Tutkimustyön profiilien kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimustyön profiilien kuvaus"

Transkriptio

1 . Liite 3 Tutkimustyön profiilien kuvaus laatinut HAUS kehittämiskeskus Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 8.1. Palveluturvallisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon Sotilaan toimintakyky kylmässä Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito Sotilaan ympäristön terveyshaitat Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja rauhanturvatoiminnassa Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma Palvelukelpoisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat Sotilaan psyykkinen suorituskyky Infektiotaudit sotilaan suorituskyvyn kannalta Sotilaan näkökykyyn liittyvät ongelmat Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat keskushermostoperäiset tekijät Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat iho-ongelmat Kenttälääkintään liittyvä tutkimus Asevaikutukset ihmiseen Haavoittuneen kirurginen hoito Haavoittuneen kivun- ja nestehoito Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus Useampaan eri painoalueeseen liittyvä tutkimus Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa rauhan aikana ja poikkeusoloissa Ilmailulääketieteen tutkimusohjelma Laivastolääketieteen tutkimusohjelma...18 Tutkimustyön profiilien kuvaus 2 (20 )

3 Tutkimustyön profiilien kuvaus liittyy raportin kohtaan 8 Laatinut HAUS kehittämiskeskus Oy 8.1. Palveluturvallisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön Tutkimuksen tavoitteena on fyysisen kuormituksen haitallisten vaikutusten esiintyvyyden ja epidemiologisten tekijöiden selvittäminen. Näiden haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn sekä nopeiden diagnosointi- ja hoitomenetelmien kehittäminen palvelusturvallisuuden ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi selvitetään tuki- ja liikuntaelimistön rakenteellisten ominaisuuksien ja sairaus- tai tapaturmaperäisten tilojen vaikutus palveluskelpoisuuteen sekä sotilaan tehtävään valintoihin (erityisryhmät, kuten laskuvarjojääkärit, lentäjät, sukeltajat jne). Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita HYKSin ortopedian ja traumatologian klinikka kehittää vammojen hoitoja sotilaslääketieteen ja katastrofitilanteiden tarpeisiin. Ortopedian ja traumatologian tapaturma-asema ja tehohoitoyksikkö kehittävät soveltuvin osin sotilaslääketieteeseen tarvittavia valmiuksia. Traumakeskus tarjoaa hyvän synergian sotilaslääketieteeseen. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Polven nivelside- ja kierukkavammoihin liittyvä kliininen ja teoreettinen tutkimustyö: 3 väitöskirjaa (Pekka Kannus 1988, Antero Natri 1996, Timo Järvelä 2001), 3 väitöskirjatutkimusta käynnissä. Nilkan nivelsidevammojen paranemiseen liittyvä tutkimus: 1 väitöskirja (Auvo Kaikkonen 1999), 1 väitöskirjatutkimus käynnissä. Patellaluksaation hoidon kliininen tutkimus: 1 väitöskirja (Heikki Mäenpää 1998 ), tutkimus jatkuu. Säärimurtumien hoito: 2 väitöskirjaa (Seppo Honkonen 1996, Jarmo Toivanen 2001). Nilkkamurtumien funktionaalinen hoito tutkimus jatkuu (Heikki-Jussi Laine) 1 väitöskirjatutkimus käynnissä Tutkimustyön profiilien kuvaus 3 (20 )

4 Yhteistyökumppanina ortopedian klinikalla on ollut yli 20 vuotta Tampereella toimivan UKK-instituutin urheilulääkäriasema liikuntavammojen ja liikuntaan liittyvien rasitusvammojen epidemiologiaan ja hoitoon liittyvässä kliinisessä työssä ja tutkimustyössä (1 väitöskirja, Paavola 2001). Tampereen teknisen yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti elimistössä liukenevista materiaaleista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa on tehty yhteistyötä erityisesti kävelyn biomekaniikasta Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Ortopedinen tutkimus on keskittynyt traumatologiaan, selkäkirurgiaan ja protetiikkaan. Klinikassa on tehty väitöskirjatyö Päijät-Hämeen keskussairaalassa ruston rasitusmuutoksista (kokeellinen, biokemia) ja ranteen murtumien hoidosta ulkoisella fiksaatiolla. Ruston rasitusmuutoksia tutkinut tutkimus tukee nykyistä kliinistä osaamista rustovammojen hoidossa, jossa erityisosaamista. Putoamisvammojen ja kantapäämurtumat toinen kliininen erityisosaamisalue. Biohajoavien materiaalien käytettävyyttä tutkitaan syndesmoosivammojen hoidossa Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon Tutkimuksen tavoitteena on fyysisen kuormituksen haitallisten ääreishermostovaikutusten selvittäminen. Näiden haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn sekä nopeiden diagnosointi- ja hoitomenetelmien kehittäminen palvelusturvallisuuden ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Esiin ei tullut soveltuvia tutkimuksia. Kaikissa yksiköissä hyvät valmiudet Sotilaan toimintakyky kylmässä Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen kylmissä olosuhteissa tutkimalla kylmän haitallisten vaikutusten ja kylmävammojen esiintyvyyttä, ehkäisyä sekä diagnosoinnin ja hoidon kehittämistä ja kylmyyden vaikutusta palvelusturvallisuuteen sekä osallistutaan varustekehittelyyn. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Ei todettuja tutkimushankkeita Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito Ympäristömelusta aiheutuvien kuulovammojen ehkäisy ja hoito. Ympäristömelulla tarkoitetaan myös ampuma-aseisiin liittyvää melua ja muuta ympäristöstä syntyvää melua (ml lento- ja ajoneuvomelu. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Korva-, nenä-, kurkkutautien osalta yhteistyömahdollisuuksia löytyy sisäkorvavaurioiden (meluvammojen) perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen ja hoitomenetelmätutkimuksen (esim ylipainehappihoito) kohdalla. Myös Tutkimustyön profiilien kuvaus 4 (20 )

5 liikepahoinvoinnin hoidosta klinikalla on kokemusta. Laajaa tietämystä löytyy muutenkin vestibulaarielimen toiminnasta ja patologiasta sekä häiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta. Infektiotautien (esim. sinuiitin) vaikutus suorituskykyyn on myös mielenkiintoinen tutkimusaihe, johon klinikalla on valmiutta osallistua. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita Kuulovammoihin kohdistuva tutkimus koostuu preventiivisestä, populaatio- ja koe-eläintutkimuksesta. Meluvammojen ehkäisemiseksi on kehitetty keinoälyyn perustuva asiantuntijaohjelma (NoiseScan ver 4), joka tunnistaa henkilökohtaisella tasolla kuulovammariskin ja pystyy ennustamanaan kuulovamman kehittymistä. Ohjelmaa on testattu teollisuudessa ja Ruotsin armeijan Visbyn joukko-osastossa (vapaa-ajan melun additiivisen vaikutuksen selvittämiseksi). NoiseScnaniä voidaan täyttää haastattelukaavakkeen avulla (populaatiotutkimukset), tietokoneella hoitajan välityksellä (prospektiiviset tutkimukset), tai interaktiivisesti ja itsenäisesti tietokoneen kautta (teollisuus, varusmiehet). Meluvamman biologisia riskitekijöitä selvitetään Suomen ja Ruotsin teollisuuden kanssa yhteistyössä. Geneettistä meluvammaherkkyyttä selvitetään EU:n ohjelmassa (ARHI) solutuman geeneistä ja prof. Howard Jacobsin (Tampereen yliopisto) kanssa mitokondio-geeneistä. Meluvamman hoitoa selvitetään käyttämällä antioksidantteja vapaaehtoisilla diskomelun aikana (Prof. Josef Millerin kanssa, Kresge Hearing Institute, USA). Koe-eläintöissä selvitetään aistinsolujen selviämistä antioksidantteja ja hermon kasvutekijöitä käyttäen. Uusia lääkehoitomenetelmiä kehitetään pakkaamalla kasvutekijöitä/geenejä kantajamolekyylien sisään (kitosaani nanopartikkeleita), jotka omaavat oikean reseptorirakenteen solujen pintaan tarttumiseksi ja suojaavat geenejä DNA:asi entsyymin tuhoilta. TaYS:ssa tullaan kehittämään kahden vuoden sisällä ensimmäisen sisäkorvahoidon vaikeasti kuulovammaisille implantin yhteyteen. Sisäkorvavaurioita tutkitaan koe-eläimillä MRI-tekniikalla ja kalvoston laajenemista ja repeämistä on osoitettu in-vivo mallissa koe-eläimillä. Tutkijat ovat mallintaneet impulssimelun ja kallovamman aiheuttaman kuulonalennuksen ja MRI:ssä todenneet scala median permiabiliteetin lisääntymisen sekä erilaisen kasvutekijöiden (VEGF, TNF-a) lisääntymisen. TaYS:ssa on tehty alalta n. 300 julkaisua ja ohjattu n. 10 väitöskirjaa. Tällä alalla toimitaan jo yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Tasapainotutkimuksen alalta selvitetään tasapainoelimen fysiologiaa, sisäkorvavaurion diagnosointia, vauriomekanismia, vauriosta toipumista ja kaatumisen patofysiologiaa. Uusia testejä on kehitetty, mm. pään autorotaatiotesti, jolla voidaan tutkia tasapaino-elimen taajuusvastetta; virtuaaliposturografiaa, jolla voidaan tutkia tasapainon säätelyä näkö ja proprioseptiivista aistia modifioiden, sekä silmänliikkeiden tietokoneanalyysiä käyttäen asiantuntija -järjestelmää. Käytössä on geneettisesti manipuloitu sisäkorvan hiirimalli fysiologisia tutkimuksia varten. TaYSissa on tehty alalta n. 200 julkaisua ja ohjattu 10 väitöskirjaa. Myös tällä alalla toimitaan jo yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Ylähengitysteiden sairauksien ja fysiologian tutkimuksessa vahvuusalueita on nenän toiminnan mittaaminen. Käytössä on moderni rinologinen laboratorio, jossa voidaan mitata nenän hengitysvastusta ja ilmavirtausta sekä nenäkäytävän poikkileikkauspinta-alaa etäisyyden funktiona. Toinen osaamisalue on nenän toiminnan mittaaminen, hengitysteiden limakalvon liman kuljetusfunktion mittaaminen sekä nenäkäytävästä että nenän sivuonteloista radioisotooppimenetelmiä käyttäen. Alalta on useita väitöskirjoja. Meneillään on rinometriaa hyödyntävä tutkimusprojekti Ilmavoimien kanssa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 5 (20 )

6 Osaamisalueet kuulon ja tasapainon alalta tukevat sotilaslääketieteen kehitystä ja tutkimusta. TaYS:ssa on paneuduttu kliinisesti meluvamman estoon ja hoitoon ja tulevaisuudessa pystytään valitsemaan ns. herkät korvat pois riskialttiista aselajista Lisäksi tutkimusalueet tukevat matkapahoinvoinnin estämistä säilyttäen taistelukykyä sekä lentäjien tasapainojärjestelmän testausta. Ohjelmissa käytetään keinoälyä ja sitä voidaan soveltaa varusmiesten valinnassa painottaen terveydellisiä menestystekijöitä. Rinologisen osaamista voi hyödyntää esimerkiksi lentäjien ja sukeltajien olosuhteiden tutkimuksessa ja kehittämisessä. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Käytössä on nykyaikainen audiologinen laboratorio, jonka palvelukyky on hyvä. Lisäksi sairaalassa on hyvät edellytykset tasapaino-ongelmien tutkimiseen. Kuulonparannusleikkaukset ja muu vaativa korvakirurgia tehdään itse kuten myös pään ja kaulan alueen kasvainkirurgia ja larynxin kasvaimien endoskooppinen ja laserhoito. Vain mikrovaskulaarinen syöpäkirurgia ja kallonpohjakirurgia tehdään muualla. Pinnallisten muutosten havaitsemiseen on käytössä autofluoresenssitekniikka. Foniatrian palvelut on järjestetty. Allergologia, endoskooppinen sinuskirurgia ja kuorsaus-uniapneadiagnostiikka ja hoito kuuluvat myös erityisosaamisen piiriin. Tutkimustoiminta on kliinistä ja lääketutkimusta liittyen kuuloon ja tasapainoon. Kaksi väitellyttä ja kaksi väitöskirjaa tekevää. Positiivine lähtökohta tutkimukseen Sotilaan ympäristön terveyshaitat Sotilaan ympäristömeluun ja lääketieteelliseen tiedusteluun liittyvät ympäristötekijät, ympäristön infektiotautikysymykset. Sotilaallisen toiminnan aiheuttaman ympäristömelun hallinta Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja rauhanturvatoiminnassa Luodaan systeemaattiseen sotilaan riskinarviointiin ja hallintaan soveltuva menetelmä, jota voidaan käyttää myös rauhanturva- ja kriisinhallintatyötä arvioitaessa Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma Luodaan atk-pohjainen seurantajärjestelmä, jolla voidaan seurata sotilaiden sairauksia, tapaturmia ja muuta terveyskäyttäytymistä varuskuntasairaaloissa, varuskuntien terveysasemilla ja kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin liittyvissä terveydenhuollon toimipisteissä Palvelukelpoisuuteen liittyvä tutkimus Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat Sotilaan fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavien lähinnä hengitys- ja verenkiertoelimistöön sekä lihaskuntoon liittyvien tekijöiden tutkiminen. Reserviläisten palveluskelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta. Erityisryhmien kuten laskuvarjojääkärit, sukeltajat ja lentäjät henkilöstövalinnat. Tutkimustyön profiilien kuvaus 6 (20 )

7 Helsingin osaamis- ja tutkimusalueita Sisätautien klinikassa tehdään geenitutkimusta mm. sydämen vakavien rytmihäiriöiden, rasva-aineenvaihdunnan sairauksien, lihavuuden ja kohonneen verenpaineen osalta, edelleen myös diabeteksen ja astman osalta Varusmiespalvelun 1-2 sisääntuloerää tarjoaa alustan tavallisten tautien genetiikkaa koskeville tutkimuksille. Lähtötilanne muodostaisi geneettisestä isolaatista erilleen otetun samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan populaation, jonka elämäntavat ja ravitsemuskin olisivat ½-1 vuoden ajan samat. Näin jatkuvien muuttujien (paino, seerumin lipidit, verenpaine, kuntomittarit ym.) assosioiminen geneettisiin markkereihin olisi erityisen mielekästä. Ainoa haitta on tutkimuksen rajoittuminen (käytännössä) miehiin. Yhden sisäänottoerän keskeisten suku- ja sairaustietojen sekä DNA-näytteiden kerääminen ei ole epärealistinen hanke. DNA-analyysit voidaan suoritettaa Biomedicum Helsinkikeskuksessa yhteistyössä sisätautiklinikan, KTL:n ja Suomen Genomikeskuksen kanssa. Uudet DNA:n tutkimusmenetelmät (haplotyyppiblokit, chip-teknologia) mahdollistavat suurten näytemäärien järkevän analytiikan. Edellämainittujen kansantautien ohella tutkimusasetelma tarjoaa mahdollisuuksia esim. infektioalttiuden ja psykiatrisen sairastuvuuden sekä fyysisen kunnon vaihtelun geneettisten merkkiominaisuuksien selvittelyyn. Edellyttää valtavaa tutkimusrahoitusta, mutta toisaalta intressitahoja löytyy runsaasti. Sisätautien klinikalla on jo tehty mittava tutkimus siitä, miten hormonit, geenit ja liikunta ja varusmiespalveluksen aikainen fyysinen rasitus vaikuttavat luun huippumassaan varusmiespalvelukseen astuneilla miehillä. Tutkimuksessa on katsottu myös rasitusmurtumiin liittyneitä tekijöitä. Tutkimus on julkaisuvaiheessa (noin 6-7 osajulkaisua). Tutkimus tyypin 1 diabeetikoiden soveltuvuudesta varusmiespalvelukseen on alkanut tammikuussa 2001 ja kestää vuoden 2004 loppuun. Tutkimuksen raporttia Puolustusvoimien käyttöön koskien LTO - säädöksiä diabeetikoiden osalta tullaan valmistelemaan kuluvan vuoden lopun ja alkuvuoden aikana, jolloin myös päätetään hankkeen julkaisupolitiikasta. Diabeetikoiden varusmiespalveluksen monitoroinnissa löytyy tutkimustarvetta tutkimushankkeen päätyttyä. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueita TAYS:n Kliinisen fysiologian yksikkö on vanhin erikoisalalla toimiva yksikkö ja tutkimusvalikoima on monipuolinen ja TaYS:n ilmoituksen mukaan Suomen laajin. Konsultaatioita tarjotaan myös etälääketieteen välineitä käyttäen. Tutkimustyössä on keskitytty sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, maha-suolikanavaan sekä autonomisen hermostoon liittyviin aiheisiin. Oleellinen ja kasvava alue toiminnassa on rytmihäiriöiden diagnostiikka EKG- pitkäaikaisrekisteröintien avulla. TAYS:n kliinisen fysiologian yksikössä on kehitetty noninvasiivinen hemodynamiikan monitorointijärjestelmä. Kyseinen, koko kehon impedanssimittaukseen perustuva menetelmä on mahdollistanut neurokardiogeenisen synkopeen patofysiologisten mekanismien tavanomaista tarkemman arvioinnin tilt-testeissä. Tutkimuksen avulla pystytään erottamaan puhdasmuotoisia vasodepressorisia ja kardioinhibitorisia reaktioita kombinoiduista vasteista. Syncope-potilaiden ohella tutkimusta voidaan käyttää riskiryhmien (mm. lentäjät ja sukeltajat) verenpaineen säätelyhäiriöiden toteamiseen. Keuhkofunktion tutkimushankkeet ovat liittyneet pääasiassa keuhkoastmaan sekä keuhkojen alueelliseen ventilaatiojakaumaan. Kliinisen fysiologian yksiköllä on laaja kokemus PET-tutkimusten kliinisestä käytöstä. Gamma-PET tutkimukset on aloitettu ensimmäisinä Pohjoismaissa. Nykyisin käytämme FDG-kuvauksissa käytetään aitoa PET -kameraa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 7 (20 )

8 Tuumorikuvauksen ohella FDG:tä voidaan käyttää myös tulehduspesäkkeiden, sydämen glukoosi-metabolian sekä aivojen tutkimiseen. Isotooppilääketieteen yksikön edustaja kuuluu sairaalan luumuutostyöryhmään, joten kokemus epäselvien luumuutosten (mm. rasitusmurtumien) arvioinnissa on laaja. Tutkimusvalikoimaan kuuluu myös luun mineraalitiheyden mittaus. Lahden osaamis- ja tutkimusalueita Päijät-Hämeen keskussairaalassa hoidetaan ainoana keskussairaalana Suomessa elektrofysiologisia toimenpiteitä (stimulaatiotestit ja ablaatiohoidot) tarvitsevat rytmihäiriöpotilaat. Sairaalassa tehdään tällä hetkellä sydämen natriureettisten peptidien kliinisiin sovelluksiin liittyvää tutkimustyötä. Sydämen ultraäänitutkimusmenetelmistä on tehty väitöskirja ja kardiologian klinikka osallistuu prof. Heikki Huikurin (Oulun yliopisto) johtamaan kansainväliseen äkkikuolematutkimusprojektiin (infarktipotilaat). Mahdollisesti alkamassa liikuntaan liittyvä tutkimusprojekti sydänpotilailla. Keuhkosairauksien klinikka vastaa shp:n alueella erikoisalan keskussairaalatason palveluista, mm. tuberkuloosin ja mykobakterioosien hoito, keuhkoinfektioiden hoito, hengitysallergian tutkimus ja hoito, keuhkojen parenkyymisairauksien diagnostiikka ja hoito. Keuhkosairauksien erikoisalan vastuulla on bronkoskopiatoiminta, hengitysfysiologia, hengityselimistön rasitustestaukset ja altistuskokeet sekä uniapnean diagnostiikka ja hoito ja kroonisen hengitysvajauksen hoito. Ylilääkäri väitellyt. Yksi väitöskirja valmistumassa. Yhteistyötä eri klinikoiden kanssa koskien väestötason keuhkofunktiolöydöksiä ja bronkiaalist hyperreaktiviteetta aikuisväestössä, keuhkosairauksien epidemiologiaa sekä yhteistyötä Oulun aluetyöterveyslaitoksen Ihminen kylmässä projektissa. Tutkimusresurssointi niukkaa nykytilanteessa Sotilaan psyykkinen suorituskyky Tavoitteena on sotilaan psyykkisten ongelmien varhainen tunnistaminen, huumeja päihderiippuvuuksien selvittäminen, itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja traumaattisen stressireaktion ja taistelustressin diagnostiikan, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS:n psykiatrin klinikka yliopistollisena yksikkönä on monipuolinen tutkimukseen panostava klinikka. HYKS psykiatrian klinikka ilmoittaa olevansa kiinnostunut yhteistyöstä tutkimuksen ja kliinisen potilastyön tasolla. HYKS psykiatrian klinikalla on vanhastaan hyvä yhteistyö Tilkan psykiatrian ylilääkärin kanssa ja parastaikaakin on tutkimusyhteistyötä meneillään. Tämä tutkimus koskee varusmiesten psykologisten testien mahdollista ennustearvoa myöhemmän psykoosisairastuvuuden suhteen. Muita yhteistyöalueita voisi olla esiin nostetut psyykkisen toimintakykytutkimus sekä päihde(huume)psykiatria. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet TAYS:n psykiatrian tulosalue voi tarjota kattavasti psykiatrisia tutkimus- ja hoitopalveluita Puolustusvoimien käyttöön. Tulosalueen toimiyksiköt sijaitsevat TAYS:n kantasairaalassa ( yleissairaalapsykiatria) ja Pitkäniemen sairaalassa. Tulosalueen käytettävissä ovat kaikki TAYS:n eri klinikoiden tarjoamat tutkimusja konsultaatiopalvelut. Yliopistosairaalan yksikkönä tulosalue on valmis Tutkimustyön profiilien kuvaus 8 (20 )

9 kehittämään sotilaspsykiatrista tutkimusta ja koulutusta yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Psykiatrian professori, ylilääkäri Esa Leinonen on biologisen psykiatrian, erityisesti lääkehoidon asiantuntija. Sosiaalipsykiatrian professorin, ylilääkäri Matti Joukamaan tutkimustyö on painottunut erityisesti epidemiologiaan ja varusmiesikäluokat tarjoavat tässä suhteessa erityisen hyvät mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön. Akuuttipsykiatrian klinikka tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen ja nopeaan kriisiapuun ja tutkimukseen vaikeissa mielenterveyshäiriöiden kriisitilanteissa. Klinikan yleissairaalapsykiatrian poliklinikka on kehittänyt systemaattisen menettelyn psyykkisen työkyvyn arviointia varten. Se on helposti sovellettavissa myös sotilaslääketieteellisen käytännön ja vaatimusten mukaiseksi palvelukyvyn arviointimenettelyksi. Yleissairaalapsykiatrialla on hyvät mahdollisuudet ja ammattitaito vaativienkin somatopsykiatristen ongelmien tutkimukseen ja hoitoon yhteistyössä muiden TAYS.n klinikoiden ja palveluyksiköiden kanssa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla on hyvät valmiudet postraumaattisten häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon. Nuorisopsykiatrian klinikka tarjoaa hoitopalvelujen lisäksi systemaattisen menettelyn nuorten asevelvollisten palvelukyvyn ja palvelukyvyn ennusteen arviointia varten. Oikeuspsykiatrian klinikka suorittaa TEO:n määräämiä mielentilatutkimuksia ja pystyy tältä pohjalta tarjoamaan tarkasti strukturoituja ja luotettavia mielentilan ja toimintakyvyn arviointitutkimuksia. Klinikassa on kehitetty systemaattinen menettely ja asiantuntemus aggression hallintaan ja uhkaavien tilanteiden purkamiseen. Erityisen vaikeahoitoisten ja vaarallisten nuorten tutkimus ja hoitoyksikkö EVA voi tarjota systematisoituja ja laajoja tutkimuspalveluita nuorilla varusmiehillä ilmenevissä vakavissa käyttäytymisen häiriöissä ja luonnehäiriöissä. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla kokenut ja koulutettu henkilökunta. Akuuttipsykiatrian poliklinikkatoiminta kehittyvää ja resurssoitua, samoin varhaiskuntoutuspoliklinikka (nuoret vastikään sairastuneet psykoosipotilaat). Käytettävissä akuuttipsykiatrian ja kuntouttavan sairaalapsykiatrian osastot (3 + 2 osastoa). Persoonallisuushäiriöpotilaan hyvän hoidon malli sekä depressiopotilaan ja psykoosipotilaan hoitoketjut laadittu, kuntoutuksessa psykoedukatiivinen viitekehys. Päihdepotilaat hoidetaan yhteistyössä TAYS:n psykiatrian klinikan, Järvenpään sosiaalisairaalan ja paikallisen A-klinikan kanssa. ECT-hoitomahdollisuus käytössä. Kriminaalipotilaiden hoidot ostetaan suunnitellusti ostopalveluina muualta, samoin toistaiseksi opioidiriippuvaisten potilaiden huumeongelmaan liittyvät osastohoidot, muuten toiminta tapahtuu välittömästi keskussairaalan yhteydessä olevissa aikuispsykiatrian yksiköissä sekä hajasijoitetuilla aluepoliklinikoilla ja A-klinikalla. Yhteistyössä eri psykiatrian alojen kesken käynnissä perhepsykiatria kehittämishanke. Psykososiaalinen näkökulma sekä psykososiaalinen kriisipäivystys kehittämisen painopistealueena. Nuorisopsykiatria toimii kiinteästi aikuispsykiatrian läheisyydessä. Sairaalassa toistaiseksi ainoa taistelupsykiatrian ja psykologian dosentti (prof. Rimon). Tutkimuspuoli tullee vahvistumaan, sillä Tampereen yliopiston mandaatilla toimiva professuuri täyttövaiheessa. Tutkimusprofiili muotoutuu tulevan viranhaltijan mukaan. Lääkäritilanne vaihtelee Infektiotaudit sotilaan suorituskyvyn kannalta Hengenvaarallisten infektioiden, kuten aivokalvontulehduksen sekä sydänlihaskalvon tai -lihaksen tulehdusten nopean tunnistamisen, diagnostiikan ja hoidon kehittäminen, influenssaepidemioiden tunnistamisen ja hoidon Tutkimustyön profiilien kuvaus 9 (20 )

10 kehittäminen, epidemiologia ja ehkäisy. Ruuan välityksellä leviävien suolistoinfektioiden ehkäisy, B-asekysymykset. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Infektiotaudit ja suorituskyky; infektiot voivat tunnetusti alentaa pitkäksi aikaa fyysistä suorituskykyä seuraavilla mekanismeilla: postinfektiöösinen väsymysoireyhtymä, myokardiitit ja keuhkoinfektiot. Lisäksi henkilö, jolla on toistuvia infektioita, voidaan tutkia tarkasti mahdollisia immunovajavuusoireyhtymiä ajatellen. Poikkeusolojen infektioiden hoidossa on tieto-taitoa. Myöa muissa kysymyksissä kuten esim. rokotuksissa tai joukkojen lähetettäessä rauhanturvatehtäviin tropiikkiin tai muihin vastaaviin paikkoihin, klinikasta löytyy tieto-taitoa. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Laboratoriokeskuksen keskitettyyn palvelutuotantoon kuuluvat kliinisen kemian, kliinisen genetiikan, kliinisen mikrobiologian ja patologian erikoisalojen laboratoriotutkimukset. Näiden palveluiden ohella laboratoriokeskus tekee kliinisiä sovellutuksia ja diagnostiikan laadun edistämiseen tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä tarjoaa alan konsultaatioita ja koulutusta Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Ylilääkärillä on kliinisen mikrobiologian, virologian ja hallinnon pätevyys sekä sairaalahygienian erityispätevyys. Osasto osallistuu seuraaviin valtakunnallisiin tutkimushankkeisiin: avohoidon antibioottihoitokäytäntöjä tutkiva Mikstra-projekti, sairaalahygieniaprojekti sekä mikrobilääkeresistenssiä tutkiva Fire-yhteistyö Fireyhteistyön puitteissa osastolla on valmisteilla yksi väitöskirjatyö. Lisäksi osasto on julkaissut raportteja alueen epidemioista sekä epidemiologiasta Kaksi sairaalamikrobiologia, jotka aloittaneet tutkimustyötä Sotilaan näkökykyyn liittyvät ongelmat Kehittää näkökyvyn ja silmälääketieteen alaan kuuluvian valintakriteereitä erilaisiin sotilastehtäviin. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS silmätautien klinikalla on runsaasti osaamista sotilaslääketieteen kannalta tärkeillä alueilla sekä huippuluokan laitteisto taittovirhekirurgisten toimenpiteiden suorittamista varten. Klinikan professorilla on liikennelääketieteen erikoispätevyys ja siten käynnissä näkökyvyn ja liikenneturvallisuuden välistä yhteyttä käsitteleviä tutkimuksia. Helsingin yliopistossa tehdään myös näköfysiologisia tutkimuksia ja alaan sopivia resursseja on muuallakin (esim. TKK). Nykyaikaisen sodankäynnin tyyppivamma ovat silmän vammat, jotka ovat estettävissä käyttämällä asianmukaisia suojalaseja. Silmien suojaamisesta ja etenkin silmävammojen hoitamisesta on silmätautien klinikalla hyvä asiantuntemus. Taistelukyvyn menettämiseen liittyy myös vaara, että tietyn tyyppisillä laserlaiteilla aiheutetaan verkkokalvovaurio, joka estää sotilasta taistelemasta. Klinikalla on pitkäaikainen kokemus eri aallonpituutta edustavan laservalon vaikutuksesta silmään ja klinikassa on kokeellisesti tutkittu laservaikutusta kudostasolla. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet TaYS:n silmäklinikka pystyy tekemään terveystutkimusten koordinointia ja suorittamaan Puolustusvoimain oman erityishenkilöstön ( mm lentäjät ) terveystutkimukset, varusmiesten silmätarkastukset erityistarpeen mukaan. Klinikasta löytyy erityistietämystä eri suppeilta osa-alueilta (kuten neuro- Tutkimustyön profiilien kuvaus 10 (20 )

11 oftalmologiassa, sarveiskalvon, verkkokalvon ja lasiaisen, silmänpainetaudin ja mykiön sairauksien tautien diagnostisoinnissa ja hoidossa, näönkuntoutuksessa ja heikkonäköisten apuvälineiden sovituksessa). Klinikka pystyy antamaan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palvelukset (mm. silmätapaturmien ehkäisy) ja tähän liittyen Puolustusvoimien henkilöstön koulutus sekä silmäsuojaimien ym. hankintojen koordinointi ja ohjaus. Telelääketieteellinen konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Tieteellinen tutkimustyö sotilaslääketieteen näkökulmasta kytkeytyy tapaturmien ehkäisyyn, ensiavun antamiseen ja toimivan hoitoketjun luomiseen Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Silmätautien yksikkö pystyy tarjoamaan potilailleen erityisosaamista silmän verkkokalvo eli takaosakirurgian sekä vaativan glaukoomakirurgian alueella. Takaosakirurgian alueella kliinistä erityisosaamista. Tämän hetkinen tutkimus koskien etukammiopuudutteen käyttöä silmän harmaakaihileikkauksissa on juuri käynnistymässä. Silmälääkäritulanne hyvä, kahdeksan virkaa ja virat täynnä. Diagnostiset välineet hyvät. Ylilääkäri väitellyt Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat keskushermostoperäiset tekijät Kehittää sotilaan vireystilan havainnoimis- ja mittaamismenetelmiä. Tutkia unenpuutteen vaikutusta vireyttä ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Tutkia ja kehittää liikepahoinvoinnin hoitoon ja ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä. Selvittää aivojen toiminnan kuvantamismenetelmien hyödyntämismahdollisuuksia sotilaan tehtävävalinnoissa. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Neurologian klinikan piirissä on erityisosaamista ovat unipatjatutkimukset vireystilamittauksiin liittyen, paleltuma- tai palovammoihin liittyvät neuropaattiset kiputilat, aaveraajasäryn hoito, kivun hoito kenttäolosuhteissa: vahvojen opioidien käyttö, kokemukset opioidien uusista lääkemuodoista sekä rabdomyolyysin diagnostiikka ja hoito. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Puolustusvoimien kannalta ehkä kiinnostavin osaamisalue on tajunnan häiriöitä koskeva tutkimus ja kliiniset palvelut. Vahvuus perustuu osittain viiden kansainvälisesti arvostetun kliinisen epileptologin työhön, mutta myös ajanmukaiseen video-eeg laboratorioon; uni ja sen häiriöt kytkeytyvät tajunnan säätelyyn. Neurologian professorin, Irina Elovaaran ja hänen ympärillään toimivan yhteisön keskeinen tutkimusala on neuroimmunologia. Neuroimmunologisiin sairauksiin (MS, GBS, myasthenia ja eräät akuutit enkefaliitit), sairastuu myös hyvin nuoria ihmisiä. Unen puutteen ja rasituksen vaikutukset immunologiseen järjestelmään ja sitä kautta terveyteen ovat intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Kliinisen neurofysiologian yksikkö (KNF) on kliinisiä potilastutkimuksia ja tieteellistä tutkimustyötä suorittava palveluyksikkö. Tällä hetkellä käytössä on neljä laitteistoa kokoyön polygrafiatutkimuksia ja päiväaikaisia vireystutkimuksia varten. Tärkeimpiä tutkittavia potilasryhmiä ovat unettomuudesta, hypersomnioista, liiallisesta päiväaikaisesta väsymyksestä, unenaikaisista kohtauksista ja erilaisia liikehäiriöistä kärsivät. Yksikkö on varustukseltaan ja toiminnalliselta laadultaan kansainvälistä huipputasoa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 11 (20 )

12 Tutkimustyö on keskittynyt erityisesti uni- ja vireystutkimukseen. Aikaisemmin painopisteenä on ollut uusien, entistä tarkempien analyysimenetelmien kehittäminen vireys- ja unitutkimuksia varten. Viime aikoina painopisteenä on ollut unen säätelyn ja EEG:n välisten yhteyksien tutkimus. Erityisenä tutkimuskohteena ovat unen perusmekanismien analyysi aivosähkötoiminnan mikrorakenteen perusteella. Valvomisen ja unihäiriöiden vaikutuksia tutkitaan tarkoituksena samalla kehittää luotettavampi menetelmä unen puutteen ja toisaalta sen tarpeen määrittämiseksi. Myös tämä vaatii uusien, tarkempien unen mikrorakenteen analyysimenetelmien kehittämistä. Menetelmäkehitystyön tehostamiseksi sekä eräiden perustutkimusprojektien suorittamiseksi yksikkö on verkostoitunut muiden tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat mm. Tampereen Teknillisen yliopiston signaalinkäsittelylaitos (Digitaalisen median instituutti, DMI) ja Ragnar Granit -instituutti. KNF on ollut mukana v päättyneessä 3-vuotisessa EU:n neljännen puiteohjelman rahoittamassa projektissa, jossa oli yhteensä 15 partneria. Tuloksena saatiin laaja unirekisteröintejä sisältävä tietokanta. Viimeisten vuosien aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen neurologian jaoksen kanssa. Tällä hetkellä yksikkö vetää TEKES:n rahoittamaa Eurekaan liittyvää projektia (Microsleep), johon osallistuu sekä kotimaisia yrityksiä että islantilainen Medcare.. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Neurologian osaston toiminnasta vastaa erikoislääkäri, jolla neurologin pätevyyden lisäksi myös sisätautien erikoislääkärin pätevyys. Stroke-unit toiminta on tehokasta ja alan uudet hoitomuodot ovat käytössä. Neurologian poliklinikalle on perustettu muistihäiriöpoliklinikka, joka toimii moniammatillisesti erikoislääkärin, neuropsykologin ja dementiakuntoutusohjaajan yhteistyönä. Poliklinikalla toteutetaan aivokasvainten sytostaattihoidot, lihaspakkoliikkeiden botulinum-toksiinihoidot ym..klinikalta on julkaistu kaksi väitöskirjaa. Eri yliopistosairaaloiden kanssa tehdään tutkimusyhteistyötä mm. epilepsian (temporaaliepilepsian epidemiologia, Tampereen ja Kuopion yliopisto), aivoverenkiertohäiriöiden (neuroprotektiivinen lääkeainetutkimus) ja MS-taudin tiimoilta. Uusin tutkimussuunnitelma on juuri hyväksytty eettisessä toimikunnassa, ja tämä tutkimus tehdään yhteistyössä Ikihyvä Päijät-Häme projektin (KTL:n, sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston ja UKK-instituutin yhteistyöprojekti) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan keliakia tutkimusyksikön kanssa Sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat iho-ongelmat Tutkia kenttäolosuhteiden ihorasitteiden (kuuma, kylmä, lika, hiki, kosteus, UVsäteily, hyönteispuremat, hankaus jne) vaikutusta palveluskelpoisuuteen ja motivaatioon sekä pyrkiä em. riskien ennaltaehkäisyyn ja tutkia ja kehittää sotilaan iho-ongelmien hoitoa. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Iho- ja allergiasairaala on ihotautien ja allergisten sairauksien hoitokeskus, joka palvelee paitsi HUSin piiriä myös erikoistapauksissa koko maata. Niin ihotautien kuin astman ja allergian osalta voimme tarjota kliinisiä tutkimuksia ja hoitoja varusmiehille koko maasta sovitulla tavalla. Omien alojemme tieteellisenä tutkimuskeskuksena kehitämme koko ajan uutta diagnostiikkaa ja otamme käyttöön uusia hoitoja. Allergiatestausyksikkömme on maan ylivoimaisesti laajin ja Allergeenilaboratoriomme on maan ainoa, joka pystyy selvittämään harvinaisia Tutkimustyön profiilien kuvaus 12 (20 )

13 allergioita. Siellä pidetään myös vakavien allergiareaktioiden rekisteriä - anafylaksiarekisteriä. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Tutkimusta on tehty atooppisesta ekseemasta (kapeaspektri-uvb-hoito, immunomodulatoorinen voidehoito, allergologia), psoriaasista (geeni- ja hoitotutkimukset), aknesta (akne fulminans -väitöskirja), keliakiasta (väitöskirjatutkimus menossa), jalkahaavoista (väitöskirjatutkimus menossa) sekä erilaisista allergioista mukaan lukien hyttysallergia (jossa yhteistyötä puolustusvoimien kanssa/t. Sahi) ja sukupuolitaudeista (klamydia-tutkimus/ E. Lehmuskallio). Yhteistyö- ja kehittämismahdollisuudet KSK:n kanssa liittyvät marssihiertymiin ja niiltä suojautumiseen (erikoissuojasidokset), jalkasilsatartuntoihin (15 % asevelvollisista, ehkäisy/hoitotutkimus moderneilla sienilääkkeillä), hyönteispistoallergiaan ja siltä suojautumiseen (immunoterapia, kenttäkokeet USA:n armeijan kehittämällä hyönteiskarkotteella, tieteellistä yhteistyötä tehty jkvn USA:n sotilaslääketieteen edustajien kanssa), auringonpolttamiin ja paleltumavammoihin (uusien modernien suojavoiteiden testaus) sek atooppisen ihottuman karaisuhoitoihin (kapeaspetri-uvb) Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Päijät-Hämeen keskussairaalassa ihotautien ja allergologian tulosyksikössä on erikoisosaamista usealla alan merkittävällä sektorilla kuten psoriasis, valohoidot, kosketusallergia, ihosyövät, ihonhoitotuotteet, tietotekniikka, ihokirurgia, fotodynaaminen hoito ja interaktiivisen opetusmenetelmän hallinta. Tulosalueelta löytyy osaamista atopian tutkimukseen ja hoitoon sekä I- että IV-tyypin ihoallergia-asioihin. Kahdella erikoislääkärillä on laaja erikoisosaaminen allergologiassa. Yksikkö ylläpitää suomalaista kosketusallergiatietokantaa eri sairaaloiden allergiatestilöydöksistä. Erityisosaamista löytyy kosketusallergiaasioista. Yksikön IV-tyypin allergiadiagnostiikassa käytettävät epikutaanitestisarjat ovat kattavat. Yksikössä tehdään paljon I-tyypin allergiatutkimuksia, prick-testejä. Osaamista on myös vaativiin altistus- ja provokaatiotutkimuksiin. Aknen hoidossa erityisperehtyneisyyttä. Ihokirurgisia pientoimenpiteitä tehdään runsaasti. Viime vuonna otettiin käyttöön hyvän kosmeettisen tuloksen antava fotodynaaminen hoito eli PDT, joka sopii pinnallisten ihokasvaimien hoitoon. Valohoitosarjakäyntejä on vuosittain Valohoito-osaaminen on korkealuokkaista. Hoitokäytännöt ovat vertailukelpoiset tunnettujen klinikoiden kanssa. Kylpy-PUVA-hoidot on pääsääntöisesti korvattu uudella kapeakaistaista UVB-hoidolla, jonka käyttöönotto taphtui Suomessa ensimmäisenä. Toiminnassa on panostettu valohoitojen ohella myös ihosyöpien etenkin melanooman diagnostiikkaan ja ehkäisyyn. Pigmenttiluomien digitaalinen kartoitus, luomien seuranta ja diagnostiikkatoiminta on käynnistynyt hyvin Tietokannassa on nyt yli 200 runsasluomisen potilaan kuvat. UV-säteily on sotilaslääketieteessä huomioitava tutkimusalue. Ylilääkäri on maamme johtavia fotodermatologeja. UV-säteilyyn ja sen ihovaikutuksiin (hyödyt ja haitat) kohdistuva tutkimus, kuten ihon palaminen, ihosyövän patomekanismit ja UV-säteilyn immuunivastetta heikentävät vaikutukset, ovat yksikön osaamisaluetta. Yksikössä tehdään myös valohoitojen laatua ja valohoitokäytäntöjä selvittävää tutkimus- ja kehitystyötä. Yksikössä on tehty ihon ärsytysekseemaa aiheuttavien tekijöiden ja niiltä suojautumiseen liittyvää tutkimusta. Yksikkö ylläpitää kehittämäänsä kosketusallergeeneja koskevaa suomalaista Infoderm-tietokantaa. Tutkimustyön profiilien kuvaus 13 (20 )

14 Ihon toimintaa mittaavia laitteita (kosteus, haihtuminen, punoitus) on käytettävissä. Käytössä on digitaalinen luomien seuranta- ja kuvausjärjestelmä melanooman varhaiseksi havaitsemiseksi runsasluomisilla henkilöillä. Käytössä on myös digitaalinen kuvatietokanta kliinisiä ja opetustarkoitukseen otettuja ihottumakuvia varten. Yksikkö on hyvin verkottunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Erittäin tutkimusorientoitunut klinikka, jolla vahva kansallinen ja kansainvälinen verkosto Kenttälääkintään liittyvä tutkimus Asevaikutukset ihmiseen Tiedon hankkiminen erityyppisten aseiden aiheuttamista vammoista, niiden hoitomenetelmistä ja ehkäisystä suojavälinein Haavoittuneen kirurginen hoito Haavoittuneen hoidon parantaminen ja kehittäminen poikkeusolojen kenttälääkintäketjun eri portaissa haavoittumisesta kenttäsairaalaan tai ensihoitokeskukseen saakka. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet Kirurgian toimialalla tehdään perinteisesti laaja-alaisesti tutkimusta ja järjestetään koulutusta liittyen katastrofilääketieteeseen, päivystyskirurgiaan, nestehoitoon ja kivun hoitoon. Maamme laajin ja monipuolisin, uusittu ja moderni päivystys toimii Meilahden sairaalassa. Toimintaa johtaa ylilääkäri Ari Leppäniemi, jolla on laaja henkilökohtainen kokemus ja tieteellinen curriculum alalta. Lisäksi lähivuosina Meilahden kampusalueelle rakennetaan traumasairaala, jonka jälkeen tutkimusja opetusmahdollisuudet entisestään kasvavat. Kirurgian toimialalle suunnitellaan lähitulevaisuudessa toteutettavaksi virtuaalileikkaussali, jossa eri kirurgian alojen tarpeisiin voidaan rakentaa 3D ohjelmia simulaatioleikkauksiin. Laboratorio sopisi hyvin lääkäreiden koulutukseen myös kenttälääkinnän tarpeisiin. Telelääketieteen yksi muoto on virtuaalikirurgia kuten myös simulaatioleikkaukset. Jatkossakin kehitetään telelääketieteen käyttömahdollisuuksia. Nykyaikaiset korkeaenergiset vammat pään ja thoraxin ulkopuolella tappavat vammautuneen ensisijaisesti verenvuotoon, jonka hallinta on ensisijaista. Osastonylilääkäri Mikael Railo on vastannut verisuonikirurgisesta opetuksesta Lahden sotakirurgian kursseilla. Tutkimusta shokin hoidosta sekä haavaballistiikan tutkimuksen osalta on aloitettu pilottiprojektin suunnittelulla yhdessä Sotilaslääketieteen laitoksen edustajien kanssa tutkimussuunnitelmineen ja aikatauluineen. Haavakirurgian ja ampumavammojen asiantuntijat löytyvät Töölön sairaalasta (plastiikkakirurgit ja ortopedit), samoin kuin palovammojen ja paleltumavammojen asiantuntijat. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Käynnistymässä on traumatiimi-projekti, jossa on tarkoitus parantaa traumapotilaiden ensihoitoa kentällä ja välittömästi sairaalan ensihoitovaiheessa. Projektilla on selvät yhtymäkohdat kenttälääkintään. kasvo- ja leukavammoja vähentävien suojusten suunnittelussa. Suu-ja leukakakirurgi on juuri valittu Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biomateriaaliopin professorin virkaan. Tutkimusalue käsittää kasvotraumatologian kannalta mm. liukenevat Tutkimustyön profiilien kuvaus 14 (20 )

15 luunkiinnitysmateriaalit sekä keinomateriaaleihin perustuvat kudosrekonstruktiot sekä omien kudosten rekonstruktiivista kasvua edistävät menetelmät. Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Leikkaustoimintaa kehitetään, painopistealueina ruokatorvikirurgia, tähystyskirurgia, endoskooppiset toimenpiteet ja päiväkirurgia, jossa mahdollisuudet nyt rakenteilla olevan uuden päiväkirurgisen yksikön myötä lisääntyvät. Sinne rakennetaan ns. endo-suite leikkaussali, joka tarjoaa videoleikkausten tallentamis- ja toisaalta välittämismahdollisuuden mm. opetustarkoituksiin. Kokeellisen kirurgian alaan kuulunut väitöskirja käsitteli haavan paranemisen mekanismeja. Väitöskirjatutkimuksen erityisenä tutkimuskohteena oli sokerin vaikutus haavan paranemiseen ja tätä tutkimusta tuettiin myös maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan apurahalla. Haavan paranemiseen liittyvä tutkimustyö jatkuu edelleen yhteistyössä TYKS:n ja Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian laitoksen kanssa. Edellä mainitun tutkimustyön lisäksi tehdään tällä hetkellä tutkimustyötä vatsaontelon leikkauksenjälkeisestä kiinnikemuodostuksesta, paksu- ja peräsuolisyövän hoidosta, laparoskooppisesta paksusuolikirurgiasta, peräpukamakirurgiasta sekä paksusuolen tähystystutkimuksista. Vatsaontelon kiinnikkeiden muodostumiseen liittyvä tutkimustyö keskittyy erityisesti suolitukoksen diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn. Laparoskooppiseen suolistokirurgiaan liittyvä tutkimustyö keskittyy ko. leikkauksien tuloksiin ja uuden teknologian käyttöönottoon Haavoittuneen kivun- ja nestehoito Haavoittuneen tehokas, mutta samalla poikkeusoloihin soveltuva turvallisen kivunhoidon kehittäminen. Haavoittuneen mahdollisimman tehokas nestehoito kenttälääkintäketjun eri tasoilla. Helsingin osaamis- ja tutkimusalueet HYKS:n Anestesiologian ja tehohoitoklinikalla on tutkimusta, jossa on synergiaa KSK:n kanssa eri aihepiireissä. Huume- ja päihderiippuvuus; - klinikassa on meneillään väitöskirjatutkimusprojekti heroiinimyrkytyksistä ja erityisesti heroiinin sydänvaikutuksista. Toisaalta, yhteistyössä kliinisen farmakologian yksikön kanssa on anestesialääkäreiden suorittamia tutkimuksia sairaalan ulkopuolella tapahtuvista myrkytyksistä Helsingin alueella. Tämä aihe liittyy tyypillisesti tärkeään osaalueeseen eli sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon. Vireystilan mittaamismenetelmät; - Anestesiologian alalla tutkitaan toisaalta anestesian aikaista tajuttomuutta ja toisaalta toipumista anestesiasta tavoitteena edelleen nopeuttaa toipumista ja kotiuttamista sairaalasta pian leikkauksen jälkeen. Erityisesti toipumiseen liittyvissä tutkimuksissa käytetään sellaisia menetelmiä, joilla vireyttä voidaan objektiivisesti mitata. Poikkeusoloihin soveltuva kivunhoito, nestehoito, ensihoito - nämä ovat kaikki sellaisia aiheita, joita siviililääketieteeseen sovellettuina muutenkin jo tutkitaan. Erityisesti tutkitaan sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja sairaalan tehohoidossa kivunhoitomenetelmiä ja nestehoito-ongelmia sellaisissa olosuhteissa, jotka muistuttavat Tutkimustyön profiilien kuvaus 15 (20 )

16 sotilaslääketieteellistä tilannetta kriisiolosuhteissa. Myös koko ensihoitotoimintatutkimus ("pelastustoimintatutkimus") on varsin helposti sovellettavissa sotilaslääketieteelliseen. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Vireystasoon liittyvää tutkimustoimintaa, useita väitöskirjoja, joiden aiheena on ollut joko normaalin unen fysiologia tai anestesia-aineiden vaikutus farmakologisen unen syvyyteen. EEG:tä hyödyntävä tutkimustoiminta yhteistyössä neurofysiologien, neurologien ja anestesiologien kesken. Tutkimustoimintaa, joka liittyy laskimonsisäiseen nestehoitoon, mm. väitöskirja, joka käsitteli hypertonisen keittosuolan hemodynaamisia vaikutuksia. Anestesian riittävyyden, kliinisen analgesian ja unen syvyyden tutkimuksen vahva osaaminen. Pitkä traditio anestesiaan ja tehohoitoon liittyvässä neurofysiologisessa (EEG, herätepotentiaalit, autonominen hermosto, lääkevaikutukset) tutkimuksessa Lahden osaamis- ja tutkimusalueet Postoperatiivinen teho-osastohoito on hoitomahdollisuuksiltaan samaa tasoa kuin yliopistosairaaloissa. Osaston kehittämistoiminta on viime vuosina keskittynyt erityisesti potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi on tehty tutkimustyötä yhdessä muiden keskussairaaloiden kanssa sairaalaelvytyksestä sekä osallistuttu sepsiksen hoitoon liittyviin monikeskustutkimuksiin. Tutkimustyön resurssointi ollut niukkaa. Keskussotilassairaalasta siirtynyt anestesiologi Silvasi jatkaa kivunhoitoon liittyvää tutkimusta, jossa kenttälääketieteen sovellutusmahdollisuudet. Laaja potilasaineisto varmistaa tutkimuksen loppuunsaattamista. Päijät-Hämettä palvelevan ensihoitoketjun rakentaminen tuonut logistista osaamista (evakuointi). Laitetestausta, jossa jo nyt yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa. Tällä hetkellä ei väitelleitä. Yksi väitöskirjatyö meneillään koskien hormonaalisia muutoksia septisessä sokissa Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus Kenttälääkintään liittyvien välineiden, laitteiden ja järjestelmien seuranta ja kehittäminen Useampaan eri painoalueeseen liittyvä tutkimus Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa rauhan aikana ja poikkeusoloissa Telelääketieteen kenttälääkinnän sovellutusten sekä palvelusturvallisuuteen ja palveluskelpoisuuden ylläpitämiseen tähtäävät sodan ja rauhan ajan sovellutukset. Tampereen osaamis- ja tutkimusalueet Tampereella on Suoman kattavin terveydenhuollon tekniikan ja tietotekniikan koulutustoiminta: Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), sekä Tampereen yliopisto (TY). Tampereella on Suomen ensimmäinen telelääketieteeseen keskittyvä professuuri (TTY), joka sijoittuu yliopiston tutkimusyksikköön, Digitaalisen Median Instituuttiin (DMI). DMI yli 500 tutkijan yhteisö. Koska telelääketieteen tutkimus osana DMI toimintaa, mahdollistuu myös DMI:n laaja- Tutkimustyön profiilien kuvaus 16 (20 )

17 alaisen teknisen osaamisen hyödyntäminen. Suomen ensimmäinen Telelääketieteen laboratorio, jossa kenttäkokeet suoritetaan Seinäjoella. Telelääketieteen tutkimusalat ja -hankkeet liittyvät integroituun digitaaliseen sairaalaympäristöön (tietojärjestelmät, kommunikaatio, näyttöteknologiat, arkistointi, puheentunnistus), magneettikuvantamisteknologiaan, langattomaan tiedonsiirtoon ja videokuvan siirtoon terveydenhuollossa (mm. videoneuvottelutekniikat ja kamerakehitys), siirrettävään mobiiliin erikoisairaanhoidon tutkimusyksikköön, ICT:n hyödyntämiseen kotihoidossa ja vanhustenhuollossa (hälyttimet, kotiseuranta), mittauselektrodien kehitystyöhön (mm. langattomat ja implantoituvat elektrodit), satelliittipaikannuksen (GPS) hyödyntämiseen terveydenhuollon hälytys- ja palvelukeskuksessa, elektrofysiologisiin mittauksiin (mm. EKG -analysointiohjelmistot) ja dermatologian etäkonsultointiin sekä kuvatietopankkiin (kansainvälinen kehitysprojekti). Osaamista voidaan hyödyntää mm. satelliittipaikannusta hyödyntävissä hälytyskeskus-palveluissa, etäkonsultointimahdollisuuksien rakentamisessa ja kenttälääkinnän kehittämisessä kustannustehokkaasti (mobiilit tutkimuskeskukset, langaton kuvansiirto) Yksikkö voi tuottaa kokonaisvaltaisen selvityksen telelääketieteen sovellusmahdollisuuksista puolustusvoimien tarpeisiin Ilmailulääketieteen tutkimusohjelma Sotilasilmailulääketieteeseen liittyvien erityiskysymysten tutkimus. Vuonna 2003 raportoitavat, alkavat tai jatkuvat hankkeet: Audiologiaan kuuluvat tutkimukset 1. Ilmavoimien lentomelua koskeva kartoitus yhteistyö Oulun yliopisto 2. Puheen vastaanotto vaativissa työtehtävissä yhteistyö Ilmavoimien esikunta ja viestikoulu, Puolustusvoimien Koulutuksen kehittämiskeskus, Pirkkalan lennosto, Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen, logopedian laitokset sekä Media-team ja tietoliikennelaboratorio, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Toniplex Oy, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian osasto, Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian klinikka sekä Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Tutkimustyön profiilien kuvaus 17 (20 )

18 Tukirangan kuormitukseen sekä fyysiseen kuntoon liittyvät tutkimukset 1. Ohjaajien kuntomittausten ikä- ja kunto-ominaisprofiilien mallintaminen yhteistyö Oulun aluetyöterveyslaitos ja Ilmavoimien esikunta 2. Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun tarkennettu kuormittumisanalyysi, kuormitusta vähentävät menetelmät ja vaikutusten pysyvyys yhteistyö Oulun aluetyöterveyslaitos, Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu 3. Sotilaslentäjien työkuormitusmallin mukainen fyysisen kunnon testausmenetelmä yhteistyö Ilmavoimien esikunta, Oulun aluetyöterveyslaitos, Kuortaneen urheiluopisto Hammaslääketieteen sovelluksia onnettomuustutkinnan tunnistamisessa IlmavVK Hornet- ohjaajien korvaoireiden tutkimus yhteistyö Tampereen yliopistollinen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Perinnöllisten tekijöiden osuus hävittäjälentäjien välilevysairauksissa yhteistyö Oulun yliopistollinen sairaala Hornetin ja Hawkin G-housujen vertailu; verenpaineen, ekg:n, aivojen perfuusion ja verenpaineen hormonaalisen säätelyn, eeg:n sekä neuroendokriinisen vasteen erot Hawk-lennolla yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian yksiköt sekä Oulun yliopiston fysiologian laitos Ihmisen suorituskyky ääriolosuhteissa yhteistyö Oulun yliopisto Laivastolääketieteen tutkimusohjelma Laivastolääketieteeseen (ml. sotilassukelluslääketieteeseen) liittyvien erityisongelmien tutkimis- ja kehittämistoiminta. Laivastolääketieteen osalta ei ole tuotu esille yhtä selkeää tutkimusohjelmaa kuin esimerkiksi Ilmavoimilla on. Tutkimusprojektina on tutkittu sukeltamisen pitkäaikaisvaikutuksia luustolle sekä kehitetty sukeltajien keuhkojen virtaushäiriöiden etsintämenetelmiä. Jälkimmäisessä projektissa yhteistyötahona on Turun yliopisto. Kehitystyö ja kansainvälisen kokemuksen seuranta ja Tutkimustyön profiilien kuvaus 18 (20 )

19 yhteistyö liittyy sukeltamisen kuvan muuttumiseen uusien kaasujen ja seosten muuttaessa sukeltamisen kuvaa sekä ylipainehappihoidon lääketieteellisten käyttöindikaatioiden arviointiin. MUUTA (moneen ohjelmaan liitettävissä): HYKS sisätautien klinikka: 1. Olemme tutkineet fyysisen kuormituksen vaikutusta rasitusmurtumien syntyyn. 2. Olemme suorittaneet lonkkanivelten osalta finite element analyysiin perustuvaa biomekaanista modellointia ja tietokoneavusteista simulaatiota käyttäen sofistikoitua ja kansainvälisessä vertailussa validoitua lonkkanivelsimulaattoria (kuusikanavainen simulaattori). Valmisteilla on tämän sekä mallintamisen että simulaation laajentaminen seuraavaksi polviniveleeseen. 3. Ääreishermoston osalta olemme suorittaneet lukuisia töitä, joissa ääreishermot ovat karakterisoitu perustuen niiden neuropeptidi kontenttiin valomikroskopia ja elektronimikroskopia tasolla. Ääreishermoston perifeeristen säikeitten tunnistamiseen on käytetty seuraavia neuropeptideitä: a. Substance B (primaariset afferentit nosiseptiset säikeet) b. CGRP (primaariset afferentit nosiseptiset säikeet, eräät muut säikeet) c. Neuropeptidi Y ja C-flanking peptidi of neuropeptidi Y (CPON) sympaattisen hermoston postganglionääristen haarojen markkerina. d. Vasoaktiivinen intestinaali peptidi VIP parasympaattisen hermoston postganglionääristen säikeitten markkerina. e. Tämän lisäksi olemme käyttäneet yleisneuronaalisia markkereita kuten PGP 9.5 ja neurofilamentit ja regeneraation liittyviä markkereita kuten GAP Osan Suomen Akatemian biomateriaali huippuryhmää ja opetusministeriön biomateriaalikoulua kanssa olemme kehittelemässä sulavista materiaaleista valmistettuja implantteja keskikorvan vaurioitten hoitoon. 5. Infektiotaudeista olemme suorittaneet lukuisia tutkimuksia tuberkuloosi basillin aiheuttamista infektioista ja tässä yhteydessä yleensä potilaitten suorituskyky on testattu käyttäen kansainvälisessä käytössä olevia suorituskyky kaavakkeita. 6. Iho-ongelmat: olemme aiemmin töissämme käyttäneet usean laatuisia ihotestejä kuten Kveimin testiä, tuberkuloosin testiä intrakutaanisesti ja epikutaanisesti, allergisen- ja toksisen ekseeman testejä, kalium-jodidi testiä ja niin edelleen. Tällä Tutkimustyön profiilien kuvaus 19 (20 )

20 hetkellä selvittelemme ihon sisäisesti annettavan interleukini-1 reseptori antagonistin paikallisia vaikutuksia injektio paikassa. 7. Tulehduskipu on pitkään ollut tutkimusryhmämme tärkeä tutkimus alue. Erityisesti olemme käyttäneet malleina erilaisia artriitti malleja kuten adjuvantti artriitti ja antigeenin indusoima artriitti. Tulehduskiputiloista olemme tutkineet erityisesti erilaisia kroonisia kipumalleja kuten esimerkiksi nivelreumaa. 8. Ryhmällämme on osana biomateriaali toimintaa ollut useita suunnitelmia ihmisen vitaalitoimintoja monitoroivien sensorien käytöstä esimerkiksi sydämen sähköisen toiminnan ja pumpputoiminnan monitoroimiseksi. 9. Ryhmällämme on laboratoriossa käytössä histologisten leikkeitten ja soluviljelmien seuraamiseen ja kartoittamiseen sopivat leiketeknologiat ja värjäys- ja leimausmenetelmät sekä imaging menetelmät, mukaan lukien immunohistokemialliset värjäykset, insituhybridisaatiot ja kvantitatiiviset RT-PCR menetelmät sekä konfokaalinen laser scanning mikroskopia ja real time imaging ja recording laitteisto. Tutkimustyön profiilien kuvaus 20 (20 )

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Oppiainekohtaisia lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön ohjeita: päivitetty 02/2013 päiv. tulossa myöhemmin

Oppiainekohtaisia lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön ohjeita: päivitetty 02/2013 päiv. tulossa myöhemmin Oppiainekohtaisia lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön ohjeita: päivitetty 02/2013 päiv. tulossa myöhemmin Anatomia ohjaajat, (opetussihteerit) Anatomian ja solubiologian syventävät opinnot

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA 16.6.2016 TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA TAUSTA I: HYKS PSYKIATRIAN YLEISKUULUMISET: Talous ja tehot tuotanto n. 2015, toimintakulut

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

SUORITUKSET LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOA VARTEN

SUORITUKSET LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOA VARTEN 2007-2013 SUORITUKSET LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOA VARTEN Valmistautumiseen ilmoittaudutaan pääsääntöisesti viikkoa ennen valmistumistilaisuutta. Keväällä ilmoittautumisaika on pidempi. Valan vannominen

Lisätiedot

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Johtava kansainvälinen vammojen hoitoon erikoistunut sairaala mullistaa potilaitten hoidon teknologian avulla. Unfallkrankenhaus Berlin

Johtava kansainvälinen vammojen hoitoon erikoistunut sairaala mullistaa potilaitten hoidon teknologian avulla. Unfallkrankenhaus Berlin Johtava kansainvälinen vammojen hoitoon erikoistunut sairaala mullistaa potilaitten hoidon teknologian avulla (Berliinin akuuttisairaala) www.ukb.de yli 1 000 työntekijää Saksa Terveydenhuolto on yksi

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025 Mirja Tuomiranta, LT Ihotautiylilääkäri Tietohallintoylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri SILY 100

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot