Kumpelaiset Pelkosenniemen Pyhätunturin Seitakeron huipulla

Transkriptio

1 N:o /997 Kumpelaiset Pelkosenniemen Pyhätunturin Seitakeron huipulla Puheenjohtajan tähdenvälit Juhlavuotemme on nyt takana päin ja se runsaine tapahtumineen antaa selvät viit- teet toimintamme laadusta ja suuntayiivoista. Juhlavuosi osoitti, että tunturilatulaiset tuntevat järjestömme retkei Iylliseksi kodikseen ja haluavat sen toimivan. Vuosi oli esimerkki myös siitä, mitä saadaan aikaan samaan hiileen puhaltamalla. Tapahtumat osoittivat myös, että me erilaisiin tehtäviin valitut henkilöt tarvitsemme jäsenten ideoita ja aloitteita, jotta saamme yhdistyksemme toiminnan herättämään retkeilystä kiinnostuneiden ihmisten mielenkiinnon ja vastaamaan jäsenten toiveita. Esitän teille kaikille mukana olleille, toiminnasta vastanneille ja osallistuneille sekä järjestöämme muistaneille yksityisille henkilöille ja yhteisöille parhaimmat kiitokseni toimintatäyteisen juhlavuotemme onnistumisesta. J uhlavuotemme julkilausumassa vetosimme jokamiehen oikeuksiin perustuvan luonnossa tapahtuvan vapaan liikkumisoikeuden puolesta. Sen säilyttäminen edellyttää myös velvollisuuksien huomioonottamista. Tässä yhteydessä näen velvollisuudeksemme sen, että emme kuormita erämaata millään sinne viemällämme maatumattomalla jätteellä. Huomion arvoinen asia on myös se, että säilytämme luonnon mahdollisimman koskemattomana. Nykyisin ovat retkeilyvarusteetelintarvikkeita myöten niin kehittyneitä, että meidän ei tarvitse tehdä suuriakaan muutoksia retkeilytapoihimme, voidaksemme toteuttaa puhtaamman luonnon vaatimukset. Askel jätteiden vähentämiseen on se, että joissakin kerhoissa suositellaan ottamaan oma muki ja tarvittaessa ruokailuastiakin mukaan kerhoiltoihin ja muihinkin tilaisuuksiin. Tällaisen tavan omaksuessamme vähennämme huomattavasti jätteiden määrää ja kustannuksiakin. Kannatan tätä ajatusta, mutta emme saa tehdä siitä kynnystä osallistumiselle. Niissä kerhoissa, joissa tätä on kokeiltu, on ollut myös kertakäytt<,>astiat saatavilla; eikä ketään ole leimattu oman astian puuttumisesta. Näin on hyvä. Toisaalla tässä lehdessä on enemmän ajatuksia Juontoa säästävästä retkeilystä. Omalla esimerkillämme saamme varmasti monet muutkin huomaamaan usein järjettömältä tuntuvan jätteiden määrän kulkeutumisen erämaahan. Syyskokous velvoitti sille tehdyn jäsenaloitteen perus-. teella johtokunnan selvittämään Tunturiladulle Jaadittavan tunturipolitiikan kehyksiä. Sen sisältö tullee painottumaan meidän toimiimme pohjoisen alueilla puuttumatta paikallisten ihmisten elinoloihin. Työryhmä tulee antamaan selvityksensä tulevassa syyskokouksessa. Koulutustoimikuntaon laatinut Tunturiladulle suunnistuskurssin ohjelman. Se tullaan monistamaan ja toimittamaan kaikille kerhoille, joiden toivomme järjestävän näitä kursseja ja antamaan palautteensa koulutustoimikun- nalle. Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajille ja vähän suunnistaneille, mutta sen ohjelmassa on hyödyllistä tietoa kokeneemmillekin. Aloittaessamme nyt uuden 50-vuotistaipaleen, toivotan teille kaikille hyvää retkeilyllistä Uutta Vuotta ja miellyttäviä hetkiä Lapin ja luonnon parissa. Kyösti Lamminjoki Tunturiladun 50-vuotisj uhlatunnelmaa s.5-9

2 2 TUNTURILATU TUNTURILATU RY TUNTURI KERHOJEN TOIMINTAA JOHTOKUNTA Kyösti Lamminjoki, puheenjoht. Graniitti tie 5 as 2, 007 O HELSIN- KI, p.k Tapani Paavola, varapj. Kupittaank. 56, TURKU, p.k , Jorma Laine, retkitoimikunta, Lentävänniemenkatu 2 A 9, 3340 TAMPERE, p.k Ritv~. Loimio.i saamelaisasiaintoimikunta, Puistotori 6 as 6, 4000 JYVASKYLA, p.k Marja-Liisa Mäki, kerhoasiat, Tori katu 0 A 6, 330 HÄMEENLIN NA, p.k Antti Nikula,järjestötoimikunta, Isotalonkuja 0, 2300 MYNÄMÄKI, p.k , pa Marjut Nummela, nuorisoasiat, Pino laakson katu 0 G, SEINÄ JOKI, p.k Esko S~PP<?.nen, retki- ja kämppätoimikunta, Sammalkuja 8, 7620 PIEKSAMAKI, p.k Veijo Taavitsainen; susi valiokunta, Suontaustankatu 3, KYMI, p.k , pt TOIMIHENKILÖT Antti Karlin, toimitussiht., Sundholmantie 94, UUSI KAUPUNKI, p.k Marita Maula, sihteeri, Ylipalontie D, HELSINKI, p.k Eila Vilen, jäsensiht. Forsbackant. 8, 0760 VANTAA, p.k Huom: osoitemuutokset Eilalle! Terttu Hokkanen, taloudenhoit., Keskussairaalantie 5 B JYVÄSKYLÄ, p.k. Oi Tunturi ladun tilinnumero PSP Tilintarkastajat: Vappu Hietala ja Lasse Strang KIINTEISTÖT Susikyrö Enontekiö / Susi-Talas Inari/ Susi-Kiisa Utsjoki,. Kärrikaltio, Inkoo (Kavtsin hallinnassa). Rakennuspäällikkö Seppo B jörkengren, Kesäkatu 22, 7600 Pieksämäki, pk O SUSIVALIOKUNTÅ Pj. Jorma Alapuranen, Vallikatu 5-7 A 4, Espoo, p Jäsenet: Marita Maula (siht.), Arvo Anivuo, Olli Mettälä, Eila Mäntynen ja Veijo Taavitsainen. TUNTURIKERHOT OKTA () Kajaani Pj. Raimo Pahkala, siht. Anja Mustonen, Erätie 20 as 5, Kajaani pk KUOKTE (2) Hyvinkää-Riihimäki Pj. Juhani Harju, siht. Maija-Leena Salmi, Viertolankatu 9, Hyvinkää, pk KOLBMA (3) Tampere Pj. Jorma Laine, siht. Reijo Jokinen, Siilinkarinkatu 26, 334 OTampere, pk NJEALLJE ( 4) Pieksämäki-Mikkeli-Varkaus Pj. Alpo Mäntynen, siht. Leila Auvinen, Alvarintie 7, Varkaus, pk VIHTTA (5) Vaasa Pj. M.trjut Nummela, siht. Kaija Marjapori, Keskuskatu 8, Vaasa, pk KUHTTA (6) Helsinki, Vartiokylä Siht. Marja-Terttu Hakkarainen, Lappeentie 6 A 4, Helsinki TSIETSA (7) Iisalmi Pj. Eero Lammi, siht. Aune Kumpulainen, Honkakatu Iisalmi, pk KA VTSI (8) Helsinki Pj. Martti Eskelinen, siht. Antero Rouvinen, Lintukallionrinne 3 A 3, 0620 Vantaa, pk , OVTSI (9) Jyväskylä Pj. Lauri Kuukkanen, siht. Aulikki Kuukkanen, Sarakuja, 4340 Laukaa pk LOGI ( 0) Turku Pj. Pertti Keihäs, siht. Irma Spelman, Sommarinvuorentie Askainen, pk , ' ALPPAS () Hämeenlinna Pj. Pentti Raivo, siht. Marja-Liisa Mäki, Torikatu JO A 6, 300 Hämeenlinna, pk KUMPE (2) Pohjois-Karjala Pj. Reijo Pasanen, Talvipäiväntie 2 as. 2, 8040 Joensuu, pk O , siht. Ensio Hiltun.en, Mäkilehdonkatu 7, Nurmes p.k KUOVZA (3) Kymenlaakso. Pj. Anja Huhtala Laajakoskentie 73, Kymi, pk , siht. Ei vielä valittu. GEA TKI ( 4) Satakunta Pj. Aarno Lehtisalo, sihteeri Satu Ojala, Idankuja 3, Huittinen, pk Kolbman kuulumisia Syksyn aikana ovat innokkaat talkoolaiset rakentaneet Teiskoon Velaattajärven rantakalliolle Kolbmalle hirsilaavun. Kantojakin on kuulemma käännetty kuivumaan sen verran, että talvella tarkenee muutaman yört polttaa. Ideariihessä on suunniteltu monenmoisia tapahtumia laavun yhteyteen, esim. Velaatan hiihto Teiskosta Tampereelle sekä pöllöjen kuunteluretki maaliskuulla. Laavu on pyöräillenkin ihan mukavan, muutaman tunnin -matkan takana. Kevään kerhoilloissa tutustutaan ainakin Lapin kasveihin sekä opetellaan ensiapua. Talviturkkinsa pääsee uittamaan keväällä melontaviikonloppuna. Kerhon tapahtumista moni on hyvin perinteinen. Niinpä tänäkin talvena huolletaan Pirkan hiihtäjiä Sasin maisemissa. Tuleva vuosi on Kolbman 30:s toimintavuosi. Juhlavuoden vaelluksiin ja tapahtumiin on tämän vuoksi satsattu tavallista enemmän. Kevään hiihtovaellus taivalletaan viikolla 7 välillä Angeli-Hetta. Varsinaista30-vuotisjuhlaa vietetään toukokuun lopulla Kintulammella Sorilassa. Heinäkuussa mennään bussilla kesän juhlavaelluksella Ruijaan. Tässä on tilaisuus kaikille vaellusryhmille: kyytiin pääsee, bussi kiertää ylhäällä viikon ja poimii vaeltajat taas mukaan etelään tullessaan. Juhlavuoden tapahtumat huipentaa syksyllä Tampereella pidettävät susiaiset ja syyskokous. Vielä ei talvi ole kiirehtänyt tuloaan, mutta uusi vuosi kaiken muuttaa voi. Joten hiihdellään ja retkeillään. Hanna Njealljen kuulumisia Juhlatonjuhlittujaonarkisen aherruksen aika. Kiitos vielä kerran juhlavuoden tapahtumistani in Lapissa kuin pääkaupungissakin. Syyskokouksen pidimme Pieksämäellä. Syysruska oli värittänyt luonnon kauniin värikkääksi. Oli mukava kokoontua suunnittelemaan uuden toimintavuoden tapahtumia. Muutoksin vuosi alkoi, siilä sekä puheenjohtaja että sihteeri vaihtuivat. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Alpo Mäntynenja sihteeriksi Leila Auvinen. Toimintasuunnitelmaan tuli runsaasti tapahtumia kuukausittaisten kerhoiltojemme lisäksi. Maaliskuussa on tarkoitus tehdä talvivaellus täällä koti kunnailla. Kyllähän sitä ahkion vetoa voi harjoitell.a täälläkin. Toivomme myös Outamerkiil suorittajille sopivaa hiihtovaellusta Lapissa. Kotiseuturetkiä tuli suunnitelmaamme peräti kolme. Huhtikuussa tutustumme hiihtäen Puulan maisemiin. Toukokuussa päivä vaellamme Mikkelin ympäristössä ja elokuussa Varkaudessa. Kesäkuun 0-. päivä melomme Huttusen Pekan johdolla Naara-järven upeilla melontareiteillä. Kirkkovenesoutu sai niin suuren suosion, etta pidensimme sen kolmepäiväiseksi ja toteutamme sen heinäkuun alussa. Elokuussa osallistumme Joroisten musiikkipäiville. Syyskuussa 6-4. päivä olemme Kumpelaisten kanssa Talaksella. Osa kerholaisista lähtee samaan aikaan Pöyrisjärven suuntaan. Marraskuun lopulla on aikomuksemme lähteä kokeilemaan, miltä hiihtäminen kaamoksessa tuntuu. Tunturi ladun järjestämiin tilaisuuksiin osallistumme kuten tähänkin asti innolla, avoimin mielin. Muistattehan, että meiltä lähtee usein bussi niin etelään kuin pohjoiseenkin, joten olette tervetulleita matkanvarrelta kyytiin. Jos joku tapahtumamme sinua kiinnostaa, ota yhteyttä, sillä mukaan aina mahtuu. Nyt toivomme sopivia ilmoja tapahtumiemme ajankohdiksi. Tosin on sanonta; huonoa ilmaa ei ole olemassakaan, on vain erilaisia hyviä ilmoja. Nauti niistä - joka päivä. Toivotan Teille kaikille hyvää toimintavuotta 997. Ritva

3 TUNTURILATU 3 Tunturikerho Vihtta Terveisiä Pohjanmaalta. Juh- Javuoden vietosta mieliin painuva oli ruskav,iikko Susi-Kiisalla ja susiaiset Susikyrössä. Itse merkkipäivääjuhlistimme Nuvvus Ailigaksen huipulla tuulisessa ja sateisessa säässä. Ylös ei myöskään menty siitä mistä aita oli matalin, vaan haasteellisesti Ailigas-tunturin kurun kupeesta. Osa vihttalaisista teki myös mieliinpainuneen retken Norjan puolelle Rastigaisalle. Syyskuun viimeisenä sunnuntaina tempaisimme paikallisesti Tunturiladun 50-vuotisjuhlien merkeissäedvininpolulla,jokaon VaasanAsevelikylässäolevanähtävyys. Lenkkipolun varteen on Edvin Hevonkoski tehnyt monenlaista taideteosta, pirunkirkosta seitsemään veljekseen. Alueelle on rakennettu myös korsu alkuperäisessä varustuksessaan. Me vihttalaiset, Marita Maulalla vahvistettuna olimme leiriytyneet polun varteen. Esittelimme telttoja, uusia ja vanhoja retkeilyvälineitä sekä kerroimme toiminnastamme. Eikä sovi unohtaa kerhoemäntämme Elvi Sundströmin mehuja piparitarjoilua, jonka ohi ei päässyt kukaan. Retkeilystä kiinnostuneita vaasalaisia oli liikkeellä n.80. Vuoden 997 aloituksena oli Joppiaishiihdot Teuvalla Parran loma-alueella. Nyt jo tiedämme, oliko silloin käyttöä suksille vai saappaille. Helmikuun toisena viikonloppuna vietämme Tunturiladun talvipäiviä Vaasassa Saukkorannassa, joka on lasten lomakeskus meren rannalla. Talvi päivien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Kun tie tulee helmikuussa tutuksi, niin suunnatkaa Vaasaan myös elokuussa, , jolloin Vaasan liikuntavirastoja vaasalainen kävelykl ubi järjestävät kansainvälisen kävelytapahtuman neljännesmaratonista kokonaiseen. Tällöin on mahdollisuus osallistua myös elämykselliseen luontoretkeen Merenkurkun saaristoon. Heinäkuun lopulla valloitamme Haitin. Marjut Nummela ja Pirkko Westergård vetävät nuorten retken Haltille. Mukaan ovat tervetulleita nuoret muualtakin maasta. Lisätietoja saa nuorisovastaava Marjutilta. Kerhon toimintakalenterissa on myös mm. kansallispuistoretket Turun tienoille ja Keski Pohjanmaalle. Vapunpäivänä teemme jo perinteisen vaihtoehtovappuretken merenrannalle. Vuonna 997 kerho jatkaa "vanhoilla" toimihenkilöillä, puhetta johtaa siis edelleen Marjut Nummela. Me vihttalaiset toivotamme tunturilatulaisille Hyvää Uutta Vuotta 997 ja toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi Vaasaan helmikuussa. Kaija Mariapori Tsietsan kuulumiset Moi tunturilatulaiset Tervei- set täältä Savonmaasta. On odoteltu hiihtokelejä. Viime vuonna tähän aikaan oli takana jo 200 hiihtokilometriä. On meiltä muutamat olleet kyllä suksilla tuolla Lapin lumilla. Oli täälläkin hieman lunta meidän syyskokous-ja pikkujouluiltana, sen verran että tuli joulun tunnelma. Syyskokouksessa päätettiin tulevan vuoden toiminnasta. Se seurailee vanhaa kaavaa. Retkiä ympäristöön ja Lappiin, yhteisretkiä alueen muiden Jatuyhdistysten kanssa sekä osallistumista Tunturiladun tapahtumiin. Saimme myös uuden puheen johtajan. Eero Lammi aloitti vuoden alussa. Tapaamisiin talvipäivillä Vaasassa. Hyvää tätä uutta toimintavuotta kaikille. Kavtsin kuulumiset Vuosi on taas vaihtunut ja uusi retkeilyvuosi on aluillaan. Kirjoittelen näitä mietteitä itsenäisyyspäivänä Sodankylän Luostolla. Lunta satelee hiljalleen ja luonto on talvisen kaup.is Lapin lyhyen kaamospäivän illansuussa. Päättynyt toimintavuo~i oli Tunturiladun juhlavuosi todella monine ja onnistuneine tapahtumineen. Elämä kuitenkin jatkuu ja edelleenkin retkeilytoiminnan puitteissa. Heti tammikuussa uuden toimintavuoden alkuun järjestämme kavtsilaisin voimin talviretkeilyn peruskurssin. Kavtsille alkava vuosi on juhlavuosi, mikä alkaa siis sopivasti retkityön merkeissä. Syksyllä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun kerhomme aloitti toimintansa. Vietämme 25.vuotisjuhlaamme , Kärrikaltiossa. Toivomme paikalle myös muiden kerhojen väkeä joko ko. viikonloppunajärjestettäville retkille ja/ ti,ti_sun_nuntainpäiväjuhjaan Kärriin. Ilmoittelemme asiasta vielä myöhemmin keväällä tarkemmin. Tätä ennen on kuitenkin vielä paljon tapahtumia. Tahkon hiihdot, perinteinen jäähiihtomme, pöllöretki, talven hiihtovaellukset Lapissa kevään kanoottiretki, Ketun kierros, Pitkä Marssi ja muuta mukavaa. Kavtsin kerhotoimikunnasta ovat kuuden pitkän ja työntäyteisen vuoden jälkeen jääneet pois kerhoemäntämme Eila Vilen ja Kärrin Pehtoori Tuure Hakkarainen. Kiitos molemmille lukuisista palveluksista Kavtsin hyväksi sekä kiitos myös sopuisasta ja rakentavasta yhteistyöstä näinä vuosina! Myös kerhotoimikunnari sihteeri vaihtuu kuten myös moni toimikuntien jäsen. Kiitos myös heille kaikille. Toivotan kaikki kerhotoimikunnan ja eri toimikuntien uudetjäsenettervetulleiksi mielenkiintoiseen ja antoisaan työhön Hyvää retkivuotta kaikille Tunturilatulaisille! Martti OVTSI Ovtsin kuulumiset Syksyn aikana olen tavannut ihmisiä., joiden kanssa olen keskustellut harrastuksista. Vapaaaikaa tuntuu olevan kaikilla entistä enemmän ja mielenkiinto Lappia kohtaan kasvaa. Kun olen maininnut oman han:astukseni Tunturikerhossa, olen usein kuullut kommentin" Ai i siinä porukassa joka valloitti Lapin tunturien huiput syksyllä." Ja niin siitä pitää kertoa tarkemmin. Yksiselitteinen johtopäätelmä, Olemme onnistuneet juhlavuotenamme ainakin saamaan julkisuutta, jonka voisi hyödyntää jäsenhankinnassa. Jotka eivät ole ensilumille pohjoiseen ennättäneet, on liisterit härskiintyneet suksenpohjiin. Jotain hyvääkin tässä vetisessä, lumettomassa syksyssä on ollut Meille sammakko ennusti hyvää rakennussyksyä. Maaleikkaukset,-siirrotja maisemointi saatiin tehdyksi. Savun tuprutessa piipusta askaroi tuvan viimeistelyssä ahkerien joukko.joiden kaajatukset piipahtavat varmaankin joskus jo lämpöisessä rantasauna.ssa,jonka pilarit törröttävät pystyssä odottamassa veistohirsikehikkoa. Alkavana vuonna kerhomme peräsintä pitää edelleen Kuuk-. kasen Lasse, kuin parrakas merikarhu ikään. Soutajat ja huopaajat Uohtokunta) vaihtuivat kierrätysperiaatteen puitteissa. Kaikki tekemiset kirjaa muistiin edelleen Kuukkasen Aulikki! Vaikka retkeilemme Haristuvalle talkoisiin viikottain, sisältyy toimintaamme muutakin. Kerhoiltoja pidämme Hongikonhovissa l 0 ja kuvailtoja 2. Jokaisella illallä on teemansa. Tammi~ kuussa (3. l) Oikarin Salli kertoo Baikal-retkestään Siperiaan kuvin ja sanoin. Helmikuussa (3.2.) Kertaamme K-S Juonnonsuojelualueet, retkipaikat ja -polut. Johanna Haiman Ympäristökeskuksesta kertoo kuulumiset. Maaliskuussa (3.3.) sääntömääräinen kevätkokous. Nuijitaan kulunut vuosi historian kirjoihin. Huhtikuussa (7.4.) opetellaan perhontekoa ja perhostelua tulevia eräretkiä ajatellen. Toukokuussa (5.) kerrataan EA-taidot Haristuvan maastossa. Kesä retkeillään, mutta syyskuussa (.9.) polut kohtaavat. Jaana Honkakumpu kertoo Lapin käsitöistä. Lokakuussa W l 0.) teemana; Meän väärtit. Marraskuussa (3. l.) syyskokous. Kuka menossa, missä ja miten? Retkikuvia katselemme kuvailloissa 7.2 ja 20. l 0 Kuhmon keväthangille suuntautuu yhteinen hiihtoretki viikolla 6. Perinteinen linturetkikin tehdään toukokuussa. Harisen tukikohdan rakentaminen pitäisi olla lopuillaan syksyllä, joten ruskaretkeä Pohjois-Lappiin suunnitellaan vielä toteutettavaksi vk Kun vielä osallistumme joukolla TJ:n tapahtumiin pitkin vuotta, uskon retkipäiväkirjaan ilmestyvän monta uutta sivua hauskaakin hauskempia tarinoita ja kertomuksia. Alkavan vuoden loputkin reissupölyt löylytämme Harisen saunassa vastoen 29.. Vietämme silloin perinteistä pikkujoulu juhlaa puhtaampana kuinkoskaan. Omasta ja kaikkien Ovtsilaisten puolesta toivotan koko lukijakunnalle antoisia retkiä vuo-. delle 997. aku Login kuulumisia Joulunmakuiset terveiset taas täält toispualtjokke. Kun viimeksi kommunikoitiin olivat nuo suuret tapahtumat juuri alkamassa. Toteutui 50 huiputusta nousuineen ja laskuineen. Ulvottiin ja hoidettiin hommia juhlasusiaisissa Susikyrössä. Juhlittiin ja hoidettiin hommia Tunturiladun 50-vuotisjuhlassa ja osallistuttiin siinä ohessa Tunturi latu ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen. Oli se kaikki pienen kerholaisen kokemana suurta ja mie Jiinpainuvaajuhlaa. Olihan meitä sentäänravintolakareliassakoolla yli 300 Lapin fania, joilla kaikilla on tuttavana tunturi, rinkka, sukset, sääsket, saappaat, reppu, ahkio ja suo kuten Hemmo aikoinaan meistä Japinhulluista lauleli. Juhlaväki oli todellisella juhlamielellä läsnä- myös ulkonaisesti. Olihan joukossamme niin monen monta kansallispukuista kairnnkiertäjätyttöä eri puolilta Suomea ja ainakin pari komeaa Enontekiön Lapinasuista isäntääkin. Ja millä täsmällisyydellä, tyylikkyydellä ja asiain kaikinpuolisella hallinnalla kokous ja juhlat läpikäytiin. Aivan oman lukunsa ansaitsee toisen kerroksen harraste- näyttely, joka sisälsi uskomattoman kokoelman mitä taidokkaampia jäsenistön kädentöitä, valokuvia ym. Paljosta jäivät vaille ne, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet osallistumaan noihin puolisataisiin rientoihin. Kaikki edellä sanottu liittyy Tunturiladun valtakunnallisiin juhlavuoden huipputapahtumiin, joihin me logilaisetvarsin suurella joukolla - ja kiitollisina - pääsimme osallistumaan. Onkin tietysti ymmärrettävää, että omat pienet ympyrämme tuntuvat hukkuvan isojen tapahtumien jalkoihin. Ollaan sentään taas kävelty ja retkeilty pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä. Patikoitiinpa 2-päisellä ryhmällä Vampulassakin.Oltiin yksi viikonloppu Koerasaaressa, käytiin Adventtikirkossa Askaisissa ja tietysti kokoonnuttiin sääntömääräiseen syyskokoukseemme marraskuun puolivälissä. Ja vielä ennen vuodenvaihdetta kokoonnuttiin perinteiseen joulujuhlaamme Koerasaareen. Tämä viimeksi vietetty joulu juhlamme kuluikin leppoisan yhdessäolon merkeissä. Pikkusen käveltiin, tuliteltiin, leikittiin, laulettiin ja todella viihdyttiin toistemme puolisatapäisessä seurassa sekä tietysti nautittiin Sadun Joihtimista joulupöydän herkuista. Vuoden -96 syyskausi oli siis harvinaisen vilkas tapahtumiltaan. Syyskokouksessamme muuten Pena-Jussi kieltäytyi jatkamasta ansiokkaana puheenjohtajanamme, jotenka saanen tässä yhteydessä lausua parhaat ruohonjuuritason kiitokset hänelle kaudestaan Login peräsimessä, johon valittiin seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi Pertti Tapani Keihäs tuolta viihdemaailman ylälaverilta. Jos on uudella puheenjohtajallamme ansioita musi ikkimaai lmassa niin kokemuksesta tiedän, että mies pärjää myös eräretkipuuhissa niin ladulla, polulla kuin leirivalkeallakin. Taisi olla vuosi -46 hyvä satovuosi,kun silloin orastivat sekä Tunturilatu että Pertti. Edellisten kellokkaiden mallikasta esimerkkiä noudattaen ja lauman koossapysyminen tähtäimenään uskon Pertin selviytyvän tästäkin vaativasta tehtävästään. Sanoi ruohonjuuritason Japinhullu Unna-Pentti. Juhlakirja kaipaa aineistoa Tunturiladun historiikkiin kootaan tietoja tunturilatulaisten kehittämistä retkivarusteista, muonista ym. Jos olet suunnitel Jut/nikkaroinut/kokeillut, jotain tällaista, lähetä tiedot kuvan kera tai ilman pikaisesti allekirjoittaneelle (osoite sivu 2). Kyösti Lamminjoki

4 4 TUNTURILATU Tunturiladun ensimmäinen ' kunniapuheenjohtaja ANTERO TARVAINEN Tunturilatu kutsui historiansa ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Antero Tarvaisen 60- vuotisjuhlakokouksessaan Anterolla on takanaan pitkä ja ansiokas ura Tunturi ladun johtotehtävissä. Hän liittyi järjestömme jäseneksi jo vuonna 950 ja valittiin johtokuntaan ensimmäisen kerran 957. Pienen tauon jälkeen hän astui taas "remmiin" 963, nimettiin varapuheenjohtajaksi 970 ja valittiin puheenjohtajaksi 97. Hän s.iirtyi "eläkkeelle"tunturiladun pitkäaikaisimpana puheenjohtajana 985. Hän toimi myös muutaman vuoden Suomen Ladun hallituksen jäsenenä. Ehtipä hän olla Susivaliolrunnankin puheenjohtajana. Tunturisudeksi hänet vihittiin 953 (nro 69), johtajasudeksi en-. simmäisten joukossa 956 (nro 3) ja ikäsudeksi 97 (nro 2). Kunniasudeksi hänet kutsuttiin 986 (nro 2). Antero on palkittu ansioistaan monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla. Myös Opetusministeri on myöntänyt hänelle Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilunansiomitalin kullatuin ristein. RetkeilijänäAnteroonerikoi- sesti kiinnostunut tunturien kasveista, mutta myös "punalihainen" oli usein hänen retkiensä tavoitteena. Hän kiinnostui jo aikaisessa vaiheessa Ruotsin Lapista ja jäätiköistä. Sinne suuntautuneilta vaelluksillaan hän toi turvekammi-idean tunturilatulaisten tietoisuuteen. Malliksi hän rakensi retkikaverinsa kanssa ensimmäisen retkeilijöille tarkoitetun turvekammin - Vongoivan kodan 956 Saariselälle. Hän oli näyttänyt suunnan ja Tunturilatu jatkoi siitä. Viimeisin kohosi Anteron ollessa puheenjohtajana Susi-Kiisalle tunturilatulaisten omaan käyttöön. Anterun puheen johtajakausi alkoi ajankohtana.jolloin tunturilatulaiset olivat päässeet rakentamisen makuun. Oma tukikohta - Susikyrökin oli saatu jo käyttöön. Hän jatkoi Tunturiladun reviirin laajentamista: rakennettiin Susi-Talas ja Susi-Kiisa tunnelmallisiksi tukikohdiksi. Puheenjohtajana Antero jatkoi myös hy- Vanhatjuhla-asuiset konkarit, Antero Tarvainen (vas.)ja Yrjö Suuniittu Susikyrössä. vin alkaneen tunturikerhotoiminnan kehittämistä. Perustettiin uusia kerhoja ja niiden toimintaa kehitettiin. Kerhojen piirissä elpyi Tunturi ladun pioneeriaikojen henki. Antero ponnisteli myös Tunturiladun suurelle yleisölle antaman ulkoisen kuvan kirkastamiseksi. Aatteellinen toiminta onkin ehkä selvimmin Anteron sydäntä lähinnä. Hänen puheenjohtajakaudellaan vastattiin näkyvästi haasteeseen Lapin roskaantumista vastaan. Tunturilatu toimi 973 Saariselän alueella suoritetulla Tunturi luuta-operaatiolla ihai ltav ana esimerkkinä retkeilyjärjestöille ja kaikille muillekin kulkijoille retkeilijän vastuusta Lapin luontoa kohtaan. Puheenjohtajana Antero aina korosti retkeilijän oikeaa käyttäytymistä ja oikean tunturihengen noudattamista. Antero on myös Lapin aidon elämänmuodon innokas ihailija. Hän on säilyttänyt vuosikymmenten takaiset ystävyyssuhteensa "väärteihinsä". Hän on syventänyt Lapin tietämystään hankkimalla luettavakseen lukuisasti Lappia ja sen kulttuuria käsittelevää suomen ja ruotsinkielistä kirjallisuutta. Niistä hän on myös ammentanut susivihkiäisten noidalle aikaan ja paikkaan sopivat teemat ja sanat laajenevan susilauman vihkimiseksi. ONNITTELEMME VIELÄ KERRAN TUNTURILADUN KUNNIAPUHEENJOHTAJA NIMITYKSEN JOHDOSTA. KAKSI UUTTA KUNNIASUTTA Tunturi ladun juhlakokouksessa kutsuttiin tunturisusien korkeimpaan rääthyyn kaksi ansioitunutta ikäsutta: Yrjö Suuniittu ja Raimo Niklander. Yrjö Suuniittu, kunniasusi nro 4. Stuorra-Ykä aloitti retkeilyn jo nuorena partiolaisena, mutta pääsi Lappiin vasta 950. Ja niin oli mies "myyty" - Lappi lumosi ja vetää häntä yhä uudelleen samoilemaan tuntureille ja kairoille. Paljon hän onkin Lappia kiertänyt. Eräretkien määrä nousee jo toiselle sadalle ja huippujakin on kertynyt pitkälti yli 300. Tunturit ovat tulleet tutuiksi paitsi Suomessa myös Ruotsissa ja Norjassa sekä Huippuvuorillaja Keski Euroopan Alpeilla - jopa Kanadan Kalliovuorilla. Ykä liittyi Tunturilatuun 96, vihittiin tunturisudeksi 962 (nro 335), johtajasudeksi 966 (nro 3) ja kutsuttiin ikäsudeksi 973 (nro 28). Hän on Tunturikerho Kolbman perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Olikin luonnollista, että kun hänet valittiin Tunturiladun johtokuntaan 969 tuli hänen vastuulleen kerhotoiminta. Hän oli mukana perustamassa monia tunturikerhoja sekä yhteistyössä kerhojen kanssa kehittä-mässä niiden toimintaa. Johtokunnan varapuheenjohtajaksi hänet nimettiin 978. Hän sai silloin vastuulleen myös Tunturi luuta-operaatiot. Hän oli Tunturi ladun edustajana useissa WWF:n Suomen Rahaston työryhmissä kyseisiä tempauksia järjestettäessä. Tunturiladun puheenjohtajaksi Stuorra-Ykä valittiin vuoden 986 alusta ja heti alkoi työteliäs projekti yhdistyksen 40-vuotisjuhlien järjestelyssä. Tehomies Ykä on ollut myös Tunturiladun monissa talkoissa, joihin hän on aina antanut aktiivisen panoksensa. Omimmalla alueellaan Stuorra Ykä lienee Lapin tuntureilla kokeilemassa ahkiota, rinkkaa tai muita retkeilyvarusteita. Stuorra-Ykä on kiertänyt kairaa myös kilpailujen merkeissä. Erävaelluksen SM-kilpailut on hän yhdessä parinsa kanssa voittanut kaksi kertaa sekä saavuttanut myös hopeaa ja pronssia. Suomen Ladun leiripäivien vaelluskilpailuja hän on ollut voittamassa ja saavuttanut mitalisijoituksia. Vähitellen kilpailijan osa väistyi ja Ykän asiantuntemusta on kysytty Erä-SM-kilpailujen johtajana, ratamestarina ja valvojana monien vuosien ajan. Hänen tietojaan käytettiin myös Suomen Ladun tunturi valiokunnan ja varustevaliokunnan jäsenenä, joissa tehtävissä hän oli toistakymmentä vuotta. Tunturi valiokunnan jäsenenä hän joutui tarttumaan milloin aatteellisella tasolla Suomen Ladun tunturitoimintaan. Stuorra-Ykä on ansioistaan tunturiretkeilyn hyväksi palkittu monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla sekä mm. Opetusministerin myöntämällä Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomitalilla kullatuin ristein. TUNTURILA TULAISTEN LÄMPIMÄT ONNITTELUT KUNNIASUDELLE! Raimo Niklander, kunniasusi nro 5. Tämä ansioitunut retkiveikko tutustui Lappiin jo 952, jolloin hän teki pitkän polkupyörämatkan Narvikiin. Lappi lumosi miehen ja hän liittyi jäseneksi Tunturilatuun 957. Jo aikaisessa vaiheessa hän joutui mukaan Suomen Ladun tunturitoimintaan. Hän johti monien vuosien ajan Suomen Ladun hiihtokursseja sekä eräretkiä. Siksi onkin luonnollista, että hän on Latuneuvojien perustajajäsen ja oli sen puheenjohtajakin vähänaikaa. MyösHelsingin Ladun toiminnassa hän ehti piipahtaa- sen johtokunnassakin vuoåen. Tunturiladun toiminta kiehtoi kuitenkin tätä retkeilyllistä veikkoa eniten, niinpä hänet aktiiv isena eräretkeil ijänä hyväksyttiin tunturisusien rääthyyn 960 (nro 229), vihittiinjohtajasudeksi 968 (nro 42) ja kutsuttiin ansioistaan ikäsudeksi 979 (nro 47). Rami valittiin Tunturiladun johtokuntaan 978 ja näitä "johtovuosia" kertyikin hänelle 2 eli vuoteen 989. Tästä ajasta hän toimi johtokunnan varapuheenjohtajana Aktiivisena hänonollutmukanatunturiladun laajenemis- ja rakentamisprojekteissa. Hänen avujaan käytettiin Tunturiladun kaikissa mahdollisissa tapahtumissa - olipa kysymys kokousten tai susiaisten järjestämisestä täällä etelässä puhumattakaan erilaisista tempauksista Lapissa. Vähemmän tärkeä ei ole hänen työnsä Susi-instituution hy- väksi. Hänet valittiin Susivaliokuntaan jo 97 ja sen puheenjohtajaksi 976. Lukuisa on se tunturisusianomusten määrä, joita hän joutui käsittelemään noiden vuosien aikana. Susivaliokunnan tehtävästä hän jäi "eläkkeelle" 992. Mutta vieläkin hänen asiantuntemustaan käytetään järjestön monissa tehtävissä - mm. Tunturiladun historiakirjaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. Ja aktiiviset vuodet niin lapinretkeilyssä kuin mutkamäessäkin jatkuvat. Rami on palkittu ansioistaan monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla. VIELÄ KERRAN - TUN TURILA TULAISTEN LÄMPI MÄT ONNITTELUT KUNNIA SUDELLE!

5 TUNTURILATU 5 SUDET 997 Noita vihkimässä ikäsusia. Oikealta Nikula, Partanen ja Kilpi. Ikäsudet: Ossi Kilpi, no 80 Kaikki Tunturi ladun ja tunturikerho Kavtsin talkoisiin osallistujat ovat oppineet tuntemaan Ossi Kilven ahkeran, auttavan ja valoisan elämänasenteen sekä leikkisän ja humoristin luonteen. Hän on tehnyt ahkerasti työtä sekä Tunturiladun että Tunturikerho Kavtsin talkoissa. Kavtsissa hän on aina pyydettäessä ollut valmis toimimaan kerhotoimikunnan työrukkasena niin autonkuljettajana kuin muissa tarpeellisissa hommissa. Ossia voidaan pitää konkarina Lapinmatkailussa, sillä ensimmäisen matkansa Lappiin Kiilopään maisemiin hän teki jo vuonna 963. Vaellukset on suuntautuneet sen jälkeen niin Lappiin kuin ulkomaillekin. Retkeilyllinen ja aktiivinen toiminta on muutoinkin kuulunut Ossin elämään. Hän on osallistunut retkityöryhmiin, suunnitellut Helsingin keskuspuiston Haltia- J ohtajasudet: Pekka Auvinen, johtajasusi nro 79 Oulu Pekka on innokas lapinkävijä. Hänellä on parhaimmilta vuosilta neljäkin vaellusta, kaikkiaan niitä on 3, joista talvella 2 ja kesällä 0. Hän on hyvin kokenut johtajasusi, sillä vaelluksista 25 on itse johdettuja. Hän on mm. vetänyt useamman Kultavaelluksen, joissa on tutustuttu Lapin kullanhuuhdonnan h i"storiaan ja kullanhuuhtojiin. Retkeilyyn liittyvä koulutus on Pekan erityisen mielenkiinnon kohteena. Hän on ollut mukana Suomen Ladun koulutustoimikunnassa sekä vetänyt kymmenkunta eräopaskurssia (kesä sekä talvi) Suomen Ladulle ja ollut vuoren luontopolkua sekä ollut järjestämässä erävaelluksen SMkisoja vuosina 969 ja 972. Ossi harrastaa mm. perinteisiä käsityötaitoja, josta mainittakoon olkitöiden tekeminen. Moni onnellinen kavtsilainen on voittanut arpajaisista Ossin tekemän jouluhimmelin tai olkipukin. Antti Nikula, no 8 Antti on pitkäaikainen tunturilatulainen ja ollut myös mukana tunturikerho Logissa sen alkuajoista alkaen. Hän on toiminut viime vuosina Tunturiladun toimikunnissa, susivaliokunnassa ja johtokunnassa. Logissa hän oli useampia kausia kerhotoimikunnassa. Hänen ansiostaan ja avustuksella kerho löysi ja sai käyttöönsä Leijankorven kämpän. Kämpän kunnostustalkoissa hänen autonsa ja peräkärrynsä olivat ahkerassa käytössä. Useasti hänen taitojaan on käytetty kämppään liittyvissä kysymyksissä. Hän on ahkerasti osallistunut luomassa järjestön viimesmta kesä- ja talvikurssin koulutuspakettia tuoden kesäkurssiin uusina asioina melonnan ja pyöräilyn. Hän on ollut myös kotikaupungissaan mukana järjestämässä Lapinkävijöiden retkikursse ja, joissa koulutettavia on kerralla ollut jopa 50. Mielenkiintoisen ja ansiokkaan johtajasusinäytteen Pekka teki aiheesta: Suomen Lappi vanhojen karttojen kuvaamana. Matti Sikanen, johtajasusi nro 80 Mikkeli Valokuvaaja Matilla yhtyvät nykyään työ ja harrastus. Hänen johtajasusinäytteensä sisälsi Lapinaiheisen valokuvanäyttelyn Mikkelin taidemuseossa sekä useita diaesityksiä. Hän on myös toimittanut tyylikkäitä mustavalmuihinkin oman kerhonsa talkoisiin ja tempauksiin sekä Tunturiladun talkoisiin. Vaatimattoman luonteen takaa paljastuu herrasmies, jonka seurassa viihtyvät niin lapset kuin varttuneemmatkin vaeltajat. Innokkaana Lapinvaeltajana hän on suorittaen pitkiäkin vaelluksia, mm hiihtäen Tunturiladun kämppien välejä. Luonto on aina ollut hänelle läheinen. Vapaa-aikana hän mielellään tekee pieniä luontoretkiä lähimaastoihin, erityisesti Varsinais-Suomen luonto- ja kulttuuriseuduille. Raili Partanen, no 82 Omien kerholaisten, tsietsa-. laisten, luonnehdinta Railista on, että hän ei kehu tiedoillaan eikä taidoillaan, mutta hommat hoituvat aina mukavasti. Tämä on saatu kokea myös Railin toimiessa Tunturiladun johtokunnassa ja retkitoimikunnassa. Raili on rehti, aikaansaapa ja esimerkillinen tunturilatulainen. Hän on toiminut myös pitkään Tunturikerho Tsietsassa ollen viime vuosina kerhon puheenjohtajana. Raili tunnetaan ahkeranakuntoilijanajainnokkaana vaeltajana. Hänen 2-3 vuotuisille vaelluksille ovat aina muut retkeilijät tervetulleita mukaan. Hän on myös huolehtinut retkeilijöiden tiedoista ja taidoista toimien kouluttajana Tsietsan retkenoh jaa jakursseilla. Kovemmatkaan retkeilylliset haasteet eivät ole Railia pelästyttäneet, sillä hän on osallistunut neljä kertaa erävaelluksen SM- kilpailuihin. Kun Tunturiladussa on kiinnitetty huomiota roskattomaan retkeilyyn mainittakoon, että retkikaverit kehuvat, että missä Raili on kulken!jt, ei siellä roskia näy. kokuvia Suomen ja Ruotsin Lapista käytettäväksi Tunturilatulehdessä. Syksyllä 996 hänellä oli paljon kiitosta saanut näyttely "Vanhaa Mikkeliä" Mikkelin taidemuseossa. Varsinkin talvivaellus on Matille läheistä, sillä hänen 7 vaelluksestaan 2 on talvella suoritettu ja. Hänessä on todella ainesta johtajasudeksi, sillä kaikki vaellukset ovat itse johdettuja. Hän on mm. vetänyt Tunturikerho Njealljen 5-vuotisjuhlavaelluksen. Njealljessa häntä luonnehditaan rauhalliseksi ja luotettavaksi sekä määrätietoiseksi vetäjäksi. Matille ovat olleet tärkeitä perheen kanssa yhdessä tehdyt Lapinretket. Vuodesta 980, jolloin lapset olivat vielä nuoria, hän on retkeillyt perheensä kanssa Lapissa -5 kertaa vuodessa. Nyt lasten jo ollessa aikuisia hän voi tyytyväisenä todeta, että Lapinretkeily ja -harrastus on siirtynyt jälkipolville. Vappu Hietala Tunturiladun hopeinen mitali nro Vappu liittyi Tunturilatuunja samantien Kavtsiin v Tunnemme hänet energisenä ja idearikkaana tunturilatulaisena, joka ei kaihda vaativiakaan tehtäviä. Vappu on toiminut lukuisissa luottamustoimissa yhdistyksessämme, joista mainittakoon johtokunnan sihteerinä ja -jäsenenä toimiminen. Taloudenhoitajana toimiessaan hän paneutui taimokkaasti kirjanpidon järjestelmälliseen hoitamiseen ja hänen tietotaitonsa alalta on ollut varsin hyödyllinen yhdistyksellemme. Viimeiset vuodet Vappu on toiminut tunnetusti tarkkana ja taitavana tilintarkastajana. Koulutustoimikunnassa Vap- Tapani Oksanen Tunturiladun hopeinen mitali nro 2 Kun Tapsa liittyi Tunturilatuun 984 toi hän tullessaan runsaasti kädentaitoa yhdistykseemme.. Tapsalle ominaista on ollut asiantunteva osallistuminen talkoisiin, erikoisesti rakennustöihin. Tapsa osaa käsitellä kirvestä ja puukkoa ja tehdäkin niitä. Näytteet niistä ovat kämpillämme. puoli luomassa Tunturi ladun koulutusjärjestelmää,jona aikana valmisteltiin kesä- ja talviretkeilyn peruskurssien materiaali. Tuoreessa muistissa meillä on 50-vuotisjuhlamme,jonkajärjestelyissä hän oli kantavana voimana. Kavtsin toiminfaan Vappu on osallistunut toimien mm. Saamelaiskäsityötapahtuman päävastuullisena vetäjänä v 986 samoinkuin Tunturiladun v 993 kesäpäivien junailijana. Useampivuotisia ovat olleet myös toiminta ohjelmatoimikunnan jäsenenä sekä tilintarkastajana. Tunturiladun ja Kavtsin tal koisiin Vappu on osallistunut monesti ja hänen ideoitaan ovat olleet myös eri tilaisuuksien kansallispuku- ja hattuteemat. Kaiken ylläolevan lisäksi Vappu on ehtinyt vaeltelemaan Lapissa niin kesällä kuin talvisilla telttavaelluksillakin. Emme voi unohtaa myöskään hänen tarkkasilmäistä taipumustaan ristipistoin tehtyihin nimikointeihin. Te :mitusaika on yleensä ollut sellainen, että jos edellisenä iltana vihjaiset tällaisen tarpeesta, tai hän huomaa vaikkapa television kuvaruudusta hatustasi puuttuvan nimikoinnin, niin seuraavana päivänä se jo tulee postin mukana. Lukuisia kertoja Vappu on toiminut varsinaisten kokousten puheenjohtajana ja muiden tilaisuuksien juontajana. Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin Tapsa on ollut puurtamassa Tunturiladun talkoissa ja Tsietsan projekteissa. Unohtaa emme voi myöskään Tapsan tervanpolttotaitoja. Tämän luomutuotteen valmistaminen antoi nimen myös tervasusiaisillemme. Jokainen erävaelluskilpailujen osanottaja sai v.994 näytteen tästä luonnon parannusaineesta. Vähäeleisenä puurtajana Tapsa on miellyttävä kaveri niin kotona kuin kylässäkin. Tunturisudet vaellukset käynnit huiput 604 VALTTERI ERKKILÄ 3 paljon yli SEIJA KALLBERG n.23 n. 0 yli AARO LINNA PAULI PAPINKIVI SAULI RAHIKAINEN MARJATTA RANNIKKO n n RITVA REKOLA KALEVIROKKANEN IRMA RYTKÖLÄ PAULI SAARI 6 n. 50 n PIRKKO-LIISA SAVOLAINEN SIRKKA SEPPÄLÄ 4 37 yli 5

6 6 TUNTURILATU Tunturiladun synttärit : Juhlallisuuksia kellon ympä-ri Tunturiladun puolivuosisataisen taipaleen merkkipäivää vietettiin marraskuun 9. päivänä Karjala-talolla Helsingissä lähes 300 jäsenen voimin. Oli kulunut päivälleen 50 vuott~ Tunturiladun perustamisesta Puotilan kartanossa Helsingissä. Siinä oli aihetta juhlallisuuksiin, jotka kestivät kellon ympäri ja vähän päälle. Monipuolisen juhlapäivän järjestelytoimikunta oli tehnyt hyvää työtä Jorma Alapurasen johdolla. Juhlallisuudet käynnistyivät jo aamupäivällä kunniakäynnillä Tunturiladun ensimmäisen puheenjohtajan Bjarne "Jain-Jam" Lampenin haudalla Kauniaisissa. Lampen oli innoittava aatteellinen johtaja, joka ohjasi Tunturiladun kestävälle uralle. Kunniapuheenjohtaja ja kaksi kunniasutta Yhdistyksen syyskokouksessa oli juhlan kunniaksi poikkeuksellinen ohjelmanumero: kunniapuheenjohtajanja kahden kunniasuden kutsuminen. Tunturiladun historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Antero Tarvainen toimi kahdella vuosikymmenellä järjestömme puheenjohtajana yhtäjaksoisesti toistakymmentä vuotta. Kunniasusiksi kutsuttiin järjestön puheenjohtajan tehtävät kolme vuotta sitten jättänyt Yrjö Suuniittu sekä Raimo Niklander, joka mm. toimi susivaliokunnan puheenjohtajana lähes 20 vuotta. Kunniasuden arvon on aiemmin saanut vain.kolme henkilöä: B jarne Lampen, Antero Tarvainen sekä Tunturi ladun kämppien maineikas rakennusmestari Pekka Huttunen. Muita Tunturiladun ja Suomen Ladun huomionosoituksia jaettiin kokousta seuranneella juhlavastaanotolla peräti 49: lie aktiiviselle tunturilatulaiselle. Tunturi ladun ensimmäiset hopeisetansiomitafitjaettiin Vappu Hietalalle ( ) ja Tapani Oksaselle (2). Lavalla oli koolla uljas joukko palkittu ja standaareineen, susipannuineen, ansiomitaleineenja susipuukkoineen. Tervehdyksiä ja lahjoja juhlivalle järjestölle toivat mm. emojärjestömme Suomen Latu, Helsingin Latu, eri tu.nturikerhot, Lapin Sivistysseura, Kisakallion Urheiluopisto sekä yksittäisistä jäsenistä Gunnar Sinervä. Sähkeitse muistivat meitä Jaakko Paavela, Espoon Latu ja Tampereen Taivaltajat. Toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen kajauttaman "Eläköön Tunturi latu" -tervehdyksen my6tä Suomen Ladun edustajat toivat todella mieleisen lahjan: uudenuutukaiset laminoidut kartat jokaisen lapinkämppämme seinälle. Tunturikerho Kuoktelta juhliva Tunturilatu sai ensimmäisen kappaleen kerhon omaa pöy.tästandaaria. Logi puolestaan toi oman versionsa traditionaalisesta 50- vuotislahjasta, hopeapäisestä kepistä: luonnonväärän ryhmysauvan, jonka arvokas kädensija on koottu 50:stä kympin kolikosta! Tunturiladun juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä ensimmäisen puheenjohtajamme Bjarne Lampenin haudalla. Kukkalaitetta laskemassa sihteeri Marita Maula. Muut Tunturiladun kerhot onnittelivat pääjärjestöään rahalahjoituksin, joilla voidaan parantaa kämppien varustetasoa sekä tukea talkootoimintaa. Harrastusnäytteitä viuluista kaksiin Juhlapaikan yläkertaan oli koottu jäsenten harrastusnäyttely. Huikeimpia taidonnäytteitä olivat Ilmari Lappalaisen omatekoisin työkaluin rakentamat viulut sekä Topi Haaviston Lapin käsityöt, kuten upeat kuksat, puhumattakaan susiaisleu'usta ja -vyöstä, joita nyt kerrankin pääsi rauhassa katselemaan läheltä. Ritvis Loimio oli tuonut näyttelyyn edustavan kokoelman saamelaista kaunokirjallisuutta jalastenkirjoja. Omana kokonaisuutenaan näyttelyssä oli "nostalgianurkka", johon oli koottu retkeilyvälineitä menneiltä vuosikymmeniltä, etupäässä Matti Reittamon aarteistoa. Vuosikymmenien takaisia muistoja palauttivat mieleen mm. satulareppu, teräsputkirinkka, styrox-makuualusta ja kapokkimakuupussi. Todellista kuriositeettiarvoa oli Matin isän vanhalla sotarepulla, johon Matti oli kauan sitten omin käsin askarrellut katajastarinkkakehyksen, "nipin". Menneitä retkeilyn vuosikymmeniä muisteli moni myös katsellessaan juhlien yhteydessä julkistettua Tunturiladun perinnevideota, jossa on harvinaisia filmiotoksia mm. tunturihiihdosta ennen vanhaan, Kaarina Karin lapinretkeilystä ja entisajan susiaisistakin. Videolla on puolitoista tuntia mielenkiintoistaretkeilyperinnettä,ja se on tunturikerhojen lainattavissa tilaisuuksissaan näytettäväksi. Erämaiden virkistyskäyttöön liittyy myös vastuu Juhlapuheen piti Suomen Ladun varapuheenjohtaja Raija Härmä - tunturilatulainen toki hänkin. Hän kosketteli puheessaan mm. jokamiehenoikeutta,joka tarjoaa mahdollisuuden terveisiin ja hyödyllisiin vapaa-ajan toimintoihin luonnossa sekä myös jokaiselle ihmiselle tärkeän kokemuksellisen perustan rakennettaessa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Raija Härmän mukaan on keskeistä, miten perinteinen jokamiehen oikeus käsissämme muuttuu, kun esimerkiksi ulkoilu koneellistuu. Hän piti tärkeänä, että konevoimalla liikkumista ei missään vaiheessa luettaisi jokamiehenoikeuteen kuuluvaksi. Huomionosoitusten saajien uljasta joukkoa. Tässä on vain osa, kaikki eivät mahtuneet samaan kuvaan. Hän korosti erämaiden vapaan virkistyskäytön säilyttämisen merkitystä, mutta painotti myös sitä haastetta ja velvoitetta, joka liittyy virkistyskäytön aiheuttamien luonnon vaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Nämä asiathan kuuluvat Tunturiladun toimintaan, ja Suomen Latu on myös tukemassa tätä toimintaa valtakunnan tasolla. Juuret sotia edeltäneessä ajassa Vastaleivottu kunniapuheenjohtaja Antero Tarvainen tarinoi juhlayleisölle Tunturiladun alkutaipaleesta "vanhimpana hengissä olevana" entisenä puheenjohtajana. Antero kertoi innokkaiden harrastajien perustaneen jo vuonna 935 "Tunturihiihtäjien kerhon", josta sitten T.l. Sorjosen ja Jussi Laguksen ohjauksessa syntyi vuonna 938 Suomen Latu ja vuonna 946tunturiretkeilyyn erikoistunut yhdistys, Tunturilatu, jonka perustavan kokouksen kokoonkutsuja Sorjonen oli. Kunniapuheen johtajamme luonnehti Tunturiladun puolen vuosisadan mittaista työtä sanoen, että sille on aina ollut ominaista virkistävä leikinomaisuus ja samalla kuitenkin pohjalla oleva vakavuus sekä tunturiretkillä hioutunut todellinen osaaminen. Juhlayleisön joukossa istui yksi ainoa mies, U~to Pöntinen,

7 TUNTURILATU 7 Tunturiladun juhlavuoden palkitsemiset.rfunturisuden joi~u" On tunturisuae{{a suorat su~et, ~peät l(_a{fiut ' nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. Ja nii{{ä /iän liiilitää taitavasti nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. Jos tunturisusi josl(_us l(_aatuu nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. :/l[jin tunturisuae{{e ei saa nauraa nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. Si{{ä naurajafta ne fiousut /(_astuu nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. On tunturisuae{{a suorat su~et,. ~peät l(_a{fiut nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. Ja nii{{ä /iän liiilitää taitavasti, nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. L ~ Ossi Kilpi toi harrastusnäyttelyyn hauskan ryhmän olkitöitään. Näyttelyn rakentaminen käynnissä. Suuri sali oli ääriään myiiten täynnä juhlijoita. Nostalgianurkassa toivat vanhat retkeilyvälineet, kartat ja kadonneiden kämppien valokuvat monelle mieleen haikeita muistoja. Harrastusnäyttely herätti erittäin vilkasta mielenkiintoa. Olipa aihettakin. 7rumpettisoolo, c}uklr.n 7orpo Jllnllineu }"'ks.inlnulua, Pertti.Seihis. säestiijiiniiän penni Orisanri J-'hteis.IAulua ~nhojen ohjelman ~irl<a!i lohikeiuo c;;;uomana kotikalja tai jiivesi Suomen Ladun ansiomitalit: Kultainen ansiomitali (suluissa järjestysnumero) 79 Aalto Esko 80 Mäntynen Eila 8 Teittinen Viljo R. Hopeinen ansiomitali 534 Aho Alpo 535 Raunio Eeva-Riitta 536 Rautio Irma 537 Anivuo Arvo 538 Jukala Paula 539 Kekkonen Unto 540 Kolehmainen Leila 54 Kramsu Marja-Liisa 542 Maula Hannu 543 Nikula Antti 544 Paavola Tapani 545 Reittamo Matti 546 Sara Ulla 547 Seliste Sirkka Pronssinen ansiomitali 448 Kuitunen Airi 449 Kylliäinen Ritva 450 Loponen Kari 45 Degerlund Axel 452 Hakkarainen Kaija 453 Hakkarainen Marja-Terttu 454 Heikkilä Jouko 455 Heikura Saini 456 Heinimäki Jaakko 457 Häkkinen Ulla 458 Jarva Sakari 459 Kallio Pekka 460 Klemetti Yrjö 46 Kortemäki Maija 462 Lehtinen Pentti 463 Leinonen Elias 464 Leppälä Airi 465 Linkolehto Ari 466 Martikainen Helinä 467 Myllärinen Erkki 468 Mäenpää Tellervo 469 Penttinen Anna-Liisa 470 Posti Anna-Maija 47 Pulliainen Antti 472 RimppiJuhani 473 Rytkölä Irma 474 Rönnberg Osmo 475 Spelman Irma 476 Westergard Pirkko 477 Vilen Jukka 478 Vähätalo Liisi Tunturiladun omat huomionosoitukset: Kunniapuheenjohtaja: Antero Tarvainen Kunniasudet: Yrjö Suuniittu (4) Raimo Niklander (5) TLin hopeinen mitali: Vappu Hietala () Tapani Oksanen (2) Susipannu: Eero Hämäläinen Kauno Laine Väinö Martikainen Marita Maula TL:n standaari: Hannu Vuorensola Eila Vilen TL:n puukko: Jorma Alapuranen Saimi Heikura Pauli Hulkkonen Juhana Häme Pertti Keihäs Lauri Kuukkanen Airi Leppälä Ari Linkolehto Raili Partanen Ulla Sara Juhlavuoden kuksa: Eija Leppänen

8 8 TUNTURI LATU + Malja 50-vuotiaalle Tunturiladulle 300:njuhlavieraan voimin! Ulla Häkkinen asetteli ennen juhlaa tervanarulla solmitut laulukääröt tarkoin suunnitelluille paikoille. joka oli ollut mukana jo perusta- kinen lohikeittoineen ja lapinjuusvassa kokouksessa Puotilan kar- toineen, tottakai. tanassa. Juhlien su juvasanaisena juontajana toimi Vappu Hietala Kavtsista, ja kaikesta ohjelmasta vas Oma jäsenistö vastasi tasivat Tunturi ladun omat voimat. koko ohjelmasta Musiikkiohjelmaa esittivät Pertti Peräti kolmannes juhlamme Keihäs Logista miehekkäine yk- 295:stä osanottajasta oli kansal- sinlaulunumeroineen säestäjälispuvuissa, joiden värikäs kirjo ~ p~än Pentti 0.rjeaari hanu~e~neeq r k B. - samastakerhosta,trumpetstjuk:- u ottuete aranm on romarvsta ka Torpo Ovtsista.säestäjänään Enontekiöll_e asti - harvinainen kavtsilainen Matti Reittamo kinäky! Enemmistö kansallispu- taroineen, sekä Matin kokoama kuisista oli ka.,niimpaa su)<.upuol 7 KavtsintW,i~siorkesteri B ig Bä,ng. ta,kuteriarvatasaattaä~,muttail'aii: Kern0sta,, ~ kunnostautui """ oh-"duttaviin palj&i oli kansallispu- jelmapuol_ellaerityisestilogi,jon< kuisia miehiäkin. ka naiset esittivät kansantanhuja J~hlaillallinen oli lapinhen- ja,sekajoukkueikimuistoisenkepf. K unniapuheenjohtajanja kunniasusien kanssa kutsuttiin ykis'&n eteen myös paremmat p(loliskot,jotka ovat niin kunniakkaasti sietäneet miestensä h,arrasfrt-sta. l'."fl!!..,;,.jj!p.ij~. F<iulf.a~oiliNiklander, rouva Liisa Suuniittu, kunniasusi.yrjö Suuniittu, kun~iasus~ Rairrto N._.i~n-p:e, ~. uiiniapuheenj~htaja Antero Tarvainen, varapuheenjohtaja Tapani Paavola, sihteeri Mafii<l_'Maula~yalmiina kukiitamaan rouvat sekä puheenjohtaja Kyösti Lamminjoki. Login naiset vauhdissa, pelimannina Pentti Orisaari. Pertti Keihäs lauloi miehekkäästi ja heitti rinkan selkään todella kevyesti. Paljonkohan oli pakaasissa painoa... Tästä ei estradiviihde enää parane. Logilaisten keppivoimisteluesitys. pivoimisteluesityksen. Tsietsa puolestaan esitti kuva-arvoituksia kahden hengen voimin, vaikka esiintyjiä oli varsinaisesti vain yksi: toinen tarvittiin savolaiseen tapaan piällysmieheksi. Yhteislaulun lisäksi ohjelmassa oli myös yhteisjoikaamista: Antero Tarvaisen ja Brita Saloriutan johdolla tapailtiin joukolla Tunturisuden joikua, joka meni kyllä vähän vaisusti. - Tämän perinteen elvyttäminen on varmasti aiheellista, ennen kuin sävelmä unohtuu kokonaan. Big Bängin_ tanssimusiikki ei ollutkaan mitä tahansa musaa, vaan etupäässä tuttuja Lapin lauluja, joiden tahdissa juhlakansa keinahtel i sunnuntain puolelle. Kello oli lähtenyt jo toiselle kierrokselle Tunturiladun 50-vuotisjuhlien päättyessä. Teksti: Juhana Häme Kuvat: Juhana Häme ja Petri-Olavi Pajulinna

9 TUNTURILATU 9 Topi Haaviston uskomattoman hienoja kuksia. Tunturiladun puheenjohtaja KyöstiLamminjoki kokeilemassa Login 50-vuotiaalle lahjoittamaa kävelykeppiä. - Hyvin se Kösän käteen istuu, myhäilevät mm. lahjan luovuttajat, Paula}ukala ( oik.), Paavo Kramsuja Sirkka-Liisa Kari. Login edustava kansallispukuinen naisjoukkue juhlapotretissa. KANSALLISPUKUJEN KAUNEUTTA 50- VUOTISJUHLASSA Kuten kuvasadosta näkyy, oli juhlassamme runsaasti kansallispuku ja. Ovensuussa olleeseen listaan kertyi 76 nimeä ja puvun kotiseutua osoittavaan karttaan paljon neuloja. liian aikana yritin laskea pukujen määrää ja vaikken päässytkään kunnialla loppuun asti, oli niitä enemmän kuin mitä listalle kertyi. Tästä 76 puvun 'dokume~toidusta' otoksesta hiukan yhteenvetotietoa. Joukko koostui 43 eri puvusta, joista kahdeksaa kantoi mies. Alueellisesti oli eniten Karjalan pukuja, peräti 3, sitten savolaisia ( 0) hämäläisiä ja pohjalaisia, kumpiakin 8. Suurinta suosiota nautti Ylä-Savon puku, 8 kappaletta. Kaukolan puku oli kuudellajuhlijalla, Etelä-Pohjanmaan neljällä samoin kuin Tuu terin ja Sakkola-Raudun puvutkin. Pohjoisin oli peräisin Karesuvannosta, läntisin Teuvalta, eteläisin Inkerinmaalta Tuuterista. Itäisin oli ilmeisesti Pyhäjärven Juhlijoiden iloisen värikästä joukkoa. (VL), jollei sitten Raja-Karjalaa pidetä vielä itäisempänä. Sekä miesten että naisten pukuja oli samalta paikkakunnalta neljä paria: Bromarv, Helsingin pitäjä ja Kokemäki sekä illan ai nut saman paikkakunnan pukua kantanut pariskunta Kaukolan puvuissaan. Vappu Hietala SUSIMERKIT,_,:.,.,:-::~~ Tämän vuoden alusta susimerkkeihin on liitetty Outasuden merkki, kuvassa alh. vas. Muut susimerkit oikealta ylhäältä lukien: Kunniasusi, lkäsusija Johtajasusi. Oik. alh. on Tunturisuden merkki. Uusista susisäännöistä tarkemmin sivuilla 2-3. Tyylikkäät juhla vieraat lapinpuvuissaan, Kauno Laine ja Gunnar Sinervä.

10 0 TUNTURILATU TOIMINTASUUNNITELMA (hyväksytty syyskokouksessa 996) Johtokunta on pitänyt vuonna kokousta. Kaksi näistä on hoidettu puhelimitse. Tässä on yhteenveto kokousten 9-3/96 tärkeimmistä päätöksistä. * Todettiin jäsenaloite Tunturiladun tunturipolitiikan luomiseksi. Asia esitettiin syyskokouksessa jäsenistölle. * Todettiin, että kämppätoimikunta on nimennyt Eila Mäntysen kämppäemännäksi. * 50-vuotisjuhlapäivänä viedään Tunturi ladun kukkatervehdys ensimmäisen puheenjohtajan Bjarne Lampenin haudalle. * Kuultiin raportti Susikyrössä tehdystä metsänhoidollisesta katselmuksesta. Asiantuntijana oli Olli Mäkipää. Päätettiin, että kämppätoimikunta suorittaa tarvittavat jatkotoimenpiteet. * Kiitettiin lämpimästi Satu Tenhon ja Maisa Kramsun johdolla hoidettua susiaisten ja edeltävän talkooviikon ruokajärjestelyä. * Päätettiin maksaa 750 markan latumaksu Kyrönperä Oy:lle * Suunnitellaan Tunturi latu-lehteen jäsenten osto/myyntipalstaa. Ilmoituksen voisi jättää pientä maksua vastaan. * Todettiin suunnistuskurssin materiaalin valmistuneen. Koekurssi Tampereella sai osallistujilta kiitettävää palautetta. * Kämpille on valmistunut puisia nimikylttejä. * Valtuutettiin Kyösti Lammin joki osallistumaan metsähallituksen järjestämään ulkoilu- ja retkeily järjestöjen sidosryhmäjärjestöjen kokoukseen. * Päätettiin anoa vuoden 2000 Erävaelluksen SM-kilpailujen järjestämisoikeutta. * Päätettiin Tunturilatu-lehden ilmoitushinnoista. SAAMELAIS TOIMIKUNTA ETSII JÄSENIÄ TOIMINTAAN Tunturiladun saamelaistoimikunnassa on vain kaksi jäsentä: Kauno Laine Helsingistä ja Ritva Loimio Jyväskylästä. Yhteisen edun mukaista olisi saada useampia saamelaisasioista kiinnostuneita tunturilatulaisia tähän toimikuntaan. Kun meitä on niin paljon ja alustavat tiedustelut eivät ole tuottaneet tulosta toimikunnan laajentamiseksi, tämä vetoomus on avoin kaikille. Jos tunnet mielenkiintoa, niin juuri nyt on tilaisuutesi astua esiin. Tässä vaiheessa innostus on ihan riittävä virike. Ota yhteyttä Ritvikseen postitse: Puistotori 6 as. 6, 4000 Jyväskylä, puhelimitse tai vaikkapa hihasta nykäisemällä TL:n tapahtumissa. Tiedote kirjoittajille Tunturilatu -lehti on saanut ilahduttavasti juttuja ja nytkin niitä jäi useiden aukeamien verran odottamaan tulevia numeroita. Tutkittavana on myös, josko siirrytään neljän numeron ilmestymiskertaan, koska tällöin arvonlisäverot voidaan käyttää neljännen lehden tekemiseen. Tämä ei lisää kustannuksia, mutta lisää työtä talkootoimittajille. Asia on tutkittavana. Siis kiitos kfrjoittajille! Jatkossa toimitustyön kustannusten säästämiseksi ja aikataulujen takia, "aineisto pyydetään lähettämään aineistopäivään (ks. takasivun toimintamuistio) mennessä toimitukselle. Erityisen tärkeää on, että mitään ei tule käsinkirjoitettuna, vaan levykkeillä tai kirjoituskoneella kirjoitettuna. Tekstejä ei enää kirjoiteta, vaan ne skannataan suoraan tietokoneelle. Mikäli lähetätte juttujen mukana kuvia, laittakaa niiden taakse esim. tarra, kenen ottama kuva on Ja pitääkö kuva palauttaa, vai liitetäänkö se Tunturi ladun kuvaarkistoon. Piirroskuvia tarvitaan aina, joten piirtäjille talvipäivien puhdetöiksi esitän toiveiksi esim. tunturimaisemia, poroja, retkeilijöitä jne. Kuvapalkkiota emme voi valitettavasti maksaa. Toimitussihteeri. YLEISTÄ Tunturiladun 5. tommtakausi tulee pääosin noudattamaan viime vuosina toteutettuja toimintalinjoja. Retki toiminta muiden yhteisten tilaisuuksien kanssa muodostaa toiminnan rungon. Tulemme kiinnittämään huomiota luontoa säästäviin retkeilytapoihin mm. ottamalla aihe mukaan koulutusohjelmiin. Koulutustilaisuuksia järjestäviä kerhoja pyrimme tukemaan hankkimalla tarvittaessa kouluttajia kursseille. Seuraamme retkeilyolosuhteisiin vaikuttavia hankkeita ja suunnitteilla olevien säädösten valmistelua sekä tarvittaessa esitämme kantamme niissä käsiteltävistä asioista. Pyrimme kehittämään Tunturi latu-lehden sisältöä ja vaikuttavuutta yhdistyksen tiedotuslehtenä. Vakiintuneen käytännön mukaan kerhot tulevat toimimaan yhteisten tilaisuuksien isäntinä. 2. JÄRJESTÖ ORGANISAA TIO Johtokunta Tunturi ladun toimintaa johtaa johtokunta, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Johtokunnan kokouksiin osallistuvat myös: sihteeri, jäsensihteeri, taloudenhoitaja ja Tunturi latu-lehden toimitussihteeri. Toimikunnat Tunturiladun toimintaa omilla sektoreillaan hoitavat: - järjestötoimikunta - koulutustoimikunta - kämppätoimikunta - retkitoimikunta - juhlakirjatoimikunta - julkaisutoimjkunta - saamelaistoimikunta - susivaliokunta - työvaliokunta - nuorisoasianhoitaja - kerhoasianhoitaja 3. JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenille tarkoitetut yhteiset tapahtumat: - talvipäivät Tunturikerho Vihttan toimiessa isäntänä - kevätkokous Helsingissä - kesäpäivät Kuokten isännöiminä - susivihkiäiset ja susiaiset Kolbman järjestäminä 4. TUNTURI KERHOTOIMINTA - kerhojenjatunturiladunyhteistilaisuudet - kerhojen välinen yhteistoiminta - kerhoviikot Lapissa - kerhojen oma toiminta 5. KOULUTUSTOIMINTA - Tunturiladun kerhojen toimihenkilöiden koulutustilaisuus Tampereella - Kavtsin järjestämä Tuntufiladun talvikurssi - pyritäänjärjestämäänmuitaeräretkeilyn kesä- ja talvikursseja sekä suunnistuskurssi. - kannustetaan kerhoja järjestämään koulutustoimintaaja tarvittaessa avustetaan järjestelyissä - pyritään järjestämään nuorisolle koulutusta Tunturiladun tapahtumien yhteydessä 6. KÄMPPÄTOIMINTA - kämppien huolto ja korjaustöiden suunnittelu ja järjestäminen, kämppien polttopuutarpeesta huolehtiminen, Susikyrön tien aurauksesta huolehtiminen 7. RETKITOIMINT A Retkitoimikunta pyrkii järjestämään: - hiihtovaelluksen Angeli-Hetta - kesävaelluksen Suomen/Norjan tuntureille - ruska- ja kaamosvaelluksen - viikonloppuretken - koulutustilaisuuden tunturikerhojen retkeilystä vastaaville Tampereella alkuvuodesta 8. NUORISOTOIMINT A - kiinnitetään huomiota nuorison Talousarvio vuodelle 997 (hyväksytty syyskokouksessa 996) VARSINAINEN TOIMINTA retkeilyharrastuksen kehittämiseen - järjestetään nuorisovaellus kesällä SUSIVALIOKUNTA - uusien susisääntöjen tunnetuksitekeminen - uuden Tunturisusioppaan levittäminen kerhoille ja jäsenistölle - susimerkkien hakemiseen liittyvien keskustelutilaisuuksienjärjestäminen 0. TIEDOTUS- JA JULKAI SUTOIMINTA - Tunturilatu-lehti 3 no:a, - Latu ja Polku-lehti 8 no:a - jäsenkirjeet - yhteistilaisuudet - johtokunnan ja toimikuntien jäsenten yhteydet - kannanotot ja lausunnot - Tunturiladun ja eräretkeilyn tunnetuksitekeminen - 50-vuotisjuhlakirjan valmistuminen - esitteiden jakaminen uusille jäsenille - esitteiden jakaminen Tunturiladun ulkopuolisille henkilöille. MUU TOIMINTA Toiminta Lapissa - tunturikerhojen viikot - osallistuminen heinäntekoon Nuvvuksessa - osallistuminen Suomen Ladun tapahtumiin Toiminta kotiseudulla - kevään luontoretki 2. MYYNTITOIMINT A - 50-vuotisjuhlakirja - kämppäavaimet - merkit ja TL:n pinssi - Eräretkeilyn perustietoja -kansio - kämppäkortit - juhlavuoden kuksat menot tulot +!- ~. Kämppätoiminta Välitys ja myyntitoiminta (sis. juhlakirjan) 3. Kokoontumiset ja kokoukset Tunturilatu -lehti Koulutustoiminta Muu varsinainen toiminta VARAINHANKINTA * Jäsenmaksutuotot *Jäsenmaksut Suomen Ladulle Tilikauden tulos !- 0 Johtokunta

11 TUNTURILATU Kämppäasiaa Menneen vuoden talkoot pidettiin Susikyrössä; juhlasusiaisten valmistelut vaativat - muiden talkootöiden ohella - reilun viikon touhuamisen. Saimme kuitenkin kaiken kuntoon hyvissä ajoin ennen juhlien alkua. Tähän vaikuttivat suotuisat säät ja ennenkaikkea ahkerat talkoisiin osallistuneet latulaiset. Ei sovi myöskään unohtaa emäntien arvokasta osuutta talkoiden onnistumiseen! Rakensimme juhlapaikan katsomoineen, kaksi tilapäistä nelipaikkaista käymälää, sekä siivosimme ja maisemoimme ympäristöä ja askaroimme monenmoista muutakin juhliin liittyvää. Teimme myös Susikyrön kiinteistöön kohdistuvia huoltoja korjaustöitä: Liiteri on kattoa myöten täynnä polttopuita, osa on ulkona ja vanhan kämpän alustassa. Polttopuutriittävät näillä näkymin pariksi vuodeksi. Portin pielessä olevalla nuotiopaikallaon omat polttopuut, liiterissä olevia puita ei pidä polttaa nuotiossa! Saunalle johtavat portaat uusittiin alaosaltaan, korjasimme myös tietä sekä lakkasimme vanhan kämpän lattian yms. Koska aikaa ja talkoolaisia oli riittävästi teimme myös paljon sellaisia töitä joita ei alunperin oltu suunniteltukaan! Monessa yhteydessä on keskusteltu Susikyrön toisesta käymälästä, joka tehtäisiin uuden kämpän läheisyyteen. Sen paikka olisi jossakin liiterin/keittokatoksen takana "piilossa". Ruokavesikaivon läheisyydestä johtuen käymälän on oltava kompostoiva kuivakäymälä,jostaei pääse maaperään mitään. Koska kuitenkin käyttökertoja on vuosittain useita satoja, on systeemin oltava helpon käytön ja hoidon lisäksi myöskin kapasiteetiltaan riittävä ja toimittava talvellakin. Jätehuolto vaikeutuu yhä enemmänjaenemmän yhteiskunnan kiristäessä jätehuoltoa koskevia määräyksiään. Tämä on meidänkin otettava huomioon ja tuotava palamattomat jätteemme tukikohdista mukanamme. Onhan tyhjä säilykepurkki, tyhjentynyt muovipullo tai -pussi helppo kantaa. Tämä koskee erityisesti Susi Kiisaa ja - Talasta, Susikyrössä on kaatopaikkajätteille varattu säkit ja kaatopaikka on lähellä. Kunnat perivät tällä hetkellä jätehuoltomaksua n. 000 markkaa vuodessa! Se perustuu kuntien tekemään päätökseen, eikä suinkaan jätteiden määrään! Kämppätoiminta näyttää muodostuvan viime vuodelta tappiolliseksi. On tärkeää, että jokainen käyttäjä muistaa velvoitteensa ja maksaa käyttömaksun, joka on 20 markkaa vuorokaudessa henkilöltä. Tällä maksulla on tarkoitus pitää tukikohdat kunnossa ja saada huolto pelaamaan. Patjojen hankinta on edessä lähitulevaisuudessa, varsinkin Susi-Talak- Lapin luontoa 3 sen patjat ovat huonot ja ovat ensimmäisellä tilalla kun patjoja aletaan uusia. Asiallinen, 7 cm:n paksuinen kutistumattomalla päällyksellä varustettu patja maksaa n.250 markkaa. Alkaneen vuoden aikana katetaan Talaksen ulkorakennuksen katto, hankitaan polttopuita, tervataan vene ja jolla sekä tehdään muita vastaantulevia töitä. Tekemistä löytyy jokaisessa tukikohdassa kaikille halukkaille! "Ylivuotisten" polttopuiden varmistamiseksi on Kii- ALSA salle hankittava puita joko tontilta kaatamalla tai ostamalla. Johtokunta on perustanut kämppäemännän "viran". Tehtävään on valittu Eila Mäntynen. Kämppäemännän tehtäviin kuuluvat kämppien "ns. sisäiset" asiat. Kaikissa Tunturiladun kiinteistöihin liittyvissä asioissa pyydän ottamaan yhteyden allekirjoittaneeseen. Hyvää alkanutta vuotta sekä liukkaita latuja ja pitäviä polkuja! Seppo Björkengren Kämppien varausmenettelysääntöjen selventäminen ja muuttaminen Uohtokunnan esitys) YLEISET VARAUS PERIAATTEET - Kerhoilla on oikeus varata viikko Tunturi ladun tukikohdista kerho- tms tilaisuuttaan varten. - Etusijalla kaikissa varauksissaovat Tunturi ladun omat vuotuisessa ohjelmassa olevat kaikille jäsenille tarkoitetut viikot. - Joulun ajaksi ei voi varata minkään tukikohdan majoitusyksiköitä. - Samanaikaisesti voi olla varattuna enintään kaksi tukikohtaa. - Anomus varauksestaon tehtävä niin hyvissä ajoin, että se. voidaan käsitellä ja ilmoittaa siitä Tunturilatu-lehdessä - kevään hiihtoviikoista edellisen vuoden viimeisessä ja kesän sekä syksyn viikoista alkuvuoden numeroissa. - Anomukset käsitellään johtokunnan kunkin lehden aineistopäivää edeltävässä kokouksessa. - Kerhon varaamille viikoille osallistuvien on oltava Tunturiladun jäseniä. Avainsääntöjen perusteella avainta kohden haltijalla saa olla kuitenkin yksi ulkopuolinen vieras. - Pienehkölle retki seurueelle, johon kuuluu avaimen omaava Tunturiladun jäsen, johtokunta voi kussakin tapauksessa erikseen antaa luvan yhden yön yöpymiseen vaelluksen aloitus- ja päättymistukikohtana. - Tukikohtiin voi majoittua omiin majoitteisiin varauksista huolimatta ja saunan käytöstä on sovittava paikan päällä varaajan kanssa. Varaajan kanssa on myös sovittava, jos aikoo aloittaa tai päättää vaelluksensa varauksen alaisesta tukikohdasta tai oleskella siellä muuten. - Alle yhdeksän henkilön ryh - mille tukikohtia ei voi varata. Kiinteistökohtaiset rajoitukset SUSIKYRÖ - Tukikohdan kolmesta majoitusyksiköstä voi samanaikaisesti olla varattuna enintään kaksi yksikköä-ensisijaisesti päärakennus ja tarpeen vaatiessa pienemmän rakennuksen toinen pää. - Pääsiäistä edeltävää ja sen jälkeistä viikkoa ei voi varata. Johtokunta Huomio! Tunturikerhot ovat kutsuneet esittelemään omatekoista kuksakokoelmaa. On erittäin miellyttävää saada käydä kertomassa kuksista tunturikerhoille. Kiitos kerholaisille kiinnostuksesta. Ikävää on vain todeta: kaksi kuksaa on poissa? Onnea ja menestystä kuksat käyttöönsä ottaneille!?! Susisota Noin puolitoista metriä korkea palsa Kevon luonnonpuistossa Savdsajavrin suoalueella on jo alkanut sortua (aidoiltaan. Moni kulkija on Lapin tunturien laaksoissa tavannut outoja kumpuja, joita usein ympäröi vallihaudanomaisesti vesirengas. Suomessa näihin "kumpuihin" eli palsoihin voi törmätä ainoastaan Enontekiön ja Utsjoen sekä Inarin tunturien suolaaksoissa. Maailmalla palsat ovat pohjoisen pallonpuoliskon ilmentymiä kuten jääkarhutkin. Suota, jolla on palsoja, sano- - taan palsasuoksi. Vesirengas palsan ympärillä ilmoittaa, että palsa on elinkaarensa ehtoopuolella, koska kummun ympärillä oleva vesi alkaa pikkuhilj~a kesäaikana sulattaa palsakummun sisällä olevaa ikiroutaa ja lopulta kumpu sortuu ja sulaa ja jäljelle jää vain vesilätäkkö. Tuulieroosio ja kesän lämpimät vesisateet tuhoavat palsaa yläpuolelta, tuuli vie irtonaisen aineksen ja vesi tunkeutuu kohti ikijäätä kummun halkeamista. Palsan elinkaari kestää tuhansia vuosia ja se alkaa pienestä "limpusta" eli jåälevystä, joka ei sula edes kesällä palsakummun sisällä. Tällöin kumpu jää muuta suota korkeammalle ja aina talvisin limppu paksunee ja lopulta suosta voi kohota jopa yli viiden metrin korkuinen palsakumpu. Samalla sen paino kasvaa niin paljon, että se alkaa vajota, jolloin sen ympärille muodostuu vesikehä. Veden sitoma lämpöenergia puolestaa "syö" eli sulattaa palsan reunaa ja se alkaa sortua reunoiltaan. Maamme komeimmat palsat, jopa seitsemän metriä korkeat, ovat Utsjoen Linkinjängällä ja Savdsajärven suoalueella ja Enontekiön Nierivuomal Ja. Palsat ovat nimenomaan tunturialueiden ikiroutailmiöitä ja harvoin niitä tapaa metsävyöhykkeeltä. Silloinkin kyseessä on metsänrajalla oleva laajan suoalueen palsa.. Yleensä palsojen eteläraja noudattelee - asteen keskilämpötilakäyrää. Tästä syystä palsoja on vain pohjoisilla ikirouta-alueilla ja joillakin eteläisillä vuoristoalueilla. Maapallon eteläosassa palsoja ei ole. Maailman komeammat palsat voivat kohota yli kymmenen metrin korkeuteen. Palsojakin korkeampia ovat pingot, jotka ovat mineraalimaahan muodostuneita ikiroutakumpuja. Niitä tavataan ainoastaan Kanadan ja Venäjän tundralla. Pingot voivat olla jopa 20 metriä korkeita ja jopa useita satoja metrejä pitkiä. Antti Karlin

12 2 TUNTURILATU - SUSISAANNOT MUUTTU.IVAT..997 Tunturiladun 50-vuotisen toiminnan aikana on tunturisusijärjestelmällä ollut merkittävä tehtävä järjestön toiminnassa. Ensimmäiset sudet vihittiin Tunturiladussajo niin aikaisin kuin vuonna 947. Vuosien kuluessa tunturiretkeily ja vaeltaminen ovat muuttuneet. Jotta susijärjestelmä vastaisi kulloistakin aikaa, susisääntöjä on jouduttu muuttamaan vuosien saatossa useaan kertaan. Nykyiset susisäännötastuivat voimaan vuoden 997 alussa. Susiasioita Tunturi ladussa käsittelee ensisijai~esti vuodeksi kerrallaan valittava susivaliokunta. Susivaliokunnan kokoonpano ilmenee tunturilatulaisille toimitettavassa Tunturilatu-lehdessä. Korkeimpien susi arvojen kohdalla sudet valitsee Tunturiladunjohtokunta tai Tunturiladun yleinen kokous. Tunturisusihakemukset on toimitettava Tunturilatu-lehdessä ilmoitettavana aikanaja samassa lehdessä ilmoitettuun osoitteeseen. Nyt voimaanastuvat susisäännöt ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua niin Tunturiladun kuin siihen kuuluvan susivaliokunnan parissa. Aloite tuli kahdelta jäseneltä. Ja tämän jälkeen sääntöehdotukset ovat olleet eri TUNTURISUSIJÄRJESTELMÄN SÄÄNNÖT tunturikerhojen Jausuntakierroksella ja lopulta tulleet hyväksytyksi Tunturiladun vuosikokouksessa syksyllä 995. Helpottaakseen susiksiaikovien työtä on susivaliokunta valmistanut susiasioita käsittelevän opasvihkosen. Vihkosesta ilmenevät kaikki tärkeimmät susiasioita koskevat seikat, kuten susisäännöt, ohjeet susiarvojen anomiseen, anomuskaavakkeet, tärkeimmätsusilta vaadittavat tiedot ja taidot sekä kirjallisuusluettelo, joka auttaa anojaa oppimaan ne asiat, jotka susiksiaikovalta vaaditaan. Opasvihkonen valmistuu vuoden 997 alussa ja se jaetaan kaikille kerhoille. Tarvittaessa vihkosen saa myös susivaliokunnanjäseniltä. Lisäksi uusista susisäännöistä kerrotaan Tunturiladun yhteisissä tilaisuuksissa vuoden 997 aikana. Uudet säännöt vaativat tulevilta susilta monipuolista ja perusteellista retkeilyyn ja Lappiin liittyvien asioiden tuntem,sta. Säännöt takaavat myös sen, että uudet sudet voivat rauhallisin ja ylpein mielin kantaa arvostettua susimerkkiä; he kuuluvat ensiluokkaiseen retkeilyväkeen. Erikoisen mielenkiinnon susiasioih in tuo uuden susiarvon "outasuden", tuleminen "räät- hyyn". Odotettavissa onkin, että tämän uuden arvem tavoittelijoita löytyy runsaasti jo syksyn 997 susiaisissa. Kuka saakaan Outasusista numerokseen halutun numeron nro. Kysymyksissä ja mahdollisesti ongeimissa, jotka koskevat tunturisusijärjestelmää, voitte kääntyä susi valiokunnan puoleen. Pyrimme opastamaan ja neuvomaan teitä niin, että sudeksi pääsemiselle ei olisi esteitä. SUSIV ALIOKUNT A. Jokaisella lapinkävijällä, joka arvostaa Lappia ja on kiintynyt sen luontoon, on mahdollisuus Tunturi ladun jäsenenä pyrkiä tunturisusien erähenkiseen laumaan. Tunturi sudet ovat susivaatimukset täyttäviä itsenäiseen vaeltamiseen pystyviä lapinkävijöitä, jotka rajoituksensa tuntien kohtaavat tunturiluonnon ja -maailman. Heille on myös tärkeää harrastuksensa puhtauden varjeleminen ja tunturimaailman perinteellisen vastuullisen vapauden vaaliminen. SUDEN ARVO VELV0/TAA! Merkkien ja arvoasteikkojen säännöt Kunniasudeksi voi Tunturiladun yleinen kokous sekä Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta kutsua erityisen ansioituneen Tunturiladun jäsenen. Outa-, Tunturi- ja Johtajasudeksi haetaan. Anomusten viimeinen jättöpäivä ilmoitetaan vuosittain Tunturilatu- tai/ja Latu ja Polku-lehdessä tai Tunturiladu n jäsenkirjeellä. Anomuskaavakkeita saa Tunturiladun sihteeriltä ja susivaliokunnan puheenjohtajalta. Tunturisusi-arvoasteet: Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen hakemuksesta seuraavat Tu.nturisusi-arvot: Outasusi Tunturisusi Johtajasusi Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen ilman hakemusta seuraavat Tunturisusi-arvot: Ikäsusi Kunniasusi Outasusi Arvonimen Outasusi susivaliokunta myöntää hakemuksesta 2 vuotta täyttäneelle, vähintään vuoden Tunturi ladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on: Suoritusosa:. Tehnyt vähintään kaksi tunturivaellusta, joista toisen kesällä ja toisen talvella. 2. Käynyt vähintään viidellä eri tunturihuipulla. Taito-osa: 3. Osaa kartan ja kompassin käytön sekä ymmärtää suunnistuksen perusteet tunturialueella. 4. Osaa turvallisesti ylittää virtaa~ v'an veden. 5. On yöpynyt vaelluksen aikana mukana kuljetetussa teltassa, laavussa tai vastaavassa majoitteessa. 6. Hallitsee retkeilijän ensiaputaidon. Tieto-osa: 7. Tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. 8. Tuntee eksymisestä selviytymisen perusteet. 9. Tuntee tunturivaeltajan säännöt. Outasusi on oikeutettu kantamaan Outasuden merkkiä. Tunturisusi Arvonimen Tunturisusi Susivaliokunta myöntää hakemuksesta 8 vuotta täyttäneelle, vähintään kaksi vuotta Tunturiladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on: Suoritusosa:. Tehnyt vähintään 5 tunturivaellusta ainakin kolmella eri tunturialueella. Vaelluksista vähintään kaksi on tehtävä sekä talvella että kesällä. Vaelluksista kaksi on oltava tunturisusivaelluksia, joista toinen on suoritettava kesällä ja toinen talvella. 2. Esittänyt tunturisusivaelluksistaan yksityiskohtaisen retkiselostuksen. 3. Käynyt vähintään 20 eri tunturihuipulla, joista viiden on oltava yli 000 m:n huippuja. Taito-osa: 4. Osaa suunnistaa ja ymmärtää sa. reitinvalinnan perusteet tunturialueella. 5. On suorittanut ensiapukurssin EA I tai hallitsee vastaavat taidot. 6. Hallitsee hätämajoittumisen ja dot. tulenteon sekä kesällä että talvella. 7. Osaa ylittää virtaavan veden ja tuntee eksymisestä selviytymisen perusteet.. Tieto-osa: 8. Tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä keskeisimmät retkeilijää koskevat säännökset. 9. Tuntee poronhoidon perusteet ja Lapin maastoa koskevan keskeisen sanaston. Tunturisusi on oikeutettu kantamaan Tunturisuden merkkiä. Johtajasusi Arvonimen Johtajasusi Tunturiladun johtokunta myöntää hakemuksesta susi valiokunnan esityksestä Tunturisudelle, joka on: Suoritusosa:. Vähintään kaksi vuotta aikaisemmin saanut Tunturisuden arvon 2. Tehnyt vähintään 2 tunturivaellusta. Vaelluksista vähintään kuuden on oltava itsenäisesti suunniteltu ja ja johdettuja ja joista vähintään kolme on tehtävä sekä kesällä että talvella. Vaelluksista ainakin yhden on oltava vähintään 300 km:n pituinen ns. johtaja-susivaellus sekä sen lisäksi ainakin kolmen on oltava itse johdettuja tunturisusivaelluksia. 3. Tehnyt johtajasusivaelluksestaan yksityiskohtaisen retkiselostuksen. 4. Käynyt vähintään 40 eri tunturin huipulla, joista vähintään kymmenen on oltava yli 000 m korkeita. 5. Tehnyt Lappiin liittyvänharrastusnäytteen. Taito-osa: 6. Osaa suunnistaa, hallitsee matkan mittaamisen ja pystyy johtamaan ryhmää kaikissa olosuhteis- 7. Pystyy johtamaan ryhmän turvallisesti vesistön yli. 8.'0n suorittanut ensiapukurssin EA II tai hallitsee vastaavat tai- Tieto-osa: 9. Tuntee Lapin tunturialueet, niiden maantieteelliset erityispiirteet sekä on tutustunut Lapin luontoon. 0. Tuntee lumivyöryn syntyperusteet ja tarvittaessa lumivyöryuhrin etsinnän periaatteet.. On tutustunut saamelaisten historiaan ja nyky-yhteiskunnan pääpiirteisiin. Johtajasusi on oikeutettu kantamaan punaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä. Ikäsusi Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta voi kutsua kokeneen Tunturi- tai Johtajasuden, joka on osoittanut erityistä ansiota eräretkeilyn ja tunturilatutoiminnan edistämiseksi. Ikäsudesta tulee samalla Tunturi ladun ainaisjäsen. Ikäsusi on oikeutettu käyttämään Ikäsuden sauvaa sekä kantamaan hårmaalla punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä. Kunniasusi Kunniasudeksi Tunturiladun vuosikokous voi johtokunnan esityks~stä kutsua latutyössä erittäin ansioituneen, Tunturiladunjohtotehtävissä tai muussa tunturieräretkeilyä edistävässä tärkeässä tehtävässä toimineen Tunturiladun jäsenen. Kunniasudesta tulee samalla Tunturi ladun ainaisjäsen. Kunniasusi on oikeutettu kantamaan kultaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä. Muut määräykset. Susivaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Jokainen näistä on vähintään johtajasuden arvoisia Tunturiladunjäseniä,jotka valitaan vuosittain Tunturisusien kokouksessa. 2. Ikä-, Johtaja-, Tunturi- ja Outasusien juhlallinen vihkiminen tapahtuu Susivihkiäisissä, joiden ajan ja paikan Tunturiladun johtokunta päättää. 3. Vain näiden sääntöjen mukaan virallisesti nimetyt sudet ovat oikeutettu ja kantamaan arvoaan vastaavia tunnuksia. Susimerkkiä kannetaan aina rintapielessä vasemmalla puolella. 4. Susivaliokunta pitää susista luetteloa. Tunturisusi-arvon peruuttaminen Tunturiladun johtokunta voi susivaliokuntaa ja asianomaista kuultuaan, peruuttaa susiarvon Tunturiladun tarkoitusperien vastaisen teon vuoksi. Henkilö, jolta susiarvo on peruutettu, ei ole oikeutettu kantamaan minkäänlaista susimerkkiä. Sääntöjen tulkinnat.. Tunturialueiksi luetaan kaikki napapiirin pohjoispuoliset maantieteelliset alueet sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän muut suurtunturialueet. Muutkin alueet voidaan hyväksyä susivaliokunnan päätöksellä. 2. Tunturivaellus on retki, joka tehdään kävellen, hiihtäen tai vesitse omin voimin pääosin asumattomalla ja viitoittamattomalla reitillä tunturiaiueella ilman muona- tai varustetäydennystä. Vaelluksen on kestettävä vähintään kuusi vuorokautta. 3. Tunturisusivaellus on vähintään 50 km:n pituinen vaellus, jolla asianomainen on vastannut suunnistuksesta. 4.Johtajasusivaelluson vähintään 300 km:n pituinen asianomaisen johtama vaellus. Osanottajina on oltava vähintään kaksi oman perheen ulkopuolista henkilöä. 5. Vaelluksen pituudeksi lasketaan karttakilometrit lisättynä maastohyvityksellä (enintään 20 %). Vaelluksen kokonaispituuteen saa laskea mukaan vaelluksen aikana ilman täydellisiä varusteita kuljettu matka. Tällaisen matkan osuus vaelluksen kokonaispituudesta ei kuitenkaan saa olla enempää kuin /5. Vesitse omin voimin kuljetut kilometrit hyväksytään jaettuna kahdella. 6. Tunturihuippu on puurajan yläpuolelle kohoava tunturin korkein kohta. Yli 000 m:n huippujen on oltava nimettyjä. 7. Huippujen lukumäärää laskettaessa samalla oleskelukerralla saa laskea enintään kolme huippua 0 karttakilometrin säteellä. 8. Retkiselostus on yksityiskohtainen ja itse laadittu. Siitä on il-

13 mettävä mm. retkireitti, päivittäinen ohjelma ja luontohavainnot. 9. Harrastusnäyte on kirjallinen esitys tai muu osoitus siitä, että asianomainen on syventynyt johonkin Lappia tai Lapin retkeilyä koskevaan aiheeseen. Sellaisia ovat esim. retkeilytekniikkaan tai varusteisiin liittyvät kokeilut ja testaukset raportteineen, Lapin luontoon liittyvät harrastukset (eläimet, kasvit: kivet, ilmasto, ym), saamelaisiin ja heidän kulttuuriinsa (elinkeinoihin, historiaan, taiteisiin, uskontoon, ym) syventyminen, Lappia koskeva kirjallisuus, jne. Mikäli anoja on epävarma aiheen sopivuudesta, 'hän voi neuvotella asiasta jonkun susivaliokunnan jäsenen kanssa. Harrastusnäytteen sisältö ratkaisee, ei ulkoasu. 0. Ensiapukurssit voi suorittaa SPR:n ja Tunturiladun tai muun järjestön pitämillä susivaliokunnan hyväksymillä kursseilla. Kursseista ja taitojen osaamisesta on liitettävä todistus. Kolmea vuotta vanhempaa suoritusta ei hyväksytä ellei taitoja ole muuten todistettavasti ylläpidetty. 2. Tulkintatapauksissa ratkaisun tekee susivaliokunta.. Retkitaitojen, saamelaisuuden ja Lapin tuntemuksen osaamisesta antaa Tunturilatu erilliset ohjee.t. SUSI VALIOKUNTA TIEDOITTAA Uudet susisäännöt astuivat voimaan Susiksi aikoville järjestetään keskustelutilaisuuksia vuonna 997 talvipäivillä, Suomen Ladun Leiripäivillä, kesäpäivilläsekä syyskokouksessa ja susiaisissa. Sudenpentujen ja susikokelaiden on ilmoitettava etukäteen susi valiokunnan jäsenille aikomuksensa osa! istua keskustelutilaisuuteen. (Erityistapauksessa voidaan sopia kokelaan ja susivaliokunnan jäsenen kesken keskuste u tilaisuuden järjestämisestä muunakin ajankohtana.) Tunturisusijärjestelmä-vihkosta saa kerhojen sihteereiltä tai susivaliokunnan jäseniltä. Susivaliokunnan jäsenet: Jorma Alapuranen p.k , Arvo Anivuo p. p.k , Marita Maula p.k , Eila Mäntynen p.k , Olli Mettäläja Veijo Taavitsainen p.k Vuoden 997 susianomukset on oltava 3.8. mennessä Marita Maulalla, Ylipalontie D,00670 HELSINKI TUNTURILATU 3 Onnea ia menestystä. VEIKKAUS SININEN ANORAKKI Kämppien vieraskirjat ovat toisinaan mielenkiintoista ja antoisaa luettavaa. Kannattaa selata myös hieman vanhempia muistiinpanoja, kuin juuri viime viikkoisia. Eräästä tällaisesta löytyivätaineksetaivan uskomattomaan tarinaan. Kuulakkaan kauniina kevättalven päivänä 80- uvun alkupuolella hiihteli kolme pääkaupunkiseudun partiolaista Mikko, Pena ja Veikko, UK-kansallispuiston pohjoisosissa vaelluksensa lopputaipaleita. Runsas viikko oli vierähtänyt Saariselän maisemissa. Oli käyty Luirojärvellä, Vongoivalla, Lumikurussa ja muutamassa muussa ikimuistoisessa paikassa. Reitin ajoitus oli osunut siten, että pääosa kulkijoista oli heistä päivää paria edellä, tai vastaavasti toiset tulivat hieman jäljessä. Näinollen kämpillä ja tunturissa oli yllin kyllin tilaa. Sääkin oli suosinut koko matkan ajan, joten vaellus oli mennyt muutenkin niinsanotusti nappiin. Iltasella pojat saapuivat eräälle jokivarren törmälle pystytetylle kämpälle yöpymään. Tarkoitus oli seuraavana päivänä suunnata Rajajoosepin vartioasemalle, jonka pihaan auraukseen he olivat saaneet luvan jättää autonsa. Kämpän eteistilan saunassa oli kylvetty, ja ruokailun jälkeen raukean väsyneet kaverukset paneutuivat makuulle. Varusteet oli tietenkin ripustettu seinustan nauloille ja mikä minnekin kuivumaan. Tilaa oli yllin kyllin, kun kämpälle ei ollut sattunut samanaikaisesti muita kulkijoita. Alkuyöstä pojat kuitenkin heräsivät kitkerään palanneen käryyn. Syy selvisi nopeasti, Mikon anorakki oli pudonnut orrelta kuuman kaminan päälle ja ehtinyt kärventyä käyttökelvottomaksi ennenkuin kerittiin hätiin. Asialle ei ollut enää tehtävissä mitään, joten vaate jouti kämpän roskikseen. Aamulla olisi keksittävä jotain korvaavaa ylle. Kämppä tuuletettiin ja keskeytyneitä unia jatkettiin. Aamusella sitten joku pojista huomasi kämpän eteisen seinällä roikkumassa arvatenkin jo aikoja sitten unohtuneen anorakin. Se oli parhaina päivinään ilmeisesti ollut tummansininen, nyt se oli laikukkaan harmaaksi kauhtunut. Se saisi kuitenkin kelvata loppumatkan ajaksi kämpältä maantielle. Niinpä Mikko vetikin lähdön hetkellä tuon ikäkulun palvelijan niskaansa ja sitten menoksi. Pena ja Veikko hieman ihmettelivät intoa, jolla Mikko kumppaneitaan odottamatta säntäsi ladulle. Toisten vielä seistessä pihateljolla lasketteli tämä jo ahkio keikkuen jokitörmää alas. Vauhtia hänellä oli liikaakin, koskap~ ei hallinnut suksiaan ladun mutkassa, vaan kaatui vatsalleen ja liukui kuin magneetin vetämänä pää edellä syvälle jokijään muodostamaan komuun. Välittömästi perään lähteneet toverit saivat ahkion aisoista vetäen tuota pikaa kiskotuksi likomärän ja pärskivän Mikon esille jään alta. Pelkällä säikähdyksellä selvinneetkaverukset palasivat käm-. pälle kuivattelemaan komussa lionnutta kaveriaan, ja keittelemään pelastuksen kunniaksi kahvit. Jännityksen!aukeamisesta vielä tärisevä Mikko ei osannut antaa minkäänlaista selvitystä oudolle käyttäytymiselleen, vaikka toiset kuinka yrittivät tentata. Jokin vain oli pakottanut hänet suinpäin ladulle. Vanha anorakki ripustettiin takaisin naulaansa kuivumaan ja odottelemaan mahdollista seuraavaa käyttäjää. Mikko sensijaan pukeutui verkkariin ja tuulisadeasuun,ja kun kahvit oli juotu lähdettiin uudelleen paremmalla onnella kohti Rajajooseppia. Pihakoiran terhakka haukunta tervehti poikia heidän saapuessaan vartion parkkipaikalle. Haukunnan ulos tuoma rajakersantti tu Ii joutessaan seuraamaan kumppanusten lähtöpuuhia. Siinä kuulumisia vaihdettaessa olivat pojat sitten kertoneet viimeisen vaellusvuorokauden seikkailunsa. Kersantti oli kuunnellut kiinnostuneena ja kysellyt lisää joitain yksityiskohtia. Lopulta hän oli kutsunut pojat lähtökahville, samalla hän kertoisi heille erään kiinnostavan tapahtuman samalta kämpältä. Vartiotuvan pöydän ääressä sitten rieskan kera nautitun kahvin lomassa kuultiin kersantin kertomus. Noin viisi tai kuusi vuotta aiemmin oli niin ikään kolme nuorukaista yöpynyt vaelluksellaan juuri tällä samaisella kämpällä. Heidän lähtiessä aamulla jatkamaan matkaarisa ja lasketellessa kämpän pihasta joen jäälle, oli edellä hiihtänyt kaveri suistunut hänkin komuun. Joki ei sillä kohdin ole kovin syvä, mutta rinkastaan jään reunaan juuttunut poika oli ehtinyt menettää tajuntansa ennen kuin hätiin tulleet kaverit saivat hänet irrotetuksi ja vedetyksi kuiville. Kumppaneista toinen oli aloittanut välittömästi elvytyksen, toisen lähtiessä hälyttämään rajavartiostolta apua. Juuri tämän kertonut kersantti oli silloin saapunut paikalle. Tällöin voitiin vain todeta onnettoman nuorukaisen ehtineen menehtyä. Nuori vainaja vietiin sitten rekikyydillä vaelluksensa viimeiselle taipaleelle. Rajavartioasemalla oli kyllä huomattu vainajan anorakin jääneen kämpän seinustalle, mutta sitä ei tietenkään kukaan lähtenyt enää hakemaan. Sinne se jäi virttymään. Näiden kahden tapauksen samankaltaisuus askarrutti kovasti monet kokeneen rajankävijän mieltä. Peräti mietteliään näköisenä tämä jäi leukaansa hieroskellen katsomaan poikien auton häipyessä kohti lvaloa. Ehkä tämä antaa meille muillekin hieman miettimisen aihetta. Oliko poikien tapaus niinkutsuttu paranormaali ilmiö, jossa kuolleen ihmisen vaatteeseen sitoutunut ekoplasma, tai jokin muu vastaava otti tilaisuuden tullen hetkeksi hallintaansa anorakin lainaajan. Vai oliko kaikki sittenkin vain pelkkää sattumaa. Kukapa tuon niin varmuudella osaisi sanoa. Mikon, Penan ja Veikon vaiheista mainittakoon vielä sen verran, että Pena ja Veikko saivat partiojärjestön hengenpelastusmitalin uroteostaan,ja tiedän heidän samoilleen kolmisin Saariselällä vielä useasti myöhemminkin. Olen tarkoituksella jättänyt kertomatta tuon tarinassa mainitun kämpän nimen. Kokeneimmat tunnistavat sen kyllä muutenkin ja kokemattomia on turha säikytellä, sillä itse kämpässä ei ole mitään pelättävää. Se on kaikin puolin hyvä ja suositeltava kulkijan majapaikaksi. Sensijaan tuollaista kauhtunutta anorakkia en kyllä kiskoisi ylleni, sen verran tuo poikien kokemus kammottaa. Näin kertoili Heikha.

14 4 TUNTURILATU Susitalaksen ensimmäinen joulu Olen sitten vuoden 967 viet- väissä vilusta hytisten, jonka jältänyt yhteensä 2 joulua Lapissa. keen kiitolaukkaa sisään läm Niistä on kolme ollut hotelli- mittelemään. Mutta eihän matajouluja, loput on autuaallisena lista ikkunoita taivaan laella näholeiltu omilla kämpillä, useimmi- nyt, joten ulos taas. Näytös päätten Susikyrössä, kerran Talaksella tyi niin, että Lumikerojen takaa ja kerran yksin Kiisalla. nousi taivaalle kuin jättiläisva- Ja noiden joulujen tunnelmat, lonheittimen vaaleanvihreä valo. ne ovat olleet ainutlaatuisia. Mii- Se pysyi muutaman minuutin. Oli loin on ollut lauhaa, milloin kuten kuinjättiläiskatkaisijaaolisi kään Kiisalla 984 sanoi Laitin emän- netty, kun näytös loppui. tä alkaneen kolmannen pakkas- Ja Susitalaksen ensimmäinen viikon, jolloin kylmyys nousi joulu 975. Olimme retkitoverini huomattavasti yli -30. Otin kel- Taimi ja minä olleet keväthiihkan kylältä, sillä se mäki ylös vie dossa huhtikuussa paikalla. Tarviimeiset mehut ihmisestä, kun koituksenamme oli hiihtää Rajamukana on. joulumuona ja vah- Joosepin ja Saariselän reittejä vasti vaatetta, brikettejä ym. Ja Kiilopäälle. Ehdittyämme Sarmikelkka teki ten-än kämpän vierel~ - -järveltä Talasjärvelle upottavassa -lä! lumessa totesimme alkaneemme Ei edes-hotellijouluista puutu retken väärin päin, hiihdimme Lapin lumo. Päivä on lyhyt, oike: ' taka'isin Paadareille ':ja vuokra! astaan kaksi hämärää vastakkain, simme heidän kämppänsä, joka aamuruskosta tulee iltarusko il- ansaitsee oman luku.nsa. Antero man aurinkoakin, ja pakkanen Tarvainen oli edellisen syksyn laskee. Näin ensi kertaa 967 Kil- vuosijuhlissa näyttänyt useita pisjärven hotellissa jäiset kris- ottamiaan kuvia paikalta, johon tallilyhdyt. Niiden aikaansaami- "Susipesä" oli nouseva. Löysimseksi tarvitaan niin monta ämpä- me sen. ;riäkuin halutaan lyhtyjä,raikasta Bussi oli Mustolassa aaton Lapin vettä ja pakkanen, jota täy- aatonaattona klp 6. Oli sysipityy valvoa, etteivät ämpäritjäädy meä. Isäntä Wahlqvistsanqi,ettei umpeen. Sulavesi kaadetaan kes- kukaanoilutvieläkäväissytmoot, :keitä pois, ämpärin voi upottaa torikelkalll.j. Lapinkorvessa. Heisilmänräpäykseksi kuumaan ve- dän moottorikelkkansa oli särkyteen, ellei lyhdyn jää muuten ir- nyt keväällä vedettäessä hirsiä toa. Täten jää tyhjä tila, johon Kolttakylästä rakennuspaikalle, kynttilä sijoitetaan. Se polttaa joten hän oli tilannut seuraavaksi nopeasti reiänjään "kattoon",jo- aamuksi Ala-Mustolan isännän.ten kynttilä pääsee hengittämään. joulu vieraita kyyditsemään. Isän- Oli komea näky, kun aatto- tä otti mukaan pienellä kelkalla illallisilla katsahti ulos ja hotellin 6-vuotiaan poikansa "tiedusteruokasalin kaartavan ikkuna- lijaksi". Meni runsaasti aikaa, kun seinän ulkopuolella Lapin yössä isännät neuvottelivat virtasulista paloi 6 kirkasta kynttilää syvintä ja parhaistareiteistä. Oli taas melkaamosta valaisemassa. Krista!- keinpä30astetta pakkasta. Emänlilyhtyjen kanssa saattoi tapahtua tä Wahlqvist heitti rekeen pari kuten erääne lauhana jouluna mitähienointarauhanajanihanis Kärrikaltiossa: kun ämpäri ku- taulsterikankaistatehtyäpyhäulsmottiin, oli jääkuori niin ohut, teria, joiden sisällä lämpisimme että se suli saman tien ja kaikki hyvin. vesi valui pois! Pakkasta oli vain Tultiin Pitkäjärvelle. Noin m sulasta ajoi pikkukelkka mär- Omilla kämpillä tuntee Lapin kään lumeen, ja siinä sitä oltiin. joulurauhan täydellisimpänä. En- Isä ja poika tekivät lujasti töitä simmäisenä joulunani Susiky- kirveellä, jotta kelkan teli saatiin rössä meitä oli suuressa kämpäs- vapaaksisilmänräpäyksessämuosä kuusi. Uutena vuotena tuli Ii- dostuneesta jäästä. Lähdimme sää, mm Metsänkiven pariskunta Taimin kanssa kylmissämme kä Hyvinkäältä mukanaan Mini- velemään. (Sivumennen sanoen mopsi, todellinen Lapin koira. Sen Grundig radio putosi leipälautassut palelivat niin, että Margit kustani jäälle. Siellä se säilyi, leikkasi villatrikoosta töppöset, kunnes aattona hiihdimme sen eikä otus totisesti kuluttanut ai- hakemassa.) Oli niin kylmä, että kaa ulkona. Pitkäjärven nousussa löytyneen Aamulla kuului laverilta koi- ensimmäisen kelon viereen tehran kynsien kapse, kun Mini tuli tiintulet,jakunolijuotujasyöty, lftverin ääripäästä isäntäväkensä jaksettiin ja tarjettiin perille. luota toiseen päähän tervehtimään Olin saanut kahvin keitettyä minua, Tämä rituaali jatkui, kun- ja huutelin isää ja poikaa sisään. nes nuori Henna, jolla oli kotona Heitä ei kuulunut eikä näkynyt, koira, asettui toverinsa kanssa Ja- nuo kaksi kelkkaa vain pörräsivät verin keskelle, eikä Mini sen pörräämistään. No, ajastaanhan _ koommin enää ehtinyt minun Ja- tulivat, kahvisteltiin ja inaksetverinpäähäni. Oli niin kylmä, että tiin, tuojat lähtivät takaisin ennen runsaista patjoista rakennettiin pimeän tuloa ja - meitä odottivat poterot. Yksinkertaisesta ovesta parinsadan metrin lumityöt. Muttuuli suoraan takaseinääh! Eihän takuntulimmeulos,olivathevalpelkkä himina lämpöä pitänyt, mistaneetmeilleajamallatarpeekkunnes Pek..:a toi saunan kiukaan. si monta kertaa saman reitin ih- Se joulu oli muutenkin juhla.- misen kantavat tiet puuceehen, va. Tapanina nousi suuri myrsky. rantaan ja saunalle sekä liiteriin! Sitäenteilivätedellisillan komeat Kun tulimme joulunvietonjälrevonlieskat. Taivas liekehti vä- keen takaisin Mustolaan, oli rejä. Tuuli päin kämppää niin ko- Wahlqvistien luona viettänytjouvasti, että roikuimme muutaman hiaala-mustolanikivanhaisäntäminuutin kerrall.aan terassin pyl- väki. V;mhalla isännällä oli _niin vaikea sydänvika, että lääkäri kielsi häntä poistumasta tien sivusta odotettaessa.kutsua Oulun y liopistoll iseen kesk4ssairaalaan. Pyysimme häntä välittämään kiitoksensa pojalleen ja pojanpojalleen, ja hän sanoi hyvin.painokkaasti: "Niin, me erämaan ihmiset olem-. me tottuneet ajattelemaan toinen toisiamme." Siinä miettimistä rintamaiden asukkaille, jotka eivät edes saman talon asukkaita tervehdi. Kämppä oli valmistunut kesällä. Se oli löydetty melkein Huttus-Pekan silmänkantaman päästä Pieksämäeltä. Neljäntenä päivänä sulivat jäät ikkunoista ja penkeiltä. Yläkerrassa oli lämmintä, kun lämpö nousi sinne. Ja se joulusauna! Kotapata oli taivasalla. Emme uskaltaneet sitä lämmittää, kun pelkäsimme sen halkeavan jouluaaton 34asteen pakkasessa. Kuumensimme kaminan päällä 7 litraa vettä kummallekin, mutta kun saunassa oli maalattia, oli meidän pakko seisoa laudanpalojen päällä, etteivät varpaat olisi jäätyneet kimaltelevaan huurteeseen lattialla. Pelkäsin koko ajan, ettei vain kumpikaan meistä luiskahtaisi erittäin raakapuisilta ohuilta lauteilta kiukaalle. Mutta löyly oli pistämätön, kun korkealle viritetyssä teltassa oli kerrankin ilma~ilaa. Jääkylmät tähdet kimmelsivät taivaalla, kun laukoimme takaisin lämpimään tupaan. Kun edellispäivänä kävimme hakemassa kuusen nevalta, palelimme niin, että melkein itketti. Entäs Susi-Kiisa! Olin sielläkin ollutedelliskesänä,jolloin paikalla oli tuo Talaksen kenttäsauna. En viitsinyt purkaa telttaa pakkauksesta, vaan nukuin siinä. Muutama risu antoi hyvän lämmön. Ofi todettava, ettei kerpuista kovin paljon lämpöä lähtenyt, mutta kun varusteet olivat hyvät ja nukuimme yläkerrassa, ei meillä ollut hätäpäiviä. Ja radiosta kuuli Norjan ja Ruotsin ohjelman oman ohjelman lisäksi. Yksinäisenäjoulunani oli muodissa Adamin "Helga natt"-,jotajussi Björling veteli upealla äänellään kaikista kolmesta pohj9ismaasta.. Ei silloin tarjennut liikkua missään pitemmällä. Lunta oli paljon. Pyörin.ympyrälatua Kiisajärvellä, jonne pahin tuuli ei ulottunut. Kun oli niin kylmä, en riskeerannutkylässäkäyntiä. Niinpä uudenvuoden aattona tuli tuojani ja tämän toveri klo 2 katsomaan, oliko erakko vielä hengissä. Tuvan valo ei kuulemma näkynyt alas kylälle. "Mik_äs pahan maailmasta tappaisi?" Nyt oli radiona Silver, joka lauloi tau-. koamatta. Aika aikaa kutakin. Nivelreumainen Metusalemi ei enää voi kylmänä ja kosteana kautena yöpyä omissa kämpissä, vaan ai- Valokuvaus- ja piirustuskilpailu Vuosi sitten julistettiin toimeenpantavaksi valokuvaus- ja piirustuskilpailu. Osanottajien vähyyden vuoksi ei syntynyt kilpailutilannetta ja tuomaristo päätti, ettei palkifltojajaeta. Kilpailuun läfletetyt kuvat ja piirustukset on saatu Tunturiladun käyttöön. Tunt.urilatu kiittää lähettäjiämielenkiinnostakilpai-. lua kohtaan. Kyösti Lamminjoki ~uno O[en vuosil(ymmenet Lappia sarrwif[µ.t si~i paljon myös sie[{ä k;p~nut fia[_uan k,_ai(i[[e teiffe toivottaa W.f~ monta [apinret~ä tu[evaa. Laaut faajana Lapissa au~aa, yfös tunturei{{e ne jofr.taa. Se vasta on oi~aa efämää, fr.angen pinta {Qtn {(jr((aana fr.ofr. taa, l(y[[ä sieffä unfr.oittuu ar/(;jnen ja (aupungin k_uumeinen tafr.ti k;pk;p Lappi (un on fumivafk;siinen ja 'Yffäs sen mafr.tava vafr.ti. Eila Haahtela noa toivo on rintamaiden hotelli maalikylissä, Kiilopää, Vuontispirtti tai jokin Ylläksen hotelleista. Mutta joka joulun lähestyessä kertaantuvat aiemmat muistot hyvin elävinä mieleen. Kiitos Tunturilatu, kiitos myö's harrastuksesta,jonka intensiivisesti aloitin 50 vuotta täyttäneenä, jolloin useimmat luopuvat liikunnasta. Kun olen hidas, olen rumast.i rikkonut tunturivaeltajan ensimmäistä käskyä, mutta eipä ole siitä suurempaa vahinkoa tullut. Nyt joskus ajattelee, ettei hulluja kynnetä eikä kylvetä, vaan ne kasvavat itekseen! Maire Kalanti Kustavin. luontoretki Jo yli kymmenen vuoden ajan jatkunut perinne Kustavin luontoretki toteutetaan Ja Retki suuntautuu Kustavin -lniön saaristoon. Kustavin Parattulasta lähdemme klo 7 ja palaamme rantaan noin klo 7. Retken hinta on 85 mk/hlö. Alle 0-vuotiailtahinta on 20 mk. Ilmoittautumiset puh / Karlin mennessä. Tervetuloa merikotkien maailmaan! LOGINBUSSI Login bussi lähtee Susi-Talakselle torstaina ja paluu on lauantaina Reitti on suunniteltu alustavasti Turku-Tampere-Jyväsky lä-oulu-rovaniemi Ivalo. Matkan hinta määräy.tyy osanottajamäärän mukaan. Asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä MENNESSÄ: Irma Spelman, puh tai Jätä viesti vastaajaan, jos et saa yhteyttä.

15 TUNTURILATU 5 Miten nyt voimme vaikuttaa retkeilymahdollisuuksiin vuonna 2030? Millaisissa olosuhteissa lap- jälkeen ruvettiin keräämään vasenlapsemme mahdollisesti ret- paaehtoisia huoltomaksuja. Etukeilevät vuoden kuluttua? käteisselvitysten mukaan piti olla Silloin eivät hekään halua tuhla-. riittävästi maksuhalukkuutta, että ta kallista vapaa-aikaansa istu- kerätyillä var(lilla pystyttäisiin maila junassa tai linja-autossa, helposti kattamaan huolto- ja vaan käyttävät kuten mekin nope ylläpitokustannukset. Käytäntö ampia kuljetusmuotoja kuten Ien - kuitenkin osoitti aivan muuta,jotokoneitaja henkilöautoja. Melut- ten eduskunta päätti ottaa käyttomat, rauhalliset ja terveet sekä töön pakollisiset läänikohtaiset roskattomat retkeilymaastot ovat -retkeilypalvelumaksut. Maksut entistä vaikeammin saavutettavis- määräytyivät käytettävissä olevissa siitä huolimatta,.että suojeltu ~ 'iapalveluistajasiitä käyttikö poltpinta-ala on merkitsevästi suu- ' topuita vai ei. rempi kuin 990- uvulla. Eduskunta päätti myös eräis- Pakokaasujen johdosta ovat tä maksuttomista, palveluja vai/ maanteitten varsien entiset met- la, olevista suuralueista. N,äillä sät harsuuntuneet luurankomet- alueilla on mahdollista retkeillä siksi. Eri tekijöistä johtuen on niin kuin ennen muinoin jokamiehenoikeudella. Valitettavasti happosateet merkittävästi lisääntyneet. Lentoliikenne on aiheuttanut maapallon laajuisia ongel edes ole kuullut kuten muut EU moni retkeilijä ei enää muista tai mia; joista tärkeimmät ovat kasvihuoneilmiön lisääntyminen, otoikeuksiin liittyy myös velvoilikansalaiset, että-jokamiehensonikerroksen ohentuminen ja suuksia. Tämän seurauksena päästöjen kaukokulkeutumat ja moni alue kului ja roskaantui erittäin nopeasti. Nuotiopohjia nä niistä johtuvat happosateet. ihosyöpää esiintyy yhä useammalla kyy vieri vieressä vetovoimaisilla varomattomalla retkeilijällä. paikoilla ja joka kesä on syttynyt Keskilämpötilan noususta jollakin alueella metsäpalo. Rauhasta ei pitkään aikaan ole ollut johtuen ei Etelä-Suomessa ole enää moneen vuoteen ollut mahdollista hiihtää ja kesällä on sanetään kauimpiin ja luonnon tietoakaan kun lentokoneilla lentanut nykyistä enemmän. Pohjois kauneimpiin paikkoihin. Moottoreiden ja radioiden melu sekä Suomessa on moottotikelkkojen ja mönkijöitten vapaa-ajankäyttö huudot vaimentavat linnunlaulun. lisääntynyt räjähdysmäisesti. Normaalin yksityiskäytön lisäksi niitä käytetään myös safaritoimintaan ja vaellushiihto- ja patikkaretkien huoltotehtävissä. Tästä on seurannut melua, roskaantumista ja paikoitellen runsaasti maaston kulumista sekä muutamien matalien järvien saastumista. Monet järvet ovat niin happamoituneita ettei niissä enää ui kaloja. Pintavettä ei enää suositella missään tapauksessa juotavaksi keittämättömänä. Kaatopaikat ovat muuttuneet tuotantolaitoksiksi, jotka ottavat vastaan vainlajiteltuajätettä. Tämänseurauksena kaikissa maastokohteissa, kuten tulentekopaikoilla ja autiotuvilla, missä ennen on ollut vain yksi jäteastia, komeilee nyt pitkä rivi jäteastioita erilaisia lajiteltuja jätteitä varten. Jätteiden poiskuljettaminen on muuttunut todella suureksi pulmaksi tiukentuneiden työsuojeluja ympäristönormien johdosta. Huoltoa varten on jouduttu rakentamaan satojå kilometrejä kevyitä huoltouria tiettömille alueille, jotta jätteet saadaan kuljetettua pois myös paljaan maan aikana ympäristövaatimusten edellyttämällä tavalla. Urienjohdosta on näille alueille tullut paljon uusia käyttäjäryhmiä kuten mönkijöilläja maastopyörillä liikkuvia. Valtion budjetti varat peittivät jo muutama vuosikymmen sitten vain murto-osan huollon aiheuttamista kustannuksista. Tämän takia rahankeräyslain muutoksen Tällaisenko maailman haluamme jättää lapsenlapsillemme? Miten me reagoimme tällaiseen kehityskulkuun? Voimme tietysti kieltää koko asian väittämällä, ettei tällainen kehitys ole kovin todennäköinen eli emme tee mitään. Voimme tietysti myös vedota siihen, että silloin olemme jo niin vanhoja, ettei asia enää koske meitä. Edelleen voimme viitata siihen, että kehitys johtuu meistäriippumattomista syistäeikäniihin voi vaikuttaa. Jos reagoimme jollakin edellä mainitulla tavalla, saattaa edellä kuv~ttu kehityskulku hyvinkin toteutua. Mitä voimme tehdä nyt jos haluamme muutosta uhkaavaan kehityskulkuun? Voimme tietysti kerätä adresseja, antaa julki lausumia tai lobata eduskunnassa ja EU:ssa. Tällä voimme saadaan jotakin aikaan, mutta se ei yksin riitä pysäyttämään uhkaavaa kehityskulkua. Vasta silloin kun. me myös todella muutamme tapojamme ekologisempaan suuntaan, eikä vain vaatimalla toisilta parannuksia, on mahdol-. lista saada jotain konkreettista aikaan. Ei riitä että vain puhumme ja kirjoitamme ympäristöä säästävistä toimenpiteistä, jos emme itse konkreettisesti sitoudu nii-. hin. Kynnys muuttaa toimintatapansa ekologisemmaksi on erittäin korkea, jos osa porukasta elää toisten siivellä eli jatkaa tuhlaamalla luonnonvaroja. Sen sijaan jokaisella on huomattavasti helpompaa sitoutua ekologiseen toimintatapaan, jos esim. kerho päättää yhteisistä ympäristötoimintaperiaatteista. Kerhojen ympäristöperiaatteiden pohjalta voi Tunturilatu kehittää järjestölle omaa ympäristöoh jelmaa. Ympäristöperiaatteita voidaan ottaa esiin myös muiden järjestöjen kanssa yhteispalavereissa kuten Suomen Ladun, Suomen Matkailuliiton, partiolaisten, urheilujär-. jestöjen jne.. Tällä tavalla on mahdollista saada todella suuria ihmisjoukkoja sitoutumaan ekologisiin toimintatapoihin. Tässä voin mainita, että Suomen Suunnistusliitto on rakentanut omaa ympäristöjärjestelmäänsä melko pitkälle. On vielä pidettävä mielessä, että myös useimmat kunnat aivan lähiaikoina saavat valmiiksi omat Agenda 2 ohjelmansa eli Rion sopimuksen mukaiset kestävän käytön ohjelmansa. Edelleen monet matkailu- ja muut yrittäjät ovat rakentaneet ympäristöjärjestelmää. Myös Tunturi latu on jo osittain noteerannut asian, kun tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on maininta luontoa säästävästä toiminnasta. Toivottavasti asialla kuitenkin tarkoitetaan ympäristöä säästävää toimintaa, joka on huomattavasti laajempi käsite. Nykyinen termi on vastuullinen matkailu, jonka yhtenä muotona on ympäristövastuullinen matkailu. Mitä konkreettista kerho voi tehdä, jotta sen toiminta muuttuisi ekologisemmaksi? Ensinnäkin on hyvä pitää mielessä, ettei ole tarkoituksenmukaista erottaa ympäristöä säästävää retkeilyä muista arkipäivän rutiineista. Ei ole helppo muuttaa omaa ajatustapaa tai omia toimintamalleja. On kuitenkin pidettävä mielessä, että jo pienikin muutos ekologisempaan suuntaan tulee viime kädessä ympäristön hyväksi. Kerho voi yksinkertaisella kyselysarjallakartoittaajäsentensä ekologista muotokuvaa. Näin saadaan selville, mihin asioihin ensi sijassa tulisi kiinnittää huomiota. Vastaukset palautetaan nimettömänä, jolloin ei ole tarpeen kaunistaa omia toimintatapoja. Siitä huolimatta tällaisissa kyselyissä annetaan todellisuudesta parempaa kuvaa itsestään. Kavtsin helmikuun kerhoillassa käsitellään laajemmin näitä asioita ja paljastetaan'mil lainen ekologinen inuotokuvajäsenistä tuli. Eri kerhoissa voi olla eri painotuksia. Kuitenkin näkisin, että ainakinjätteisiinjaenergian käyttöön kannattaisi kiinnittää huomiota. psimerkiksi luopumalla kertakäyttöastioista saadaan jätekuormaa vuositasolla huomattavasti pien.enemään. Näin on jo menetelty monessa yrityksessä ja hotellissa. Energiaa voi säästää mm. matkustamisessa ja kiinteistöjen lämmityksessä, tulen ja lämpimän veden käytössä. Erään selvityksen mukaan haluaa suuri osa ihmisistä toimia ympäristöä säästävällä tavalla, mutta ei ole riittävästi tietoa, mitä pitäisi tehdä. Kirjoista löytyy tietoa, mutta saattaa olla helpompi tapa esimerkiksi kerhoilloissa käsitellä aiheeseen liittyviä erilaisia teemoja. Jos Tunturilatu-lehdessä olisi retkeilijöitä koskevia ekovinkkejä voitaisiin saavuttaa myös kerhoihin kuulumattomia tunturilatulaisia. Heitän täkyn lehden toimituskunnalle. Toivon, että tämä kirjoitus antaa keskustelun aihetta joko omassa porukassa, lehden palstoilla tai suoraan minulle. Ekologisin retkeilyterveisin Tasso Lampen, puh. (09) 50584,os. Yhtiönkuja,02700 Kauniainen. Tasso Lampen Jäsenlnaksuasiaa TUNTURILADUN JÄSENMAKSUT VUODELLE 997!-perheenjäsen tl-perheen jäsen Lapsijäsei alle 6 v Aihaisjäsen 00 markkaa 60 markkaa 0 markkaa 200 markkaa JÄSENMAKSUNERÄPÄIVÄ Yhdistykseinme edun mukaista on, että jokainen maksaa jäsen. maksunsa eräpäivään, 5. LI 997 mennessä. Sen perusteella ilmoitamme Suomen Ladun jäsenmaksun perusteena olevan ' jäsenmäärämme Suomen Latuun, joka poistaa sen jälkeen maksamattomat henkilötjäsenrekisteristään. Maksun tultua myöhemmin tilille jäsen otetaan uutena jäsenenä Suomen Ladun rekisteriin. Kun suoritus tulee eräpäivään mennessä, niin jäsenmaksun karhuamisesta tulevat lisäkulut jäävät pois. OSOITTEENMUUTOKSET Pankin lähettämään jäsenmaksupankkisiirtoon tehdyt osoitteenmuutokset ja muut muutokset eivät välity jäsensihteerin tietoon, siis muutoksista ilmoitus jäsensihteerille. Jäsensihteeri ~olbmn 0-vuottA ~etki~uijnn rnnnoille 6.7. :_ J;ussimr"n: Bussimatkalla tutustumme Ruijan nähtävyyksiin viikon ajan, tehdään. patikkaretkiä ja mahdollisesti seilataan Hurtigrutenilla joku etappi. Myös muualle menevät vaellusryhmät voivat käyttää bussiamme mennen tullen. Ajoreiteistä sovitaan tarkemmin. ~uj,/vellus: Juhlavaelluksen kohteena on Sv~rholthalveyan pohjoisin kärki. Siellä on lintuvuori, kalastajakylä, sotamuistoja ja aava Pohjoinen Jäämeri, minkä yllä aurinko laskee ja nousee puolenyön aikoihin. Mikäli järjestyy, niin seilaamme laivalla vuonon yli Kjellefjordiin ja vael/amme vielä Nordkinn'iin, Euroopan mantereen pohjoiskärkeen. Kevään Tunturilatu-lehteen tuiee tarkempi ohjelma. Retkestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä jo nyt. Matti Rekola Rintamäenkatu 29 G TAMPERE Puh Sähköposti: rekolat@great.fi

16 6 TUNTURILATU Nuorten vaellusretki Haltille Opastelemme nu oria Lapin retkeilyyn vaeltamalla Kilpisjärveltä Hallille ja takaisin. Matkalle lähtijöiden valintapcrusteina on vähintään 3-vuoden ikä, oman aikuisen mukanaolo (tasaamaan nuoren kantamuksia), tottumusta ainakin jossain määrin vaeltamiseen (luonnossa retkeilyyn) ja telttaelämään. Toteutamme retken ajalla matkapäivät mukaan lukien. Tapaamme Kilpisjärven retkeilykeskuksessasunnuntaina 20.7.,josta lähdemme kohti suurtuntureita. Ennen matkalle lähtöä pyrimme järjestämään yhden tapaamisen, jotta voimme sopia matkareitistä, tarkemmista ajoista, varusteista sekä oppia tuntemaan toisemme. Heille, jotka eivät pääse tähän tapaamiseen, lähetämme viestin sovituista asioista. Jos tunnet kuuluvasi joukkoon, niin ota yhteyttä. Lähdemme vetämään tätä retkeä yhden nuorten leirin järjestämiskokemuksella sekä oman retkikokemuksen antamin voimin. Ilmoittautumiset 5.4. mennessä. Marjut Nummela (nuorisoasioista vastaava Tunturiladunjohtokunnan jäsen, Tunturikerho Vihtta) Pinolaaksonkatu 0 G, SEINÄJOKI, p Pirkko Westergård (Tunturiladun retkitoimikunnan jäsen, Tunturikerho Vihtta) Kasarmikatu 2 A 3, 6500 V AASA, p Tervetuloa tutustumaan Yliperän maisemiin! Kokouskutsu Löytynyt Tunturiladun juhlista löytynyt kamera ja hopeanvärinen rintakoru odottavat vielä omistajiaan. Mikäli kaipaat niitä, soita Vappu Hietalalle, puh. koti /työ Vihje Timo Kososen omaäänite "Piilopatkka" sisältää 2 lämmöllä ja rakkaudella tehtyä laulua Lapista. Kasettia voi tilata tekijältä puh hintaan 50 mk + postikulut. Kavtsin bussi Talvi päiville Kavtsin bussi lähtee Helsingistä pe 7.2. klo 8.00 ja matkaa Hyvinkään, Riihimäenja Tampereen kautta Vaasaan. Paluu Helsinkiin su 9.2. noin klo 9. Lisätiedot Tuure Hakkarainen, puh Tunturilatu ry:n kevätkok0t.;s pidetään lauantaina klo 3.00 alkaen Kampin palv.elukeskuksessa (os. Salomon katu 2 B, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 :n kevätkokoukselle määräämät asiat sekä Tunturiladun kämppäsääntöjen muutos. Kokouskahv it tarjotaan klo J 2:JO a lkaen *~,.-:--. ~ ~., '.-...><if' TERVETULOA.,- -~ Johtokunta saunan. UlURILdDUI rrpilrilr Majoitusvaihtoehdot: Hµonemajoitus Saukkorannassa 4 h huone O mklhlö/yö s~sältäen aamiaisen 2 h huone 50 mk/hlö/yö sisältäe,n aamiaisen Mökkimajoitus Utterön loll)al:<ylässä (n. J, km päässä), ei mukavuuksia 6 h. _.,/"' mökki 300 mk/vrk, 4 h mökki 200 mk/ ~ H~i uisio Ci/~'/-o vrk ~ ' >J;. Vaski ~ Ruokailu 55 mk/hlö. Aamiainen 30 mk/!.. ~,.. '- ~ hlö (muille kuin huonemajoituksessa s _.;.)i~ K~pr oleville). ~" '" Yleisillä kulkuneuvoilla tuleville jär- ~.jestetään kuljetus Saukkorantaan.. llmoittautumiset toivomme 26.J.997 mennessä, myös majoitus- ja ruokailuvaraukset:.>:ii ~ ~ KaijaMariapori, Keskuskatu 8, Vaasa, tai Jaakko Heini- ;. mäki, Orvokkitie 5, 6560 Mustasaari,, 'Ia[Vipäiviffä ta.vataan, tervetuloa 'Vaasaan! TOIMINTAMUISTIO Tunturiladun uudet Susisäännöt astuivat voimaan 8.. Tunturiladun koulutustilaisuus kerhojen toimihenkilöille Tampereella Tunturiladun t~lv i päivät Vihttan isännöimänä lomakeskus Saukonrannassa (ks. ilm.) LOGin kerhoviikko Susi-Talaksella vk 3 KA VTSI Susi-Kiisalla OKTAn kerhoviikko Susi-Talaksella Tunturilatu 2/97 aineistopäivä 3.5. Kevätkokous Helsingissä Kampin palvelutalossa (ks. ilm.) 7.5. Kevään Luontoretki Kustavin - Iniön saaristoon (ks. ilm.) Suomen Ladun Leiri päivät ja Kuntoiluolympialaiset Vierumäellä OKTAn kerhoviikko Susi-Kiisalla Tunturiladun kesäpäivät KUOKTEn toimiessa isäntänä 3.8. Tunturilatu 3/97 aineistopäivä NJEALLJEN ja KUMPEN kämppäviikoilla rakennustalkoot Susi-Talaksella. Muutkin tunturilatulaiset tervetulleita OVTSin kerhoviikko Susi-Talaksella Syyskokousja susiaiset KOLBMAn isännöiminä 5.2. Tunturilatu /98 aineistopäivä RETKIMUISTIO Talviretkeilyn peruskurssin perusosa Kärrikaltiossa, Inkoossa Talviretkeilyn peruskurssin maasto-osa IlmoittautumisetJonna Alapuraselle p Viikonlopun hiihtovaellus Tampereella vä)j) \ä Velaatta Kämmenniemi- Tampere Tiedust~lut ~ekä ilmoittautumiset Riku Altonen p , Tahkon erähiihto Nuuksion kansallispuistossa Espoossa Tiedustelut Martti Eskelinen p Jäähiihto Jäätilanteesta riippuen joko merellä tai sisämaan järvillä. Tiedustelut Matti Rekola p Viikon hiihtovaellus toukokuussa 997: Jostedalsbreen päästä päähän. Tiedustelut Ari Linkolehto p Kanoottiretki Puulavedelle Tiedustelut Tage Lampen p Nuorten vaellusretki Haltille Tiedustelut Marjut Nummela p tai Pirkko Westergård p Retki Ruijan rannoille Kyseessä Kolbman juhlavaellus. Bussimatkailijoille mahdollisuus myöskin nähdä Ruijan maisemia. Tiedustelut Matti Rekola p Ruskavaellus syyskuun alusta loppuun. Mahdollisuus olla mukana vain osan matkaa. Tiedustelut Pirkko Westergård p tai Kalevi Kanerva p HIIHTOVAELLUS IVALOSTA TALAKSEN MAISEMIIN Vaellus Ivalosta Talaksen maisemiin telttavaelluksena. Vaellusaika on kaksi viikkoa, mahdollisuus myös viikon mukana oloon sopimuksen mukaan. Lähtö Rovaniemeltä 8.4 linja-autolla klo 8.00 Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pirkko Westergård p VAELLUSHIIHTO ANGELI-HETTA Vaellus suoritetaan telttavaelluksena Angelista Hettåan. Lähtö Tampereelta junalla 8.4. klo ja Rovaniemeltä jatkuen linjaautolla aamulla klo Paluu linja-autolla Rovaniemelle sekä junalla Tampereelle. Juna Tampereella sunnuntaiaamuna Retken vetäjänä Jonna Laine. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Riku Altonen puh