Tutkimustyön profiilien kuvaus

Transkriptio

1 . Liite 3 Tutkimustyön profiilien kuvaus laatinut HAUS kehittämiskeskus Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 8.1. Palveluturvallisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon Sotilaan toimintakyky kylmässä Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito Sotilaan ympäristön terveyshaitat Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja rauhanturvatoiminnassa Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma Palvelukelpoisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat Sotilaan psyykkinen suorituskyky Infektiotaudit sotilaan suorituskyvyn kannalta Sotilaan näkökykyyn liittyvät ongelmat Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat keskushermostoperäiset tekijät Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat iho-ongelmat Kenttälääkintään liittyvä tutkimus Asevaikutukset ihmiseen Haavoittuneen kirurginen hoito Haavoittuneen kivun- ja nestehoito Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus Useampaan eri painoalueeseen liittyvä tutkimus Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa rauhan aikana ja poikkeusoloissa Ilmailulääketieteen tutkimusohjelma Laivastolääketieteen tutkimusohjelma...18 Tutkimustyön profiilien kuvaus 2 (20 )

3 Tutkimustyön profiilien kuvaus liittyy raportin kohtaan 8 Laatinut HAUS kehittämiskeskus Oy 8.1. Palveluturvallisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön Tutkimuksen tavoitteena on fyysisen kuormituksen haitallisten vaikutusten esiintyvyyden ja epidemiologisten tekijöiden selvittäminen. Näiden haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn sekä nopeiden diagnosointi- ja hoitomenetelmien kehittäminen palvelusturvallisuuden ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi selvitetään tuki- ja liikuntaelimistön rakenteellisten ominaisuuksien ja sairaus- tai tapaturmaperäisten tilojen vaikutus palveluskelpoisuuteen sekä sotilaan tehtävään valintoihin (erityisryhmät, kuten laskuvarjojääkärit, lentäjät, sukeltajat jne). Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita HYKSin ortopedian ja traumatologian klinikka kehittää vammojen hoitoja sotilaslääketieteen ja katastrofitilanteiden tarpeisiin. Ortopedian ja traumatologian tapaturma-asema ja tehohoitoyksikkö kehittävät soveltuvin osin sotilaslääketieteeseen tarvittavia valmiuksia. Traumakeskus tarjoaa hyvän synergian sotilaslääketieteeseen. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Polven nivelside- ja kierukkavammoihin liittyvä kliininen ja teoreettinen tutkimustyö: 3 väitöskirjaa (Pekka Kannus 1988, Antero Natri 1996, Timo Järvelä 2001), 3 väitöskirjatutkimusta käynnissä. Nilkan nivelsidevammojen paranemiseen liittyvä tutkimus: 1 väitöskirja (Auvo Kaikkonen 1999), 1 väitöskirjatutkimus käynnissä. Patellaluksaation hoidon kliininen tutkimus: 1 väitöskirja (Heikki Mäenpää 1998 ), tutkimus jatkuu. Säärimurtumien hoito: 2 väitöskirjaa (Seppo Honkonen 1996, Jarmo Toivanen 2001). Nilkkamurtumien funktionaalinen hoito tutkimus jatkuu (Heikki-Jussi Laine) 1 väitöskirjatutkimus käynnissä Tutkimustyön profiilien kuvaus 3 (20 )

4 Yhteistyökumppanina ortopedian klinikalla on ollut yli 20 vuotta Tampereella toimivan UKK-instituutin urheilulääkäriasema liikuntavammojen ja liikuntaan liittyvien rasitusvammojen epidemiologiaan ja hoitoon liittyvässä kliinisessä työssä ja tutkimustyössä (1 väitöskirja, Paavola 2001). Tampereen teknisen yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti elimistössä liukenevista materiaaleista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa on tehty yhteistyötä erityisesti kävelyn biomekaniikasta Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Ortopedinen tutkimus on keskittynyt traumatologiaan, selkäkirurgiaan ja protetiikkaan. Klinikassa on tehty väitöskirjatyö Päijät-Hämeen keskussairaalassa ruston rasitusmuutoksista (kokeellinen, biokemia) ja ranteen murtumien hoidosta ulkoisella fiksaatiolla. Ruston rasitusmuutoksia tutkinut tutkimus tukee nykyistä kliinistä osaamista rustovammojen hoidossa, jossa erityisosaamista. Putoamisvammojen ja kantapäämurtumat toinen kliininen erityisosaamisalue. Biohajoavien materiaalien käytettävyyttä tutkitaan syndesmoosivammojen hoidossa Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon Tutkimuksen tavoitteena on fyysisen kuormituksen haitallisten ääreishermostovaikutusten selvittäminen. Näiden haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn sekä nopeiden diagnosointi- ja hoitomenetelmien kehittäminen palvelusturvallisuuden ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Esiin ei tullut soveltuvia tutkimuksia. Kaikissa yksiköissä hyvät valmiudet Sotilaan toimintakyky kylmässä Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen kylmissä olosuhteissa tutkimalla kylmän haitallisten vaikutusten ja kylmävammojen esiintyvyyttä, ehkäisyä sekä diagnosoinnin ja hoidon kehittämistä ja kylmyyden vaikutusta palvelusturvallisuuteen sekä osallistutaan varustekehittelyyn. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito Ympäristömelusta aiheutuvien kuulovammojen ehkäisy ja hoito. Ympäristömelulla tarkoitetaan myös ampuma-aseisiin liittyvää melua ja muuta ympäristöstä syntyvää melua (ml lento- ja ajoneuvomelu. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Korva-, nenä-, kurkkutautien osalta yhteistyömahdollisuuksia löytyy sisäkorvavaurioiden (meluvammojen) perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen ja hoitomenetelmätutkimuksen (esim ylipainehappihoito) kohdalla. Myös Tutkimustyön profiilien kuvaus 4 (20 )

5 liikepahoinvoinnin hoidosta klinikalla on kokemusta. Laajaa tietämystä löytyy muutenkin vestibulaarielimen toiminnasta ja patologiasta sekä häiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta. Infektiotautien (esim. sinuiitin) vaikutus suorituskykyyn on myös mielenkiintoinen tutkimusaihe, johon klinikalla on valmiutta osallistua. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Kuulovammoihin kohdistuva tutkimus koostuu preventiivisestä, populaatio- ja koe-eläintutkimuksesta. Meluvammojen ehkäisemiseksi on kehitetty keinoälyyn perustuva asiantuntijaohjelma (NoiseScan ver 4), joka tunnistaa henkilökohtaisella tasolla kuulovammariskin ja pystyy ennustamanaan kuulovamman kehittymistä. Ohjelmaa on testattu teollisuudessa ja Ruotsin armeijan Visbyn joukko-osastossa (vapaa-ajan melun additiivisen vaikutuksen selvittämiseksi). NoiseScnaniä voidaan täyttää haastattelukaavakkeen avulla (populaatiotutkimukset), tietokoneella hoitajan välityksellä (prospektiiviset tutkimukset), tai interaktiivisesti ja itsenäisesti tietokoneen kautta (teollisuus, varusmiehet). Meluvamman biologisia riskitekijöitä selvitetään Suomen ja Ruotsin teollisuuden kanssa yhteistyössä. Geneettistä meluvammaherkkyyttä selvitetään EU:n ohjelmassa (ARHI) solutuman geeneistä ja prof. Howard Jacobsin (Tampereen yliopisto) kanssa mitokondio-geeneistä. Meluvamman hoitoa selvitetään käyttämällä antioksidantteja vapaaehtoisilla diskomelun aikana (Prof. Josef Millerin kanssa, Kresge Hearing Institute, USA). Koe-eläintöissä selvitetään aistinsolujen selviämistä antioksidantteja ja hermon kasvutekijöitä käyttäen. Uusia lääkehoitomenetelmiä kehitetään pakkaamalla kasvutekijöitä/geenejä kantajamolekyylien sisään (kitosaani nanopartikkeleita), jotka omaavat oikean reseptorirakenteen solujen pintaan tarttumiseksi ja suojaavat geenejä DNA:asi entsyymin tuhoilta. TaYS:ssa tullaan kehittämään kahden vuoden sisällä ensimmäisen sisäkorvahoidon vaikeasti kuulovammaisille implantin yhteyteen. Sisäkorvavaurioita tutkitaan koe-eläimillä MRI-tekniikalla ja kalvoston laajenemista ja repeämistä on osoitettu in-vivo mallissa koe-eläimillä. Tutkijat ovat mallintaneet impulssimelun ja kallovamman aiheuttaman kuulonalennuksen ja MRI:ssä todenneet scala median permiabiliteetin lisääntymisen sekä erilaisen kasvutekijöiden (VEGF, TNF-a) lisääntymisen. TaYS:ssa on tehty alalta n. 300 julkaisua ja ohjattu n. 10 väitöskirjaa. Tällä alalla toimitaan jo yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Tasapainotutkimuksen alalta selvitetään tasapainoelimen fysiologiaa, sisäkorvavaurion diagnosointia, vauriomekanismia, vauriosta toipumista ja kaatumisen patofysiologiaa. Uusia testejä on kehitetty, mm. pään autorotaatiotesti, jolla voidaan tutkia tasapaino-elimen taajuusvastetta; virtuaaliposturografiaa, jolla voidaan tutkia tasapainon säätelyä näkö ja proprioseptiivista aistia modifioiden, sekä silmänliikkeiden tietokoneanalyysiä käyttäen asiantuntija -järjestelmää. Käytössä on geneettisesti manipuloitu sisäkorvan hiirimalli fysiologisia tutkimuksia varten. TaYSissa on tehty alalta n. 200 julkaisua ja ohjattu 10 väitöskirjaa. Myös tällä alalla toimitaan jo yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Ylähengitysteiden sairauksien ja fysiologian tutkimuksessa vahvuusalueita on nenän toiminnan mittaaminen. Käytössä on moderni rinologinen laboratorio, jossa voidaan mitata nenän hengitysvastusta ja ilmavirtausta sekä nenäkäytävän poikkileikkauspinta-alaa etäisyyden funktiona. Toinen osaamisalue on nenän toiminnan mittaaminen, hengitysteiden limakalvon liman kuljetusfunktion mittaaminen sekä nenäkäytävästä että nenän sivuonteloista radioisotooppimenetelmiä käyttäen. Alalta on useita väitöskirjoja. Meneillään on rinometriaa hyödyntävä tutkimusprojekti Ilmavoimien kanssa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 5 (20 )

6 Osaamisalueet kuulon ja tasapainon alalta tukevat sotilaslääketieteen kehitystä ja tutkimusta. TaYS:ssa on paneuduttu kliinisesti meluvamman estoon ja hoitoon ja tulevaisuudessa pystytään valitsemaan ns. herkät korvat pois riskialttiista aselajista Lisäksi tutkimusalueet tukevat matkapahoinvoinnin estämistä säilyttäen taistelukykyä sekä lentäjien tasapainojärjestelmän testausta. Ohjelmissa käytetään keinoälyä ja sitä voidaan soveltaa varusmiesten valinnassa painottaen terveydellisiä menestystekijöitä. Rinologisen osaamista voi hyödyntää esimerkiksi lentäjien ja sukeltajien olosuhteiden tutkimuksessa ja kehittämisessä. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Käytössä on nykyaikainen audiologinen laboratorio, jonka palvelukyky on hyvä. Lisäksi sairaalassa on hyvät edellytykset tasapaino-ongelmien tutkimiseen. Kuulonparannusleikkaukset ja muu vaativa korvakirurgia tehdään itse kuten myös pään ja kaulan alueen kasvainkirurgia ja larynxin kasvaimien endoskooppinen ja laserhoito. Vain mikrovaskulaarinen syöpäkirurgia ja kallonpohjakirurgia tehdään muualla. Pinnallisten muutosten havaitsemiseen on käytössä autofluoresenssitekniikka. Foniatrian palvelut on järjestetty. Allergologia, endoskooppinen sinuskirurgia ja kuorsaus-uniapneadiagnostiikka ja hoito kuuluvat myös erityisosaamisen piiriin. Tutkimustoiminta on kliinistä ja lääketutkimusta liittyen kuuloon ja tasapainoon. Kaksi väitellyttä ja kaksi väitöskirjaa tekevää. Positiivine lähtökohta tutkimukseen Sotilaan ympäristön terveyshaitat Sotilaan ympäristömeluun ja lääketieteelliseen tiedusteluun liittyvät ympäristötekijät, ympäristön infektiotautikysymykset. Sotilaallisen toiminnan aiheuttaman ympäristömelun hallinta Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja rauhanturvatoiminnassa Luodaan systeemaattiseen sotilaan riskinarviointiin ja hallintaan soveltuva menetelmä, jota voidaan käyttää myös rauhanturva- ja kriisinhallintatyötä arvioitaessa Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma Luodaan atk-pohjainen seurantajärjestelmä, jolla voidaan seurata sotilaiden sairauksia, tapaturmia ja muuta terveyskäyttäytymistä varuskuntasairaaloissa, varuskuntien terveysasemilla ja kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin liittyvissä terveydenhuollon toimipisteissä Palvelukelpoisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat Sotilaan fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavien lähinnä hengitys- ja verenkiertoelimistöön sekä lihaskuntoon liittyvien tekijöiden tutkiminen. Reserviläisten palveluskelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta. Erityisryhmien kuten laskuvarjojääkärit, sukeltajat ja lentäjät henkilöstövalinnat. Tutkimustyön profiilien kuvaus 6 (20 )

7 Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Sisätautien klinikassa tehdään geenitutkimusta mm. sydämen vakavien rytmihäiriöiden, rasva-aineenvaihdunnan sairauksien, lihavuuden ja kohonneen verenpaineen osalta, edelleen myös diabeteksen ja astman osalta Varusmiespalvelun 1-2 sisääntuloerää tarjoaa alustan tavallisten tautien genetiikkaa koskeville tutkimuksille. Lähtötilanne muodostaisi geneettisestä isolaatista erilleen otetun samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan populaation, jonka elämäntavat ja ravitsemuskin olisivat ½-1 vuoden ajan samat. Näin jatkuvien muuttujien (paino, seerumin lipidit, verenpaine, kuntomittarit ym.) assosioiminen geneettisiin markkereihin olisi erityisen mielekästä. Ainoa haitta on tutkimuksen rajoittuminen (käytännössä) miehiin. Yhden sisäänottoerän keskeisten suku- ja sairaustietojen sekä DNA-näytteiden kerääminen ei ole epärealistinen hanke. DNA-analyysit voidaan suoritettaa Biomedicum Helsinkikeskuksessa yhteistyössä sisätautiklinikan, KTL:n ja Suomen Genomikeskuksen kanssa. Uudet DNA:n tutkimusmenetelmät (haplotyyppiblokit, chip-teknologia) mahdollistavat suurten näytemäärien järkevän analytiikan. Edellämainittujen kansantautien ohella tutkimusasetelma tarjoaa mahdollisuuksia esim. infektioalttiuden ja psykiatrisen sairastuvuuden sekä fyysisen kunnon vaihtelun geneettisten merkkiominaisuuksien selvittelyyn. Edellyttää valtavaa tutkimusrahoitusta, mutta toisaalta intressitahoja löytyy runsaasti. Sisätautien klinikalla on jo tehty mittava tutkimus siitä, miten hormonit, geenit ja liikunta ja varusmiespalveluksen aikainen fyysinen rasitus vaikuttavat luun huippumassaan varusmiespalvelukseen astuneilla miehillä. Tutkimuksessa on katsottu myös rasitusmurtumiin liittyneitä tekijöitä. Tutkimus on julkaisuvaiheessa (noin 6-7 osajulkaisua). Tutkimus tyypin 1 diabeetikoiden soveltuvuudesta varusmiespalvelukseen on alkanut tammikuussa 2001 ja kestää vuoden 2004 loppuun. Tutkimuksen raporttia Puolustusvoimien käyttöön koskien LTO - säädöksiä diabeetikoiden osalta tullaan valmistelemaan kuluvan vuoden lopun ja alkuvuoden aikana, jolloin myös päätetään hankkeen julkaisupolitiikasta. Diabeetikoiden varusmiespalveluksen monitoroinnissa löytyy tutkimustarvetta tutkimushankkeen päätyttyä. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita TAYS:n Kliinisen fysiologian yksikkö on vanhin erikoisalalla toimiva yksikkö ja tutkimusvalikoima on monipuolinen ja TaYS:n ilmoituksen mukaan Suomen laajin. Konsultaatioita tarjotaan myös etälääketieteen välineitä käyttäen. Tutkimustyössä on keskitytty sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, maha-suolikanavaan sekä autonomisen hermostoon liittyviin aiheisiin. Oleellinen ja kasvava alue toiminnassa on rytmihäiriöiden diagnostiikka EKG- pitkäaikaisrekisteröintien avulla. TAYS:n kliinisen fysiologian yksikössä on kehitetty noninvasiivinen hemodynamiikan monitorointijärjestelmä. Kyseinen, koko kehon impedanssimittaukseen perustuva menetelmä on mahdollistanut neurokardiogeenisen synkopeen patofysiologisten mekanismien tavanomaista tarkemman arvioinnin tilt-testeissä. Tutkimuksen avulla pystytään erottamaan puhdasmuotoisia vasodepressorisia ja kardioinhibitorisia reaktioita kombinoiduista vasteista. Syncope-potilaiden ohella tutkimusta voidaan käyttää riskiryhmien (mm. lentäjät ja sukeltajat) verenpaineen säätelyhäiriöiden toteamiseen. Keuhkofunktion tutkimushankkeet ovat liittyneet pääasiassa keuhkoastmaan sekä keuhkojen alueelliseen ventilaatiojakaumaan. Kliinisen fysiologian yksiköllä on laaja kokemus PET-tutkimusten kliinisestä käytöstä. Gamma-PET tutkimukset on aloitettu ensimmäisinä Pohjoismaissa. Nykyisin käytämme FDG-kuvauksissa käytetään aitoa PET -kameraa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 7 (20 )

8 Tuumorikuvauksen ohella FDG:tä voidaan käyttää myös tulehduspesäkkeiden, sydämen glukoosi-metabolian sekä aivojen tutkimiseen. Isotooppilääketieteen yksikön edustaja kuuluu sairaalan luumuutostyöryhmään, joten kokemus epäselvien luumuutosten (mm. rasitusmurtumien) arvioinnissa on laaja. Tutkimusvalikoimaan kuuluu myös luun mineraalitiheyden mittaus. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Päijät-Hämeen keskussairaalassa hoidetaan ainoana keskussairaalana Suomessa elektrofysiologisia toimenpiteitä (stimulaatiotestit ja ablaatiohoidot) tarvitsevat rytmihäiriöpotilaat. Sairaalassa tehdään tällä hetkellä sydämen natriureettisten peptidien kliinisiin sovelluksiin liittyvää tutkimustyötä. Sydämen ultraäänitutkimusmenetelmistä on tehty väitöskirja ja kardiologian klinikka osallistuu prof. Heikki Huikurin (Oulun yliopisto) johtamaan kansainväliseen äkkikuolematutkimusprojektiin (infarktipotilaat). Mahdollisesti alkamassa liikuntaan liittyvä tutkimusprojekti sydänpotilailla. Keuhkosairauksien klinikka vastaa shp:n alueella erikoisalan keskussairaalatason palveluista, mm. tuberkuloosin ja mykobakterioosien hoito, keuhkoinfektioiden hoito, hengitysallergian tutkimus ja hoito, keuhkojen parenkyymisairauksien diagnostiikka ja hoito. Keuhkosairauksien erikoisalan vastuulla on bronkoskopiatoiminta, hengitysfysiologia, hengityselimistön rasitustestaukset ja altistuskokeet sekä uniapnean diagnostiikka ja hoito ja kroonisen hengitysvajauksen hoito. Ylilääkäri väitellyt. Yksi väitöskirja valmistumassa. Yhteistyötä eri klinikoiden kanssa koskien väestötason keuhkofunktiolöydöksiä ja bronkiaalist hyperreaktiviteetta aikuisväestössä, keuhkosairauksien epidemiologiaa sekä yhteistyötä Oulun aluetyöterveyslaitoksen Ihminen kylmässä projektissa. Tutkimusresurssointi niukkaa nykytilanteessa Sotilaan psyykkinen suorituskyky Tavoitteena on sotilaan psyykkisten ongelmien varhainen tunnistaminen, huumeja päihderiippuvuuksien selvittäminen, itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja traumaattisen stressireaktion ja taistelustressin diagnostiikan, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS:n psykiatrin klinikka yliopistollisena yksikkönä on monipuolinen tutkimukseen panostava klinikka. HYKS psykiatrian klinikka ilmoittaa olevansa kiinnostunut yhteistyöstä tutkimuksen ja kliinisen potilastyön tasolla. HYKS psykiatrian klinikalla on vanhastaan hyvä yhteistyö Tilkan psykiatrian ylilääkärin kanssa ja parastaikaakin on tutkimusyhteistyötä meneillään. Tämä tutkimus koskee varusmiesten psykologisten testien mahdollista ennustearvoa myöhemmän psykoosisairastuvuuden suhteen. Muita yhteistyöalueita voisi olla esiin nostetut psyykkisen toimintakykytutkimus sekä päihde(huume)psykiatria. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet TAYS:n psykiatrian tulosalue voi tarjota kattavasti psykiatrisia tutkimus- ja hoitopalveluita Puolustusvoimien käyttöön. Tulosalueen toimiyksiköt sijaitsevat TAYS:n kantasairaalassa ( yleissairaalapsykiatria) ja Pitkäniemen sairaalassa. Tulosalueen käytettävissä ovat kaikki TAYS:n eri klinikoiden tarjoamat tutkimusja konsultaatiopalvelut. Yliopistosairaalan yksikkönä tulosalue on valmis Tutkimustyön profiilien kuvaus 8 (20 )

9 kehittämään sotilaspsykiatrista tutkimusta ja koulutusta yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Psykiatrian professori, ylilääkäri Esa Leinonen on biologisen psykiatrian, erityisesti lääkehoidon asiantuntija. Sosiaalipsykiatrian professorin, ylilääkäri Matti Joukamaan tutkimustyö on painottunut erityisesti epidemiologiaan ja varusmiesikäluokat tarjoavat tässä suhteessa erityisen hyvät mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön. Akuuttipsykiatrian klinikka tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen ja nopeaan kriisiapuun ja tutkimukseen vaikeissa mielenterveyshäiriöiden kriisitilanteissa. Klinikan yleissairaalapsykiatrian poliklinikka on kehittänyt systemaattisen menettelyn psyykkisen työkyvyn arviointia varten. Se on helposti sovellettavissa myös sotilaslääketieteellisen käytännön ja vaatimusten mukaiseksi palvelukyvyn arviointimenettelyksi. Yleissairaalapsykiatrialla on hyvät mahdollisuudet ja ammattitaito vaativienkin somatopsykiatristen ongelmien tutkimukseen ja hoitoon yhteistyössä muiden TAYS.n klinikoiden ja palveluyksiköiden kanssa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla on hyvät valmiudet postraumaattisten häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon. Nuorisopsykiatrian klinikka tarjoaa hoitopalvelujen lisäksi systemaattisen menettelyn nuorten asevelvollisten palvelukyvyn ja palvelukyvyn ennusteen arviointia varten. Oikeuspsykiatrian klinikka suorittaa TEO:n määräämiä mielentilatutkimuksia ja pystyy tältä pohjalta tarjoamaan tarkasti strukturoituja ja luotettavia mielentilan ja toimintakyvyn arviointitutkimuksia. Klinikassa on kehitetty systemaattinen menettely ja asiantuntemus aggression hallintaan ja uhkaavien tilanteiden purkamiseen. Erityisen vaikeahoitoisten ja vaarallisten nuorten tutkimus ja hoitoyksikkö EVA voi tarjota systematisoituja ja laajoja tutkimuspalveluita nuorilla varusmiehillä ilmenevissä vakavissa käyttäytymisen häiriöissä ja luonnehäiriöissä. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla kokenut ja koulutettu henkilökunta. Akuuttipsykiatrian poliklinikkatoiminta kehittyvää ja resurssoitua, samoin varhaiskuntoutuspoliklinikka (nuoret vastikään sairastuneet psykoosipotilaat). Käytettävissä akuuttipsykiatrian ja kuntouttavan sairaalapsykiatrian osastot (3 + 2 osastoa). Persoonallisuushäiriöpotilaan hyvän hoidon malli sekä depressiopotilaan ja psykoosipotilaan hoitoketjut laadittu, kuntoutuksessa psykoedukatiivinen viitekehys. Päihdepotilaat hoidetaan yhteistyössä TAYS:n psykiatrian klinikan, Järvenpään sosiaalisairaalan ja paikallisen A-klinikan kanssa. ECT-hoitomahdollisuus käytössä. Kriminaalipotilaiden hoidot ostetaan suunnitellusti ostopalveluina muualta, samoin toistaiseksi opioidiriippuvaisten potilaiden huumeongelmaan liittyvät osastohoidot, muuten toiminta tapahtuu välittömästi keskussairaalan yhteydessä olevissa aikuispsykiatrian yksiköissä sekä hajasijoitetuilla aluepoliklinikoilla ja A-klinikalla. Yhteistyössä eri psykiatrian alojen kesken käynnissä perhepsykiatria kehittämishanke. Psykososiaalinen näkökulma sekä psykososiaalinen kriisipäivystys kehittämisen painopistealueena. Nuorisopsykiatria toimii kiinteästi aikuispsykiatrian läheisyydessä. Sairaalassa toistaiseksi ainoa taistelupsykiatrian ja psykologian dosentti (prof. Rimon). Tutkimuspuoli tullee vahvistumaan, sillä Tampereen yliopiston mandaatilla toimiva professuuri täyttövaiheessa. Tutkimusprofiili muotoutuu tulevan viranhaltijan mukaan. Lääkäritilanne vaihtelee Infektiotaudit sotilaan suorituskyvyn kannalta Hengenvaarallisten infektioiden, kuten aivokalvontulehduksen sekä sydänlihaskalvon tai -lihaksen tulehdusten nopean tunnistamisen, diagnostiikan ja hoidon kehittäminen, influenssaepidemioiden tunnistamisen ja hoidon Tutkimustyön profiilien kuvaus 9 (20 )

10 kehittäminen, epidemiologia ja ehkäisy. Ruuan välityksellä leviävien suolistoinfektioiden ehkäisy, B-asekysymykset. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Infektiotaudit ja suorituskyky; infektiot voivat tunnetusti alentaa pitkäksi aikaa fyysistä suorituskykyä seuraavilla mekanismeilla: postinfektiöösinen väsymysoireyhtymä, myokardiitit ja keuhkoinfektiot. Lisäksi henkilö, jolla on toistuvia infektioita, voidaan tutkia tarkasti mahdollisia immunovajavuusoireyhtymiä ajatellen. Poikkeusolojen infektioiden hoidossa on tieto-taitoa. Myöa muissa kysymyksissä kuten esim. rokotuksissa tai joukkojen lähetettäessä rauhanturvatehtäviin tropiikkiin tai muihin vastaaviin paikkoihin, klinikasta löytyy tieto-taitoa. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Laboratoriokeskuksen keskitettyyn palvelutuotantoon kuuluvat kliinisen kemian, kliinisen genetiikan, kliinisen mikrobiologian ja patologian erikoisalojen laboratoriotutkimukset. Näiden palveluiden ohella laboratoriokeskus tekee kliinisiä sovellutuksia ja diagnostiikan laadun edistämiseen tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä tarjoaa alan konsultaatioita ja koulutusta Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Ylilääkärillä on kliinisen mikrobiologian, virologian ja hallinnon pätevyys sekä sairaalahygienian erityispätevyys. Osasto osallistuu seuraaviin valtakunnallisiin tutkimushankkeisiin: avohoidon antibioottihoitokäytäntöjä tutkiva Mikstra-projekti, sairaalahygieniaprojekti sekä mikrobilääkeresistenssiä tutkiva Fire-yhteistyö Fireyhteistyön puitteissa osastolla on valmisteilla yksi väitöskirjatyö. Lisäksi osasto on julkaissut raportteja alueen epidemioista sekä epidemiologiasta Kaksi sairaalamikrobiologia, jotka aloittaneet tutkimustyötä Sotilaan näkökykyyn liittyvät ongelmat Kehittää näkökyvyn ja silmälääketieteen alaan kuuluvian valintakriteereitä erilaisiin sotilastehtäviin. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS silmätautien klinikalla on runsaasti osaamista sotilaslääketieteen kannalta tärkeillä alueilla sekä huippuluokan laitteisto taittovirhekirurgisten toimenpiteiden suorittamista varten. Klinikan professorilla on liikennelääketieteen erikoispätevyys ja siten käynnissä näkökyvyn ja liikenneturvallisuuden välistä yhteyttä käsitteleviä tutkimuksia. Helsingin yliopistossa tehdään myös näköfysiologisia tutkimuksia ja alaan sopivia resursseja on muuallakin (esim. TKK). Nykyaikaisen sodankäynnin tyyppivamma ovat silmän vammat, jotka ovat estettävissä käyttämällä asianmukaisia suojalaseja. Silmien suojaamisesta ja etenkin silmävammojen hoitamisesta on silmätautien klinikalla hyvä asiantuntemus. Taistelukyvyn menettämiseen liittyy myös vaara, että tietyn tyyppisillä laserlaiteilla aiheutetaan verkkokalvovaurio, joka estää sotilasta taistelemasta. Klinikalla on pitkäaikainen kokemus eri aallonpituutta edustavan laservalon vaikutuksesta silmään ja klinikassa on kokeellisesti tutkittu laservaikutusta kudostasolla. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet TaYS:n silmäklinikka pystyy tekemään terveystutkimusten koordinointia ja suorittamaan Puolustusvoimain oman erityishenkilöstön ( mm lentäjät ) terveystutkimukset, varusmiesten silmätarkastukset erityistarpeen mukaan. Klinikasta löytyy erityistietämystä eri suppeilta osa-alueilta (kuten neuro- Tutkimustyön profiilien kuvaus 10 (20 )

11 oftalmologiassa, sarveiskalvon, verkkokalvon ja lasiaisen, silmänpainetaudin ja mykiön sairauksien tautien diagnostisoinnissa ja hoidossa, näönkuntoutuksessa ja heikkonäköisten apuvälineiden sovituksessa). Klinikka pystyy antamaan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palvelukset (mm. silmätapaturmien ehkäisy) ja tähän liittyen Puolustusvoimien henkilöstön koulutus sekä silmäsuojaimien ym. hankintojen koordinointi ja ohjaus. Telelääketieteellinen konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Tieteellinen tutkimustyö sotilaslääketieteen näkökulmasta kytkeytyy tapaturmien ehkäisyyn, ensiavun antamiseen ja toimivan hoitoketjun luomiseen Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Silmätautien yksikkö pystyy tarjoamaan potilailleen erityisosaamista silmän verkkokalvo eli takaosakirurgian sekä vaativan glaukoomakirurgian alueella. Takaosakirurgian alueella kliinistä erityisosaamista. Tämän hetkinen tutkimus koskien etukammiopuudutteen käyttöä silmän harmaakaihileikkauksissa on juuri käynnistymässä. Silmälääkäritulanne hyvä, kahdeksan virkaa ja virat täynnä. Diagnostiset välineet hyvät. Ylilääkäri väitellyt Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat keskushermostoperäiset tekijät Kehittää sotilaan vireystilan havainnoimis- ja mittaamismenetelmiä. Tutkia unenpuutteen vaikutusta vireyttä ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Tutkia ja kehittää liikepahoinvoinnin hoitoon ja ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä. Selvittää aivojen toiminnan kuvantamismenetelmien hyödyntämismahdollisuuksia sotilaan tehtävävalinnoissa. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Neurologian klinikan piirissä on erityisosaamista ovat unipatjatutkimukset vireystilamittauksiin liittyen, paleltuma- tai palovammoihin liittyvät neuropaattiset kiputilat, aaveraajasäryn hoito, kivun hoito kenttäolosuhteissa: vahvojen opioidien käyttö, kokemukset opioidien uusista lääkemuodoista sekä rabdomyolyysin diagnostiikka ja hoito. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Puolustusvoimien kannalta ehkä kiinnostavin osaamisalue on tajunnan häiriöitä koskeva tutkimus ja kliiniset palvelut. Vahvuus perustuu osittain viiden kansainvälisesti arvostetun kliinisen epileptologin työhön, mutta myös ajanmukaiseen video-eeg laboratorioon; uni ja sen häiriöt kytkeytyvät tajunnan säätelyyn. Neurologian professorin, Irina Elovaaran ja hänen ympärillään toimivan yhteisön keskeinen tutkimusala on neuroimmunologia. Neuroimmunologisiin sairauksiin (MS, GBS, myasthenia ja eräät akuutit enkefaliitit), sairastuu myös hyvin nuoria ihmisiä. Unen puutteen ja rasituksen vaikutukset immunologiseen järjestelmään ja sitä kautta terveyteen ovat intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Kliinisen neurofysiologian yksikkö (KNF) on kliinisiä potilastutkimuksia ja tieteellistä tutkimustyötä suorittava palveluyksikkö. Tällä hetkellä käytössä on neljä laitteistoa kokoyön polygrafiatutkimuksia ja päiväaikaisia vireystutkimuksia varten. Tärkeimpiä tutkittavia potilasryhmiä ovat unettomuudesta, hypersomnioista, liiallisesta päiväaikaisesta väsymyksestä, unenaikaisista kohtauksista ja erilaisia liikehäiriöistä kärsivät. Yksikkö on varustukseltaan ja toiminnalliselta laadultaan kansainvälistä huipputasoa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 11 (20 )

12 Tutkimustyö on keskittynyt erityisesti uni- ja vireystutkimukseen. Aikaisemmin painopisteenä on ollut uusien, entistä tarkempien analyysimenetelmien kehittäminen vireys- ja unitutkimuksia varten. Viime aikoina painopisteenä on ollut unen säätelyn ja EEG:n välisten yhteyksien tutkimus. Erityisenä tutkimuskohteena ovat unen perusmekanismien analyysi aivosähkötoiminnan mikrorakenteen perusteella. Valvomisen ja unihäiriöiden vaikutuksia tutkitaan tarkoituksena samalla kehittää luotettavampi menetelmä unen puutteen ja toisaalta sen tarpeen määrittämiseksi. Myös tämä vaatii uusien, tarkempien unen mikrorakenteen analyysimenetelmien kehittämistä. Menetelmäkehitystyön tehostamiseksi sekä eräiden perustutkimusprojektien suorittamiseksi yksikkö on verkostoitunut muiden tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat mm. Tampereen Teknillisen yliopiston signaalinkäsittelylaitos (Digitaalisen median instituutti, DMI) ja Ragnar Granit -instituutti. KNF on ollut mukana v päättyneessä 3-vuotisessa EU:n neljännen puiteohjelman rahoittamassa projektissa, jossa oli yhteensä 15 partneria. Tuloksena saatiin laaja unirekisteröintejä sisältävä tietokanta. Viimeisten vuosien aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen neurologian jaoksen kanssa. Tällä hetkellä yksikkö vetää TEKES:n rahoittamaa Eurekaan liittyvää projektia (Microsleep), johon osallistuu sekä kotimaisia yrityksiä että islantilainen Medcare.. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Neurologian osaston toiminnasta vastaa erikoislääkäri, jolla neurologin pätevyyden lisäksi myös sisätautien erikoislääkärin pätevyys. Stroke-unit toiminta on tehokasta ja alan uudet hoitomuodot ovat käytössä. Neurologian poliklinikalle on perustettu muistihäiriöpoliklinikka, joka toimii moniammatillisesti erikoislääkärin, neuropsykologin ja dementiakuntoutusohjaajan yhteistyönä. Poliklinikalla toteutetaan aivokasvainten sytostaattihoidot, lihaspakkoliikkeiden botulinum-toksiinihoidot ym..klinikalta on julkaistu kaksi väitöskirjaa. Eri yliopistosairaaloiden kanssa tehdään tutkimusyhteistyötä mm. epilepsian (temporaaliepilepsian epidemiologia, Tampereen ja Kuopion yliopisto), aivoverenkiertohäiriöiden (neuroprotektiivinen lääkeainetutkimus) ja MS-taudin tiimoilta. Uusin tutkimussuunnitelma on juuri hyväksytty eettisessä toimikunnassa, ja tämä tutkimus tehdään yhteistyössä Ikihyvä Päijät-Häme projektin (KTL:n, sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston ja UKK-instituutin yhteistyöprojekti) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan keliakia tutkimusyksikön kanssa Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat iho-ongelmat Tutkia kenttäolosuhteiden ihorasitteiden (kuuma, kylmä, lika, hiki, kosteus, UVsäteily, hyönteispuremat, hankaus jne) vaikutusta palveluskelpoisuuteen ja motivaatioon sekä pyrkiä em. riskien ennaltaehkäisyyn ja tutkia ja kehittää sotilaan iho-ongelmien hoitoa. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Iho- ja allergiasairaala on ihotautien ja allergisten sairauksien hoitokeskus, joka palvelee paitsi HUSin piiriä myös erikoistapauksissa koko maata. Niin ihotautien kuin astman ja allergian osalta voimme tarjota kliinisiä tutkimuksia ja hoitoja varusmiehille koko maasta sovitulla tavalla. Omien alojemme tieteellisenä tutkimuskeskuksena kehitämme koko ajan uutta diagnostiikkaa ja otamme käyttöön uusia hoitoja. Allergiatestausyksikkömme on maan ylivoimaisesti laajin ja Allergeenilaboratoriomme on maan ainoa, joka pystyy selvittämään harvinaisia Tutkimustyön profiilien kuvaus 12 (20 )

13 allergioita. Siellä pidetään myös vakavien allergiareaktioiden rekisteriä - anafylaksiarekisteriä. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Tutkimusta on tehty atooppisesta ekseemasta (kapeaspektri-uvb-hoito, immunomodulatoorinen voidehoito, allergologia), psoriaasista (geeni- ja hoitotutkimukset), aknesta (akne fulminans -väitöskirja), keliakiasta (väitöskirjatutkimus menossa), jalkahaavoista (väitöskirjatutkimus menossa) sekä erilaisista allergioista mukaan lukien hyttysallergia (jossa yhteistyötä puolustusvoimien kanssa/t. Sahi) ja sukupuolitaudeista (klamydia-tutkimus/ E. Lehmuskallio). Yhteistyö- ja kehittämismahdollisuudet KSK:n kanssa liittyvät marssihiertymiin ja niiltä suojautumiseen (erikoissuojasidokset), jalkasilsatartuntoihin (15 % asevelvollisista, ehkäisy/hoitotutkimus moderneilla sienilääkkeillä), hyönteispistoallergiaan ja siltä suojautumiseen (immunoterapia, kenttäkokeet USA:n armeijan kehittämällä hyönteiskarkotteella, tieteellistä yhteistyötä tehty jkvn USA:n sotilaslääketieteen edustajien kanssa), auringonpolttamiin ja paleltumavammoihin (uusien modernien suojavoiteiden testaus) sek atooppisen ihottuman karaisuhoitoihin (kapeaspetri-uvb) Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Päijät-Hämeen keskussairaalassa ihotautien ja allergologian tulosyksikössä on erikoisosaamista usealla alan merkittävällä sektorilla kuten psoriasis, valohoidot, kosketusallergia, ihosyövät, ihonhoitotuotteet, tietotekniikka, ihokirurgia, fotodynaaminen hoito ja interaktiivisen opetusmenetelmän hallinta. Tulosalueelta löytyy osaamista atopian tutkimukseen ja hoitoon sekä I- että IV-tyypin ihoallergia-asioihin. Kahdella erikoislääkärillä on laaja erikoisosaaminen allergologiassa. Yksikkö ylläpitää suomalaista kosketusallergiatietokantaa eri sairaaloiden allergiatestilöydöksistä. Erityisosaamista löytyy kosketusallergiaasioista. Yksikön IV-tyypin allergiadiagnostiikassa käytettävät epikutaanitestisarjat ovat kattavat. Yksikössä tehdään paljon I-tyypin allergiatutkimuksia, prick-testejä. Osaamista on myös vaativiin altistus- ja provokaatiotutkimuksiin. Aknen hoidossa erityisperehtyneisyyttä. Ihokirurgisia pientoimenpiteitä tehdään runsaasti. Viime vuonna otettiin käyttöön hyvän kosmeettisen tuloksen antava fotodynaaminen hoito eli PDT, joka sopii pinnallisten ihokasvaimien hoitoon. Valohoitosarjakäyntejä on vuosittain Valohoito-osaaminen on korkealuokkaista. Hoitokäytännöt ovat vertailukelpoiset tunnettujen klinikoiden kanssa. Kylpy-PUVA-hoidot on pääsääntöisesti korvattu uudella kapeakaistaista UVB-hoidolla, jonka käyttöönotto taphtui Suomessa ensimmäisenä. Toiminnassa on panostettu valohoitojen ohella myös ihosyöpien etenkin melanooman diagnostiikkaan ja ehkäisyyn. Pigmenttiluomien digitaalinen kartoitus, luomien seuranta ja diagnostiikkatoiminta on käynnistynyt hyvin Tietokannassa on nyt yli 200 runsasluomisen potilaan kuvat. UV-säteily on sotilaslääketieteessä huomioitava tutkimusalue. Ylilääkäri on maamme johtavia fotodermatologeja. UV-säteilyyn ja sen ihovaikutuksiin (hyödyt ja haitat) kohdistuva tutkimus, kuten ihon palaminen, ihosyövän patomekanismit ja UV-säteilyn immuunivastetta heikentävät vaikutukset, ovat yksikön osaamisaluetta. Yksikössä tehdään myös valohoitojen laatua ja valohoitokäytäntöjä selvittävää tutkimus- ja kehitystyötä. Yksikössä on tehty ihon ärsytysekseemaa aiheuttavien tekijöiden ja niiltä suojautumiseen liittyvää tutkimusta. Yksikkö ylläpitää kehittämäänsä kosketusallergeeneja koskevaa suomalaista Infoderm-tietokantaa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 13 (20 )

14 Ihon toimintaa mittaavia laitteita (kosteus, haihtuminen, punoitus) on käytettävissä. Käytössä on digitaalinen luomien seuranta- ja kuvausjärjestelmä melanooman varhaiseksi havaitsemiseksi runsasluomisilla henkilöillä. Käytössä on myös digitaalinen kuvatietokanta kliinisiä ja opetustarkoitukseen otettuja ihottumakuvia varten. Yksikkö on hyvin verkottunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Erittäin tutkimusorientoitunut klinikka, jolla vahva kansallinen ja kansainvälinen verkosto Kenttälääkintään liittyvä tutkimus Asevaikutukset ihmiseen Tiedon hankkiminen erityyppisten aseiden aiheuttamista vammoista, niiden hoitomenetelmistä ja ehkäisystä suojavälinein Haavoittuneen kirurginen hoito Haavoittuneen hoidon parantaminen ja kehittäminen poikkeusolojen kenttälääkintäketjun eri portaissa haavoittumisesta kenttäsairaalaan tai ensihoitokeskukseen saakka. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Kirurgian toimialalla tehdään perinteisesti laaja-alaisesti tutkimusta ja järjestetään koulutusta liittyen katastrofilääketieteeseen, päivystyskirurgiaan, nestehoitoon ja kivun hoitoon. Maamme laajin ja monipuolisin, uusittu ja moderni päivystys toimii Meilahden sairaalassa. Toimintaa johtaa ylilääkäri Ari Leppäniemi, jolla on laaja henkilökohtainen kokemus ja tieteellinen curriculum alalta. Lisäksi lähivuosina Meilahden kampusalueelle rakennetaan traumasairaala, jonka jälkeen tutkimusja opetusmahdollisuudet entisestään kasvavat. Kirurgian toimialalle suunnitellaan lähitulevaisuudessa toteutettavaksi virtuaalileikkaussali, jossa eri kirurgian alojen tarpeisiin voidaan rakentaa 3D ohjelmia simulaatioleikkauksiin. Laboratorio sopisi hyvin lääkäreiden koulutukseen myös kenttälääkinnän tarpeisiin. Telelääketieteen yksi muoto on virtuaalikirurgia kuten myös simulaatioleikkaukset. Jatkossakin kehitetään telelääketieteen käyttömahdollisuuksia. Nykyaikaiset korkeaenergiset vammat pään ja thoraxin ulkopuolella tappavat vammautuneen ensisijaisesti verenvuotoon, jonka hallinta on ensisijaista. Osastonylilääkäri Mikael Railo on vastannut verisuonikirurgisesta opetuksesta Lahden sotakirurgian kursseilla. Tutkimusta shokin hoidosta sekä haavaballistiikan tutkimuksen osalta on aloitettu pilottiprojektin suunnittelulla yhdessä Sotilaslääketieteen laitoksen edustajien kanssa tutkimussuunnitelmineen ja aikatauluineen. Haavakirurgian ja ampumavammojen asiantuntijat löytyvät Töölön sairaalasta (plastiikkakirurgit ja ortopedit), samoin kuin palovammojen ja paleltumavammojen asiantuntijat. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Käynnistymässä on traumatiimi-projekti, jossa on tarkoitus parantaa traumapotilaiden ensihoitoa kentällä ja välittömästi sairaalan ensihoitovaiheessa. Projektilla on selvät yhtymäkohdat kenttälääkintään. kasvo- ja leukavammoja vähentävien suojusten suunnittelussa. Suu-ja leukakakirurgi on juuri valittu Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biomateriaaliopin professorin virkaan. Tutkimusalue käsittää kasvotraumatologian kannalta mm. liukenevat Tutkimustyön profiilien kuvaus 14 (20 )

15 luunkiinnitysmateriaalit sekä keinomateriaaleihin perustuvat kudosrekonstruktiot sekä omien kudosten rekonstruktiivista kasvua edistävät menetelmät. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Leikkaustoimintaa kehitetään, painopistealueina ruokatorvikirurgia, tähystyskirurgia, endoskooppiset toimenpiteet ja päiväkirurgia, jossa mahdollisuudet nyt rakenteilla olevan uuden päiväkirurgisen yksikön myötä lisääntyvät. Sinne rakennetaan ns. endo-suite leikkaussali, joka tarjoaa videoleikkausten tallentamis- ja toisaalta välittämismahdollisuuden mm. opetustarkoituksiin. Kokeellisen kirurgian alaan kuulunut väitöskirja käsitteli haavan paranemisen mekanismeja. Väitöskirjatutkimuksen erityisenä tutkimuskohteena oli sokerin vaikutus haavan paranemiseen ja tätä tutkimusta tuettiin myös maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan apurahalla. Haavan paranemiseen liittyvä tutkimustyö jatkuu edelleen yhteistyössä TYKS:n ja Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian laitoksen kanssa. Edellä mainitun tutkimustyön lisäksi tehdään tällä hetkellä tutkimustyötä vatsaontelon leikkauksenjälkeisestä kiinnikemuodostuksesta, paksu- ja peräsuolisyövän hoidosta, laparoskooppisesta paksusuolikirurgiasta, peräpukamakirurgiasta sekä paksusuolen tähystystutkimuksista. Vatsaontelon kiinnikkeiden muodostumiseen liittyvä tutkimustyö keskittyy erityisesti suolitukoksen diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn. Laparoskooppiseen suolistokirurgiaan liittyvä tutkimustyö keskittyy ko. leikkauksien tuloksiin ja uuden teknologian käyttöönottoon Haavoittuneen kivun- ja nestehoito Haavoittuneen tehokas, mutta samalla poikkeusoloihin soveltuva turvallisen kivunhoidon kehittäminen. Haavoittuneen mahdollisimman tehokas nestehoito kenttälääkintäketjun eri tasoilla. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS:n Anestesiologian ja tehohoitoklinikalla on tutkimusta, jossa on synergiaa KSK:n kanssa eri aihepiireissä. Huume- ja päihderiippuvuus; - klinikassa on meneillään väitöskirjatutkimusprojekti heroiinimyrkytyksistä ja erityisesti heroiinin sydänvaikutuksista. Toisaalta, yhteistyössä kliinisen farmakologian yksikön kanssa on anestesialääkäreiden suorittamia tutkimuksia sairaalan ulkopuolella tapahtuvista myrkytyksistä Helsingin alueella. Tämä aihe liittyy tyypillisesti tärkeään osaalueeseen eli sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon. Vireystilan mittaamismenetelmät; - Anestesiologian alalla tutkitaan toisaalta anestesian aikaista tajuttomuutta ja toisaalta toipumista anestesiasta tavoitteena edelleen nopeuttaa toipumista ja kotiuttamista sairaalasta pian leikkauksen jälkeen. Erityisesti toipumiseen liittyvissä tutkimuksissa käytetään sellaisia menetelmiä, joilla vireyttä voidaan objektiivisesti mitata. Poikkeusoloihin soveltuva kivunhoito, nestehoito, ensihoito - nämä ovat kaikki sellaisia aiheita, joita siviililääketieteeseen sovellettuina muutenkin jo tutkitaan. Erityisesti tutkitaan sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja sairaalan tehohoidossa kivunhoitomenetelmiä ja nestehoito-ongelmia sellaisissa olosuhteissa, jotka muistuttavat Tutkimustyön profiilien kuvaus 15 (20 )

16 sotilaslääketieteellistä tilannetta kriisiolosuhteissa. Myös koko ensihoitotoimintatutkimus ("pelastustoimintatutkimus") on varsin helposti sovellettavissa sotilaslääketieteelliseen. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Vireystasoon liittyvää tutkimustoimintaa, useita väitöskirjoja, joiden aiheena on ollut joko normaalin unen fysiologia tai anestesia-aineiden vaikutus farmakologisen unen syvyyteen. EEG:tä hyödyntävä tutkimustoiminta yhteistyössä neurofysiologien, neurologien ja anestesiologien kesken. Tutkimustoimintaa, joka liittyy laskimonsisäiseen nestehoitoon, mm. väitöskirja, joka käsitteli hypertonisen keittosuolan hemodynaamisia vaikutuksia. Anestesian riittävyyden, kliinisen analgesian ja unen syvyyden tutkimuksen vahva osaaminen. Pitkä traditio anestesiaan ja tehohoitoon liittyvässä neurofysiologisessa (EEG, herätepotentiaalit, autonominen hermosto, lääkevaikutukset) tutkimuksessa Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Postoperatiivinen teho-osastohoito on hoitomahdollisuuksiltaan samaa tasoa kuin yliopistosairaaloissa. Osaston kehittämistoiminta on viime vuosina keskittynyt erityisesti potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi on tehty tutkimustyötä yhdessä muiden keskussairaaloiden kanssa sairaalaelvytyksestä sekä osallistuttu sepsiksen hoitoon liittyviin monikeskustutkimuksiin. Tutkimustyön resurssointi ollut niukkaa. Keskussotilassairaalasta siirtynyt anestesiologi Silvasi jatkaa kivunhoitoon liittyvää tutkimusta, jossa kenttälääketieteen sovellutusmahdollisuudet. Laaja potilasaineisto varmistaa tutkimuksen loppuunsaattamista. Päijät-Hämettä palvelevan ensihoitoketjun rakentaminen tuonut logistista osaamista (evakuointi). Laitetestausta, jossa jo nyt yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa. Tällä hetkellä ei väitelleitä. Yksi väitöskirjatyö meneillään koskien hormonaalisia muutoksia septisessä sokissa Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus Kenttälääkintään liittyvien välineiden, laitteiden ja järjestelmien seuranta ja kehittäminen Useampaan eri painoalueeseen liittyvä tutkimus Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa rauhan aikana ja poikkeusoloissa Telelääketieteen kenttälääkinnän sovellutusten sekä palvelusturvallisuuteen ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseen tähtäävät sodan ja rauhan ajan sovellutukset. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Tampereella on Suoman kattavin terveydenhuollon tekniikan ja tietotekniikan koulutustoiminta: Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), sekä Tampereen yliopisto (TY). Tampereella on Suomen ensimmäinen telelääketieteeseen keskittyvä professuuri (TTY), joka sijoittuu yliopiston tutkimusyksikköön, Digitaalisen Median Instituuttiin (DMI). DMI yli 500 tutkijan yhteisö. Koska telelääketieteen tutkimus osana DMI toimintaa, mahdollistuu myös DMI:n laaja- Tutkimustyön profiilien kuvaus 16 (20 )

17 alaisen teknisen osaamisen hyödyntäminen. Suomen ensimmäinen Telelääketieteen laboratorio, jossa kenttäkokeet suoritetaan Seinäjoella. Telelääketieteen tutkimusalat ja -hankkeet liittyvät integroituun digitaaliseen sairaalaympäristöön (tietojärjestelmät, kommunikaatio, näyttöteknologiat, arkistointi, puheentunnistus), magneettikuvantamisteknologiaan, langattomaan tiedonsiirtoon ja videokuvan siirtoon terveydenhuollossa (mm. videoneuvottelutekniikat ja kamerakehitys), siirrettävään mobiiliin erikoisairaanhoidon tutkimusyksikköön, ICT:n hyödyntämiseen kotihoidossa ja vanhustenhuollossa (hälyttimet, kotiseuranta), mittauselektrodien kehitystyöhön (mm. langattomat ja implantoituvat elektrodit), satelliittipaikannuksen (GPS) hyödyntämiseen terveydenhuollon hälytys- ja palvelukeskuksessa, elektrofysiologisiin mittauksiin (mm. EKG -analysointiohjelmistot) ja dermatologian etäkonsultointiin sekä kuvatietopankkiin (kansainvälinen kehitysprojekti). Osaamista voidaan hyödyntää mm. satelliittipaikannusta hyödyntävissä hälytyskeskus-palveluissa, etäkonsultointimahdollisuuksien rakentamisessa ja kenttälääkinnän kehittämisessä kustannustehokkaasti (mobiilit tutkimuskeskukset, langaton kuvansiirto) Yksikkö voi tuottaa kokonaisvaltaisen selvityksen telelääketieteen sovellusmahdollisuuksista puolustusvoimien tarpeisiin Ilmailulääketieteen tutkimusohjelma Sotilasilmailulääketieteeseen liittyvien erityiskysymysten tutkimus. Vuonna 2003 raportoitavat, alkavat tai jatkuvat hankkeet: Audiologiaan kuuluvat tutkimukset 1. Ilmavoimien lentomelua koskeva kartoitus yhteistyö Oulun yliopisto 2. Puheen vastaanotto vaativissa työtehtävissä yhteistyö Ilmavoimien esikunta ja viestikoulu, Puolustusvoimien Koulutuksen kehittämiskeskus, Pirkkalan lennosto, Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen, logopedian laitokset sekä Media-team ja tietoliikennelaboratorio, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Toniplex Oy, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian osasto, Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian klinikka sekä Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Tutkimustyön profiilien kuvaus 17 (20 )

18 Tukirangan kuormitukseen sekä fyysiseen kuntoon liittyvät tutkimukset 1. Ohjaajien kuntomittausten ikä- ja kunto-ominaisprofiilien mallintaminen yhteistyö Oulun aluetyöterveyslaitos ja Ilmavoimien esikunta 2. Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun tarkennettu kuormittumisanalyysi, kuormitusta vähentävät menetelmät ja vaikutusten pysyvyys yhteistyö Oulun aluetyöterveyslaitos, Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu 3. Sotilaslentäjien työkuormitusmallin mukainen fyysisen kunnon testausmenetelmä yhteistyö Ilmavoimien esikunta, Oulun aluetyöterveyslaitos, Kuortaneen urheiluopisto Hammaslääketieteen sovelluksia onnettomuustutkinnan tunnistamisessa IlmavVK Hornet- ohjaajien korvaoireiden tutkimus yhteistyö Tampereen yliopistollinen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Perinnöllisten tekijöiden osuus hävittäjälentäjien välilevysairauksissa yhteistyö Oulun yliopistollinen sairaala Hornetin ja Hawkin G-housujen vertailu; verenpaineen, ekg:n, aivojen perfuusion ja verenpaineen hormonaalisen säätelyn, eeg:n sekä neuroendokriinisen vasteen erot Hawk-lennolla yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian yksiköt sekä Oulun yliopiston fysiologian laitos Ihmisen suorituskyky ääriolosuhteissa yhteistyö Oulun yliopisto Laivastolääketieteen tutkimusohjelma Laivastolääketieteeseen (ml. sotilassukelluslääketieteeseen) liittyvien erityisongelmien tutkimis- ja kehittämistoiminta. Laivastolääketieteen osalta ei ole tuotu esille yhtä selkeää tutkimusohjelmaa kuin esimerkiksi Ilmavoimilla on. Tutkimusprojektina on tutkittu sukeltamisen pitkäaikaisvaikutuksia luustolle sekä kehitetty sukeltajien keuhkojen virtaushäiriöiden etsintämenetelmiä. Jälkimmäisessä projektissa yhteistyötahona on Turun yliopisto. Kehitystyö ja kansainvälisen kokemuksen seuranta ja Tutkimustyön profiilien kuvaus 18 (20 )

19 yhteistyö liittyy sukeltamisen kuvan muuttumiseen uusien kaasujen ja seosten muuttaessa sukeltamisen kuvaa sekä ylipainehappihoidon lääketieteellisten käyttöindikaatioiden arviointiin. MUUTA (moneen ohjelmaan liitettävissä): HYKS sisätautien klinikka: 1. Olemme tutkineet fyysisen kuormituksen vaikutusta rasitusmurtumien syntyyn. 2. Olemme suorittaneet lonkkanivelten osalta finite element analyysiin perustuvaa biomekaanista modellointia ja tietokoneavusteista simulaatiota käyttäen sofistikoitua ja kansainvälisessä vertailussa validoitua lonkkanivelsimulaattoria (kuusikanavainen simulaattori). Valmisteilla on tämän sekä mallintamisen että simulaation laajentaminen seuraavaksi polviniveleeseen. 3. Ääreishermoston osalta olemme suorittaneet lukuisia töitä, joissa ääreishermot ovat karakterisoitu perustuen niiden neuropeptidi kontenttiin valomikroskopia ja elektronimikroskopia tasolla. Ääreishermoston perifeeristen säikeitten tunnistamiseen on käytetty seuraavia neuropeptideitä: a. Substance B (primaariset afferentit nosiseptiset säikeet) b. CGRP (primaariset afferentit nosiseptiset säikeet, eräät muut säikeet) c. Neuropeptidi Y ja C-flanking peptidi of neuropeptidi Y (CPON) sympaattisen hermoston postganglionääristen haarojen markkerina. d. Vasoaktiivinen intestinaali peptidi VIP parasympaattisen hermoston postganglionääristen säikeitten markkerina. e. Tämän lisäksi olemme käyttäneet yleisneuronaalisia markkereita kuten PGP 9.5 ja neurofilamentit ja regeneraation liittyviä markkereita kuten GAP Osan Suomen Akatemian biomateriaali huippuryhmää ja opetusministeriön biomateriaalikoulua kanssa olemme kehittelemässä sulavista materiaaleista valmistettuja implantteja keskikorvan vaurioitten hoitoon. 5. Infektiotaudeista olemme suorittaneet lukuisia tutkimuksia tuberkuloosi basillin aiheuttamista infektioista ja tässä yhteydessä yleensä potilaitten suorituskyky on testattu käyttäen kansainvälisessä käytössä olevia suorituskyky kaavakkeita. 6. Iho-ongelmat: olemme aiemmin töissämme käyttäneet usean laatuisia ihotestejä kuten Kveimin testiä, tuberkuloosin testiä intrakutaanisesti ja epikutaanisesti, allergisen- ja toksisen ekseeman testejä, kalium-jodidi testiä ja niin edelleen. Tällä Tutkimustyön profiilien kuvaus 19 (20 )

20 hetkellä selvittelemme ihon sisäisesti annettavan interleukini-1 reseptori antagonistin paikallisia vaikutuksia injektio paikassa. 7. Tulehduskipu on pitkään ollut tutkimusryhmämme tärkeä tutkimus alue. Erityisesti olemme käyttäneet malleina erilaisia artriitti malleja kuten adjuvantti artriitti ja antigeenin indusoima artriitti. Tulehduskiputiloista olemme tutkineet erityisesti erilaisia kroonisia kipumalleja kuten esimerkiksi nivelreumaa. 8. Ryhmällämme on osana biomateriaali toimintaa ollut useita suunnitelmia ihmisen vitaalitoimintoja monitoroivien sensorien käytöstä esimerkiksi sydämen sähköisen toiminnan ja pumpputoiminnan monitoroimiseksi. 9. Ryhmällämme on laboratoriossa käytössä histologisten leikkeitten ja soluviljelmien seuraamiseen ja kartoittamiseen sopivat leiketeknologiat ja värjäys- ja leimausmenetelmät sekä imaging menetelmät, mukaan lukien immunohistokemialliset värjäykset, insituhybridisaatiot ja kvantitatiiviset RT-PCR menetelmät sekä konfokaalinen laser scanning mikroskopia ja real time imaging ja recording laitteisto. Tutkimustyön profiilien kuvaus 20 (20 )