SUOMEN URHEILULIITON VALMENNUKSEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT SUOMEN URHEILULIITTO (SUL)

Transkriptio

1 SUOMEN URHEILULIITON VALMENNUKSEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT SUOMEN URHEILULIITTO (SUL)

2 SAATE URHEILIJOILLE JA VALMENTAJILLE, Tämä tiedote kuvaa suomalaisen yleisurheiluvalmennuksen asiantuntija- ja tukipalveluja Suomessa. Tiedotteen tarkoitus on lisätä urheilijoiden ja valmentajien tietoisuutta yleisurheiluvalmennukseen liittyvistä palveluista. Kyseessä ovat huippu-urheilijan uraan tähtääville urheilijoille suunnatut palvelut, niinpä tiedote on tarkoitettu SUL:n valmennusryhmäurheilijoille. SUL tuottaa omalta osaltaan merkittävän osan kansallisten valmennusryhmien urheilijoiden tarvitsemista tukitoimista. Tiedote kattaa ensisijaisesti nimenomaan SUL:n tuottamat ja/tai hallinnoimat tukitoimet. Suomen Urheiluliiton strategiassa vuosille asetetaan valmennusjärjestelmän tärkeimmiksi tarpeiksi ohjausjärjestelmän kehittäminen ja ammattimaisen valmennuksen lisääminen. Ohjausjärjestelmä rakentuu SUL:n harjoittelukeskusten ympärille. Tämä tarkoittaa laadukkaan etenemistien tarjoamista nuorille yleisurheilijoille sekä urheilu- että elämänuran suunnassa. Tavoitteena on, että motivoituneen urheilijan ympärille luodaan kattava laadukkaan valmennuksen ja tukipalvelujen verkosto. Käsillä oleva raportti kokoaa tämän hetken asiantuntija- ja tukipalvelut Suomalaisessa yleisurheilussa. Koska kyseessä on valtakunnallisella tasolla laadittu selvitys, se ei välttämättä kata kaikkia alueellisia ja paikallisia palveluita. Merkittävimmät puutteet ovat urheiluopistojen ja akatemioiden palvelutarjonta. Suomen Urheiluliitto on valinnut Pajulahden Liikuntakeskuksen ja Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskukset huippu-urheilun yhteistyökumppaneiksi. Lisäksi Urheiluliitto on sijoittanut omia vastuuvalmentajiaan sekä edesauttanut ammattivalmennuksen lisääntymistä urheiluakatemiapaikkakunnille. Sekä urheiluopistojen valmennuskeskukset että urheiluakatemiat tarjoavat tukitoimia ja asiantuntijapalveluita, joista tietoa saa joko SUL:sta tai kyseisistä keskuksista (Yhteystiedot liitteessä) Ajatus yleisurheiluvalmennuksen tukipalvelujen auki kirjaamisesta on virinnyt Suomen Urheiluliiton huippuurheiluvaliokunnan toimesta, joka nimesi nelikon Jarmo Mäkelä, Jari Lämsä, Antti Mero ja Jorma Kemppainen asiaa selvittämään. Työryhmä päätyi koostamaan asian tiedotteeksi, joka jaetaan SUL:n valmennusryhmien urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Koska kyseessä on ensimmäinen kooste, otamme mielellänne vastaan asiaa koskevaa palautetta ja kehittämisehdotuksia! Jarmo Mäkelä Jari Lämsä Antti Mero Jorma Kemppainen 2

3 VALMENNUKSEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT Tässä raportissa yleisurheiluvalmennuksen asiantuntija- ja tukipalvelut koostuvat seuraavista osa-alueista: URHEILULÄÄKETIEDE Arvokilpailujen ja SUL:n leirien lääkäripalvelut SUL:n valmennusryhmäurheilijoiden työterveys Urheilijoiden omalääkäri Urheilijan vakuutukset ANTIDOPING Urheilijoiden yhteistyösopimukset ja sitoutuminen antidopingtoimintaan Erivapaudet yleisurheilijan lääkityksessä FYSIOTERAPIA JA LIHASHUOLTO Arvokilpailujen sekä SUL:n leirien lihashuolto Lihastasapainokartoitukset RAVINTOVALMENNUS Henkilökohtainen ravintovalmennus Ravintolisät eli erikoisravinto Tietoa ravintovalmennuksesta PSYYKKINEN VALMENNUS Psyykkinen valmennus SUL:n valmennusjärjestelmässä Henkilökohtainen psyykkinen valmennus VALMENNUKSEN TIETEELLINEN TUKITOIMINTA URHEILUMANAGEROINTI Henkilökohtaiset manageripalvelut Urheilumanagerointi Suomessa URASUUNNITTELU 3

4 1. URHEILULÄÄKETIEDE SUL:n lääketieteellinen valiokunta johtaa ja koordinoi SUL:n valmennusjärjestelmään kuuluvien urheilijoiden työterveyden kokonaisuutta. Valiokunnan jäsenet toimivat arvokisajoukkueiden sekä koti- ja ulkomaanyhteisleirien lääkäreinä. Lisäksi valiokunnan jäsenet toimivat omalääkäreinä suurelle osalle SUL:n edustusurheilijoista. Arvokilpailujen ja SUL:n leirien lääkäripalvelut SUL tarjoaa urheilijoille maksutta kaikkien arvokilpailujen sekä SUL:n valmennusryhmien etukäteen määriteltyjen leirien lääkäripalvelut. SUL:n valmennusryhmien työterveys SUL:n valmennustukiurheilijoiden työterveys; terveystarkastukset, laboratoriokokeet sekä niihin liittyvä seuranta ja dokumentointi toteutetaan kaksi kertaa vuodessa neljässä liikuntalääketieteen keskuksessa sekä kahdessa lääkärikeskuksessa (Terveystalo ja Mehiläinen). Toimintaohjeet urheilijoille: SUL:n valtakunnallisiin valmennusryhmiin kuuluvat urheilijat voivat käydä terveystarkastuksessa millä tahansa alla luetelluista urheilulääkäriasemista/liikuntalääketieteen keskuksista. Tarkastus on urheilijalle ilmainen. Kyseinen asema/keskus laskuttaa siitä suoraan SUL:a. Osalle urheilijoista lääkäritarkastuksessa käyminen edellyttää matkustamista. Ensimmäistä kertaa terveystarkastukseen osallistuvat urheilijat täyttävät ennen tarkastusta esitietolomakkeen. Kyseisen lomakkeen voi tilata liitosta: / Esitietolomake tulee täyttää huolellisesti ja ottaa se mukaan lääkärintarkastukseen. Ensimmäistä kertaa terveystarkastukseen osallistuvat urheilijat varaavat tarkastusajan alla olevista asemista/keskuksista viitteellä: SUL/urheilijan terveystarkastukset, versio A. Muut urheilijat varaavat ajan viitteellä: SUL/urheilijan terveystarkastukset, versio B Muista viite varatessasi aikaa tarkastukseen! Helsinki; Helsingin Urheilulääkäriasema (valtakunnallinen Liikuntalääketieteen keskus) Paasikivenkatu 4, Helsinki Ajanvaraus: Turku; Paavo Nurmi Keskus (Valtakunnallinen Liikuntalääketieteen keskus) Kiinanmyllynkatu 10 (B-5 kerros) Turku Ajanvaraus: suoraan asiantuntijalääkäriltä: harri.helajarvi@utu.fi (muista lisätä viite viestiin!) 4

5 Tampere; Tampereen urheilulääkäriasema (Valtakunnallinen Liikuntalääketieteen keskus) Kaupinpuistokatu Tampere Ajanvaraus: Jyväskylä; Terveystalo Jyväskylä Puistokatu Puistokatu 2 D Jyväskylä Ajanvaraus: Oulu; Oulun Diakonissalaitos / Liikuntaklinikka (Valtakunnallinen Liikuntalääketieteen keskus) Kajaaninkatu Oulu Ajanvaraus: Urheilijoiden omalääkäri Jokaisella tavoitteellisesti harjoittelevalla urheilijalla tulisi olla urheilulääketieteeseen motivoitunut ja urheilijan terveydenhuoltoon sitoutunut omalääkäri. Omalääkärin tavoitettavuus on optimaalisinta silloin kun hän asuu samalla paikkakunnalla urheilijan kanssa, omalääkärin tulee olla tavoitettavissa aina kun tarvetta yhteydenotolle on, myös virka-aikojen ulkopuolella. Useimmiten omalääkärisuhteen luominen perustuu urheilijan / valmentajan oma-aloitteisuuteen. Urheilijan vakuutukset Urheilijan tulee vastata henkilökohtaisesti siitä, että hänellä on voimassa olevat henkilökohtaiset sekä tapaturma- että sairauskuluvakuutukset. Vuoden 2011 aikana Olympiakomitean (OK) tukiohjelmiin kuuluvat urheilijat kuuluvat OK:n hankkiman sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksen piiriin. Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta (voimaan ) antaa yksilöurheilijalle (jos urheilijan urheilusta saadut verolliset vuosiansiot ylittävät lain määräämän rajan vuonna 2012, euroa) oikeuden saada itselleen vakuutusyhtiöltä tässä laissa tarkoitettu vakuutusturva urheilutapaturman varalta ja eläkekertymän varmistamisksi. Lisätietoja Suomen Urheiluliitto: Jarmo Mäkelä jarmo.makelä@sul.fi Jorma Kemppainen jorma.kemppainen@sul.fi

6 SUL:n lääketieteellinen valiokunta : NIMI OSOITE SÄHKÖPOSTI PUHELIN Jouko Alanen Uudenpellonkatu Turku jouko.alanen@turku.fimnet.fi Aki Kanervo Oravakuja 5 B Espoo aki.kanervo@diacor.fi Timo Kuusisto Pitkäläntie Muurame timo.kuusisto@kotiportti.fi Jarmo Mäkelä Radiokatu Helsinki jarmo.makela@sul.fi Katja Mjösund Bembölentie 24 B Kauniainen katja.mjosund@ortolaakarit.fi Ilkka Räsänen Kuusimiehentie 44 F Helsinki ilkka.rasanen@pp.inet.fi Juha Sajanti Silmukuja Hyllykallio juha.sajanti@epshp.fi Lars Sörensen Viitaniementie 16 A Jyväskylä lars.sorensen@jkl.fi Ilkka Tulikoura Iirislahdentie 8 A Espoo tulikoura@connect.fi Arja Uusitalo Haakkoinkuja Nummela arja.uusitalo@hus.fi Jonne Väisänen Verstaankatu 3 E Tampere jonne.vaisanen@pihlajalinna. fi Kaisa Virtanen Iirislahdentie 8 A Espoo kaisa.virtanen@hus.fi

7 2. ANTIDOPING Suomen Urheiluliitto sitoutuu sataprosenttisesti antidoping-toimintaan ja WADA:n, IAAF:n sekä Suomen Antidopingtoimikunnan antidoping-säännöstöihin ja niiden henkeen. SUL:n antidopingtyössä pääpaino on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä; kasvatus ja koulutus, pelinsääntökeskustelut, tiedotus ja viestintä, urheilija- ja valmentajasopimukset, työ- ja yhteistyösopimukset. Urheilijoiden yhteistyösopimukset ja sitoutuminen antidopingtoimintaan Urheilija sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä, SUL:n antidopingtoimintaa ja dopingvalvontaa koskevia säännöstöjä ja määräyksiä ja IAAF:n antidopingsäännöstöjä ja määräyksiä sekä olympiakisoihin liittyen Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Urheilija on velvollinen tuntemaan kulloinkin voimassa olevat antidopingsäännöstöt sekä yleisurheilussa kielletyt aineet ja menetelmät. SUL tiedottaa urheilijalle em. säädöksissä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Erivapaudet yleisurheilijan lääkityksessä Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n erivapauslautakunta voi urheilijan kirjallisesta anomuksesta myöntää määräaikaisen erivapauden kielletyn aineen ja/tai menetelmän käyttämisen Maailman Antidopingtoimisto WADA:n vahvistaman kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti. ADT vaatii erivapaudet kansainvälisen erivapausstandardin ja ADT:n ohjeiden mukaisesti kaikilta vähintään A-luokan tuloksen MN 17-, 19-, 22- tai MN- sarjoissa tehneiltä yleisurheilijoilta. Näin ollen urheilijan tulee tehdä erivapausanomus heti kun hän on saavuttanut A-luokan tuloksen. Kansainvälisen tason yleisurheilijoiden (ja heidän lääkäreidensä) tulee täyttää erivapautta koskevat tiedot IAAF:n omalle hakemuslomakkeelle, IAAF TUE Application Form. Erivapaushakemus on jätettävä vähintään 30 vuorokautta ennen ensimmäistä kilpailutapahtumaa, jossa erivapauden kohteena olevaa lääkitystä tai menetelmää aiotaan käyttää. IAAF:n rekisteröityyn testauspooliin kuuluvilla urheilijoilla tarvittavien erivapauksien tulee olla voimassa myös harjoituskausilla. Kansainvälisen tason yleisurheilijoita ovat kaikki ne urheilijat, jotka kuuluvat IAAF:n rekisteröityyn testauspooliin tai jotka osallistuvat IAAF:n määrittämiin kansainvälisiin kilpailuihin (IAAF List of International Competitions, Lisätietoja SUL: Jarmo Mäkelä ADT: Anna Simula (erivapaudet) 7

8 FYSITERAPIA JA LIHASHUOLTO Urheilijan ja henkilökohtaisen valmentajan tulee urheilijan kulloisessakin kehitysvaiheessa kyetä arvioimaan fysioterapian ja muun lihashuollon tarve, jonka mukaisesti kullakin urheilijalla tulee olla urheilijan asuinpaikkakunnalla työskentelevä(t) vastuuhenkilö(t). Arvokilpailujen sekä SUL:n leirien lihashuolto Suomen Urheiluliitto organisoi lihashuoltopalvelut kaikkiin arvokisoihin sekä lajiryhmien / lajien ulkomaan yhteisleireille. Kyseisen palvelun tuottaa viitisentoista lihashuollon ammattilaista, urheiluhierojaa tai fysioterapeuttia, joidenka kanssa SUL:lla on toimiva kumppanuus. Lihastasapainokartoitukset Lapsuusvuosien vähäisestä arkiliikunnasta ja nuorisovalmennusvaiheessa voimakkaasti kasvavasta harjoituskuormituksesta johtuen urheilijoiden puutteellinen liikkuvuus ja lihastasapaino altistavat heitä sekä akuuteille että kroonisille urheiluvammoille. Korkealaatuinen ravinto, huolellisesti toteutetut alku- ja loppuverryttelyt, progressiivisesti etenevä lihashuolto sekä lihastasapainokartoitukset ovat urheiluvammojen ennaltaehkäisyn keskeisimmät keinot. Omassa valmennusjärjestelmässään SUL organisoi lihastasapainokartoitukset Nuorten EM-ryhmän urheilijoille vuorovuosin eri lajiryhmille. Lisäksi useat urheiluoppilaitokset sekä urheiluakatemiat tarjoavat urheilijoilleen mahdollisuuksia säännöllisesti toistettaviin lihastasapainokartoituksiin. Valmentajan aktiivinen mukanaolo kartoitustilanteessa tehostaa ilmi tulleiden johtopäätösten sovelluksia harjoituskäytäntöihin. Lisätietoja SUL: Jari Malinen jari.malinen@kolumbus.fi

9 RAVINTOVALMENNUS SUL toteuttaa ravintovalmennusta valmennusjärjestelmänsä kaikilla tasoilla. Ravintotietouden jakamisen, asiantuntijoiden ravintoluennot leirityksessä sekä artikkelit valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa, ohella Nuorten EM-ryhmän urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajille tarjotaan vuorovuosin eri lajiryhmille ravintokäyttäytymistä analysoivia asiantuntijakeskusteluita. Lisäksi useat urheiluoppilaitokset ja urheiluakatemiat tarjoavat urheilijoilleen ravintovalmennuksen palveluita; ravintoluentoja, asiantuntijakeskusteluita tai ruokapäiväkirja-analyysejä. Henkilökohtainen ravintovalmennus Jokaisen urheilijan tulee omaksua itselleen laadukas ja toimiva ravintokäyttäytyminen, se edellyttää ravintotiedon perusteiden hallintaa, viitseliäisyyttä sekä itsekuria. Valmentajan on syytä olla mukana urheilijansa ravintokeskustelussa, esimerkkinä urheilijan kehonpainoa tulee käyttää harjoittelun ja ravinnonsaannin tasapainoisuutta kuvastavana mittarina. Valmentajalla tulee olla selvä käsitys siitä, mikä kulloisessakin harjoitus- ja kehitysvaiheessa on urheilijalle optimaalinen kehonpaino. Urheilijoille tehtyjen ravintoanalyysien ja selvitysten perusteella voidaan todeta, että proteiinien saanti ja riittävä energian hiilihydraatit ja rasva) saanti ovat kohtuullisen hyvin hallinnassa, mutta suojaravinteiden (hedelmät, marjat, vihannekset ja kasvikset) saanti on selvästi suurempi ongelma. Tosin urheilijat altistuvat usein jopa liialliselle energiansaannille pikapommien / tyhjien kaloreiden kautta; näitä ovat karkit, leivonnaiset, limsat, jäätelö. Heikko ateriarytmitys (välipalojen puute) sekä liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö ovat lisäksi urheilijoiden ravintokäyttäytymistä heikentäviä asioita. Ravintovalmennuksen kivijalka on aina normaalin ruuan oikea valikointi. Se tarkoittaa rakentavan ravinnon, energiaravinnon ja suojaravinnon tasapainoista saantia laadukkaista ja hyvin valmistetuista ruoka-aineista sekä elimistön nestetasapainosta huolehtimista. Kaikessa tässä onnistuminen vaatii, että urheilijan on osattava ravintofysiologian perusteet proteiineista, hiilihydraateista, rasvoista, kivennäisaineista, vitamiineista ja vedestä. Nuorilla urheilijoilla kasvun ja harjoittelun yhteisvaikutus lisää ravinnon tarvetta. Harjoittelemattomien kasvuikäisten suosituksiin perustuva kokonaisenergia ei riitä harjoitteleville nuorille. Nuoren urheilijan kova harjoittelu korostaa proteiinien merkitystä ja energiaravintoaineista hiilihydraatteja, joiden avulla varmistetaan kasvun ja harjoittelun yhteisvaikutusten (harjoitusvaikutusten) synty. Lisäksi monipuolisella ravinnolla rakennetaan elimistön immuniteettia, terveydentilan keskeistä edellytystä. Proteiineja (aminohappoja) käytetään ensisijaisesti kudosten (lihakset, luusto, veri, sisäelimet, iho) rakennusaineiksi. Rasvoja elimistö tarvitsee sekä energiaravinnokseen (erityisesti kestävyyslajit) että rakennusosiksi (solut, entsyymit, hormonit). Suojaravinteet (vitamiinit ja kivennäisaineet) ovat edellytyksenä soluissa tapahtuville rakentaville entsyymien ja ravintoaineiden hapetus-pelkistysreaktioille sekä hermoston ja lihaksiston tehokkaalle toiminnalle. Suojaravinteiden keskeisimpiä lähteitä ovat hedelmät, marjat, vihannekset ja kasvikset, joita urheilijan pitää päivittäin syödä paljon, minimissään puoli kiloa. Nestetasapainosta huolehtiminen kuuluu niin ikään ravintovalmennuksen perusteisiin. Jo parin prosentin vajaus elimistön nestemäärässä 9

10 (kehonpainossa kilosta puoleentoista) heikentää kestävyyssuorituskykyä, hapenkuljetusta, lämmönsäätelyä ja energianmuodostusta. Jos aikuisikäisen urheilijan painonpudotukselle (erityisesti hyppylajit) koetaan erityistä tarvetta, tulee se toteuttaa tinkimällä maltillisesti asteittain hiilihydraateista ja rasvoista, ei missään tapauksessa proteiineista. Ravintolisät eli erikoisravinto Markkinoilla on paljon sekä synteettisiä että luonnosta eristettyjä ravintolisiä, erityisesti proteiini- ja palautusvalmisteina mutta myös suojaravinteina. Niiden avulla pyritään nopeuttamaan harjoitusvaikutusten syntyä sekä kudosten rakentumisen että energiavarastojen osalta, mihin perusteluna löytyy tutkimustulosten avulla kiistatonta näyttöä. Erittäin tärkeää on kuitenkin, että urheilija lähtökohtaisesti käyttää laadukasta ja tasapainoisesti koostettua perusravintoa. Ravintolisien mahdollisen käytön tulee perustua asiantuntijan ohjaukseen, näin menetellen vältetään myös riski käyttää vahingossa kiellettyjä aineita sisältäviä ravintolisiä. Tietoa ravintovalmennuksesta Aikuisurheilijan ravintovalmennuksessa on seurattava ravintofysiologian tutkimusta maailmalla, mikä etenee kovaa vauhtia. Kansainvälinen Yleisurheiluliitto (IAAF) on laatinut huippututkijoiden avustuksella ravintosuositukset vuonna 2007 (katso IAAF:n sivuilta: Nutrition for athletics: The 2007 IAAF Consensus Statement, Monaco). Tosin sekin on jo osin vanhentunut, erityisesti proteiinien saannin ja D-vitamiinin osalta. Suomalainen yleisurheilija saa viimeisimmän tiedon Huippu-Urheilu-Uutisten sivuilta ja urheilututkimukset.fi sivuilta. Lisätietoja Jyväskylän yliopisto Antti Mero

11 PSYYKKINEN VALMENNUS Tulokulmat urheilupsykologian ja urheiluvalmennuksen yhteyksiin ovat perinteisesti olleet moninaisia ja toisistaan voimakkaasti eriytyviä, minkä vuoksi asia on urheilijoille ja valmentajille jäänyt paljolti teorian tasolle. Tämän päivän urheilupsykologiassa urheilijan ja valmentajan arjen hallintaan liittyvät perusasiat sekä heidän keskinäinen kommunikointi myös tällä osa-alueella ovat korostuneet ja konkretisoineet asioiden oivaltamista. Positiivinen ajattelu (positiivisten tunnetilojen tuottaminen), ajan ja sosiaalisten suhteiden hallinta sekä voimakas tunne omasta osaamisesta ovat esimerkkejä asioista, jotka toimivat urheilupsykologian ja tuloksenteon perusteina. Urheilupsykologian voidaan katsoa perustuvan urheilijan ja valmentajan itsetuntemukseen sekä sen kehittämiseen. Harjoittajaltaan tämä edellyttää kykyä pysähtyä oman itsensä kanssa, omien tunteiden ja ajatusten tunnistamista sekä ymmärrystä ja halua kehittää omia henkisiä voimavaroja. Urheilijan ja valmentajan yhdessä pohtima, kattava tavoiteasettelu on psyykkisen valmennuksen sovellusten keskeisin työkalu. Psyykkisen valmennuksen perusteista rakentuvat urheilijan ja valmentajan keskeisimmät psyykkiset taidot, joita ovat keskittymisen taito, ajattelun myönteisyys, rentoutumisen taito, mielikuvaharjoittelu, kilpailuihin valmistautuminen sekä kilpailujännityksen hallinta. Yksi vaihtoehto löytää yllä kuvattu reitti kohti onnistumisen ja nautinnon kulttuuria on hakeutuminen asiantuntijan konsultaatioon. Yhteyksiä alan ammattilaisiin löytyy mm. Suomen Urheilupsykologisen Yhdistyksen asiantuntijarekisteristä ( Psyykkinen valmennus SUL:n valmennusjärjestelmässä SUL toteuttaa psyykkistä valmennusta valmennusjärjestelmänsä kaikilla tasoilla. Urheilupsykologisen tiedon jakamisen -asiantuntijaluennot leirityksessä sekä artikkelit valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa - ohella Nuorten EM-ryhmän urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajille tarjotaan vuorovuosin eri lajiryhmille pidemmälle etenevää psyykkisen valmennuksen konsultaatiota. Lisäksi useat urheiluoppilaitokset ja urheiluakatemiat tarjoavat urheilijoilleen psyykkisen valmennuksen palveluita; asiantuntijaluentoja ja/tai henkilökohtaista konsultaatiota. Henkilökohtainen psyykkinen valmennus Jokainen urheilija ja valmentaja tekevät viimekädessä ratkaisunsa itse siitä, millä intensiteetillä ja menetelmillä he toteuttavat henkilökohtaista psyykkistä valmennustaan. Toimiakseen psyykkinen valmennus edellyttää harjoittajaltaan sisäistä motivoitumista asiaan sekä urheilupsykologian perusteisiin perehtymistä, joko omatoimisesti tai asiantuntijan avustuksella.kuten fyysismotoriset urheilutaidot myös psyykkiset taidot edellyttävät aina systemaattista harjoittelua, joka on sekä itsenäistä että valmentajan ja / tai asiantuntijan kanssa toteutettavaa. Valmentajalle reitti urheilupsykologian ja urheiluvalmennuksen yhteyksiin avautuu hyvin valmentajakoulutuksen yhteydessä kun lähtökohtana on valmentajan avoin mielenkiinto ja aktiivisuus asiaa kohtaan. 11

12 Lisätietoja KIHU Niilo Konttinen SUL lajisi / lajiryhmäsi lajipäällikkö Urheilupsykologian konsultointia tarjoavia tahoja: Satu Kaski Helsinki satu.kaski@clearmind.fi Päivi Granholm Turku paivi@mielenvoima.fi Sari Honkanen Kuortane sari.honkanen@kyky.fi Päivi Frantsi Vierumäki paivi@frantsi.fi Matti Jaakkola Porvoo matti.jaakkola@innergame.fi Muita urheilupsykologista konsultointia tarjoavia tahoja löydät Suomen Urheilupsykologisen yhdistyksen asiantuntijarekisteristä: 12

13 VALMENNUKSEN TIETEELLINEN TUKITOIMINTA Kansainvälisessä huippu-urheilussa suoraan urheilijoille suunnattujen tieteeseen perustuvien palvelujen (sport science services) merkitys on kasvanut. Tieteellisiin tukitoimiin sisällytetään erilaisia kombinaatioita sisältäen biomekaanisia tekniikka-analyysejä, fysiologisia suorituskykyanalyysejä sekä ravitsemuksen ja psykologian asiantuntijapalveluja. Suomessa valmennukset tieteelliset tukitoimet ovat perustuneet pitkälti erilaisiin kehittämisprojekteihin, joita on toteutettu lajiliittojen, Olympiakomitean ja KIHUn yhteistyöllä. Vuodesta 2009 lähtien yleisurheilun tieteellistä tukitoimintaa on pyritty kehittämään aiempaa pitkäjänteisemmin sopimalla niistä lajeista ja hankkeista, joissa tuki- ja kehittämistoimintaa tehdään olympiadin mittaisina toimintoina yhteistyössä Suomen Urheiluliiton, Suomen Olympiakomitean, KIHUn ja Jyväskylän Yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Hankkeissa painotetaan potentiaalisten arvokilpailumenestyjien tukemista. Lontoon Olympialaisiin saakka tukitoimintaa toteutetaan seuraavissa lajeissa: Miesten pituushyppy Keihäänheitto Kilpakävely Seiväshyppy Lajikohtaisten toimintojen lisäksi jatketaan seuraavia kehittämishankkeita: korkean paikan vaikutusten henkilökohtainen analysointi kevyen kelaustuolin tuotekehittely tuoliheittämisen lajitekniikan seuranta ja kehittäminen älykeihäs (Tampereen Tekninen Korkeakoulu) Kehittämisohjelmassa KIHU:lla on edelleen keskeinen rooli, mutta se ei yksin tuota kaikkia palveluita. Biomekaanisissa mittauksissa pyritään hyödyntämään Jyväskylän Yliopiston liikuntabiologian laitoksen osaamista ja opiskelijaresursseja. Vuoristoharjoittelun hematologisen seurannan mittaukset tekee Helsingin Urheilulääketieteen Keskus (HULA) ja urheilupsykologian osuudessa tehdään yhteistyötä Suomen Urheilupsykologisen Yhdistyksen (SUPY ry) kanssa. Tukitoiminnan tuloksista informoidaan laajemmin HUU-lehdessä. Tietoa hankkeista löytyy myös KIHUn kotisivuilta ( Suomen Urheilututkimussäätiö Suomen Urheilututkimussäätiö on perustettu , säätiön peruspääoman on luovuttanut Suomen Urheiluliitto ry. Säätiön tarkoituksena on edistää, kehittää ja tukea sellaista tieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta, joka pyrkii fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa tutkimusapurahoja urheiluvalmennuksen lääketieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten ongelmien selvittämiseksi. Omakatteisesta Pekka Peltokallion rahastosta myönnetään lisäksi yksi apuraha urheiluvammatutkimukseen nuorelle lääkärille. Apurahat ovat haettavissa vuosittain ja niiden hakuaika päättyy lokakuun puolivälissä. 13

14 Lisätietoja KIHU Jari Lämsä Ari Nummela SUL Jarmo Mäkelä Arto Kuusisto (säätiön asiat) 14

15 URHEILUMANAGEROINTI Urheilumanageroinnin visio on urheilijan asioiden kokonaisvaltainen hoitaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvässä urheilija-manageri suhteessa huolehditaan varainhankinnan lisäksi esimerkiksi urheilijan vakuutusja eläkeasioista, verotuksesta sekä laajemmin urheilijan asumiseen ja liikkumiseen liittyvistä käytännön asioista. Laajimmallaan tarkasteltuna urheilumanageri voi ottaa roolia ja luoda edellytyksiä sille, että hänen suojattinsa voisivat menestyä elämässä urheilu-uran jälkeenkin. Urheilijalla on aina sitoumuksia useisiin tahoihin, kuten urheiluseura, lajiliitto, Olympiakomitea ja yhteistyökumppanit, minkä vuoksi urheilumanageroinnin erityisiä haasteita ovat kyky yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Käytännössä managerointi jakaantuu kilpailumanagerointiin ja sponsorointiyhteistyöhön, mikä huippuurheilussa johtaa usein kahden managerin käyttöön. Lisäksi kansainvälisten lajiliittojen säännökset vaikuttavat huippu-urheilijoiden managerointiin. Kansainvälinen Yleisurheiluliitto (IAAF) edellyttää sitä, että lajissaan maailmantilaston kolmenkymmenen parhaan joukossa olevia urheilijoita voi IAAF:n alaisiin kilpailuihin (Golden League ja Grand Prix) manageroida vain IAAF:n managerirekisteriin rekisteröitynyt manageri. Sponsorointiyhteistyötä tekevän managerin oikeuksia ei ole säännelty kansallisesti tai kansainvälisesti. Urheilumanageroinnin historia Suomessa on varsin lyhyt ja kovin ammattimaisesta toiminnasta ei voi puhua. Monet huippu-urheilijat jäävätkin paitsi siitä, minkä hyvin hoidettu manageri-urheilija suhde voisi tuoda mukanaan. Suomeen on muutaman vuosi sitten perustettu Suomen Urheilumanagerit yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää urheilun parasta ja urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä toimia urheilun piirissä toimivien managerien yhteydenpitoelimenä. Urheilumanageroinnin koulutusta järjestetään Vierumäen urheiluopistolla ( Manageroinnin koulutus koostuu kuudesta kahden vuorokauden mittaisesta lähiopiskelujaksosta sekä niiden välisistä harjoitustöistä, opinnot suoritetaan monimuoto-opiskeluna ja ne on mahdollista suorittaa työn tai muun opiskelun ohessa. Koulutuksen lähiopiskelujaksojen teemat ovat urheilumanageroinnin perusteet, markkinointi, sponsorointiyhteistyö, mediahallinta, urheilijan elämänhallinta sekä lopputöiden esittely ja arviointi. Koulutuksen yhtenä kohderyhmänä ovat nykyiset ja entiset aktiiviurheilijat. Henkilökohtaiset manageripalvelut Yllä kuvatut ammattimaisen manageroinnin perusteet kohdistuvat vain kansainväliselle tasolle yltäneisiin urheilijoihin. Nuorten tai kansallisella tasolla olevien urheilijoiden kilpailumanageroinnin ja sponsorointiyhteistyön tarpeet tulevat useimmiten toteutetuiksi seuran, valmentajan tai urheilijan perheen toimesta, lisäksi SUL järjestää ao. urheilijoille tarpeen mukaisia mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kilpailuihin. Manageripalveluiden tulee vastata urheilijan tulostasoa ja kehitysennustetta, manageroinnin tulee olla hyödynnettävissä heti kun urheilija nousee kansainväliselle tasolle ja sitoo tuolloin itseensä korkean markkinointi- ja media-arvon. Lisätietoja SUL Jari Töykkä

16 URASUUNNITTELU Urheilijan ura on pitkäaikainen oppimis- ja kehitystapahtuma. Urheilijan ura huipulla kestää viidestä viiteentoista vuoteen, jopa pitempään. Hyvin harvalla urheilijalla urheilu kantaa kuitenkaan läpi koko loppuelämän. Urheilu-ura on väliaikainen ja riskialtiskin vaihe urheilijan elämänkulussa. Loukkaantuminen voi lopettaa uran yhtäkkisesti missä vaiheessa tahansa. Systemaattiset toimenpiteet ja apu urheilijan elämän ammatillisen ja elämänlaadullisen jatkumon mahdollistamiseksi ovat Suomessa olleet käytössä jo yli vuosikymmenen ajan. Suomalaisen mallin perustana ovat maamme joustavat koulutusjärjestelmät, jotka mahdollistavat yksilöllisten urapolkujen suunnittelun ja toteutuksen muita eurooppalaisia maita paremmin. Suomen Olympiakomitea on vuodesta 2001 lähtien koordinoinut urheilijoiden opinto- ja uraohjausta ja sen kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Komitean visiona työlle on, että lahjakkaalla urheilijalla olisi mahdollisuus kehittyä ja menestyä urheilijana, opiskella joustavasti valmentautumisen ohella ja siirtyä edelleen työelämään urheilu-uran aikana tai sen jälkeen. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää, että opiskeluun, työllistymiseen ja muuhun elämänuraan liittyvät tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti osana urheilijan valmennusprosessia. Yleisurheilussa lajivalmennuksen ohella henkilökohtaisella valmennuksella on mahdollisuuksia hyödyntää useita valtakunnallisia valmennusjärjestelmiä. Urheilijan opiskeleminen urheiluoppilaitoksissa tai asevelvollisuuden suorittaminen Puolustusvoimien urheilukoulussa tarkoittaa parhaimmillaan useita vuosia kestäviä valmennuksen seuranta- ja tukipalveluita. Kehitysvaiheessaan olevat urheiluakatemiat hakevat vastaavaa roolia ajanjaksolle, jolloin urheilijat suorittavat ammattiopintojansa missä tahansa ao. akatemian oppilaitoksessa. Viime kädessä erilaisten järjestelmien hyödyntäminen on suomalaisessa mallissa hyvin pitkälle kiinni urheilijoiden ja heidän lähipiirinsä aktiivisuudesta. Urheilijan urasuunnittelun tueksi on olemassa monia erilaisia palveluja ja järjestelmiä, mutta mikään taho ei suoraan ohjaa tai määrää urheilijoita niitä hyödyntämään. Tietoa urheilijan urasuunnittelusta löytyy: Huippu-urheilija.fi sivuilta: Suomen Olympiakomitean sivuilta: erityisesti Nuoren urheilijan ura-oppaasta: s2011_final.pdf Lisätietoja OK: Jari Savolainen

17 LIITE SUOMEN URHEILULIITON YHTEISTYÖKUMPPANUUDET A. YLEISURHEILUN VALTAKUNNALLISET VALMENNUSKESKUKSET B. YLEISURHEILUN VALTAKUNNALLISET URHEILUAKATEMIAT Liikuntakeskus Pajulahti Mikko Levola valmennuskeskuksen johtaja puh. (03) , Kuortaneen Urheiluopisto Kimmo Yli-Jaskari Vs. valmennuskeskuksen johtaja Puh Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Toiminnanjohtaja Simo Tarvonen gsm simo.tarvonen(at)edu.hel.fi Tampereen urheiluakatemia Urheilukoordinaattori Hannele Hiilloskorpi hannele.hiilloskorpi[at]varala.fi Turun seudun urheiluakatemia koordinaattori Mika Korpela mika.korpela(at)turku.fi Keski-Suomen urheiluakatemia Heli Nieminen, Toiminnanjohtaja Vaasanseudun urheiluakatemia/vasaregionens idrottsacademi Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Jens Wallin Ouluseutu urheiluakatemia akatemiakoordinaattori Latva-Rasku Jukka puh: +358 (0)