Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa"

Transkriptio

1 Arja Haapakorpi Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 7:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on arviointien järjestämisen lisäksi tukea myös muuten korkeakoulujen laadun varmistamista ja kehittämistä. Tärkeä osa työtä on arvioinneissa havaittujen hyvien käytänteiden jakaminen ja toimintojen kehittäminen. Tässä tarkoituksessa arviointineuvosto jakaa vuosittain arviointitukirahoitusta kansallisesti merkittäviin hankkeisiin. Tällä rahoituksella on tuettu esimerkiksi hankkeita, joiden tavoitteena oli laadunvarmistuksen yhteisöllisyyden ja laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välisen yhteyden vahvistaminen sekä laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen usean korkeakoulun benchmarking-hankkeina. Viime vuosina Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä tukea kansalliseen arviointitoimintaan liittyvää riippumatonta ulkopuolista tutkimusta. Vuonna 2008 arviointineuvosto päätti suunnata arviointitukirahoituksen auditoinnin ja muun arviointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimukseen. Auditointi on viime vuosina koskettanut kaikkia suomalaisia korkeakouluja, mutta tutkimusta siitä ei kansallisella tasolla ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty. Määräaikaan mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto sai yhteensä 14 hakemusta, joiden arviointikriteereinä olivat tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, aiheen merkittävyys, tulosten hyödynnettävyys kehittämistoiminnassa ja ajankohtaisuus. Rahoitettavaksi valittiin kaksi tutkimushanketta, joista tämä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimus Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa on toinen. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella auditointiprosessin suoria ja välillisiä vaikutuksia kahden monialaisen yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla. Tutkimus toteutettiin yliopistoja osallistavalla otteella. Tutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi erikoistutkija, VTT Arja Haapakorpi. Tutkimuksen toteuttamisen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli professori Kauko Hämäläinen Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja jäseninä kehitysjohtaja Ossi Tuomi, professori Turo Virtanen ja dekaani Jari Niemelä Helsingin yliopistosta sekä laatupäällikkö Pirjo Rauhala ja dosentti, erikoistutkija Oili-Helena Ylijoki Tampereen yliopistosta. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009 ja Kiitämme Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian puolesta erikoistutkija Arja Haapakorpea hyvin tehdystä työstä. Uskomme, että tämä auditointien vaikutuksista tehty tutkimus

4 tuo uusia näkökulmia ja uutta tietoa arvioinneista käytävään keskusteluun. Tutkimusraportti soveltuu myös oppimateriaaliksi korkeakoulujen laadun ja ar viointien parissa työskenteleville asiantuntijoille ja tutkijoille sekä korkeakouluhallinnon ja -johtamisen koulutusohjelmiin. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja kauko Hämäläinen, professori Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia

5 Sisällys 1 Johdanto 7 2 Tausta Globaalit korkeakoulutuksen markkinat ja EU:n tavoite yhtenäisestä korkeakoulualueesta Julkisen sektorin reformit ja yliopistojen ohjauksen muutos Yliopistojen ohjausmalli ja johtaminen 13 3 Yliopistojen laadunvarmistuksen ja arvioinnin kuvausta ja käsitteitä Laadunvarmistus Arvioinnin käsitteitä ja kuvaus yliopistojen arviointitoiminnasta 17 4 Tutkimusongelma, menetelmät ja aineistot Tutkimusongelma Aineisto ja tutkimusmenetelmä 24 5 Auditointiin valmistautuminen Helsingin ja Tampereen yliopistoissa ja auditointipäätöksenteon prosessi Auditointiprosessin johtaminen ja toteutus Helsingin ja Tampereen yliopistoissa Helsingin yliopiston tiedekuntavetoinen toteutus Tampereen yliopiston malli laitos vastuuyksikkönä Lääketieteellisen tiedekunnan yliopistorajat ylittävä malli Tunnollisuus ja laadunvarmistus Auditointipäätöksenteon prosessi 37 6 Auditointiprosessin vaikutukset Suorat vaikutukset Näkyväksi tekeminen Systemaattinen jäsentäminen ja kehittäminen Toimintojen näkyväksi tekemisen kautta arvostuksen kohentuminen Auditointiin valmistautuminen sosiaalisena integroijana Välilliset vaikutukset Johtamiseen ja ohjaukseen liittyvät välilliset vaikutukset Opetukseen ja muuhun toimintaan liittyvät epäsuorat vaikutukset Auditointiprosessin vaikutusten rajat ja kielteiset seuraukset Laadunvarmistuksen niukat hyödyt tiedekunta- ja laitostasolla Kuormittavuus Raportin ja auditointipäätöksen vaikutukset Raportin hyödyntäminen perustehtävätasolla Tampereen yliopiston kielteisen auditointipäätöksen seuraukset 74

6 7 Johtopäätökset ja keskustelu Johtopäätökset Laadunvarmistuksen kriittiset kysymykset Arvioinnin kehityskulkuja ja jatkotutkimusaiheita 86 Kirjallisuus 87 Liite: Tutkimusaineisto: yliopistojen kuvaus ja dokumentit 91

7 7 1 Johdanto Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arviointeja toteutetaan eri tavoin Euroopan eri korkeakoulualueilla. Yleinen malli on akkreditointi, jossa korkeakoulujen tulee läpäistä määritellyt vähimmäisvaatimukset ja arvioinnin tulos on ehdoton hylkääminen tai hyväksyminen. Hylkäämisestä seuraa yleensä sanktioita. Toisena mallina on kehittävä arviointi, jossa arvioinnin tarkoituksena on saada korkeakoulun käyttöön arviointitietoa toiminnan kehittämiseksi. Kritiikistä ei seuraa sanktioita. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA/FINHEEC) on kirjannut toimintaperiaatteeksi kehittävän arvioinnin eli suomalaisessa auditointimallissa korkeakoulu voi itse päättää omasta laadunvarmistusjärjestelmästään ja arviointineuvosto arvioi sen toimivuuden (Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi 2007: 3). Mallissa on kuitenkin mukana myös kontrollielementti, sillä auditointiin sisältyy hyväksymisjärjestelmä. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti Suomessa korkeakoulujen laatu järjestelmien auditoinnit vuonna 2005, mutta korkeakoulujen arvioinnit tutkimuksen, opetuksen ja strategiseen ohjaukseen liittyvä toiminta eivät ole uusi ilmiö. Ensimmäinen päätös yliopistojen ohjaukseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvästä arvioinnista tehtiin jo 1980-luvulla luvulla hallitus teki päätöksen yliopistojen institutionaalisesta arvioinnista (Liuhanen 2008: 16), mikä liittyi yliopistojen ohjauksen muutokseen aloitettuihin auditointeihin liittyvät tavoitteet ja taloudelliset ehdot poikkeavat aikaisemmista arvioinneista, sillä uutta on laadunvarmistuksen systemaattisuus sekä kattavuus ja kytkentä johtamis- ja ohjausjärjestelmään. Kun aikaisemmin arviointien tavoitteissa painottui yliopistojen oman toiminnan kehittäminen, kontrollitehtävä on vahvistunut tultaessa 2000-luvulle. Auditointien kehittämistavoitteeseen on liitetty tuloksellisuuden seuraaminen (Saarinen 2005: 68). Auditointiprosessi muistuttaa osin akkreditointimallia, mutta siihen ei kytkeydy välittömiä ja selvästi määriteltyjä sanktioita. Prosessi päättyy neuvoston tekemään päätökseen auditoinnin läpäisemisestä. Jos korkeakoulu ei läpäise auditointia, uusinta-auditointi tehdään parin vuoden kuluttua päätöksestä. Auditoinnin merkitys on ollut epäselvä. Uudessa yliopistolaissa arviointi on kirjattu pakolliseksi (Yliopistolaki, /558), minkä voidaan arvioida täsmentävän ja vahvistavan laadunvarmistusjärjestelmien arviointien asemaa. Arviointien suorittajainstituutiota ei kuitenkaan nimetty

8 8 lainsäädännössä, joten hypoteettisesti on mahdollista, että laadunvarmistusjärjestelmien arviointiin osallistuu myös muita toimijoita kuin KKA. Korkeakoulujen auditointia ei ole Suomessa tutkittu vielä kovin mittavasti, mutta arviointitoimintaa ja sen taustoja on erityisesti 2000-luvulle tultaessa ryhdytty selvittämään ja tutkimaan enenevässä määrin. Taustalla on kansainvälinen tutkimus, sillä muualla Euroopassa, erityisesti Norjassa ja Portugalissa, laadun arviointi on ollut tiiviin tutkimustoiminnan aiheena kymmenisen vuotta. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella auditointiprosessin vaikutuksia yliopistossa tiedekuntien ja laitosten toiminnassa. Jotta laadunvarmistuksella ja auditoinnilla olisi vaikuttavuutta, sitä pitäisi toteuttaa perustehtävien toteuttamisessa tiedekunta- ja laitostasolla. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointitoimintaa koskevassa auditointiraporttien analyysissa tuodaan esille se, että henkilökunnan sitoutumisella on tärkeä merkitys laadunvarmistusjärjestelmän kehittyneisyydelle (Moitus 2009: 52). Tutkimuksen kohteena ovat auditointiin valmistautumisen prosessi ja sen seuraukset. Auditointiin valmistautuminen tarkoittaa tässä pääasiassa laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointia ja itsearviointimateriaalien tuottamista. Auditoinnin vaikutukset kattavat raportin hyödyntämistä ja seurauksia auditoinnin lopullisesta tuloksesta eli läpäisemistä koskevasta myönteisestä tai kielteisestä päätöksestä. Auditointiin valmistautumisen prosessi on koonnut merkittävästi useampia ja laajempia henkilöstöryhmiä asian äärelle kuin varsinainen auditointitapahtuma ja sitä seurannut raportointi ja päätöksenteko, minkä vuoksi myös se on tässä tarkastelun kohteena. Analyysin laajempana kohteena on yliopisto erityisenä yhteiskunnallisena instituutiona ja sen toimintaympäristö. Yliopistolle annettu asema ja rooli tieteellistä tutkimusta ja opetusta toteuttavana organisaationa ja sen suhde muihin instituutioihin, kuten sitä valvovaan opetusministeriöön, ovat keskeisiä yliopiston toiminnassa. Tutkimuksen kohteena ovat monialaiset yliopistot, jotka koostuvat erilaisia tieteenaloja edustavista yksiköistä. Tieteenalojen sisällöllinen mutta myös kulttuurinen erilaisuus hallinnollisia käytäntöjä myöten tekee yliopistoista organisaatioina hajanaisia ja niiden johtamisesta ja arvioinnista varsin haasteellisia (ks. Sipilä 2007). Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki oli tutkimusajankohtana valmisteluvaiheessa ja tämä vaikutti auditoinnin hyödyntämiseen ja uusintaauditointiin valmistautumiseen. Lakimuutos koettiin erittäin merkittäväksi yliopistojen aseman ja organisaation sekä johtamisen uudelleen muotoilussa, minkä vuoksi useat hallinnolliset uudistusprosessit odottivat lain valmistumista ja toteutumista. Auditoinnin kommenttien hyödyntäminen on samalla tavoin ollut suvantovaiheessa, mikä täytyy ottaa huomioon seurauksia arvioi taessa.

9 Auditointijärjestelmän ja voimistuvan arviointitoiminnan taustalla on useita kansainvälisiä prosesseja ja julkisen hallinnon reformeja. Euroopan Unionin yhtenäisen korkeakoulualueen luominen ja eurooppalaisten yliopistojen kilpailukyvyn vahvistaminen kansainvälisessä kilpailussa sekä yliopistojen uusi ohjausjärjestelmä ovat näitä prosesseja. Tutkimuksen teoreettinen tausta muotoutuu pääasiallisesti korkeakoulututkimuksen ja hallinto- sekä organisaatioteoreettisista lähestymistavoista. Laadunvarmistus liittyy yliopistojen ohjaukseen ja yliopisto-organisaation johtamiseen, minkä vuoksi ne ovat näkökulmana teoreettisessa taustassa. Raportin aluksi luodaan lyhyt katsaus auditoinnin ja arviointitoiminnan kansainväliseen taustaan ja siihen kytkeytyvään julkisen sektorin reformiin, minkä jälkeen tarkastellaan auditointijärjestelmää. Tämän jälkeen muotoillaan tutkimusongelma ja siihen liittyen tarkastellaan keskeisiä käsitteitä. Tutkimusaineisto ja menetelmät esitellään, minkä jälkeen esitellään tutkimustulokset. Johtopäätöksien yhteydessä keskustellaan myös auditoinnin merkityksestä yliopistojen toiminnalle ja siihen liittyvästä problematiikasta. 9

10 10 2 Tausta 2.1 Globaalit korkeakoulutuksen markkinat ja EU:n tavoite yhtenäisestä korkeakoulualueesta Korkeakoulutus ja tutkimus kytkeytyvät osaksi globaaleja intellektuaalisen pääoman markkinoita ja näihin markkinoihin liittyvät myös EU:n tavoitteet kilpailukyvyn kehittämisestä (Rhoades & Sporn 2002). Tutkimuksen rahoituslähteet ovat yhä useammin kansainvälisiä, tutkimusrahoitus kansainvälisesti kilpailtua ja kansalliset yliopistot kytkeytyvät osaksi kansainvälistä korkeakoulutuksen verkostoa. Arvioinneilla halutaan tietoa koulutuksen ja tutkimuksen laadusta yhdenmukaisessa kehyksessä ja tähän arviointitietoon perustuu kilpailu rahoituksesta ja resurssien jako. Yliopistojen ohjauksen ja johtamisen uudistamisen ja niihin liittyvän arvioinnin edelläkävijä on ollut Yhdysvallat (Rhoades & Sporn 2002). Euroopassa on otettu käyttöön näitä malleja 1980-luvulta lähtien, mutta soveltaen niitä eurooppalaisiin poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oloihin. Euroopassa on otettu käyttöön arvioinnin nelivaihemalli. Nelivaihemallissa edetään sopimuksesta itsearvioinnin kautta ulkoiseen arviointiin ja johtopäätöksiin; ulkoinen arviointi perustuu itsearviointiin. Eri korkeakoulualueiden tai kansallisvaltioiden välillä on kuitenkin vaihtelua tämän mallin toteutuksessa (Brennan & Shah 2000; Rhoades & Sporn 2002). On havaittu, että Pohjoismaissa on mahdollisuus kehittävään, yliopiston omiin lähtökohtiin perustuvaan arviointiin, vaikka kontrollitehtävä on voimistunut. Kyseinen malli perustuu pohjoismaiseen arvomaailmaan. (Danø & Stensaker 2007) EU:ssa on pyritty yhtenäiseen korkeakoulualueeseen, ja ns. Bolognan prosessin ja Berliinin kommunikean päämääränä on ollut eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentaminen vuoteen 2010 mennessä. EU:lla ei ole varsinaisesti omaa korkeakoulupolitiikkaa, sillä sitä toteutetaan kansallisella tasolla. Korkeakoulutus tulee kuitenkin merkittäväksi EU:n politiikkaohjelmien kautta; näiden ohjelmien strategiset tavoitteet edellyttävät korkeaa osaamistasoa ja laadukasta tutkimus- ja kehittämistyötä kilpailukykyisen talouden ja työmarkkinoiden kehittämisessä (Magalhães, Santiago, Machado, Sousa, Tavares & Ribeiro 2010). EU:n toimintamallina on verkostojen ja välittävien organisaatioiden (esim. ENQA, the European Association for Quality Assurance in Higher Education eli eurooppalainen korkeakoulutuksen laaduvarmistuksen

11 11 yhdistys) hyödyntäminen korkeakoulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa (Magalhães, Santiago, Machado, Sousa, Tavares & Ribeiro 2010). Eurooppalaisen yhtenäisen korkeakoulualueen tavoitteet eli tutkintojen eurooppalainen vastaavuus, opintojen hyväksi lukeminen ja liikkuvuuden edistäminen liittyvät läheisesti korkeakoulujen laatutyöhön (Moitus & Seppälä 2004: 3). Bolognan prosessin myötä laadunvarmistus- tai akkreditaatioulottuvuus on kytkeytynyt osaksi eurooppalaista korkeakoulutusta (Saari 2006). Tutkimustulokset uuden, läpinäkyvyyttä korostavan politiikan vaikutuksista ovat olleet ristiriitaisia. On havaittu, että laadunvarmistusjärjestelmien kaltaiset mallit voivat yhdenmukaistaa rakenteita ja toimintamalleja kansallisella tasolla (Stensaker, Frølich, Gornitzka & Maassen 2008). Toisaalta tutkimuksissa on tullut esille, että laadunvarmistusjärjestelmät ja niiden arviointijärjestelmät ja -menetelmät vaihtelevat Euroopassa alueittain siinä määrin, että yhteismitallisuus tai läpinäkyvyys ei ole mahdollista. Vaihtelu liittyy siihen, että Bolognan tavoitteita on toteutettu soveltaen niitä kansallisiin korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin ja erityisiin kansallisiin arviointijärjestelmiin (Amaral & Neave 2009; Serrano-Velarde 2008). Tämän näkemyksen mukaan kansalliset erityispiirteet, arvioinnin järjestäminen, toimijat ja arviointimenetelmät tekevät korkeakoulujen laadun arvioinnista siinä määrin heterogeenista, että asiakkaan eli esimerkiksi opiskelijan on mahdoton saada yhteismitallista tietoa sen kautta korkeakoulujen toiminnasta. Arviointeja voivat tehdä itsenäiset, kaupallisella toimintaperiaatteella toimivat arviointikonsultit tai virkamiehet; arviointimenetelmänä voi olla akkreditointi tai väljempi, kehittävä arvioin - ti. (Serrano-Velarde 2008). EU:n tavoitteita on hyödynnetty kansallisessa korkeakoulupolitiikassa omiin tarkoituksiin ja hyödynnetty olemassa olevia käytäntöjä ja rakenteita EU:n tavoitteiden soveltamisessa. Ilmiötä on kutsuttu käsitteellä re-nationalization, jolla on haluttu korostaa EU-tason tavoitteiden hyödyntämistä kansallisen politiikan uudistamisessa ja legitimoinnissa (Musselin 2009). 2.2 Julkisen sektorin reformit ja yliopistojen ohjauksen muutos Julkista sektoria ryhdyttiin uudistamaan muutama vuosikymmen sitten New Public Management -johtamisdoktriinilla, joka on julkisen sektorin johtamisen ja hallinnoinnin periaatteita koskeva kansallisvaltioiden rajat ylittävä oppi. Se liittyi 1980-luvulla tapahtuneisiin taloudellis-poliittisiin muutoksiin ja uusliberalistisiin ajatuksiin reformin perusteista. Tarkoituksena oli julkisen sektorin taloudellisuuden ja tehokkuuden parantaminen sekä joustavuuden, asia-

12 12 kaslähtöisyyden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen (Pollitt & Bouckaert 2004: 5 8). Johtamisesta hallinnoinnin sijaan ja johtajien toimintavapauden lisäämisestä ryhdyttiin hakemaan keinoja vastata julkisen sektorin uusiin tavoitteisiin. Kyse oli myös mielikuvista eli johtaminen ja johtajien toimintavapauden lisääminen antoivat kuvan tehokkaammasta julkisen sektorin johtamisesta. (Pollitt & Bouckaert 2004: 4 15; Lähdesmäki 2003: 9 16, 33). Julkisen sektorin reformien toteutus on ollut kansainvälinen muutostrendi, mutta se on muotoutunut kansallisten piirteiden kanssa yhdessä erityisiksi sovelluksikseen (Pollitt & Bouckaert 2004). Anglosaksisen (UK, Australia, Uusi-Seelanti) alueen reformit ovat olleet radikaaleja ja keskittyneet palveluiden talouden ja hallinnon tehostamiseen. Tämä malli on liittynyt useisiin tekijöihin, joista tärkeimpänä on ollut poliittinen, yhden puolueen hallitusvastuun malli. Näissä maissa uudistuksia on viety läpi radikaalisti. Suomessa ja Ruotsissa reformi on ollut vähemmän mullistava, ja sitä on toteutettu pitkän ajan kuluessa hallitusten puoluepohjan muuttuessa. Suomessa koalitiohallitusmalli on sitonut poliittiset puolueet tiiviimmin reformien taakse ja reformin toteutus on tämän vuoksi ollut luonteeltaan kompromissiluonteista. Pollittin ja Boukaertin mukaan Suomessa ja Ruotsissa prosessiin vaikuttavia tekijä ovat olleet kansalaisten osallistaminen ja julkisen hallinnon hajautettu malli. (2004: 28 34, 97) Erityinen reformeja muotoileva ominaisuus on ollut Suomessa ja Ruotsissa korporatiivinen toimintamalli eli poliittisen päätöksenteon laajentuminen puoluejärjestelmän yli muihin vaikutusvaltaisiin instituutioihin, erityisesti työmarkkinajärjestöihin (emt. 2004: 54). Reformi ei ole ollut kokonaisvaltainen vaan toimijoista ja tilanteista nouseva erityinen sovellus. Reformeihin ovat vaikuttaneet useat toimijat pitkän ajan kuluessa ja vaikutukset ovat olleet osin sektorikohtaisia (emt. 2004: 49). Suomessa julkisen sektorin uudistamisen radikaalit motiivit ovat nousseet esille verrattain myöhäisessä vaiheessa. Talouden lama 1990-luvun alussa, kansainvälistymiskehitys, liittyminen Euroopan Unioniin ja talouden EMU-kuntoon saattaminen ovat kehystäneet Suomessa julkisen sektorin uudistamista (Lähdesmäki 2003: 17 19; Temmes & Kiviniemi 1997: 15 17). Julkisten palvelujen laatu ja asiakaskeskeisyys julkisen sektorin hallinnonuudistuksessa ovat olleet keskeisellä sijalla tehokkuusperiaatteen rinnalla. Arviointimenetelmien ja mittareiden kehittämistä on pidetty tärkeänä, sillä niiden avulla kyetään seuraamaan julkisten palveluiden laadun kehitystä. Tähän ovat kytkeytyneet oleellisesti palvelujen arviointi ja laatutyökalut sekä asiakaspalautemenetelmien kehittäminen (Lähdesmäki 2003: 140). Taloudellisuusperiaatteeseen on liittynyt tuloskulttuurissa talouden ja toiminnan kytkeytyminen toisiinsa, jolloin toiminnasta vastaavan virkamiehen on myös vastattava taloudesta (Mecklin 2002: 13 14).

13 Yliopistojen ohjausmalli ja johtaminen Yliopistoissa otettiin käyttöön 1990-luvun puolivälissä tulosohjaus uutena yliopistopolitiikkaa toteuttavana ja yliopistojen toimintaa ohjaavana mallina. Tulosohjaus antoi tietynlaista väljyyttä yliopistojen toiminnalle, mutta lisäsi samalla vastuuta 1. Yliopistoilta ryhdyttiin odottamaan enemmän vastuunottoa toiminnastaan ja talouden ja toimintaympäristönsä hallinnastaan (Kuoppala 2005; Välimaa 1999). Tulosneuvottelut yliopistojen kanssa ovat olleet yksi keskeinen ohjausmenetelmä: yliopistojen kanssa on sovittu tulostavoitteet, joiden toteutumista on seurattu. Tulosohjauksen myötä yliopistoissa on pyritty strategisempaan johtamisotteeseen eli toimintamalliin, jossa tulostavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta tulosjohtamisen keinoin olisi aikaisempaa systemaattisempaa. Johtamisen ja hallinnon rooli on yliopistoissa samalla kasvanut, vaikka yliopiston ydintoiminta perustuu edelleen tieteenalakohtaiselle rakenteelle. Arvioinneilla on tulosohjauksen menetelmänä keskeinen rooli. Suoritusperustaisessa ohjauksessa osoitetaan saavutetut tulokset usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi suoritettujen tutkintojen määränä, mutta osin myös kvalitatiivisena kuvailevana aineistona. Yliopistot tuottavat arviointitietoa toiminnastaan erilaisilla työkaluilla ja mittareilla. Laadunvarmistusjärjestelmän auditointi kytkeytyy eri tavoin eri yliopistoissa tähän toimintaan. Tilivelvollisuus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat tulleet arvioinneissa keskeisemmäksi (Liuhanen 2008: 27) luvulla voimaan tullut laki (645/1997) irrotti yliopistoja valtion välittömästä ohjauksesta ja vuoden 2010 alusta tullut uusi yliopistolaki (2009/558) teki niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä. Samalla taloudelliset ehdot ovat kuitenkin tiukentuneet ulkopuolisen rahoituksen hankkimisen velvoitteineen ja talousvastuun laajan jakamisen kautta. Myös muissa Pohjoismaissa on toteutettu samankaltaisia uudistuksia 2000-luvulla. Yliopistojen rakenne tekee niiden johtamisesta erityisen tehtävän, sillä niiden organisatorinen rakenne ja toiminnan luonne ei anna kaikkein otollisinta maaperää yhtenäisyyttä edellyttävälle johtamiselle. Yliopistoissa on organisatorinen kaksoisrakenne, joka koostuu tieteenalatasosta ja institutionaalisesta tasosta (Clark 1983). Yliopiston ydintoimintaa on koulutuksen lisäksi tutkimus, jonka sisältö, työskentelytavat ja kulttuuri ovat tieteenalakohtaiset ja tiedekunnittain hyvinkin erilaiset (Becher 1989). Tiedekunnat ja laitokset ovat olleet verrattain itsenäisiä, minkä vuoksi yliopisto-organisaatio on ollut 1 Tulosohjauksella tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tulevaa ohjausta: siihen sisältyy ne päätöksenteko-, koordinointi- ja sopimisprosessit, joilla pyritään varmistamaan valtionhallinnon tuloksellisuus kokonaisuutena. Tulosjohtaminen taas viittaa johtamisjärjestelyihin organisaation sisällä (Lähdesmäki 2003, 187).

14 14 luonteeltaan hajanainen. Tieteellinen toiminta on ollut usein enemmänkin yliopistojen välistä kuin yliopiston sisäistä toimintaa ulottuen institutionaalisten rajojen yli. Kaksoisrakenne muotoilee yliopistojen toimintaa hallinnon merkityksen kasvusta huolimatta. Yliopistoja on luonnehdittukin löyhiksi yhteenliittymiksi ja niiden päätöksentekoa on kutsuttu organisoiduksi anarkiaksi (Clark 1983). Päätöksenteko on ollut ennemminkin kompromissien jatkumo kuin vahvaan linjaukseen perustuva ohjaus (ks. Sipilä 2007). Yliopistoilla on tieteenalakohtaisesta hallitsevuudesta huolimatta todettu olevan integroivia elementtejä, kuten arvot, organisaatiokulttuurit ja institutionaaliset tarinat (Clark 1986), jotka helpottavat johtamista ja yhteistä toimintaa. Yliopistojen uuden ohjausmallin myötä yliopistojen organisaatio-ulottuvuus on vahvistunut. Johtamisen ja hallinnon vahvistamisella on pyritty strategiseen toiminnan suuntaamiseen ja toimintaympäristöstä tulevien muutosten parempaan hallintaan, mutta hallinnon kasvun myötä johtamisen etäisyys keskushallinnon ja tiedekuntien sekä laitosten välillä on kasvanut (Kuoppala 2005). Yliopistojen hallinnollinen rakenne on myös monimutkaistunut, kun päätösvaltaa on delegoitu alemmaksi (emt.) Taustalla on yliopiston tehtävien laaja-alaistuminen ja lisääntyminen ja rahoitusrakenteen monipuolistuminen. Yliopistojen massoittuminen eli opiskelijamäärien ja tutkimustoiminnan kasvu ja aktiviteettien ja organisaation monimutkaistuminen on nähty taustana uudelle ohjausmallille ja strategiselle johtamiselle. Erityisesti on korostettu massoittumisen merkitystä yliopistojen toiminnan läpinäkyväksi tekemisen ja laadunvarmistuksen tarpeelle (Teelken & Smeenk 2003). Tutkimusten mukaan johtamisen vahvistaminen ei ole johtanut laitosten ja tiedekuntien suurempaan kiinnostukseen yliopiston yhteisten tavoitteiden ja toimintakäytäntöjen asettamista ja toteuttamista kohtaan (ks. Kuoppala 2005). Ilmiö ei ole yllättävä, koska uusien hallinnollisten toimintamallien käyttöönotto toteutuu hitaasti erityisesti yliopistossa (Teelken 2008). Hallinto rakentuu ajallisista kerrostumista, joissa vanhat ja uudet rakenteet ja peri aatteet elävät rinnakkain (Lähdesmäki 2003: 153). Ajan myötä ne voivat lomittua toisiinsa, jolloin niiden väliset ristiriidat hioutuvat vähemmän kärjekkäik si. Hallinnon ja organisaatioiden uudistamista on tarkasteltu myös uusinstitutionalistisen teorian näkökulmasta. Keskeinen teesi on organisaatioiden yhdenmukaistuminen rakenteellisesti ja toiminnallisesti toimintaympäristön paineessa riippumatta toiminnan luonteesta; olennaista on vakauden hakeminen (Brignall & Modell 2000). Samanlaisesta organisaatiomallista haetaan suojaa toimintaympäristössä pärjäämiseksi: sillä turvataan resurssit ja legitimiteetti (Meyer & Rowan 1983). Kyse voi myös olla erityisten sanastojen omaksumisesta, joilla viestitään ulkomaailmalle ajan tasalla pysymisestä. Julkisen sektorin

15 reformeja käsittelevässä tutkimuksessa Pollitt ja Bouckaert ovat analysoineet reformeihin kuuluvia sanastoja ja diskursseja ja todenneet niiden olevan reformeissa omalakista toimintaansa. Reformit eivät aina toteudu konkreettisina toimenpiteinä, vaan ne voivat olla vain uusia toimenpideohjelmia ja sanastoja, jotka kuitenkin saavat paljon huomiota osakseen (2004:137). Ulkoisiin paineisiin liittyvää yliopistojen yhdenmukaistumista ja sen seurauksia on tutkittu. On havaittu, että uusi organisaatiomalli uussanastoineen ei aina vastaa toiminnan sisältöä ja luonnetta, mistä on seurauksena ritualistisia toimintamalleja, organisaation alayksiköiden keskinäistä epäsuhtaa ja ulkoisten arviointien välttämistä (Meyer & Rowan 1983). Yhdenmukaistumista koskevan väitteen kanssa on kuitenkin ristiriidassa tutkimusten tuottama havainto siitä, että doktriineja ja malleja sovelletaan aina kansallisesti ja organisaatiotasolla historiallisesti erityisinä muotoina (ks. esim. Pollitt & Bouckaert 2004; Serrano-Velarde 2008). 15

16 16 3 Yliopistojen laadunvarmistuksen ja arvioinnin kuvausta ja käsitteitä 3.1 Laadunvarmistus Laadunvarmistus voidaan määritellä prosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudeksi; sen tavoitteena on johtaa korkean laadun saavuttamiseen ja ylläpitämiseen, sen arviointiin ja kehittämiseen (Saari 2006). Korkeakoulujen auditointitoimintaa on määritelty lyhyesti esitettynä seuraavalla tavalla. Lainaukset ovat Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjasta vuosille (2007: 7 11). Korkeakoulujen ulkoinen arviointi on kuulunut Suomessa pääsääntöisesti Korkeakoulujen arviointineuvostolle (KKA), jonka toiminta perustuu lainsäädäntöön. Tiedepolitiikan ja tieteellisen tutkimuksen arviointi kuuluu Suomen Akatemialle. Auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunvarmistusperiaatteiden mukaiseksi ( Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area pdf.) Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Tulosten arviointi kuuluu korkeakouluille itselleen ja tietyiltä osin opetusministeriön tavoite- ja tulosohjauksen piiriin. Korkeakoulujen autonomian periaatteeseen kuuluu myös, että laadunvarmistuksen toteuttaminen perustuu vertaisarvioinnin periaatteelle. Edellä mainituista lainauksista tulevat esille seuraavat keskeiset piirteet. Korkeakoulujen arviointineuvosto vastaa lainsäädännöllisesti auditointitoiminnasta noudattaen eurooppalaista mallia. Sitä toteutetaan vertaisarviointina, ja kohteena ovat korkeakoulujen menettelytavat ja järjestelmät, joilla pyritään laadun nostamiseen. Auditointitoiminnan tavoitteet ja käytännöt ovat muuttuvia ja vuosille suunnattu auditointikäsikirja poikkeaa hieman vuosille suunnatusta käsikirjasta. Eroavuuksia käsitellään suppeasti tutkimustuloksien yhteydessä. Painotuseroilla voi olla merkitystä toiminnan kan-

17 17 nalta esimerkiksi tämän tutkimuksen kohteena olevissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto auditoitiin vuonna 2007 varhaisemman ohjeistuksen ja Tampereen yliopisto vuonna 2008 uudemman käsikirjan ohjeiden mukaan. Käsillä oleva tutkimus keskittyy yliopistojen laatujärjestelmien auditointiin, joka poikkeaa luonteeltaan tutkimuksen ja opetuksen arvioinneista. Laatu sinänsä on monitulkintainen ilmiö niin käsitteellisesti kuin arviointitoiminnankin näkökulmasta. Laadunvarmistuksessa ei arvioida tutkimuksen tai opetuksen laatua, vaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja rakenteita, joilla pyritään päämääriin. Kärjistäen voidaan todeta yhtä tähän tutkimukseen haastateltua akateemista johtajaa lainaten: yliopiston laatujärjestelmä voi olla hyvä, mutta itse toiminnan laatu huono ja päinvastoin. Tämä tekee laadunvarmistuksen merkityksen määrittelystä vaikeata, minkä myös haastateltavat toivat esille yliopiston keskusjohdosta laitosten henkilökuntaan asti. Auditointiraporteissa tulee myös paikoin esille hankaluus tietyssä määrin erottaa laatua ja laadunvarmistusjärjestelmää toisistaan. Seuraavassa esimerkissä eli Helsingin yliopiston auditointiraportissa keskustellaan sidosryhmille suunnattavasta tiedotuksesta, ja samassa yhteydessä puhutaan sekä laadusta että laadunvarmistuksesta. Yliopisto on määrittänyt keskeiset sidosryhmänsä ja välittää niille aktiivisesti toimintansa laatua koskevaa tietoa useita eri kanavia hyödyntäen. Tämä tieto ei ole kaikilta osin tavoittanut ainakaan haastateltujen sidosryhmien edustajia, eivätkä he tunne Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Yliopiston olisi tarpeen analysoida, mitä laadunvarmistustietoa eri sidosryhmät tarvitsevat ja mikä on toimiva tapa kyseisen tiedon välittämiseen. (Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 2008: 65). 3.2 Arvioinnin käsitteitä ja kuvaus yliopistojen arviointitoiminnasta Yliopistojen arviointeja koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa on hyödynnetty vakiintuneita käsitteitä tarkastelun välineinä. 2 Seuraavassa esitellään kolme keskeistä lähestymistapaa laadunvarmistuksen tarkastelua varten. Vakiintunut määritelmä arvioinnille on summatiivisuuden ja formatiivisuuden näkökulmien muodostama kokonaisuus (Patton 1997: 67). Yliopistoihin kohdistuvien arviointien vaikutuksia koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa on käytetty myös toiminnan aktiivisuusastetta kuvaavaa jakoa aktiiviseen hyödyntämiseen (use) ja vaikutuksiin (impacts) (ks. esim. Liuhanen 2008: 68). 2 Vaikuttavuuden ja arvioinnin käsitteistä ei sinänsä ole yhteistä ymmärrystä tai määritelmää (Rajavaara 2006). Käsitteet kietoutuvat monenlaisiin arvioinnin tarkoituksiin, käytäntöihin ja sanastoihin, minkä vuoksi niistä tuskin voidaan saavuttaa yksimielisyyttä (emt.). Lisäksi arvioinnin toimintaympäristö muokkaa käsitteiden sisältöä arvioinnin kohteen mukaiseksi.

18 18 Arviointitoiminnan tarkoitusta tai arviointiympäristöä kuvataan erityisen usein Michael Pattonin mallin mukaisesti tilivelvollisuutena, valistuksena eli tiedon tuottamisena tai kehittämisenä (Patton 1997: 65). Summatiivisessa arvioinnissa tarkastellaan lopputulosta ja formatiivisessa analyysin kohteena on itse prosessi. Arviointeja koskevassa selvitys- ja tutkimustoiminnassa on yleensä ollut mukana kumpikin näkökulma, minkä taustalla on havainto prosessiin kuuluvan itsearvioinnin merkittävästä roolista. Itsearviointeja on pidetty hedelmällisenä toimintamuotona yliopistojen oman toiminnan kehittämiseksi ja keskustelun virittäjäksi (ks. esim. Valovirta 2000: 91). Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita laadunvarmistuksen lisäksi siitä, miten yliopistot kehittävät toimintaansa. Yliopistoihin kohdistuvia arviointeja koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu niiden vaikutuksia sekä aktiivisena hyödyntämisenä että tarkoittamattomina seurauksina. Verrattain usein on havaittu tarkoittamattomia vaikutuksia, kuten arviointien tuottama kasvanut työmäärä ja byrokratisoituminen (Ursin 2007; Ursin & Huusko & Aittola & Kiviniemi & Muhonen 2008). Aktiivinen hyödyntäminen on ilmennyt arviointiraportin hyödyntämisenä ja sen kommenttien hyödyntämisenä toiminnan suunnittelussa (Liuhanen 2008: 129). Aktiivisen hyödyntämisen organisatoristen ehtojen tarkastelu on ollut tutkimuksessa keskeistä, sillä esimerkiksi laitoksilla alttius auditoinnin aktiiviseen hyödyntämiseen on vähäisempää kuin hallinnossa. Yksi lähestymistapa auditoinnin vaikutusten tutkimisessa on ollut yliopiston henkilöstöryhmien roolin ja aseman jäsentäminen suhteessa laatutyöhön. Stensakerin mukaan tutkimusten heikkoutena on ollut hierarkkinen näkökulma vaikutuksiin, sillä auditoinnin oletettu vaikuttavuus tai tehokkuus on perustunut hierarkkiseen, ylhäältä alaspäin suuntautuvaan näkemykseen tai laatujärjestelmän jäsentäminen teknis-metodologisena suorituksena (2008). Hänen mukaansa vaikutusten tutkimuksen tulisi perustua seuraavanlaiseen käsitteelliseen kehykseen: yliopisto on erityinen organisaatioympäristö ja yliopistolaiset ovat aktiivisia toimijoita ja laatutyö toteutuu sille annettujen merkitysten kautta. Stensakerin kommentti on osuva, sillä laatutyön ja johtamisen tapaisia toimintoja tarkastellaan valitettavan usein yksisuuntaisena kausaalisena toimintana. Vaikutusten tarkasteleminen vain aktiivisena, merkitysten kautta heräävänä toimintana on kuitenkin sekin liian kapea, koska vaikutuksissa kietoutuvat toisiinsa aktiivinen, tavoitteellinen hyödyntäminen ja tarkoittamattomat vaikutukset. Organisaatioympäristön prosessit, rakenteet ja käytännöt saavat aikaan myös laadunvarmistukseen liittyviä tarkoittamattomia seurauksia. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että yliopistoihin kohdistuvien arviointien käyttötarkoitukset ovat virallisesti määriteltyjä tavoitteita moninaisemmat

19 ja vaihtelevat arviointiprosessin kuluessa (ks. Liuhanen 2008: 70 75). Käyttö ei rajoitu prosessin alussa mainittuihin tarkoituksiin eikä kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia edes tiedetä arvioinnin alussa. Yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa on tutkimusten mukaan läsnä ainakin tilivelvollisuuden ja kehittämisen tarkoitukset (Saarinen 2005: 68). Tilivelvollisuus liittyy seurantaan tai kontrolliin; vastuullisen toimijan odotetaan selvittävän toimintaansa ja tuloksiaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kontrollin hallitsevuuden on todettu muotoilevan yliopistoväen suhtautumista arvioinnin toteuttamiseen (Liuhanen 2008: 50; Serrano-Velarde, 2008). Ylhäältä alaspäin suuntautuvan autoritaarisen kontrollin on havaittu tuottavan kielteisiä vaikutuksia arviointien kehittämiselle: odotettavissa olevien sanktioiden on todettu ehkäisevän avointa itsekriittisyyttä. Tutkimuksissa on tuotu esille, että vahvasti kontrollipainotteinen arviointi voi johtaa yliopistojen vinoutuneeseen toimintaan arvioinnissa. Itsearviointi tehdään mieluiten pinnallisesti, jos kysymykset asetetaan ylhäältä (Saari 2002: 114) ja jos arviointia käytetään kilpailussa (Williams 2001: 114). Tällaisissa tapauksissa menestys varmistetaan käyttämällä itsearvioinnin retoriikkaan perehtyneitä laadunvarmistuksen ammattilaisia (ks. Saari 2003: 21 23). Pohjoismaiden yliopistoissa tilannetta kuvaa hyvin Stensakerin määritelmä tilivelvollisuuden ja kehittämisen tavoitteiden välisen tasapainon hakemisesta (Stensaker 2008). Kontrolli ja tilivelvollisuus ovat vahvistuneet arviointitoiminnassa kansainvälisten ja kansallisten korkeakoulupoliittisten muutosten myötä, mutta siitä huolimatta on kyetty säilyttämään yliopistojen omaehtoisuutta ja neuvotteluvaraa arvioinnin tavoitteiden ja menetelmien asettamisessa. Laatujärjestelmä ja laadunvarmistus ovat erityisesti johdon ja hallinnon toiminta-aluetta. Ne ovat osa strategista johtamista, sillä ne toimivat välineinä sekä sisäisessä suunnittelussa ja seurannassa että suhdetoiminnassa toimintaympäristön kanssa. On havaittu, että laitoksilla ja tiedekunnissa opetuksen ja tutkimuksen arviointi koetaan tärkeämmäksi kuin laadunvarmistus (Liuhanen 2008: 140). Ne liittyvät läheisesti perustyöhön, kun laadunvarmistus koetaan hieman epämääräiseksi. Anna-Maija Liuhanen on havainnut tutkimuksessaan, että laadunvarmistusta toteutetaan laitostasolla usein ritualistisena tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Se nähdään vain yhdeksi raportointivelvoitteeksi muiden joukossa (Liuhanen 2008: 132). Laitosten henkilökunnan suhtautuminen arviointeihin vaihtele sen mukaan, millaista hyötyä niistä koetaan saatavan (Liuhanen 2008: 141). Arviointeihin osallistuminen edistää niiden hyödyntämistä, koska asia tulee ymmärrettäväksi ja se otetaan omaksi (Liuhanen 2008: 138 9). Arviointeihin osallistuneiden osuus vaihtelee laitoksittain huomattavasti (Liuhanen 2008: 133). 19

20 20 Toisaalta on havaittu, että välinpitämätön suhtautuminen laatujärjestelmän arviointiin muuttuu ensimmäisen vaiheen jälkeen seuraavassa arvioinnissa, kun sen merkitys ja tavoitteet tulevat ymmärrettävämmiksi. Laadunvarmistukseen paneudutaan vakavammin myöhemmässä vaiheessa, mutta toimintamalli on kuitenkin instrumentaalinen. (Teelken 2008) Yliopisto-organisaatioiden yhdenmukaistuminen arviointien myötä on mielenkiintoinen hypoteesi auditoinnin vaikutusten tutkimisen näkökulmasta. Tutkimukset ovat tuottaneet tuloksia, jotka sekä vahvistavat että kiistävät yhdenmukaistumisteesin. On havaittu, että yliopistoissa toimintaa ohjataan erityisesti tilivelvollisuuspainotteista arviointia varten siten, että se tuottaa arvioinnin indikaattoreihin sopivia tuloksia (Leeuw 2001: 104, 112) ja yhdenmukaistaa siten rakenteita ja toimintoja. On kuitenkin todettu, että auditoinnissa on yhdenmukaistamista suosivia, mutta myös yliopistolähtöisyyttä ja erilaisuutta tukevia elementtejä (Stensaker 2000: 315; Vartiainen, 2000: 67 69). Yhdenmukaistumista arvioitaessa on tärkeätä pohtia arvioinnin kehystä, koska sillä voi olla ratkaiseva merkitys tämän oletetun tendenssin toteutumiselle. Esimerkiksi tieteenalojen välinen arviointi voi yhdenmukaistaa tutkimustoimintaa, mutta siihen voivat vaikuttaa samanaikaisesti myös rahoituksen järjestelyt. Oma kysymyksensä on arviointien kansallisen tai kansainvälisen luonteen merkitys arviointien seurauksille. Jatkotutkimuksen aiheina nämä ovat keskeisiä kysymyksiä.

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA. Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto

MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA. Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto VÄITÖS 10.1. 2014: KETÄ KIINNOSTAA TUOTTAA TUTKINTOJA JA JULKAISUJA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot