Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa"

Transkriptio

1 Arja Haapakorpi Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 7:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on arviointien järjestämisen lisäksi tukea myös muuten korkeakoulujen laadun varmistamista ja kehittämistä. Tärkeä osa työtä on arvioinneissa havaittujen hyvien käytänteiden jakaminen ja toimintojen kehittäminen. Tässä tarkoituksessa arviointineuvosto jakaa vuosittain arviointitukirahoitusta kansallisesti merkittäviin hankkeisiin. Tällä rahoituksella on tuettu esimerkiksi hankkeita, joiden tavoitteena oli laadunvarmistuksen yhteisöllisyyden ja laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välisen yhteyden vahvistaminen sekä laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen usean korkeakoulun benchmarking-hankkeina. Viime vuosina Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä tukea kansalliseen arviointitoimintaan liittyvää riippumatonta ulkopuolista tutkimusta. Vuonna 2008 arviointineuvosto päätti suunnata arviointitukirahoituksen auditoinnin ja muun arviointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimukseen. Auditointi on viime vuosina koskettanut kaikkia suomalaisia korkeakouluja, mutta tutkimusta siitä ei kansallisella tasolla ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty. Määräaikaan mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto sai yhteensä 14 hakemusta, joiden arviointikriteereinä olivat tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, aiheen merkittävyys, tulosten hyödynnettävyys kehittämistoiminnassa ja ajankohtaisuus. Rahoitettavaksi valittiin kaksi tutkimushanketta, joista tämä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimus Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa on toinen. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella auditointiprosessin suoria ja välillisiä vaikutuksia kahden monialaisen yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla. Tutkimus toteutettiin yliopistoja osallistavalla otteella. Tutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi erikoistutkija, VTT Arja Haapakorpi. Tutkimuksen toteuttamisen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli professori Kauko Hämäläinen Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja jäseninä kehitysjohtaja Ossi Tuomi, professori Turo Virtanen ja dekaani Jari Niemelä Helsingin yliopistosta sekä laatupäällikkö Pirjo Rauhala ja dosentti, erikoistutkija Oili-Helena Ylijoki Tampereen yliopistosta. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009 ja Kiitämme Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian puolesta erikoistutkija Arja Haapakorpea hyvin tehdystä työstä. Uskomme, että tämä auditointien vaikutuksista tehty tutkimus

4 tuo uusia näkökulmia ja uutta tietoa arvioinneista käytävään keskusteluun. Tutkimusraportti soveltuu myös oppimateriaaliksi korkeakoulujen laadun ja ar viointien parissa työskenteleville asiantuntijoille ja tutkijoille sekä korkeakouluhallinnon ja -johtamisen koulutusohjelmiin. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja kauko Hämäläinen, professori Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia

5 Sisällys 1 Johdanto 7 2 Tausta Globaalit korkeakoulutuksen markkinat ja EU:n tavoite yhtenäisestä korkeakoulualueesta Julkisen sektorin reformit ja yliopistojen ohjauksen muutos Yliopistojen ohjausmalli ja johtaminen 13 3 Yliopistojen laadunvarmistuksen ja arvioinnin kuvausta ja käsitteitä Laadunvarmistus Arvioinnin käsitteitä ja kuvaus yliopistojen arviointitoiminnasta 17 4 Tutkimusongelma, menetelmät ja aineistot Tutkimusongelma Aineisto ja tutkimusmenetelmä 24 5 Auditointiin valmistautuminen Helsingin ja Tampereen yliopistoissa ja auditointipäätöksenteon prosessi Auditointiprosessin johtaminen ja toteutus Helsingin ja Tampereen yliopistoissa Helsingin yliopiston tiedekuntavetoinen toteutus Tampereen yliopiston malli laitos vastuuyksikkönä Lääketieteellisen tiedekunnan yliopistorajat ylittävä malli Tunnollisuus ja laadunvarmistus Auditointipäätöksenteon prosessi 37 6 Auditointiprosessin vaikutukset Suorat vaikutukset Näkyväksi tekeminen Systemaattinen jäsentäminen ja kehittäminen Toimintojen näkyväksi tekemisen kautta arvostuksen kohentuminen Auditointiin valmistautuminen sosiaalisena integroijana Välilliset vaikutukset Johtamiseen ja ohjaukseen liittyvät välilliset vaikutukset Opetukseen ja muuhun toimintaan liittyvät epäsuorat vaikutukset Auditointiprosessin vaikutusten rajat ja kielteiset seuraukset Laadunvarmistuksen niukat hyödyt tiedekunta- ja laitostasolla Kuormittavuus Raportin ja auditointipäätöksen vaikutukset Raportin hyödyntäminen perustehtävätasolla Tampereen yliopiston kielteisen auditointipäätöksen seuraukset 74

6 7 Johtopäätökset ja keskustelu Johtopäätökset Laadunvarmistuksen kriittiset kysymykset Arvioinnin kehityskulkuja ja jatkotutkimusaiheita 86 Kirjallisuus 87 Liite: Tutkimusaineisto: yliopistojen kuvaus ja dokumentit 91

7 7 1 Johdanto Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arviointeja toteutetaan eri tavoin Euroopan eri korkeakoulualueilla. Yleinen malli on akkreditointi, jossa korkeakoulujen tulee läpäistä määritellyt vähimmäisvaatimukset ja arvioinnin tulos on ehdoton hylkääminen tai hyväksyminen. Hylkäämisestä seuraa yleensä sanktioita. Toisena mallina on kehittävä arviointi, jossa arvioinnin tarkoituksena on saada korkeakoulun käyttöön arviointitietoa toiminnan kehittämiseksi. Kritiikistä ei seuraa sanktioita. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA/FINHEEC) on kirjannut toimintaperiaatteeksi kehittävän arvioinnin eli suomalaisessa auditointimallissa korkeakoulu voi itse päättää omasta laadunvarmistusjärjestelmästään ja arviointineuvosto arvioi sen toimivuuden (Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi 2007: 3). Mallissa on kuitenkin mukana myös kontrollielementti, sillä auditointiin sisältyy hyväksymisjärjestelmä. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti Suomessa korkeakoulujen laatu järjestelmien auditoinnit vuonna 2005, mutta korkeakoulujen arvioinnit tutkimuksen, opetuksen ja strategiseen ohjaukseen liittyvä toiminta eivät ole uusi ilmiö. Ensimmäinen päätös yliopistojen ohjaukseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvästä arvioinnista tehtiin jo 1980-luvulla luvulla hallitus teki päätöksen yliopistojen institutionaalisesta arvioinnista (Liuhanen 2008: 16), mikä liittyi yliopistojen ohjauksen muutokseen aloitettuihin auditointeihin liittyvät tavoitteet ja taloudelliset ehdot poikkeavat aikaisemmista arvioinneista, sillä uutta on laadunvarmistuksen systemaattisuus sekä kattavuus ja kytkentä johtamis- ja ohjausjärjestelmään. Kun aikaisemmin arviointien tavoitteissa painottui yliopistojen oman toiminnan kehittäminen, kontrollitehtävä on vahvistunut tultaessa 2000-luvulle. Auditointien kehittämistavoitteeseen on liitetty tuloksellisuuden seuraaminen (Saarinen 2005: 68). Auditointiprosessi muistuttaa osin akkreditointimallia, mutta siihen ei kytkeydy välittömiä ja selvästi määriteltyjä sanktioita. Prosessi päättyy neuvoston tekemään päätökseen auditoinnin läpäisemisestä. Jos korkeakoulu ei läpäise auditointia, uusinta-auditointi tehdään parin vuoden kuluttua päätöksestä. Auditoinnin merkitys on ollut epäselvä. Uudessa yliopistolaissa arviointi on kirjattu pakolliseksi (Yliopistolaki, /558), minkä voidaan arvioida täsmentävän ja vahvistavan laadunvarmistusjärjestelmien arviointien asemaa. Arviointien suorittajainstituutiota ei kuitenkaan nimetty

8 8 lainsäädännössä, joten hypoteettisesti on mahdollista, että laadunvarmistusjärjestelmien arviointiin osallistuu myös muita toimijoita kuin KKA. Korkeakoulujen auditointia ei ole Suomessa tutkittu vielä kovin mittavasti, mutta arviointitoimintaa ja sen taustoja on erityisesti 2000-luvulle tultaessa ryhdytty selvittämään ja tutkimaan enenevässä määrin. Taustalla on kansainvälinen tutkimus, sillä muualla Euroopassa, erityisesti Norjassa ja Portugalissa, laadun arviointi on ollut tiiviin tutkimustoiminnan aiheena kymmenisen vuotta. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella auditointiprosessin vaikutuksia yliopistossa tiedekuntien ja laitosten toiminnassa. Jotta laadunvarmistuksella ja auditoinnilla olisi vaikuttavuutta, sitä pitäisi toteuttaa perustehtävien toteuttamisessa tiedekunta- ja laitostasolla. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointitoimintaa koskevassa auditointiraporttien analyysissa tuodaan esille se, että henkilökunnan sitoutumisella on tärkeä merkitys laadunvarmistusjärjestelmän kehittyneisyydelle (Moitus 2009: 52). Tutkimuksen kohteena ovat auditointiin valmistautumisen prosessi ja sen seuraukset. Auditointiin valmistautuminen tarkoittaa tässä pääasiassa laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointia ja itsearviointimateriaalien tuottamista. Auditoinnin vaikutukset kattavat raportin hyödyntämistä ja seurauksia auditoinnin lopullisesta tuloksesta eli läpäisemistä koskevasta myönteisestä tai kielteisestä päätöksestä. Auditointiin valmistautumisen prosessi on koonnut merkittävästi useampia ja laajempia henkilöstöryhmiä asian äärelle kuin varsinainen auditointitapahtuma ja sitä seurannut raportointi ja päätöksenteko, minkä vuoksi myös se on tässä tarkastelun kohteena. Analyysin laajempana kohteena on yliopisto erityisenä yhteiskunnallisena instituutiona ja sen toimintaympäristö. Yliopistolle annettu asema ja rooli tieteellistä tutkimusta ja opetusta toteuttavana organisaationa ja sen suhde muihin instituutioihin, kuten sitä valvovaan opetusministeriöön, ovat keskeisiä yliopiston toiminnassa. Tutkimuksen kohteena ovat monialaiset yliopistot, jotka koostuvat erilaisia tieteenaloja edustavista yksiköistä. Tieteenalojen sisällöllinen mutta myös kulttuurinen erilaisuus hallinnollisia käytäntöjä myöten tekee yliopistoista organisaatioina hajanaisia ja niiden johtamisesta ja arvioinnista varsin haasteellisia (ks. Sipilä 2007). Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki oli tutkimusajankohtana valmisteluvaiheessa ja tämä vaikutti auditoinnin hyödyntämiseen ja uusintaauditointiin valmistautumiseen. Lakimuutos koettiin erittäin merkittäväksi yliopistojen aseman ja organisaation sekä johtamisen uudelleen muotoilussa, minkä vuoksi useat hallinnolliset uudistusprosessit odottivat lain valmistumista ja toteutumista. Auditoinnin kommenttien hyödyntäminen on samalla tavoin ollut suvantovaiheessa, mikä täytyy ottaa huomioon seurauksia arvioi taessa.

9 Auditointijärjestelmän ja voimistuvan arviointitoiminnan taustalla on useita kansainvälisiä prosesseja ja julkisen hallinnon reformeja. Euroopan Unionin yhtenäisen korkeakoulualueen luominen ja eurooppalaisten yliopistojen kilpailukyvyn vahvistaminen kansainvälisessä kilpailussa sekä yliopistojen uusi ohjausjärjestelmä ovat näitä prosesseja. Tutkimuksen teoreettinen tausta muotoutuu pääasiallisesti korkeakoulututkimuksen ja hallinto- sekä organisaatioteoreettisista lähestymistavoista. Laadunvarmistus liittyy yliopistojen ohjaukseen ja yliopisto-organisaation johtamiseen, minkä vuoksi ne ovat näkökulmana teoreettisessa taustassa. Raportin aluksi luodaan lyhyt katsaus auditoinnin ja arviointitoiminnan kansainväliseen taustaan ja siihen kytkeytyvään julkisen sektorin reformiin, minkä jälkeen tarkastellaan auditointijärjestelmää. Tämän jälkeen muotoillaan tutkimusongelma ja siihen liittyen tarkastellaan keskeisiä käsitteitä. Tutkimusaineisto ja menetelmät esitellään, minkä jälkeen esitellään tutkimustulokset. Johtopäätöksien yhteydessä keskustellaan myös auditoinnin merkityksestä yliopistojen toiminnalle ja siihen liittyvästä problematiikasta. 9

10 10 2 Tausta 2.1 Globaalit korkeakoulutuksen markkinat ja EU:n tavoite yhtenäisestä korkeakoulualueesta Korkeakoulutus ja tutkimus kytkeytyvät osaksi globaaleja intellektuaalisen pääoman markkinoita ja näihin markkinoihin liittyvät myös EU:n tavoitteet kilpailukyvyn kehittämisestä (Rhoades & Sporn 2002). Tutkimuksen rahoituslähteet ovat yhä useammin kansainvälisiä, tutkimusrahoitus kansainvälisesti kilpailtua ja kansalliset yliopistot kytkeytyvät osaksi kansainvälistä korkeakoulutuksen verkostoa. Arvioinneilla halutaan tietoa koulutuksen ja tutkimuksen laadusta yhdenmukaisessa kehyksessä ja tähän arviointitietoon perustuu kilpailu rahoituksesta ja resurssien jako. Yliopistojen ohjauksen ja johtamisen uudistamisen ja niihin liittyvän arvioinnin edelläkävijä on ollut Yhdysvallat (Rhoades & Sporn 2002). Euroopassa on otettu käyttöön näitä malleja 1980-luvulta lähtien, mutta soveltaen niitä eurooppalaisiin poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oloihin. Euroopassa on otettu käyttöön arvioinnin nelivaihemalli. Nelivaihemallissa edetään sopimuksesta itsearvioinnin kautta ulkoiseen arviointiin ja johtopäätöksiin; ulkoinen arviointi perustuu itsearviointiin. Eri korkeakoulualueiden tai kansallisvaltioiden välillä on kuitenkin vaihtelua tämän mallin toteutuksessa (Brennan & Shah 2000; Rhoades & Sporn 2002). On havaittu, että Pohjoismaissa on mahdollisuus kehittävään, yliopiston omiin lähtökohtiin perustuvaan arviointiin, vaikka kontrollitehtävä on voimistunut. Kyseinen malli perustuu pohjoismaiseen arvomaailmaan. (Danø & Stensaker 2007) EU:ssa on pyritty yhtenäiseen korkeakoulualueeseen, ja ns. Bolognan prosessin ja Berliinin kommunikean päämääränä on ollut eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentaminen vuoteen 2010 mennessä. EU:lla ei ole varsinaisesti omaa korkeakoulupolitiikkaa, sillä sitä toteutetaan kansallisella tasolla. Korkeakoulutus tulee kuitenkin merkittäväksi EU:n politiikkaohjelmien kautta; näiden ohjelmien strategiset tavoitteet edellyttävät korkeaa osaamistasoa ja laadukasta tutkimus- ja kehittämistyötä kilpailukykyisen talouden ja työmarkkinoiden kehittämisessä (Magalhães, Santiago, Machado, Sousa, Tavares & Ribeiro 2010). EU:n toimintamallina on verkostojen ja välittävien organisaatioiden (esim. ENQA, the European Association for Quality Assurance in Higher Education eli eurooppalainen korkeakoulutuksen laaduvarmistuksen

11 11 yhdistys) hyödyntäminen korkeakoulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa (Magalhães, Santiago, Machado, Sousa, Tavares & Ribeiro 2010). Eurooppalaisen yhtenäisen korkeakoulualueen tavoitteet eli tutkintojen eurooppalainen vastaavuus, opintojen hyväksi lukeminen ja liikkuvuuden edistäminen liittyvät läheisesti korkeakoulujen laatutyöhön (Moitus & Seppälä 2004: 3). Bolognan prosessin myötä laadunvarmistus- tai akkreditaatioulottuvuus on kytkeytynyt osaksi eurooppalaista korkeakoulutusta (Saari 2006). Tutkimustulokset uuden, läpinäkyvyyttä korostavan politiikan vaikutuksista ovat olleet ristiriitaisia. On havaittu, että laadunvarmistusjärjestelmien kaltaiset mallit voivat yhdenmukaistaa rakenteita ja toimintamalleja kansallisella tasolla (Stensaker, Frølich, Gornitzka & Maassen 2008). Toisaalta tutkimuksissa on tullut esille, että laadunvarmistusjärjestelmät ja niiden arviointijärjestelmät ja -menetelmät vaihtelevat Euroopassa alueittain siinä määrin, että yhteismitallisuus tai läpinäkyvyys ei ole mahdollista. Vaihtelu liittyy siihen, että Bolognan tavoitteita on toteutettu soveltaen niitä kansallisiin korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin ja erityisiin kansallisiin arviointijärjestelmiin (Amaral & Neave 2009; Serrano-Velarde 2008). Tämän näkemyksen mukaan kansalliset erityispiirteet, arvioinnin järjestäminen, toimijat ja arviointimenetelmät tekevät korkeakoulujen laadun arvioinnista siinä määrin heterogeenista, että asiakkaan eli esimerkiksi opiskelijan on mahdoton saada yhteismitallista tietoa sen kautta korkeakoulujen toiminnasta. Arviointeja voivat tehdä itsenäiset, kaupallisella toimintaperiaatteella toimivat arviointikonsultit tai virkamiehet; arviointimenetelmänä voi olla akkreditointi tai väljempi, kehittävä arvioin - ti. (Serrano-Velarde 2008). EU:n tavoitteita on hyödynnetty kansallisessa korkeakoulupolitiikassa omiin tarkoituksiin ja hyödynnetty olemassa olevia käytäntöjä ja rakenteita EU:n tavoitteiden soveltamisessa. Ilmiötä on kutsuttu käsitteellä re-nationalization, jolla on haluttu korostaa EU-tason tavoitteiden hyödyntämistä kansallisen politiikan uudistamisessa ja legitimoinnissa (Musselin 2009). 2.2 Julkisen sektorin reformit ja yliopistojen ohjauksen muutos Julkista sektoria ryhdyttiin uudistamaan muutama vuosikymmen sitten New Public Management -johtamisdoktriinilla, joka on julkisen sektorin johtamisen ja hallinnoinnin periaatteita koskeva kansallisvaltioiden rajat ylittävä oppi. Se liittyi 1980-luvulla tapahtuneisiin taloudellis-poliittisiin muutoksiin ja uusliberalistisiin ajatuksiin reformin perusteista. Tarkoituksena oli julkisen sektorin taloudellisuuden ja tehokkuuden parantaminen sekä joustavuuden, asia-

12 12 kaslähtöisyyden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen (Pollitt & Bouckaert 2004: 5 8). Johtamisesta hallinnoinnin sijaan ja johtajien toimintavapauden lisäämisestä ryhdyttiin hakemaan keinoja vastata julkisen sektorin uusiin tavoitteisiin. Kyse oli myös mielikuvista eli johtaminen ja johtajien toimintavapauden lisääminen antoivat kuvan tehokkaammasta julkisen sektorin johtamisesta. (Pollitt & Bouckaert 2004: 4 15; Lähdesmäki 2003: 9 16, 33). Julkisen sektorin reformien toteutus on ollut kansainvälinen muutostrendi, mutta se on muotoutunut kansallisten piirteiden kanssa yhdessä erityisiksi sovelluksikseen (Pollitt & Bouckaert 2004). Anglosaksisen (UK, Australia, Uusi-Seelanti) alueen reformit ovat olleet radikaaleja ja keskittyneet palveluiden talouden ja hallinnon tehostamiseen. Tämä malli on liittynyt useisiin tekijöihin, joista tärkeimpänä on ollut poliittinen, yhden puolueen hallitusvastuun malli. Näissä maissa uudistuksia on viety läpi radikaalisti. Suomessa ja Ruotsissa reformi on ollut vähemmän mullistava, ja sitä on toteutettu pitkän ajan kuluessa hallitusten puoluepohjan muuttuessa. Suomessa koalitiohallitusmalli on sitonut poliittiset puolueet tiiviimmin reformien taakse ja reformin toteutus on tämän vuoksi ollut luonteeltaan kompromissiluonteista. Pollittin ja Boukaertin mukaan Suomessa ja Ruotsissa prosessiin vaikuttavia tekijä ovat olleet kansalaisten osallistaminen ja julkisen hallinnon hajautettu malli. (2004: 28 34, 97) Erityinen reformeja muotoileva ominaisuus on ollut Suomessa ja Ruotsissa korporatiivinen toimintamalli eli poliittisen päätöksenteon laajentuminen puoluejärjestelmän yli muihin vaikutusvaltaisiin instituutioihin, erityisesti työmarkkinajärjestöihin (emt. 2004: 54). Reformi ei ole ollut kokonaisvaltainen vaan toimijoista ja tilanteista nouseva erityinen sovellus. Reformeihin ovat vaikuttaneet useat toimijat pitkän ajan kuluessa ja vaikutukset ovat olleet osin sektorikohtaisia (emt. 2004: 49). Suomessa julkisen sektorin uudistamisen radikaalit motiivit ovat nousseet esille verrattain myöhäisessä vaiheessa. Talouden lama 1990-luvun alussa, kansainvälistymiskehitys, liittyminen Euroopan Unioniin ja talouden EMU-kuntoon saattaminen ovat kehystäneet Suomessa julkisen sektorin uudistamista (Lähdesmäki 2003: 17 19; Temmes & Kiviniemi 1997: 15 17). Julkisten palvelujen laatu ja asiakaskeskeisyys julkisen sektorin hallinnonuudistuksessa ovat olleet keskeisellä sijalla tehokkuusperiaatteen rinnalla. Arviointimenetelmien ja mittareiden kehittämistä on pidetty tärkeänä, sillä niiden avulla kyetään seuraamaan julkisten palveluiden laadun kehitystä. Tähän ovat kytkeytyneet oleellisesti palvelujen arviointi ja laatutyökalut sekä asiakaspalautemenetelmien kehittäminen (Lähdesmäki 2003: 140). Taloudellisuusperiaatteeseen on liittynyt tuloskulttuurissa talouden ja toiminnan kytkeytyminen toisiinsa, jolloin toiminnasta vastaavan virkamiehen on myös vastattava taloudesta (Mecklin 2002: 13 14).

13 Yliopistojen ohjausmalli ja johtaminen Yliopistoissa otettiin käyttöön 1990-luvun puolivälissä tulosohjaus uutena yliopistopolitiikkaa toteuttavana ja yliopistojen toimintaa ohjaavana mallina. Tulosohjaus antoi tietynlaista väljyyttä yliopistojen toiminnalle, mutta lisäsi samalla vastuuta 1. Yliopistoilta ryhdyttiin odottamaan enemmän vastuunottoa toiminnastaan ja talouden ja toimintaympäristönsä hallinnastaan (Kuoppala 2005; Välimaa 1999). Tulosneuvottelut yliopistojen kanssa ovat olleet yksi keskeinen ohjausmenetelmä: yliopistojen kanssa on sovittu tulostavoitteet, joiden toteutumista on seurattu. Tulosohjauksen myötä yliopistoissa on pyritty strategisempaan johtamisotteeseen eli toimintamalliin, jossa tulostavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta tulosjohtamisen keinoin olisi aikaisempaa systemaattisempaa. Johtamisen ja hallinnon rooli on yliopistoissa samalla kasvanut, vaikka yliopiston ydintoiminta perustuu edelleen tieteenalakohtaiselle rakenteelle. Arvioinneilla on tulosohjauksen menetelmänä keskeinen rooli. Suoritusperustaisessa ohjauksessa osoitetaan saavutetut tulokset usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi suoritettujen tutkintojen määränä, mutta osin myös kvalitatiivisena kuvailevana aineistona. Yliopistot tuottavat arviointitietoa toiminnastaan erilaisilla työkaluilla ja mittareilla. Laadunvarmistusjärjestelmän auditointi kytkeytyy eri tavoin eri yliopistoissa tähän toimintaan. Tilivelvollisuus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat tulleet arvioinneissa keskeisemmäksi (Liuhanen 2008: 27) luvulla voimaan tullut laki (645/1997) irrotti yliopistoja valtion välittömästä ohjauksesta ja vuoden 2010 alusta tullut uusi yliopistolaki (2009/558) teki niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä. Samalla taloudelliset ehdot ovat kuitenkin tiukentuneet ulkopuolisen rahoituksen hankkimisen velvoitteineen ja talousvastuun laajan jakamisen kautta. Myös muissa Pohjoismaissa on toteutettu samankaltaisia uudistuksia 2000-luvulla. Yliopistojen rakenne tekee niiden johtamisesta erityisen tehtävän, sillä niiden organisatorinen rakenne ja toiminnan luonne ei anna kaikkein otollisinta maaperää yhtenäisyyttä edellyttävälle johtamiselle. Yliopistoissa on organisatorinen kaksoisrakenne, joka koostuu tieteenalatasosta ja institutionaalisesta tasosta (Clark 1983). Yliopiston ydintoimintaa on koulutuksen lisäksi tutkimus, jonka sisältö, työskentelytavat ja kulttuuri ovat tieteenalakohtaiset ja tiedekunnittain hyvinkin erilaiset (Becher 1989). Tiedekunnat ja laitokset ovat olleet verrattain itsenäisiä, minkä vuoksi yliopisto-organisaatio on ollut 1 Tulosohjauksella tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tulevaa ohjausta: siihen sisältyy ne päätöksenteko-, koordinointi- ja sopimisprosessit, joilla pyritään varmistamaan valtionhallinnon tuloksellisuus kokonaisuutena. Tulosjohtaminen taas viittaa johtamisjärjestelyihin organisaation sisällä (Lähdesmäki 2003, 187).

14 14 luonteeltaan hajanainen. Tieteellinen toiminta on ollut usein enemmänkin yliopistojen välistä kuin yliopiston sisäistä toimintaa ulottuen institutionaalisten rajojen yli. Kaksoisrakenne muotoilee yliopistojen toimintaa hallinnon merkityksen kasvusta huolimatta. Yliopistoja on luonnehdittukin löyhiksi yhteenliittymiksi ja niiden päätöksentekoa on kutsuttu organisoiduksi anarkiaksi (Clark 1983). Päätöksenteko on ollut ennemminkin kompromissien jatkumo kuin vahvaan linjaukseen perustuva ohjaus (ks. Sipilä 2007). Yliopistoilla on tieteenalakohtaisesta hallitsevuudesta huolimatta todettu olevan integroivia elementtejä, kuten arvot, organisaatiokulttuurit ja institutionaaliset tarinat (Clark 1986), jotka helpottavat johtamista ja yhteistä toimintaa. Yliopistojen uuden ohjausmallin myötä yliopistojen organisaatio-ulottuvuus on vahvistunut. Johtamisen ja hallinnon vahvistamisella on pyritty strategiseen toiminnan suuntaamiseen ja toimintaympäristöstä tulevien muutosten parempaan hallintaan, mutta hallinnon kasvun myötä johtamisen etäisyys keskushallinnon ja tiedekuntien sekä laitosten välillä on kasvanut (Kuoppala 2005). Yliopistojen hallinnollinen rakenne on myös monimutkaistunut, kun päätösvaltaa on delegoitu alemmaksi (emt.) Taustalla on yliopiston tehtävien laaja-alaistuminen ja lisääntyminen ja rahoitusrakenteen monipuolistuminen. Yliopistojen massoittuminen eli opiskelijamäärien ja tutkimustoiminnan kasvu ja aktiviteettien ja organisaation monimutkaistuminen on nähty taustana uudelle ohjausmallille ja strategiselle johtamiselle. Erityisesti on korostettu massoittumisen merkitystä yliopistojen toiminnan läpinäkyväksi tekemisen ja laadunvarmistuksen tarpeelle (Teelken & Smeenk 2003). Tutkimusten mukaan johtamisen vahvistaminen ei ole johtanut laitosten ja tiedekuntien suurempaan kiinnostukseen yliopiston yhteisten tavoitteiden ja toimintakäytäntöjen asettamista ja toteuttamista kohtaan (ks. Kuoppala 2005). Ilmiö ei ole yllättävä, koska uusien hallinnollisten toimintamallien käyttöönotto toteutuu hitaasti erityisesti yliopistossa (Teelken 2008). Hallinto rakentuu ajallisista kerrostumista, joissa vanhat ja uudet rakenteet ja peri aatteet elävät rinnakkain (Lähdesmäki 2003: 153). Ajan myötä ne voivat lomittua toisiinsa, jolloin niiden väliset ristiriidat hioutuvat vähemmän kärjekkäik si. Hallinnon ja organisaatioiden uudistamista on tarkasteltu myös uusinstitutionalistisen teorian näkökulmasta. Keskeinen teesi on organisaatioiden yhdenmukaistuminen rakenteellisesti ja toiminnallisesti toimintaympäristön paineessa riippumatta toiminnan luonteesta; olennaista on vakauden hakeminen (Brignall & Modell 2000). Samanlaisesta organisaatiomallista haetaan suojaa toimintaympäristössä pärjäämiseksi: sillä turvataan resurssit ja legitimiteetti (Meyer & Rowan 1983). Kyse voi myös olla erityisten sanastojen omaksumisesta, joilla viestitään ulkomaailmalle ajan tasalla pysymisestä. Julkisen sektorin

15 reformeja käsittelevässä tutkimuksessa Pollitt ja Bouckaert ovat analysoineet reformeihin kuuluvia sanastoja ja diskursseja ja todenneet niiden olevan reformeissa omalakista toimintaansa. Reformit eivät aina toteudu konkreettisina toimenpiteinä, vaan ne voivat olla vain uusia toimenpideohjelmia ja sanastoja, jotka kuitenkin saavat paljon huomiota osakseen (2004:137). Ulkoisiin paineisiin liittyvää yliopistojen yhdenmukaistumista ja sen seurauksia on tutkittu. On havaittu, että uusi organisaatiomalli uussanastoineen ei aina vastaa toiminnan sisältöä ja luonnetta, mistä on seurauksena ritualistisia toimintamalleja, organisaation alayksiköiden keskinäistä epäsuhtaa ja ulkoisten arviointien välttämistä (Meyer & Rowan 1983). Yhdenmukaistumista koskevan väitteen kanssa on kuitenkin ristiriidassa tutkimusten tuottama havainto siitä, että doktriineja ja malleja sovelletaan aina kansallisesti ja organisaatiotasolla historiallisesti erityisinä muotoina (ks. esim. Pollitt & Bouckaert 2004; Serrano-Velarde 2008). 15

16 16 3 Yliopistojen laadunvarmistuksen ja arvioinnin kuvausta ja käsitteitä 3.1 Laadunvarmistus Laadunvarmistus voidaan määritellä prosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudeksi; sen tavoitteena on johtaa korkean laadun saavuttamiseen ja ylläpitämiseen, sen arviointiin ja kehittämiseen (Saari 2006). Korkeakoulujen auditointitoimintaa on määritelty lyhyesti esitettynä seuraavalla tavalla. Lainaukset ovat Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjasta vuosille (2007: 7 11). Korkeakoulujen ulkoinen arviointi on kuulunut Suomessa pääsääntöisesti Korkeakoulujen arviointineuvostolle (KKA), jonka toiminta perustuu lainsäädäntöön. Tiedepolitiikan ja tieteellisen tutkimuksen arviointi kuuluu Suomen Akatemialle. Auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunvarmistusperiaatteiden mukaiseksi ( Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area pdf.) Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Tulosten arviointi kuuluu korkeakouluille itselleen ja tietyiltä osin opetusministeriön tavoite- ja tulosohjauksen piiriin. Korkeakoulujen autonomian periaatteeseen kuuluu myös, että laadunvarmistuksen toteuttaminen perustuu vertaisarvioinnin periaatteelle. Edellä mainituista lainauksista tulevat esille seuraavat keskeiset piirteet. Korkeakoulujen arviointineuvosto vastaa lainsäädännöllisesti auditointitoiminnasta noudattaen eurooppalaista mallia. Sitä toteutetaan vertaisarviointina, ja kohteena ovat korkeakoulujen menettelytavat ja järjestelmät, joilla pyritään laadun nostamiseen. Auditointitoiminnan tavoitteet ja käytännöt ovat muuttuvia ja vuosille suunnattu auditointikäsikirja poikkeaa hieman vuosille suunnatusta käsikirjasta. Eroavuuksia käsitellään suppeasti tutkimustuloksien yhteydessä. Painotuseroilla voi olla merkitystä toiminnan kan-

17 17 nalta esimerkiksi tämän tutkimuksen kohteena olevissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto auditoitiin vuonna 2007 varhaisemman ohjeistuksen ja Tampereen yliopisto vuonna 2008 uudemman käsikirjan ohjeiden mukaan. Käsillä oleva tutkimus keskittyy yliopistojen laatujärjestelmien auditointiin, joka poikkeaa luonteeltaan tutkimuksen ja opetuksen arvioinneista. Laatu sinänsä on monitulkintainen ilmiö niin käsitteellisesti kuin arviointitoiminnankin näkökulmasta. Laadunvarmistuksessa ei arvioida tutkimuksen tai opetuksen laatua, vaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja rakenteita, joilla pyritään päämääriin. Kärjistäen voidaan todeta yhtä tähän tutkimukseen haastateltua akateemista johtajaa lainaten: yliopiston laatujärjestelmä voi olla hyvä, mutta itse toiminnan laatu huono ja päinvastoin. Tämä tekee laadunvarmistuksen merkityksen määrittelystä vaikeata, minkä myös haastateltavat toivat esille yliopiston keskusjohdosta laitosten henkilökuntaan asti. Auditointiraporteissa tulee myös paikoin esille hankaluus tietyssä määrin erottaa laatua ja laadunvarmistusjärjestelmää toisistaan. Seuraavassa esimerkissä eli Helsingin yliopiston auditointiraportissa keskustellaan sidosryhmille suunnattavasta tiedotuksesta, ja samassa yhteydessä puhutaan sekä laadusta että laadunvarmistuksesta. Yliopisto on määrittänyt keskeiset sidosryhmänsä ja välittää niille aktiivisesti toimintansa laatua koskevaa tietoa useita eri kanavia hyödyntäen. Tämä tieto ei ole kaikilta osin tavoittanut ainakaan haastateltujen sidosryhmien edustajia, eivätkä he tunne Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Yliopiston olisi tarpeen analysoida, mitä laadunvarmistustietoa eri sidosryhmät tarvitsevat ja mikä on toimiva tapa kyseisen tiedon välittämiseen. (Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 2008: 65). 3.2 Arvioinnin käsitteitä ja kuvaus yliopistojen arviointitoiminnasta Yliopistojen arviointeja koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa on hyödynnetty vakiintuneita käsitteitä tarkastelun välineinä. 2 Seuraavassa esitellään kolme keskeistä lähestymistapaa laadunvarmistuksen tarkastelua varten. Vakiintunut määritelmä arvioinnille on summatiivisuuden ja formatiivisuuden näkökulmien muodostama kokonaisuus (Patton 1997: 67). Yliopistoihin kohdistuvien arviointien vaikutuksia koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa on käytetty myös toiminnan aktiivisuusastetta kuvaavaa jakoa aktiiviseen hyödyntämiseen (use) ja vaikutuksiin (impacts) (ks. esim. Liuhanen 2008: 68). 2 Vaikuttavuuden ja arvioinnin käsitteistä ei sinänsä ole yhteistä ymmärrystä tai määritelmää (Rajavaara 2006). Käsitteet kietoutuvat monenlaisiin arvioinnin tarkoituksiin, käytäntöihin ja sanastoihin, minkä vuoksi niistä tuskin voidaan saavuttaa yksimielisyyttä (emt.). Lisäksi arvioinnin toimintaympäristö muokkaa käsitteiden sisältöä arvioinnin kohteen mukaiseksi.

18 18 Arviointitoiminnan tarkoitusta tai arviointiympäristöä kuvataan erityisen usein Michael Pattonin mallin mukaisesti tilivelvollisuutena, valistuksena eli tiedon tuottamisena tai kehittämisenä (Patton 1997: 65). Summatiivisessa arvioinnissa tarkastellaan lopputulosta ja formatiivisessa analyysin kohteena on itse prosessi. Arviointeja koskevassa selvitys- ja tutkimustoiminnassa on yleensä ollut mukana kumpikin näkökulma, minkä taustalla on havainto prosessiin kuuluvan itsearvioinnin merkittävästä roolista. Itsearviointeja on pidetty hedelmällisenä toimintamuotona yliopistojen oman toiminnan kehittämiseksi ja keskustelun virittäjäksi (ks. esim. Valovirta 2000: 91). Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita laadunvarmistuksen lisäksi siitä, miten yliopistot kehittävät toimintaansa. Yliopistoihin kohdistuvia arviointeja koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu niiden vaikutuksia sekä aktiivisena hyödyntämisenä että tarkoittamattomina seurauksina. Verrattain usein on havaittu tarkoittamattomia vaikutuksia, kuten arviointien tuottama kasvanut työmäärä ja byrokratisoituminen (Ursin 2007; Ursin & Huusko & Aittola & Kiviniemi & Muhonen 2008). Aktiivinen hyödyntäminen on ilmennyt arviointiraportin hyödyntämisenä ja sen kommenttien hyödyntämisenä toiminnan suunnittelussa (Liuhanen 2008: 129). Aktiivisen hyödyntämisen organisatoristen ehtojen tarkastelu on ollut tutkimuksessa keskeistä, sillä esimerkiksi laitoksilla alttius auditoinnin aktiiviseen hyödyntämiseen on vähäisempää kuin hallinnossa. Yksi lähestymistapa auditoinnin vaikutusten tutkimisessa on ollut yliopiston henkilöstöryhmien roolin ja aseman jäsentäminen suhteessa laatutyöhön. Stensakerin mukaan tutkimusten heikkoutena on ollut hierarkkinen näkökulma vaikutuksiin, sillä auditoinnin oletettu vaikuttavuus tai tehokkuus on perustunut hierarkkiseen, ylhäältä alaspäin suuntautuvaan näkemykseen tai laatujärjestelmän jäsentäminen teknis-metodologisena suorituksena (2008). Hänen mukaansa vaikutusten tutkimuksen tulisi perustua seuraavanlaiseen käsitteelliseen kehykseen: yliopisto on erityinen organisaatioympäristö ja yliopistolaiset ovat aktiivisia toimijoita ja laatutyö toteutuu sille annettujen merkitysten kautta. Stensakerin kommentti on osuva, sillä laatutyön ja johtamisen tapaisia toimintoja tarkastellaan valitettavan usein yksisuuntaisena kausaalisena toimintana. Vaikutusten tarkasteleminen vain aktiivisena, merkitysten kautta heräävänä toimintana on kuitenkin sekin liian kapea, koska vaikutuksissa kietoutuvat toisiinsa aktiivinen, tavoitteellinen hyödyntäminen ja tarkoittamattomat vaikutukset. Organisaatioympäristön prosessit, rakenteet ja käytännöt saavat aikaan myös laadunvarmistukseen liittyviä tarkoittamattomia seurauksia. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että yliopistoihin kohdistuvien arviointien käyttötarkoitukset ovat virallisesti määriteltyjä tavoitteita moninaisemmat

19 ja vaihtelevat arviointiprosessin kuluessa (ks. Liuhanen 2008: 70 75). Käyttö ei rajoitu prosessin alussa mainittuihin tarkoituksiin eikä kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia edes tiedetä arvioinnin alussa. Yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa on tutkimusten mukaan läsnä ainakin tilivelvollisuuden ja kehittämisen tarkoitukset (Saarinen 2005: 68). Tilivelvollisuus liittyy seurantaan tai kontrolliin; vastuullisen toimijan odotetaan selvittävän toimintaansa ja tuloksiaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kontrollin hallitsevuuden on todettu muotoilevan yliopistoväen suhtautumista arvioinnin toteuttamiseen (Liuhanen 2008: 50; Serrano-Velarde, 2008). Ylhäältä alaspäin suuntautuvan autoritaarisen kontrollin on havaittu tuottavan kielteisiä vaikutuksia arviointien kehittämiselle: odotettavissa olevien sanktioiden on todettu ehkäisevän avointa itsekriittisyyttä. Tutkimuksissa on tuotu esille, että vahvasti kontrollipainotteinen arviointi voi johtaa yliopistojen vinoutuneeseen toimintaan arvioinnissa. Itsearviointi tehdään mieluiten pinnallisesti, jos kysymykset asetetaan ylhäältä (Saari 2002: 114) ja jos arviointia käytetään kilpailussa (Williams 2001: 114). Tällaisissa tapauksissa menestys varmistetaan käyttämällä itsearvioinnin retoriikkaan perehtyneitä laadunvarmistuksen ammattilaisia (ks. Saari 2003: 21 23). Pohjoismaiden yliopistoissa tilannetta kuvaa hyvin Stensakerin määritelmä tilivelvollisuuden ja kehittämisen tavoitteiden välisen tasapainon hakemisesta (Stensaker 2008). Kontrolli ja tilivelvollisuus ovat vahvistuneet arviointitoiminnassa kansainvälisten ja kansallisten korkeakoulupoliittisten muutosten myötä, mutta siitä huolimatta on kyetty säilyttämään yliopistojen omaehtoisuutta ja neuvotteluvaraa arvioinnin tavoitteiden ja menetelmien asettamisessa. Laatujärjestelmä ja laadunvarmistus ovat erityisesti johdon ja hallinnon toiminta-aluetta. Ne ovat osa strategista johtamista, sillä ne toimivat välineinä sekä sisäisessä suunnittelussa ja seurannassa että suhdetoiminnassa toimintaympäristön kanssa. On havaittu, että laitoksilla ja tiedekunnissa opetuksen ja tutkimuksen arviointi koetaan tärkeämmäksi kuin laadunvarmistus (Liuhanen 2008: 140). Ne liittyvät läheisesti perustyöhön, kun laadunvarmistus koetaan hieman epämääräiseksi. Anna-Maija Liuhanen on havainnut tutkimuksessaan, että laadunvarmistusta toteutetaan laitostasolla usein ritualistisena tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Se nähdään vain yhdeksi raportointivelvoitteeksi muiden joukossa (Liuhanen 2008: 132). Laitosten henkilökunnan suhtautuminen arviointeihin vaihtele sen mukaan, millaista hyötyä niistä koetaan saatavan (Liuhanen 2008: 141). Arviointeihin osallistuminen edistää niiden hyödyntämistä, koska asia tulee ymmärrettäväksi ja se otetaan omaksi (Liuhanen 2008: 138 9). Arviointeihin osallistuneiden osuus vaihtelee laitoksittain huomattavasti (Liuhanen 2008: 133). 19

20 20 Toisaalta on havaittu, että välinpitämätön suhtautuminen laatujärjestelmän arviointiin muuttuu ensimmäisen vaiheen jälkeen seuraavassa arvioinnissa, kun sen merkitys ja tavoitteet tulevat ymmärrettävämmiksi. Laadunvarmistukseen paneudutaan vakavammin myöhemmässä vaiheessa, mutta toimintamalli on kuitenkin instrumentaalinen. (Teelken 2008) Yliopisto-organisaatioiden yhdenmukaistuminen arviointien myötä on mielenkiintoinen hypoteesi auditoinnin vaikutusten tutkimisen näkökulmasta. Tutkimukset ovat tuottaneet tuloksia, jotka sekä vahvistavat että kiistävät yhdenmukaistumisteesin. On havaittu, että yliopistoissa toimintaa ohjataan erityisesti tilivelvollisuuspainotteista arviointia varten siten, että se tuottaa arvioinnin indikaattoreihin sopivia tuloksia (Leeuw 2001: 104, 112) ja yhdenmukaistaa siten rakenteita ja toimintoja. On kuitenkin todettu, että auditoinnissa on yhdenmukaistamista suosivia, mutta myös yliopistolähtöisyyttä ja erilaisuutta tukevia elementtejä (Stensaker 2000: 315; Vartiainen, 2000: 67 69). Yhdenmukaistumista arvioitaessa on tärkeätä pohtia arvioinnin kehystä, koska sillä voi olla ratkaiseva merkitys tämän oletetun tendenssin toteutumiselle. Esimerkiksi tieteenalojen välinen arviointi voi yhdenmukaistaa tutkimustoimintaa, mutta siihen voivat vaikuttaa samanaikaisesti myös rahoituksen järjestelyt. Oma kysymyksensä on arviointien kansallisen tai kansainvälisen luonteen merkitys arviointien seurauksille. Jatkotutkimuksen aiheina nämä ovat keskeisiä kysymyksiä.

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen käsitteet ja haasteet

Laadunvarmistuksen käsitteet ja haasteet Laadunvarmistuksen käsitteet ja haasteet Jani Ursin JY:n laatuvastaavakoulutus 14.3.2007 14.3.2007 1 korkeakoulujen autonomian periaatteen mukaisesti päävastuu korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta kuuluu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki 9.9.2010 Ylitarkastaja Henna Antila Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA. Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto

MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA. Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto MITEN TEHDÄÄN HENKILÖSTÖÄ MOTIVOIVAT JA TULOSTA TUOTTAVAT TAVOITTEET? - KOKEMUKSIA YLIOPISTOSEKTORILTA Kirsi-Mari Kallio Turun yliopisto VÄITÖS 10.1. 2014: KETÄ KIINNOSTAA TUOTTAA TUTKINTOJA JA JULKAISUJA

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Sari Tervonen KuY, Oppimiskeskus TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 26.8.2005 Esityksen sisältö Laadun käsitteistöä Laatutyö Kuopion

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot