Terveydenhuoltoalan tulkkauksen alustava opetussuunnitelma englanninkielisen yhteisen opetussuunnitelmamallin pohjalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuoltoalan tulkkauksen alustava opetussuunnitelma englanninkielisen yhteisen opetussuunnitelmamallin pohjalta"

Transkriptio

1 7. Učni načrti p psameznih učnih entah Attachment 3 MedInt: Terveydenhultalan tulkkauksen alustava petussuunnitelma englanninkielisen yhteisen petussuunnitelmamallin phjalta Tampereen ylipist Maaliskuu 2009 Hanke n rahitettu Eurpan kmissin tuella. Tästä julkaisusta vastaa ainastaan sen laatija, eikä kmissi le vastuussa siihen sisältyvien tietjen mahdllisesta käytöstä.

2 Summary Reprt fr Wrk Package 7 2 Terveydenhultalan tulkkauksen petussuunnitelma: pätevyysvaatimukset ja petussuunnitelmamalli (englanninkielisen mallin mukautettu sumenns) 1. Opetussuunnitelman tausta MedInt-hankkeen sassa 6 (WP 6) lutiin yhteinen petussuunnitelmamalli, jta n tarkitus käyttää terveydenhultalan asiimistulkkauksessa ja jnka vi speuttaa sallistujavaltiiden kansallisiin lsuhteisiin. Seuraavat MedInt-hankekumppanit sallistuivat WP 6:n laatimiseen: Grazin ylipist, Itävalta (kumppani nr 1), Mainzin ylipist / Germersheim, Saksa (kumppani 3), Ljubljanan ylipist, Slvenia (kumppani 4), Tampereen ylipist (kumppani 5), KAGes (Steiermarkin savaltin sairaalayhtymä) (kumppani 6) ZEBRA (kumppani 7). 2. Käytettävä terminlgia Seuraavat tässä asiakirjassa käytettävät termit vaativat tarkkaa määrittelyä: Kieli 1 (L1) merkitsee sen yhteiskunnan hallitsevaa kieltä, jssa terveydenhultpalveluja tutetaan ja tulkkausta terveydenhultalalla tarvitaan. Kieli 2 (L2) merkitsee tulkin tulkkaustilanteessa käyttämää, yleensä ptilaan puhumaa tista kieltä, jka n vurin khdekieli, vurin lähdekieli ja jta terveydenhulthenkilöstö ei hallitse. Kielten hallintaa kuvaamaan käytetään eurppalaista viitekehystä (CEF), jssa kielenkäyttäjät jaetaan klmeen päälukkaan ja edelleen kaikkiaan kuuteen alalukkaan: A Perustasn kielenkäyttäjä A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin A2 Ssiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerrnta B Itsenäinen kielenkäyttäjä B1 Selviytyminen kielialueella B2 Säännöllinen vurvaikutus syntyperäisten kanssa C Taitava kielenkäyttäjä C1 Mnipulinen ja tehkas kielellinen ilmaisu C2 Virheetön, täsmällinen ja spiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa

3 Summary Reprt fr Wrk Package 7 3 Eurppalaisessa viitekehyksessä kuvataan kielenkäyttäjältä kullakin taslla vaadittavia luetunja kuullunymmärtämisen sekä kirjittamisen taitja. Tas Kuvaus A1 A2 B1 B2 C1 C2 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustasn sanntja, jiden tavitteena n yksinkertaisten, knkreettisten tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy vastaamaan itseään kskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä n. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, js puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja n valmis auttamaan. Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jtka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä kskeva tiet, ststen tek, paikallistiet, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininmaisissa tehtävissä, jtka edellyttävät yksinkertaista tiednvaihta tutuista, jkapäiväisistä asiista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti maa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Ymmärtää pääkhdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, jita esiintyy usein esimerkiksi työssä, kulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmissa tilanteista matkustaessaan khdekielisillä alueilla. Pystyy tuttamaan yksinkertaista, jhdnmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnstavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kkemuksia ja tapahtumia, unelmia, tiveita ja tavitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. Ymmärtää pääajatukset knkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä mnitahisista teksteistä, myös man erityisalansa käsittelystä. Viestiminen n niin sujuvaa ja spntaania, että hän pystyy säännölliseen vurvaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman, että se vaatii kummaltakaan sapulelta pnnisteluja. Pystyy tuttamaan selkeää, yksityiskhtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jstakin ajankhtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtehtjen edut ja haitat. Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilmerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spntaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä justavasti ja tehkkaasti sekä ssiaalisiin että myös pintihin ja ammattiin liittyviin tarkituksiin. Pystyy tuttamaan mnimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskhtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidsteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidssanja. Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietja erilaisista puhutuista ja kirjitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selstuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spntaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erttamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa. Asiimistulkkaus ssiaali- ja terveydenhultalilla n pitkään llut laiminlyöty tulkkien kulutuksen ja tulkkauksen tutkimuksen sa-alue. Siksi jukk tulkkausta ja/tai kääntämistä ylipistissa pettavia henkilöitä ja maahanmuutt- ja terveydenhultkysymysten asiantuntijita yhdisti vimansa prjektissa nimeltä Develpment f a curriculum fr medical interpreters, LLP AT-Grundtvig-GMP (MedInt). Hankkeen päätavite n yhteisen petussuunnitelmamallin ja petusmateriaalien kehittäminen terveydenhultalan asiimis-

4 Summary Reprt fr Wrk Package 7 4 tulkkaukseen. Seuraava asiakirja n tarkitettu viiteasiakirjaksi alan tulkkauskulutuksen suunnitteluun, käynnistämiseen ja päivittämiseen. 3. Kulutuksen khderyhmät ja hankkeesta hyötyvät taht Hankkeessa kehitettävä yhteinen petussuunnitelma terveydenhultalan tulkkauskulutukseen keskittyy ensisijaisesti ns. maahanmuuttajakieliin eli kieliin, jita sumalaisessa kulutusjärjestelmässä ei perinteisesti le piskeltu mutta jita maassamme asuvat maahanmuuttajat puhuvat. Tulevia tulkkeja letettavasti rekrytidaan myös melk äskettäin maahan tulleiden ihmisten juksta, jllin heillä ei vi lettaa levan krkeakulututkinta tai heillä vi lla tutkintja, jita asuinmaassa ei mudllisesti tunnusteta. Jtta kulutuksessa vidaan ttaa humin tällainenkin khderyhmä, terveydenhultalan tulkkauskulutus lisi syytä järjestää intensiivipetuksena, jhn vähimmäispääsyvaatimuksena n tisen asteen kulutuksen surittaminen. Sumessa tulevia svellusmutja visivat lla esim. erikisammattitutkint, jnka vaikkapa asiimistulkin ammattitutkinnn surittaneet visivat surittaa, ylipistjen täydennyskulutuskeskusten järjestämä kulutus ilman mudllista pätevyyttä tai ppisisältöjen upttaminen mahdlliseen tulevaan puhuttujen kielten asiimistulkkien amkkulutukseen. Pitkällä aikavälillä hankkeesta hyötyvät maallikktulkit, jihin tulkkaustehtävissä usein turvaudutaan mutta jilla ei le varsinaista tulkkauskulutusta. Tinen mahdllinen khderyhmä vat perinteisen (knferenssi-)tulkkauskulutuksen saaneet henkilöt, jtka haluavat pätevöityä terveydenhultalan tulkkaukseen. Myös vieraskieliset ptilaat saavat hankkeesta pitkän aikavälin hyötyä, sillä heiltä pistuu hitn pääsyn esteitä, kun tulkkauskulutus ja tulkkipalvelujen käyttö n saatu vakiintumaan alalle. Lunnllisesti myös sairaalat, terveyskeskukset ja muut hita tarjavat taht hyötyvät humattavasti tulkkauksen laadun paranemisesta pidemmän päälle. 4. Pätevyysvaatimukset Seuraavat sivut perustuvat saltaan Eurpan kmissin käännöspääsastn (DGT) asiantuntijiden laatimaan Eurpean Masters in Translatin (EMT) -kulutushjelmaan. EMThankkeen tavin MedInt-hankkeessakaan ei pyritä asettamaan tiukkaa yhtenäistä petussuunnitelmamallia kulutuksen järjestämisestä kiinnstuneille, vaan ensin määritellään kulutuksen tavitteet pätevyysvaatimusten mudssa ja sitten tehdään ehdtus petussuunnitelmatteutukseksi. Sisältö n riippuvainen myös kussakin tteutuksessa käytettävissä levista vimavarista (henkilöstö- ja taluskysymykset sekä institutinaaliset ja tekniset seikat). Hankkeen sallistujat vatkin ensin pyrkineet määrittelemään kulutuksen tavitteet, jtka kulutuksen aikana n hankittava ja sen päättyessä hallittava, riippumatta siitä, miten, missä ja millin kulutus tteutetaan. Kulutus vastaa laajuudeltaan 60 pintpistettä (ECTS). Oletusarvna n vähintään eurppalaisen viitekehyksen C1-taittas (ks. yllä). Ellei piskelijan kielitaidn tas vielä le riittävä, hänet tulisi hjata kielikulutukseen. Pätevyysvaatimusten luettel n tarkitettu perustaksi kulutuksen perustamiseen ja parhaiden petusmenetelmien valintaan. Se keskittyy tavitteisiin eli pätevyysvaatimuksiin eikä aseta ennakk-letuksia keinista eli vimavarista, kulutushjelman tyypistä tai petusmenetelmistä. Pätevyysvaatimuksella tarkitetaan valmiuksien, tietjen, taitjen ja timintatapjen yhdistelmää, jta tarvitaan tietyn tehtävän hitamiseen tietyissä lsuhteissa. Hankekumppanit vat määritelleet yleiset pätevyysvaatimukset, jita terveydenhultalan asiimistulkilta vidaan edellyttää. Ne kstuvat seuraavista sa-alueista: tulkkauspalvelun tarjaminen,

5 Summary Reprt fr Wrk Package 7 5 kielitait, kulttuurienväliset viestintätaidt, tekniset taidt, tiednhankintataidt ja aihealueen hallinta. Kutakin sa-aluetta kuvataan ikeanpuleisella palstalla. Osa-alueet ja määritelmät eivät le tärkeysjärjestyksessä, vaan ne päinvastin täydentävät tisiaan. Yhdessä ne mudstavat vähimmäisvaatimukset, jihin vidaan vielä lisätä erityisiä pätevyysvaatimuksia. PÄTEVYYSVAATIMUKSEN TYYPPI MÄÄRITELMÄT/OSA-ALUEET TULKKAUSPALVELUJEN TARJOAMINEN TOIMINNALLISET TAIDOT - Tulkkauspalvelun tarjamiseen liittyvien standardien tunteminen - Ammattieettisten sääntöjen ja käytäntöjen tunteminen (asiimistulkin ammattisäännöstö, parhaat käytänteet, lainsäädäntö, muut säädökset, tulkin vastuut ja ikeudet) - Tait selvittää asiakkaan, tulkkaustilanteen sapulten ja muiden sidsryhmien vaatimuksia, tavitteita ja tarkitusperiä - Tait eritellä tarjttavia palveluja ja niiden lisäarva sekä arviida niiden arv - Kyky nudattaa hjeita, aikatauluja ja situmuksia sekä timia ihmisten kesken ja ryhmän jäsenenä - Kyky seurata markkiniden vaatimuksia ja työnkuvia: pysytellä selvillä kysynnän muutksista, seurata alan lainsäädännön kehitystä jne. - Tait lähestyä (mahdllisia) asiakkaita (markkininti) - Kyky tarkkailla ja luda laatustandardeja ja sveltaa niitä maan työhön - Tait suunnitella ja/tai hallita maa ajankäyttöä, stressiä, työtä, talusasiiden hita ja jatkuvaa kuluttautumista (saamisen päivittämistä eri tavin) - Asiaankuuluvan metakielen hallinta (masta työstä, strategiista ja ratkaisuista kertminen) ETIIKKA ja INTERPERSONAALISET VIESTINTÄTAIDOT - Tulkin ssiaalisen rlin tiedstaminen - Kyky sveltaa tietämystä ssiaalisista ja vurvaikutuksellisista kmpetensseista sekä peratiivisia taitja käytännön työelämässä - Tait nudattaa ammattieettisiä sääntöjä ja käytäntöjä (parhaat käytänteet, lailliset periaatteet, säädökset, tulkin vastuut ja ikeudet)

6 Summary Reprt fr Wrk Package Tait suunnitella ja tarjta asiakkaan tarpeisiin spivaa eli tulkkaustilanteen skpksen mukaista tulkkauspalvelua ja neuvtella palvelusta asiakkaan kanssa (työskentelylsuhteet, tiednsaanti tulkkaustehtävästä, spimukset, aikataulut, hinnat, laskutus, ikeudet, vastuut, tulkkauksen spesifikaatit, tarjuskilpailut jne.) - Kyky työskennellä paineen alaisena ja yhteistyössä muiden asiantuntijiden kanssa myös prjektinjhtajan jhdlla (kyky slmia yhteyksiä ja tehdä yhteistyötä) myös mnikielisissä tilanteissa ja virtuaaliympäristöissä - Kyky arviida maa timintaa ja työskentelyä (mien työtapjen kyseenalaistaminen, avimuus uudistuksia ja kehitystä khtaan, laadusta hulehtiminen, valmius speutua uusiin tilanteisiin ja lsuhteisiin) - Kyky tunnistaa mat jatkkulutus- ja kehitystarpeet - Omien rajjen tunteminen, henkisestä ja fyysisestä hyvinvinnista hulehtiminen, valmius pyytää ja hakea apua ja neuvja ngelmatilanteissa (esim. työnhjaus ja vertaistuki) KIELITAITO - Mlempien työkielten (L1 ja L2) kielipin, sanastn ja idimaattisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuttaminen vähintään taittasn C1 mukaisesti. Kielen hallinnan tasn n mahdllistettava tulkkaustait-khdassa kuvatun kaltainen tulkkaus. - Terveydenhultalan yleisten termien ja käsitteiden tuntemus mlemmilla työkielillä sekä erikistermien ja -käsitteiden tuntemus tehtävän edellyttämässä laajuudessa KULTTUURIENVÄLISET VIESTINTÄTAIDOT - Kyky tunnistaa kielten eri variaatiiden funkti ja merkitys (ssiaaliset, maantieteelliset, histrialliset, kielelliset) - Tait tunnistaa tietyn yhteisön viestintään liittyviä lainalaisuuksia nnverbaalinen viestintä mukaan lukien - Kyky ymmärtää työkielten ilmaisua kknaisuudessaan (mukaan lukien visuaaliset elementit) - Kyky tunnistaa kulttuurikhtaisille terveydenhulln käytänteille ja kulttuurisille representaatiille minaisia satekijöitä, arvja ja viittauksia - Kyky havaita tulkkaustilanteeseen sallistujien puheesta taustaletuksia, implisiittisiä seikkja, alluusiita ja steretyyppejä

7 Summary Reprt fr Wrk Package Tait kstaa ja verrata kulttuurisia elementtejä TULKKAUSTAITO - Tulkkaustilanteen hallinta: keskittymis- ja stressinsietkyky, kuunteleminen, kuullun npea analysinti, justava ja lunteva reaginti muuttuviin tilanteisiin ja yllättäviin tapahtumiin - Timivan ja tarkituksenmukaisen perusmuistiinpantekniikan hallinta - Tait tulkata työkielten välillä tiiviisti, kattavasti, tarkasti, vivahteikkaasti ja npeasti - Tait tuttaa työkielissä eri rekisterien knventiiden mukaista kieltä sekä käyttää asianmukaisia retrisia keinja - Tait valita tilanteeseen spiva kielen rekisteri ja nnverbaalinen ilmaisu - Ammattimaisen puhetekniikan hallinta: selkeä artikulinti ja ääntäminen, sujuva puhetyyli, luttamusta herättävä ja varma esiintyminen - Mnlgin ja dialgin tulkkauksen sekä institutinaalisen vurvaikutuksen ja kasvkkaisviestinnän periaatteiden hallinta - Knsekutiivitulkkauksen hallinta: vurttelu keskustelun sapulten kanssa, tarkennuskysymysten tek, puhujan keskeyttäminen, puhujien merkkaaminen - Prima vista -tulkkauksen hallinta - Valmius simultaaniseen kuiskaustulkkaukseen - Etätulkkauksen ja keskeisimpien siinä käytettävien teknisten välineiden hallinta - Kyky kuvata ja arviida tulkkausngelmia ja valita strategiita niiden ratkaisemiseksi - Spivimman tulkkausmenetelmän valinta tilannekhtaisesti ja tulkkausmenetelmän vaihtaminen tilanteen niin vaatiessa TEKNISET TAIDOT (työvälineiden hallinta) - Tait käyttää sveltuvia tietknehjelmia tehkkaasti ja npeasti terminlgiatyön ja eri aihealueisiin tutustumisen apuna (esim. Internet, termitietkannat, puheentunnistushjelmistt) - Tait luda ja hallinnida tietkantja ja tiedstja - Kyky tutustua ja speutua uusien työkalujen käyttöön

8 Summary Reprt fr Wrk Package 7 8 TIEDONHANKINTATAIDOT - Kyky tunnistaa terveydenhultalaa kskevan man tietämyksen tas sekä tiedn ja aineistn tarve tai puute - Strategiiden kehittäminen aineistn hankintaan ja terminlgiatyöhön (esim. rinnakkaistekstit, asiantuntijalähteet) - Tait hankkia ja prsessida tulkkaustehtävän kannalta lennaista infrmaatita (asiakirjja, terminlgiaa, luntevia ilmaisutapja) - Kriteerien kehittäminen Internetistä ja muista lähteistä saatavana levan aineistn lutettavuuden kriittiseen arviintiin (= lähdekritiikin tait) - Tait käyttää tehkkaasti työkaluja ja hakukneita (esim. termihjelmistja, sähköisiä krpuksia, sähköisiä sanakirjja, paperimutisia lähteitä) - Omien asiakirjjen arkistinnin hallinta AIHEALUEEN HALLINTA - Perustiedt ja yleiskuva sen yhteiskunnan lääketieteen ja terveydenhulln kentästä sekä terveydenhultjärjestelmästä, jssa tulkkaus tapahtuu - Perustiedt ja perusterminlgian hallinta seuraavilla lääketieteen sa-alueilla: anatmia, fysilgia, patlgia, diagnstiikka, hitmudt, hygienia, mielenterveys - Perustiedt kulttuurisidnnaisista terveyden, sairauden ja hidn käsitteistä - Perustiedt terveydenhultalan menettelyistä ja viestintätavista - Kyky hakea lennaista tieta lääketieteen alan diskurssin ymmärtämiseksi (vrt. tiednhankintataidt) - Kyky kehittää maa tietämystä lääketieteen ja terveydenhulln alalla (lääketieteen menettelytavat, terminlgia, käsitejärjestelmät, ajattelutavat, kntrllitu kieli ym.) - Tiednhaluinen, analyyttinen ja lennaisen löytämiseen pyrkivä asenne

9 Summary Reprt fr Wrk Package Opetussuunnitelmamalli Opintjaksn nimi Jhdatus terveydenhultjärjestelmään ja alan lainsäädäntöön Lääketieteen perustiedt mlemmilla työkielillä sekä kulttuurisidnnaiset terveys- ja sairauskäsitteet Kntaktitunteja Op Jhdatus kulttuurienväliseen viestintään 20 6 Ammattitietus 20 6 Ammattietiikka ja tulkkauslainsäädäntö Tulkin ammatti Tiettekniset ja tiednhankintataidt 6 3 Tulkkausharjitukset Tulkkausharjittelu (sis. ryhmätapaamiset ja hjaajatapaamiset ennen harjittelujaksa ja sen aikana) 20 3 Lpputentti 6 6 YHTEENSÄ Op = pintpiste; 1 p vastaa piskelijan nin tunnin työpansta

10 Summary Reprt fr Wrk Package Yksittäisten pintkknaisuuksien kuvaus OPINTOKOKONAISUUS 1: Jhdatus terveydenhultjärjestelmään ja lainsäädäntöön Opintjaksn yleiskuvaus Terveydenhultjärjestelmän perusteiden ymmärtämiseksi n tunnettava alan päätöksenteka, vaikuttavia tekijöitä ja vakuutusperusteita. Erityisesti vakuutuksen kattavuus n tärkeä seikka terveydenhultpalveluja tarvitsevien vieraskielisten asiakkaiden kannalta. Julkisen terveydenhulln hella useat klmannen sektrin timijat tarjavat tukea maahanmuuttajille. Kska terveydenhulthenkilöstö ei yleensä le tietinen klmannen sektrin timinnasta, tulkkien pitäisi lla välikätenä varmistamassa, että kaikki avunsaantimahdllisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Lisäksi tutustutaan terveydenhultalan lainsäädäntöön ja sen tulkkaukselle asettamiin ehtihin, jista alalla timivien tulkkien n ltava selvillä. Ehdtuksia kurssisisällöiksi Kansallinen terveydenhultjärjestelmä Terveydenhultjärjestelmän rakenne, instituutit ja timijat. Vakuutusjärjestelmä keitä ikeus maksuttmaan sairaanhitn ja terveydenhultn kskee? Perustiedt terveydenhulln taluskysymyksistä (rahitus, vaikuttavat tekijät, valtin ja kuntien välinen vastuunjak jne.) Maahanmuuttajien tukipalveluja tarjavat järjestöt ja yhdistykset kansalaisjärjestöt, hyvinvintipalvelut, tukiryhmät, verkstt jne. Perustiedt terveydenhultalan lainsäädännöstä Keskeiseen terveydenhultalaa ja tulkkausta kskevaan lainsäädäntöön tutustuminen: ptilaan ikeus tulkkaukseen, viranmaisen velvllisuus ja mahdllisuudet järjestää tulkkaus, tietsuja, luttamuksellisuus, ptilaan tiednsaantiikeus, hitsustumus, tulkin vastuusäädökset Kurssin tavitteet Kurssin tarkituksen n luda yleiskatsaus kansalliseen terveydenhultjärjestelmään ja alan taluskysymyksiin tutustua tuleviin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin selvittää lainsäädäntöä ja vaatimuksia, jtka kskevat tulkkausta terveydenhultalalla Kulutustavitteet Kurssin hyväksyttävästi surittanut henkilö hallitsee perustiedt terveydenhultjärjestelmästä ja alan taluskysymyksistä sekä kykenee selittämään mlempia yhteisymmärryksen syntymisen edellyttämällä tavalla löytää yhteistyökumppaninsa ja tietää, mihin tahn ttaa yhteyttä missäkin tilanteessa tuntee lainsäädännön ja vaatimukset, jtka kskevat tulkkina timimista terveydenhultalalla tiedstaa man timintansa rajat Opetus- ja ppimismenetelmät sekä materiaalit Kurssin sallistujilla n aktiivinen rli ppimisprsessissa. Opetusmenetelminä käytetään esim. keskusteluja, ryhmätyöskentelyä, rlileikkejä, itsenäistä työskentelyä, luentja sekä itsenäistä tiednhankintaa. Arviinti Aktiivinen sallistuminen; ktitehtävien surittaminen (aineistn tutustuminen); kirjallinen tai suullinen tentti.

11 Summary Reprt fr Wrk Package 7 11 OPINTOKOKONAISUUS 2: Lääketieteen perusteet (L1 ja L2) Opintjaksn yleiskuvaus Terveydenhultalan tulkkien tuleva työkenttä terveydenhullssa ja mielenterveystyössä n hyvin erityisaatuinen. Prsessien ja rakenteiden mnimutkaisuus, lääketieteellinen terminlgia ja erittäin pitkälle kehitetty tekniikka tekevät alan ammattilaisten ja maallikkjen viestinnästä usein vaikeaa, vaikka he puhuisivatkin samaa kieltä. Jtta terveydenhultalan tulkit pystyisivät timimaan luttavaisin mielin ja justavasti terveydenhulln ja mielenterveystyön tulkkaustilanteissa, heillä n ltava perustiedt lääketieteestä, alan terminlgiasta sekä tyypillisistä hit- ja tutkimusprsesseista ja -menetelmistä painttaen erityisesti lääketieteen mnikulttuurista ulttuvuutta. Maahanmuuttajataustaisilla ptilailla n usein hlistinen käsitys fyysisestä ja psyykkisestä kivusta ja tuskasta, ja he näkevät myös mielenterveysasiiden liittyvän ruumiintimintihin. Siksi mielenterveystyössä timivien tulkkien n tärkeää tuntea maahanmuuttn liittyviä prsesseja ja niiden vaikutusta psyklgiseen käsityskykyyn. Myös erilaiset kulttuuriset sairauteen ja terveyteen liittyvät käsitteet vat tulkeille tärkeitä. Kurssi tarjaa jhdannn näihin kysymyksiin ja valmistaa timimaan kyseisten aiheiden parissa. Ehdtuksia kurssisisällöiksi Perustiedt anatmiasta, fysilgiasta, patlgiasta, diagnstiikasta ja terapiasta Perustietämys ihmiskehsta ja sen elimistä: tieta keskeisistä sairauksista ja ireista elinten anatmian ja fysilgian phjalta Olennaiset diagnstiset menetelmät ja hitmudt, paintuksena interventihit, jka vaatii hitvaihtehtjen selvittämistä ptilaalle ja hitsustumusta ja n siksi tulkkien keskeinen työsarka Hygienia Terveydenhultalalla vaadittavat hygieniatimet, jtta tulkit vivat työskennellä alan tulkkaustilanteissa ja sujautua itsekin tartunnilta ja vammilta Lääketieteellinen terminlgia Lääketieteellisen terminlgian perusteet anatmian ja patlgian perustietjen phjalta, jtta tulkkien ja terveydenhulthenkilöstön viestinnän esteitä vidaan pistaa Mielenterveys Jhdatus mielenterveystyön rakenteisiin: klinikat, avhit, erikislääkärin vastaantt jne. Maahanmuuttprsessit ja niiden vaikutus psyklgiseen käsityskykyyn Kulttuurikhtaiset terveyden ja sairauden käsitteet Lääketieteellinen ja psykiatrinen terminlgia Valvntajärjestelmän hyödyntäminen Transkulttuurinen lääketiede Erilaiset inhimilliset käsitykset terveydestä ja sairaudesta, kriiseistä ja selviytymismekanismeista sekä kulttuurikhtaisten sairaus- ja hitkäsitysten seuraukset Terveydenhulln rakenteet Tyypilliset menettelytavat ja viestintäprsessit terveydenhultalan tilanteissa harjittelu alalla, mikäli mahdllista Sairaaljen, terveyskeskusten, terveysasemien ja neuvliden henkilöstön (lääkärien, terapeuttien, sairaanhitajien ym.) tehtäväkentät ja kunkin työntekijäryhmän yhteyshenkilöt

12 Summary Reprt fr Wrk Package 7 12 Kurssin tavitteet Kurssin tavitteena n välittää perustiedt ihmiskehsta rganismina lääketieteen näkökulmasta ppia lääketieteen perusterminlgia tarjta tieta hygieniatimenpiteistä ja niiden merkityksestä jhdattaa psykterapiatilanteisiin ja kehittää asianmukaisia timintastrategiita niitä varten herättää tietisuutta kulttuurisidnnaisten terveys- ja sairauskäsitysten mninaisuudesta sekä niiden vaikutuksesta hithenkilöstön ja ptilaan väliseen viestintään tutustua tyypillisiin menettelytapihin ja viestintäprsesseihin terveydenhulln ja psykterapian tilanteissa Kulutustavitteet Kurssin hyväksyttävästi surittanut henkilö hallitsee perustiedt ihmiskehsta rganismina ja pystyy itsenäisesti laajentamaan tietämystään aiheesta hallitsee lääketieteen perusterminlgian ja pystyy itsenäisesti laajentamaan tietämystään aiheesta tarpeen mukaan saa tteuttaa vaadittavat hygieniatimenpiteet itsensä ja muiden sujaamiseksi tunnistaa maahanmuuttajataustaisille ptilaille tyypillisiä smatisaatihäiriöitä tunnistaa terveys- ja sairauskäsityksiin liittyviä kulttuurierja ja tiedstaa mlemminpulisin luttamuksen merkityksen viestinnän sujumisen ja sitä myöten hidn nnistumisen kannalta tunnistaa yksityisyyteen liittyvistä käsityserista jhtuvia mahdllisia kulttuurisidnnaisia knfliktin lähteitä terveydenhullssa tietää, mihin tahn lla yhteydessä missäkin asiissa Opetus- ja ppimismenetelmät ja -materiaalit Kurssin sallistujilla n aktiivinen rli ppimisprsessissa. Opetusmenetelminä käytetään esim. keskusteluja, ryhmätyöskentelyä, rlileikkejä, itsenäistä työskentelyä, luentja sekä itsenäistä tiednhankintaa. Harjittelu terveydenhultalalla/mielenterveystyössä, mikäli mahdllista. Arviinti Aktiivinen sallistuminen; ktitehtävien surittaminen (aineistn tutustuminen); kirjallinen tai suullinen tentti.

13 Summary Reprt fr Wrk Package 7 13 OPINTOKOKONAISUUS 3: Jhdatus kulttuurienväliseen viestintään Opintjaksn yleiskuvaus Kieli ja kulttuuri liittyvät erttamattmasti tisiinsa. Kulttuuri määrittää maailmankuvaamme ja ilmaisuamme. Kulttuurisidnnainen käyttäytyminen ja ilmaisu vat mahdllinen väärinkäsitysten lähde kulttuurienvälisessä viestinnässä. Terveydenhultalan tilanteissa asiimistulkit esimerkiksi khtaavat kulttuurisidnnaisia käsityksiä terveydestä ja sairaudesta, tapja kuvailla ireita ja kipua sekä kulttuurisia tabuja. Tulkit tarvitsevat strategiita tällaisissa tilanteissa timimiseen. Kurssi n jhdant kulttuurienvälisen viestinnän eri näkökhtiin. Erityistä humita kiinnitetään terveydenhultalan tilanteiden kulttuurikhtaisuuteen ja kulttuuristen näkökhtien käsittelystrategiihin näissä tilanteissa tulkattaessa. Ehdtuksia kurssisisällöksi Jhdatus identiteetin käsitteisiin: man identiteetin eri knseptit, identiteetin rakentuminen ja minuuden ssiaalinen rakentuminen eri tieteenaljen näkökulmista (ssilgia, psyklgia, antrplgia ym.) Jhdatus kulttuuriin käsitteisiin: kulttuurin määritelmiä ja erilaisia kulttuurikäsityksiä (ttalistisesta knstruktivistiseen) eri tieteenaljen näkökulmasta (käännöstiede, kulttuuriantrplgia, ssilgia, ssilingvistiikka, kulttuurintutkimus, viestintätieteet ym.) Kieli ja kulttuuri: Sapirin-Whrfin hypteesi, jhdatus viestintään mukaan lukien ei-kielellinen ja paraverbaalinen viestintä (kehnkieli, prksemiikka, paralingvistiikka, katsekntakti, kskettaminen jne.), sukupuliert, kulttuurisidnnaiset viestinnän näkökhdat (esim. vurnvaiht, keskustelun ja argumentinnin jaksttuminen, ei-kielellinen ja paralingvistisen käyttäytymisen ert, khteliaisuus, kasvjen menetykseltä sujautuminen jne.) Valikidut kulttuurin ulttuvuudet ja väärinkäsitysten lähteet (esim. yhteisö- ja yksilökeskeisyys, valtaetäisyys, maskuliinisuus ja feminiinisyys, epävarmuuden välttäminen, suritus- ja minaisuussuuntaisuneisuus, aikasuuntautuneisuus ja aikakäsitys, tilakäsitykset: viesintäetäisyys, kulttuurisidnnainen tilankäyttö, arvsuuntaukset jne.) Kulttuurienvälinen viestintä nyky-yhteiskunnassa: glbalisaati, hybridiys, transkulttuurisuus, steretyypit, etnsentrisyys, kulttuurirelativismi Kulttuurisidnnaisuus terveydenhultalan tilanteissa (esim. terveydenhulln kieli ja viestintä, hithenkilöstön ja ptilaan välinen viestintä, kulttuurisidnnaiset terveys- ja sairauskäsitykset, kulttuuriset tabut: sanat, timinnt, bjektit, henkilöt, yhteiskuntaryhmät jne., kulttuurin vaikutus ireiden ja kivun ilmaisuun, hitkäytännöt, ert hitn hakeutumisen prsesseissa, asenne sairastumista ja sairaalaan jutumista khtaan, asenne tiettyjä sairauksia khtaan: esim. psyykkiset sairaudet, asenne lääkitystä, kansanparannusta ja hitkeinja khtaan, auktriteettikäsitykset ja timinta terveydenhultjärjestelmän suhteen) Tulkkauksen kulttuuriset nrmit (esim. tarkkuus/spivuus),käännöskulttuuri ja tulkin rlit ( kulttuurivälittäjä ), kulttuuristen tabujen sekä kulttuurisidnnaisen käytöksen ja ilmaisutapjen tulkkausstrategiat Kurssin tavitteet Kurssin tavitteena n - saada yleiskäsitys erilaisista kulttuurikäsityksistä ja kulttuurin määritelmistä - tutustua kielen ja kulttuurin eri näkökhtiin - herättää kriittistä tietisuutta kulttuurienvälisen viestinnän eri näkökhdista - käsitellä kulttuurin eri ulttuvuuksien ja kyseisenlaisten lukittelujen validiutta - käsitellä terveydenhultalan tilanteiden kulttuurisidnnaisuutta - tarkastella tulkkauksen kulttuurisia nrmeja

14 Summary Reprt fr Wrk Package käsitellä erilaisia tulkkausstrategiita Kulutustavitteet Kurssin hyväksyttävästi surittanut henkilö - kykenee selittämään kulttuurikäsityksiä ja kulttuurin määritelmiä sekä keskustelemaan niistä - saa kuvata kielen ja kulttuurin välisiä yhteyksiä ja keskustella niistä - tunnistaa ja saa käsitellä viestinnän kulttuurisidnnaisia kielellisiä, paraverbaalisia ja ei-kielellisiä näkökhtia - saa kuvata kulttuurin eri ulttuvuuksia ja keskustella niistä - tuntee terveydenhultalan tilanteiden kulttuurisidnnaisia näkökhtia - tunnistaa tulkkauksen kulttuurisia nrmeja ja saa keskustella niistä - tunnistaa tulkkausstrategiita ja saa keskustella niistä Opetus- ja ppimismenetelmät ja -materiaalit Kurssin sallistujilla n aktiivinen rli ppimisprsessissa. Opetusmenetelminä käytetään esim. keskusteluja, ryhmätyöskentelyä, rlileikkejä, itsenäistä työskentelyä, luentja sekä itsenäistä tiednhankintaa. Kirjallisuutta esim. Mikk Lehtnen & Olli Löytty 2003: Erilaisuus. Vastapain, Tampere. Arviinti Aktiivinen sallistuminen; ktitehtävien surittaminen (aineistn tutustuminen); kirjallinen tai suullinen tentti.

15 Summary Reprt fr Wrk Package 7 15 OPINTOKOKONAISUUS 4: Ammattitietus a) timinnalliset taidt (= asiimistulkin ammatti + lainsäädäntö): 5 h b) etiikka ja vurvaikutustaidt: 15 h Opintjaksn yleiskuvaus Tulkkauspalvelujen tarjamisen pintkknaisuus lu phjan terveydenhultalan asiimistulkin ammatissa timimiselle. Kknaisuus jakautuu kahteen kiinteästi tisiinsa liittyvään saan: (a) timinnalliset taidt ja (b) etiikka ja vurvaikutustaidt. Timinnalliset taidt vat ennen tulkkaustilannetta tai sen jälkeen tarvittavia taitja ja valmiuksia; etiikka ja vurvaikutustaidt pulestaan tulevat käyttöön knkreettisten tulkkaustilanteiden aikana ja työelämässä yleensä ttaen. Taitja vidaan ppia ja pettaa luennilla, harjituksissa, ryhmäkeskusteluissa, esseiden avulla jne., mutta erityisesti etiikkaa ja vurvaikutustaitja n syytä kehittää edelleen ja tarkkailla jatkuvasti kulutushjelman muiden pintkknaisuuksien, kuten kulttuurienvälisen viestinnän, aihealueen tuntemuksen, tulkkaustaidn ja harjittelun, aikana. Tästä syystä ammattietiikan kntaktipetus n jaettava kahteen saan, jista ensimmäinen tteutetaan kulutuksen alussa ennen tulkkausharjitusten alkua ja tinen kulutuksen edetessä ja harjittelun aikana. Tällöin kurssin sallistujilla n mahdllisuus (a) saada perusvälineet käyttöönsä tulkkausharjitusten alkaessa ja (b) reflektida tulkkausharjituksissa ja harjittelun aikana esiintyviä tilanteita ja teemja. a) Timinnalliset taidt Etiikan ja lainsäädännön aihealue: Perustiedt etiikasta yleisellä taslla: mitä se n, mihin sitä tarvitaan tulkin ammatissa (ks. esim. NCHIC Cde f Ethics) Tulkkauspalvelujen tarjamista kskevat standardit, parhaat käytänteet, eettiset säännöstöt ja lainsäädäntöphja mudstavat asiimistulkin vastuiden ja ikeuksien perustan. Aiheeseen tutustutaan tapahtumamaan/-alueen (terveydenhultalan) asiimistulkkausta valttaen. Mahdllisuuksien mukaan tulee susia vertailevaa lähestymistapaa, sillä eri maiden käytäntöjen, palvelujärjestelmien, eettisten säännöstöjen ym. vertailu laajentaa sallistujien näkökulmaa ja parantaa aihealueen eri lähestymistapjen ymmärtämystä. Perustiedt tulkatusta viestinnästä, tulkin rleista jne. hankitaan kirjallisuuden välityksellä. Osallistujien kannattaa tutustua myös paikallisiin tulkkijärjestöihin ja -yhteisöihin, jtka usein tarjavat tieta alan kehityskuluista, kuluttautumismahdllisuuksista ja mnista muista palveluista ja edesauttavat kllegjen kanssa verkstitumista. Laatustandardien tarkkailu ja luminen: lähtökhtana n keskeiseen kirjallisuuteen tutustuminen, esim. sumalaisten asiimistulkkauskeskusten laatukäsikirja ja muut spivat (mielellään kansalliset) lähteet. Tieta hankitaan lähinnä keskeisiin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja lainsäädäntöteksteihin tutustumalla; tukena käytetään tapausesimerkkejä ja kyseisten standardien, lakien jne. käytännön svelluksia. Terveydenhultalan tulkkaustilannetta ja lainsäädäntöä käytetään esimerkkeinä aina kun mahdllista. Pääpain n sallistujien itsenäisessä työskentelyssä. Tutustuttavaksi annettua aineista vidaan käsitellä seminaarissa, jhn sallistujat vivat valmistella esim. kriittisiä tapausesimerkkeihin phjautuvia esseitä/teemakeskusteluja. Vertaileva, tapausesimerkkeihin perustuvat lähestymistapa rhkaisee piskelijita ajattelemaan itsenäisesti ja tekemään mia perusteltuja päätöksiä asiimistulkkaukseen harvin n lemassa valmiita yleisratkaisuja eteen tuleviin ngelmiin ja tilanteisiin, jten tulkkien täytyy käytännössä itse ratkaista, miten timia mitä mninaisimmissa käänteissä. Kska alan kk kenttää n mahdtnta käsitellä missään kulutushjelmassa, sallistujia pitäisi valmistella henkisesti khtaamaan erilaisia tilanteita ja tapahtumia, jtta he saisivat timia asianmukaisesti työelämän tilanteissa. Asiakaspalvelun, yrittäjyyden ja neuvntataitjen aihealue: Omien palvelujen esittely, työehdista neuvttelu (mukaan lukien taludelliset seikat), tiednhankinta timeksiannsta ja asiakkaiden neuvminen tulkkaustilanteita kskevissa kysymyksissä vat taitja,

16 Summary Reprt fr Wrk Package 7 16 jita vi harjitella esim. rlileikkien ja prtfliiden avulla. Tapausesimerkkeihin perustuvat harjitukset vat sittautuneet hyväksi tavaksi ppia kyseisiä taitja. Osallistujat vivat kta prtflin, jhn vi sisältyä tavallinen CV, tulkki-cv, mien palvelujen markkinintimateriaali, tarjus, tulkkausspimus, lasku, työhakemus tulkin paikkaa varten ym. Asiakirjat vivat lla jk kuvitteellisia tai perustua tdelliseen timeksiantn. Mikäli sallistujat arviivat tistensa prtfliita, he kehittävät samalla palautteen antamis- ja vastaanttamistaitjaan ja saavat aiempaa paremman käsityksen siitä, mitkä vat heidän mat vimavaransa, vahvuutensa ja heikkutensa. Osallistujista vidaan mudstaa tiimejä, jissa jkaisella n ma rlinsa esim. tiiminvetäjä, tulkki, sairaalan edustaja, lääkäri ja suunnitella rlileikkejä (kuvitteellisten tai tdellisten) timeksiantjen ympärille. Välineinä vi käyttää myös Skypeä, sähköpstia ja muita virtuaalityökaluja, jtta samalla pitaan yhteistyötä virtuaalisessa ympäristössä. Osallistujat vivat ryhmissä laatia suppeita säännöstöjä tulkeille ja asiakkaille erityisiä terveydenhultalan tulkkaustilanteita varten tai yleisiä tulkkausaiheita kskien. Esimerkkejä: miten terapeutti vi ttaa tulkin humin työssään, miksi tulkit tarvitsevat aineista tehtävään valmistautumiseksi, miten tulkin tulisi sijittua lääketieteellistä tutkimusta tulkatessaan jne. Lähteinä vivat timia eettiset säännöstöt ja kirjallisuus. Yleisiä yrittäjyystaitja ja taluselämätietutta vi mahdllisuuksien mukaan kartuttaa myös eri aljen piskelijista kstuvissa ryhmissä. Tämä lisi taludellinen tapa järjestää petusta ja laajentaa sallistujien näköpiiriä aihealueella. Yrittäjäneuvntapisteet ja tulkkijärjestöt visivat tarjta aineista ja neuvntaa. Kulutus kknaisuudessaan pettaa sallistujia kuvailemaan työtään, strategiitaan ja päätöksiään eli hallitsemaan terveydenhultalan asiimistulkkauksen metakielen. b) Etiikka ja vurvaikutustaidt Tässä pintkknaisuuden sassa (a)-sassa hankittua tieta svelletaan käytäntöön, ja sitä prblematisidaan ja käsitellään syventävästi tulkkausharjitusten, tdellisten tulkkaustilanteiden ja harjittelun aikana saatujen kkemusten valssa. Asiakaspalvelutaitjen hallintaa vidaan sittaa dkumentimalla tulkkaustimeksiant ja käsittelemällä sitä ryhmässä ja/tai hjaajan jhdlla. Mahdllisuuksien mukaan sallistujat vivat järjestää pienimutista tulkkauspalvelujen käyttäjäkulutusta, jssa käsitellään tulkkauspalvelujen tarjamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä esim. millin ja miten kääntyä tulkin puleen, miten työskennellä tulkin välityksellä; tisaalta mitä tulkkauspalvelujen käyttäjät tivisivat tulkeilta ja miten sapulet visivat yhteistyössä ppia ymmärtämään tisiaan paremmin. Tämä lisi hyvä tapa levittää ikeaa tieta mlemmin pulin ja keskustella sapulten (ikeutetuista ja epärealistisista) dtuksista. Eettisesti ngelmallisten tulkkaustilanteiden simulintia, tulkkaustilanteiden tarkkailemista paikan päällä ja/tai nauhitettuihin tilanteisiin tutustumista sekä aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustumista vidaan käyttää aineistna/menetelminä sallistujien ymmärryksen syventämiseen eettisistä ngelmista ja eettisestä käytöksestä. Oikeiden vastausten puuttuessa useimmissa tilanteissa pääpain n erilaisten mahdllisten, spivien ja epäspivien reaktiiden ja timien käsittelyyn kyseisissä tilanteissa. Tämä parantaa sallistujien valmiutta hakea vaihtehtisia ratkaisuja tilanteisiin ja antaa heidän käyttöönsä eettisen timinnan työkalupakin. Kautta kk kulutuksen kiinnitetään erityistä humita jatkuvaan itsearviintiin, mien vimavarjen ja taitjen arviintiin ja kriittiseen lähestymistapaan man tulkkina timimisen suhteen. Tällä tavin sallistujien itsetuntemus sekä käsitys mista vahvuuksista ja kehittämistarpeista khenevat, ja he ppivat tiedstamaan jatkuvan kuluttautumisen merkityksen. Kuluttautumistarvettahan synnyttävät myös muut kuin sallistujiin itseensä ja ammattiin liittyvät tekijät, kuten yhteiskunnan, terveydenhultalan ja ptilasrakenteen muutkset. Itsensä ja mat tulkkina timimisen vimavaransa tuntevat asiimistulkit saavat muita paremmin hulehtia myös työkyvystään ja tietävät, millin n syytä pysähtyä ja pyytää apua ulkpulisilta (terapia, työnhjaus jne.). Kska kk kulutushjelman kntaktipetustuntien määrä n melk vähäinen, sallistujien n tettava vastuuta mista ppimistulksistaan. Heidän n pittava j kulutuksen aikana nudattamaan hjeita ja aikatauluja, pitämään kiinni situmuksistaan, timimaan ryhmässä, viestimään tisten ihmisten kanssa,

17 Summary Reprt fr Wrk Package 7 17 hallitsemaan stressiä ja ajankäyttöä, työskentelemään paineen alaisena ja muiden asiantuntijiden kanssa (harjittelun aikana, vierailevien luennijien kanssa jne.). Ohjaajien ja pettajien n susiteltavaa kiinnittää paljn humita näihin seikkihin, esim. aikatauluista kiinni pitämiseen. Työelämässä ehdttman välttämättömiä hyviä tapja n syytä harjitella j kurssin aikana.

18 Summary Reprt fr Wrk Package 7 18 OPINTOKOKONAISUUS 5: Tiettekniikkataidt, tiednhakutaidt, termityön apuvälineet Opintjaksn yleiskuvaus Tulkkien n kyettävä valmistautumaan asianmukaisesti erilaisiin tulkkaustilanteisiin. Heidän n hallittava sekä perinteisten että elektrnisten apuvälineiden käyttö tiednhaussa löytääkseen pätevää infrmaatita ja terminlgiaa sekä sattava hyödyntää apuvälineitä termityössä. Kurssi tarjaa sallistujille tietkneen peruskäyttötaidt ja tiednhakutaidt. Lisäksi se jhdattaa termityön apuvälineiden käyttöön. Ehdtuksia kurssisisällöksi Perustaidt tiettekniikasta (tietkneen käyttö viestintävälineenä, tiednlähteenä ja tekstinkäsittelyvälineenä) Tiednhankinta: yleiskatsaus perinteisiin ja elektrnisiin käännösapuvälineisiin, perinteisten ja elektrnisten sanakirjjen käyttö (kaksikieliset, yksikieliset ja mnikieliset sanakirjat, erilaiset erikissanakirjat, kuten synnyymisanakirjat, erikisaljen sanakirjat jne.), perinteisten sekä CD-rmmudssa ja Internetissä julkaistavien tietsanakirjjen ja sanastjen käyttö, Internet-hakustrategiat, Internetin käyttö taustatiedn hankkimisessa, CD-rm-mutisten ja Internetissä saatavana levien termitietkantjen käyttö, Internet-krpusten käyttö ja kkaminen, sanma- ja aikakauslehtiarkistjen sekä blgi- ja pdcast-arkistjen käyttö, Internetin käyttö viestintävälineenä (esim. keskustelufrumit, weblgit ja blgit, uutisryhmät, WIKI-sivustt, pdcastit, vide- ja kuva-arkistt, pikaviestijärjestelmät, ssiaalisen verkstitumisen svellukset jne.) Termityön apuvälineet: termitietkantjen käyttö, krpusten käyttö, termien hallinta tietkneen avulla ja siinä käytettävät apuvälineet Kurssin tavitteet Kurssin tavitteena n - tarjta perustaidt tiettekniikassa - tutustuttaa kääntäjän ja tulkin tarvitsemiin tiednhakumenetelmiin - tutustuttaa kääntäjän ja tulkin tarvitsemiin termityökaluihin Oppimistulkset Kurssin hyväksyttävästi surittanut henkilö - saa käyttää tietknetta tekstinkäsittelyssä, tietlähteenä ja viestintävälineenä - saa sveltaa kuhunkin tarkitukseen spivia tiednhankintamenetelmiä - saa käyttää kuhunkin tarkitukseen spivia termityökaluja Opetus- ja ppimismenetelmät ja -materiaalit Kurssin sallistujilla n aktiivinen rli ppimisprsessissa. Opetusmenetelminä käytetään esim. luentja, itsenäistä työskentelyä sekä tiednhankintaa kirjastista ja Internetistä. Arviinti Aktiivinen sallistuminen, ktitehtävien surittaminen; kirjallinen tentti.

19 Summary Reprt fr Wrk Package 7 19 OPINTOKOKONAISUUS 6: Tulkkaustait Taitalueiden ja aiheiden jakauma a) tulkkaukseen valmistavat harjitukset 10 % b) tulkkauksen perustaidt (terveydenhultalan tilanteiden puitteissa) 50 % c) tulkkaus terveydenhultalan käytännön tilanteissa 40 % Lähestymistapa ja menetelmät - Kknaisvaltainen, integriva ja mnialainen - Terian ja käytännön yhdistäminen - Yllä mainittujen taitalueiden yhdistäminen Tavitteena n, että sallistujat pystyvät timimaan ammattimaisina tulkkeina kknaisvaltaisessa terveydenhultalan tulkkaustilanteessa; humita kiinnitetään siis sekä verbaaliseen että nnverbaaliseen viestintään tilanteessa, jka kstuu timinnasta, suhteista (erityisesti vallan epätasapain), käyttäytymismalleista ja rajittavista institutinaalisista tekijöistä. Tällaisen taidn saavuttaminen edellyttää kntekstin, tilanteen ja vurvaikutuskumppanien tiedstamista terveydenhulln tulkkaustilanteessa. Tulkkaukseen liittyy aina verbaalis-ratinaalis-kgnitiivinen tas sekä tas, jlla timintaa määrittävät keh, persnallisuus, tausta, kkemukset ja tunteet. Siksi kulutuksessa Terveydenhultalan tilanteissa timimista kehitetään ja tteutetaan terveydenhulln ammattilaisten kanssa, esimerkiksi psyklgien, ssiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden. Terveydenhulttilanteiden tulkkauksen valmistelu-, suunnittelu- ja arviintimenetelmät perustuvat mm. etngrafisiin, antrplgisiin, ssilgisiin, teatteripedaggisiin ja näyttämötaiteiden menetelmiin ja ajatuksiin. Osallistujille petetaan tulkkauksen perustaitja ja samalla tietisuutta niistä eri rleista, jita heille tulkkaustilanteissa lankeaa tai saattaa langeta, sekä niistä identiteeteistä, jita he vievät mukanaan tulkkaustilanteisiin. Lpullisena tavitteena n tilanne, jssa sallistuja pystyy tietisesti eriyttämään mainitut rlit ja keskittymään terveydenhultalan ammattitulkin rliin kntekstin mukaisesti. Kurssin sisältö a) Tulkkaukseen valmistavat harjitukset Kehnkielen ja tilannesidnnaisuuden kattavien, ei pelkästään verbaalis-kgnitiiviseen prsessintiin rajittuvien, kknaisvaltaisten tulkkaustaitjen kehittämiseksi ihmiskeh ensisijaisena viestintävälineenä n integritava kulutukseen. Tiedstamatn, autenttinen viestintä (erityisesti stressi- ja kriisitilanteissa) tapahtuu nnverbaalisesti. Siksi keh n tettava lähtökhdaksi tulkin timinnan kknaisvaltaisessa tietisuuden mudstamisessa ja ammattimaistumisessa. Kurssin tässä jaksssa vahvistetaan sallistujien nnverbaalisen kulttuurienvälisen viestinnän hallintaa teatteripedaggiikan ja näyttämötaiteiden keinin. Kaikki harjitukset liittyvät autenttisiin terveydenhultalan viestintätilanteisiin ja valmistavat niitä varten. Niissä keskitytään ikeanlaisen hengitys- ja äänenkäyttötekniikan, katsekntaktin, ilmeiden, eleiden, asennn, prkseemisten suhteiden ja vastaavan harjittamiseen. Tinen painpiste tulkkaukseen valmistavissa harjituksissa n tunteisiin ja epäratinaalisiin käyttäytymismalleihin tutustuminen sekä niiden tulkitseminen ja arviinti. b) Tulkkauksen perustaidt Kuuntelu- ja analysintitaidt: Osallistujat kehittävät aktiivista ymmärtämistaitaan. Heidän n hallittava sekä induktiivinen että deduktiivinen lähestymistapa ja sattava hyödyntää teknistä, kulttuurista ja tilanteisiin liittyvää tietaan kknaisuudessaan. Osallistujien n myös pittava painamaan muistiin, käsittelemään ja järjestelemään saamaansa infrmaatita. Kaikkien harjitusten tilannekehyksen n hyvä lla terveydenhultn liittyvä. Muistiinpantekniikka ja knsekutiivitulkkaus: Muistiinpantekniikan teriaa yhdistetään käytännön harjituksiin sekä esimerkkeihin infrmaatin käsittely- ja järjestelytavista sallistujien tekemien muistiinpanjen phjalta. Puhetekniikka: Retriikan teria ja käytäntö, tieta sanattman viestinnän tärkeydestä ja näihin liittyviä harjituksia, eri rekisterien käyttö viestinnän sapulten ssikulttuurisen taustan erjen mukaisesti.

20 Summary Reprt fr Wrk Package 7 20 Hankittujen taitjen sveltaminen ja kehittäminen edelleen terveydenhultalan tulkkaustilanteissa Prima vista -kääntäminen: Tätä hyvin haastavaa tulkkauksen ja kääntämisen yhdistelmää harjitellaan autenttisten terveydenhultalan tulkkaustilanteissa esiintyvien asiakirjjen avulla. Simultaanikuiskaus asiimistulkkauksessa: Tekniikkaa tarvitaan usein terveydenhultalalla, esim. psykterapian tulkkauksessa. Rlileikkien avulla sallistujat harjittelevat kuiskaustulkkausta siten, että yksi puhuu, tinen n tulkin kuuntelija ja klmas kuiskaustulkkaa kuuntelijan krvaan enemmän tai vähemmän knsekutiivisesti. Simultaanitulkkaus: Terveydenhultalan tilanteiden simultaanitulkkaus eraa knferenssitulkkauksesta siten, että sitä yleensä käytetään vain puhelin- ja videtulkkauksessa. Erityisesti puhelintulkkauksessa se n haastavaa, kska visuaaliset viestit puuttuvat kknaan. Tästä seuraa mm., että vurnvaiht n tavallista hankalampaa ja että tulkit jskus puhuvat keskustelun sapulista klmannessa persnassa eli heistä tulee aktiivisia keskustelun sapulia. Tämä n surastaan nrmaalin simultaanitulkkauskäytännön vastaista. Videtulkkauksessa viestintätilanne ei le yhtä kasvtn kuin puhelintulkkauksessa, mutta eraa kuitenkin perinteisestä knferenssitulkkauksesta sikäli, että tulkki näkee vain san tapahtumista. Tästä seuraavista hyödyistä ja haitista n syytä keskustella, ja niitä n demnstritava käytännön harjituksissa. c) Tulkkaus terveydenhultalan käytännön tilanteissa Osallistujat sveltavat khdissa a ja b hankkimiaan taitja terveydenhultalan ikeisiin tulkkaustilanteisiin. Tilanteina käytetään tisaalta sallistujien avulla suunniteltuja ja simulituja terveydenhulttilanteita ja tisaalta nauhitettuja terveydenhultalan ammattilaisten ja ptilaiden välisiä keskusteluja. Simulitujen tulkkaustilanteiden suunnittelun ja tteuttamisen ajatuksen n herättää tietisuus siitä, että tulkkaus n pikkeuksetta tilannesidnnaista, sekä kehittää vurvaikutustaitja, jita tulkki tietyssä tilannekehyksessä tarvitsee. Kurssin tässä sassa svelletaan ja testataan eri tilanteissa ja erilaisissa lsuhteissa aiemmissa sissa pittuja, terveydenhultalan tilanteissa harjiteltuja tulkkaustekniikita ja -strategiita. Tärkein näkökhta tässä menettelytavassa n kehittää sallistujissa ammatillinen ymmärrys siitä, että ei le lemassa kaikkiin tilanteisiin spivia strategiita ja/tai tekniikita. Harjitusten ja simulitujen tilanteiden tarkitus n hjata sallistujia ppimaan esimerkkien phjalta. Jkaisen tapahtuman jälkeen sallistujat saavat mnenlaista palautetta: he ppivat käsittelemään vertaisarviintia, asiantuntijiden palautetta ja itsearviintia. Tavitteena n, että sallistujat pystyisivät aina vain justavammin, avimemmin ja kriittisemmin valitsemaan mat viestintä- ja tulkkausstrategiansa sekä vastaavasti arviimaan kllegjensa strategiita. Käytössä n erilaisia simulituja tilanteita edeltäviä harjituksia sekä mnipulisia simulintimenetelmiä. Jtta sallistujien tietisuus masta ja tisten tulkkaussurituksesta terävöityisi ja he pystyisivät vertailemaan, arviimaan ja prblematisimaan tulkkaustimintaa eri näkökulmista, sallistujat timivat klmessa erityyppisessä rlissa: 1) He timivat tulkkeina eli vat sa tilannetta, ppivat timimaan asiantuntevana viestinvälittäjänä terveydenhultalan tilanteissa eli vat välittäviä asiantuntijita tilanteen klmantena sapulena. 2) He tarkkailevat tisten surituksia sallistujina. 3) He timivat jhtajan rlissa heidän n pittava keskeyttämään ja puuttumaan asiihin, esittämään rakentavia kriittisiä humita ja sallistumaan tulkkaustiminnan mukkaamiseen ja parantamiseen. Näitä timinta- ja sallistujalähtöisen tulkkausharjittelun klmea rlityyppiä harjitellaan Barban, Balin ja Grtwskin käsitysten ja mallien avulla.

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta Opinpaletin kulutustarjnta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja pinnittain (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet, bilgia, maa ja metsätalutta pettavat, em. ammatillisesti kiinnstuneet)

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

Arvioijana toimiminen

Arvioijana toimiminen Arviijana timiminen Arviinti prsessina Tutkintjen ert arviinnissa Lutettava dkumentinti Arviinti prsessina Ennen tutkinttilaisuutta Arviijien valinta, mahdllinen hyväksyttäminen Arviijien perehdytys Arviijien

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten LOKIKIRJA erikislääkärikulutuksen ja yleislääketieteen erityiskulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksa varten Lääkäri Päivitetty 17.11.2015 Tämä lkikirja n sitteessa http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

ymmärtää latinan kielen käyttöä ja merkitystä myöhempinä aikoina

ymmärtää latinan kielen käyttöä ja merkitystä myöhempinä aikoina ANTIIKIN KULTTUURI 2015-2017 Antiikin kulttuuri n vapaa sivuaine kaikille ylipistn piskelijiksi hyväksytyillä. Oppiaineessa tutustutaan pääpiirteissään antiikin kulttuurin eri sa-alueisiin. Laajan yleissivistyksen

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Monialaisen kieliasiantuntijan maisteriohjelma opintosuuntana saksan kieli ja kulttuuri

Monialaisen kieliasiantuntijan maisteriohjelma opintosuuntana saksan kieli ja kulttuuri Opetussuunnitelma 2017-2020. LUONNOSVERSIO 2.2.2017 Mnialaisen kieliasiantuntijan maisterihjelma pintsuuntana saksan kieli ja kulttuuri Opetussuunnitelma n pettajille ja piskelijille tarkitettu hjeist

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Keskitetyt oppijan palvelut Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri. v.0.9

Keskitetyt oppijan palvelut Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri. v.0.9 Keskitetyt ppijan palvelut Tdennetun saamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuuri v.0.9 Muutshistria: Versi pvm tekijä Muuts v0.77 21.6.2011 MK Ryhmitelty tietjärjestelmäpalvelut uudestaan

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: OSOITTEET Suunnitelma Otsikk Päivämäärä Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Mut Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot