuljetuspalvelujen järjestäminen omaishoitajien kuntoutuskursseista ja tukitoimista tiedottaminen naapureiden/tuttavien mahdollisuudet auttaa arjen toimissa (esim. seurata valoja, hälyttää apua lähiomaiselta jos muistisairas on epätavalliseen aikaan liikkeellä jne.)

8 7 vapaaehtoistyöntekijöiden hankinta diakoniatyöntekijän käynnin järjestäminen pitkäaikaishoitopaikan hakemisessa auttaminen Asiakasperheet, joissa turvaverkkopalaveria ei pidetty, eivät kuitenkaan ole jääneet ilman apua sillä hanketyöryhmä auttoi myös näitä asiakkaita tarpeen mukaan. Yleisesti voitiin todeta, että turvaverkkopalaverit olivat tilaisuuksia, jossa asiakkaan luona käyvät ihmiset ja toisaalta palvelujen tuottajat näkivät ehkä ensimmäistä kertaa toisensa ja saivat kertoa oman näkemyksensä tilanteesta, huolistaan ja mahdollisuuksistaan auttaa turvaverkkokokonaisuudessa. Tärkeää oli myös se, että kokoontuminen oli asiakkaan omassa kodissa eli siinä ympäristössä ja niissä puitteissa missä dementoituva elää. Kaikki omaiset ja asiakkaat eivät halunneet turvaverkkopalaveria. Sairaudentunnottumuus oli eräs syy siihen, että kaikkien asiakkaiden kohdalla ei turvaverkkopalaveria pidetty. Toisin sanoen kokoontuminen olisi voinut tuottaa enemmän haittaa /mielipahaa kuin hyötyä. Osa asiakkaista ei halunnut kenenkään saavan tietää, että sairastavat muistisairautta. Osa läheisistä koki, että palvelut ja asiakkaan hoitotilanne olivat kunnossa eikä hyötyä yhteisestä kokoontumisesta nähty. Osalla asiakkaista oli jo varsin toimiva ja organisoitu toimiva turvaverkko olemassa. Myös heidän halukkuuttaan turvaverkkopalaveriin tiedusteltiin myöhemmin ja osalle se myös toteutettiin. Osalle asiakkaista tehtiin useampia kotikäyntejä prosessin seurantavaiheen aikana, osan luona vierailtiin vain kerran. Näin tehtiin omaisten toiveesta ja asiakastilanteesta riippuen Koteihin asennetut laitteet Hankkeen pääpaino oli kulunvalvontateknologiassa ja sen mahdollisuuksissa lisätä kotona asuvan dementoituvan turvallisuutta. Teknologiat jaettiin kolmeen ryhmään: kodin sisäiseen turvallisuuteen, alueen turvallisuuteen (piha ja puutarha) ja alueen ulkopuoliseen turvallisuuteen. Koska kotona asumisen tukeminen oli tärkeää, nähtiin tarvetta pohtia kokonaisturvallisuutta ja näin turvata myös esimerkiksi yksin asuvan muistisairaan paloturvallisuus. Laitteiden kustannuksista vastasivat pääosin kunnat hanketyöryhmän teknologiaehdotuksen perusteella. Liitteenä luettelo testatuista laitteista ja niiden toimittajista (Liite 2)

9 8 Kuva 3. Hankkeen toimesta koteihin asennetut laitteet Laitteet testattiin ensin EPTEK ry:n testauslaboratoriossa ja sitten asennuksen yhteydessä kotona. Asennusvaiheessa pyrittiin siihen, että joku omaisista tai hoitoon osallistuvista oli mukana ja näin asennustilanteesta tehtiin myös oppimistilanne. Omaisille ja muille asianosaisille annettiin myös kirjalliset, selkokieliset ohjeet sekä yhteystiedot, mihin voi soittaa heti, mikäli epäselvyyttä laitteen käytössä ilmenee. Kaikkiin asiakkaisiin pidettiin suunnitelmallisesti yhteyttä myös kotikäyntien ja mahdollisten laiteasennusten jälkeen. Laiteasennusten jälkeen vähintään kahden viikon kuluttua soitettiin ja tiedusteltiin tunnelmia sekä laitteen toimivuutta. Tämän jälkeen yhteyttä otettiin suunnitelmallisesti 2-3 kuukauden välein. Samoin soitettiin parin kuukauden välein niille, joilla teknisiä laitteita ei ollut. Joissakin tilanteissa yhteyttä pidettiin useamminkin, lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa teknologian toimivuudella oli suuri merkitys ja kotiin viety laite oli sellainen, josta ei ollut riittävästi kokemusta. Yhteydenpito koettiin tärkeäksi, koska huomattiin, että osalla omaisista oli korkea kynnys kertoa laitteen ongelmista, vaikka tätä oli painotettu. Toisaalta kerättiin tietoa laitteiden toiminnasta ja kotona selviytymisestä sekä toisaalta todettiin, että tiivis yhteydenpito asiakkaisiin / perheisiin ja tekninen ylläpito lisäsi teknologian tuomaa turvallisuutta. Muistisairaalla tilanne kotona saattoi muuttua hyvinkin

10 9 äkkiä huonompaan suuntaan esim. infektion vuoksi. Usealta asiakkaalta / perheeltä saatiin positiivista palautetta sosiaalisesta tuesta eli siitä, että pidettiin yhteyttä ja kyseltiin jaksamista sekä vointia. Asiakasperheet kokivat, että heidät huomioitiin ja toisaalta erityisesti omaishoitajat saivat keskustelukumppanin Kunnat Kuntayhteistyön tavoitteena on kehittää paitsi hankkeen päätavoitetta saumatonta palveluketjua syrjäseudulla asuvien muistisairaiden asumisen tueksi, myös juurruttaa kulunvalvontateknologiaa osaksi kunnan palveluprosessia. Vuodenvaihteessa tapahtui alueella suuria rakenteellisia muutoksia Nurmon, Ylistaron liityttyä Seinäjokeen kuntaliitoksella sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueella, jossa perustettiin JIK -peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Nämä vaikuttivat osaltaan kuntien yhdyshenkilöiden työskentelyyn sillä liitokset aiheuttivat kiirettä heidän omiin töihinsä ja toisaalta muutoksia sekä epävarmuutta esimerkiksi vastuukysymyksiin. Kuntayhdyshenkilöiden kanssa pidettiin hankkeen alkuvaiheessa yhteistyökokoukset, joissa läpikäytiin laitehankintoja ja niihin liittyviä käytäntöjä. Keskusteltiin myös sopivien asiakkaiden löytymisestä sekä yleensä yhteistyöhön liittyvistä käytännön asioista. Kuntayhdyshenkilöihin pidettiin yhteyttä lukuisin sähköpostein ja puheluin koko hankkeen ajan puolin ja toisin. Hankkeen hakuvaiheessa ei ollut otettu huomioon kuntaliitoksia ja tästä johtuen osalla kunnista ei ollut varattuna etukäteen sovittua budjettivaroja laitehankintoihin. Tätä asiaa selviteltiin mm. Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoen alueella. Asiasta päästiin kuitenkin hyvään yhteisymmärrykseen. Eettistä ajatustyötä vaati myös kuntien erilainen laitehankintakäytäntö. Lapualla ja Seinäjoella hankkeeseen osallistuessaan asiakas sai maksutta laitteet käyttöönsä. JIK -alueella Jalasjärvellä ja Kurikassa asiakas maksoi esim. laitteen vuokrakustannuksien kuukausihinnasta puolet. Kaikissa kunnissa perusturvapuhelin oli asiakkaan itsensä kustannettava, mutta esimerkiksi Seinäjoella asiakas itse maksoi pääsääntöisesti myös Esperin kautta toimitettavien lisälaitteiden ylläpitokustannukset. Asiakkaan maksamat turvapuhelimiin liittyvät perusmaksut vaihtelivat useiden eurojen välillä. Esimerkiksi Jalasjärvellä asiakas maksoi koko maksun suoraan palveluntuottaja Mainiovireelle ja Seinäjoella taas kaupunki maksoi osan turvapuhelimien ja lisälaitteiden perusmaksuista, joten hinta oli silloin halvempi. Hälytysten vastaanottojärjestelyt olivat myös erilaisia eri kunnissa, niitä löytyy palolaitoksesta yksityisiin palveluntuottajiin ja nämä asiat täytyi hankkeen toimijoiden ottaa huomioon. Hankkeen toteuttamisen kannalta nämä erilaiset käytännöt olivat haaste, varsinkin ajatellen kotihoidon toimintamallia dementoituvan hoidossa. Mallinnus täytyi em. syistä tehdä joka kunnassa erikseen. Tämä on tulevaisuuden haaste myös kotihoidon yhtenäisen toimintatavan ja teknologisten ratkaisujen mallin rakentamiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien käytännöt olivat varsin kirjavia ja vaikuttivat myös asiakkaiden motivointiin laitteita hankittaessa. Asiakkaan oli helpompi kokeilla ilmaista laitetta kuin laitetta, jonka kustannukset olivat esim euroa kuukaudessa.

11 Teknologian juurruttaminen osaksi kunnan palveluprosessia Kuntayhdyshenkilöiden luona tehdyllä kierroksella yhteiseksi huoleksi nousi asennettavien kulunvalvontateknologioiden ja muiden teknisten apuvälineiden kierrätys sekä ajankohtaisen tiedon saanti. Lapuan vanhustyön johtaja Sirkka Eväsojan toiveesta nousi ajatus yhteisestä palaverista, jossa mietittäisiin yhteisen teknologiahenkilön saamista alueelle. Hanketyöryhmä järjesti yhteisen palaverin, jossa oli paikalla myös Seinäjoen sekä JIK - alueen vanhustenhuollon edustajat. Palaverissa keskusteltiin kuntien mahdollisuuksista toteuttaa ja mallintaa teknologia-aluetta yhtenä osana palveluprosessiaan. Keskusteluissa tuli selvästi esille, että jokaisessa kunnassa on tarve ja haaste kehittää teknologiaaluetta. Vaihtoehtoisesti keskusteltiin esim. erillisen teknologiavastuuhenkilön palkkaamisesta kuntiin oman tai useamman kunnan yhteiseen käyttöön. Teknologiavastuuhenkilön palkkaus ei sinällään saanut kannatusta, mutta toive kuntakohtaisen mallin toteuttamiseen esitettiin uuden hankkeen muodossa. Tätä kokonaisuutta on tarkoitus kehittää Satakunnan liiton sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan liittojen ylimaakunnallisessa Hyvinvointialan Living Lab - hankkeessa, jossa toimijoina ovat: Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry, Porin seudun kehittämiskeskus Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on mukana Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen, Lapuan ja Alavuden kaupungit, jotka miettivät yhteistyössä omaa palveluprosessiaan tarkemmin Info- ja opastusiltapäivät Hankkeen aikana toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa kotihoidon henkilöstölle info- ja opastusiltapäiviä, joiden avulla pyrittiin lisäämään kaikkien kotihoidossa työskentelevien tietoisuutta laitteista, madaltaa mahdollista epäluuloa sekä kannustaa teknologian juurtumiseen kunnissa. Näissä koulutuksissa, jotka olivat kaikille kotihoitoon jollakin tavoin liittyville tahoille vapaaehtoisia, käytiin läpi kussakin kunnassa ajankohtaiset asiakastapaukset, hankkeen asiakkaiden perheissä tehdyt toimenpiteet ja teknologiset ratkaisut. Iltapäivät suunniteltiin palvelukokonaisuutta yhteistyössä kyseisen kunnan yhdyshenkilöiden kanssa, jotka myös osaltaan vastasivat tiedotuksesta omassa kunnassaan. Osallistujille jaettiin luentomateriaali, laitevalmistajien esitteitä ja näytettiin laitekuvia sekä opastettiin kädestä pitäen käyttämään erilaisia laitteita.. Opastusiltapäivät koettiin hyödyllisiksi myös hankkeen kannalta. Suurena yllätyksenä huomattiin, että teknologiatuntemus ja osaaminen oli kunnissa melko alhaisella tasolla. Tämä oli yllättävää, sillä Etelä- Pohjanmaan alueella on toteutettu useita ikäihmisten teknologiaan kohdistuvia hankkeita, myös koulutushankkeita. Kuntien teknologiaosaamista tulisi lisätä ja kuntien tulisi panostaa henkilöstönsä teknologiaosaamiseen sekä asenteisiin myös jatkossa.

12 Hoivayrittäjät Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pyrkiä löytämään hoivayrityksille uudenlaista toimintaa syrjäkylillä ja edistää lähipalvelujen syntymistä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen hankkeessa mukana olevat yritykset toimivat testiympäristönä. Yhteistyö hankkeessa olevien hoivayrittäjien kanssa oli tiivistä, heille järjestettiin opastusta ja ohjausta sekä heidän kanssaan läpikäytiin erilaisia mahdollisuuksia kehittää uusia palvelukonsepteja. Hoivayritykset toimivat muutamien niihin soveltuvien laitteiden testiympäristönä ja samalla ne saivat arvokasta tietoa ja kokemusta laitteiden toiminnasta. Hankkeessa mukana oleville hoivayrittäjille järjestettiin mahdollisuus osallistua yhteiseen opastusiltapäivään. Sen sisältöön saivat myös hoivayrittäjät vaikuttaa toiveillaan. Päivään osallistuivat edustajat Kurikan Tuulikellosta, Hoivakartanosta ja hoitokoti Vuosikkaasta. Iltapäivän aikana kyseltiin hoivayrittäjien kokemuksia teknologioihin liittyen, käytiin läpi yleisimmät ja tuoreimmat tekniikat. Laitteita ja esitteitä oli esillä. Mietittiin myös yhteisesti palvelukonseptin suunnittelua, mutta asia ei saanut suurta innostusta aikaan, sillä hoivayrittäjien läheisyydessä ei asunut hankkeen kotona asuvia asiakkaita. Palveluiden kannattavuus on myös haaste yrittäjille. Kuvapuhelinyhteydet ja videoneuvottelutekniikka nousivat kuitenkin kiinnostavaksi aiheeksi yrittäjien keskuudessa Yritysyhteistyö Hankkeessa oli yritysyhteistyökumppaneita, joista osa oli hankkeessa mukana suoraan rahoittajana ja osa yhteistyökumppaneina. Hankkeessa oli tarkoituksena löytää kaikki mahdollinen olemassa oleva kulunvalvontateknologia, jota voitaisiin soveltaa ja käyttää kotona asuvan dementoituneen turvana. Hankkeessa pyrittiin ajattelemaan dementoituneen kokonaisturvallisuutta Resurssit Hanketyöntekijät: Projektipäällikkö Mirva Ämmälä, Osa-aikainen asiantuntija/tutkija Merja Riikonen, Osa-aikainen projektityöntekijä Jyri Heikkilä, Projektityöntekijä Rami Latvala, Teknologia-asiantuntija, Toiminannanjohtaja Sami Perälä Sihteeri Kaija Hauta-aho, Hanke toteutettiin tiimissä, jossa vastuualueet oli jaettu eri työntekijöille. Projektipäällikkö Mirva Ämmälä vastasi kokonaisuuden etenemisestä, hallinnoinnista, kuntayhteistyöstä, tiedotuksesta sekä osin asiakastyöstä saakka. Projektityöntekijä Rami Latvala vastasi asiakastyöstä sekä muusta kokonaisuudesta lähtien, projektityöntekijä Jyri Heikkilä tekniikasta, Kaija Hautaaho sihteerin ja taloushallinnon osuudesta ja Sami Perälä tekniikasta, yritysyhteistyöstä sekä taloushallinnosta.

13 Toteuttajaorganisaatio Toteuttajana ja hallinnoijana toimi Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK), joka on sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaa soveltava alueellinen hanke- ja kehittämisorganisaatio. EPTEK ry toimii Seinäjoen terveysteknologiakeskus Mediwestissä. Maakunnallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämishankkeillaan yhdistys luo uusia toimintatapoja ja osaamista tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Palveluihin kuuluu hankekoordinointi, konsultointi, koulutus ja tekniset tukipalvelut. EPTEK ry:n taloudellinen tilanne on vakaa Kustannukset ja rahoitus Koko hankkeen kustannusarvio Koko hankkeen rahoitus koostuu: Julkinen rahoitus ELY-keskus Julkinen rahoitus, kunnat Yksityinen rahoitus, yritykset/säätiöt Raportointi ja seuranta Seurantaa ja raportointia tehtiin koko ajan hankkeen edetessä. Hankkeesta kirjoitettiin kansallisia ja kansainvälisiä artikkeleita, vuosiraportteja ja hankkeen päättyessä kirjoitettiin loppuraportti. Hankkeesta tiedotettiin laajasti medialle hankkeen alkaessa, sen puolessa välissä ja päättyessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Hankkeen tuloksista kirjoitetaan useita artikkeleita vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmä seurasi hankkeen kokonaistoteutusta säännöllisesti, kokoontuen 8 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustaja, toimialajohtaja Keijo Koivisto Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n edustaja, kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala Tampereen Teknisen yliopiston edustaja, terveydenhuollon tietotekniikan professori Kari Mäkelä Kuntaedustaja, hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki, Kurikan kaupunki Kuntaedustaja, vanhustyön johtaja Anneli Saarinen, Seinäjoen kaupunki Hoivayritysten edustaja, vastaava hoitaja Sari Autio, Hoivakartano Oy Yritysten edustaja, business manager Ulla Saarenoksa/ business manager Jan Virtanen, Pfizer Oy Rahoittajan edustaja, suunnittelija Minna Nikkari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Toiminnanjohtaja Sami Perälä, EPTEK ry

14 Viestintä ja tiedotus Hankkeelle laadittiin viestintä- ja tiedotusstrategia, jota noudatettiin koko hankkeen ajan. Viestintä- ja tiedotusstrategia jaettiin seuraavasti: Sisäinen viestintä: Hankkeen työntekijät pitivät viikoittain palavereita, joissa seurattiin hankkeen kulkua ja päivitettiin tietoja sekä suunniteltiin asiakkaiden palveluita ja teknologioita. Muistioita ja muistiinpanoja laadittiin tarvittaessa. Hankkeen yhteistyökumppaneiden välisessä tiedonvälityksessä käytettiin extranet palvelua (Sharepoint). Extranet -palvelussa jokaisella hankkeen toimijalla oli omat tunnukset, joiden avulla kirjauduttiin sivustolle. Eri toimijoilla oli eritasoiset käyttöoikeudet. Esimerkiksi hankkeen kirjaamat asiakasraportit olivat nähtävissä kyseisen kunnan yhdyshenkilöille, mutta ei esimerkiksi naapurikunnan tai laitetoimittajien edustajille. Extranetissä oli kaikille yhteinen infosivu ja mahdollisuus yhteydenpitoon muiden mukana olevien tahojen kanssa. Perusajatuksena oli tietoturvallinen tiedonjakopaikka. Lisäksi yhteyttä eri tahoihin on pidetty sähköpostin välityksellä. Ulkoinen viestintä: Hankkeen päämääriä ja tavoitteita on tehty tunnetuksi ulkoisella viestinnällä, jota on toteutettu laajasti kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa sekä lehtiartikkelein että EPTEK ry:n omilla verkkosivuilla. Tiedot näistä ovat liitteenä (Liitteet 3-18).

15 14 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT 3.1. Pääyhteistyökumppanit Kunnat Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Lapua, Jalasjärvi (Nurmo ja Ylistaro liittyivät Seinäjokeen v.2009 alussa) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osallistuvat yksiköt ja henkilöt: Kuntien ja kaupunkien kotihoidon henkilöstö Vanhustyön johtajat Muistiyhdyshenkilöt SAS-työryhmät (SAS-ryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida vanhuspalvelujen käyttöä sekä avo- että laitoshoidossa. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti avohoidon mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja sen jälkeen löytää tarkoituksenmukainen hoitopaikka palveluasunnoista, hoivaosastoilta tai terveyskeskuksen vuodeosastolta) Terveyskeskusten fysioterapeutit apuvälineasioissa Lääkärit (geriatrian ja neurologian poliklinikan lääkärit) Seinäjoen kaupungin lyhytaikaishoitoyksikkö Viherkodin vastaava hoitaja Toiminta: Hankkeen asiakkaiden palveluiden suunnittelu ja sopiminen, yhdyshenkilöiden toiminta, yhteistyö ja tiedonvälitys asiakastapauksissa, geriatrian potilaskäynnit Yritykset ArctiCare Technologies Oy, Ilmajoen Elektroniikka Oy, Emfit Oy, Exrei Oy, Location Data Systems Oy, Miratel Oy, Pfizer Oy, Tracker Security Oy, Tunstall Oy, Verifi Oy, Videra Oy Hoivayrityksiä eri kunnista: Hoivakartano Oy, Kurikan Tuulikello Oy ja Vuosikas Oy Toiminta: Teknologioiden testaus ja kokemustiedon saaminen, laitetilaukset ja tiedonsaanti Tutkimusyksiköt Tampereen teknillinen yliopisto, Seinäjoen toimipiste Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta: Opiskelijat ja tiedonvälitys

16 Kolmas sektori Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Alzheimer keskusliitto ry Vanhustyön keskusliitto ry Suomen dementiahoitoyhdistys ry Toiminta: Viestintä ja tiedotus, muistitestauksen asiantuntemus ja konsultointi Muu John G. Annalan säätiö 3.2. Muu yhteistyö Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet yksityinen kotipalvelu Pia Latvatalo, Arjen Ankkuri - Eläkeliiton vapaaehtoispalvelu (Jalasjärvi), seurakuntien diakoniatyö, Aijjoos-hanke (Kauhava), Väli-Suomen Kaste-hanke ikä-kaste, Yhteisöjen Yhdistys ry/järjestötalo - tukihenkilövälitys 3.3. Opinnäytteet ja julkaisut Seinäjoen Ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelmassa opiskeleva Minna Laakso on tehnyt korvauksetta opinnäytteen osana Kulkurin valssi- hanketta nimeltä Kehittyvä teknologia turvaamassa muistisairaan kotona pärjäämistä omais- ja kotihoidossa. Työ on nähtävissä verkko-osoitteessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/470. Tampereen Teknillisen yliopiston diplomi-insinööriopiskelija Muhammad Wasim Munir on tehnyt korvauksetta diplomityön hankkeen aihealueesta nimeltä Tracking devices for elderly care system by using GPS and RF tags. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat (aikuiskoulutus) Airi Ronkainen ja Marjo Ojakoski tekivät opinnäytetyön aihealueesta tekniikka ja etiikka, myös tämä työ tehtiin korvauksetta. Julkaisut: Munir, Muhammad Wasim., Mäkelä, Kari., Perälä, Sami Assessment of GPS Tracking Devices for Elderly Care. 4th International hyvite symposium on wellbeing technology, Tampere, Perälä, S., Ämmälä, M., Latvala, R., Mäkelä, K. Kulunvalvontateknologia muistisairaan apuna. 7 Gerontologian päivien konferenssiabstrakti, Kuopio 2010, pp. 115 (Liite 19) Perälä, S., Ämmälä, M., Latvala, R., Mäkelä, K. Location based technology for memory impaired elderly. Gerontechnology 2010; 9(2):242; doi: /gt Keywords: health technology, elderly care, dementia, Alzheimer s disease (Liite 20) Kulkurin valssi- hankkeen tuloksista tullaan tekemään kansainvälinen julkaisu (fullpaper).

17 16 4. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tavoitteena on kehittää syrjäseudulla kotona asuvien dementoituvien henkilöiden avuksi malli, jonka avulla omaiset ja kuntien vanhustyön ammattilaiset osaavat tunnistaa vaelteluvaaran, ehkäistä sitä tai mahdollistaa dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeen asiakkaaksi saatiin lopuksi 32 syrjäseudulla asuvaa muistisairasta. Vaeltelevien, levottomien muistisairaiden löytäminen maaseudulta asiakkaiksi oli vaikeaa ennakkokäsityksestä poiketen. Muutaman asiakkaan kohdalla kulunvalvonnan tarve oli mennyt jo ohi, johon mahdollisia syitä olivat muutto taajamien läheisyyteen tai sijoittuminen pitkäaikaispaikalle sairauden varhaisessa vaiheessa (kotihoidon näkemys), kyläyhteisön/ perheyhteisön riittävä tuki muistisairaalle tai jos omaiset/ muistisairas itse ei halunnut osallistua hankkeeseen. Hankkeessa kartoitettiin dementoituvien kotona selviytymistä ja vaelteluongelmaa lääketieteellisen, ei-lääketieteellisen ja teknologian näkökulmista. Lääketieteellinen hoito: Jokaisen asiakkaan kohdalla pyrittiin ensimmäisenä selvittämään oliko dementoituvalla diagnoosi ja oliko lääkitys dementoivaan sairauteen ajan tasalla. Monesti selvisi, että useita vuosia sitten aloitettu muistilääke oli edelleen sama, eikä dementoituva ollut käynyt lääkärikontrolleissa tänä aikana. Hankkeen asiakkaista kahdeksan ohjattiin geriatrin vastaanotolle lääketarkistusta varten. Ei-lääketieteellinen hoito: Ei-lääketieteellisessä hoidossa käytettiin työkaluna turvaverkkoa, joka rakennettiin dementoituvalle läheisistä ihmisistä. Tässä tukiverkossa oli pääsääntöisesti mukana kotihoidon työntekijä ja joskus naapuri tai hyvä ystävä. Turvaverkko kokoontui dementoituvan kotiin miettimään sen hetkistä tilannetta. Palavereissa käytiin läpi mm. seuraavia ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Intervallijaksot päivätoiminta kotiavun lisääminen (kotihoito, yksityinen palvelun tuottaja, seurakunnan diakoniatyöntekijä tai muu vapaaehtoinen) apuvälineet (fysioterapia ) sosiaalietuuksien päivittäminen kuljetuspalveluiden järjestäminen

18 17 Teknologia: Hankkeessa kehiteltiin dementoituvien omaisille ja läheisille sekä kuntien vanhustyön ammattilisille toimintamalli, jonka avulla voidaan tunnistaa dementoivan sairauden kuva sekä ehkäistä vaeltelua. Noudattamalla tätä mallia mahdollistetaan turvallinen vaeltelu ja taataan turvallinen asuminen ja kulkeminen dementoituvan omassa tutussa ympäristössä teknologian avulla. Kuva 4. JIK-alueen toimintamalli

19 Kyselyn tulokset Kaikille hankkeessa mukana oleville/ olleille asiakkaiden omaisille lähetettiin hankkeen kysely, joka toteutettiin ajanjaksolla Pääajatuksena oli saada kokemuksia koteihin viedyistä laitteista noin puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen sekä yleisesti tietoa hankkeen vaikuttavuudesta. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 31 kpl, joista palautui 21 kpl. Laitteita asennettiin kaikkiaan 22 asiakkaalle. Kyselylomake liitteenä (Liite 22). Kyselyyn vastanneista 21:stä omaisesta 17 koki saaneensa apua tilanteeseensa Kulkurin valssihankkeen kautta jo ensimmäisen vuoden aikana. Kahdeksan vastanneen mielestä asiakkaan turvallisuus oli lisääntynyt, joko asennetuiden laitteiden ja/ tai tiivistetyn turvaverkon kautta. Vastaajista 13 koki laitteiden tuoneen helpotusta arkeen ja mahdollistaneen asiakkaalle turvallisemman vaeltelun sekä etenkin yöaikaan tuoneen levollisemman yöunen läheisille. Kahdeksan vastaajaa koki saaneensa tärkeitä neuvoja sekä hyödyllistä kirjallisuutta dementiasta ja dementoituvan tukena elämisestä. Kolme vastaajaa koki ohjeistuksen apuvälineiden hankintaan hyödyllisenä. Viidessä vastauksessa dementoituvat ja heidän läheisensä kokivat, että he eivät ole sairauden kanssa yksin, vaan on joku taho, joka tukee ja elää mukana dementiaan liittyvien haasteiden keskellä. Turvaverkkopalaverien myötä syntyneiden sosiaalisten kontaktien koettiin tuoneen piristystä päivään. Kyselyssä oli myös dementoituvalle itselleen suunnattuja kysymyksiä. Pääsääntöisesti dementoituvat kokivat laitteiden olleen hyödyllisiä. Lähinnä koettiin laitteiden tuoneen turvallisuuden tunnetta. Vain yksi asiakas ei kokenut saaneensa minkäänlaista hyötyä hankkeesta. Kyselyyn vastanneilla asiakkailla oli laitteita seuraavasti: 10 kpl turvapuhelimia lisälaitteineen - turvaranneke 6 kpl - älykäs oviturva 3 kpl - perusoviturva 1 kpl - GPS paikannin (LDS) 5 kpl ja (Verifi) 2 kpl - radioaaltopaikannin (Saver) 2 kpl Muita laitteita olivat: - liesivahti 4 kpl - helppokäyttöinen puhelin - lyhyenkantaman puhelin - liiketunnistinvalot 2 kpl - Siiri-kotiturvapistoke + häkävaroitin - GSM-turvakamera 4.2. Kulunvalvontalaitteiden ja sosiaalisen turvaverkon käyttö muistisairaan ja omaisen näkökulmasta Teknologia Välikyselyjen perusteella turvallisuuden tunteen kokeminen nousi vahvasti esiin vastauksissa. Laitteiden koettiin vähentävän läheisten huolta muistisairaan selviytymisestä kotonaan. Laitteiden

20 19 koettiin ennaltaehkäisevän ja estävän vaaratilanteita, joita oli mm. lieden päälle jääminen tai yöaikaan uloslähteminen vähissä vaatteissa ja pahimmassa tapauksessa eksyminen. Usealla asiakkaalla omaishoitajana oli oma usein iäkäskin puoliso. Monen omaishoitajan kohdalla huoli muistisairaan puolison yöaikaisesta touhuamisesta ja vaeltelusta oli aiheuttanut väsymyksen ja uupumuksen. Uloslähtemisen vaara torjuttiin monessa tapauksessa turvapuhelimeen liitettävällä oviturvalaitteella tai ihan yksinkertaisella ja edullisella hälytyskellolla, joiden avulla omaishoitaja pystyi nukkumaan levollisemmin yöunensa. Kahdella lievän vaiheen muistisairaalla oli käytössä GPS- paikannuslaite, jonka avulla omainen tai valvontakeskus pystyi paikantamaan kartalta mahdollisen eksymisen sattuessa. Itse muistisairaille tämä paikannuslaite oli hätävara, mutta se antoi kuitenkin turvallisuuden tunteen etenkin omaisille muistisairaan lähtiessä esim. lenkille. Kuuden asiakkaan kohdalla omaiset kertoivat teknologian pidentäneen kotona asumisen aikaa. Lisäksi oli välillisiä tapauksia, joissa laite oli auttanut hoitoa. Kodin sisäiseen turvallisuuteen luettavista laitteista turvapuhelin ja siihen yhdistettynä turvaranneke, oviturvalaitteet ja palovaroitin koettiin vastausten perusteella parhaiten turvaa tuovina teknologioina. Turvapuhelimen ja turvarannekkeen käyttö oli useimmille hankkeessa mukana olleelle liian vaikeaa, eikä itsenäinen avunpyyntö turvarannekkeen tai turvapuhelimen kautta onnistunut. Useassa kohteessa toteutettiin ns. passiivisia teknologioita, kuten palovaroitin, perusoviturva tai älykäsoviturva, jolloin hälytykset lähtivät automaattisesti turvapuhelimen kautta. Älykkään oviturvan etu verrattuna perusoviturvaan oli mahdollisuus asettaa viive hälytyksen lähtemiseen. Tällä tavoin voitiin mahdollistaa muistisairaan mahdollisimman turvallinen ja itsenäinen liikkuminen esim. postilaatikolla käynti tai talvella lumen lakaisu portailta. Alueen turvallisuuteen luettavia toimivia aluetta valvovia laitteita emme hankkeeseemme löytäneet. On olemassa tekniikoita, joissa aluevalvonta on esim. 300m asti, mutta tekemissämme testauksissa näistä laitteista tuli paljon vikahälytyksiä. GSM- kameralla pystyttiin parantamaan kahdessa kohteessa pihapiirin turvallisuutta. Kamera oli molemmissa kohteissa varustettu liiketunnistimella, jolloin kamera otti kuvia liikkeen havaittuaan, jotka kamera lähetti omaisen kännykkään multimediaviestinä. Tällä tekniikalla voitiin seurata muistisairaan uloslähtöä sekä sisään tulevia henkilöitä. Näissä kohteissa pyrittiin torjumaan ensisijaisesti kaupustelijoita, jotka olivat huijanneet suuria summia rahaa. GSM- kamera lähetti kuvat MMS viestiä käyttäen, joissakin tapauksissa kuvat eivät tulleet perille tai viestit tulivat vasta tunnin tai jopa 24 tunnin kuluttua. Ongelmaksi havaittiin syrjäseuduilla oleva heikko GSM- verkko, jonka takia viestit katosivat tai lähetys kesti kauan. Ongelma pystyttiin vähentämään kameran ulkoisella lisäantennilla. Kameraa käytettäessä tuli ottaa huomioon MMS viestien hinta, joka vaihteli liittymien välillä. Koska kuvia lähetettiin monta kerralla, kertyi puhelinlaskua nopean tahtiin. Nykyään on saatavilla liittymiä, joissa on kiinteä kuukausimaksu tietylle määrille MMS- viestejä. Tällöin hinta on hieman halvempi. Alueen ulkopuoliseen turvallisuuteen luettavia laitteita oli käytössä kymmenellä asiakkaalla. Pääsääntöisesti laitteet olivat GPS- paikannustekniikkaan perustuvia laiteita. Paikannuslaitteet toimivat varsin hyvin puutarha-alueen ulkopuolella, jolloin GPS- paikannin sai hyvin yhteyden satelliitteihin. Kokeiluissa tuli kuitenkin usein vikahälytyksiä, kun asiakas oli paikantimen kanssa sisätiloissa ja satelliittiyhteys oli katkennut.

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala Teknologiakysely 2017 yhteenveto Leila Mukkala 20.2.2017 Millaisia hyvinvointi- ja turvateknologisia apuvälineitä teillä on kunnassanne käytössä? Turvapuhelimia kotona, Vivago-hälytysjärjestelmä avopalvelukeskuksessa(

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot