Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.9.2013 Liite"

Transkriptio

1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite VUODEN 2014 ESPOO-STRATEGIAN LINJAUKSET JA TAVOITTEET SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Johdanto 3 Juha Vilja, va. kulttuurijohtaja Helena Värri, va. vapaan sivistystyön johtaja 1.1 Kaupunginkirjasto Kulttuuripalvelut Työväenopisto Yhteispalvelu Näyttelykeskus WeeGee Espoon kaupunginmuseo Espoon kulttuurikeskus Sellosali Tapiola Sinfonietta VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA LUKUINA JA TAULUKKOINA 21 2

3 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on kehittää kaupungin kulttuuritarjontaa ja kulttuurista profiilia, ohjata ja järjestää tulosyksikön vastuulla olevien vapaaajan palveluiden tuottamista sekä huolehtia palvelualueensa yhteistyön ja alueellisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua, kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Espoon kulttuurivisio näkee kulttuurin sekä välineellisenä että itsearvoisena toimintana jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuvat kaikkien palvelualueiden toiminnassa, mutta tavoitteiden painottuminen vaikuttaa toimintatapoihin siten että osa palvelualueista on yhteisessä nettobudjetissa (kaupunkikulttuuri) ja osa palvelualueista on budjetoitu bruttoperiaatteella (alueellinen kulttuuri). Työväenopisto on oma nettobudjetoitu yksikkö, joka siirtynee aloittavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Kaupunkikulttuurin tavoitteet painottuvat viiden nettobudjetoidun palvelualueen (Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta) sekä yli 20 kulttuuriyhteisön toiminnassa. Palvelut suunnataan espoolaisille tulosyksikön yhteisten tavoitteiden mukaisesti, mutta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Viestinnällisenä tavoitteena on kohdeyleisöjen tavoittamisen lisäksi tehdä Espoota tunnetuksi kansainvälisen tason kulttuurikaupunkina. Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on koordinoida ja tuottaa kaupunkikulttuuriin liittyviä profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. Kulttuuriyksikkö vastaa osaltaan siitä, että Espoon kaupungin strategisten T3 (Tiede - Taide - Talous) kilpailukykytavoitteiden mukaiset investointihankkeet (teatteritalo, Ahertajankulma/ designtalo, Espoon kulttuurikeskuksen harjoitussali ja laajennus) ovat päätöksenteon ja suunnittelun osalta hankkeina edenneet. Kaupunginkirjasto, työväenopisto ja kulttuuripalvelut vastaavat alueellisesti organisoituneesta sivistystyön palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa kuntalaista lähellä olevia kulttuurielämyksiä, tiedonhankintaa, mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, matalan kynnyksen harrastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kuntalaiset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun asiakasraatien, sosiaalisen median ja palvelumuotoilun keinoin. Erilaisten asiakkaiden tarpeita pyritään tunnistamaan ja vastaamaan niihin palvelutuotannossa. 3

4 Asiakkaiden tarpeista ja Espoo-tarinasta noussut strateginen tavoite on lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen osallistavan ja voimaannuttavan taidekasvatuksen ja kulttuuritoiminnan avulla. Yhteistyötä tiivistetään liikunta- ja nuorisotoimen kanssa esimerkiksi lasten- ja nuorten harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi. Myös kansainväliset ja monikulttuuriset lapset, nuoret ja perheet huomioidaan palveluissa. Näitä keskeisiä tehtäviä hoidetaan yhdessä kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. Täiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan matalan kohtaamispaikkoja kaikilla suuralueilla. Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden kannalta on merkittävää, että kirjasto ja kulttuuripalvelut on mukana myös Opinmäen kampuksessa. Opinmäkeen rakennetaan tiloja kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisotoimelle ja kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin työstäminen asiakkaiden näkökulmasta on yksi keskeisistä tehtävistä. Myös Espoonlahden alueellisten kulttuuri- ja kirjastotilojen suunnittelu on ajankohtaista. Toimintaympäristön nopean muuttumisen ja toiminnan kehittämistarpeiden takia esitys kirjastoverkkokokonaisuudesta on tuotava luottamushenkilöiden käsittelyyn mahdollisimman pian. Kulttuurin tulosyksikkö vastaa siitä että omistajaohjaus toimii kaupungin ja avustusta saavien yhteisöjen välillä. Kaupungin strategiaan keskeisesti liittyvät tavoitteet kirjataan tarvittaessa yhteisöjen ja kaupungin välisiin sopimuksiin. Toiminta-avustuksia myönnetään ammattimaisesti johdetuille yhteisöille sekä kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille. Kohde-avustuksiin kuuluvat kulttuuritapahtumat ja produktiot, ammattitaiteilijoiden taiteilija-apurahat sekä avustukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin korjauskohteisiin. Lisäksi yksikössä valmistellaan Espoon kulttuuripalkinto. Kaupungin ja avustettavien yhteisöjen roolijakoa selkiytetään. Yhteisöt toimivat sääntöjensä puitteissa itsenäisesti ja kulttuurilautakunta voi avustuksilla tukea yhteisöjen toimintaa silloin, kun ne toteuttavat kulttuurilautakunnan toiminnalle asettamia tavoitteita. Toiminta-avustusta ei voida myöntää kahdelle hakijalle samaan tarkoitukseen, tiloihin ja toimintaan, jos näiden välinen tehtävänjako ei ole selkeä palvelujen tarjonnan suhteen. Toiminta-avustuksista esitetäänkin siirrettäväksi harkinnanvaraisiin kohdeavustuksiin euroa. Lisäksi ehdotetaan, että kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten avustukset ( euroa) siirretään Osallistuva Espoo ohjelman yhteydessä jaettavaksi. Vuonna 2014 kehitetään avustushakemusten siirtymistä sähköiseen avustustenhakujärjestelmään. Myös kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet, jotka on laadittu vuonna 2009, tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Juha Vilja va. kulttuurijohtaja Helena Värri va. vapaan sivistystyön johtaja 4

5 1.1 Kaupunginkirjasto Palvelut ja henkilöstö Espoo-tarinan mukaisesti kirjasto tarjoaa sekä paikallisesti että verkossa tasaarvoisen tilan sivistykseen ja elämyksiin sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin elämäntapoihin ja arvoihin. Kirjastoissa toimitaan asiakaslähtöisesti ja kaikenikäisiä espoolaisia sivistyspalvelujen kehittämiseen osallistaen. Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärien kasvu on jatkunut myös alkuvuonna 2013 (2,3 %). Voimakkainta kasvu on ollut Entressen ja Soukan kirjastoissa. Entressen kirjastoon yhteyteen avattiin maaliskuun puolivälissä nuorten yhteisötila Jukeboksi, jossa oli pelkästään huhtikuun aikana kävijää. Soukan kirjastossa entinen lehtien lukusalitila muutettiin nuorten kirjastotilaksi. Kirjasto Omenassa otettin käyttöön entistä tilavampi nuortentila, mikä on tuonut kirjastoon lisää nuoria. Nuoret ovat löytäneet kirjastot ja oleskelevat kirjastoissa pitkiäkin aikoja päivittäin. Ammattitaitoisen henkilökunnan läsnäolo on välttämätöntä, kun yhtä aikaa on paikalla eri kulttuureista lähtöisin olevaa nuorta. Kahden nuorisonohjaajan (1 Entressen kirjastoon ja 1 Kirjasto Omenaan) palkkakustannukset ovat euroa. Aineistomääräraha Kirjastoaineisto siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon. HelMet-kirjastot ovat ottaneet kokeilukäyttöön vuosien 2012 ja 2013 aikana useita eaineistopalveluja. Ekirjojen (Overdrive ja EBib) lisäksi kirjasto tarjoaa asiakkaille elehtiä (Zinio) ja eelokuvia(indieflix) streamauspalveluna. Lisäksi on suunnitteilla lukulaitteilla tarjottavaa suomenkielistä sisältöä esimerkiksi lukupiireille yhdessä Readberry-palvelun kanssa. Erityisesti Zinion käytön kasvu tuo tarpeen kasvattaa tarjontaa. Espoon kaupunginkirjaston fyysisen materiaalin lainaus ei ole enää dramaattisesti laskenut, vaan eaineisto tuo uutta käyttöä, joka ei vähennä perinteisen aineiston käyttöä. Käyttötavat muuttuvat yhteiskunnan mukana tulevaisuudessa, mutta kirjastojen käyttäjäkunta ei ole pääsääntöisesti ensin uuden välineen käyttöönottajia. Kirjaston rooliin kuuluu Kirjastolain mukaan valmentaa kuntalaisia toimimaan yhteiskunnan jäseninä, myös verkossa. Siksi mahdollisuus ottaa eaineistoja perinteisen materiaalin lisäksi on tärkeää. Kirjaston tulee palvella myös niitä asiakkaita, jotka eivät voi tai vielä osaa käyttää eaineistoja ja toisaalta saada kyllin laajasti hyvää aineistoa emuodossa voidakseen opastaa käyttöön sekä palvella sitä asiakaskuntaa, joka on valmis uuteen sisältöjen kulutusmuotoon. eaineiston hankinnan ja lisenssien lisäystarve aineistoraha 5 x uutta asukasta, kustannus on yhteensä euroa Lisäystarve yhteensä euroa. Kehittäminen ja kirjastohankkeet 5

6 Matinkylän palvelutorin asiakasrajapinnan tietoteknisten ratkaisujen kokeilutoiminnan kautta etsitään toimivia palvelukonsepteja uudentyyppisiin toimialarajat ylittäviin asiakastiloihin. Kirjaston lisensoimien e-aineistojen käyttömahdollisuuksia parannetaan nostamalla wlanin toiminta peruspalvelun vaatimalle tasolle. Digitaalisella pajatoiminnalla nykyaikaistetaan kirjaston välineistöä sekä asiakkaiden omaehtoisen että ohjatun harrastetoiminnan käyttöön. Tapahtuma- ja opastustoiminnan streamausta ja tallenteita varten luodaan yhtenäinen kuvausjärjestelmä ja aineistojen hallintajärjestelmä. Varaudutaan kaupungin resurssinvarausjärjestelmän ja pääkaupunkiseudun verkkomaksamisen sovelluksen käyttöönottoihin. Lisäksi kirjastoautolle toteutetaan tosiaikainen paikannus- ja reittitiedotuspalvelu. Yhteensä lisäkustannukset ovat euroa (esitetty projektisalkkuun). Vuosi 2015 Kirjasto on mukana Opinmäen campuksessa. Palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä Opinmäen kouluja lähikirjaston ensikertainen kalustamiseen esitetään euroa. Henkilöstökulut tarkoittavat vähintään kolmen ammattilaisen palkkakustannuksia, euroa. Yhteensä kustannukset ovat euroa. Jaana Tyrni kirjastopalveluiden johtaja 1.2 Kulttuuripalvelut Palvelut Alueellisten kulttuuripalvelujen toiminnan lähtökohtana ovat Espoo-tarinan linjaukset viidestä elinvoimaisesta ja omaleimaisesta aluekeskuksesta. Kulttuuripalvelujen alueellista toimintaa kehitetään osana Siton organisaatiomuutosta yhteistyötä painottaen. Yhteistyötä ja verkostoitumista lisätään Siton toimijoiden kesken ja myös muiden toimialojen välillä. Suurin muutos tulee olemaan ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan siirtyminen Svenska rum- lautakunnan alaisuuteen, mutta verkostomainen työskentely ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan kanssa jatkuu. Alueellisten kulttuuripalvelujen tukikohtia ovat Lasten taidetalo Pikku- Aurora, Karatalo ja Kannu-sali, jotka ovat toimineet pitkään alueidensa monitoimitaloi- 6

7 na. Jotta palvelut kaikilla suuralueilla toteutuvat, niin niitä järjestetään myös muiden alueellisten toimijoiden tiloissa. Palveluja tuotetaan eri ikäryhmille ja alueellista tasapuolisuutta kehitetään hakeutuvan toiminnan sekä eri alueista vastaavan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön avulla. Myös maahanmuuttajat huomioidaan toiminnassa. Kulttuuritapahtumia voidaan järjestää asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa, vanhusten hoivalaitoksissa, kouluissa ja kirjastoissa yhteistyössä myös kaupunkikonsernin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Karataloa kehitetään monipuolisena alueellisena kulttuurikeskuksena, jonka tarjonnassa on kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta, työväenopiston opetusta ja toimintamahdollisuuksia kulttuuritoimijoille ja kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden talon toimijoiden kanssa, erityisesti nuorisopalvelujen kanssa. Kannu-salin toimintaa monipuolistetaan elokuvatoiminnan osalta. Alueelliset kulttuuripalvelut vastaa toimiala- ja kuntarajat ylittävistä kehittämisja yhteistyöhankkeista, jotka liittyvät lähikulttuuriin, osallistamiseen ja tasaarvoiseen kulttuuritarjontaan. Taiteen perusopetuksesta viranomaistehtävineen vastaa v:n 2014 alusta Suomenkielinen koulutuskeskus. Yksikkö koordinoi syyslukukaudesta 2008 toiminutta Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! ia, joka on suunnitelmallinen ja opetussuunnitelmaan sidottu kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen toimintamalli peruskouluille. KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jonka yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset kulttuurin ja liikunnan toimijat. Toimintamallin laajentamista varhaiskasvatuksen piiriin suunnitellaan. Ruotsinkielinen Kulps!- osuus siirtyy Svenska rum - lautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Ikäihmisten kulttuuritarjontaa varten on luotu toiminta-mallit ja yhteistyötä lisätään Elinvoimaa ikääntyville ohjelman ja liikuntapalveluiden kanssa. Kulttuuriketjun avulla viedään kulttuuria vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille ja kehitysvammaisille, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle. Henkilöstö Espoo-tarinan toteuttamisen haasteena on niukat henkilöstöresurssit, jolloin työvoimaa ei riitä kaikille suuralueille. Kulttuuripalveluissa työskentelee 11 vakinaista henkilöä, 2 määräaikaista tuottajaa, 1 oppisopimuskoulutettava, ja 1 työllistettävä henkilö. Lisäksi palkataan Seuren kautta henkilöstöä lyhytaikaisiin tehtäviin. Sisällöntuottajiksi hankitaan taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia projektikohtaisesti. Tuotantojärjestäjänimike muuttui tuotantoassistentin nimikkeeksi elokuussa Taidetalo Pikku- Auroraan on anottu tuottajan vakanssia lukien. Kehittämishankkeet Taidetalo Pikku- Auroraa kehitetään kansainväliseksi lastenkulttuurikeskukseksi. Ns. Tilanhoitajan talon kunnostustyöt valmistuvat syksyllä Meijeri- 7

8 rakennus on kaupungin investointiohjelmassa ja kunnostetaan tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. Alueelliset kulttuuripalvelut koordinoi edelleen vuonna 2010 kokeiluna aloitetun Kulttuurineuvolahankkeen jatkoa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolaa kehitetään yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden ja taideoppilaitosten kanssa. Kulttuuripakkaus-pilottitoimintaa laajennetaan koska kulttuurineuvolatoiminta on osa vanhemmuuden tukemisen ohjelmaa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelman periaatteet ovat keskiössä myös valtakunnallisessa ESR- rahoitetussa Kolmiohankkeessa, jonka päämäärä on taiteen ja taidelähtöisten menetelmien käytön edistäminen hyvinvointipalveluissa. Pia Louko johtava intendentti 1.3 Työväenopisto Tulevina vuosina Espoon väestönkasvu sekä vieraskielisen työvoiman määrän kasvaminen kaupungissa ovat alueen toimintaympäristömuutokseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä. Tämä muuttaa palvelujen tarvetta julkisista palveluista yksityisten ja virtuaalipalvelujen suuntaan. Työ julkisella sektorilla muuttuu sisällöllisesti monimuotoiseksi. Samaan aikaan monet hallinnolliset muutokset vaikuttavat Espoon asemaan kuntarakennekentässä. Tulevaisuudessa julkisten palvelujen suurin haaste on tarjota riittävästi palveluja kaupungin eri asuinalueilla. Aikuiskoulutukselle haasteita asettavat toimintaympäristön moniarvoistuminen, kansainvälistymiskehitys sekä teknologinen muutos. Aikuisoppilaitoksen toiminnassa painottuvat laadukkaan opetuksen rinnalla toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus. Tämä puolestaan asettaa uusia haasteita opiston henkilöstön asiantuntijuudelle ja osaamiselle. Aikuiskoulutusta Euroopan tasolla tutkineen Bell-tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että vapaan sivistystyön opinnot lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä omaan elämään ja luottamusta omiin kykyihin. Mitä heikommat ovat opiskelijan koulutukselliset lähtökohdat, sitä enemmän hänellä näyttäisi olevan motivaatiota osallistua vapaan sivistystyön opintoihin. Vapaa sivistystyö tarjoaa yksilöille tietoja ja taitoja ja samalla kasvattaa kansakunnan sosiaalista hyvinvointia. Espoolaisten aikuisten elämänpituisista opintomahdollisuuksista vastaa työväenopisto. Espoon työväenopisto on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sen ydintehtävänä on kehittää yhteistyössä aikuisten kanssa uusia mahdollisuuksia itsensä elinikäiseen kehittämiseen ja oppimiseen. Opetusta annetaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä toimintaympäristön kansainvälistymisen myötä myös englannin kielellä. Visio

9 Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Vuoden 2014 aikana valmistellaan Espoon työväenopiston mahdollinen liittyminen osaksi alueellista aikuiskoulutuksen palvelukeskusta osana koulutuskuntayhtymä Omniaa. Samalla valmistellaan opiston ruotsinkielisen opetuksen siirtyminen Svensk inom bildningssektorin alaisuuteen. Tämä valmistelutyö toteutetaan asiantuntijatyöryhmissä, joissa muutos suunnitellaan toteutettavaksi Palvelut Ydinprosessi: Vapaan sivistystyön opetus ja oppiminen Talouskauden keskeisenä tuloksena on aktiivinen yhteistyö Omnian aikuisopiston ja Espoon aikuislukion kanssa, joka synnyttää työväenopiston osalta vapaan sivistystyön pedagogisen strategian osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti alueelliseen aikuispedagogiseen strategiayhteistyöhön. Tuloksena syntyy alueen aikuiskouluttajien yhteinen asiakirja, jossa on otettu huomioon aikuispedagogiikan haasteet sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Asiakirja toimii vapaan sivistystyön opetuksen ja sen kehittämisen pohjana. Opetuksen ydinprosessin keskeisenä tuloksena syntyy vapaan sivistystyön monikulttuurisuusstrategia osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista yhteistyössä aikuislukion ja Omnian aikuisopiston kanssa. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti maahanmuuttajakoulutuksen organisoitumisselvitystyöhön kaupungissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on käytössä kielitaito-tasotestaukset. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen tehostamiseksi toiminnan tuloksena syntyy vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen opinto-ohjaussuunnitelma. Opiston maahanmuuttajakoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden jatko-opintojen ja -työllistymisen tilannetta selvitetään tutkimushankkeella. Vuoden 2014 aikana maahanmuuttajaopetuksen kehittämisen tuloksena on syntynyt toimintamalli kotona lastaan hoitavan maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukselle yhdessä työväenopiston ja Espoon varhaiskasvatuksen kanssa. Työväenopisto vastaa tässä toimintamallissa opetuksesta ja varhaiskasvatus lastenhoidon järjestämisestä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen valmistelutyön tulos on vapaan sivistystyön ruotsinkielisen opetus- ja kehittämisasiakirja alueen ruotsinkielisen väestön tarpeiden pohjalta. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti ruotsin kielellä annettavan vapaan sivistystyön kehittämistyöhön vuoden 2014 aikana. Kehittämistyön pohjana ovat pohjoismainen yhteistyö, kestävä kehitys, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ennalta ehkäisy. 9

10 Vuonna 2014 espoolaisille aikuisille on vapaan sivistystyön kurssitarjotin, jonka suunnittelu perustuu vahvaan ainealueen substanssinhallintaan ja laadukkaaseen aikuispedagogiseen osaamiseen. Opetusta suunnitellaan sekä kohderyhmälähtöisesti että tarvelähtöisesti. Nuoret, lapsiperheet ja seniorit kohtaavat ikäisiään tai vertaisiaan saman mielenkiinnon kohteen ympärillä, omilla kohdennetuilla kursseillaan. Toisaalta eri-ikäiset ja eritasoiset oppijat voivat kohdata toisensa vapaasti kaikille tarkoitetuilla kursseilla, mikä tekee mahdolliseksi vertaisoppimisen ja tarjoaa tilaisuuden pidemmälle edenneille kurssilaisille jakaa omaa osaamistaan uusille oppijoille. Aikuisoppijat saavat opistosta opetusta, joka vahvistaa heidän edellytyksiään toimia aktiivisena kansalaisena muuttuvassa ja moniarvoisessa Euroopassa. Eri-ikäiset nuoret ja aikuiset löytävät opistosta kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia edistävää opetusta. Vapaan sivistystyön hyvinvointitehtävän mukaisesti aikuiset oppijat tulevat hakemaan opistosta myös mahdollisuutta osallistua, oppia ja jakaa osaamistaan hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä, ilman suorituspakkoa ja ennalta määrättyä tavoitetasoa. Toisaalta osallistujat saavat tukea omien tavoitteidensa laadintaan ja niiden saavuttamiseen, sekä opettajalta että oppijaryhmältä. Henkilöstö Työväenopiston henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Espoon kaupungin henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti. Opiston henkilöstöhallinnon toimintatavat ovat tehokkaita. Jokainen työntekijä käy kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Uusien työtekijöiden perehdytyksessä on käytössä mentorointimalli. Henkilöstöjohtamisen tulos on henkilöstösuunnitelma, jolla tuetaan työyhteisön sosiaalista toimivuutta muutosvaiheessa. Henkilöstön kehittämisen tukena on osaamiskartoitus, joka liittyy Osaava-ohjelman Opet Oppii hankkeeseen. Muutosvaiheessa painottuvat läpinäkyvä ja aktiivinen henkilöstötiedotus, jossa apuna ovat viikkotiedote, sähköinen henkilöstölehti sekä henkilöstön säännölliset tapaamiset. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen muutoshankkeessa mukanaolevien työryhmien jäsenten työtä tuetaan muutosvalmennuksella. Kehittäminen Tutkimusluonteisen ja kehittämistoiminnan toiminnan tuloksena syntyy kehittämisstrategia osana vapaan sivistystyön pedagogista kehittämistä. Kehittämistyön strategisia painotuksia suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä aikuiskoulutuksen palvelukeskus hankkeen alaisessa valmistelutyöryhmässä. Aikuiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena Espoon työväenopisto on vision suuntaisesti Suomen johtava vapaan sivistystyön organisaatio. Tutkimukseen perustuva kehittämistoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa saa aikaan uusia aikuiskoulutusinnovaatioita. Tutkittu tieto yhdistyy opetuskäytäntöihin, jotta työväenopiston opetuspalvelut ovat ajantasaisia ja tulevaisuuteen suuntaavia. Vahvat yhteistyösuhteet rakentuvat sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten kanssa. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Osaava ohjelman kautta. Tämä saa aikaan opettajakunnan 10

11 osaamisen kasvun aikuispedagogiikassa, talouden ja markkinoinnin hallinnassa sekä tieto- ja viestintäteknologisissa taidoissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin suomenkielisen työväenopiston, Vantaan aikuisopiston ja Kauniaisten kansalaisopiston kanssa. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Vuoden 2014 kehittämisen tulos on vapaan sivistystyön tutkimustietopankki. Se on nettipohjainen palvelu, jossa on kootusti vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tuore tutkimustieto. Pääkaupunkiseudun opistojen yhteinen ICT-kehittämistyö on synnyttänyt kansallisesti uniikin tietohallintajärjestelmän (Kursor), jonka avulla hallitaan asiakkuuksia, taloushallintoa ja pedagogista suunnittelua. Se edistää toiminnan tehokasta kokonaissuunnittelua sekä vaikuttavuuden hallintaa, sekä luo uuden tilastointijärjestelmän toiminnan seuraamiseksi. Opiston kansainvälinen kumppanuusverkosto vahvistuu vuoden 2014 aikana. Syntyy yksi uusi oppimiskumppanuus, joka rahoitetaan Grundtvig ohjelmalla. Vuoden 2014 aikana toimeenpannaan sidosryhmä-analyysi ja määritellään yhteydenpitotavat sekä aikataulut tähän suunnitelmaan eri tahojen kanssa. Opiston markkinointistrategia on valmis ja ohjaa toimintoja vuoden 2015 alusta alkaen. Se määrittelee toimintaympäristöanalyysin, kilpailuedut, asiakassegmentoinnit, tutkimussuunnitelman, tuotteet ja palvelut, hinnoittelun sekä markkinoinnin. Palvelumuotoilun avulla uudistetaan opiston asiakaspalveluprosessi. Opiston laadunvarmistusjärjestelmä vakiinnutetaan, ja sen kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä muutosvaiheen toimijoiden kanssa. Tarja Lang rehtori 1.4 Yhteispalvelu (siirtyy palveluliikelaitokseen ) Yhteispalvelun tehtävä on tarjota kuntalaisille julkishallinnon ja muiden toimijoiden palveluita keskitetysti yhden luukun periaatteella. Toiminta perustuu lakiin julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007) voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä johtaa valtiovarainministeriö ja tehtävänä on myös sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan Espoossa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Espoon yhteispalvelu kehittää jatkuvasti toimintaansa yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa asiakaspalvelun edelleen kehittämiseksi. Yhteispalvelupisteiden etuna on erityisesti niiden sijainti lähellä kuntalaista sekä virastoaikoja joustavammat aukioloajat 11

12 Palvelut ja kehittäminen Yhteispalvelupisteet palvelevat kuntalaisia kaikilla Espoon suuralueilla. Vuodelle 2014 VM:n Asiakaspalvelu 2014 hanke tuonee Yhteispalvelulle uusia tehtäviä., tosin hankkeen nimestä huolimatta toteutus tapahtunee vasta vuoden 2015 puolella. Yhteispalvelupisteiden uudelleen organisointi Palveluliiketoimen toimialalle tapahtunee alkaen näin ollen yhteispalvelut ovat suurten muutosten edessä Yhteispalvelun antamia opastus-, neuvonta- ja asiointipalveluja monipuolistetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti yhteistyössä sekä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten että valtion paikallishallinnon kanssa. Painopisteinä on neuvoa ja opastaa asiakkaita käyttämään sähköisiä asiointipalveluja ja antaa monikulttuurisille asiakkaille yleisneuvontaa ja opastusta julkishallinnon palveluista. Yhteispalvelupisteissä hoidetaan kaupungin käteiskassapalvelut. Yhteistyö- ja toimeksiantosopimuksia palvelujen antamisesta kuntalaisille on tehty useita mm. HSL:n joukkoliikenteen lipunmyynti, Länsi Uudenmaan Poliisin lupahallintoon kuuluvien ajokorttihakemusten ja maksujen vastaanotto, Kelan avustavat asiakaspalvelutehtävät ja Lippupisteen ja -palvelun lipunmyynti. Muualta muuttaneiden sekä monikulttuurisen asiakaspalvelun kehittämistä on jatkettu Reaaliaikainen neuvonta Click hankkeen myötä. Hankkeessa on mukana myös Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hankkeelle on saatu ESR:n rahoitus. Hankkeen tavoitteena on saada käyttöön chat palvelu asiakkaille sekä mahdollistaa palveluneuvojien kesken kuntarajat ylittävä Lync palvelun käyttö jolloin neuvontatyöhön on mahdollista saada ns. pika apua silloin kun esim. kielitaito asettaa rajoituksia tai jokin asia on varmistettava toisesta kunnasta. Palveluneuvojien välinen Lync yhteys on ollut käytössä Espoon ja Helsingin välillä, asiakkaille tarkoitettu chatti otettaneen pilottina käyttöön vuoden 2014 alussa kaikissa kaupungeissa. Yhteistä päivystysaikaa on viikoittain 6 tuntia ja palvelu kielet ovat pilotin aikana suomi ja englanti. Henkilöstö Yhteispalvelun henkilökunta määrä on pysynyt jo vuosikaudet vakiona (24 palveluneuvojaa yksi kiertävä palveluneuvoja, kiertävä palveluesimies, palveluesimies ja yhteispalvelupäällikkö). Nykyinen henkilökuntamäärä mahdollistaa tämänhetkiset laajat aukioloajat sekä nykyisen palveluverkon toiminnan. Toiminnan laajentuminen sekä asiakaspalvelutehtävien moni puolistuminen, asiakkaiden tarve saada palvelua myös virka-ajan ulkopuolella, Kelan neuvontatyöt sekä sähköisen asioinnin tuen lisääntyminen, että myös jatkuvasti kasvavat asiakasmäärät aiheuttavat haasteita henkilökunnalle. Asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden ajan seuraavasti 12

13 vuosi asiakasmäärä Asiakasmäärään ei ole sisällytetty ennakkoäänestyksen aikaan äänestämässä käyneitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä jatketaan omalla sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamalla koulutuksella yhteistyösopimusten mukaisesti. Talous ja investoinnit Vuosien aikana varaudutaan eri yhteispalvelupisteiden toimintojen siirtämiseen uusiin toimitiloihin. Matinkylän yhteispalvelupisteen toiminta on suunniteltu siirtyvän palvelutorialueelle. Tapiolan yhteispalvelupisteen toiminnan siirtymien uuteen tilaan on edelleenkin selvityksessä. Neuvotteluja mahdollisuuksista eri toimijoiden kanssa yhteisiin tiloihin siirtymisestä jatketaan. Espoonlahden yhteispalvelupisteen toiminta on vuonna 2007 hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, päätetty siirtyvän Espoonlahden aluekirjaston kanssa yhteisiin toimitiloihin. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteen toimintojen on suunniteltu siirtyvän Entressen kirjaston läheisyyteen. Siirtymistä hankaloittaa sopivien tilojen löytyminen sekä siirtyminen kaupungin omista tiloista vuokratiloihin. Päivi Nyholm vs. yhteispalvelupäällikkö 2.1 Näyttelykeskus WeeGee Palvelut Näyttelykeskus WeeGee toimii viiden museon (EMMA, KAMU, Leikkimuseo, Kellomuseo, Helinä Rautavaarnan museo) sekä museokaupan ja ravintolan muodostamana palvelukokonaisuutena. Alle 18-vuotiaat ja yli 70 - vuotiaat pääsevät maksutta WeeGeen museoihin. Näyttelykeskuksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen näyttely-, palvelu- ja tapahtumatarjonnan tuottaminen sekä museoiden tunnettuuden ja asiakasvirtojen kasvattaminen. Näyttelykeskus WeeGee vastaa keskuksen yhteisten palvelujen tuottamisesta. Näitä ovat aula-, lipunmyynti- ja infopalvelut sekä talon yhteistapahtumien tuottaminen. Lisäksi Näyttelykeskus tukee museoiden toimintaa koordinoimalla talon näyttely- ja tapahtumatarjontaa sekä toteuttamalla tapahtumamarkkinoin- 13

14 tia. Ylläpidämme WeeGeen yhteisiä www-sivuja, sekä seuraamme museoiden tunnettuuden kasvua erilaisten tutkimusten ja ovensuukyselyjen avulla. Vuonna 2014 WeeGeen museoissa on perusnäyttelyiden lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Toimintavuoden aikana järjestetään useita teematapahtumia ja tavoitteena on ylittää museo- ja tapahtumakävijää. Edellisten lisäksi Näyttelykeskuksen henkilökunta osallistuu toimialan yhteisten tapahtumien tuottamiseen. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät museokauppakonseptin kehittämiseen, tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen sekä asiakaspalvelun monipuolistamiseen. Vuosina WeeGeen strategiset linjaukset työstetään tuloskorttimenetelmällä konkreettisiksi arviointikriteereiksi, tavoitetasoiksi ja toimenpiteiksi. WeeGee- organisaation roolia terävöitetään ja toiminnassa keskitytään perustehtävien ylläpitoon, joita ovat asiakaspalvelutehtävät, toimintaympäristön seuraaminen ja keskuksen hallinnointi Espoon kaupungin yksikkönä näyttelykeskuksessa sekä keskuksen tunnettuuden kasvattaminen tapahtumamarkkinoinnin keinoin. Toiminnassa tärkeänä osa-alueena on edelleen tunnettuuden kasvattaminen. Tavoitteena on tunnettuuden ja asiakasmäärien lisääminen kansallisella tasolla. Museokaupan konseptiuudistus viedään käytännön toteutukseen vuoden 2014 aikana yhteistyössä Koy WeeGeen kanssa. Budjetissa varaudutaan toteutukseen. Henkilöstö Henkilökunnan määrän pysyessä 2014 ennallaan keskitytään työtehtävien tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Vakituisen henkilöstön määrä on niin vähäinen, että sairauspoissaolojen vaikutus näkyy toiminnassa välittömästi. Henkilöstövajeen paikkaaminen riskien toteutuessa on haastavaa ja kuormittaa henkilöstöä. Henkilöstön räätälöityä kouluttamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Kehityskeskusteluissa työntekijöiden koulutussuunnitelmat päivitetään ja osaamista pyritään kehittämään kunkin oman työalan tarpeen mukaan. Kouluttautumista hidastaa henkilöstön vähäinen määrä, henkilöstö on kiinni töissään ja on vaikeaa löytää aikaa kouluttautumiselle. Tämä koskee etenkin aulapalveluita ja käyttömestaria. Talous ja investoinnit Näyttelykeskus WeeGee on nettobudjetoitu yksikkö, jonka toiminta perustuu hankittujen tulojen hyödyntämiseen. 14

15 Näyttely- ja tapahtumamarkkinointia tuetaan hakemalla synergiaa talon toimijoiden kanssa. WeeGeen investoinnit keskittyvät vuosina museokauppakonseptin uudistuksen toteuttamiseen ja piha-alueen viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Keskuksen kamera- ja turvallisuusjärjestelmien päivitetään ja se vaatii arviolta euron investoinnin. Tämä tehdään yhteistyössä Koy WeeGeen kanssa Lea Rintala yhteyspäällikkö 2.2 Espoon kaupunginmuseo Palvelut Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa viidessä toimintapisteessään (KAMU, talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Rulludd, Pentalan saaristopäivät) kaupunkilaisille palveluja espoolaisen historian ja sen laajemman kontekstin ymmärtämiseksi. Missionsa mukaisesti museo tuo historian voimavaraksi tähän, sekä rakentaa ja ylläpitää espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Toiminnan kehittäminen Näyttelykeskus Weegeellä sijaisevassa KAMU-päänäyttelytilassa syksyllä 2013 avattava pysyvä, entistä laajempi "Tuhat tarinaa Espoosta"-näyttely mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman pedagogisen ohjelmistotarjonnan, jossa huomioidaan entistä enemmän Espoo-tarinaan sisällytettyjä kehittämisohjelmia mm. nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja varttuneen väen suhteen vaihtuvat näyttelyt, jotka toteutetaan omina produktioina, ovat keväällä avattava Espoon kadonneet kartanot-näyttely sekä syksyllä avattava näyttely terveyskylpylöiden kulttuurihistoriasta, jonka lähtökohtana on Espoon terveyslähde, mutta joka laajenee tarkastelemaan kylpylöitä antiikista nykypäivään. Pentalan saaristomuseon valmistelua jatketaan siten, että korjausvuorossa on ns. Rosengårdin huvila on viimeinen vuosi jolle korjauksiin on osoitettu rahaa, joten saaristomuseon valmistumisen aikataulu on epävarma Yhteistyötä muiden museoiden ja toimijoiden kanssa kehitetään edelleen, mm. valtakunnallisen TAKO-tallennusprojektin yhteydessä, sekä osallistumalla työskentelyyn useamman museon yhteisen kokoelmakeskuksen aikaansaamiseksi. Museon omaa roolia Espoon ja valtakunnallisen toiminnan osana selkeytetään laatimalla museolle tutkimuspolitiikka aiemmin julkaistun kokoelmapolitiikan jatkoksi. Museon tehtävien muuttuessa ja monipuolistuessa lisääntyvää huomiota kiinnitetään henkilökunnan osaamisen pitämiseen ajan tasalla. 15

16 Henkilöstö Vuoden 2014 tavoitteena on saada uusi kovaesinekonservaattori/tutkija, että kokoelmien hoito ja niiden käyttö pystyttäisiin pitämään ammattilaisella tasolla. Talous ja investoinnit Museon omat resurssit käytetään yllämainittuihin toimintoihin. Tunnuslukuja Kävijöitä Kokoelmien kokonaismäärä , vuoden 2012 kokoelmakartunta Valokuvakokoelma , vuoden 2012 kartunta 891 Näyttelyt omana tuotantona 4, yhteistuotantona 1 Museon verkkosivujen vierailijamäärä Opastukset yhteensä Koululaisopastuksiin osallistuneet yhteensä Annetut viranomaislausunnot 73, kannanotot 90 Timo Tuomi museotoimenjohtaja 2.3 Espoon kulttuurikeskus Palvelut Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö. Kulttuurikeskuksen ohjelmakokonaisuus rakentuu yhteistyökumppanien, tilavuokraajien ja oman tuotannon yhdistelmästä. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Café Mezzo sekä festivaaliorganisaatiot kuten Aprill Jazz, Espoo Ciné, KuoroEspoo ja Espoon Kansainvälinen Pianoviikko. Ohjelmatarjonnassa huomioidaan kaupungin ja T3 -alueen kulttuuri-imagoon liittyvät tavoitteet ja uusien kohderyhmien tavoittaminen. Ohjelmistossa on korkeatasoisia klassisen ja kevyenmusiikin konsertteja, teatterivierailuja, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Lisäksi kulttuurikeskuksessa järjestetään runsaasti yritysten ja yhteisöjen juhla- ja koulutustilaisuuksia. Kulttuurikeskus on myös yhteisöllinen tila joka tarjoaa puitteita kuntalaisten arki- ja juhlatilanteiden tarpeisiin. Kulttuurikeskuksessa annetaan myös taiteen perusopetusta, järjestetään näyttelytoimintaa sekä luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten taideopiskelulle, tiedonhaulle ja vapaa-ajan harrastuksille. Henkilöstö Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Sähköinen asiointi ja viestintämaailma edellyttävät monenlaisten uusien työkalujen haltuunottoa. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja päivittää osaamistaan oman työalansa tarpeiden mukaan. Henkilöstöä kannustetaan oman alansa ammatillisten virtausten seuraamiseen niin kotimaisilla 16

17 kuin kansainvälisillä foorumeilla. Työtehtävien sisältöä käydään läpi kehityskeskusteluissa, näin varmistetaan palvelujen ja tuotantotapojen laadukkuus ja sujuvuus myös muutosten keskellä. Henkilöstön turvallisuuskoulutuksia jatketaan. Toiminnan kehittäminen T3- alueen rakentumisen myötä Espoon kulttuurikeskukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia talon kehittämisestä kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi vapaa-ajan keskukseksi. Kulttuurikeskuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista uusien kumppanuuksien löytämiseen ja entisten yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja uudistamista. Espoolaisten odotukset Espoon kulttuurikeskuksen toiminnasta liittyvät monipuolisten ja tasokkaiden kulttuuripalveluiden saatavuuteen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Näkyvyyttä internetissä ja sosiaalisessa mediassa pyritään kehittämään vastaamaan nykyaikaisen tapahtuma- ja markkinointiviestinnän tarpeita. Talous ja investoinnit Vuonna 2014 Espoon kulttuurikeskus täyttää 25 vuotta. Kiinteistön ikääntyminen asettaa yhä suurempia paineita talon peruskorjaukselle. Myös Espoon kulttuurikeskuksen tiloissa toimivien vakituisten käyttäjien lisätilatarpeiden ratkaiseminen tulee ajankohtaiseksi perusparannushankkeen valmistelun yhteydessä osana kulttuuriaukion ja sen lähialueen kehittämistä. Uudistamista tarvitsevat kulttuurikeskuksen koko infrastruktuuri, salitilojen tekniikka ja Tapiolasalin akustiikka. Talon turvallisuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat myös erilaiset it- ja sähköverkkoihin liittyvät uudistushankkeet kuten sähköinen kulunvalvonta ja valvontakamerajärjestelmät. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA Käyntikertoja Kävijöitä (tilaisuudet) Salitunteja Salien käyttöaste % Henri Sneck vs. johtava intendentti 17

18 2.4 Sellosali Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritapahtumien estradina pääkaupunkiseudulla tarjoten eri väestöryhmille suunnattua monipuolista kulttuuritoimintaa. Keskeisimmät tavoitteet ovat monipuolisen ja korkeatasoisen tapahtumatarjonnan turvaaminen, riittävien talousresurssien ylläpitäminen sekä erityisesti lapsille ja perheille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittäminen. Sellosalin ohjelmisto muodostuu oman tuotannon tapahtumista, muiden tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä tuotetuista tapahtumista sekä ohjelmatoimistojen ja muiden tapahtumajärjestäjien ns. vuokratilaisuuksista. Sellosalin ohjelmistoon kuuluu monipuolisen konserttitarjonnan lisäksi musiikkiteatteria, musikaaleja, oopperaa, nukketeatteria, elokuvia, lastentapahtumia, levytyksiä sekä yritys- ja juhlatilaisuuksia. Yhteistuotantoja järjestetään mm. Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, Suomen Kansallisoopperan, Tapiola Sinfoniettan, Musiikkiopisto Juvenalian ja pääkaupunkiseudun nukketeattereiden kanssa. Sellosali on mukana kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! - hankkeessa tarjoamalla Espoon koulujen oppilaille kulttuuritarjontaa. Lasten ja nuorten tapahtumatarjontaan kuuluvat lisäksi lasten ja perheiden lauantait, päiväkoti- ja koululaisesitykset sekä erilaiset nuorisokonsertit. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TAE TAE 2014 Kävijöitä (tilaisuuksissa) Salitunteja Salin käyttöaste % Henkilöstö Sellosalissa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin: kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Osaamista kehitetään omaan ammattialan jatkuviin muutostarpeisiin ja substanssikysymyksiin liittyen. Koko henkilöstö osallistuu vuosittain turvallisuus- ja ensiapukoulutuksiin sekä tarvittaessa muuhun ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen hyvään laatuun ja sen seurantaan kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään pääkaupunkiseudun lisääntyneessä kilpailutilanteessa. Sellosalin tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti omaa elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pyrkimällä lisäämään omaa tunnettuutta, kehittämään laadukasta ja monipuolista ohjelmasisältöä, sekä tavoittamaan uusia kohderyhmiä ja sitä kautta kasvattamaan kävijämääriä yleisötilaisuuksissa. Yleisötutkimusten ja asiakaspalautteiden analysointia tehdään säännöllisesti ja toimintaa verrataan muihin valtakunnan toimijoihin, mm. Helsingin kulttuurita- 18

19 loihin sekä osallistutaan kaupunkikulttuurin tulosyksikön yhteisen viestinnän kehittämiseen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään palvelukonseptia muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi suoritetaan myös teemahaastatteluja lastentapahtumien, rytmimusiikin konserttien ja klassisen musiikin konserttien yleisöille. Talous ja investoinnit Sellosali hyödyntää nettobudjetoituna yksikkönä toiminnasta saatavia vuokraja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Sellosalin investoinnit keskittyvät pääasiassa näyttämötekniikan muuttuviin teknisiin tarpeisiin. Valo- ja äänikalustoa täydennetään siten, että Sellosali säilyttää myös tulevaisuudessa paikkansa korkeatasoisena musiikkitalona teknisen varustelunsa osalta. Sellosalin täyttäessä kymmenen vuotta vuonna 2013, kiinteistön ja kaluston ikääntyminen asettaa jonkin verran tarpeita peruskorjauksiin ja yleisen kunnossapidon kustannuksiin tulevina vuosina. Tero Kaakkunen vs. johtava tuottaja 2.5 Tapiola Sinfonietta Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taidekasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä huippuelämysten tarjoajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja -kapellimestareita sekä hiomalla orkesterin valmiuksia esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään konserttia (48 Espoossa, 5 muualla Suomessa ja 2-6 ulkomailla). Konserttijako: Kausikonsertit 18 Iltapäiväkonsertit 4 KULPS!, lasten ja perhekonsertit 12 Vappukonsertti ja muut vastaavat 4 Taiteilijat lähikuvassa 6 Kamarimusiikkia kartanoissa 4 Konsertit Musiikkitalossa ja muualla Suomessa 5 Konsertit ulkomailla

20 Lisäksi muuta esiintymistilaisuutta, joita ovat KULPS!-työpajat ja vanhainkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset. Vuoden aikana tavoitetaan kuulijaa, joista lapsia Tapiolasalin keskimääräinen yleisömäärä on noin 630. Kantaesityksiä tehdään 3 Vuonna 2014 tehdään 3 levytystä ja konserteista radioidaan 5. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2014 vahvistetaan kansainvälistymistä soittamalla toukokuussa radioitava konsertti Radio Francessa, Pariisissa. Lisäksi on suunnitteilla kiertue Japaniin toukokuussa jos resurssit antavat myöden. Orkesterin vierailijoiksi kutsutaan yhä korkeatasoisempia vierailijoita samalla kun omien soittajien huippuunsa hiottua ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman paljon myös solistitehtävissä.. Talous ja investoinnit Orkesterin tehtävänä on toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisena soittajistona. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Hanna Kosonen intendentti 20

21 2 TALOUS Kulttuurilautakunnan vuoden 2014 kehyksen menojen loppusumma on 58,7 milj. euroa, jossa on vähennystä 4,3 milj. euroa eli 6,8 prosenttia vuoden 2013 korjattuun talousarvioon. Sivistystoimen organisaatiomuutoksen yhteydessä taiteen perusopetus siirretään vuoden 2014 alusta kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja Svenska rum lautakuntaan, yhteensä 4,9 milj. euroa. Ruotsinkielellä annettu kulttuuripalvelu euroa siirretään Svenska rum lautakuntaan. Yhteispalvelu siirretään palveluliikelaitokseen Yhteispalvelun määräraha 1,781 milj. on vielä kulttuurilautakunnan kehyksessä varattuna sisäisten palvelujen ostoon yhteispalvelulta. Kehyksessä on otettu huomioon palkankorotusten vaikutus euroa. Sisäisten palveluiden (tilavuokrat ja siivous) uudet tilat ja hinnankorotukset euroa. Tulotavoite on 3,45 milj. euroa, josta vähennetään yhteispalvelun tulotavoite euroa Tot 2011 Tot 2012 Mta 2013 Tae 2014 v v Kaupunkikulttuuri Nettobudjetoidut/yhteinen sitova toimintakate Toimintamenot kaupunkikulttuuri näyttelykeskus WG kulttuurikeskus Sellosali kaupunginmuseo Tapiola Sinfonietta Yhteensä Toimintatulot Sitova toimintakate Alueelliset kulttuuripalvelut Brutto, yhteinen sitova taso Toimintamenot tulosyksikön johto ja kehittäminen, uusi yksikkö yksikköön kuuluu mm. avustukset johto kaupunginkirjasto kulttuuripalvelut yhteispalvelu yhteispalvelu siirtyy Palveluliikelaitokseen Yhteensä Toimintatulot Toimintakate Työväenopisto, sitova toimintakate Toimintamenot Toimintatulot Sitova toimintakate

22 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Vuoden 2014 käyttösuunnitelma tuodaan lautakuntaan helmikuussa Käyttösuunnitelman yhteydessä tarkennetaan menojen kohdentamista yksikkötasolla. Siirrot KULAlta, Taiteen perusopetus, suomenkielinen mitkä on vähennetty Taiteen perusopetus, ruotsinkielinen 620 talousarvioehdotuksesta Suko johtaja 83 SVERUM, ruotsinkielinen kulttuuripalvelu 165 ruotsinkielisen kulttuuripalvelun tulotavoite 10 KULAn budjetissa on mukana yhteispalvelun 1,781 milj. euroa sisäisissä ostoissa. Yhteispalvelun tulotavoite on euroa Tulosyksikön johto ja kehittäminen (uusi yhteinen yksikkö) Yhdistetty vapaa sivistystyö ja kaupunkikulttuuri, jossa on mukana mm. yhteisöjen avustukset ja itsenäisyyspäiväkonsertti. Kehyksessä on mukana Tilat ja siivous 647 Uudet tilat ja hinnankorotukset *tilojen keskimääräinen hinnankorotus on 1,72 % *siivoukset ovat vuoden 2013 tasolla Palkankorotukset 228 Yhteensä 875 Kehyksen ulkopuolella ovat Indeksikorotukset ostopalvelut ja tarvikkeet 125 mm. kirjastoaineisto Kulttuurituottaja, alueet 50 Näyttelykeskus WeeGeen vartiointi 30 Vahtimestaripalvelut, työväenopisto 80 Yhteensä

23 Kulttuurilautakunnan investointiesitys vuosille KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Yht. Vapaan sivistystyön v v v tulosyksikkö 95 Koneet ja kalusto, ensikertainen kalustaminen Kaupunginkirjasto Työväenopisto Kulttuuripalvelut Yhteispalvelu Yhteensä Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö 95 Koneet ja kalusto, ensikertainen kalustaminen Kaupunkikulttuuri Kulttuurikeskus Sellosali Kaupunginmuseo Tapiola Sinfonietta Yhteensä Koneet ja kalusto yhteensä Investointiesitys on käsitelty kulttuurilautakunnassa Terttu Nygren talousasiantuntija 23

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Juha Vilja, va. kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee

Lisätiedot

Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa

Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 23.8.2018 Kaisa Koskela, Kulttuurin tulosyksikkö Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurilautakunta Svenska

Lisätiedot

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ Helena Värri, va. vapaan sivistystyön johtaja 351 Vapaa

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

kahden nuorisonohjaajan/nuorisoasiantuntijan palkkaaminen (Entresse ja Kirjasto Omena)

kahden nuorisonohjaajan/nuorisoasiantuntijan palkkaaminen (Entresse ja Kirjasto Omena) KULTTUURILAUTAKUNTA 11.06.2013 KEHYSPAINEET V. 2014 KAUPUNGINKIRJASTO Henkilöstö kahden nuorisonohjaajan/nuorisoasiantuntijan palkkaaminen (Entresse ja Kirjasto Omena) Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärien

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Susanna Tommila, KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki

Susanna Tommila, KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki Susanna Tommila, Kulttuurijohtaja susanna.tommila@espoo.fi @susanna.tommila KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki Espoo tarina: missio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen

Lisätiedot

37 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 13.6.2013

37 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 13.6.2013 Nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman kehykseen vaikuttavia kasvupaineita: Käyttötalous euroa /vuosi Vuosi 2014 Välttämättömät Palkankorotusvaraus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2012 käyttösuunnitelma

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2012 käyttösuunnitelma Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2012 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Georg Dolivo, kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee 1.2

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kulttuurilautakunta 17.11.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kulttuurilautakunta 17.11.2015 Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 17.11.2015 Sivu 1 / 1 249/2015 02.02.02 58 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion lokakuun kuukausiseuranta tilanteessa 31.10.2015/tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat /

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Kulttuurin tulosyksikön toimintaohje 3.2.4 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2013 Voimaan 1.1.2014 Viimeksi muutettu 31.1.2017 Voimaan 1.2.2017 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Kulttuurilautakunta 19.05.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Kulttuurilautakunta 19.05.2015 Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 19.05.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 24 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion huhtikuun kuukausiseuranta tilanteessa 30.4.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin,

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 27.09.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 45 Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.2.2015 Liite

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.2.2015 Liite 1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.2.2015 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelma KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 2 Susanna Tommila, kulttuurijohtaja Kaupunginkirjasto 4 Työväenopisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 39 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion seuranta I tilanteessa 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Kulttuurin tulosyksikön toimintaohje 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 29.9.2017 Voimaan 1.10.2017 1 Toiminta-ajatus Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Turun kaupunginorkesteri Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri 2014 - Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Espoon yhteispalvelupisteet 2012

Espoon yhteispalvelupisteet 2012 Espoon yhteispalvelupisteet 2012 Yhteispalvelupisteet (7 kpl) Leppävaara (61 400 asukasta) Espoon keskus (43 500 asukasta) Kalajärvi (10 800 asukasta) Espoonlahti (50 900 asukasta) Matinkylä (34 500 asukasta)

Lisätiedot

Tapiolan keskus uudistuu

Tapiolan keskus uudistuu Tapiolan keskus uudistuu Tapiolan keskuksen uudistamisen nykyvaihe ja keskeiset hankkeet Projektinjohtaja Antti Mäkinen, Espoon kaupunki Kulttuurikeskus uudistuu ja monipuolistuu Kulttuurijohtaja Susanna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4. 21.05.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 66 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh.

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite 1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 14.2.2017 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelma Kulttuurin tulosyksikkö 2 Kaupunginkirjasto 4 Kulttuuri, netto 5 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut

Lisätiedot

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/4 27.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/4 27.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 43 Suomenkielisen työväenopiston talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017 HEL 2014-002682 T 02 02 00 Päätös Suomenkielisen työväenopiston

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015

Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015 Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015 1. Kaupungin strategisten tavoitteiden (strategiset ohjelmat, U2, lautakunnan/toimialan painopisteet) toteutuminen orkesterissa Linjaus/painopiste 3.2.3.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö: hyvinvointijohtaja As. luku

Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö: hyvinvointijohtaja As. luku Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö: hyvinvointijohtaja As. luku 76 125 Vapaa aikalautakunnan käsittelyyn 27.9.2016 660 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluihin kuuluvat yleiset kulttuuripalvelut, lastenkulttuurikeskus,museot,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite. Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2014 käyttösuunnitelma

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite. Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2014 käyttösuunnitelma Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 25.2.2014 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2014 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Johdanto 2 Susanna Tommila, kulttuurijohtaja 1.1 Kaupunginkirjasto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä Tampere Ote pöytäkirjasta 1/2017 1 (5) 9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 TRE:6210/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä Valmistelijan yhteystiedot

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta

Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta 1 Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta 35 Kulttuurilautakunta TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016

Lisätiedot

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 21.8.2017 Palvelujohtaja Ari Karimäki Kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut lukuina 2017 KULTTUURI- OSALLISTUJIA 9780 VARHAISKASVATUKSESTA (0-6 -VUOTIAAT) PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA PALVELUSOPIMUS 2018 1. Sopimusosapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin Alueelliset palvelut/ ja Sivistyspalvelut. 2. Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot