KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä"

Transkriptio

1 Loppuraportti KULKURIN VALSSI - Turvaverkko syrjäseudulla asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyssä Hankkeen numero: 1944 Dnro 3587/ Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry Projektipäällikkö Mirva Ämmälä Tekninen asiantuntija Sami Perälä Projektityöntekijät Rami Latvala, Jyri Heikkilä

2 1 Tiivistelmä Kulkurin valssi- hankkeessa kohderyhmänä oli 32 Seinäjoen, (sis. Nurmon, Ylistaron) Lapuan, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven taajama-alueen ulkopuolisella maaseudulla asuvaa dementoituvaa henkilöä, joilla oli kulunvalvontatarve sekä osalla sisään lukitsemisen tarve. Tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla tunnistetaan syrjäseudulla asuvien dementoituvien vaelteluun liittyvät vaaratekijät ja mahdollistetaan dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeessa kokeiltiin sosiaalisen turvaverkon ja erilaisten kulunvalvontalaitteiden käytettävyyttä vaeltelevien dementoituvien kotona - asuvien tukemisessa. Mahdollistettiin dementoituvien turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Etsittiin teknologisia ratkaisuja korvaamaan dementoituvien sisään lukitsemista sekä löytää hoivayrityksille uudenlaista toimintaa syrjäkylillä ja edistää lähipalvelujen syntymistä. Useista alueella toteutetuista teknologiahankkeista huolimatta kotona - asumista tukeva teknologia koettiin edelleen uutena ja vaikeana asiana. Kuntien kotihoidossa oli perustietoutta teknologioista, mutta tietämystä tulisi hankkeessa saadun kokemuksen perusteella lisätä. Kuntien henkilöstön työmäärä lisääntyy ja uuden asian oppimiselle ei välttämättä ole kapasiteettia. Myös asenteet vaikuttavat teknologiatietouteen. Teknologiatietoutta tulisi jakaa myös muistisairaille sekä heidän omaisilleen, joka auttaisi monia selviämään päivittäisestä elämästä turvallisemmin kotona. Kulkurin valssi-hankkeessa saatu käytännön kokemus osoitti, että kotihoidon henkilöstöllä ja teknologia-asiantuntijalla tulee olla aikaa muistisairaalle ja omaisille. Asiakkaille suunnitellut teknologiaratkaisut olivat yksilöllisiä ja niitä räätälöitiin tilanteen mukaan. Tärkeää oli saada tarkka kokonaiskuva tilanteesta, jotta pystyttiin löytämään juuri oikeanlainen tapa ja teknologia turvaamaan kotona asuminen. Luottamuksen saavuttamiseksi oli tärkeää, että asennettavan laiteen toimivuus oli testattu ennen asentamista. Laitteiden koettiin vähentävän läheisten huolta muistisairaan selviytymisestä kotonaan. Laitteiden koettiin myös ennaltaehkäisevän ja estävän vaaratilanteita, joita muistisairaan kotona sattui, pahimmassa tapauksessa estettiin jopa eksyminen. Hankkeessa kuuden dementoituvan asiakkaan kotona asuminen pidentyi, yhdellä asiakkaalla lähes kaksi vuotta. Tämä osoittaa, että teknologiasta saatu hyöty on suuri kun löydetään oikea kokonaisratkaisu. Tällä tavoin kyettiin mahdollistamaan muistisairaalle mielekäs kotona asuminen. Lisäksi asuinkunnan taloudellinen hyöty oli merkittävä. Oikein kohdistettuna laitteet ja turvaverkko vähensivät kotihoidon työtaakkaa ja helpottivat arjen hoitotyötä. Erityisenä haasteena koettiin se, että teknologia tulee vielä liian myöhään dementoituvan avuksi. Hankkeessa mietittiin myös mahdollisuuksia laajentaa hoivapalveluja tarjoavien yritysten palvelutarjontaa teknologian avulla. Eräs hoivakoti oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa ja näki myös teknologiset ratkaisut yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena. Hankkeen toimesta kehitettiin hoivayrityksille palvelukonsepti, jonka avulla yritykset voivat suunnitella uusia palveluja myös kotona asuville asiakkaille. Hankkeessa kehiteltiin toimintamalli dementoituvia hoitaville omaisille ja ammattilaisille. Mallin avulla voidaan tunnistaa dementoivan sairauden kuva sekä ehkäistä vaeltelua. Näin mahdollistetaan turvallinen vaeltelu ja taataan turvallinen asuminen ja kulkeminen dementoituvan omassa tutussa ympäristössä teknologian avulla.

3 2 TIIVISTELMÄ TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET TOTEUTUS TOIMENPITEET Asiakkaat Asiakasvalinnat Kotikäyntiprosessi Koteihin asennetut laitteet Kunnat Teknologian juurruttaminen osaksi kunnan palveluprosessia Info- ja opastusiltapäivät Hoivayrittäjät Yritysyhteistyö RESURSSIT TOTEUTTAJAORGANISAATIO KUSTANNUKSET JA RAHOITUS RAPORTOINTI JA SEURANTA Viestintä ja tiedotus YHTEISTYÖKUMPPANIT PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Kunnat Yritykset Tutkimusyksiköt Kolmas sektori Muu MUU YHTEISTYÖ OPINNÄYTTEET JA JULKAISUT HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET KYSELYN TULOKSET KULUNVALVONTALAITTEIDEN JA SOSIAALISEN TURVAVERKON KÄYTTÖ MUISTISAIRAAN JA OMAISEN NÄKÖKULMASTA Teknologia Turvaverkkotyöskentely KULUNVALVONTALAITTEIDEN JA TURVAVERKKOTYÖSKENTELYN MERKITYS KOTIHOIDON TIIMIEN NÄKÖKULMASTA HOIVAKOTIEN KOKEMUKSET TEKNOLOGIAN KÄYTÖSTÄ Hoivakartanon kokemukset Hoivakoti Vuosikas Oy:n kokemukset Tuulikellon kokemukset HOIVAYRITYKSEN PALVELUKONSEPTI TEKNOLOGIAYRITYSYHTEISTYÖ KULKURIN VALSSI-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI POHDINTAA JA EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI LIITTEET...30

4 3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) on vuodesta 1997 lähtien toteuttanut ja hallinnoinut monia kehittämishankkeita. Se on toteuttanut koulutus- ja kehittämishankkeita sekä terveyden edistämisen toimikentällä, pk-sektorilla että erikoissairaan-hoidon ja kotihoidon sektorilla. EPTEK hallinnoi ja toteutti edellisellä ohjelmakaudella (maaseutuohjelma) Eeva-hankkeen (yksilöllinen turvaverkko dementoituneille). Eeva -hankkeessa luodun mallin juurruttamista jatkettiin ESR- rahoituksen turvin Kotipesä -hankkeessa, joka oli monen kunnan alueella toimivien vanhustyön ammattilaisten sekä hoiva- sekä teknologiayritysten koulutushanke. Kulkurinvalssi -hankkeen idea (kulunvalvonta, vaeltelu) nousi aikaisemmista hankkeista esiin kehitettävänä osa-alueena Hankkeen tavoitteet Kulkurin valssi-hankkeen tavoitteena oli kehittää syrjäseudulla kotona asuvien dementoituvien henkilöiden avuksi malli, jonka avulla omaiset ja kuntien vanhustyön ammattilaiset osaisivat tunnistaa vaelteluvaaran, ehkäistä sitä tai mahdollistaa dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeessa lähestyttiin vaelteluongelmaa kokonaisuutena: lääketieteellinen hoito, ei-lääketieteellinen hoito ja teknologia. Tavoitteena oli selvittää sosiaalisen turvaverkon ja erilaisten kulunvalvontalaitteiden käytettävyyttä dementoituvien ja omaisten näkökulmasta. Erityisesti kiinnitettiin huomiota dementoituvan omaan näkökulmaan ja reagointiin. Hankkeessa oli tarkoitus testata erilaisia teknologisia ratkaisuja kotona asuvien dementoituvien apuna. Näin pyrittiin mahdollistamaan dementoituvien turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja palveluketjun ulottaminen syrjäkylille kunnan tai hoivayritysten/ kyläyhdistysten kautta. Hankkeessa pyrittiin löytämään hoivayrityksille syrjäkylillä uudenlaista toimintaa, joka auttaisi lähipalvelujen syntymisessä. Kohderyhmä oli alun perin kolmekymmentäviisi (35) Etelä-Pohjanmaan alueella taajama-alueen ulkopuolisella maaseudulla asuvaa dementoituvaa henkilöä, joilla oli kulunvalvontatarve sekä ainakin osalla sisään lukitsemistarve. Toinen kohderyhmä oli dementoituvien asuinkunnissa sijaitsevat hoivayritykset. Välillisesti kohderyhmänä oli myös edellä mainittujen dementoituvien henkilöiden koko turvaverkko, joka koostuu sekä ihmisistä että teknologiasta. Käytännössä hankkeen aikana kohderyhmäksi vakiintui kolmekymmentäkaksi (32) asiakasta. Tästä lisää kohdassa

5 4 2. TOTEUTUS Hankkeen suunniteltu toteutusaika oli Hankkeelle haettiin jatkoaikaa asti, jolloin hanke päättyi. Hankkeen vaiheessa I: tavoitteena oli asiakasvalintojen tekeminen, yritysten/ kylätoimikuntien avoin rekrytointi ja kartoittavien kotikäyntien tekeminen. Hankkeen vaiheessa II: tavoitteena oli toteuttaa interventiota valituissa asiakaskohteissa. Hanketyöntekijöiden toimesta annettiin toimeksiantoja esim. lääkityksen tarkastuksesta, kerättiin tietoa ei-lääkkeellisten hoitomahdollisuuksien kartoituksesta ja toteutuksesta ja teknologisten ratkaisujen toteuttamisesta. Hankkeen vaiheessa III: tavoitteena oli kerätä seurantamateriaalia: millaisia ratkaisuja kaivattiin, mitkä olivat esteet teknologian käyttöönotossa, millaisia tuotteita tarvittaisiin, mitä parannuksia tarvittiin olemassa oleviin ratkaisuihin. Mikä oli suhde muihin hoitokeinoihin. Tavoitteena oli myös muistisairaan hoitopolkumallin kehittäminen kuntien kotihoidon työkaluksi sekä kulunvalvontakonseptin pilotoiminen hoivayritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli artikkeleiden kirjoittaminen kehitystyön vaiheista Toimenpiteet Asiakkaat Asiakasvalinnat Hankkeen alussa luotiin yhdyshenkilöverkosto (Liite 1), johon kuuluivat hankkeessa mukana olevien kuntien kotihoidosta vastaavat henkilöt. Nämä kuntien yhdyshenkilöt valitsivat hankkeen asiakkaat. Asiakasvalinnat viivästyivät ja valintoja tehtiin vielä vuonna Ohjeistus asiakasvalintoihin pysyi koko ajan samana. Yhdyshenkilöille tuotti hankaluuksia mm. Ilmajoen ja erityisesti Seinäjoen alueella asiakkaiden hankinta. Maaseudun kehittämisohjelma määritti asiakkaan asuinpaikan taajaman ulkopuolelle. Taajamassa sopivia asiakkaita olisi ollut, mutta taajaman ulkopuolella ei. Joissakin kunnissa sopiva asiakas joutui laitoshoitoon tai häntä tai hänen omaisiaan ei saatu motivoitumaan hankkeeseen osallistumiseen. Yhdyshenkilöiltä oli selvästi kuultavissa, että heidän asiakkaissaan ei ollut hankkeen tavoitteiden mukaisia asiakkaita, varsinkaan sivukylissä. Tämä on nähtävissä hankkeen yhdeksi tulokseksi, jota voisi olla mielenkiintoista tarkastella myös myöhemmin. Miksi heitä ei ollut vai eikö heitä tunnistettu tarpeeksi ajoissa? Asiakkaiden rekrytoinnissa tehtiin runsaasti töitä paitsi hankkeen, myös erityisesti yhdyshenkilöiden ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen taholta. Kuntien toimijoiden lisäksi oltiin yhteydessä mm Seinäjoen diakoniatyön johtajaan, Lakeuden Omaishoitajat ry:n aktiiveihin ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöihin. Tarkoitus oli löytää hankkeeseen sopivia henkilöitä, joilla oli vaelteluongelmaa, mutta jotka eivät vielä olleet kunnallisten palveluiden piirissä. Hankkeen asiakkaat löytyivät pääsääntöisesti kuntien yhdyshenkilöiden kautta. Myös Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys antoi vinkkejä muutaman sopivan henkilön suhteen. Ohjausryhmän kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, että hankkeen asiakasmääräksi jää 33, tämä tosin vielä vähentyi yhdellä, kun omainen perui yhden asiakkaan alkutestaukset. Hankkeen kokonaisasiakasmääräksi jäi siten 32.

6 Kotikäyntiprosessi Hankkeen kotikäynneillä toteutettiin aikaisemmassa Eeva-hankkeessa kehitettyä kotikäynti-prosessia, jota hiukan kehitettiin lisää. Kuva 1. Kotikäyntiprosessi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n toimesta suoritettiin hankkeen asiakkaille alkutestaukset, jotka saatiin tehtyä elokuuhun 2009 mennessä. Yhtä henkilöä ei pystytty testaamaan hänen huonon kuntonsa vuoksi. Tämän jälkeen tehtiin kartoittava kotikäynnit, jotka saatiin päätökseen myös elokuussa Kartoittavien kotikäyntien jälkeen paneuduttiin kunkin asiakkaan tilanteeseen yksilöllisesti. Kotikäynneillä keskusteltiin omaisen sekä asiakkaan kanssa halukkuudesta kutsua asiakkaan kotiin hoitoon osallistuvia tahoja yhteiseen verkostopalaveriin. Näistä verkostopalavereista käytetään tässä raportissa myöhemmin nimeä turvaverkkopalaveri. Turvaverkkopalavereita pidettiin vuoden aikana yhteensä 17 kpl. Palaverien kokoonpanot olivat erilaisia kutsujana ja järjestelijänä kuitenkin aina hankkeen työntekijä. Turvaverkkopalavereihin osallistui pääsääntöisesti seuraavat tahot: asiakas itse, omaisia, naapureita, läheisiä, kotipalveluohjaaja / kotipalvelun tai kotihoidon työntekijä, kotisairaanhoitaja, fysioterapeutti, yksityinen palveluntuottaja.

7 6 Kuva 2. Esimerkki turvaverkkokalenterista Turvaverkkokalenteriin kirjattiin kunkin asiakkaan viikko-ohjelma. Kalenterista jokainen turvaverkkoon kuuluva henkilö näki oman roolinsa dementoituvan arjessa ja myös muiden turvaverkkoon kuuluvien tehtävät. Lisäksi kalenterissa oli näkyvissä millaista teknologiaa asiakkaan kotona oli ja mitkä sen tehtävät olivat. Kalenterista hyötyi myös lievän vaiheen dementoituva asiakas itse. Asiakkaita ja heidän läheisiään ohjattiin ja opastettiin turvaverkkopalaverissa mm. seuraavissa asioissa: lääkityksen / hoidon kokonaisuuden tarkistaminen ja ohjaus tarvittaessa geriatrian poliklinikalle mahdollisten kotona asumista tukevien laitteiden toiminnan esittely ja ohjeistus sekä laitehankintaan liittyvät asiat paloturvallisuuden huomioiminen kotipalvelun järjestäminen apuvälineiden hankinta (rivat, luiskat yms.) intervallihoidon järjestäminen tai sen määrän lisääminen päivätoimintapaikan järjestäminen tai sen määrän lisääminen omaishoidon tuen hakeminen / yleensä sosiaalietuuksien selvittäminen kuljetuspalvelujen järjestäminen omaishoitajien kuntoutuskursseista ja tukitoimista tiedottaminen naapureiden/tuttavien mahdollisuudet auttaa arjen toimissa (esim. seurata valoja, hälyttää apua lähiomaiselta jos muistisairas on epätavalliseen aikaan liikkeellä jne.)

8 7 vapaaehtoistyöntekijöiden hankinta diakoniatyöntekijän käynnin järjestäminen pitkäaikaishoitopaikan hakemisessa auttaminen Asiakasperheet, joissa turvaverkkopalaveria ei pidetty, eivät kuitenkaan ole jääneet ilman apua sillä hanketyöryhmä auttoi myös näitä asiakkaita tarpeen mukaan. Yleisesti voitiin todeta, että turvaverkkopalaverit olivat tilaisuuksia, jossa asiakkaan luona käyvät ihmiset ja toisaalta palvelujen tuottajat näkivät ehkä ensimmäistä kertaa toisensa ja saivat kertoa oman näkemyksensä tilanteesta, huolistaan ja mahdollisuuksistaan auttaa turvaverkkokokonaisuudessa. Tärkeää oli myös se, että kokoontuminen oli asiakkaan omassa kodissa eli siinä ympäristössä ja niissä puitteissa missä dementoituva elää. Kaikki omaiset ja asiakkaat eivät halunneet turvaverkkopalaveria. Sairaudentunnottumuus oli eräs syy siihen, että kaikkien asiakkaiden kohdalla ei turvaverkkopalaveria pidetty. Toisin sanoen kokoontuminen olisi voinut tuottaa enemmän haittaa /mielipahaa kuin hyötyä. Osa asiakkaista ei halunnut kenenkään saavan tietää, että sairastavat muistisairautta. Osa läheisistä koki, että palvelut ja asiakkaan hoitotilanne olivat kunnossa eikä hyötyä yhteisestä kokoontumisesta nähty. Osalla asiakkaista oli jo varsin toimiva ja organisoitu toimiva turvaverkko olemassa. Myös heidän halukkuuttaan turvaverkkopalaveriin tiedusteltiin myöhemmin ja osalle se myös toteutettiin. Osalle asiakkaista tehtiin useampia kotikäyntejä prosessin seurantavaiheen aikana, osan luona vierailtiin vain kerran. Näin tehtiin omaisten toiveesta ja asiakastilanteesta riippuen Koteihin asennetut laitteet Hankkeen pääpaino oli kulunvalvontateknologiassa ja sen mahdollisuuksissa lisätä kotona asuvan dementoituvan turvallisuutta. Teknologiat jaettiin kolmeen ryhmään: kodin sisäiseen turvallisuuteen, alueen turvallisuuteen (piha ja puutarha) ja alueen ulkopuoliseen turvallisuuteen. Koska kotona asumisen tukeminen oli tärkeää, nähtiin tarvetta pohtia kokonaisturvallisuutta ja näin turvata myös esimerkiksi yksin asuvan muistisairaan paloturvallisuus. Laitteiden kustannuksista vastasivat pääosin kunnat hanketyöryhmän teknologiaehdotuksen perusteella. Liitteenä luettelo testatuista laitteista ja niiden toimittajista (Liite 2)

9 8 Kuva 3. Hankkeen toimesta koteihin asennetut laitteet Laitteet testattiin ensin EPTEK ry:n testauslaboratoriossa ja sitten asennuksen yhteydessä kotona. Asennusvaiheessa pyrittiin siihen, että joku omaisista tai hoitoon osallistuvista oli mukana ja näin asennustilanteesta tehtiin myös oppimistilanne. Omaisille ja muille asianosaisille annettiin myös kirjalliset, selkokieliset ohjeet sekä yhteystiedot, mihin voi soittaa heti, mikäli epäselvyyttä laitteen käytössä ilmenee. Kaikkiin asiakkaisiin pidettiin suunnitelmallisesti yhteyttä myös kotikäyntien ja mahdollisten laiteasennusten jälkeen. Laiteasennusten jälkeen vähintään kahden viikon kuluttua soitettiin ja tiedusteltiin tunnelmia sekä laitteen toimivuutta. Tämän jälkeen yhteyttä otettiin suunnitelmallisesti 2-3 kuukauden välein. Samoin soitettiin parin kuukauden välein niille, joilla teknisiä laitteita ei ollut. Joissakin tilanteissa yhteyttä pidettiin useamminkin, lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa teknologian toimivuudella oli suuri merkitys ja kotiin viety laite oli sellainen, josta ei ollut riittävästi kokemusta. Yhteydenpito koettiin tärkeäksi, koska huomattiin, että osalla omaisista oli korkea kynnys kertoa laitteen ongelmista, vaikka tätä oli painotettu. Toisaalta kerättiin tietoa laitteiden toiminnasta ja kotona selviytymisestä sekä toisaalta todettiin, että tiivis yhteydenpito asiakkaisiin / perheisiin ja tekninen ylläpito lisäsi teknologian tuomaa turvallisuutta. Muistisairaalla tilanne kotona saattoi muuttua hyvinkin

10 9 äkkiä huonompaan suuntaan esim. infektion vuoksi. Usealta asiakkaalta / perheeltä saatiin positiivista palautetta sosiaalisesta tuesta eli siitä, että pidettiin yhteyttä ja kyseltiin jaksamista sekä vointia. Asiakasperheet kokivat, että heidät huomioitiin ja toisaalta erityisesti omaishoitajat saivat keskustelukumppanin Kunnat Kuntayhteistyön tavoitteena on kehittää paitsi hankkeen päätavoitetta saumatonta palveluketjua syrjäseudulla asuvien muistisairaiden asumisen tueksi, myös juurruttaa kulunvalvontateknologiaa osaksi kunnan palveluprosessia. Vuodenvaihteessa tapahtui alueella suuria rakenteellisia muutoksia Nurmon, Ylistaron liityttyä Seinäjokeen kuntaliitoksella sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueella, jossa perustettiin JIK -peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Nämä vaikuttivat osaltaan kuntien yhdyshenkilöiden työskentelyyn sillä liitokset aiheuttivat kiirettä heidän omiin töihinsä ja toisaalta muutoksia sekä epävarmuutta esimerkiksi vastuukysymyksiin. Kuntayhdyshenkilöiden kanssa pidettiin hankkeen alkuvaiheessa yhteistyökokoukset, joissa läpikäytiin laitehankintoja ja niihin liittyviä käytäntöjä. Keskusteltiin myös sopivien asiakkaiden löytymisestä sekä yleensä yhteistyöhön liittyvistä käytännön asioista. Kuntayhdyshenkilöihin pidettiin yhteyttä lukuisin sähköpostein ja puheluin koko hankkeen ajan puolin ja toisin. Hankkeen hakuvaiheessa ei ollut otettu huomioon kuntaliitoksia ja tästä johtuen osalla kunnista ei ollut varattuna etukäteen sovittua budjettivaroja laitehankintoihin. Tätä asiaa selviteltiin mm. Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoen alueella. Asiasta päästiin kuitenkin hyvään yhteisymmärrykseen. Eettistä ajatustyötä vaati myös kuntien erilainen laitehankintakäytäntö. Lapualla ja Seinäjoella hankkeeseen osallistuessaan asiakas sai maksutta laitteet käyttöönsä. JIK -alueella Jalasjärvellä ja Kurikassa asiakas maksoi esim. laitteen vuokrakustannuksien kuukausihinnasta puolet. Kaikissa kunnissa perusturvapuhelin oli asiakkaan itsensä kustannettava, mutta esimerkiksi Seinäjoella asiakas itse maksoi pääsääntöisesti myös Esperin kautta toimitettavien lisälaitteiden ylläpitokustannukset. Asiakkaan maksamat turvapuhelimiin liittyvät perusmaksut vaihtelivat useiden eurojen välillä. Esimerkiksi Jalasjärvellä asiakas maksoi koko maksun suoraan palveluntuottaja Mainiovireelle ja Seinäjoella taas kaupunki maksoi osan turvapuhelimien ja lisälaitteiden perusmaksuista, joten hinta oli silloin halvempi. Hälytysten vastaanottojärjestelyt olivat myös erilaisia eri kunnissa, niitä löytyy palolaitoksesta yksityisiin palveluntuottajiin ja nämä asiat täytyi hankkeen toimijoiden ottaa huomioon. Hankkeen toteuttamisen kannalta nämä erilaiset käytännöt olivat haaste, varsinkin ajatellen kotihoidon toimintamallia dementoituvan hoidossa. Mallinnus täytyi em. syistä tehdä joka kunnassa erikseen. Tämä on tulevaisuuden haaste myös kotihoidon yhtenäisen toimintatavan ja teknologisten ratkaisujen mallin rakentamiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien käytännöt olivat varsin kirjavia ja vaikuttivat myös asiakkaiden motivointiin laitteita hankittaessa. Asiakkaan oli helpompi kokeilla ilmaista laitetta kuin laitetta, jonka kustannukset olivat esim euroa kuukaudessa.

11 Teknologian juurruttaminen osaksi kunnan palveluprosessia Kuntayhdyshenkilöiden luona tehdyllä kierroksella yhteiseksi huoleksi nousi asennettavien kulunvalvontateknologioiden ja muiden teknisten apuvälineiden kierrätys sekä ajankohtaisen tiedon saanti. Lapuan vanhustyön johtaja Sirkka Eväsojan toiveesta nousi ajatus yhteisestä palaverista, jossa mietittäisiin yhteisen teknologiahenkilön saamista alueelle. Hanketyöryhmä järjesti yhteisen palaverin, jossa oli paikalla myös Seinäjoen sekä JIK - alueen vanhustenhuollon edustajat. Palaverissa keskusteltiin kuntien mahdollisuuksista toteuttaa ja mallintaa teknologia-aluetta yhtenä osana palveluprosessiaan. Keskusteluissa tuli selvästi esille, että jokaisessa kunnassa on tarve ja haaste kehittää teknologiaaluetta. Vaihtoehtoisesti keskusteltiin esim. erillisen teknologiavastuuhenkilön palkkaamisesta kuntiin oman tai useamman kunnan yhteiseen käyttöön. Teknologiavastuuhenkilön palkkaus ei sinällään saanut kannatusta, mutta toive kuntakohtaisen mallin toteuttamiseen esitettiin uuden hankkeen muodossa. Tätä kokonaisuutta on tarkoitus kehittää Satakunnan liiton sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan liittojen ylimaakunnallisessa Hyvinvointialan Living Lab - hankkeessa, jossa toimijoina ovat: Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry, Porin seudun kehittämiskeskus Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on mukana Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen, Lapuan ja Alavuden kaupungit, jotka miettivät yhteistyössä omaa palveluprosessiaan tarkemmin Info- ja opastusiltapäivät Hankkeen aikana toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa kotihoidon henkilöstölle info- ja opastusiltapäiviä, joiden avulla pyrittiin lisäämään kaikkien kotihoidossa työskentelevien tietoisuutta laitteista, madaltaa mahdollista epäluuloa sekä kannustaa teknologian juurtumiseen kunnissa. Näissä koulutuksissa, jotka olivat kaikille kotihoitoon jollakin tavoin liittyville tahoille vapaaehtoisia, käytiin läpi kussakin kunnassa ajankohtaiset asiakastapaukset, hankkeen asiakkaiden perheissä tehdyt toimenpiteet ja teknologiset ratkaisut. Iltapäivät suunniteltiin palvelukokonaisuutta yhteistyössä kyseisen kunnan yhdyshenkilöiden kanssa, jotka myös osaltaan vastasivat tiedotuksesta omassa kunnassaan. Osallistujille jaettiin luentomateriaali, laitevalmistajien esitteitä ja näytettiin laitekuvia sekä opastettiin kädestä pitäen käyttämään erilaisia laitteita.. Opastusiltapäivät koettiin hyödyllisiksi myös hankkeen kannalta. Suurena yllätyksenä huomattiin, että teknologiatuntemus ja osaaminen oli kunnissa melko alhaisella tasolla. Tämä oli yllättävää, sillä Etelä- Pohjanmaan alueella on toteutettu useita ikäihmisten teknologiaan kohdistuvia hankkeita, myös koulutushankkeita. Kuntien teknologiaosaamista tulisi lisätä ja kuntien tulisi panostaa henkilöstönsä teknologiaosaamiseen sekä asenteisiin myös jatkossa.

12 Hoivayrittäjät Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pyrkiä löytämään hoivayrityksille uudenlaista toimintaa syrjäkylillä ja edistää lähipalvelujen syntymistä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen hankkeessa mukana olevat yritykset toimivat testiympäristönä. Yhteistyö hankkeessa olevien hoivayrittäjien kanssa oli tiivistä, heille järjestettiin opastusta ja ohjausta sekä heidän kanssaan läpikäytiin erilaisia mahdollisuuksia kehittää uusia palvelukonsepteja. Hoivayritykset toimivat muutamien niihin soveltuvien laitteiden testiympäristönä ja samalla ne saivat arvokasta tietoa ja kokemusta laitteiden toiminnasta. Hankkeessa mukana oleville hoivayrittäjille järjestettiin mahdollisuus osallistua yhteiseen opastusiltapäivään. Sen sisältöön saivat myös hoivayrittäjät vaikuttaa toiveillaan. Päivään osallistuivat edustajat Kurikan Tuulikellosta, Hoivakartanosta ja hoitokoti Vuosikkaasta. Iltapäivän aikana kyseltiin hoivayrittäjien kokemuksia teknologioihin liittyen, käytiin läpi yleisimmät ja tuoreimmat tekniikat. Laitteita ja esitteitä oli esillä. Mietittiin myös yhteisesti palvelukonseptin suunnittelua, mutta asia ei saanut suurta innostusta aikaan, sillä hoivayrittäjien läheisyydessä ei asunut hankkeen kotona asuvia asiakkaita. Palveluiden kannattavuus on myös haaste yrittäjille. Kuvapuhelinyhteydet ja videoneuvottelutekniikka nousivat kuitenkin kiinnostavaksi aiheeksi yrittäjien keskuudessa Yritysyhteistyö Hankkeessa oli yritysyhteistyökumppaneita, joista osa oli hankkeessa mukana suoraan rahoittajana ja osa yhteistyökumppaneina. Hankkeessa oli tarkoituksena löytää kaikki mahdollinen olemassa oleva kulunvalvontateknologia, jota voitaisiin soveltaa ja käyttää kotona asuvan dementoituneen turvana. Hankkeessa pyrittiin ajattelemaan dementoituneen kokonaisturvallisuutta Resurssit Hanketyöntekijät: Projektipäällikkö Mirva Ämmälä, Osa-aikainen asiantuntija/tutkija Merja Riikonen, Osa-aikainen projektityöntekijä Jyri Heikkilä, Projektityöntekijä Rami Latvala, Teknologia-asiantuntija, Toiminannanjohtaja Sami Perälä Sihteeri Kaija Hauta-aho, Hanke toteutettiin tiimissä, jossa vastuualueet oli jaettu eri työntekijöille. Projektipäällikkö Mirva Ämmälä vastasi kokonaisuuden etenemisestä, hallinnoinnista, kuntayhteistyöstä, tiedotuksesta sekä osin asiakastyöstä saakka. Projektityöntekijä Rami Latvala vastasi asiakastyöstä sekä muusta kokonaisuudesta lähtien, projektityöntekijä Jyri Heikkilä tekniikasta, Kaija Hautaaho sihteerin ja taloushallinnon osuudesta ja Sami Perälä tekniikasta, yritysyhteistyöstä sekä taloushallinnosta.

13 Toteuttajaorganisaatio Toteuttajana ja hallinnoijana toimi Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK), joka on sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaa soveltava alueellinen hanke- ja kehittämisorganisaatio. EPTEK ry toimii Seinäjoen terveysteknologiakeskus Mediwestissä. Maakunnallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämishankkeillaan yhdistys luo uusia toimintatapoja ja osaamista tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Palveluihin kuuluu hankekoordinointi, konsultointi, koulutus ja tekniset tukipalvelut. EPTEK ry:n taloudellinen tilanne on vakaa Kustannukset ja rahoitus Koko hankkeen kustannusarvio Koko hankkeen rahoitus koostuu: Julkinen rahoitus ELY-keskus Julkinen rahoitus, kunnat Yksityinen rahoitus, yritykset/säätiöt Raportointi ja seuranta Seurantaa ja raportointia tehtiin koko ajan hankkeen edetessä. Hankkeesta kirjoitettiin kansallisia ja kansainvälisiä artikkeleita, vuosiraportteja ja hankkeen päättyessä kirjoitettiin loppuraportti. Hankkeesta tiedotettiin laajasti medialle hankkeen alkaessa, sen puolessa välissä ja päättyessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Hankkeen tuloksista kirjoitetaan useita artikkeleita vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmä seurasi hankkeen kokonaistoteutusta säännöllisesti, kokoontuen 8 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustaja, toimialajohtaja Keijo Koivisto Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n edustaja, kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala Tampereen Teknisen yliopiston edustaja, terveydenhuollon tietotekniikan professori Kari Mäkelä Kuntaedustaja, hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki, Kurikan kaupunki Kuntaedustaja, vanhustyön johtaja Anneli Saarinen, Seinäjoen kaupunki Hoivayritysten edustaja, vastaava hoitaja Sari Autio, Hoivakartano Oy Yritysten edustaja, business manager Ulla Saarenoksa/ business manager Jan Virtanen, Pfizer Oy Rahoittajan edustaja, suunnittelija Minna Nikkari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Toiminnanjohtaja Sami Perälä, EPTEK ry

14 Viestintä ja tiedotus Hankkeelle laadittiin viestintä- ja tiedotusstrategia, jota noudatettiin koko hankkeen ajan. Viestintä- ja tiedotusstrategia jaettiin seuraavasti: Sisäinen viestintä: Hankkeen työntekijät pitivät viikoittain palavereita, joissa seurattiin hankkeen kulkua ja päivitettiin tietoja sekä suunniteltiin asiakkaiden palveluita ja teknologioita. Muistioita ja muistiinpanoja laadittiin tarvittaessa. Hankkeen yhteistyökumppaneiden välisessä tiedonvälityksessä käytettiin extranet palvelua (Sharepoint). Extranet -palvelussa jokaisella hankkeen toimijalla oli omat tunnukset, joiden avulla kirjauduttiin sivustolle. Eri toimijoilla oli eritasoiset käyttöoikeudet. Esimerkiksi hankkeen kirjaamat asiakasraportit olivat nähtävissä kyseisen kunnan yhdyshenkilöille, mutta ei esimerkiksi naapurikunnan tai laitetoimittajien edustajille. Extranetissä oli kaikille yhteinen infosivu ja mahdollisuus yhteydenpitoon muiden mukana olevien tahojen kanssa. Perusajatuksena oli tietoturvallinen tiedonjakopaikka. Lisäksi yhteyttä eri tahoihin on pidetty sähköpostin välityksellä. Ulkoinen viestintä: Hankkeen päämääriä ja tavoitteita on tehty tunnetuksi ulkoisella viestinnällä, jota on toteutettu laajasti kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa sekä lehtiartikkelein että EPTEK ry:n omilla verkkosivuilla. Tiedot näistä ovat liitteenä (Liitteet 3-18).

15 14 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT 3.1. Pääyhteistyökumppanit Kunnat Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Lapua, Jalasjärvi (Nurmo ja Ylistaro liittyivät Seinäjokeen v.2009 alussa) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osallistuvat yksiköt ja henkilöt: Kuntien ja kaupunkien kotihoidon henkilöstö Vanhustyön johtajat Muistiyhdyshenkilöt SAS-työryhmät (SAS-ryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida vanhuspalvelujen käyttöä sekä avo- että laitoshoidossa. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti avohoidon mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja sen jälkeen löytää tarkoituksenmukainen hoitopaikka palveluasunnoista, hoivaosastoilta tai terveyskeskuksen vuodeosastolta) Terveyskeskusten fysioterapeutit apuvälineasioissa Lääkärit (geriatrian ja neurologian poliklinikan lääkärit) Seinäjoen kaupungin lyhytaikaishoitoyksikkö Viherkodin vastaava hoitaja Toiminta: Hankkeen asiakkaiden palveluiden suunnittelu ja sopiminen, yhdyshenkilöiden toiminta, yhteistyö ja tiedonvälitys asiakastapauksissa, geriatrian potilaskäynnit Yritykset ArctiCare Technologies Oy, Ilmajoen Elektroniikka Oy, Emfit Oy, Exrei Oy, Location Data Systems Oy, Miratel Oy, Pfizer Oy, Tracker Security Oy, Tunstall Oy, Verifi Oy, Videra Oy Hoivayrityksiä eri kunnista: Hoivakartano Oy, Kurikan Tuulikello Oy ja Vuosikas Oy Toiminta: Teknologioiden testaus ja kokemustiedon saaminen, laitetilaukset ja tiedonsaanti Tutkimusyksiköt Tampereen teknillinen yliopisto, Seinäjoen toimipiste Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta: Opiskelijat ja tiedonvälitys

16 Kolmas sektori Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Alzheimer keskusliitto ry Vanhustyön keskusliitto ry Suomen dementiahoitoyhdistys ry Toiminta: Viestintä ja tiedotus, muistitestauksen asiantuntemus ja konsultointi Muu John G. Annalan säätiö 3.2. Muu yhteistyö Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet yksityinen kotipalvelu Pia Latvatalo, Arjen Ankkuri - Eläkeliiton vapaaehtoispalvelu (Jalasjärvi), seurakuntien diakoniatyö, Aijjoos-hanke (Kauhava), Väli-Suomen Kaste-hanke ikä-kaste, Yhteisöjen Yhdistys ry/järjestötalo - tukihenkilövälitys 3.3. Opinnäytteet ja julkaisut Seinäjoen Ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelmassa opiskeleva Minna Laakso on tehnyt korvauksetta opinnäytteen osana Kulkurin valssi- hanketta nimeltä Kehittyvä teknologia turvaamassa muistisairaan kotona pärjäämistä omais- ja kotihoidossa. Työ on nähtävissä verkko-osoitteessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/470. Tampereen Teknillisen yliopiston diplomi-insinööriopiskelija Muhammad Wasim Munir on tehnyt korvauksetta diplomityön hankkeen aihealueesta nimeltä Tracking devices for elderly care system by using GPS and RF tags. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat (aikuiskoulutus) Airi Ronkainen ja Marjo Ojakoski tekivät opinnäytetyön aihealueesta tekniikka ja etiikka, myös tämä työ tehtiin korvauksetta. Julkaisut: Munir, Muhammad Wasim., Mäkelä, Kari., Perälä, Sami Assessment of GPS Tracking Devices for Elderly Care. 4th International hyvite symposium on wellbeing technology, Tampere, Perälä, S., Ämmälä, M., Latvala, R., Mäkelä, K. Kulunvalvontateknologia muistisairaan apuna. 7 Gerontologian päivien konferenssiabstrakti, Kuopio 2010, pp. 115 (Liite 19) Perälä, S., Ämmälä, M., Latvala, R., Mäkelä, K. Location based technology for memory impaired elderly. Gerontechnology 2010; 9(2):242; doi: /gt Keywords: health technology, elderly care, dementia, Alzheimer s disease (Liite 20) Kulkurin valssi- hankkeen tuloksista tullaan tekemään kansainvälinen julkaisu (fullpaper).

17 16 4. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tavoitteena on kehittää syrjäseudulla kotona asuvien dementoituvien henkilöiden avuksi malli, jonka avulla omaiset ja kuntien vanhustyön ammattilaiset osaavat tunnistaa vaelteluvaaran, ehkäistä sitä tai mahdollistaa dementoituvan turvallisempi vaeltelu. Hankkeen asiakkaaksi saatiin lopuksi 32 syrjäseudulla asuvaa muistisairasta. Vaeltelevien, levottomien muistisairaiden löytäminen maaseudulta asiakkaiksi oli vaikeaa ennakkokäsityksestä poiketen. Muutaman asiakkaan kohdalla kulunvalvonnan tarve oli mennyt jo ohi, johon mahdollisia syitä olivat muutto taajamien läheisyyteen tai sijoittuminen pitkäaikaispaikalle sairauden varhaisessa vaiheessa (kotihoidon näkemys), kyläyhteisön/ perheyhteisön riittävä tuki muistisairaalle tai jos omaiset/ muistisairas itse ei halunnut osallistua hankkeeseen. Hankkeessa kartoitettiin dementoituvien kotona selviytymistä ja vaelteluongelmaa lääketieteellisen, ei-lääketieteellisen ja teknologian näkökulmista. Lääketieteellinen hoito: Jokaisen asiakkaan kohdalla pyrittiin ensimmäisenä selvittämään oliko dementoituvalla diagnoosi ja oliko lääkitys dementoivaan sairauteen ajan tasalla. Monesti selvisi, että useita vuosia sitten aloitettu muistilääke oli edelleen sama, eikä dementoituva ollut käynyt lääkärikontrolleissa tänä aikana. Hankkeen asiakkaista kahdeksan ohjattiin geriatrin vastaanotolle lääketarkistusta varten. Ei-lääketieteellinen hoito: Ei-lääketieteellisessä hoidossa käytettiin työkaluna turvaverkkoa, joka rakennettiin dementoituvalle läheisistä ihmisistä. Tässä tukiverkossa oli pääsääntöisesti mukana kotihoidon työntekijä ja joskus naapuri tai hyvä ystävä. Turvaverkko kokoontui dementoituvan kotiin miettimään sen hetkistä tilannetta. Palavereissa käytiin läpi mm. seuraavia ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Intervallijaksot päivätoiminta kotiavun lisääminen (kotihoito, yksityinen palvelun tuottaja, seurakunnan diakoniatyöntekijä tai muu vapaaehtoinen) apuvälineet (fysioterapia ) sosiaalietuuksien päivittäminen kuljetuspalveluiden järjestäminen

18 17 Teknologia: Hankkeessa kehiteltiin dementoituvien omaisille ja läheisille sekä kuntien vanhustyön ammattilisille toimintamalli, jonka avulla voidaan tunnistaa dementoivan sairauden kuva sekä ehkäistä vaeltelua. Noudattamalla tätä mallia mahdollistetaan turvallinen vaeltelu ja taataan turvallinen asuminen ja kulkeminen dementoituvan omassa tutussa ympäristössä teknologian avulla. Kuva 4. JIK-alueen toimintamalli

19 Kyselyn tulokset Kaikille hankkeessa mukana oleville/ olleille asiakkaiden omaisille lähetettiin hankkeen kysely, joka toteutettiin ajanjaksolla Pääajatuksena oli saada kokemuksia koteihin viedyistä laitteista noin puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen sekä yleisesti tietoa hankkeen vaikuttavuudesta. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 31 kpl, joista palautui 21 kpl. Laitteita asennettiin kaikkiaan 22 asiakkaalle. Kyselylomake liitteenä (Liite 22). Kyselyyn vastanneista 21:stä omaisesta 17 koki saaneensa apua tilanteeseensa Kulkurin valssihankkeen kautta jo ensimmäisen vuoden aikana. Kahdeksan vastanneen mielestä asiakkaan turvallisuus oli lisääntynyt, joko asennetuiden laitteiden ja/ tai tiivistetyn turvaverkon kautta. Vastaajista 13 koki laitteiden tuoneen helpotusta arkeen ja mahdollistaneen asiakkaalle turvallisemman vaeltelun sekä etenkin yöaikaan tuoneen levollisemman yöunen läheisille. Kahdeksan vastaajaa koki saaneensa tärkeitä neuvoja sekä hyödyllistä kirjallisuutta dementiasta ja dementoituvan tukena elämisestä. Kolme vastaajaa koki ohjeistuksen apuvälineiden hankintaan hyödyllisenä. Viidessä vastauksessa dementoituvat ja heidän läheisensä kokivat, että he eivät ole sairauden kanssa yksin, vaan on joku taho, joka tukee ja elää mukana dementiaan liittyvien haasteiden keskellä. Turvaverkkopalaverien myötä syntyneiden sosiaalisten kontaktien koettiin tuoneen piristystä päivään. Kyselyssä oli myös dementoituvalle itselleen suunnattuja kysymyksiä. Pääsääntöisesti dementoituvat kokivat laitteiden olleen hyödyllisiä. Lähinnä koettiin laitteiden tuoneen turvallisuuden tunnetta. Vain yksi asiakas ei kokenut saaneensa minkäänlaista hyötyä hankkeesta. Kyselyyn vastanneilla asiakkailla oli laitteita seuraavasti: 10 kpl turvapuhelimia lisälaitteineen - turvaranneke 6 kpl - älykäs oviturva 3 kpl - perusoviturva 1 kpl - GPS paikannin (LDS) 5 kpl ja (Verifi) 2 kpl - radioaaltopaikannin (Saver) 2 kpl Muita laitteita olivat: - liesivahti 4 kpl - helppokäyttöinen puhelin - lyhyenkantaman puhelin - liiketunnistinvalot 2 kpl - Siiri-kotiturvapistoke + häkävaroitin - GSM-turvakamera 4.2. Kulunvalvontalaitteiden ja sosiaalisen turvaverkon käyttö muistisairaan ja omaisen näkökulmasta Teknologia Välikyselyjen perusteella turvallisuuden tunteen kokeminen nousi vahvasti esiin vastauksissa. Laitteiden koettiin vähentävän läheisten huolta muistisairaan selviytymisestä kotonaan. Laitteiden

20 19 koettiin ennaltaehkäisevän ja estävän vaaratilanteita, joita oli mm. lieden päälle jääminen tai yöaikaan uloslähteminen vähissä vaatteissa ja pahimmassa tapauksessa eksyminen. Usealla asiakkaalla omaishoitajana oli oma usein iäkäskin puoliso. Monen omaishoitajan kohdalla huoli muistisairaan puolison yöaikaisesta touhuamisesta ja vaeltelusta oli aiheuttanut väsymyksen ja uupumuksen. Uloslähtemisen vaara torjuttiin monessa tapauksessa turvapuhelimeen liitettävällä oviturvalaitteella tai ihan yksinkertaisella ja edullisella hälytyskellolla, joiden avulla omaishoitaja pystyi nukkumaan levollisemmin yöunensa. Kahdella lievän vaiheen muistisairaalla oli käytössä GPS- paikannuslaite, jonka avulla omainen tai valvontakeskus pystyi paikantamaan kartalta mahdollisen eksymisen sattuessa. Itse muistisairaille tämä paikannuslaite oli hätävara, mutta se antoi kuitenkin turvallisuuden tunteen etenkin omaisille muistisairaan lähtiessä esim. lenkille. Kuuden asiakkaan kohdalla omaiset kertoivat teknologian pidentäneen kotona asumisen aikaa. Lisäksi oli välillisiä tapauksia, joissa laite oli auttanut hoitoa. Kodin sisäiseen turvallisuuteen luettavista laitteista turvapuhelin ja siihen yhdistettynä turvaranneke, oviturvalaitteet ja palovaroitin koettiin vastausten perusteella parhaiten turvaa tuovina teknologioina. Turvapuhelimen ja turvarannekkeen käyttö oli useimmille hankkeessa mukana olleelle liian vaikeaa, eikä itsenäinen avunpyyntö turvarannekkeen tai turvapuhelimen kautta onnistunut. Useassa kohteessa toteutettiin ns. passiivisia teknologioita, kuten palovaroitin, perusoviturva tai älykäsoviturva, jolloin hälytykset lähtivät automaattisesti turvapuhelimen kautta. Älykkään oviturvan etu verrattuna perusoviturvaan oli mahdollisuus asettaa viive hälytyksen lähtemiseen. Tällä tavoin voitiin mahdollistaa muistisairaan mahdollisimman turvallinen ja itsenäinen liikkuminen esim. postilaatikolla käynti tai talvella lumen lakaisu portailta. Alueen turvallisuuteen luettavia toimivia aluetta valvovia laitteita emme hankkeeseemme löytäneet. On olemassa tekniikoita, joissa aluevalvonta on esim. 300m asti, mutta tekemissämme testauksissa näistä laitteista tuli paljon vikahälytyksiä. GSM- kameralla pystyttiin parantamaan kahdessa kohteessa pihapiirin turvallisuutta. Kamera oli molemmissa kohteissa varustettu liiketunnistimella, jolloin kamera otti kuvia liikkeen havaittuaan, jotka kamera lähetti omaisen kännykkään multimediaviestinä. Tällä tekniikalla voitiin seurata muistisairaan uloslähtöä sekä sisään tulevia henkilöitä. Näissä kohteissa pyrittiin torjumaan ensisijaisesti kaupustelijoita, jotka olivat huijanneet suuria summia rahaa. GSM- kamera lähetti kuvat MMS viestiä käyttäen, joissakin tapauksissa kuvat eivät tulleet perille tai viestit tulivat vasta tunnin tai jopa 24 tunnin kuluttua. Ongelmaksi havaittiin syrjäseuduilla oleva heikko GSM- verkko, jonka takia viestit katosivat tai lähetys kesti kauan. Ongelma pystyttiin vähentämään kameran ulkoisella lisäantennilla. Kameraa käytettäessä tuli ottaa huomioon MMS viestien hinta, joka vaihteli liittymien välillä. Koska kuvia lähetettiin monta kerralla, kertyi puhelinlaskua nopean tahtiin. Nykyään on saatavilla liittymiä, joissa on kiinteä kuukausimaksu tietylle määrille MMS- viestejä. Tällöin hinta on hieman halvempi. Alueen ulkopuoliseen turvallisuuteen luettavia laitteita oli käytössä kymmenellä asiakkaalla. Pääsääntöisesti laitteet olivat GPS- paikannustekniikkaan perustuvia laiteita. Paikannuslaitteet toimivat varsin hyvin puutarha-alueen ulkopuolella, jolloin GPS- paikannin sai hyvin yhteyden satelliitteihin. Kokeiluissa tuli kuitenkin usein vikahälytyksiä, kun asiakas oli paikantimen kanssa sisätiloissa ja satelliittiyhteys oli katkennut.

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Hyvinvointialan Living Lab hanke 1.12.2009-31.3.2012

Hyvinvointialan Living Lab hanke 1.12.2009-31.3.2012 Hyvinvointialan Living Lab hanke 1.12.2009-31.3.2012 Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Etelä-Pohjanmaan osahanke 12.4.2011 Sami Perälä EPTEK ry Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Sami Perälä, Eptek ry sami.perala@lifeit.com. Eino Ignatius, Tampereen yliopistollinen sairaala / Suusairauksien klinikka ja Seinäjoen terveyskeskus

Sami Perälä, Eptek ry sami.perala@lifeit.com. Eino Ignatius, Tampereen yliopistollinen sairaala / Suusairauksien klinikka ja Seinäjoen terveyskeskus Sami Perälä, Eptek ry sami.perala@lifeit.com Eino Ignatius, Tampereen yliopistollinen sairaala / Suusairauksien klinikka ja Seinäjoen terveyskeskus Matti Rekiaro, Seinäjoen keskussairaala / Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä

sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä Eeva- hankkeessa käytetyt teknologiaratkaisut hankkeen aikana koteihin toimitettiin 33 erilaista terveysteknologisia ratkaisuja ja yhteensä välineitä toimitettiin 133 kappaletta. Seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015

DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015 DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015 EPTEK RY ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYSTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Alueellinen kehittämisorganisaatio,

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen. esimerkkejä onnistumisesta

Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen. esimerkkejä onnistumisesta Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen esimerkkejä onnistumisesta Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa hanke 2006 2008 Tutkittiin dementoivaa sairautta sairastavien ihmisten apuvälineiden käyttöä

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot