Päivi Kärkäs, englannin torvi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Kärkäs, englannin torvi"

Transkriptio

1 Sakari Oramo, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Bernd Alois Zimmermann: Photoptosis Kaija Saariaho: 13 min Leinolaulut, ek Euroopassa (YLEn tilaus) 15 min Sua katselen Sydän Rauha Iltarukous VÄLIAIKA 20 min Jean Sibelius: Luonnotar 10 min Jean Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille 43 min Lemminkäinen ja saaren neidot Tuonelan joutsen Päivi Kärkäs, englannin torvi Lemminkäinen Tuonelassa Lemminkäisen kotiinpaluu Myöhäisillan kamarimusiikki: Petri Aarnio, viulu, Christoffer Sundqvist, klarinetti, Joel Laakso, sello, Jouko Laivuori, piano Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto 50 min I Liturgie de Cristal (Kristalliliturgia) II Vocalise, pour l Ange qui annonce la fin du Temps (Vokaliisi enkelille, joka ilmoittaa ettei enää ole oleva aikaa) III Abime des oiseaux (Lintujen kuilu) IV Intermede (Välisoitto) V Louange a l eternite de Jesus (Ylistys Jeesuksen ikuisuudelle) VI Danse de la fureur, pour les sept trompettes (Pauhuntanssi seitsemälle trumpetille) VII Fouillis d arcs-en-ciel, pour l Ange qui annonce la fin du temps (Kimppu sateenkaaria enkelille, joka ilmoittaa ettei enää ole oleva aikaa) VIII Louange a l immortalite de Jesus (Ylistys Jeesuksen kuolemattomuudelle) Väliaika n. klo Konsertti päättyy noin klo Myöhäisillan kamarimusiikki päättyy n. klo Suora lähetys YLE Radio 1:ssä ja internetissä ( Konsertti on osa Euroopan yleisradioliiton EBU:n À la carte-sarjaa ja se kuullaan useissa Euroopan maissa syksyn aikana. Konsertin televisiotaltiointi nähdään YLE Teeman Kausikortti-ohjelmassa

2 Bernd Alois Zimmermann ( ): Photoptosis Bernd Alois Zimmermann ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana jättää pysyvän jäljen historiaan, erityisesti musiikin avautuessa 1960-luvulla täyssarjallisuudesta laajenevaan tulevaisuuteen. Zimmermann kuvasi omaa työtään Klangkompositioniksi, sointisäveltämiseksi, ja taajaan lainatuksi on tullut hänen luonnehdintansa musiikista pallonmuotoisena aikana. Jälkimmäinen pitää sisällään ajatuksen perinteisten, symmetristen ja ennalta rajattujen rakenteiden hylkäämisestä, mutta termi viittaa myös musiikin suhteeseen omaan historiaansa, menneisyyden läsnäoloon uudessa musiikissa. Kaikki nämä elementit ovat keskeisiä Zimmermannin viimeisiin kuuluvassa teoksessa Photoptosis, joka valmistui vuonna 1968 pohjoissaksalaisen Gelsenkirchenin pankin tilauksesta. Zimmermann kirjoitti tuolloin: Sana Photoptosis on kreikkaa ja tarkoittaa jotakuinkin valotapahtumaa [Lichteinfall] -- Sain inspiraationi Yves Kleinin yksivärisistä maalauksista, jotka koristavat Gelsenkirchenin Revierteatterin seiniä. Minua kiehtoivat kuvataideteokset, jotka pohtivat minua pitkään askarruttaneita ajan laajentamista koskevia kysymyksiä ja joiden yksiväriset pinnat voisivat muuttua ääniksi. Alkusoitto on teoksessani historiallisesti määrätty juhlamusiikin muoto, joka kuvitellaan teoksen keskellä olevan lyhyen kollaasijakson kautta.tämä ulkoinen kehityskulku saa vastapainokseen sisäisen prosessin, sointien äärimmäisen herkät muutokset, jotka alkavat, niin sanoakseni, mahdollisimman vähäisestä valon määrästä ja kasvavat teoksen lopussa mahdollisimman suureen valoisuuteen. Photoptosis on enemmän juhlava rituaali kuin pelkkä sointivärikokeilu, kuten esitysohje religioso (uskonnollisesti) antaa ymmärtää. Yves Kleinin väkevän sinisten pintojen vaikutus kuuluu sävellyksen alun metallisesti välkkyvissä soinneissa, joista musiikki kasvaa laajoina klusterien ja urkupisteiden hallitsemina atemaattisina pintoina. Lyhyt ja mystisesti sävyttynyt kollaasijakso viittaa mm. Beethovenin yhdeksänteen sinfoniaan, Wagnerin Parsifaliin (trumpetti) ja Bachin 1. Brandenburgilaiseen konserttoon (hidas osa). Laajin lainaus on Skrjabinin Ekstaasin runoelmasta, jonka universaalin crescendon ideaa Photoptosis muuntelee. Musiikin kasvu ja laajeneminen ilman tempojen, teemojen ja rytmien apua huipentuu lopussa orkesterien muuttuessa elävän, kimmeltävän ja vyöryvän soinnin massaksi, jonka keskellä eri soitinryhmät ja yksittäiset instrumentit viettävät soitinten karnevaalia. Antti Häyrynen Kaija Saariaho (1952 ): Leinolaulut Anu Komsi päätti 2000-luvun alussa tilata eri suomalaisilta säveltäjiltä uusia lauluja Eino Leinon ( ) runoihin, joita moni oli kansallisromanttisen kultakauden jälkeen väistellyt. Leino on Komsille suomen kielen musikaalinen taivuttaja ja tanssittaja, jonka runot soivat kuviensa täyteyttä ja kauneutta. Komsi on lainannut Leinon runoista Juhani Siljon luonnehdintaa, jonka mukaan niillä ei ole mitään päämäärää muuta kuin helkkiä vain ja iloita itsekseen. Kulttuurihistoriallisesti arvioiden runoilla on ehkä ollut muitakin tehtäviä, kuten suomenkielisen kulttuurin esiin nostaminen osana fennomaanista kansallisherätystä. Leinon runouteen liittyi tässäkin tehtävässä vastalöydetty nautinto uuden taideilmaisun tarjoamasta rikkaudesta ja haltioitunut sukellus suomalaiseen mielenmaisemaan, sen iloihin ja suruihin. Niistä kumpuaa myös hänen runojensa tuore- 2

3 us ja modernius, johon on helppo samastua sata vuota myöhemminkin. Kaija Saariaho (s. 1952) vastasi Komsin kutsuun säveltämällä ensin runon Iltarukous (2000), sitten runot Sua katselen ( ) ja Sydän (2006). Komsin Kokkolassa vuonna 2007 kokonaisuutena kantaesittämään laulusarjaan liittyi vielä Leinon runo Rauha. Pianolaulujen pohjalta Osakan kansainväliset musiikkijuhlat, Radion sinfoniaorkesteri ja Porton Casa da musica tilasivat yhteisesti Leinolaulut sopraanolle ja orkesterille, joka sai kantaesityksensä Komsin esittämänä Osakassa huhtikuussa Helsingin esityksen jälkeen Sakari Oramon johtama RSO ja Anu Komsi esittävät Leinolaulut Portossa Rauha muokkasi laulujen järjestyksen uudeksi: Sua katselen, Sydän, Rauha ja Iltarukous. Rauhan myötä laulusarjaan ilmaantui myös tumma juonne, sillä kappale on omistettu Saariahon edesmenneelle nuorelle sukulaiselle. Orkesterin käyttö laajentaa teoksen keston kaksinkertaiseksi pianon kanssa esitettyyn kolmen laulun sarjaan nähden. Orkesterin sointivärien kautta Saariaho pääsee tasaveroiseen vuoropuheluun runotekstien kanssa. Saariaho on luonut musiikissaan samanlaisia valöörejä, sävykkäitä rajatiloja ja soljuvia tekstuureja kuin Leino runoissaan. Molemmat käsittelevät myös suvereenisti intiimiä keskeislyyristä tunnemaailmaa ja osaavat sulkea teoksensa itsenäisiksi kokonaisuuksiksi, joiden kauttaa avautuu pieniä ikkunoita avaraan maailmankaikkeuteen. Tuo suljettu tila kuuluu Leinolaulujen alussa, kun Sua katselen sokaistuu hiljaa rakkauden määrästä ja tunteiden väreistä. Rauha tuo kokonaisuuteen onnellisen tyvenen, jossa sopusointu ympäristön kanssa toimii inspiraationlähteenä: Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Laulusarjan tumma pohjavire vahvistuu kolmannessa laulussa, jossa Sydän kuiskailee tummaa runoa Tuonen. Lopulta Iltarukouksessa ihminen kietoutuu uneen niin kuin maa talviseen lumivaippaan. Antti Häyrynen Kaija Saariaho: Leinolaulut Sua katselen Sua katselen silmin ma huikaistuin kuni kaunista sateenkaarta, sua silmäni sulkien muistelen kuin meren laskija lehtosaarta. Sua katson ma hiljaa henkien kuin kuvaa äitini armaan ja uskon, ett enkelit lapsuuden nyt lähellä liikkuvat varmaan. Sydän I Sydän, mitä sahaat? Sahaatkon lautaa neljää, joiden välissä maata, maata mun mieluisa on? Sahaan ma rautaa, kahleita katkon, että sun henkesi vapaa ois, henkesi onneton. II Sydän, mitä kuiskaat? Kuiskitko kummaa polkua päivän, tunturin tietä, taivahan tähtiä päin? Kuiskin ma tummaa runoa Tuonen, kuiluja, vaivaa virkkamatonta, autuutta ylpeäin. 3

4 Rauha Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Mitä on tämä hiljaisuus? Mitä tietävi rauha mun sydämessäin, Tää suuri ja outo ja uus? Minä kuulen kuink kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja tou ot muut. Kaikk on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Iltarukous Unta, unta, unta syvää uinumaan. Lunta, lunta, lunta päälle mustan maan. Yössä, yössä, yössä öiset linnut lentää. Työssä, työssä, työssä lepää tuskat sentään. Lennä, lennä, lennä aatos inehmon! Mennä, mennä, mennä aika maata on. Jean Sibelius ( ): Luonnotar, sävelruno op. 70 (1913) Erotukseksi vuoden 1906 alku-luonnottaresta on lopullisessa, vuonna 1913 valmistuneessa teoksessa sopraanosolisti. Sibelius sävelsi sen Aino Acktéta varten. Kahden vahvan taiteilijapersoonan kohtaaminen sai paljon dramaattisia, diivamaisia piirteitä. Ackté poltti päreensä muutaman kerran, kun luvattua kappaletta ei alkanut kuulua; hän ilmeisesti ajatteli turhamaisesti, ettei Sibelius ota häntä kyllin vakavasti. Tästä ei toki ollut kysymys, vaan siitä, että Sibelius haki Luonnottaressa jotain kokonaan uutta uutta sekä hänelle itselleen että musiikkia kuuntelevalle maailmalle. Luonnotar perustuu Kalevalan kuvaukseen maailman luomisesta (I runo, säkeet ). Maailmansyntymyyttejä on kehittynyt kaikkialla, ja niiden monet piirteet ovat kansainvälisiä paikalliset korostukset ja väritykset ovat muuttaneet yksityiskohtia, mutta useimmat myytit punoutuvat toisiinsa lukuisin sitein. Tawaststjerna toteaa: Sotkan lennolla vesien yllä, samoin kuin Luonnottaren neitseellisellä sikiämisellä on mm. raamatullisia liittymäkohtia. Uskomus maailmankaikkeuden munastasynnystä on levinnyt paitsi suomalais-ugrilaisten kansojen pariin myös lähi-itään ja sieltä itään- Eino Leino päin Intian yli aina Peruun saakka. Sibelius ei siis valitse, kuten sävelrunoelmissa Kullervo ja Lemminkäinen (ja tietysti Pohjolan tytär, JK) jonkun kansallisen kalevalasankarin ympärillä liikkuvaa toimintateemaa, vaan etsiytyy maailmansynnyn alkumyyttiin, joka kansallisesta sovellutuksestaan huolimatta on kuitenkin yleismaailmallinen. Olennaista on se, mitä hän sanoo tämän jälkeen: Ehkä tämä kehitys tapahtumajuonesta alkumysteerioon, konkreettisesta abstraktiin kulkee tietyssä määrin rinnan ensimmäisestä neljänteen sinfoniaan johtavan linjan kanssa. Vastaava kehitys tapahtuu paljon lyhyemmässä ajanjaksossa myös Stravinskin balettien sarjassa venäläisenkansansadun Tulilinnusta Petruškan kautta Kevätuhrin primitivistis-yleismaailmallisiin alkuriitteihin. Kalevalan teksti ei sopinut Sibeliukselle sellaisenaan, vaan hän lyhensi sitä ja muutti joidenkin säkeiden järjestystä. Tämä tapahtui puhtaasti musiikin kehityksen vaatimuksista, eikä teksti Sibeliuksen organisoimassa muodossa välttämättä ole aivan helposti ymmärrettävä. Yhdistyneenä musiikkiin se kuitenkin saavuttaa ainutlaatuisen tehon. 4

5 Tyylillisesti Luonnotar on Sibeliusta moderneimmillaan, ja käsittelyssä on ekspressionismiin viittaavia piirteitä. Modernia ulottuvuutta lisää eräiden kohtien selvä bitonaalisuus, kahden sävellajin yhtäaikainen käyttö. Mutta sointivärin puolella Luonnottareen kuuluu myös impressionistisia elementtejä, kuten kahden harpun kuvailevat osuudet ja patarumpujen poikkeuksellinen rooli värittävänä tekijänä. Musiikissa on paljon suoraa kuvailua, deskriptiota. Sellaisen hyväksyminen tai karttaminen on yksi keskeisistä kiistakysymyksistä ohjelmamusiikin historiassa yleensä ja runoihin perustuvan musiikin historiassa erityisesti. Sibelius ei suinkaan aina käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta ilmentää musiikissa esimerkiksi luonnonilmiöitä kuvailevalla tavalla. Luonnottaressa tekstin herkullinen värikkyys on johtanut pikkusormen antamiseen pirulle, erittäin maukkain tuloksin. Alussa Sibelius ilmeisesti kuvaa tyhjää tilaa ennen maailman syntyä. Lauluääni aloittaa rauhallisesti deklamoiden, mutta linjat muuttuvat hyvin pian komeiksi, taivaita tavoitteleviksi kaarroksiksi. Bitonaalisesti soivan sointutaustan päällä leijuva sivuteema muodostuu huokausmotiiveista, jotka ovat suoraan tekstilähtöisiä ( voi poloinen päiviäni ). Sotkan lento tulkitaan ilmavasti, ja teoksen upea, erityisen vakuuttava huipennus liittyy tekstin siihen kohtaan, jossa lintu joutuu rakentamaan pesänsä tuulen ja meren armoille. Sopraano liitelee pelottavissa korkeuksissa ja orkesterissa pauhaa jylhä kohtalonaihe. Sitten sen munima muna pirstoutuu ja tyylikkään vähäeleisessä, vokaalisesti erikoisessa jaksossa kerrotaan, kuinka maailma syntyi tuon munan palasista. Loppu, jossa tähdet syttyvät taivaalle, on myös pienten keinojen tehokasta musiikkia. Jouni Kaipainen Luonnotar (Kalevala) Olipa impi, ilman tyttö, Kave Luonnotar korea, ouostui elämätään, aina yksin ollessansa avaroilla autioilla. Laskeusi lainehille, aalto impeä ajeli, vuotta seitsemän sataa, vieri impi veen emona, uipi luotehet, etelät, uipi kaikki ilman rannat. Tuli suuri tuulenpuuska, meren kuohuille kohotti. Voi poloinen päiviäni! Parempi olisi ollut ilman impenä elää, oi, Ukko ylijumala! Käy tänne kutsuttaissa. Tuli sotka suora lintu, lenti kaikki ilman rannat, lenti luotehet, etelät, ei löyä pesän sioa. Teenkö tuulehen tupani, aalloillen asuinsiani, tuuli kaatavi, tuuli kaatavi, aalto viepi asuinsiani! Niin silloin veen emonen nosti polvea lainehesta, siihen sorsa laativi pesänsä; alkoi hautoa. Impi tuntevi tulistuvaksi järkytti jäsenehensä, pesä vierähti vetehen. Katkieli kappaleiksi, muuttuivat munat kaunoisiksi. Munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi, yläpuoli valkeaista, kuuksi kumottamahan, Mi kirjavaista tähiksi taivaalle, ne tähiksi taivaalle. 5

6 Jean Sibelius ( ): Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille op. 22 Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille, kasvoi esiin Sibeliuksen Wagner-kriisin tuhkasta. Sibelius oli vuosina suunnitellut Wagnerin ajatusten innoittamana Kalevala-aiheista oopperaa Veneen luominen. Wagnerin oopperoiden kuuleminen kesällä 1894 teki häneen kuitenkin musertavan vaikutuksen. Kriisivaihetta kuvastaa kirje, jonka hän lähetti Münchenistä Suomeen Ainolle ja jossa hän pohdiskeli säveltäjänuran vaihtamista tehdastyöhön luultavasti enemmän karkottaakseen luovan työn demoneja kuin todellisena vaihtoehtona. Sibelius kokosi itsensä, hylkäsi ajatukset oopperasta ja löysi Lisztin sinfonisista runoista itselleen sopivamman teoslajin. Lemminkäisen sävellystyöhön Sibelius upotti paitsi sävellyskriisin turhaumia myös Veneen luomista varten luonnosteltua materiaalia, esimerkiksi alkusoitto muokkautui teoksen tunnetuimmaksi osaksi Tuonelan joutsen. Lemminkäinen valmistui alkuvuodesta 1896 ja sai hyvän vastaanoton kantaesityksessään saman vuoden huhtikuussa. Kun teos kuultiin Sibeliuksen korjaamana versiona marraskuussa 1897, maan arvovaltaisin kriitikko Karl Flodin yllättäen tyrmäsi teoksen täysin ja luonnehti sitä mm. patologiseksi. Sibelius vastasi kritiikkiin vetämällä teoksen neljästä osasta kaksi vuosikymmeniksi pois julkisuudesta. Tuonelan joutsen ja päätösosa Lemminkäinen palaa kotitienoille sen sijaan saivat armon hänen silmissään, ja ne muodostivat aikanaan kiinteän ja Sibeliuksen usein johtaman teosparin, jonka esitys Heidelbergin musiikkijuhlilla kesäkuussa 1901 oli hänen ensimmäinen kansainvälinen menestyksensä. Lemminkäisessä yhdistyvät Kalevalasta saatuun aiheeseen liittyvä postwagneriaanis-symbolistinen ohjelmallisuus ja neliosainen sinfoninen hahmotus. Sibelius hyväksyi itsekin Lemminkäisen sinfonisen lähtökohdan, ja myöhemmällä iällään hän totesi kerran, että jos Kullervo-sinfonia ja Lemminkäinen lasketaan mukaan, hän onkin oikeastaan säveltänyt yhdeksän sinfoniaa pyrkien näin loihtimaan ympärilleen beethoveniaanista sädekehää. Sarjan avausosassa Lemminkäinen ja saaren neidot sankari näyttäytyy suomalaisen mytologian Don Juanina. Sarjan hitaana osana on Tuonelan joutsen, joka aiheensa puolesta liittyy keskeiseen suomalaiskansalliseen kuvastoon. Sen hivelevät jousisoinnit tuovat mieleen Wagnerin Lohengrinin, kun taas englannintorven pakahduttavan kaunis laulu saattaa olla muistumaa Tristanin ja Isolden kolmannen näytöksen paimenaiheesta. Lemminkäinen Tuonelassa, sarjan kokonaisuudessa eräänlainen kauhujen scherzo, on Wagnerin sijasta lähempänä Lisztiä. Sen tehokkaasti maalattuja kuolemannäkyjä tasapainottaa osan keskellä lempeänä triona Lemminkäisen äidin kehtolaulu. Lemminkäinen palaa kotitienoille luo sarjalle voitokkaan finaalin. Sibeliuksen sanoin: Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei kallella kypärin! Mitä meillä on häpeämistä? Tämä ajatus käy läpi Lemminkäisen kotiinpaluun. Lemminkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys. Kimmo Korhonen 6

7 Sakari Oramo Sakari Oramon kausi Radion sinfoniaorkesterin (RSO) ylikapellimestarina alkoi elokuussa Viulistina uransa aloittanut Oramo toimi vuodesta 1991 RSO:n vuorottelevana konserttimestarina. Orkesterinjohdon diplomin hän suoritti Jorma Panulan kapellimestariluokalla. Tammikuussa 1993 Oramo johti lyhyellä varoitusajalla RSO:n sinfoniakonsertin, joka oli todellinen menestys: hänet kiinnitettiin orkesterin kapellimestariksi syksystä 1994 alkaen. Sakari Oramo päätti kymmenvuotisen kautensa Birminghamin sinfoniaorkesterin (CBSO) musiikillisena johtajana keväällä 2008, mutta jatkaa edelleen orkesterin päävierailijana. Syksystä 2008 hän aloittaa Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina. Oramo on myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin päävierailija ja Kokkolan oopperan kapellimestari. Sakari Oramo on johtanut mm. Berliinin, New Yorkin, Los Angelesin, Chicagon ja Oslon filharmonikkoja, Concertgebouw n, Pariisin, Clevelandin ja Minnesotan orkestereita sekä Pohjois-Saksan radion ja Frankfurtin radion sinfoniaorkestereita. Lähivuosina Oramo vierailee mm. Berliinin filharmonikkojen, Dresdenin valtionorkesterin, Wienin sinfonikkojen ja San Franciscon sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Oramo ja RSO ovat vierailleet mm. Wienissä ja Prahassa, Saksassa ja Sveitsissä, Kanariansaarten, Edinburghin ja Bergenin musiikkijuhlilla sekä Proms-festivaalilla Lontoossa. Japaniin Oramo ja RSO ovat tehneet kaksi menestyksekästä kiertuetta lokakuussa 2005 ja helmikuussa RSO:n kanssa Oramo on levyttänyt Ondinelle mm. Hakolaa, Klamia, Mielckiä, Pingoud ta ja Kaipaista sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Levytys Magnus Lindbergin teoksista samoin kuin Warner Classicsin julkaisema Bartók-levytys ovat saaneet näyttävää kansainvälistä huomiota. Nordgrenin 3. ja 5. sinfoniasta julkaistu levytys (Ondine) on saanut ranskalaisen Académie Charles Cros n palkinnon. Lindberg-levytys palkittiin BBC Music Magazinen palkinnolla maaliskuussa Tuorein palkinto on MIDEM Classical Award, joka myönnettiin 2008 RSO:n, Oramon ja Lisa Batiashvilin levytykselle Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista (Sony BMG). Sakari Oramo sai Birminghamin yliopiston kunniatohtorin arvon kesällä Kesällä 2008 hänet palkittiin arvostetulla Elgar-mitalilla ansioistaan Edward Elgarin musiikin tulkitsijana. Anu Komsi Anu Komsi teki kansainvälisen oopperadebyyttinsä vuonna 1993 Frankfurtin oopperassa Hoffmannin kertomusten Olympiana. Sittemmin Komsi on laulanut yli 40 roolia Keski-Euroopan oopperalavoilla, niistä kiitetyimpiä ovat olleet Lulu, Zerbinetta, Gilda, Norina, Susanna, Junges Mädchen, Ovela Kettu, Stravinskyn Satakieli ja James Dillonin Philomela. Morton Feldmanin vaativan Neither-oopperan esityksestä Pariisissa, Stuttgartissa, Frankfurtissa ja Kööpenhaminassa Komsi sai kansainvälisen lehdistön kiitokset. George Benjaminin Into The Little Hill -oopperan maailman kantaesityksessä Komsi lauloi toista pääosaa ja on kiertänyt produktion kanssa Pariisin kansallisoopperasta New Yorkin Lincoln Center Festivaalille, missä New York Times kuvasi Komsia valovoimaiseksi laulajaksi. Anu Komsin yhteistyön Esa-Pekka Salosen kanssa on jatkunut vuonna 1988 kantaesityksensä saaneesta FLOOF -teoksesta lähtien. Komsi on levyttänyt Salosen Wing on Wing - teoksen yhdessä sisarensa Piia Komsin kanssa (DGG) ja esittänyt teosta myös kiertueella vuonna 2007 Los Angelesin filharmonikkojen kanssa Walt Disney Hallissa, Lontoon Barbican Hall ssa ja Pariisin Salle Pleyel ssa. Viime kaudella Komsi sai osakseen berliiniläislehdistön 7

8 ylistyksen esitettyään Sibeliuksen Luonnottaren Berliinin Filharmonikkojen solistina. Hän kantaesitti myös Kaija Saariahon Leino-laulujen orkesteriversion Osakan Musiikkijuhlilla ja Debussyn nuoruudenlaulut San Franciscon sinfoniaorkesterin kanssa. Komsin ja Sir Roger Norringtonin vuonna 2003 alkaneen yhteistyön viimeisin tulos on vuonna 2006 ilmestynyt Mahlerin 4. sinfonian levytys (Hänssler Classics). Sakari Oramon kanssa Komsi on esittänyt mm. Figaron Häät, Lepakko-operetin, Kimmo Hakolan Le Sacrifice -teoksen, Oramon orkestroimat Debussyn Nuoruuden Laulut, Lutoslawskin Chantefleurs & Chantefables, Sibeliuksen Luonnotaren, Ligetin Mysteries Of Macabren sekä Kurtagin Kafka-fragmentit. Anu Komsin harvinaisen laajassa lauluohjelmistossa on teoksia aina renessanssimusiikista, Schönbergin Pierrot Lunaireen ja progejazziin. Uusin aluevaltaus on virsi-improvisaatiot Marzi Nymanin kanssa. RADION SINFONIAORKESTERI Anu Komsi on vuonna 2004 perustetun Kokkolan Oopperan taiteellinen johtaja. Kokkolan ooppera palkittiin vuoden 2008 taiteen valtionpalkinnolla ja se on saanut mainetta energisen innovatiivisista ja korkeatasoisista esityksistään. Tulevia tuotantoja ovat Alban Bergin Lulu ja Kokkolan Oopperakesän 2009 tilaama Sebastian Fagerlundin Döbeln_1809. Jonathan Harveyn juuri Gramophone-palkinnolla palkitulla sävellyslevyllä (NMC) Komsi laulaa White as Jasmine -laulusarjan Ilan Volkovin johdolla BBC:n Skotlannin sinfoniaorkesterin kanssa. Alba-levymerkillä julkaistu Sydän -levy sisältää uusia lauluja Leinon teksteihin ja jazzia Komsi laulaa Night Walk -levyllä Petri Nieminen Ensemblen kanssa. Anu Komsille myönnettiin vuoden 2008 Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto tunnustuksena laulun maailmassa tehdystä työstä. Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, joka syksyllä 2007 juhli 80 vuottaan. Orkesterin ylikapellimestari on Sakari Oramo, joka aloitti kautensa syksyllä Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon voimin ja sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils- Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja Jukka-Pekka Saraste. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. Yhteensä RSO on kantaesittänyt yli 500 teosta. Kaudella on ohjelmassa seitsemän kantaesitystä sekä useita Suomen ensiesityksiä. Levytyksiä on tehty tähän mennessä yli sata. Historiallinen helmi tallennettiin Helsingin konservatorion (nyk. Sibelius-Akatemia) salissa uudenvuodenpäivänä 1939, kun Jean Sibelius johti oman Andante festivonsa radiotervehdyksessä amerikkalaisille. Nauhoitus jäi ainoaksi dokumentiksi Sibeliuksesta kapellimestarina. Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, Hakolan, Lindbergin, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. RSO:n levytykset on palkittu monilla merkittävillä palkinnoilla, kuten Gramophone-, ja BBC Music Magazine Awards -palkinnoilla. Tuorein tunnustus, MIDEM Classical Awards -palkinto myönnettiin 2008 RSO:n ja Lisa Batiashvilin levytykselle Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista (Sony BMG). RSO levyttää myös mm. Ondinelle ja DG:lle. Vierailu Leningradiin 1963 oli orkesterin ensimmäinen ulkomaan vierailu. Sittemmin RSO on soittanut ulkomailla lähes 300 konserttia. Japanissa orkesteri on vieraillut neljä kertaa. Syksyllä 2008 RSO esiintyy Itämerifestivaalilla Tukholmassa, Edinburghin ja Santanderin musiikkijuhlilla sekä tekee Espanjan ja Portugalin kiertueen. Kevätkaudella 2009 orkesteri vierailee Saksassa, Wienissä ja Ateenassa. RSO:n kotikanava on YLE Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suo- 8

9 rina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella myös ympäri maailmaa RSO:n verkkosivujen kautta ( 9

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet Sakari Oramo, kapellimestari Joakim Svenheden, viulu Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri 1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7.

Lisätiedot

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73 Sakari Oramo, kapellimestari Sunwook Kim, piano Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15 I Maestoso II Adagio III Rondo (Allegro non troppo) 50 min VÄLIAIKA 20 min Johannes Brahms: Sinfonia

Lisätiedot

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Sakari Oramo, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Marko Ylönen, sello Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102 I Allegro II Andante III Vivace non troppo Poco meno allegro Tempo 1

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min Sakari Oramo, kapellimestari Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille 30 min VÄLIAIKA 20 min Jukka Tiensuu: False Memories, 16 min Morphoses for orchestra, ke. I Review Feroce II Nostalgy Languido molto

Lisätiedot

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Sakari Oramo, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Sergei Rahmaninov : Pianokonsertto nro 4 g-molli op. 40 I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace 25 min VÄLIAIKA 20 min Kaija Saariaho:

Lisätiedot

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Marc Minkowski, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV 183 29 min I Allegro con brio II Andante III Menuetti Trio IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

Musiikkitalo klo 19.00

Musiikkitalo klo 19.00 10.11. Musiikkitalo klo 19.00 MAAILMANLOPUN SUSHIBAARI ISMO ALANKO JA RSO Susanna Mälkki, kapellimestari Ismo Alanko, laulu Kaikkien laulujen sävellys ja sanat Ismo Alanko. Sovitukset ovat Risteystä lukuun

Lisätiedot

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko 24.10. NENÄPÄIVÄ-KONSERTTI Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ismo Alanko Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Franz Liszt: Kehdosta hautaan, sinfoninen runo 15 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET LUETTELO 133 ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET Signum: Ms.Mus.Launis KANSALLISKIRJASTO KÄSIKIRJOITUSYKSIKKÖ Luettelo Armas Launiksen sävellyskokoelmasta Materiaali on lunastettu yliopiston kirjastoon

Lisätiedot

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009)

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009) Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Magnus Lindberg: EXPO, ek Suomessa 9 min Antonín Dvořák: Sellokonsertto nro 2 h-molli op. 104 40 min I Allegro II Adagio ma non troppo III Finaali (Allegro

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Välisoitto I, Allegro molto moderato Välisoitto II, Andante Välisoitto III, Andantino 19 min Franz Liszt:

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu, 8 min Aubade beninoise, version Grand Popo, op. 86c Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto I Villageois et Villageoises II Air pour les Polonais III Anglaise ou Bostonienne IV Air

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace 30.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 4 c-molli op. 29 (Vanhoista muistikirjoista) I Allegro molto sostenuto II Andante assai III Allegro

Lisätiedot

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo Sakari Oramo, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Ottorino Respighi: Fontane di Roma (Rooman suihkulähteitä) 18 min I La fontana di Valle Giulia all alba (Valle Giulian suihkulähde aamunkoitteessa) (Andante

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

8.3. PERJANTAISARJA 11

8.3. PERJANTAISARJA 11 8.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Nancy Zhou, viulu C. P. E. Bach: Sinfonia C-duuri WQ 182:3 11 min I Allegro assai II Adagio III Allegretto Niccolò Paganini: Viulukonsertto

Lisätiedot

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Petri Juutilainen, kapellimestari Johanna Iivanainen, laulu Champagner-Galoppi (H. C. Lumbye) Marssi elokuvasta Sirkus (I. Dunajevski, sov. W. Tuschla

Lisätiedot

7.3. PERJANTAISARJA 10

7.3. PERJANTAISARJA 10 7.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Eero Heinonen, piano Petri Aarnio, viulu Joel Laakso, sello Tapani Länsiö: Sinfonia ( Varjot ), kantaesitys (Ylen tilaus) 26 min

Lisätiedot

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 François-Xavier Roth, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Bruno Mantovani: Time Stretch (on Gesualdo) 17 min Peter Eötvös: Viulukonsertto Seven

Lisätiedot

(1940-1941) Aikojen lopun kvartetto

(1940-1941) Aikojen lopun kvartetto Olivier Messiaen (1908-1992) (1940-1941) Aikojen lopun kvartetto Quatuor pour la fin du Temps, III. Kuvat : E. Palola, M. Growthers, M. Käkelä, H. Kulo, Paopictures.fi, K. Syväniemi Kuvitus, taitto ja

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

22.3. PERJANTAISARJA 12

22.3. PERJANTAISARJA 12 22.3. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Alfred Schnittke: (K)ein Sommernachtstraum 11 min Joseph Haydn: Sinfonia nro 93 D-duuri 24 min I Adagio Allegro assai II Largo

Lisätiedot

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello György Ligeti: San Francisco Polyphony 11 min Esa-Pekka Salonen: L.A. Variations 20 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu. Magnus Lindberg: Sellokonsertto nro 2, ensiesitys Suomessa I-II-III

Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu. Magnus Lindberg: Sellokonsertto nro 2, ensiesitys Suomessa I-II-III 20.12. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 17.00 Hannu Lintu, kapellimestari Karita Mattila, sopraano Anssi Karttunen, sello Kari Kriikku, klarinetti Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu Magnus

Lisätiedot

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Jean Sibelius: Kevätlaulu Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58 8 min 30 min

Lisätiedot

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 BARTÓK-FESTIVAALI ANDRÁS SCHIFF Sakari Oramo, kapellimestari András Schiff, piano Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 A-duuri Sz. 83 23 min I Allegro moderato

Lisätiedot

Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu. Magnus Lindberg: Sellokonsertto nro 2, ensiesitys Suomessa I-II-III

Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu. Magnus Lindberg: Sellokonsertto nro 2, ensiesitys Suomessa I-II-III 18.12. PERJANTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Karita Mattila, sopraano Anssi Karttunen, sello Claude Debussy: Faunin iltapäivä Yuki Koyama, huilu Magnus Lindberg: Sellokonsertto

Lisätiedot

Johannes Piirto, piano

Johannes Piirto, piano Esa Heikkilä, kapellimestari Aarre Merikanto: Intrada 5 min Joonas Kokkonen: Sellokonsertto 8 min I osa Moderato mosso - Allegro Lauri Kankkunen, sello Maurice Ravel: Don Quichotte à Dulcinée 6 min I Chanson

Lisätiedot

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Anders Hillborg: Four Transitory Worlds A Flock descends into the Coral Forest Waltz Machine

Lisätiedot

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai)

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 10.3. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sir András Schiff, kapellimestari ja pianosolisti Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 20 min

Lisätiedot

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Jakub Hrůša, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Antonin Dvořák: Tšekkiläinen sarja D-duuri op. 39 23 min I Preludium (Pastoraali) II Polkka III Menuetti

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

31.5. Musiikkitalo klo 19.00

31.5. Musiikkitalo klo 19.00 31.5. Musiikkitalo klo 19.00 Frank Strobel, kapellimestari Joutilas luokka (The Idle Class, USA 1921) 34 min Tuotanto: Charles Chaplin Productions Alkuperäinen levittäjä: First National Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Angela Hewitt, piano Valérie Hartmann-Claverie, ondes Martenot W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 23 A-duuri

Lisätiedot

27.9. PERJANTAISARJA 2

27.9. PERJANTAISARJA 2 27.9. PERJANTAISARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Tugan Sohijev, kapellimestari Sergei Hatšatrjan, viulu Jelena Firsova: Beyond the Seven Seals (ensi kertaa Suomessa) 12 min Jean Sibelius: Konsertto viululle

Lisätiedot

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min Okko Kamu, kapellimestari Hanna-Kaarina Heikinheimo, huilu Jorma Valjakka, oboe Tuulia Ylönen, klarinetti Jussi Särkkä, fagotti Jukka Harju, käyrätorvi Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius:

Lisätiedot

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari 4.3. 2016 Filharmonian vasket Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Perjantai 4.3.2016 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat

Lisätiedot

10.1. PERJANTAISARJA 8

10.1. PERJANTAISARJA 8 10.1. PERJANTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Alice Sara Ott, piano Magnus Lindberg: Era (ensi kertaa Suomessa) 18 min Felix Mendelssohn: Konsertto pianolle ja orkesterille

Lisätiedot

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19 11.2. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Mikko Franck, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Lisätiedot

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Peter Oundjian, kapellimestari Khatia Buniatishvili, piano Frédéric Chopin: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II

Lisätiedot

Okko Kamu, Jouko Harjanne,

Okko Kamu, Jouko Harjanne, 29.10. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Joseph Haydn: Konsertto trumpetille ja orkesterille Es-duuri Hob.VIIe:1 15 min I Allegro II Andante

Lisätiedot

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 PEHR HENRIK NORDGREN 70 VUOTTA Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 op. 140 25 min I Minore II Intermezzo

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Jane Irwin, mezzosopraano Philomela, valmennus Marjukka Riihimäki Cantores Minores, valmennus Hannu Norjanen

Sakari Oramo, kapellimestari Jane Irwin, mezzosopraano Philomela, valmennus Marjukka Riihimäki Cantores Minores, valmennus Hannu Norjanen Sakari Oramo, kapellimestari Jane Irwin, mezzosopraano Philomela, valmennus Marjukka Riihimäki Cantores Minores, valmennus Hannu Norjanen Gustav Mahler: Sinfonia nro 3 d-molli altolle, naiskuorolle, poikakuorolle

Lisätiedot

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Jan Koetsier: Konsertto neljälle käyrätorvelle ja orkesterille op. 95 I Lento Allegro con brio Aleksi

Lisätiedot

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi Juha Kangas, kapellimestari Raija Kerppo, piano Pehr Henrik Nordgren: Neljä kuoleman kuvaa I Yön maa II... Laskettelit saksanpolkan, siirryit purppurii. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin III Kalmantanssi

Lisätiedot

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri K 543 30 min I Adagio Allegro II Andante con moto III Menuetti (Allegretto) Trio IV

Lisätiedot

25.5. PERJANTAISARJA 15

25.5. PERJANTAISARJA 15 25.5. PERJANTAISARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 SAKARI ORAMON YLIKAPELLIMESTARIKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sakari Oramo, kapellimestari Janine Jansen, viulu Seppo Pohjola: Sinfonia nro 3, kantaesitys I osa II

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

14.11. TORSTAISARJA 4

14.11. TORSTAISARJA 4 14.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Markus Groh, piano Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70 15 min Paul Hindemith: Konsertto pianolle ja orkesterille 30 min I Mässig

Lisätiedot

Musiikkitalo Selkokielinen esite

Musiikkitalo Selkokielinen esite Musiikkitalo Selkokielinen esite Tervetuloa Musiikkitaloon! Helsingin Musiikkitaloon ovat tervetulleita kaikki. Musiikkitalossa voi käydä kuuntelemassa konsertteja. Musiikkitalossa on kuusi salia konsertteja

Lisätiedot

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony 27.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae 4 min Jukka Rautasalo, diskanttigamba Varpu Haavisto,

Lisätiedot

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 20.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Arvo Pärt: Silhouette Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 7 min 27 min VÄLIAIKA 20 min Johannes

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano 13.5. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Pertti Pekkanen, kapellimestari Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu 10 min Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2.

Lisätiedot

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 10.10. PERJANTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 45 min VÄLIAIKA 20 min Pjotr

Lisätiedot

25.10. PERJANTAISARJA 4

25.10. PERJANTAISARJA 4 25.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Ismo Eskelinen, kitara C. P. E. Bach: Sinfonia jousille ja continuolle h-molli Wq 182/5 11 min I Allegretto II Larghetto III

Lisätiedot

16.5. PERJANTAISARJA 14

16.5. PERJANTAISARJA 14 16.5. PERJANTAISARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Vilde Frang, viulu Juhani Nuorvala: Septimalia, kantaesitys (Ylen tilaus) Erich Korngold: Viulukonsertto D-duuri op.35

Lisätiedot

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico 8.5. PERJANTAISARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Kent Nagano, kapellimestari Jan Lehtola, urut Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Lisätiedot

Richard Strauss: Don Juan, op. 20. Alberto Ginastera: Konsertto harpulle ja orkesterille, op. 25

Richard Strauss: Don Juan, op. 20. Alberto Ginastera: Konsertto harpulle ja orkesterille, op. 25 16.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Laura Hynninen, harppu Richard Strauss: Don Juan, op. 20 17 min Alberto Ginastera: Konsertto harpulle ja orkesterille, op. 25 23

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

PERJANTAISARJA 4

PERJANTAISARJA 4 28.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Sir Mark Elder, kapellimestari Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem op.20 I Lacrymosa (Andante ben misurato) II Dies irae (Allegro con fuoco) III Requiem

Lisätiedot

TORSTAISARJA 3

TORSTAISARJA 3 25.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Leonidas Kavakos, kapellimestari ja viulusolisti Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 3 G-duuri KV 216 25 min I Allegro II Adagio III Rondeau (Allegro

Lisätiedot

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA 20 min Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro

Lisätiedot

11.5. TORSTAISARJA 10

11.5. TORSTAISARJA 10 11.5. TORSTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Kent Nagano, kapellimestari Anton Bruckner: Sinfonia nro 8 c-molli I Allegro moderato II Scherzo (Allegro moderato) Trio (Langsam) Scherzo da capo III Adagio

Lisätiedot

8.11. PERJANTAISARJA 5

8.11. PERJANTAISARJA 5 8.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Vasili Petrenko, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Philomela, valm. Marjukka Riihimäki Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli

Lisätiedot

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus)

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) 26.11. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) Unsuk Chin: Klarinettikonsertto, ensiesitys Suomessa

Lisätiedot

RADION SINFONIAORKESTERIN KONSERTTIKAUSI KEVÄT 2010

RADION SINFONIAORKESTERIN KONSERTTIKAUSI KEVÄT 2010 RADION SINFONIAORKESTERIN KONSERTTIKAUSI KEVÄT 2010 13.1. Finlandia-talo klo 19.00 KESKIVIIKKOSARJA 10 Marko Ylönen, sello Lindberg: Expo, ek Suomessa Dvorák: Sellokonsertto Prokofjev: Sinfonia nro 5 22.1.

Lisätiedot

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 ETELÄ-EUROOPAN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Jean Sibelius: Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia op. 49 15

Lisätiedot

Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät

Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät 4. 7.6.2015 Naantalin LASTEN Musiikkijuhlat Neljä päivää satuja, leikkejä, lastenjuhlia ja taidetta musiikin merkeissä. Nähdään

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503 13.2. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Mario Venzago, kapellimestari Paul Lewis, piano Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) 30 min I Dies irae (Allegro marcato) II De profundis clamavi

Lisätiedot

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto Toimintakertomus vuodelta Yleistä

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto Toimintakertomus vuodelta Yleistä Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto 31.3.2004 Toimintakertomus vuodelta 2003 Yleistä Vuonna 2003 ilmestyi painosta orkesterisäestyksellisten laulujen nide VIII/1, jonka toimittivat Kari

Lisätiedot

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 Frank Strobel, kapellimestari Charlie Chaplin: A Dog s Life (Koiranelämää, USA 1918) 36 min Yhdysvallat 1918. Tuotantoyhtiö: Chaplin First National. Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905 4.3. KESKIVIIKKOSARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Nicolas Hodges, piano Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa 30 min I II III VÄLIAIKA 20 min Dmitri

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

31.10. TORSTAISARJA 3

31.10. TORSTAISARJA 3 31.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Fabio Biondi, johtaja ja viulusolisti Laura Vikman, viulu Jorma Valjakka, oboe Georg Philipp Telemann: Sarja jousille ja continuolle g-molli TWV 55:G2, La changeante

Lisätiedot

13.4. PERJANTAISARJA 12

13.4. PERJANTAISARJA 12 13.4. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Anders Hillborg: Cold Heat, ensi kertaa Suomessa (Ylen tilaus) 13 min VÄLIAIKA 20 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli Traaginen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II Larghetto III Allegro

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon 30.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV

Lisätiedot

4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1

4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1 4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 YLIKAPELLIMESTARIN AVAJAISKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Musiikkitalon Kuoro, valm. Tapani Länsiö Erkki-Sven Tüür:

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 18.5. TORSTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 28 min I Adagio Presto II Andante III Menuetti (Allegretto) Trio IV Finaali (Vivace)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 8.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 27 min I Action de graces (Kiitos) II Paysage (Maisema) III La maison

Lisätiedot

26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Richard Egarr, kapellimestari Johann Sebastian Bach: Sarja orkesterille nro 4 D-duuri BWV1069 I Ouverture (Alkusoitto) II Bourree 1 Bourree 2 III Gavotte

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 a-molli op.63 I Tempo molto moderato, quasi adagio II Allegro molto vivace III Il tempo

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot