Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma luo elinvoimaa

Transkriptio

1 Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma 2012 Yrittäjyys luo elinvoimaa

2 Sisällys Sisällys... 2 Tavoitteena elinvoimainen ja toimiva kunta...4 Saatteeksi: Yrittäjyys rakentaa kunnan elinvoiman Elinvoimaa uudistuvalla elinkeinopolitiikalla Laatua ja tehoa palveluihin Valinnanmahdollisuuksia palveluihin Pienet yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin Selkeät pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle Elinvoimaa onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle Osaamisella ja yrittäjyydellä paikallista hyvinvointia Yrittäjyysopetuksella maaperää yritysmyönteisyydelle Taustaa kuntauudistuksesta...26 Yrittäjävaikuttajan tarkastuslista...29 Lisätietoa Yhteystiedot...31 Yrittäjyys luo elinvoimaa 2 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

3 Pk-yritykset synnyttävät maamme uudet työpaikat Yritysten henkilöstömäärän muutos , Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pois lukien maa- ja metsätalous. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

4 Tavoitteena elinvoimainen ja toimiva kunta Elinvoimainen ja toimiva kunta on dynaaminen yhteisö, joka on taloudellisesti niin vahva, että se pystyy päättämään itsenäisesti asioistaan, edistämään yritysten toimintaa ja järjestämään asukkailleen tasokkaat palvelut. Jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen, ja ilman yrityksiä kunta ei voi näihin tavoitteisiin päästä. Keskeinen tavoite yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on, että jokaisen kunnan toiminta on yrittäjälähtöistä ja elinkeinopolitiikka on huomioitu kaikessa toiminnassa. Kunnallisvaaliohjelman keskeiset tavoitteet: 1. Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä. 2. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. 3. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. 4 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

5 Elinvoimainen kunta Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista. Murrostilanteessa yrittäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Kunta huolehtii sopivien toimitilojen ja tonttien tarjonnasta. Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista. Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset. Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyissä. Kunta huolehtii palvelutarjonnan markkinoiden monipuolisesta kehittymisestä. Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä. Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa. Kunta tarjoaa yrityksille laadukkaita osaamis- ja koulutuspalveluita. Jokaisen kunnan tulee panostaa menokuriin sekä tulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

6 Saatteeksi Yrittäjyys rakentaa kunnan elinvoiman Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Yhdistysten tärkein tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan, kaikkien yrittäjien puolesta. Tällä hetkellä 336 kunnassa toimii 404 paikallisyhdistystä. Lähes 4000 luottamushenkilöämme toimivat yritysten puolesta. Tätä työtä tukevat lisäksi yli 1000 kunnan tai kaupungin yrittäjävaltuutettua. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäjäjärjestö on esimerkiksi mukana tekemässä elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita. Olemme myös luoneet kuntien elinkeinopolitiikan työvälineeksi yritysvaikutusten arvioinnin. Kaikki kunnan harjoittama politiikka on tavalla tai toisella elinkeinopolitiikkaa. Kaikella kunnan päätöksenteolla on suoraan tai välillisesti vaikutusta elinkeinojen edistämisen mahdollisuuksiin, työllisyyden kehitykseen ja kunnan palvelutuotannon uudistamiseen. Erityisesti juuri nyt yrittäjät ja yrittäjäjärjestö haluavat kertoa entistä selkeämmin kunnan elinvoimaan liittyvistä tekijöistä. Vuoden 2012 kunnallisvaalit antavat tälle vaikuttamistyölle hyvät edellytykset. Useinkaan ei tiedosteta yritysten merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin luojana. Edelleen löytyy tahoja, jotka kuvittelevat rahan tulevan seinästä tai valtiolta. Tosiasiassa kunta ei ole elinvoimainen ilman yrityksiä. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Pk-yritykset ja yrittäjät tuottavat henkilöstönsä kautta pääosan kunnallisverosta maksavat yhteisöveroja ovat merkittäviä veronmaksajia tuottavat palvelut ja tavarat kustannustehokkaammin ja laadukkaammin tekevät välttämättömät perusinfraan liittyvät urakat tuottavat monipuolisia ja vaihtoehtoisia palveluita kuntalaisille. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Kuntien elinkeinopolitiikka on yrittäjien toimintaan monella tavalla vaikuttava kokonaisuus. Paikallisten päättäjien on entistä paremmin ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Kuntien asema ja tehtäväkenttä on murroksessa. Kuntauudistus tulee muuttamaan kuntakentän rakenteita ja tehtäviä sekä vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä huolehtia pk-yritysten toimintaedellytyksistä uudistuksen edetessä. Tämän ohjelman lopussa on taustaaineistoa kuntauudistuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista yrityksiin. Tausta-aineisto ei 6 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

7 ole osa vaaliohjelmaa vaan yleiskuvaus uudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Paikalliset yrittäjät tietävät parhaiten, mikä on yritysten kannalta tärkeintä. Tässä ohjelmassa kuvataan yrittäjille tärkeitä asioita ja tavoitteita seuraavaksi kunnallisvaalikaudeksi. Tavoitteemme on yritysten ja kuntalaisten paras. Yrittäjyys luo elinvoimaa! Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät Mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä on 99 % kaikista yrityksistä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yritysten työvoimasta on 63 %. Yritysten määrä ja jakautuminen kokoluokittain Yritysten henkilömäärä ja jakautuminen kokoluokittain Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

8 1 Elinvoimaa uudistuvalla elinkeinopolitiikalla Kunta on usein yrityksen tärkein ja lähin julkisen sektorin yhteistyökumppani, joten kunnan päätöksillä on väistämättömiä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin. Oikein toteutetulla elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yritysten toimintaedellytyksiin kunnan alueella. Keskeinen kysymys on, mitkä asiat kuntien elinkeinopolitiikaksi tulevaisuudessa mielletään. Perinteinen elinkeinopolitiikka, kuten infrastruktuuri- ja maankäyttö, on edelleen tärkeää, mutta tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan tulee käsittää myös laajempia asiakokonaisuuksia. Nykyiset haasteet ovat erilaisia, ja elinkeinopolitiikan on seurattava aikaansa. Nyt tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia uuden elinkeinopolitiikan toteuttamiseen. Osa elinkeinopoliittisista toimista on siirtynyt seudullisten kehittämisyhtiöiden tehtäväksi. Lisäksi kuntaa koskevaa elinkeinopolitiikkaa toteuttavat valtionhallinto (esimerkiksi TE-toimistot) ja yhdistykset (esimerkiksi Uusyrityskeskukset ja yrittäjäjärjestöt). Kuntien ja valtion elinkeinopoliittiset tehtävät ja roolijaot ovat murroksessa. Kunnassa onkin pohdittava, miten yhdistetään kaikki se työ, jota nyt tehdään seudullisissa kehittämisyhtiöissä, ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa ja Uusyrityskeskuksissa. Oikein toteutetulla elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yritysten toimintaedellytyksiin kunnan alueella. Elinkeinostrategiat ja yritysvaikutusten arviointi osaksi elinkeinopolitiikkaa Kunnalla tulee olla ajantasainen elinkeinostrategia. Elinvoimainen elinkeinopolitiikka syntyy hyvästä yhteistyöstä kunnan päättäjien, virkamiesten, kuntalaisten ja yrittäjien kesken. Kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseen tarvitaan toimivia menettelytapoja. Suomen Yrittäjät on kehittänyt kuntien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja. Suomen Yrittäjät tekee kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyn, jonka avulla kartoitetaan kuntien elinkeinopolitiikan tila ja pyritään löytämään kehittämistä vaativat osa-alueet. Kysely toimii vuoropuhelun pohjana kunnan ja yrittäjien välillä. Elinkeinopolitiikan kehittämiseen kuuluu myös päätöksenteon ja sen valmistelun yritysvaikutusten arviointi. Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnista ei kuitenkaan ole olemassa virallisia ohjeita ja määräyksiä. Siksi Suomen Yrittäjät on luonut päätöksenteon ja valmistelun tueksi tehokkaita ja joustavia malleja, joiden avulla voidaan arvioida päätösten vaikutuksia yrityksiin. 8 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

9 Yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja kaupungin kehitysjohtajan kanssa on saatu yritysvaikutusten arviointi testausvaiheeseen ja ensikokemukset ovat myönteisiä ja positiivisia. Mikkelin Seudun Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Kunta vastaa palvelumarkkinoiden kehittymisestä ja toiminnasta käyttää elinkeinostrategiaa, jossa kuvataan kunnan elinkeinotoiminnan tavoitteet ja tahtotila luo luontevat yhteydet paikallisiin yrittäjiin ja tätä kautta kunta edistää toiminnallaan yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä käyttää päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia laatii selkeän palvelustrategian, joka pitkällä aikavälillä varmistaa markkinoiden toimivuuden siten, ettei vanha julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla vastaa hankintatoimesta, sen linjauksista ja käytännön toiminnasta kannustaa uuteen yrittäjyyteen ja yritystoiminnan synnyttämiseen vastaa yrittäjyyskasvatuksesta kuntansa alueella tukee onnistuneiden omistajanvaihdosten toteuttamista yhdessä esimerkiksi rahoituslaitosten ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa tarjoaa pk-yrittäjille mahdollisuuksia ylläpitää omaa osaamista ja yritysten kilpailukykyä. Yrittäjien näkemys siitä, mikä kunnan toiminnassa on tärkeää yritysten kannalta Yrittäjien näkemykset kunnan elinkeinopolitiikan osa-alueista, Elinkeinopolitiikan mittaristo Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

10 2 Laatua ja tehoa palveluihin Palvelurakenteiden uudistaminen ja monipuolistaminen, kilpailun ja markkinoiden avaaminen Julkisten palveluiden, erityisesti hyvinvointipalveluiden, rakenteet ja tuotantotavat ovat merkittävässä murroksessa. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuottavuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi. Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on asetettu kunnille tavoitteeksi laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Jokaisen kunnan tulee laatia palvelustrategia, jossa määritetään palveluiden tuotantotapa ja tavoitteet kunnan palvelutuotannon kehittämiseen. Palvelustrategiassa kunnan tulee määritellä linjat seuraaviin asioihin: 1. mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta 2. kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in house -yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa 3. kunnan näkemys siitä, miten palveluita kehitetään yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelustrategian avulla kunnan tulee määrittää oma roolinsa yksityistä tarjontaa synnyttävänä ja markkinoita kehittävänä toimijana. Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta linjakas palvelustrategia varmistaa pitkällä aikavälillä markkinoiden toimivuuden siten, ettei vanha julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla. Palvelustrategioiden laadintaan liittyy olennaisesti tavoite kuntien kustannuslaskennan kehittämisestä. Kunnan tulee avata kustannuslaskentaa niin, että kaikki palveluntarjoajat ja asiakkaat ovat tasapuolisessa asemassa arvioidessaan kuntapalveluiden todellisia kustannuksia. Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusten vertailtavuus on erittäin tärkeää. Tätä tulee edistää yhtenäisillä ohjeistuksilla. Käytännön toimenpiteet Jokaisen kunnan tulee laatia palvelustrategia, jossa määritetään palveluiden tuotantotapa ja tavoitteet kunnan palvelutuotannon kehittämiseen. Julkisen palvelutuotannon kustannukset on avattava tasapuolisen vertailtavuuden kehittämiseksi. 10 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

11 toimiva monituottajamalli kuntapalveluihin kunnan asukkaat KYSYNTÄ kunnan palveluiden kysyntä vaihtoehtoiset tuotantotavat yksityinen kysyntä kunnan OMA TUOTANTO ostopalvelut palvelusetelit palveluiden tuottajat TARJONTA oyj yhdistys säätiö toiminimi toiminimi osakeyhtiö osakeyhtiö oyj osuuskunta toiminimi osakeyhtiö Monipuolinen palveluvalikoima varmistaa markkinoiden toimivuuden sekä hyvät ja ajanmukaiset palvelut kuntalaisille. Kuntapalvelujen tuottamisessa tarvitaan kunnan oman toiminnan lisäksi erikokoisia yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

12 3 Valinnanmahdollisuuksia palveluihin Palvelumarkkinoiden kehitykseen vaikuttaa keskeisesti se, millä tavalla ja missä mittakaavassa kunnat avaavat palvelutuotantoa kilpailulle. Tämän lisäksi olennaista on, kuinka laajasti kunnat antavat asiakkaalle mahdollisuutta valita palvelutuottajien välillä esimerkiksi palveluseteleillä. Mallia voisi ottaa myös Ruotsissa käytettävästä palvelualoitteesta. Palveluseteli Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Lisäksi setelit lisäävät tarjontaa. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat kilpailun myötä. Palvelumarkkinoiden kehittymisen kannalta on oleellista, että kuntalainen pääsee setelillä valitsemaan useiden palveluntarjoajien joukosta mieleisensä palvelun. Laaja valikoima takaa terveen kilpailun palveluiden laadulla, saatavuudella ja hinnalla. Palvelusetelin hinta tulee suhteuttaa oikein suhteessa julkisten palveluiden kustannuksiin. Jos hinta on liian alhainen, seteliä ei käytetä. Järjestelmiä kehitettäessä kuntien on parannettava omaa kustannuslaskentaansa, jotta palvelusetelit saadaan määritettyä oikein ja jotta setelien piirissä oleville asiakkaille syntyy käsitys julkisen palvelun hinnasta. Palvelualoite Palvelualoite on Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva menettely. Se on hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Aloiteprosessissa kunnan tulee 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. 12 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

13 Yksityisessä päiväkodissa on käytössä kunnan palvelusetelit, ja niiden toimivuuden myötä on ollut helppo keskustella niiden käytön lisäämisestä. Ulvilan Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Kuntalainen on kuningas, jolle pitää antaa oikeus valita haluamansa palvelut mahdollisimman laajasta valikoimasta. Palvelusetelijärjestelmän kehittämisessä seteleiden hinta tulee määrittää oikealle tasolle niin, että setelit luovat tasa-arvoa kuntalaisten välille. Kunnan tulee myös tiedottaa palveluseteleistä aktiivisesti ja avoimesti, jotta kuntalaiset käyttävät seteleitä. Kuntalainen on kuningas, jolle pitää antaa oikeus valita haluamansa palvelut mahdollisimman laajasta valikoimasta. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

14 4 Pienet yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin Julkisten hankintojen määrä on noin 23 miljardia euroa vuodessa. Summasta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta. Kuntien hankinnoilla onkin todella suuri kansantaloudellinen merkitys, ja ne luovat työtä Suomeen ja suomalaisille yrityksille. Pk-yritysten menestyminen hankinnoissa on tärkeää, sillä tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Kunnan näkökulmasta on myös ostajan etu, että hankintakilpailuun osallistuu monta toimijaa. Avoin kilpailu parantaa hankintojen laatua ja markkinoiden toimivuutta. Pienet yritykset pärjäävät tarjouskilpailuissa paremmin, jos ostoja ei tehdä liian massiivisina kokonaisuuksina. Liian suuret hankintakokonaisuudet kaventavat markkinaa, ja tällöin uhkakuvana varsinkin kapeilla osaamisaloilla ovat nousevat hinnat ja monopolisoituvat markkinat. Monilla alueilla pienet yritykset ovat jo verkottaneet omaa toimintaansa pystyäkseen osallistumaan joukkona hankintoihin. Hankintojen koon huomioinnin lisäksi kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa tulisi käyttää enemmän osatarjouksia. Hankintojen osittaminen palvelee monesti hyvin pieniä ja paikallisia yrityksiä. Tämä lisää markkinoiden monipuolisuutta ja pitää tuottajakannan laajana estäen markkinoiden keskittymisen. Kunnan tulee ottaa vastuu hankintaosaamisen kehittämisestä ja myös pienten yritysten huomioimisesta hankinnoissa. Edellytyksenä on palveluiden ja tuotteiden toimialakohtainen tunteminen ja osaaminen hankintamenettelyssä. Oikeilla hankintamenettelyillä luodaan kilpailua ja turvataan tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Pk-yritysten menestyminen hankinnoissa on tärkeää, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. 14 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

15 Olemme kouluttaneet yhdessä hankintatoimen kanssa pk-yrittäjiä käyttämään sähköistä tarjousjärjestelmää ja näin saatu hankintatoimi vuorovaikutukseen yrittäjien kanssa. Joensuun Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Kunnallisia hankintoja suunniteltaessa on tärkeää laatia selkeät strategiset periaatteet riittävän tarjonnan aikaansaamiseksi ja pk-yritysten huomioimiseksi hankinnoissa linkittää hankintatoimen ja hankintojen kehittäminen kunnan elinkeino- ja palvelustrategioihin pohtia hankinnan sekä hankintatoimen kehittämisen yritysvaikutuksia laatia pienhankintoja koskevat ohjeet. Kunnan tulee hankintoja tehtäessä määritellä kilpailutettava hankinta selkeästi laatia riittävän selkeä tarjouspyyntö tähdätä entistä pienempiin hankintakokonaisuuksiin mahdollistaa osatarjoukset tarjouspyynnössä huomioida erikokoiset yritykset ja niiden mahdollisuudet tarjota sekä lähituotannon mahdollisuudet esimerkiksi ruokahankinnoissa ottaa osaltaan vastuuta ilmastotavoitteiden ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden täyttymisestä hankinnoissaan ja omassa energiatuotannossaan. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

16 5 Selkeät pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Kuntien yritystoiminta voi olla perusteltua kuntakonsernin sisälle rajoittuvassa toiminnassa, kuten vesi- ja energia-alalla kunnallisten yhtiöiden kautta palvelutoiminnassa, joka rajataan selkeästi kuntakonsernin sisäiseksi. Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä julkiset yhtiöt saavat kilpailuetua suhteessa yksityisiin yrityksiin. Kuntien omistuksessa toimivat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta (konkurssisuoja), julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristisubventioista ja lahjaksi saaduista aloittavista taseista. Selkeiden pelisääntöjen tarpeellisuus korostuu kuntakoon kasvaessa. Jo nyt on nähtävissä, että suuret kunnat yhtiöittävät toimintojaan. Tämän lisäksi kolmannen sektorin järjestöt toimivat yksityisillä palvelumarkkinoilla saaden kilpailuetua julkisista tuista. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeellista, että kilpailuneutraliteettilainsäädäntö uudistetaan ajantasaiseksi. Suomessa on 170 ylikunnallista kuntayhtymää, joissa on työntekijää ja 12 miljardia euroa liikevaihtoa. Kunnilla on lisäksi tuhansia omia liikelaitoksia ja yhtiöitä. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja kuntien omistamia yhtiöitä arvostellaan usein etäisiksi ja kustannustehottomiksi. Tämä pitää varmasti osin paikkansa, mutta ydinkysymys on omistajaohjauksen heikko laatu. Valtion omistamia yhtiöitä ohjataan Suomen valtion omistajaohjaussäännöksillä. Niiden avulla määritellään jo ennakkoon, miten Suomen valtion omistamia yhtiöitä hallitaan ja johdetaan. Myös kuntien omistamille yrityksille ja liikelaitoksille tulee laatia yhteneväiset omistajaohjaussäännöt, jotka määrittelevät pelisäännöt kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten liiketoiminnalle. Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. 16 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

17 Käytännön toimenpiteet Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten omistajaohjausta on selkiytettävä, ja sille on laadittava yhtenäinen ohjeistus. Kun kunta suunnittelee toimintojensa yhtiöittämistä, sen tulee arvioida, onko markkinoilla jo yksityistä tarjontaa. Samalla tulee arvioida yhtiöittämisen tarpeellisuus. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

18 6 Elinvoimaa onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Lähes yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Varsinkin pieni kunta voi olla riippuvainen muutaman yrityksen tuottamista verotuloista ja työpaikoista. Siksi onnistuneet omistajavaihdokset ovat elintärkeitä kunnan elinvoiman säilyttämiseksi. Onnistuneet omistajavaihdokset tarkoittavat työpaikkojen ja yksityisten palveluiden säilymistä, verotuloja ja vireää elinkeinoelämää. Parhaimmillaan omistajanvaihdokset kehittävät olemassa olevaa liiketoimintaa ja kasvattavat hyvinvointia. Kunnalla tulee olla aktiivinen rooli omistajavaihdosten edistämisessä. Luontevia kumppaneita tässä työssä ovat yrittäjäyhdistykset. Kunnalla tulee olla ajantasaista tietoa omistajavaihdosta suunnittelevien yritysten määrästä ja tarpeista. Kunnan tulee auttaa yrittäjiä löytämään jatkajia esimerkiksi markkinoimalla yrittäjyyden mahdollisuuksia. Lisäksi kunta voi jakaa yrittäjille omistajavaihdoksiin liittyvää tietoa sekä ohjata yrittäjiä asiantuntijapalveluiden piiriin. Myös kunnan aktiivinen elinkeinopolitiikka ja myönteinen imago houkuttelevat ostajia. Kunta- ja maakuntatasolla omistajanvaihdokset tarkoittavat palvelurakenteiden säilymistä ja parhaimmillaan alueen elinvoimaisuuden vahvistumista. Myös kuntien ja maakuntien aktiivinen rooli omistajanvaihdoksissa on kannattavaa nimenomaan alueen kilpailukyvyn ja yrityskannan uusiutumisen näkökulmasta. Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka 18 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

19 Lähes yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Käytännön toimenpiteet Kunnalla on ajantasaista tietoa omistajanvaihdoksia suunnittelevien yritysten määrästä ja tarpeista. Kunta auttaa yrittäjiä löytämään jatkajia, tarjoaa omistajavaihdoksia tukevaa tietoa sekä ohjaa yrittäjiä neuvonnan piiriin. Kunta toimii aktiivisena kumppanina omistajanvaihdoksia suunnittelevien yritysten ja ostajien välillä. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

20 7 Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle Monipuolisen elinkeino- ja palvelurakenteen säilyttämiseksi kunnan tulee olla houkutteleva sijaintipaikka yrityksille. Tämä tarkoittaa yrittäjävetoisen kaupan ja muun palvelusektorin tasapuolista huomioimista maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne hyödyttää kaikkia kuntalaisia. Kunnan on huolehdittava elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä alueellaan. Kuntien maankäytön suunnittelulla, kaava- ja tonttipäätöksillä, lupakäytännöillä sekä tarjottavilla toimitilaratkaisuilla on merkittävä vaikutus alueen monipuolisten lähipalvelujen saatavuuteen. Monipuolisten palveluiden säilyttämiseksi kunnan tulee olla houkutteleva sijaintipaikka yritystoiminnalle. Vireä yritystoiminta luo alueelle työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia sekä vähentää kuntien työllistämis- ja toimeentulokustannuksia. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne on kuntatalouden kannalta edullinen. Laaja palvelurakenne edellyttää yrittäjävetoisen kaupan ja muun palvelusektorin huomioimista maankäytön ohjauksessa. Maankäytön suunnittelussa ei tule asettaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurempia liikeketjuja huonompaan asemaan. Jos pk-yritykset jätetään vaille riittävää huomiota kaavoitusprosessissa, markkinoiden toimivuus heikkenee. Kunnalliselle päätöksenteolle asetettu yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää, että elinkeinon harjoittamiselle on tasapuoliset mahdollisuudet yrityksen koosta riippumatta. Kaupalliset yritykset ja useat palveluyrittäjät sijoittuvat luontevasti suurempien asiakasvirtojen vuoksi keskusta-alueille. Kaavaratkaisuilla tulisi välttää nk. näennäiskeskustojen syntymistä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tällaiset ratkaisut voivat kuihduttaa keskustaalueiden yritystoiminnan, vaikuttaa keskustojen elinvoimaisuuteen ja kasvattaa liikenteen päästöjä entisestään. Kaupan ja muun yritystoiminnan kaavoitusta ei tule tehdä isojen ketjujen ehdoilla, vaan osana kestävää yhdyskuntarakentamista kuntalaisten edut huomioiden. Maankäytön suunnittelussa yritysvaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Huonosti valmisteltu maankäyttöpäätös vaikuttaa osaltaan palvelujen keskittymiseen yhdelle tai muutamalle toimijalle. Kilpailun puuttuminen johtaa kuntalaisten valinnanvapauden supistumiseen, palvelujen laadun heikkenemiseen sekä hintojen nousuun. Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää hyviä liikennejärjestelyjä sekä teiden jatkuvaa ylläpitoa. Infran kunnolla ja toimivuudella on merkitystä yritysten sijoittumiselle ja toimintaedellytyksille. 20 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

21 Esitettiin kaupungille rakennustyömaaaikaisten parkkeerausratkaisujen muuttamista keskeisillä keskustan asiointialueilla väliaikaisesti, saatiin välitön muutos. Tornion Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Kunnan on edistettävä tasapuolisilla ja nopeilla kaava-, tontti-, lupa- ja toimitilaratkaisuilla yrittäjämyönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaavaratkaisuilla tulee kehittää ja elävöittää kaupunkikeskustoja ja välttää näennäiskeskustojen syntymistä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Kunnan tulee käydä ennakkokeskustelu yrittäjäyhdistyksen kanssa aina ennen suurta liikepaikkapäätöstä. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

22 8 Osaamisella ja yrittäjyydellä paikallista hyvinvointia Suomi tarvitsee lisää oppia yrittäjämäisistä toimintatavoista ja yrittäjyysosaamisesta. Niiden tulee olla osa kansalaistaitoja. Nämä taidot opitaan peruskoulussa ja niitä kehitetään osana kaikkia koulutuspolkuja. Korkeatasoisilla koulutuspalveluilla parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä. Laadukkaiden alueellisten ja paikallisten koulutuspalveluiden avulla edistetään muun muassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pienyrityksiin, yritysten osaamis- ja kehittämispalveluiden saatavuutta sekä yrittäjämäisen toimintatavan ja uuden yrittäjyyden syntymistä. Yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyysosaaminen ovat osa kansalaistaitoja, ja niitä tulee kehittää kaikessa koulutuksessa. Koulutus on nähtävä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Koulutus- ja yrittäjyyskasvatuspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan yrittäjien ja kunnan tiivistä yhteistyötä. Yrityksen osaamistarpeisiin vastattava Osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino ylläpitää yrityksen kilpailukykyä. Keskeisiä kysymyksiä yritykselle ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, työntekijöiden osaamisen ylläpito sekä yrittäjän mahdollisuudet osaamisensa uudistamiseen. Tehokkaat alueelliset ja paikalliset ammatillisen koulutuksen palvelut ja ammattikorkeakoulupalvelut pystyvät vastaamaan merkittävään osaan yritysten tarpeista. Oppilaitosten ja yritysten työelämäyhteistyötä on lisättävä esimerkiksi panostamalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Oppilaitosten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulee palvella ennen kaikkea alueen pk-yrityksiä ja niiden kehittämistyötä. Yrittäjyyden toteutuminen tulee saada yhdeksi ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusmittariksi. Terve kilpailu mahdollistaa laajat palvelut. Koulutuksen järjestäjä ei saa vääristää kilpailua tuottaessaan koulutuksen oheispalveluja, kuten ruoka-, majoitus- tai autokoulupalveluita. Yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyysosaaminen ovat kansalaistaitoja. 22 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

23 Kunnanhallituksemme oli torppaamassa meidän kunnasta toimivien yritysten neuvontapalvelut ensi vuodelle. Yhdessä muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa teimme asiasta kirjelmän ja eilen on hyväksytty budjettiin varat toiminnan järjestämiseksi yhteistyötahon kanssa. Nurmijärven Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Turvataan riittävät yritysten kilpailukykyä ylläpitävät osaamispalvelut. Kunnan tulee laatia yritysvaikutusten arviointi keskeisiä koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä. Koulutukseen suunnattu valtionrahoitus on käytettävä täysimääräisesti koulutukseen, jotta osaamispalveluiden laatu voidaan turvata. Yrittäjien asiantuntemusta tulee hyödyntää koulutuspalveluiden tuottamisessa ja toteuttamisessa. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

24 9 Yrittäjyysopetuksella maaperää yritysmyönteisyydelle Yrittäjyyskasvatuksella luodaan pohjaa yrittäjyyslähtöisille toimintatavoille ja lisätään positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Tämä työ on äärimmäisen tärkeää kaikilla koulutustasoilla. Jokainen kunta voi omalla aktiivisella toiminnallaan edistää yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista oppilaitoksissa. Yrittäjyys on asenne ja ammatti. Yrittäjyyskasvatus lisää yksilön elämänhallintataitoja ja luottamusta tulevaisuuteen. Yrittäjyyskasvatuksella luodaan pohjaa myös uudelle yrittäjyydelle. Yrittäjyyskasvatusta tulee edistää kaikkien koulutustasojen opetuksessa. Kunnalla on vastuu huolehtia siitä, että yrittäjyyskasvatus on huomioitu hyvin opetussuunnitelmissa ja että sitä toteutetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yrittäjyyskasvatus ja opetus tulee sisällyttää laajasti kunta- ja oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin, niin että syntyy katkeamaton jatkumo koulutusasteiden välille. Opettajien työelämä- ja yrittäjyysosaaminen on varmistettava esimerkiksi riittävän täydennyskoulutuksen ja työelämäjaksojen avulla. Näin voidaan lisätä opetuksessa yrittäjyyslähtöisiä oppimismenetelmiä. Oppilaitokset tarvitsevat tukea kasvatusja opetustyössään. Yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa yhteistyössä yrittäjien, alueellisten yrittäjyyskasvatuksen resurssikeskusten (YES-toimijat) sekä muiden yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatusta tulee edistää kaikkien koulutustasojen opetuksessa. Kunnalla on vastuu huolehtia siitä, että yrittäjyyskasvatus on huomioitu hyvin opetussuunnitelmissa ja että sitä toteutetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. 24 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

25 Olemme lukion kanssa sopineet myös opettajien työhöntutustumisjaksosta. Jokainen lukion opettaja on velvollinen lukuvuoden aikana menemään viideksi päiväksi yrityksiin tutustumaan eri ammatteihin. Mäntsälän Yrittäjät Käytännön toimenpiteet Yrittäjyyskasvatus tulee sisällyttää kunta- ja oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin. Kunnan on varmistettava opettajien riittävä yrittäjyys- ja työelämätietoisuus. Kunta on mukana yrittäjyyskasvatusta toteuttavassa yhteistyössä. Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

26 Taustaa kuntauudistuksesta Yrittäjät ja kuntauudistus Hallituksen tavoitteena on toteuttaa koko maassa kattava, vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Peruskysymys on se, miten kunnat kykenevät selviämään palveluvelvollisuuksistaan. Ilman yrityksiä se ei ole mahdollista. Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Julkisessa hallinnossa on kiistatta paljon hallinnon eri tasoja, ja oikeutetusti voidaan vaatia tehokkuutta. Nämä tavoitteet ovat yhteneväiset yrittäjäjärjestön yleisten tavoitteiden kanssa. Kuntauudistuksessa tavoitellaan palvelujen ja päätösvallan palauttamista vahvoille peruskunnille. Kunta onkin monilta osin paras, tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää asukkaiden palvelut, mikäli palveluiden rahoitus ja järjestäminen ovat samoissa käsissä. Tavoitteena on edistää mm. asukkaiden mahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. Tällä tavoitteella voi olla merkitystä esimerkiksi hyvinvointipalveluyritysten asiakashankinnalle. Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös kuntalaki. Todennäköisesti lakiuudistuksen yhteydessä kunnan tehtävät ja rahoitus määritellään uudelleen. Tämä voi johtaa merkittävään palvelutuotannon siirtymiseen yrityksille, mutta toisaalta se voi heikentää kunnan elinkeinopoliittista roolia suhteessa pkyrityksiin. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että kuntalakiin kirjattaisiin kunnille velvoite tehdä palvelustrategia. Kuntaliitokset tehtävä vapaaehtoisesti Kuntauudistus on muutakin kuin kuntien lukumäärä. Keskustelu on painottunut liikaa kuntien lukumäärään ja menettelytapoihin. Suomen Yrittäjät ei ole ottanut voimakkaita kantoja kuntien lukumäärään. Järjestön vahva läsnäolo kunnissa antaa hyvät lähtökohdat tehdä paikallisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Suomen Yrittäjien hallitus on todennut yleisenä kannanottona seuraavaa: Koko ei sinänsä ratkaise kunnan tehokkuutta. Monissa tapauksissa resurssien yhdistäminen palveluiden järjestämiseksi on perusteltua. Mahdollinen kuntien yhdistäminen on jätettävä kuntien itsensä päätettäväksi. Kuntauudistuksessa on huolehdittava elinvoimaa luovien yritysten toimintaedellytyksistä. 26 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

27 Pk-yritykset ovat kantaneet päävastuun työpaikkojen synnystä 1990-luvun laman jälkeen. Kuntauudistuksessa on huolehdittava elinvoimaa luovien yritysten toimintaedellytyksistä. Työllisyys erikokoisissa yrityksissä , Tilastokeskus Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

28 Miten kuntauudistus vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin? Talouden näkökulmasta on hyvä muistaa se, että kuntakoon kasvaminen tuskin kääntää aluetalouden isoa trendiä: alueelliset kehityserot pikemmin kasvavat kuin vähenevät, ja yritystoiminta keskittyy yhä enemmän kasvukeskukseen ja niiden lähiympäristöön. Taloudellisesti heikoimpien alueiden julkiset palvelut on jatkossakin rahoitettava monilta osin valtion yhteisestä kassasta. Kuntien rakennemuutoksen taloudelliset hyödyt eivät kerry pelkästään hallinnon päällekkäisyyksien purkamisesta. Kuntakoon kasvaessa tavoitteina voidaan pitää esimerkiksi, että toiminta elinkeinoelämän suuntaan aktivoituu yhdyskuntarakenne eheytyy kaupunkiseuduilla kuntien välisten rajojen häiritsevät esteet saadaan poistettua. Kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy Keskeinen muutostekijä kuntauudistuksessakin on kuntien henkilöstön kiihtyvä ikääntyminen. Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kuntaalan nykyisistä työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Suomalaisten ikääntymisen takia vuoteen 2020 mennessä tarvitaan kuntapalveluihin yli uutta työntekijää. Vuoteen 2030 mennessä lisätarve kasvaisi jo noin henkilöön. Näiden lukujen valossa on selvää, että tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja. Ikääntyminen tuo yrityksille uuden mahdollisuuden osallistua kilpailuun julkisten palveluiden tuottamisesta. Kilpailu osaavasta työvoimasta yksityisen ja julkisen sektorin välillä tulee kiihtymään. Näillä kaikilla tekijöillä on suorat kytkennät kuntatalouteen ja yritysten toimintaan. Negatiivisia vaikutuksia yritysten kannalta voivat olla suuremmat hankintayksiköt ja suuremmat hankintakokonaisuudet, jolloin pkyritysten mahdollisuudet osallistua heikkenevät heikentyneet mahdollisuudet pk-yritysten palveluun perinteisen elinkeinopolitiikan kysymyksissä reuna-alueiden elinkeinokehityksen heikkeneminen pk-yrittäjien huonommat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 28 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

29 yrittäjävaikuttajan tarkastuslista Yrittäjävaikuttajan on hyvä seurata tavoitteiden muuttumista teoiksi kunnissa. Seuraavat kysymykset tukevat yhteistyön toteuttamista ja yhteisen hyvän rakentamista. Onko kunnassasi elinkeinopoliittinen ohjelma ja onko se ajan tasalla? Millä tavalla ohjelma on laadittu, ja onko laatimisessa tehty yhteistyötä yrittäjien kanssa? Sisältääkö ohjelma selkeitä tavoitteita yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi? Käyttääkö kuntasi yritysvaikutusten arviointia päätöksenteon tukena? Onko kuntasi laatinut palvelustrategian ja määritellyt, kuinka eri palvelutuotantovaihtoehtoja hyödynnetään? Ottaako kuntasi palvelustrategian kautta vahvasti vastuuta palvelumarkkinoiden tasapainoisesta kehittämisestä? Onko kunnassasi käytössä toimivia palveluseteliratkaisuja? Onko kunnallasi liikelaitoksia tai yhtiöitä? Jos on, onko niiden toiminnan vaikutukset yrityksiin arvioitu? Onko kunnallasi hankintastrategia, ja onko siinä huomioitu pienten yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin? Miten kuntasi auttaa ja tukee yrityksiä mahdollisissa omistajavaihdostilanteissa? Onko yrittäjyyskasvatus sisällytetty kuntasi opetussuunnitelmiin? Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

30 Lisätietoa Suomen Yrittäjien kotisivuilta ja kuntasivuilta saat lisää hyödyllistä tietoa yrittäjäjärjestön tavoitteista. Yrittäjäjärjestön kotisivuilta löytyy lisää yritystilastoja ja tietoja, jotka ovat käytettävissäsi. Kuntasivuille on lisäksi koottu yrittäjävaltuutetulle hyödyllisiä työkaluja vaikutustyön tueksi. Yritystilastoja, tutkimuksia ja julkaisuja Elinkeinopoliittinen mittaristo, kevät 2012, Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri, Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät, julkaistaan puolivuosittain Yrittäjän tulot ja verot, Suomen Yrittäjät, julkaistaan vuosittain Pk-yritys Hyvä työnantaja, Suomen Yrittäjät, julkaistaan vuosittain Julkiset hankinnat opas yrittäjälle 3. painos, Suomen Yrittäjät Yrittäjyystilastoja, Tilastokeskus Suomen Yrittäjien kuntasivut 30 Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma 2012

31 Yhteystiedot Alueellisen ja paikallisen vaikuttamisen asioissa Suomen Yrittäjissä teitä palvelevat Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Kari Jääskeläinen elinkeinoasioiden päällikkö kunta- ja aluekehitysasiat liikenne- ja infra-asiat Tuomas Telkkä elinkeinopoliittinen asiamies kunta- ja aluekehitysasiat sosiaali- ja terveysala, hankinta-asiat Hanna Tapala järjestöpäällikkö yrittäjäyhdistysten kuntavaikuttaminen Tiina Toivonen lainopillinen asiamies ympäristöoikeudelliset asiat Anja Tuomola lainopillinen asiamies hankintojen oikeudelliset asiat Suomen Yrittäjät kunnallisvaaliohjelma

32 Pk-yritysten menestyminen on tärkeää, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki puhelin